Tuomo Huuskosta ei koskaan pitänyt tulla pappia. Se ei ollut hänen lapsuutensa unelmatyö.

Lapsena ei tiedä tulevasta. Huuskosta tulikin pappi, mutta myös kahdella saamen kielellä muumihahmoa esittävä ääninäyttelijä suurtuotantoon.

Kuten moni muukin, Huusko koki nuoruudessaan hyvin synkkiäkin hetkiä eikä tiennyt, mikä tulee olemaan hänen polkunsa. Nyt hän toimii Inarin seurakunnan kirkkoherrana ja johtaa Pohjois-Lapin seurakuntayhtymää yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana.

Oulun Jäälissä kasvanut Huusko opiskeli teologiaa Helsingissä, kun päätti kokeilla, millaista olisi toimia pappina. Teologiaa hän lähti opiskelemaan siksi, koska muinainen kreikan kieli ja muut niin sanotut alkukielet kiinnostivat häntä. Myöhemmin hän halusi myös pohdiskella hengellisiä juuriaan, vaikka sanookin, että teologian tiedekunta ei ollut siihen paras paikka.

Huuskon ensimmäinen seurakunta pappina oli Sodankylä.

– Sanoinkin piispalle ennen pappisvihkimystä, että lähden kokeilemaan papin työtä, ja se sopi hänelle hyvin. Nyt olen kokeillut 23 vuotta: vähitellen se on alkanut tuntumaan sopivalta, hän kertoo

Reilu 20 vuotta sitten hän kuuli, että Inarin seurakunta hakee omaa pappia saamelaisille. Eri kielet ja kulttuurit ovat aina kiinnostaneet Huuskoa, joten hän tarttui tilaisuuteen, vaikka ei tiennyt saamelaisista kovin paljoa etukäteen. Hän opiskeli ensin pohjoissaamea Kautokeinossa Norjan puolella ja myöhemmin vielä inarinsaamea.

Huusko toimi saamelaispappina 15 vuotta, kunnes valittiin Inarin kirkkoherraksi vuonna 2015. Työskennellessään saamelaisten pappina hän on päässyt tutustumaan alueen saamelaisiin sekä rakentamaan vahvaa yhteyttä saamelaisyhteisön kanssa.

Inarinsaamelaisten yhteisö on lahjoittanut hänelle oman saamenpuvun, mikä on yksi suurimmista kunnioituksen osoituksista, minkä saamelaiset voivat yhteisön ulkopuolelta tulevalle antaa. Puvun lahjoittaminen tarkoittaa sitä, että Huusko on otettu osaksi saamelaisyhteisöä.

– Jo kieliopintojen yhteydessä tuli sellainen tunne, että minulla on hyvä yhteys näihin ihmisiin täällä. Se on jäänyt sydämeeni, sanoo Tuomo Huusko.

Onko Huuskolla ja Hemulilla mitään yhteistä?

Kun Tuomo Huusko riisuu papin kaapunsa ja vaihtaa vapaalle, hän haluaa viettää aikaa perheensä parissa. Hän viihtyy vaimonsa lapsuudenkodin maisemissa, missä heillä on myös mökki. Huusko on myös isä ja pappa.

Kuluneen kevään ja kesän aikana hän on päässyt tekemään myös jotakin aivan uutta, kun on viettänyt paljon aikaa äänitysstudiossa.

Huusko on päässyt näkemään Muumilaakson sekä pohjoissaamenkielisen että myös inarinsaamenkielisen Hemulin silmin. Suomenkielinen Muumilaakso alkoi helmikuussa 2019 ja pohjoissaameksi viime keväänä. Tällä hetkellä tv:ssä pyörii Muumilakson toisen tuotantokauden inarinsaamenkieliset jaksot. Kauden loput jaksot tulevat koltansaameksi myöhemmin tänä syksynä.

Huusko ei kuitenkaan näe itsessään kovin paljoa yhtäläisyyksiä näyttelemiensä Hemuleiden kanssa.

– Hemuleita on Muumeissa useita ja eri rooleissa. Minä näyttelin muun muassa poliisi- ja palomieshemulia. Nämä Hemulit olivat vähän ahdasmielisiä. Hieno kokemus ääninäytteleminen kyllä oli, pohtii Huusko.

Hän on iloinen siitä, että on päässyt mukaan muumituotantoon. Muumien dubbaaminen kaikille kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle on hänestä arvokas kulttuuriteko.

