Rovaniemen hovioikeus on pitänyt voimassa runsaat 460 kiloa nuuskaa laittomasti Ruotsista Suomeen tuoneen miehen tuomion.

Mies oli kuljettanut nuuskaa maahan 13 eri kertaa touko-kesäkuussa 2018. Tulli pysäytti hänet Torniossa kesäkuussa 2018.

Laillisesti nuuskaa saa tuoda kilon vuorokaudessa.

Mies oli tunnustanut teot ja kertonut hakeneensa nuuskaa myydäkseen sitä eteenpäin.

Lapin käräjäoikeus tuomitsi miehen salakuljetuksesta ja törkeästä veropetoksesta viime kesäkuussa vuodeksi ja kuukaudeksi vankeuteen.

Tuomio tuli ehdottomana, sillä hän oli syyllistynyt useita kertoja aiemmin nuuskan salakuljetukseen. Mies oli saanut edellisen vankeusrangaistuksen samanlaisesta rikoksesta vain 1,5 kuukautta ennen kuin tulli sai hänet kiinni.

Oikeuden mukaan mies vältti salakuljetuksella lähes 140 000 euroa veroja. Hän joutuu maksamaan summan verohallinnolle.

Tuomio vei koevapauden

Mies valitti hovioikeuteen ja vaati rangaistuksen lieventämistä sakkoihin tai vankeusrangaistuksen alentamista. Hän vetosi siihen, että tuomion myötä hän oli menettänyt koevapauden ja istunut aikaisemmin saamansa vankeusrangaistuksen kokonaan vankilassa ilman koevapautta. Miehen mielestä koevapauden menettäminen johti kohtuuttomaan ja poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen.

Hovioikeus katsoi, ettei koevapauden peruutus johda kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen. Hovioikeus huomautti, että mies on tuomittu kymmenen viime vuoden aikana useita kertoja vankeusrangaistukseen talousrikoksista, muun muassa törkeistä veropetoksista.

Muutoin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut eikä muuttanut tuomiota.

Hovioikeuden ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Viime viikolla voimaan tulivat uudet rajoitukset ravintoloille. Esimerkiksi Helsingissä pandemian levitessä ravintolat joutuvat lopettamaan tarjoilun kello 22 ja sulkemaan ovensa kello 23.

Eilen perustuslakivaliokunta puuttui asiaan. Sen mukaan hallitus ei voi rajoittaa kaikkia ravintoloita samoin, jos tartunnat leviävät vain tietyn tyyppisissä ravintoloissa. Perustuslakivaliokunta haluaa, että laki erottelee ravintolat, joissa tartuntariski on suurin ja joiden toimintaa on välttämätöntä rajoittaa.

Lue valiokunnan näkemyksiä tarkemmin tästä:

Perustuslakivaliokunta pysäytti ravintolarajoitukset ja vaatii muutoksia – hallituksen esitys rajoittaa liikaa elinkeinovapautta

Ravintoloitsija Saku Tuominen sanoo, että on väärin, että kaikkia ravintoloita kohdellaan samalla tavalla.

– Nykyinen malli on epäoikeudenmukainen tietyille toimijoille. On paljon ravintoloita, joilla on isot turvavälit ja joissa on rauhallista, ja jotka joutuvat kärsimään siitä, että joissain paikoissa on ongelmia, Financier Groupin kautta ravintoloita omistava Tuominen sanoo. Yrityksen ravintoloita ovat Savoy, Palace, Espa ja Aki.

Tuominen ehti antaa tämän jutun haastattelun ennen perustuslakivaliokunnan eilistä väliintuloa.

– Jokaisella ravintolalla on kaksi keskeistä tavoitetta. Ensinnäkin pidetään huolta asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta. Toinen on se, että pidetään huolta työpaikoista. Keskustelussa toinen aspekti on jäänyt kokonaan varjoon, siis se, miten pidetään huolta työpaikoista, Tuominen sanoo.

– On älyttämön vaikea löytää sellaista mallia, joka olisi tasapuolinen kaikille. Mutta jos halutaan pitää huolta työpaikoista, ei se kovin vaikeaa ole arvioida paikkakohtaisesti ja löytää malli, mikä pitää huolta sekä taloudesta että terveydestä.

"Viranomaisten pitää kuunnella ravintola-alaa"

Tuominen toivoi erityisesti keskustelua viranomaisten ja ravintola-alan välille. Hänestä tähän saakka avointa keskustelua ei ole käyty.

– Tällä hetkellä on olo, että aitoa dialogia ei ole. Vaikka ravintoloitsijat yrittävät ehdottaa mitä tahansa kompromissia, ja korostan, joka kerta terveyttä ajatellen, mutta siten, että työpaikoista pidetään huolta, se keskusteluyhteys on olematon. Se on kohtuutonta tämäntyyppiseessä tilanteessa, Tuominen sanoo.

Hänen mukaansa nyt osin tarpeettomasti valtavan suuri osa ihmisistä lomautetaan ja joutuu työttömäksi.

Tuomisen viesti on selvä. Tartuntoja ja altistuksia on tullut joistain yökerhoista, ei juurikaan ruokaravintoloista. Nämä kaksi pitää erottaa toisistaan.

– Se että tietyistä yökerhoista on tullut altistuksia, niin on kohtuutonta, että siitä joutuvat kärsimään ruokaravintolat.

– Ajatus, että ruokaravintoloissa meno riistäytyisi käsistä kello 22 jälkeen perustuu johonkin vanhaan ajatteluun, vanhaan maailmaan, mitä ei enää ole. Eli ajatukseen siitä, että suomalainen ei osaisi käyttää alkohololia, Tuominen sanoo.

Hän uskoo, että ratkaisuja löytyy niin, että ravintolat voivat olla auki, työpaikat säilyvät ja terveydestä pidetään samalla huolta.

– Nykyisellään ravintolan määritelmän alle menee kaikki mahdolliset paikat missä nautiaan alkoholia. Kysymys on mielestäni se, että olisiko löydettävissä sen kaltaisia määritelmiä, mitkä ottaa huomioon paikkojen erityispiirteet, koska se turvaisi ison joukon työpaikkoja, Tuominen sanoo.

Yökerhoja ja ravintoloita pyörittävä yritys: “Ruokaravintolat pitää saada pitää auki”

Ravintolatoimenjohtaja Maarit Karjalainen CMB-ravintoloista pitää perustuslakivaliokunnan linjausta oikeana.

CMB-ravintolat pyörittää seitsemäätoista ravintolaa, joiden joukossa on rokkibaari Loose, ravintola Sävel, U Kaleva, Maya sekä esimerkiksi 8 bit brewing -panimoravintola.

Joukossa on lounasravintoloita, yökerhoja, baareja ja ruokaravintoloita.

– Täysin mahdotontahan on näillä ehdoilla pitää lounasravintoloita tai ruokapaikkoja kannattavasti auki, Karjalainen sanoo.

Karjalainen korostaa sitä, että erilaiset paikat pitää huomioida eri tavalla. Yökerhossa ja ruokapaikassa meno on erilaista.

Rajoitukset pitäisi kohdistaa yökerhoihin.

– Kello 22 tuntuu ruokapaikoissa mahdottomalta, Karjalainen sanoo. Vaikka syömistä kuinka aikaistaisi, 22 on liian aikainen. Varsinkin kun paikoista saa täyttää vain 50 prosenttia.

Pandemia on saanut myös ihmiset pysymään kotonaan. Karjalaisen mukaan ravintoloista on tullut kirosana.

– Kun turvavälit ja hygienia huomioidaan, ravintoloissa on turvallista käydä, Karjalainen painottaa. Jos nyt ravintoloissa ei käydä, ne eivät selviä.

MaRa: Pitäisi rajoittaa mahdollisimman vähän

Perustulaskivaliokunnan väliintulo oli toivottu, sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Me olemme jo pitkään sanoneet hallitukselle, että näitä rajoituksia pitää perustella paremmin ja niiden pitää olla oikeasuhtaisia, Timo Lappi sanoo.

Perustuslakivaliokunta totesi, että jokaisen ravintolatyypin osalta pitää harkita asiaa erikseen. Tämä on myös ravintola-alan toive. Vaikkapa kahvilat, liikenneasemien ravintolat ja ruokaravintolat ovat kaikki erilaisia.

Lappi muistuttaa, että rajoituksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän. Vain välttämättömät rajoitukset riittävät, koska ravintolat huolehtivat myös itsesääntelyn kautta esimerkiksi hygieniasta.

Hän pelkää etenkin pikkujoulukauden puolesta. Jos pikkujouluja ei saada ravintoloihin, se tekee ison loven niiden tuloihin.

Pieni ravintola kärsii turistien puutteesta

Syyskuun alussa helsinkiläinen ravintola Kamome avasi uudella konseptilla.

Paikka on tunnettu Japanissa suositusta Ravintola Lokki -elokuvasta.

Ravintola Kamomen asiakkaista 90 prosenttia oli ennen pandemiaa japanilaisia turisteja. Nyt heitä on ravintolapäällikkö Yamato Yoshidan mukaan nolla prosenttia.