Huusko ei näe ristiriitaa muumiroolin ja papin toimen välillä.

– Muumimaailma on hyvä maailma. Ne ovat erittäin hyviä tarinoita.

Nyt dubbaustöiden jälkeen hän keskittyy taas täysin seurakunnan töille. Huuskon mukaan kirkolla on monenlaisia haasteita, jotka koskevat muun muuassa seurakunnan kiinteistöjä.

Jokainen joutuu joskus työstämään vaikeita asioita ja pärjäämään vaikeina aikoina. Huusko muistuttaa, että silloin täytyisi muistaa pysähtyä ja hengittää vähän.

– Toivo kantaa. Se on elämän virta, ja me kuljemme sen virran mukana. On tärkeää etsiskellä ja löytää niitä asioita, joista on kiitollinen.

Inarinsaamenkieliset muumijaksot ja pohjoissaamenkieliset muumijaksot löytyvät Yle Areenasta.

Thaimaa, Kreikka, Kanariansaaret, Harry Potterin Lontoo tai ostosreissu Tallinnaan - suosittuja syyslomakohteita, joihin ei tällä kertaa matkata.

Edessä on täysin poikkeuksellinen syyslomasesonki niin matkojen järjestäjille kuin mökkien vuokraajille, mutta eri syistä.

Syyslomaa vietetään eri puolella Suomea ensi- tai seuraavalla viikolla.

Mökkivuokraajilla jo keväällä käynnistynyt sesonki jatkuu yhä.

– Kesä on ollut 40–50 prosentin kasvua edelliseen vuoteen ja nämä syyslomat, en nyt sano että olisivat räjähtäneet käsiin, mutta tuplat on siihen mitä normaalisti tähän aikaan vuodessa, iloitsee mökkivälittäjä Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola.

Mökkivaraajien pääjoukko ovat nyt lapsiperheet.

– Tässä matkailijat jakaantuvat kahtia. Osa hakee luonnonrauhaa, vaeltelua ja vaikka sienestämistä metsässä ja sitten on toinen porukka joka hakee aktiviteettia. Varsinkin matkailukeskuksista löytyy todella hyviä maastopyöräilykohteita, kansallispuistoja ja lumellekin pääsee tietyissä kohteissa, Olkkola sanoo.

Unelmakohde voi olla jo varattu

Mökkejä myös varataan aikalailla tasaisesti eri puolilla Suomea.

– Varaukset tehdään nyt viime tinkaan, joten silloin kohdetta haetaan aika läheltä lähtöpaikkaa eli lähilomailu näyttäisi olevan suosittua, Olkkola kertoo.

Viime tingassa varaamisen huono puoli on se, että poikkeuksellisesti jopa lokakuussa ihannekohde voikin olla jo varattu.

– Toki tarjontaa on paljon, mutta löytyykö sitä ihannemökkiä enää, sitä en uskalla luvata. Jos on on valmis matkustamaan vähän pidemmälle pohjoisempaan niin varmasti löytyy, Olkkola sanoo.

Kesälomakausi on luonnollisesti mökkeilyn pääsesonkia, mutta nyt mökkeily on jatkunut vahvana myös syyskuussa ja lokakuussa.

Vuodesta on tulossa hyvä myös Kirkkonummella sijaitsevaa isoa mökkiä rantasaunoineen vuokraavalle Heikki Nymanille.

– Tästä vuodesta tulee varmaan ennätysvuosi vuokrauksen suhteen, Nyman sanoo.

Nymanin kohdetta ovat vuokranneet lähinnä pääkaupunkiseudulla asuvat perheet, mutta myös yritykset.

Korona tosin aiheuttaa jatkuvasti yllätyksiä.

– Syyslomakausi alkoi lupaavasti. Valitettavasti korona sotki suunnitelmia ja tänne tuli peruutus, Nyman harmittelee.

Ensimmäinen pakettimatka Rukalle myytiin täyteen

Myös hotellien puolella kiinnostus luontoon näkyy, kerrotaan Sokos Hotelsilta.

– Ne suomalaiset, jotka ovat aikaisempina vuosina lähteneet ulkomaille, ovat etsineet kotimaan kohteita, kertoo tuottojohtaja Nina Nieminen Sokos Hotelsilta STT:lle.

Erityisen suosittu on Niemisen mukaan ollut luonnon ja kylpylän yhdistelmä. Kärkipaikkaa varauksissa pitää Sokos Hotelsilla Kolin hotelli, joka onkin syyslomien ajalle jo täyttynyt.

Toisaalta eivät kansallispuistojen ja tunturien syyslomavaeltajat mitään isoa piikkiä hotellien varauskirjoihin tee.

– Meillä Lapland Hotelsilla ei kyllä näy syyslomaviikot. Pientä lisäystä on varauksissa, mutta aika rauhallinen on tilanne, sanoo toimitusjohtaja Ari Vuorentausta Lapland Hotelsilta.

Ulkomaan pakettimatkansa loka-marraskuulta perunut Aurinkomatkat lanseerasi puolestaan muutama viikko sitten kotimaan pakettimatkat, joista ensimmäisenä ja ainoana syyslomaviikoille ehtii aueta Kuusamon Ruka.

– Lauantaina alkava ensimmäinen viikko on loppuunmyyty. Olen positiivisesti yllättynyt kysynnästä, sanoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa.

Myöhemmin avautuvat pakettimatkat Lappiin ovat myös herättäneet kiinnostusta, jopa siinä määrin, että toukokuussa päättyvän talvikauden jälkeen mietitään jo kesää.

– Suunnittelemme jo ensi kesän avaamista eli tarjoaisimme vaikkapa valmiita vaellusmatkoja Lappiin, Kousa paljastaa.

Risteilyt eivät vedä

– Lapsille tuotettu Keski-Eurooppa kuten Harry Potterin Lontoo ja Legoland ovat olleet muina vuosina syyslomien kohokohdat. Tälle syyslomalle ne on otettu pois myynnistä, kertoo myyntipäällikkö Satu Töysä Matkapojista.

Edes monille perinteinen päivä- tai hotellireissu Tallinnaankaan ei nyt onnistu paitsi jos on valmis karanteeniin palatessaan.

Sisärajatarkastukset palautuvat syyskuun lopulla Suomen ja Ruotsin sekä Viron väliseen liikenteeseen.

Tarjolla onkin esimerkiksi risteilyjä Turun saaristossa tai Tallinnaan ilman maihinnousua Ahvenanmaata unohtamatta.

– Tietenkin tilanne on nyt täysin eri kuin mitä on ollut kaikkina muina vuosina. Aika maltillisesti matkoille nyt lähdetään, Matkapoikien Töysä sanoo.

– Koronan takia laivojen kapasiteetti on puolitettu ja myytävää on vähemmän, joten varaustilanne on luonnollisestikin viime vuotta heikompi, sanoo tiedotuspäällikkö Christa Grönlund Viking Lineltä.

Lue lisää:

Tuhannet suomalaiset perheet ovat syyslomalla ensi viikolla ilman suunnitelmia – äiti: "Jos menisi vaikka uimaan, edes jotain pientä"

Pohjois-Savon kylpylähotelleissa viime syksyä hiljaisempaa – syysloma näyttää hyvältä, mutta pikkujoulukautta varjostaa korona

Aurinkomatkojen marraskuun pakettimatkat peruttu – Finnair puolitti talvikauden kohteiden määrän

"On pelottavaa, että viikon päästä voi olla taas työtön" – Joni Sarajärven kaltaiset vuokratyöntekijät ovat ensimmäisinä jonossa, kun yritykset karsivat työvoimaa

Vuonna 2018 kesäkuussa alkanut Perämeren alueen kuntien ja Mehiläinen Oy:n sote-yhteisyrityksen Mehiläinen Länsi-Pohjan tulevaisuus on jälleen uhattuna.

Ylen tietojen mukaan perjantaina valmistuneessa sote-esityksessä on rajattu yksityisen palvelutarjonnan osuutta niin, että jos esitys hyväksytään tällaisenaan, Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistaminen mitätöityisi.

Uusi sote-esitys ei sallisi niin laajaa palveluiden ulkoistamista kuin Meri-Lapin sote-yhteisyrityksessä on ulkoistettu. Sopimus mitätöityisi, mutta Länsi-Pohja saisi pitää päivystyksensä lakiin tehtävän määräaikaisen poikkeuksen perusteella.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen puheenjohtaja Martti Ruotsalainen osasi odottaa tällaista sote-ehdotusta aiemmin julki tulleen lakiluonnoksen perusteella.