Osin siksi konsepti on nyt uusittu ja sitä markkinoidaan uudelle yleisölle. Lisätuloja haetaan yhteistyöllä läheisen K-kaupan kanssa, jossa myydään ravintolassa tehtyä sushia.

Paikkoja puunataan entistäkin huolellisemmin, silti asiakkaita on niukasti.

Hallituksen asettamat rajoitteet eivät sinänsä haittaa ravintola Kamomea. Asiakkaita ei ole nyt ollut täyttämään puolta ravintolaa enempää. Aukiolo on rajoitettu jo kello 21:een.

Entä jos pandemia jatkuu? Selviääkö ravintola Kamome?

“En usko, en usko”, Yoshida sanoo.

Lue myös:

Perustuslakivaliokunta pysäytti ravintolarajoitukset ja vaatii muutoksia – hallituksen esitys rajoittaa liikaa elinkeinovapautta

"Kyllä suomalaiset ovat buffa-kansaa, ei siitä mihinkään päästä" – suomalainen syö eri tavalla kuin muut ja syy siihen on historiassa

Yli puolet Pohjois-Suomen hotelleista ja kylpylöistä menettää vähintään puolet liikevaihdostaan tulevalla talvikaudella

Sääennusteet lupaavat Lappiin syksyn ensimmäisiä laajempia lumisateita. Pohjoiseen levisi luoteesta lumi- ja vesisadealue jo perjantain puolella, kertoo Ilmatieteen laitos.

Lauantaina lunta sataa etenkin Käsivarresta Itä-Lappiin yltävällä alueella, Ilmatieteen laitos ennustaa. Etelämpänä sade on päivällä pääosin vettä. Maan etelä- ja keskiosissa päivälämpötila voi lauantaina kohota lähelle kymmentä astetta.

Forecan mukaan lauantaista maanantai-iltaan ulottuvalla jaksolla lunta voi sataa Keski-Lapista Koillismaan itäosaan 10-30 senttimetriä. Lunta tulee ajoittain pyryttämällä.

Sunnuntaina lunta ja räntää alkaa sataa paikallisesti maan keskiosassa. Sunnuntain päivälämpötilat vajoavat maan etelä- ja keskiosissa Forecan mukaan 1-5 plusasteeseen.

Maanantain vastaisen yön aikana lumisade voi yltää etelään asti, erityisesti maan lounaisosiin, Foreca ennustaa. Lumi- ja vesisateet heikentävät ajokeliä syyslomien meno- ja paluuliikenteessä lähipäivinä, sääpalveluyritys varoittaa.

Myyräkuumetapauksia on kirjattu tänä vuonna yli 700, mutta huippu lähestyy syksyn edetessä.

Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen ei kuitenkaan usko, että tänä syksynä tehtäisiin uusia ennätyksiä diagnoosien määrissä.

– Jos ei nyt ihmeitä tapahdu, niin en usko, että määrät nousevat yli 2 000 tapauksen Tämäkin syksy ilmeisesti on samanlainen kuin tässä 10 vuoden aikana on ollut.

Edelliset suuret myyräkuumevuodet nähtiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2008 Etelä-Suomessa kirjattiin eniten tapauksia 60 vuoteen.

Viime vuosina myyräkuumetapausten määrä on pysynyt maltillisena. Yksi syy siihen on kannanvaihteluiden tasaantuminen.

Myyrätutkijoiden arvion mukaan Suomessa eli vuonna 2018 noin 300 miljoonaa metsämyyrää. Metsämyyrä on myyrälajeistamme ainut, joka kantaa myyräkuumeen aiheuttavaa Puumala-virusta.

Enemmän myyriä, enemmän myyräkuumetta

Juuri Lapista palannut Henttonen kertoo, että tämän vuoden myyrätilanne on ollut Napapiirin pohjoispuolella erityisen mielenkiintoinen.

Henttosta on syytä uskoa, sillä hän on tutkinut Lapin myyriä ja sopuleita jo yli 50 vuoden ajan. Emeritysprofessori ei vieläkään malta jäädä syksyisin pääkaupunkiseudulle.

Ylimmän Lapin myyräkannat romahtivat, kuten osattiin odottaa, sillä myyrähuippu oli viime vuonna. Mutta Metsä-Lappiin odotettiin täksi vuodeksi vanhan ajan hyvää myyrähuippua, sellaista, joita Henttonen muistaa 1970-luvulta asti.

Pohjoisen myyrät ovat sopeutuneet lumeen, ne kaipaavat sitä, ja erikoiset lumiolosuhteet voivat tehdä populaatioille hallaa.

Niin kävi tänä vuonna Metsä-Lapissa, eikä myyrähuippua nähty, paitsi erikoisella vyöhykkeellä Muoniosta Saariselälle, jossa myyriä selvisi enemmän kuin muussa Lapissa.

Suurta myyrähuippua ei ole odotettavissa Etelä- tai Keski-Suomeen.

Myyrälajeja tavataan eniten Lapissa, mutta myyräkuumetapauksia eteläisemmässä Suomessa, jossa on luonnollisesti eniten ihmisiä, jotka voivat sairastua.

Viime vuosikymmenellä myyräkantojen syklinen vaihtelu on tasaantunut. Henttosen mukaan ei ole täysin selvää miksi, mutta ympäristölliset seikat vaikuttavat siihen jotenkin – ehkä jopa ilmastonmuutos.

Esimerkiksi sopuleille talvessa riittää kahden päivän vesisade, ja sen jälkeen pakkanen, joka vetää maan jäähän. Kannat voivat romahtaa pienistä muutoksista.

Kuten monet muistavat koulun biologian tunneilta, korreloivat myös myyrien ja niiden saalistajien kannat keskenään.

Kun myyrähuippu tulee, saavat saalistajat – pöllöt, kärpät ja lumikot – enemmän ravintoa. Kun myyrät on saalistettu, heikkenevät petokannat, jolloin myyrien aika koittaa jälleen.

Ymmärtääkseen myyräkuumetilastoja pitää ymmärtää luonnon syklisyys. Mitä enemmän metsämyyriä, sitä enemmän myyräkuumetta.

Miljoonien saunojen ja satojen miljoonien myyrien maa

Suomessa hantavirustautia, siis myyräkuumetta, diagnosoidaan väestöpohjaan nähden eniten koko maailmassa.

Jopa satojen miljoonien myyrien maassa asumistottumukset ja kulttuuri vaikuttavat siihen, että myyräkuume on yllättävänkin yleinen sairaus. Henttosen mukaan jopa 10 prosentilla suomalaisista on myyräkuumeen vasta-aineita.

Silti tapauksia diagnosoidaan vain noin 1 000–3 000 vuodessa. Jopa neljä viidesosaa Puumala-viruksen saaneista kantaa sen ilman näkyviä oireita tai vain pienenä päänsärkynä ja kuumeiluna, joka ei vaadi lääkärikäyntiä.

Monet Suomessa yleisistä zoonooseista, eläimistä ihmisiin tarttuvista taudeista, voi saada metsästä. Heinikosta sääriin voi tarttua punkki, joka kantaa borrelioosia. Hyttysenpistosta tai saastuneesta juomavedestä voi puolestaan saada jänisruton.

Henttosen mukaan myyräkuume on kuitenkin poikkeus, jota on erittäin epätodennäköistä saada päiväkävelyllä.

Useimmiten virus leviää myyrien virtsattua puupinoihin tai -liitereihin, joista se kulkeutuu pölyn mukana keuhkoihin, jos tiloissa puuhailee tai kaivelee klapeja.

– Erityisesti myyrähuippujen aikana tauti tarttuu ihmisiin. Siihen vaikuttavat kesämökkikulttuuri ja se, että ihmisiä asuu edelleen paljon maaseudulla, jossa myyrät änkeävät piharakennuksiin, Henttonen kertoo.

Ardennien vuoristoalueella Belgiassa on huomattu, että myyräkuume on yleistä erityisesti alueilla, joissa käytetään puuta talojen lämmitykseen.

Harva suomalainen koti lämpeää enää polttopuilla, mutta saunoja maasta löytyy miljoonia. Niistä monet lämpiävät puulla, jota varastoidaan liitereissä ja halkovajoissa. Myyrille piharakennukset ja puupinot ovat houkuttavia piilopaikkoja kelien kylmetessä.

Henttosen mukaan mökkikulttuurin takia kaupunkilaisilla todetaan eniten myyräkuumetta yleensä jo elokuussa. Kesälomat heinäkuussa vietetään mökillä, ja muutaman viikon itämisajan jälkeen tauti puhkeaa, kun mökkiläiset palaavat työpaikoilleen.

Parhaat niksit myyrien torjuntaan ovat Henttosen mukaan perinteiset hiirenloukut. Virus voi elää liitereissä viikkoja, joten myyrät kannattaa loukuttaa mahdollisimman nopeasti.

Voivatko tappavammat hantavirukset kulkeutua maailmalta meille?

Myyräkuume voi olla toisinaan myös vakava, mutta harvoin tappava. Jos tautiin kuolee, on kuolinsyy usein hoidolle reagoimaton sokki, vaikea kapillaarivuoto ja monielinvaurio.