– Kun jo lakiluonnoksessa oli niin voimakkaasti perusteltu, että tällaisia suuria ulkoistuksia ei saa enää jatkossa olla. Tietysti se antoi osviittaa siihen suuntaan, että tämän tyyppinen pykälä sinne tulee, myöntää Martti Ruotsalainen.

Yhteistyösopimus on aiheuttanut ristiriitoja koko ajan

Ruotsalaisen mukaan kahtiajakoa on ollut koko sen kahden vuoden ajan, jonka Länsi-Pohjan sote-yhteistyöyritys on toiminut. Ulkoistus on poikinut lukuisia valituksia, tutkintoja ja virkarikossyytteitä.

– Tietenkin meidän täytyy odottaa, mitä perustuslakivaliokunta ja ennen kaikkea eduskunta tuolta osin toteavat. Jos tuo pykälä tuollaisena säilyy loppuun asti, niin siinähän on kahden vuoden siirtymäaika sopimuksen purkamiselle.

Ruotsalaisen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että mikäli uusi sote-laki tulee voimaan vuonna 2023, niin sen jälkeen on kaksi vuotta aikaa toteuttaa sopimuksen purku.

– Tuo sopimuksen purkaminen on varmasti yhtä monimutkainen ja vaativa tehtävä kuin aikanaan oli tämän sopimuksen aikaansaaminenkin. Kyllä tässä haasteita tuon osalta tulee, toteaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Martti Ruotsalainen.

Ruotsalainen korostaa, että asukkaiden kannalta on äärettömän tärkeää, että Meri-Lapin alueen terveyspalvelut eivät heikkene tulevaisuudessa.

– Meidän täytyy pystyä tälle alueelle turvaamaan sitten sen tason palvelut kuin ne tälläkin hetkellä ovat eli erikoissairaanhoidon osalta säilytetään nykyinen taso.

Tämä on osaltaan ehdotuksessa otettu huomioon, koska Ylen tietojen mukaan Länsi-Pohja saisi pitää päivystyksen ainakin aluksi lakiin tehtävän määräaikaisen poikkeuksen perusteella.

Lapin liitto on myös omassa lausunnossaan edellyttänyt päivystyksen säilyttämisen Länsi-Pohjassa.

Mehiläinen odottaa lopullista hallituksen päätöstä

Länsi-Pohja Mehiläisen toimitusjohtaja Lasse Männistöä ei saatu haastatteluun, mutta hän kuitenkin vastasi tekstiviestillä tiedusteluun siitä, kuinka Mehiläinen suhtautuu Ylen saamiin tietoihin yhteistyösopimuksen purkamisen uhasta.

– Hallitus ei ole vielä julkistanut sote-lainsäädännön uutta lakiesitystä, emmekä me ole saaneet siitä tarkempia tietoja. Meitä ei ole osana prosessia kuultu tai meihin oltu yhteydessä missään vaiheessa valmistelijoiden toimesta, kirjoittaa Lasse Männistö alkuun.

Viestissä Männistö jatkaa samaa linjaa, jonka Mehiläinen oli julkaissut syyskuun lopulla. Lausunnossaan Mehiläinen Länsi-Pohja tyrmää hallituksen sote-esityksen.

– Pidämme lähtökohtaisesti taannehtivaa lainsäädäntöön perustuvaa esitystä suomalaisessa oikeuskulttuurissa erittäin erikoisena, ja on selvää, että sopimusten mahdolliseen mitätöintiin liittyen ratkaistavana on vielä lukuisia asioita. Emme kommentoi asiaa tässä kohden tarkemmin.

Männistön mukaan Meri-Lapissa jatketaan toistaiseksi kuten tähänkin saakka.

– Aiomme keskittyä Länsi-Pohjassa jatkamaan sitä erinomaista työtä, jolla on kyetty tuottamaan alueen asukkaille laadukkaat palvelut, vaikuttava hoito ja erinomainen asiakaskokemus sekä hillitsemään alueen kuntien kustannuksia.

Lohen nousua Tenojokeen on seurattu kaikuluotaimella nyt kolme vuotta. Menetelmä on sama kuin Tornionjoella: jokeen on asennettu huippuluokan kaikuluotaimet, joiden kuvasta pystytään laskemaan nousukkaat.

Luotainten antama tulos on tänä kesänä suorastaan katastrofaalinen.

– Ensimmäisenä vuonna nousi reilut 30 000, viime vuonna 20 000 ja tänä vuonna jäädään 15 000 lohen tasolle. Tenon kokoiseen jokeen nousulohimäärät on äärimmäisen pieniä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell.

Vaikka 100 000 euron hintaiset kaikuluotaimet ovat olleet käytössä vasta lyhyen aikaa, tietoa Tenon lohesta on hyvinkin pitkältä ajalta.

Luotaimet ovat Polmakissa Tenojoen pääuomassa 55 kilometriä jokisuulta ylöspäin. Ne näyttävät sekä itse Tenoon että sivujokiin kutemaan nousevat lohet.

– Tämän vuoden nousulohimäärää voi suhteuttaa siihen, että esimerkiksi hyvänä lohivuonna 2000 Tenojoen pelkkä lohisaalis oli arvion mukaan 60 000 yksilöä, Orell sanoo.

Luonnonvarakeskus lähettää kutupuuhissa olevista Tenon lohista suoraa videoseurantaa Youtube-kanavallaan. Kamera on Utsjokisuulla, yhdellä koko vesistön parhaista kutualueista.

Tornionjoella lohennousu on puolestaan ollut ennätysmäinen. Kaikuluotaintutkimusten mukaan jokeen on noussut jopa 66 000 lohta tänä kesänä.

Lue lisää: Tutkija: Tornionjoen lohikanta on parempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen – ensi kesästä ennustetaan taas huippuvuotta

Suuri ongelma on ilmeisesti merellä

Luonnonvarakeskuksen seurannoissa ei ole havaittu lohen jokipoikasten määrissä mitään suurta vaihtelua. Sama tilanne on merelle lähtevien vaelluspoikasten kanssa: tietoa on muutamista joista, eikä niissä ole havaittu mitään dramaattista laskua.

– Se viittaa vahvasti siihen, että merellä lohen syönnösalueella asiat eivät ole menneet ihan putkeen menneiden vuosien aikana. Merivaihe on lohen elinkierrossa aivan oleellinen osa ja jos asiat eivät ole kunnossa, se näkyy välittömästi jokeen palaavassa kalamäärässä, Orell sanoo.

Tarkempaa tietoa ei ole, mikä meressä voisi aiheuttaa ongelmia. Tutkija Panu Orellin mukaan on vain arveluita: veden lämpötila meressä, ravintotilanne, saalistus, kalataudit.

Yksi mahdollinen syy voi lohen tärkeän ravintokalan, villakuoreen käyttäytymisessä ilmeisesti tapahtunut muutos. Siitä uutisoitiin vuosi sitten.

– Ilmaston lämpeneminen voi aiheuttaa sen, että ravintokalat siirtyvät eri paikkaan. Lohen perimä on todennäköisesti sellainen, että se ui alueelle jossa on ennenkin hyvin selviydytty. Jos ravintokalat ei olekaan siellä, vaan vaikka 2000 kilometriä pohjoisempana, se voi tuottaa isoja ongelmia, Orell sanoo.

Teno on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen

Maailmassa ei ole missään muussa lohijoessa yhtä monta eri lohikantaa kuin Tenossa. Vesistössä on kolmisenkymmentä geneettisesti erilaista lohikantaa, jotka kutevat omissa sivujoissaan.

Ja Tenon merkitystä kuvastaa myös se, että jopa lohijokien luvatussa maassa Norjassa Teno on suurin ja kaunein. Norjalaisilla on yli 400 jokea, johon nousee Atlantin lohta. Silti Tenon lohisaalis on parhaana vuonna noin kolmannes koko maan jokisaaliista.

Tenojoen vesistön lohikantojen monimuotoisuus on koko ajan enemmän ja enemmän vaakalaudalla. Alajuoksulla ja pääuomassa pitkin matkaa tapahtuva kalastus verottaa pahasti juuri ylimpiin osiin nousevia lohikantoja. Varsinkin jos – ja kun – kalaa nousee jokeen vähemmän kuin koskaan.

Mitä kauempana kutualue on, sitä useampia perhoja, uistimia ja verkkoja nousija joutuu väistämään. Tämä näkyy Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan nimenomaan Tenon isojen latvahaarojen Karasjoen, Jiesjoen ja Inarinjoen lohikantojen erityisen heikkona tilana.