Maailmalta löytyy myös huomattavasti Puumala-virusta vaarallisempia hantaviruksia. Yksi niistä on 1990-luvulla Yhdysvalloista löydetty Sin Nombre -virus, jossa kuolleisuus voi olla jopa yli 30 prosentin luokkaa.

Sin nombre tarkoittaa espanjaksi nimetöntä, ja tauti aiheuttaa tappavaa keuhkoödeemaa, jossa keuhkot täyttyvät verellä.

Henttosen mukaan vaarallisemmat viruskannat eivät kuitenkaan todennäköisesti voi levitä Suomeen, sillä ne ovat hyvin sidonnaisia isäntälajiinsa. Sin Nombren tapauksessa tautia levittää peurahiiri, jota ei tavata vanhalla mantereella.

– Puumala ja monet samaan sukuun kuuluvat virukset ovat hyvin isäntälajispesifejä. Virusten virulenssi riippuu isäntälajin taksonomiasta. Tämä taksonominen perusta viittaa siihen, että yhtä pitkään kuin on ollut jyrsijöitä, on ollut hantaviruksia, Henttonen kertoo.

Virulenssi tarkoittaa bakteerin tai viruksen taudinaiheuttamiskykyä.

Myyriin myyräkuume ei juuri vaikuta, mutta aihetta on tutkittu Suomessa pitkään.

Henttosen mukaan ensimmäinen huomattava tutkimus oli Jyväskylän yliopiston Eeva Kallion vetämä. Tutkimuksessa ilmeni, että Konneveden saarten karuissa olosuhteissa virusta kantaneet myyrät selvisivät vähän huonommin.

Selvää sairastumista virus ei aiheuta myyrissä, mutta se vaikuttaa niiden energiankulutukseen ja kestävyyteen talven yli.

Lue myös:

Myyräkuume torjutaan tappoasenteella – älä missään nimessä käytä imuria myyrien ulosteiden siivoamiseen

"Se meni aika ärhäkäksi" – hankalaa jänisruttoa liikkeellä nyt tavanomaista enemmän

Lapin matkailuyrittäjien epävarmuus jatkuu.

Matkailuyrittäjät kaipaavat hallitukselta kipeästi linjauksia siitä, millä säännöillä ulkomaalaisten matkailijoiden pääsy Suomeen korona-aikana mahdollistetaan.

Pohjois-Lapissa Ski Saariselän toimitusjohtaja Jarmo Katajamaa kertoo, että rinnekeskuksessa sydäntalven sesonki on pitkälti ulkomaalaisten asiakkaiden kohdalta jo menetetty. Sydäntalvella valtaosa asiakkaista on ulkomailta.

Epävarmuus vaikuttaa niin matkailuyrityksiin kuin matkailijoihinkin, sanoo Katajamaa.

– Vaikka testaa ja tule -malli saataisiinkin käyttöön, niin kyllä tämä joulu on siinä mielessä pelattu, että siihen se ei enää auta. Mutta talvelle se toki auttaa. Varmasti Euroopassa on matkailijoita, jotka ovat halukkaita Suomeen ja Lappiin matkailemaan.

Perustuslakivaliokunta palautti tällä viikolla matkailun niin sanotun testaa ja tule -mallin uuteen valmisteluun. Ehdotus oli valiokunnan mielestä vielä niin keskeneräinen ja siihen sisältyy perusoikeusnäkökulmasta sellaisia puutteita, ettei se tarjoa perustaa asian käsittelylle eduskunnassa. Lakiesitys koskee esimerkiksi Suomeen tulevan matkailijan koronatestausta.

Hallitus oli päättänyt muokata malliaan jo ennen perustuslakivaliokunnan kantaa.

Myös Lapin matkailuelinkeinon liiton toiminnanjohtaja Nina Forsell sanoo, että jokainen epävarma päivä vie yrittäjiltä varauksia.

– Tietenkin jokainen päivä, joka tuo viivettä siihen, että meillä ei ole selkeitä linjauksia siitä, miten Suomeen voi matkustaa, lisää epävarmuutta ja tuo lisää peruutuksia meidän yrityksiimme.

Hallitus lupaa poliittisia linjauksia pian

Testaa ja tule -mallia on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä, jossa vastuuministerinä on ministeri Timo Harakka (sd.).

Hallitus ei ole vielä kertonut julkisuuteen, millaisella mallilla se tarkalleen ottaen aikoo nyt edetä. Harakka kertoo tekstiviestitse Ylelle, että linjauksia on tulossa lähipäivinä.

Harakan mukaan aikataulutavoitteena on yhä, että malli saataisiin voimaan 23. marraskuuta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo Ylelle, että keskustelua mallista ja juridisista kysymyksistä käydään parhaillaan.

– Ehkä eniten tapetilla tällä hetkellä ollut versio on se, että lähtömaasta olisi negatiivinen testi ja Suomessa tehtäisiin sitten jossain vaiheessa, jos on pidempi matka Suomeen, toinen testi, joka voisi olla pikatesti.

Ministeri toivoo, että lähtömaasta otetun testin lisäksi nimenomaan pikatesti Suomessa riittäisi.

Lintilän mielestä tärkeintä olisi saada poliittiset linjaukset valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja matkailuyrittäjien tietoon.

– Kaikki päättämättömyyden ajat ovat tuoneet matkailualalle epävarmuutta.Sen vuoksi toivon, että mahdollisimman pikaisesti saadaan nyt uudet tekstit ja että ne liikenneministeriön puolelta saadaan sellaiseen kuntoon, että ne läpäisevät myös perustuslakivaliokunnan.

Myös Lintilä kertoo, että poliittiset linjaukset ovat valmistumassa ensi viikolla.

Esityksen tarkoituksena on ollut, että sillä mahdollistettaisiin ulkomaisten matkailijoiden Suomeen saapuminen, mikäli matkailijalla on maahan saapuessaan mukana aikaisintaan kolme vuorokautta ennen maahan saapumista myönnetty todistus negatiivisesta koronatestistä. Mikäli maassa olisi tarkoitus oleskella alle kolme vuorokautta, matkailijalla ei olisi tarvetta karanteenille tai toiselle koronatestille.

Matkailuala: "Jonkin verran voitaisiin vielä pelastaa"

Ski Saariselän toimitusjohtaja Jarmo Katajamaa toivoo, että tuleva matkailumalli olisi mahdollisimman selkeä.

– Se olisi äärimmäisen tärkeää, jotta voitaisiin katsoa vähän pidemmälle. Matkailussa ei tehdä ratkaisuja eikä voida tehdä markkinointia ja myyntiä kahden viikon tai kuukauden varoitusajalla. Lisäksi jokainen ymmärtää, että on mahdotonta tehdä tuhansien eurojen lomasuunnitelmia, jos ei tiedä, mitä lomalle tapahtuu, kun tullaan lähemmäksi sen ajankohtaa.

Lapin matkailuelinkeinon liiton toiminnanjohtaja Nina Forsellsanoo alalla toivottavan mallia, joka mahdollistaa terveiden matkailijoiden saapumisen maahan.

– Ennen kaikkea niin, että se varmistetaan testausten kautta, sillä kukaan ei halua tulla lomalle, jossa istutaan karanteenissa, Forsell sanoo.

– Oli se sitten niin, että lähtömaassa testataan tai heti Suomessa nopeilla tuloksilla, tai sekä että. Kuitenkin mahdollistaen sen, että ne matkustajat, jotka on todettu terveiksi, voisivat tulla tänne ja käyttää matkailupalveluita, hän jatkaa.

Forsell uskoo, että nopeilla toimilla voitaisiin pelastaa vielä joulu- ja talvisesonkia.

– Kyllä se jonkin verran pystyy pelastamaan. Tietenkin mitä nopeammin meillä on tieto siitä, millainen malli tulee, niin se on tosi oleellista. Missään nimessä ei tulla pääsemään aikaisempien vuosien tasolle, mutta kyllä vielä on pelastettavissa myös kansainvälistä matkailua.

Ski Saariselän Jarmo Katajamaa haluaa pysyä optimistisena, vaikka sydäntalvi on ulkomaalaisten osalta menetetty ja liikevaihto putoaa todennäköisesti paljon.

Katajamaa toivoo, että suomalaisten Lapin-matkailu piristää tilannetta.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 18.10.2020 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Matkailu- ja ravintolapalveluille kehitetty Koronajäljitys-sovellus otettiin käyttöön Rukalla – tavoittaa altistuneet nopeastikin

Kymmenien suomalaisten ruskaretki Ylläksellä muuttui murheeksi – näin koronaketju levisi päivä päivältä ympäri Suomen

Tänään sää on koko maassa epävakaista. Maan etelä- ja keskiosiin on luvattu vesisadetta ja Lappiin lisää lumisadetta. Pohjois-Lappiin on luvassa poutaa, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Ajokelit ovat Lapissa lähipäivinä huonoja lumentulosta johtuen. Myös maan etelä- ja keskiosien autoilijoita varoitetaan kuuraliukkaudesta ja mustasta jäästä.

Maanantaina Lappiin on luvassa poutaa, kun viikko muualla maassa alkaa epävakaisissa sääolosuhteissa. Sadetta ropisee monin paikoin, ja aivan idässä Kainuu-Pohjois-Karjala-akselilla saattaa tupruttaa myös lunta.