Kalastusrajoitukset eivät näytä auttavan

Syytä lohikannan tämän hetkiseen tilanteeseen pitää ilmeisesti hakea juuri mereltä. Tenojoella ja sivuvesistöissä tapahtuva kalastus ei riitä selittämään dramaattisesti pudonnutta nousulohien määrää.

Kalastusta on rajoitettu jo pitkän aikaa voimakkaasti. Tuoreimmat rajoitukset tulivat voimaan uudessa kalastusäännössä vuonna 2017 (maa- ja metsätalousministeriö).

Kalastusta on saatu vähennettyä myös merellä. Lohien syönnösalueilla Pohjois-Atlantilla (siirryt toiseen palveluun) ja Norjan rannikolla lohen kalastusta on rajoitettu merkittävästi.

Uutena rajoituksena Norjan valtio on kieltämässä niin sanotun koukkuverkon käytön Tenovuonossa. Koukkuverkolla saatu Tenovuonon lohisaalis on arvion mukaan noin 18 prosenttia nousijoista.

Merivaellukselta jokeen tulevien kalojen määrässä voi olla isoja eroja, mutta nyt ollaan tutkijoiden käsityksen mukaan jonkun muun äärellä.

– Lohikannoissa on hyvinkin suuria vuosien välisiä vaihteluita, seurannoista tiedetään että jopa viisi–kuusikertainen vaihtelu on täysin mahdollista. Tässä on se ongelma, että näin heikkoja vuosia on nyt jo pari putkeen, Panu Orell sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Suomelle nimettiin valtuuskunta Tenon kalastussääntöneuvotteluihin – neuvottelut alkavat kesällä

Euroopan paras lohijoki Teno on tyhjentynyt turisteista, yrittäjät hädässä – "Ei tämän näin pitänyt mennä"

Tenon lupakauppa käy kuumana: ensimmäisten minuuttien aikana myytiin 3 500 venelupaa – seuraavaksi vuorossa rantalupien myynti

Lohisopimusprotesti kohdistuu nyt kalatutkimukseen: Tenon osakaskunnat kielsivät tutkijoiden työt

Ennen koronaa minulta kysyttiin usein matkailuvinkkejä Sri Lankaan. Se hiukan huvitti, kun en kotimaassani ole käynyt vuoden 1994 jälkeen, eikä silloin sodan keskellä paljon kivoja lapsiperheille sopivia rantalomakohteita tullut mietittyä.

Kotimaastani on kuitenkin tullut viime vuosina sangen suosittu matkakohde, ja myös suomalaiset ovat sen löytäneet. Iloitsen siitä, että kotimaani on pääsemässä sodan jälkeen jaloilleen, ja Aasia alkaa olla muutakin kuin Bali tai Phuket.

Kun tulin Suomeen, minulla ei pitkään aikaan ollut mahdollisuutta ulkomaanmatkailuun. Ei ollut rahaa, mutta ei Sri Lankan passilla olisi kyllä päässytkään edes Ruotsin laivalle ilman viisumia. Kävinkin mielelläni muilla paikkakunnilla ystävien ja tuttavien luona kylässä ja tutustuin samalla uuteen kotimaahani.

Myöhemmin olen työni puolesta matkustanut ristiin rastiin Helsingin ja Kemin välillä niin paljon, että väitän tuntevani tämän maan paremmin kuin suurin osa kantasuomalaisista.

Kotimaanmatkailu ei monelle yksinkertaisesti ole tullut mieleen, sukulaisten ja ystävien luona vierailuja lukuun ottamatta. Ulkomaille pääsee nykyisin helposti ja edullisesti – tai siis pääsi ennen koronaa. Korona antoi sysäyksen myös sille, että vaimoni päätti toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa viedä yläasteikäiset lapsensa Lappiin tuntureiden ruskaa ihailemaan.

VR myi eioota, eikä edes nettisivuilla ollut halaistua sanaa Lapin ruskasta

Koska Lapin ruska on käsite ja ulkomaanmatkailu pannassa, oletuksemme oli, että junapaketteja olisi tarjolla yllin kyllin – varsinkin, kun olimme hyvin joustavia päivämäärien suhteen.