Tiistai on Ilmatieteen laitoksen mukaan enimmäkseen poutainen päivä, mutta sen jälkeen lännestä on tulossa jälleen uusia sateita etenkin maan etelä- ja keskiosaan.

Lapissa leijaili eilen maahan ensilumi

Lappiin satoi eilen talven ensilumi, kun Kilpisjärveltä Sallaan ulottuvalle vyöhykkeelle satoi lunta. Paikoitellen lunta satoi lähes 20 sentin kerros.

– Lämpötila näyttäisi olevan Lapissa pääosin nollassa tai pakkasen puolella niin kauan kuin mihin ennuste ulottuu. Lumi ei ole ihan saman tien häviämässä sieltä, kertoi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen STT:lle lauantaina.

Tuovisen mukaan enimpien lumisateiden alue meni turvavyömäisesti Lapin yli. Myös aivan pohjoisessa Inarissa ja Utsjoella satoi muutamia senttejä lunta.

Satanut lumi näyttäisi Tuovisen mukaan toistaiseksi myös pysyvän lukuun ottamatta aivan eteläisintä Lappia, missä se voi sulaa pois.

Poliisi epäilee metsästäjän ampuneen vahingossa maastopyöräilijän Urho Kekkosen kansallispuistossa Lapissa. Lapin poliisilaitos kertoo saaneensa eilen kello 11 aikaan ilmoituksen, jonka mukaan metsästäjän laukaus oli osunut pyöräilijään.

Rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Marko Ijäs sanoo STT:lle, että tietoa tapahtuneesta on vielä suhteellisen vähän. Hän kertoo, että kansallispuistossa metsästys on sallittua muun muassa paikkakuntalaisen oikeudella. Tässä tapauksessa metsästäjällä on Ijäksen mukaan ollut luvat kunnossa.

– Henkilö on ollut yksin lintumetsällä. Laukaus on ammuttu kiväärillä, Ijäs sanoo.

Metsästämässä ollutta miestä ei ole vielä kuulusteltu, eikä Ijäs lähde tässä vaiheessa tarkemmin avaamaan tilannetta tai kerro, minkä ikäinen metsällä ollut mies on.

– Poliisi ei tällä hetkellä epäile, että tekoon liittyisi tahallisuutta, Ijäs toteaa.

Viranomaisapu ei ehtinyt paikalle

Tapahtumapaikka on Urho Kekkosen kansallispuistossa, Kemihaaran ja Korvatunturin välisellä alueella. Pääkaupunkiseudulta kotoisin ollut 30-vuotias pyöräilijä kuoli poliisin mukaan vammoihinsa tapahtumapaikalla.

Surmansa saanut oli pyöräilemässä neljän muun ihmisen kanssa. Haavoittunutta lähimpänä olleet antoivat hänelle ensiapua. Seurueen muihin pyöräilijöihin ei poliisin tietojen mukaan kohdistunut välitöntä vaaraa.

Paikalta soitettiin heti hätäkeskukseen, mutta hoitohenkilökunta ei Ijäksen mukaan ehtinyt paikalle syrjäiseen paikkaan ennen kuin uhri kuoli.

Metsästäjää epäillään nykytietojen valossa törkeästä kuolemantuottamuksesta. Rikosnimikkeet saattavat muuttua esitutkinnan aikana. Asianomaisia tai silminnäkijöitä ei ole vielä ehditty kuulla.

Törkeästä kuolemantuottamuksesta vähimmäisrangaistus on rikoslain mukaan vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta.

Pyöräilijät olivat merkityllä ulkoilureitillä

Urho Kekkosen kansallispuiston järjestyssäännön mukaan metsästys on sallittu retkeilijöiden suosimassa kansallispuistossa paikallisille asukkaille kotikuntansa alueella. Ulkopaikkakuntalaisille ei myönnetä metsästyslupia kansallispuistoon.

Lisäksi järjestyssäännössä kerrotaan, että saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus harjoittaa kansallispuistossa kulttuurimuotoonsa kuuluvia perinteisiä elinkeinoja kuten poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä.

Pyöräily puistossa on sallittu maastoon merkityillä ulkoilureiteillä ja erikseen järjestyssäännössä määritellyillä reiteillä. Lumipeitteisenä aikana pyöräily on sallittu kaikkialla muualla, paitsi huolletuilla laduilla.

– Pyöräilijät ovat tässä tapauksessa olleet maastoon merkityllä ulkoilureitillä, Ijäs sanoo.

Ulkopuolisen kuolemaan johtaneet metsästysonnettomuudet erittäin harvinaisia

Ulkopuolisen kuolemaan johtaneet metsästysonnettomuudet ovat erittäin harvinaisia, kertoo julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta STT:lle.

Metsästysonnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 10–20, mutta kuolemaan johtavia onnettomuuksia ei satu joka vuosi.

Härkönen ei äkkiseltään muista yhtään tapausta, jossa metsästysporukan ulkopuolinen henkilö olisi joutunut kuolemaan johtaneen metsästysonnettomuuden kohteeksi.

Maastopyöräilijä kuoli eilen metsästäjän luotiin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kyseessä oli jo toinen kuolemaan johtanut metsästysonnettomuus tänä syksynä. Viime viikon lauantaina metsästysseurueeseen kuulunut mies kuoli Kuusamossa, kun tyhjäksi luultu ase laukesi vahingossa sisätiloissa.

Metsästäjäjärjestö: ammuttaessa kohteesta pitää olla varma

Suomen metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan mukaan aseen käsittelyssä on kyse sekä perus- että ampumaturvallisuudesta. Ampumatilanteessa edellytyksenä on Silpolan mukaan, että paikalla on riittävästi näkyvyyttä, kohde on tunnistettu ja varmistettu, että kohteen tausta mahdollistaa ampumisen.

Perusturvallisuudella vältetään vahingonlaukaukset.

– Riistalaukaustilanteessa pitää olla varma siitä, mitä ollaan ampumassa, Silpola kommentoi tietämättä onnettomuustilanteen yksityiskohtia.

Silpola pitää onnettomuutta äärettömän surullisena tapahtumana etenkin omaisille.

Hän ei osaa tarkemmin sanoa, kuinka paljon kansallispuistossa on paikallisia liikkeellä metsästämässä. Paikallisia metsästäjiä ei ole Silpolan mukaan kovin suuri määrä.

Kaikkien metsästäjien on pakko käydä läpi turvallista aseen käsittelyä osana metsästäjätutkintoa. Luvallista metsästystä ei saa harjoittaa ilman metsästäjätutkinnon suorittamista.

Tutkimus: Metsämaassa möyriminen paransi jo kuukaudessa päiväkotilasten suojaa sairauksilta – Tutkija suosittelee lapsille päivittäistä multakosketusta

Korkea hygieniataso, urbaani elämäntyyli ja riittämätön luontokosketus yksipuolistavat elimistön mikrobistoa. Nyt tuore tutkimus osoitti, että metsämaakosketus monipuolistaa päiväkotilasten sairauksilta suojaavan elimistön mikrobistoa. Asiantuntija esittääkin, että päiväkotien pihat voitaisiin muuttaa viherpihoiksi.

Rajkumar Sabanadesanin kolumni: Lappi on täynnä huikeita elämyksiä, mutta suomalainen haikailee Phuketiin eikä Pallakselle

Ei ole mikään ihme, että suomalaiset eivät matkusta kauniissa kotimaassaan. Siitä on tehty liian vaikeaa, kirjoittaa Rajkumar Sabanadesan.

Kadulla kerrotaan "huumezombien" piikittävän poliisiauton lähellä, ja neulat päätyvät kukkapuskiin – reportaasi Helsingistä paljastaa koronan vaikutukset käyttäjiin

Jalkautuva päihdetyö kohtaa huumeongelmaisia siellä, missä monet heistä eniten aikaansa viettävät.

Minna Rautio puhuu köyhyydestään julkisesti, sillä harva tekee niin: "Oivalsin, että kaikki ei olekaan omaa syytä, vaan myös systeemissä on vikaa"

Minna Raution köyhyydelle on näkyvissä loppupäivämäärä. Se koittaa noin vuoden kuluttua, kun hän on maksanut loputkin velkansa pois. Sen jälkeen hän voi olla kuin tavalliset ihmiset.

Seksuaalinen häirintä rehottaa Sibelius-Akatemiassa – opinahjo on käsitellyt parina vuonna seitsemän opettajan tapaukset, yksi johti potkuihin

Dekaani Kaarlo Hildénin mukaan häirintään on puututtu madaltamalla oppilaiden ilmoittamiskynnystä.

Lapissa on meneillään poikkeuksellinen käpysavotta. Metsähallitus lupaa ostaa lähes miljoona litraa hyvälaatuista männynkäpyä, jos joku ne kerää.

Männyn siemeniä tarvitaan varmuusvarastoon, joka ammottaa paikoin tyhjyyttään. Lokan ja Porttipahdan seudulla ei voida enää kylvää metsää, koska siemeniä ei ole. Myös Etelä- ja Keski-Lapin siementäydennyksillä on kiire, kertoo erikoissuunnittelija Ilkka Vaara Metsähallituksesta.

– Rovaniemi-Kemijärvi-Pello- akselilla varastotilanne on hälyttävän huono. Meillä on vain noin vuoden ajaksi siementä keskimääräistä käyttöä varten.

Puiden siementen varmuusvarasto Rovaniemellä on Suomen ainoa ja sen ylläpito on Metsähallituksen lakisääteinen velvollisuus. Eteläisemmässä Suomessa käpykeräyksiä ja varmuusvarastoa ei tarvita, koska jalostettuja siemeniä on saatavissa siemenviljelyksiltä riittämiin.

Parinkymmenen asteen pakkaseen on Rovaniemellä talletettu 15 000 kiloa männynsiemeniä metsänomistajien tarpeisiin. Tavoitteena on, että varmuusvarastossa riittäisi siemeniä kymmeneksi vuodeksi.

Toisille alueille riittääkin, mutta hyvin monelle ei.

“Puolta parempaa kuin marjojen poimiminen”

Miljoona litraa männynkäpyä on valtava tavoite. Ei kuitenkaan mahdoton, sillä kerääjiä on jonoksi asti, kun ostopiste Rovaniemellä avataan ensimmäisen kerran. Vuoroaan odottavan Antero Huutolan pakettiauton tavaratilasta löytyy peräti 400 litraa käpyjä.

Huutola esittelee vihertävää, yli kolmesenttistä valioyksilöä.

– Kiinteä käpy, eikä varmasti ole aukeamassa vielä. On aivan mahtavaa, kun tämmöisen löytää oksistosta. Näitä voi olla ryppäissä niin, että saat kouralla vetaista.

Käpysaaliita kannetaan saaveissa, säkeissä ja pahvilaatikoissa. Rasmus Lohi arvelee saaliinsa olevan pienimmästä päästä.

– Eipä niistä varmaan kymmentä euroa enempää tule, opiskelija laskeskelee.

Lohi ei ole varma, jäikö parin tunnin käpykeikka ainoaksi. Saattoi jäädä.

Huutola taas aikoo suunnata takaisin tutulle harvennushakkuualueelle jo seuraavana päivänä.

– Tienestien kannalta tämä on puolta parempaa kuin marjojen poimiminen. Ja paljon joutuisampaa, Huutola toteaa.

Hyvälaatuisesta käpylitrasta maksetaan 1,20 euroa. Maa- ja metsätalousministeriö on varannut käpyostoihin lähes kolme miljoonaa euroa.

Töitä työttömille safarioppaille

Kävyt säkitetään erissä keruualueen mukaan, jotta kylvöpaikalle osataan valita sen olosuhteisiin sopiva siemen. Myös korkeuserot vaikuttavat. Karistamolla kävyistä varistetaan siemenet, jotka talletetaan varmuusvarastoon.

Varasto täydennetään aina, kun mahdollista – eikä se ole mahdollista läheskään joka vuosi. Hyvä siemensato vaatii kolmea lämmintä kesää peräkkäin. Edellisen kerran näin suuri keräys järjestettiin vuosina 2002 - 2004.

Siementen itävyyttä tutkittiin lasikupujen alla laboratoriossa viikkojen ajan ennen keräyksen aloittamista. Ilkka Vaara oli itse käynyt poimimassa näytekäpyjä esimerkiksi Rovaniemen Pahtajavaarasta.

– Vaikka käpyjä olisi paljon, myös itävyyden pitää olla hyvä, jotta niitä kannattaa kerätä. Keräykseen sijoitetaan iso rahasumma, joten siementen pitää olla käyttökelpoisia.

Nyt käpysato on sekä määrältään että laadultaan hyvä. Saadaanko se metsästä pois, se on eri asia. Ainakin lupia on haettu valtion maille Lapissa jo tuhat, ja yksin Rovaniemelläkin parisataa.

– Luottamus kasvaa siihen, että meillä on mahdollisuudet onnistua, Vaara miettii.

Hän toivoo, että kerääjiä löytyisi ilman työtä jääneistä matkailun kausityöntekijöistä, vaikkapa safarioppaista.

– He ovat tottuneet liikkumaan luonnossa, eivätkä pelästy, jos vähän räpsäyttää räntää.

Lue myös:

Männynkäpyjä ostetaan parhaillaan pohjoisissa maakunnissa – paikoin paras käpysyksy pariin vuosikymmeneen

Tänään alkaa kansallinen ja kansainvälinen saamen kielten viikko. Viikon tarkoituksena on muun muassa saada saamen kielille enemmän näkyvyyttä ja lisätä tietoa kielistä.

Suomen saamelaiskäräjät järjestää viikon yhteistyössä Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa. Järjestäjien toiveena on, että saamen kieliä käytettäisiin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla kieliviikon yhteydessä. Niinpä he haastavatkin tekemään esimerkiksi ruokalistoja tai mainoksia jollain saamen kielellä. Myös esimerkiksi tervehtiminen saameksi kuuluu viikon teemaan.

Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia. Osa kielistä on vakavasti uhanalaisia tai lähes sammuneita. Niitä on tällä hetkellä yhteensä yhdeksän tai kymmenen. Määrä riippuu siitä, lasketaanko Venäjän alueelle sijoittuvan akkalansaamen kielen sammuneen vai ei. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea sekä koltansaamea.

Monet saamelaistoimijat järjestävät ohjelmaa pääasiassa verkossa teemaviikkoon liittyen.

Uusia sanoja ja kielikylpyä

Sámi Giellagáldu eli Saamen Kielikaltio on toimielin, joka päättää muun muassa uusien sanojen normittamisesta kielille ja luo uutta terminologiaa. Kielikaltio julkaisee Facebook-sivuillaan saamen kielten viikolla joka päivä uuden, kielijaostossa normitetun sanan.

– Ne ovat ajankohtaisia sanoja, jotka liittyvät tämänhetkiseen tilanteeseen. Ne kuvaavat aika hyvin uutta aikaa ja yhteiskuntaa, kertoi kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa Buorre iđit Sápmi -radiolähetyksessä perjantaina.

Saamen kielistä kiinnostuneille järjestetään avoimia etäoppitunteja kielikylvyn muodossa. Oppitunneilla pyritään tutustuttamaan ja innostamaan ihmisiä saamen kieliin.

Deanuleagis sámástit -projektin tarkoituksena on vaalia Tenonlaakson murretta ja alueen perinnetietoa. Projektin osalta järjestetään muun muassa keskustelutilaisuus, jossa saamen kielen professori Ante Aikio ja taitajat vastaavat kielikysymyksiin.

Saamenkielistä sisältöä Yle Areenasta

Yle Areenassa saamenkielistä tarjontaa löytyy niin tv-ohjelmien kuin radiosisällön muodossa. Areenan Sápmi-sivulle on koottu monenlaista sisältöä, kuten muun muassa saamenkielisiä lastenohjelmia sekä arkisto-ohjelmia kolmella saamen kielellä.

Myös arkipäivisin Yle TV1 -kanavalla näkyvät Yle Ođđasat ilmestyvät kyseiselle sivulle.

Ensilunta on tupruttanut pohjoisessa siihen malliin, että tämän viikon syyslomailijat voivat kaivaa sukset esiin. Ilma on nyt niin viileä, että lumen voi odottaa pysyvän maassa ainakin tämän viikon – ja miksei pysyvästikin.

Lappiin ensilumi tuli jo lauantaina, ja lumialue laajeni eilen sunnuntaina siellä laajasti.

– Esimerkiksi Kemijärvellä on 25 senttiä lunta. Lumisateet ovat nyt kuitenkin väistyneet Lapista, ja siellä on poutainen päivä, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Myös muualla Suomessa on saatu yön ja aamun aikana reippaasti lunta. Suurimmat sateet ovat tulleet Pohjois-Karjalaan.

Etelämpänäkin on saatu paikoin lunta. Esimerkiksi Mäntsälässä Uudellamaalla ja Somerolla Varsinais-Suomessa lumen syvyys oli aamulla 2 senttiä. Satakunnassa oli monessa paikassa 2–8 senttiä lunta.

Ainoastaan maan eteläisimmät alueet ovat jääneet lumetta, ja taivaalta on tullut siellä enimmäkseen vettä.

Huonon kelin varoituksia on voimassa laajasti ympäri maata. Varoituksia voi katsoa Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

"Tänään ja huomenna on törkeän kylmää"

Lunta sataa varsinkin maan keskiosissa pitkin päivää, mutta viimeistään ensi yönä sateet väistyvät kaikkialta.

Lokakuun alkupuoli on ollut lämmin, mutta nyt tilanne on muuttunut.

– Tänään ja huomenna on törkeän kylmää. Lämpötila on koko maassa 0–5 astetta, mutta kylmän pohjoistuulen takia se tuntuu 0–5 pakkasasteelta, Kotakorpi sanoo.

Keskiviikkona luvassa on taas laajempi sadealue, ja ainakin etelässä se tulee vetenä, koska silloin on luvassa hieman lämpimämpää.