Väärässä olimme. VR myi eioota, eikä edes nettisivuilla ollut halaistua sanaa Lapin ruskasta. Matka järjestyi lopulta isommilla hiilidioksidipäästöillä, eli lentäen. Ei tosin ollut yksinkertaista sekään: Kittilään ei ollut lentoja enää lainkaan (pois lukien muutama astronomisen kallis lento), ja opimme senkin, että Finnair lopetti Enontekiön lennot kokonaan jo viime vuonna. Ainoaksi vaihtoehdoksi siis jäi lentäminen Rovaniemelle, ja sieltä autonvuokraus.

Ensin tämä eioon myyminen huvitti, sitten ärsytti – ja lopulta suututti.

Mikä kumma siinä oikein on, että suomalaisia ei aktiivisesti kannusteta pelastamaan pulassa olevia matkailuyrittäjiä? Missä isänmaallisuus? Missä talkoohenki? Missä upeita luontokuvia pursuavat kadunvarsimainokset ja TV-mainokset parhaaseen katseluaikaan? Missä supertarjoukset ja ylimääräiset junavuorot?

Meillä on kaiken lisäksi jo olemassa organisaatio, jolla olisi sekä osaamista, että tarvittavat resurssit massiivisen kotimaanmatkailukampanjan pystyttämiseen. Entinen Matkailun edistämiskeskus, nykyinen Visit Finland vastaa matkailun toimialasta kokonaisuudessaan ja keskittyy normaalisti ulkomaisten matkailijoiden houkuttelemiseen Suomeen. Nyt kun ulkomaisia matkailijoita ei ole, miksi ei käännettäisi katsetta suomalaisiin?

Matkustamiseen toki tarvitaan muutakin kuin mainoksia ja junavuoroja – nimittäin rahaa.

Visit Finland on osa Business Finlandia, joka ottaa käskynsä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Keväällä poliittinen tahto oli selvä. Esitellessään Business Finlandin uutta kriisirahoitusinstrumenttia elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) muistutti, että ”ohjeistuksen täytyy mukautua kriisin mukaan”. Herääkin kysymys, miksi Visit Finlandia ei ole jo valjastettu kotimaanmatkailun pelastajaksi?

Matkustamiseen toki tarvitaan muutakin kuin mainoksia ja junavuoroja – nimittäin rahaa, joka monissa perheissä on nyt todella tiukassa. Ostovoimaa on kuitenkin mahdollista kohentaa valtion toimesta.

Moni muistaa ehkä huvittuneena Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin koronashekit amerikkalaisille, mutta osataan sitä Euroopassakin. Turismista elävä Italia tarjoaa jokaiselle kotimaassa matkustavalle italialaiselle 500 euron matkarahan.

Matkaraha olisi täälläkin varteenotettava idea. Matkailuyrittäjät kiittäisivät, ja tuhannet perheet näkisivät ehkä ensimmäistä kertaa, miten kertakaikkisen upea maa tämä on. Muut kuin suomalaiset tämän jo tietävätkin: varsinkin Lappi, mutta myös Järvi-Suomi ja saaristo tunnetaan jo hyvin ulkomailla.

Maailman tunnetuimpiin kuuluva matkailumedia Lonely Planet valitsi juuri Rovaniemen Euroopan parhaaksi talvimatkailukohteeksi. Siis Euroopan parhaaksi – sen saman Euroopan, jossa sijaitsevat mm. Sveitsin ja Itävallan Alpit sekä Pariisi, Rooma ja Praha.

Ei ihme, jos suomalainen ei matkusta kotimaassa, kun siitä on tehty niin vaikeaa!

Lapista tuli takaisin kolme niin pahasti Lappi-hurahtanutta henkilöä (kyllä, myös ne teinit), että päätimme buukata koko perheelle uuden Lapin loman heti syyslomalle. Tällä kertaa saimme junaliput, mutta helppoa se ei taaskaan ollut.

Edelleenkään ei halaistua sanaa lähestyvistä syyslomista VR:n sivuilla. Ei kutsuvia kuvia Kolin kansallismaisemista, Saimaan rannoilta tai Kilpisjärven mahtavalta Saanalta. Ja tarjolla oli tasan yksi autojunayhteys Tampereelta Kolariin viikossa – sekin keskiviikkona, mikä ei kovin hyvin taivu lasten syyslomiin. Ei ihme, jos suomalainen ei matkusta kotimaassa, kun siitä on tehty niin vaikeaa!