Lue myös:

Ensilumi satoi Lappiin - maa valkoinen koko viikon

Koko maassa epävakaista säätä – ajokelit ovat paikoitellen huonoja

Lappiin on satanut ensilumi – Enontekiön Näkkälässä yhdeksän senttiä lunta

Kesä- vai talvirengaskeli? Tästä lähtien autoilija saa päättää – vältä kuitenkin nämä sudenkuopat, sillä valta tuo myös entistä suuremman vastuun

Metsähallituksen luontopalvelujen mukaan kansallispuistoihin uskaltaa yhä lähteä retkeilemään turvallisesti. Viikonloppuna sattunut maastopyöräilijän kuolema metsästäjän luodista on saanut monet pohtimaan retkeilyn turvallisuutta metsästyskauden aikana.

Metsähallitus toteaa tiedotteessaan, että tapaus on äärimmäisen harvinainen.

– Meillä ei ole tietoa, että missään kansallispuistossa olisi koskaan tapahtunut vastaavaa. Retkeilemään on siis yhä turvallista lähteä, tiedotteessa todetaan.

Metsähallituksen luontopalvelujen Lapin aluejohtaja Jyrki Tolonen pitää tapahtunutta onnettomuutta hyvin valitettavana. Hänen mukaansa Metsähallituksessa käydään ja on jo käyty sen seurauksena keskustelua metsästyksen ja retkeilyn turvallisuudesta.

Onnettomuus on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa ja niin metsästäjien kuin pyöräilijöidenkin foorumeilla. Mielipiteenvaihto on ollut paikoin kiivasta ja esille on nostettu muun muassa pohdinta siitä, pitäisikö metsästysalueita ja metsästäjien liikkumista luonnossa rajoittaa.

Tolosen mielestä metsästäjät ja retkeilijät sopivat samoille alueille jatkossakin.

– Meillä on niin valtavat alueet kansallispuistoissa ja niiden lähellä, että kun retkeilyreittien ja matkailukeskusten lähellä ei metsästetä, niin kyllä sinne pitäisi sopia. On kuitenkin syytä muistaa, että aina ja kaikissa paikoissa metsästäjän pitää varmistua turvallisuudesta, Tolonen sanoo.

Kemihaarassa kulkijat ovat harvassa

Itä-Lapissa sijaitsevan Urho Kekkosen kansallispuiston noin 350 000 vuosittaisesta kävijästä vain hyvin pieni osa liikkuu seudulla, jossa onnettomuus sattui.

– Kemihaaran alueella kävijöitä on koko vuoden aikana noin kaksi–kolme tuhatta. Se ei ole kovin suosittua aluetta, sillä tuossa luvussa ovat mukana kaikki kesän kalastajat ja retkeilijät myös. Ja kun alue on aika laaja, niin aika harvassa siellä retkeilijöitä on, Tolonen sanoo.

Paikallisilla on metsästysoikeus kansallispuiston alueelle, mutta ei heitäkään Tolosen mukaan liiku puistossa kovin usein.

– Savukosken kunnan alueella on ehkä noin 700 metsästyskortin haltijaa ja heistä arvioisin, että noin puolet metsästää. Ja kun ottaa huomioon, että tuolle alueelle tulee Savukoskelta matkaa lähes 100 kilometriä, voi sanoa että ei siellä kovinkaan moni aivan päivittäin käy.

Tolonen muistuttaa, että sekä onnettomuuden uhriksi joutunut kolmikymppinen maastopyöräilijä että laukauksen ampunut metsästäjä olivat liikkeellä luvallisilla alueilla.

Esimerkiksi Lapissa suojelualueiden osuus pinta-alasta on huomattava ja metsästys on pääsääntöisesti sallittua suojelualueilla ja kansallispuistoissa. Etelä-Suomen kansallispuistoissa metsästys on monin paikoin luvanvaraista (siirryt toiseen palveluun).

Pyörävuokraamo pohtii huomioliivien jakamista

Moni luonnossa liikkuja joka ei ole metsästämässä pukeutuu syksyisin näkyviin huomiovaatteisiin helpottaakseen havaituksi tulemista. Tätä on pohdittu myös Saariselällä sijaitsevassa maastopyörävuokraamossa.

Lapin Luontolomat Oy:n toimitusjohtajan Tanja Ohenojan mielestä huomioliivi lisäisi turvallisuutta muuallakin kuin niillä alueilla, jossa maastopyöräilijä voi törmätä metsästäjään.

– Nyt kun illat pimenee meilläkin aika aikaisin, niin heijastimilla varustettu huomioliivi toisi asiakkaalle lisäturvaa. Samalla tapaa kuin kypärä kuuluu vuokrahintaan olisi ihan varteenotettava vaihtoehto antaa asiakkaalle myös huomioliivi, jotta asiakas tulisi huomatuksi liikenteessäkin, Ohenoja miettii.

Suomen riistakeskuksen hallinnollisten palvelujen päällikkö Sauli Härkönen ei näe liiveille välttämätöntä tarvetta, vaikka värilliset vaatteet toki helpottavatkin havaituksi tulemista.

– Huomioliivejähän käytetään jo monesti tieliikenteessä ja siinä mielessä en näe mitään estettä etteikö sellaista voisi laittaa päälleen vaikka liikkuu metsässäkin. Korostan kuitenkin, että lähtökohtaisesti metsässä liikkuminen – oli metsästäjä tai ulkoilija – on turvallista, Härkönen sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 saakka.

Lue myös: Poliisi: Multialla teerijahdissa ollut ampui vahingossa toista metsästäjää, haulisuihku osui passissa ollutta niskaan

Pohjois-Norjan Finnmarkin alueen pääsairaala Hammerfestissa on joutunut supistamaan toimintaansa rajusti koronatartuntojen seurauksena.

Sairaalassa otetaan tällä hetkellä potilaita vastaan vain akuuttivastaanotolle sekä lastenosastolle. Myös synnytysosasto toimii rajoitetusti.

Syynä on nopeasti levinnyt Covid-19 -virus. Koronatartunta on todettu jo neljällätoista sairaalan työntekijällä ja neljällä potilaalla.

Hammerfestin sairaalassa on työntekijöitä 550. Heistä karanteenissa on tällä hetkellä 112 eli joka viides.

Noin 11 500 asukkaan Hammerfestin kunnassa on nyt yhteensä 20 koronaan sairastunutta eli ainoastaan kaksi tapausta on todettu sairaalan ulkopuolelta.

Muut kuin kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan Hammerfestista pääasiassa Kirkkoniemen sairaalaan, johon on matkaa maanteitse lähes 500 kilometriä.

Samalla etäisyydellä Tromsassa oleva Pohjois-Norjan yliopistollinen sairaala (UNN) ottaa myös vastaan potilaita Hammerfestista.

Metsästäjän laukauksesta johtunut maastopyöräilijän kuolema viime viikonloppuna Urho Kekkosen kansallispuistossa on herättänyt paljon keskustelua harrastajien keskuudessa.

30-vuotias, pääkaupunkiseudulta kotoisin ollut pyöräilijä kuoli vammoihinsa kansallispuistossa Itä-Lapissa.

– Järkyttävä tapahtuma kaikille osapuolille. Somessa siitä paljon keskustellaan. Tapaus herättää kysymyksen siitä, onko kaikki metsästyksen aiheuttamat läheltä piti -tilanteet tiedossa vai avautuiko nyt Pandoran lipas, ja tilanteita alkaa tulla enemmän julki, pohtii helsinkiläisen maastopyöräilyseuran MTBCF:n olosuhdevastaava Pasi Maaranniitty.

Vaikka seurassa tiedostetaan, että metsästyksestä aiheutuu hyvin harvoin vaaraa sivullisille, ovat harrastajat jo miettineet sitäkin, miten riskejä voitaisiin edelleen vähentää. Maaranniitty pitäisi hyvänä ideana, että jahdeista tiedotettaisiin aiempaa enemmän.

– Se auttaisi kaikkia ulkoilijoita. Pyllistelevä sienestäjä on ihan samalla tavalla mahdollisesti vaarassa kuin maastopyöräilijä, sanoo Maaranniitty.

Italiassa maastopyöräilijöille tiedotetaan metsästyksistä

Maaranniitty arvelee, että tiedottaminen vähentäisi metsästämisen aiheuttamien riskien lisäksi ulkoilijoiden tuottamaa häiriötä jahdille.

– Se antaisi ulkoilijoille tiedon, missä voi olla riskiä liikkua ja mitä alueita on syytä välttää, ettei häiritse metsästystä.

Maaranniitty arvelee, että jahtitieto palvelisi erityisesti ulkopaikkakuntalaisia luonnossa liikkujia: Paikalliset ehkä tietävät, missä ja milloin hirviporukat liikkuvat, mutta kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulta joku lähtee maastopyöräilemään Lopelle, ei jahdeista ole mitään tietoa.

Karttasovellukset olisivat sopiva paikka metsästystiedolle. Parhaana vaihtoehtona Maaranniitty pitää suosittua Metsähallituksen retkikartta.fi-palvelua.

– Olisi hyvä, että sovellus kattaisi kaikki ulkoilijat. Kartassa voisi olla värirajaus ja päivämäärätieto siitä, milloin metsästys on menossa.

Muun muassa Italiassa tiedotetaan jahdeista maastopyöräilijöille, kertoo maastopyöräilyseuran MTBCF:n olosuhdevastaava Maaranniitty.

– Esimerkiksi Liguriassa Italiassa tiedotetaan pyöräilymatkojen järjestäjille, missä metsästetään ja kehotetaan pysymään kyseisiltä alueilta poissa.

Suomessa metsästyksistä ei tiedoteta, vaikka toisinaan metsästäjät ja muut ulkoilijat saattavat liikkua samoilla alueilla.

– Muistaakseni Kouvolan suunnalla yleisellä metsäalueella törmättiin kerran hirviporukkaan, jolla oli jahti käynnissä. Keskustelimme ja päätimme valita toisen reitin, ettemme häiritse metsästystä.

"Tosi harvinaista, että luoteja viuhuu"

Ulkoilijoille aiheutuneista läheltä piti -tilanteista pitkän linjan maastopyöräilyn harrastaja ja alalla työskennellyt Maaranniitty ei ole koskaan edes kuullut ja pitää jahtien aiheuttamaa riskiä hyvin pienenä.

– Tosi harvinaista, että luoteja viuhuu. En ole kuullut, että olisi ollut mitään ongelmia.

Luonnossa liikkumisen lisääntyessä avoimempi tiedottaminen metsästyksistä kuitenkin minimoisi riskejä entisestään.

– Pääkaupunkiseudulla metsästäjiä näkee hyvin vähän. Samoin kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla, koska metsästysoikeus on esimerkiksi vain paikallisilla, mutta erityisesti talousmetsissä ja yleisillä alueilla tiedosta voisi olla hyötyä.

Entä miten maastopyöräilijät itse voisivat lisätä turvallisuuttaan?

– Oman näkyvyyden korostaminen kirjavilla vaatteilla tai värikkäällä kypärällä voi olla hyvä keino.

Metsästäjiä pyöräilijä muistuttaa siitä, että kohteesta täytyy olla täysin varma, koska virheellä on korvaamattomat seuraukset.

– En halua syyllistää ketään, mutta metsästyksessä voisi tähdentää, että vasta sitten laukaistaan tai laitetaan sormi liipaisimelle, kun ihan varmasti tiedetään että mikä siellä tähtäimessä liikkuu, Maaranniitty summaa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 21. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Maastopyöräilijä kuollut metsästäjän luotiin kansallispuistossa – poliisi epäilee onnettomuuden tapahtuneen vahingossa

Metsähallitus: Kansallispuistoissa voi yhä retkeillä turvallisesti, UKK-puiston traaginen onnettomuus on ääriharvinainen

Kuvittele, että olet menossa koronavirustestiin, mutta et ymmärrä, mitä testipaikan ovessa lukee. Voit mennä erehdyksessä paikkaan, jonne ei koronaepäilyn vuoksi saisi mennä.

Tämä kuvitteellinen tilanne kertoo siitä, että pahimmassa tapauksessa henkilö voi jopa tartuttaa muita, jos ei saa pandemiatilanteesta oikeaa tietoa. Sen vuoksi tiedottamisen merkitys eri kielillä on korostunut poikkeuksellisina aikoina.

Erityisesti saamelaisalueella tietoa tulisi olla saatavilla myös saameksi, sillä esimerkiksi saamen kielilaki velvoittaa tähän.

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio kertoo, että saamen kielilaki on pandemian aikana tiedotuksessa osin toteutunut, osin taas ei.

– Tietoja tulisi olla saameksi ja niiden tulisi olla yhtäaikaisia. Osittain tämä on toteutunut, mutta esimerkiksi saamelaisalueen kunnilla ei ole välttämättä ollut ollenkaan tietoja koronasta nettisivuillaan saameksi, Aikio toteaa.

Aikio myös kertoo, että keväällä saamelaiskäräjät huomautti joitain viranomaisia puutteellisesta tiedottamisesta saamen kielille, ja näihin huomautuksiin vastattiin varsin nopeasti.

Moninkertainen määrä saamenkielisiä käännöksiä vuoden takaiseen verrattuna

Valtioneuvoston kanslia kääntää ministeriöiden pyynnöstä erilaisia tekstejä eri kielille. Kun poikkeustila keväällä alkoi, oli käännöksille valtava tarve.

– Lähtökohtana on, että kaikki mikä koskee kansalaisten terveyttä sekä valtakunnallisella tasolla arkielämää ja elinkeinoelämää, pyritään kääntämään kolmelle saamen kielelle, kertoo valtioneuvoston kanslian kielipalvelujen tukiyksikön päällikkö Kaisa Kuhmonen.

Nyt tilanne on ollut rauhallisempi, joten tiedotteitakaan ei ole tarvinnut kääntää niin paljon.

– Tilanne tuntuu kuitenkin muuttuvan, joten varmasti käännämme taas lisää, arvelee Kuhmonen.

Tänä vuonna valtioneuvoston kanslia on kääntänyt elokuuhun mennessä noin 600 sivua materiaalia saameksi. Vuosi sitten samaan aikaan käännettyjä tekstejä oli vähän päälle sata sivua.

Käännöstyössä on monenlaisia haasteita ja tilanteet muuttuvat koronan aikana tiuhaan. Uudessa tilanteessa tarvitaan myös uudenlaista sanastoa.

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikion mukaan viranomaiset eivät olleet valmistautuneet tarpeeksi hyvin tilanteeseen, jonka koronapandemian tiedottaminen saamen kielille toi.

Kaisa Kuhmonen sanookin, että keväällä hallituksen kertoessa uusista tiedoista ei vielä varsinaista luonnosta tällaisten tiedotteiden pohjalle ollut.

Tiedon löytäminen voi tuottaa haasteita

Nyt tiedotteita ja erilaisia informatiivisia tekstejä saamen kielille löytyy jo jonkin verran. Tietojen löytäminen lukuisten eri sivustojen kautta voi olla varsinkin tottumattomalle verkkosivujen käyttäjälle haasteellista.

Esimerkiksi saamelaiskäräjät on koonnut sivuilleen saamenkielisiä tietoja, mutta listan pitäminen ajan tasalla on miltei mahdotonta.

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio toivoo, että viranomaiset ja toimielimet laittaisivat verkkosivuilleen selkeästi esille saamenkieliset koronatiedotteet jo etusivulle.

Keskiviikkona koolla ollut piispainkokous suosittelee, että tuomiokapitulit harkitsevat pidättyväisyyttä, kun ne pohtivat seuraamuksia homopareja vihkineille papeille.

Tuomiokapituleilla on piispojen mukaan myös oikeus määrätä seuraamuksia papeille, jotka ovat vastoin kirkon avioliittokäsitystä ja annettuja ohjeita vihkineet avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Seuraamuksia voidaan lisäksi tarkastella tapauskohtaisesti.

Kokouksen arvioitavana oli KHO:n viime syyskuussa antama ratkaisu, jonka mukaan tuomiokapitulilla oli oikeus antaa Oulun hiippakunnan papille varoitus homoparin vihkimisestä.

Piispojen mukaan KHO:n ratkaisu todentaa sen, että tehtyjen päätösten valossa kirkon nykyinen avioliittokäsitys on selkeä ja se perustuu näkemykseen, että avioliitto on miehen ja naisen välinen.

Nyt annettu suositus voisi jatkossa tarkoittaa sitä, että homoparin vihkimisestä ei välttämättä seuraisi papille varoitusrangaistusta, vaikka asia toki käsiteltäisiin tuomiokapitulissa ja papin toimiminen kirkon kannan vastaisesti kirjattaisiin.

Arkkipiispa Tapio Luoma toteaa, että varoitusten varaan tulevaisuutta ei voi rakentaa tilanteessa, jossa ratkaistavana on kirkkoa syvästi jakava erimielisyys.

– Siksi piispainkokous kannustaa tuomiokapituleja viisauteen ja malttiin.

"Toivon, että tässä nähdään nyt pyrkimys sovitella kirkon tilannetta"

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo on suositukseen tyytyväinen.

– Toivoisin, että tämä nyt olisi positiivinen signaali kirkon kentälle ja viesti siitä, että piispat oikeasti haluavat rakentaa rauhaa. Tämä vie valtavasti energiaa, kun tätä keskustelua nyt on käyty niin valtavalla intensiteetillä. Avioliittokysymys ei kuitenkaan ole kirkon tärkein kysymys.

Keskitalo kehottaa pappeja pitäytymään kirkon avioliittokäsityksessä, mutta pitää hyvänä asiana, että nyt annettu suositus myös tasoittaa hiippakuntien välisiä eroja siitä, miten vihkimisasiaan on suhtauduttu.

– On hiippakuntia, joissa seuraamukset ovat olleet hyvinkin ankaria ja toisaalta niitäkin, joissa suhtautuminen on ollut hyvin paljon väljempää.

Keskitalon mielestä on tärkeää, että tapaukset käsitellään tuomiokapitulissa kirkon avioliittokäsityksen pohjalta, mutta pehmeätkin keinot ovat mahdollisia.

– Toivon, että tässä nähdään nyt pyrkimys sovitella kirkon tilannetta, joka on ollut ristipaineinen viime vuosina. Uskon ja luotan siihen, että Oulun hiippakunnan papit noudattavat kirkon ja piispan ohjetta ilman rangaistuksen pelkoakin.

Lue myös:

Paavi: Homoseksuaaleillakin oikeus perhe-elämään

Piispainkokouksen mukaan KHO:n sateenkaaripappi-ratkaisu vahvistaa kirkon oikeuden päättää, vihkiikö se samaa sukupuolta olevia pareja

Kovan linjan hiippakunnassa sateenkaaripareja vihkivä pappi voi saada jopa potkut: "Jos tulee tieto tällaisesta vihkimisestä, asiaan tulee puuttua"

Piispat eivät löytäneet yksimielisyyttä, voiko homopareja vihkiä kirkossa – Arkkipiispa yhdistäisi nykyisen avioliittokäsityksen ja pappien omantunnonvapauden

KHO: Tuomiokapituli sai antaa varoituksen papille, joka vihki samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon

Vaihtovuosi Sodankylässä -niminen sosiaalisen median sarja on ylittänyt tavoitteensa jopa moninkertaisesti. Äidin Puheenvuoro -somekanavien sisältöjä on katsottu vuoden aikana yli 50 miljoonaa kertaa. Tavoitteeksi koko vuodelle oli asetettu kahdeksan miljoonaa katsomiskertaa.

Sarjalla oli YouTubessa 100 000 yksittäistä katsojaa kuukaudessa. Kaikkien videoiden näyttökerrat olivat keskimäärin 60 000 kertaa per video, kun tavoite oli 30 000. Instagramissa sisältöjä seurasi päivittäin keskimäärin 11 000 eri tiliä, kun tavoite oli 4 000. Äidin Puheenvuoron kanava tuplasi tilaajansa YouTubessa ja viisinkertaisti tilaajamääränsä Instagramissa vuoden aikana.

– Vaihtovuosi Sodankylässä -yhteistyö osoittautui lopulta paljon suuremmaksi ilmiöksi kuin osasimme etukäteen toivoa tai odottaa. Positiivinen mielikuva kunnasta ja mielenkiinto muuttaa Sodankylään on kasvanut merkittävästi. Suhteellisen pienellä panostuksella vaikuttajamarkkinointiin olemme saavuttaneet moninkertaisesti enemmän näkyvyyttä ja tuloksia, kuin olisimme saaneet perinteisen maksetun median kautta, Sodankylän kunnan viestinnän asiantuntija Minna Seppälä sanoo tiedotteessa.

Sarjan pääyhteistyökumppani oli Sodankylän kunta ja vuosikumppaneina toimivat Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK sekä lastenvaatemerkki Reima.

Fernándezin perhe jäi Sodankylään vuoden jälkeen

Vaihtovuosi Sodankylässä -sarjan tärkein tavoite oli nostaa myönteistä mielikuvaa Sodankylän kunnasta, esitellä kunnan palveluja, sijaintia ja nähtävyyksiä muuttavan lapsiperheen näkökulmasta sekä innostaa ihmisiä asumaan tai vierailemaan Sodankylässä.

– Halusimme aidosti muuttaa Lappiin, Sodankylä tarvitsi nostetta muuttotappiokuntana ja yleisöni halusi nähdä sisältöjä elämänmuutoksesta ja Lapin luonnosta. Homma huipentui tietenkin siihen, että päätimme jäädä Sodankylään myös vuoden jälkeen asumaan, Äidin Puheenvuoro -somekanavien äiti Inari Fernández sanoo tiedotteessa.

Vaihtovuosi Sodankylässä -somerealitysarjaa seurattiin Äidin Puheenvuoron somekanavissa ajalla elokuun alusta 2019 heinäkuun loppuun 2020. Sarjassa helsinkiläinen Fernándezin perhe muutti vuodeksi Sodankylään. Sarja oli Suomen mittakaavassa ensimmäinen näin laaja kaupallinen vaikuttajamarkkinointikampanja. Sisältöjä syntyi vuoden aikana 65 YouTube-videon ja yli 4000 Instagram-sisällön verran.

Lue lisää:

Vaihtovuosi lappilaiskylässä vieraannutti suosikkitubettajan kaupunkilaisuudesta – ratikkakiskojen kirskunta ja juna-aseman kuulutukset tuovat nyt vain pahan olon

Metsähallituksen Luontopalvelujen eläinasiantuntijat havaitsivat viime kesänä, että tietyllä Enontekiön tunturialueella liikkui kaksi naalia. Tämän naaliparin myös huomattiin asuttavan pesää. Naalit olivat muun muassa kaivaneet pesän koloja. Valitettavasti heinäkuussa tehdyissä pesätarkastuksissa pesintäyrityksen todettiin kuitenkin epäonnistuneen.

Tutkijat epäilevät epäonnistumisen syynä olevan mahdollisesti myyrien ja erityisesti sopulien määrän romahdus pesinnän aloitusvaiheen aikana. Tunturialueella sopuleilla on iso merkitys naalien pesinnän onnistumisiin. Heikkoina sopulivuosina naali ei yleensä pesi lainkaan.

Onnistuneita pesintöjä ei kahteen vuosikymmeneen

Naalin onnistuneita pesintöjä ei ole havaittu Suomesta yli kahteen vuosikymmeneen, vaikka naaleja liikkuukin Lapin tuntureilla vuosittain jonkin verran. Naapurimaissa naalilla menee paremmin. Ruotsissa ja Norjassa on todettu tänä vuonna yhteensä ainakin 73 naalipentuetta. Suomea lähimmät pesinnät olivat Norrbottenin läänissä Ruotsissa ja Varangin niemimaalla Norjassa

Suomessa ruokinta-automaatteja on nyt kaikkiaan 17, ja niitä on tarkoitus lisätä jonkin verran. Naalin kilpailijalajia, kettua, metsästettiin viime talvena naalin potentiaalisilla pesimäalueilla lähes 400. Kettu on viime vuosina levittäytynyt yhä enemmän pohjoiseen naalin elinalueelle.

Alla riistakamerakuvia naalinruokinta-automaateilta:

Lappiin ja muualle Pohjois-Suomeen on tullut paikoitellen melko runsaasti lunta illan ja yön aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan lunta on kertynyt eniten Puolangalla, 15 senttimetriä ja Pudasjärvellä 12 senttimetriä.

Lapissa eniten lunta on satanut Ranualla, noin kymmenen senttiä, muualla Lapissa lunta on tullut useiden senttimetrien verran.

Suomen paksuimmat nietokset on mitattu Pelkosenniemen kirkonkylällä, jossa lunta on 35 senttiä ja Kemijärvellä, jossa lunta on 27 senttiä.

Esimerkiksi Ylitorniolla lumensyvyys on 20, Ranualla ja Kittilässä 18 ja Rovaniemen Apukassa 12 senttimetriä.

Edellä olevat tiedot on saatu torstaina aamupäivällä Ilmatieteen laitokselta.

Lumet hupenevat ensi viikolla

Lumisateet jatkuvat Lapissa torstain aikana sekä torstain ja perjantain välisenä yönä.

Ensi viikon alkupuolella sää lauhtuu ja Etelä- ja Keski-Lapissa voi tulla vesisateita, jotka sulattavat ainakin enimmät lumet, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

– Jos lumet eivät sula kokonaan, niin ainakin ne menevät aika vähiin. Maanantaina lämpötila voi olla 3-4 astetta ja tiistaina vieläkin lämpimämpää Etelä- ja Keski-Lapissa, päivystävä meteorologi Helena Laakso sanoo.

Metsäyhtiö Stora Enso on aloittanut valmistelut tulevia työmarkkinaneuvotteluja varten.

Stora Enson työmarkkinajohtajaksi on nimitetty Kimmo Kurki, joka siirtyy tehtävään Metsäteollisuus ry:n paperiteollisuuden työmarkkinapäällikön paikalta.

Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa työmarkkinajuristina Teknologiateollisuus ry:ssä sekä Elinkeinoelämän keskusliitossa.

Kurki vastaa yhdessä Suomen henkilöstöjohtajan kanssa Stora Enson työehtosopimusneuvotteluista ja uuden neuvottelu- sekä sopimusprosessin rakentamisesta.

Yhtiö kertoo tiedotteessa, että uudenlainen sopimustapa rakennetaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

UPM kertoi keskiviikkona nimittäneensä Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollménin työmarkkinajohtajaksi ja työmarkkinapäällikkö Mikko Lehtosen työmarkkinajuristiksi.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuun alussa lopettavansa työmarkkinatoimintansa kuluvan työehtosopimuskauden päättyessä.

Lue myös:

Metsäteollisuuden työmarkkinapomot metsäjätti UPM:n leipiin – Jyrki Hollménista yhtiön työmarkkinajohtaja

Yritykset koronakriisissä: Stora Enso pitää palkkaneuvottelujen siirtymistä yrityksiin positiivisena asiana

Metsäteollisuus hylkäsi tessin: laskeeko tai nostaako se palkkoja muilla aloilla? 6 helppoa kysymystä ja vastausta dramaattisesta irtiotosta