Suomalaiset ovat vaatimatonta kansaa, mutta kuitenkin salaa maastaan ylpeitä – ja syystä. ”Suomi mainittu!” suomalainen hihkaisee heti, jos ulkomaalaisessa Netflix-sarjassa tai lehtijutussa tämä pieni maa esiintyy. Mutta mitäs jos mainitsisimme sen Suomen ihan itse, täällä Suomessa?

PS. Tätä kolumnia viimeistellessä julkaistiin VR:n uunituoreet nettisivut. Siellä mainostetaan nyt isosti Lappia ja ylimääräisiä junavuoroja. Syyslomalaisten lomasuunnitelmiin uudistus ei kuitenkaan valitettavasti ehtinyt tuoda helpotusta.

Rajkumar Sabanadesan

Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä, muutosjohtamisen konsultti ja entinen turvapaikanhakija.

Aiheesta voi keskustella 13.10. klo 23:00 asti.

Lue myös:

Tekemisen puutetta syyslomalle? Kuopiossa ja Varkaudessa voi kokeilla mobiilipelejä, tanssia tai tähtisuunnistusta

Tuhannet suomalaiset perheet ovat syyslomalla ensi viikolla ilman suunnitelmia – äiti: "Jos menisi vaikka uimaan, edes jotain pientä"

Tämä vuosi on ollut monin tavoin poikkeava kaupallisessa marjanpoiminnassa. Ensin vaikutti, että Thaimaa ei päästä thaipoimijoita Suomeen lainkaan koronan takia. Lopulta poimijat tulivat heinäkuun puolivälissä, eli monta viikkoa tavanomaista myöhemmin.

Kesällä uutisoitiin (Helsingin Sanomat), että Thaimaa vaati ensin marjanpoimijoiden päästämisen ehdoksi muun muassa kolmen tuhannen euron minimiansiota jokaiselle poimijalle.

Sen jälkeen käydyissä neuvotteluissa suomalaiset marjayritykset kuitenkin päätyivät Thaimaan viranomaisten kanssa sopimukseen, jossa mininimiansio on noin 2200 euroa.

– Viranomaisetkin totesivat, että kun kausi on jäämässä lyhyemmäksi, he tulivat vastaan minimiansiossa, kertoo suomussalmelaisen Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta.

Tieto vaatimusten muuttumisesta kesän aikana perustuu Ylen useilta marjayrityksiltä saamiin tietoihin. Thaimaan suurlähetystö ei kommentoi asiaa, eivätkä suomalaiset viranomaiset eivät olleet mukana ansioneuvotteluissa.

Minimiansion varmistamiseksi firmoilta vaadittiin rahallisia takuita, joita maksettiin Thaimaahan 40 000 bahtia eli noin tuhat euroa jokaista poimijaa kohti.

– Totta kai asia mietitytti. Mutta ei se ollut vaihtoehto, että thaipoimijat olisi jätetty ottamatta ja pidetty tehdasta puoli vuotta kiinni, Vasunta sanoo.

Suomessa oli kuitenkin hyvä marjavuosi, ja tavallista lyhyemmänkin kauden aikana marjaa pystyttiin poimimaan jopa viime vuotta enemmän.

Poimijoiden minimiansiot täyttyivät ainakin niissä marjafirmoissa, joiden edustajia Yle haastatteli. Kun poimijat pääsivät Suomeen, firmoilla oli jo tiedossa, että sato tulee olemaan hyvä, mikä helpotti tilannetta. Mutta huonommalla sadolla tilanne olisi voinut olla toinen.

– Nyt on ollut 3–4 hyvää vuotta putkeen, mutta on tässä 16 vuoden aikana on ollut sellaisiakin vuosia, että ei olisi missään nimessä saavutettu tuollaista ansiota, rovaniemeläisen Polarica Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kristo sanoo.

Kriston mukaan minimiansiossa on kuitenkin ongelmansa.

– Jos tämä olisi jatkumo, se tuhoaisi tämän toimialan. Tuntuisi hullulta, että taattaisiin joku poimintatulo ilman, että tarvitsee poimia. Osahan varmaan haluaisi kokeilla, kannattaako töitä edes tehdä, Kristo sanoo.

Koronatoimet nostavat marjan hintaa

Minimiansion lisäksi Thaimaan viranomaiset vaativat firmoja kustantamaan muun muassa koronatestaukset sekä kahden viikon karanteenihotellit Thaimaassa poimijoiden palattua kotimaahansa. Nämä toimet ovat tuoneet yrityksille satojen tuhansien lisäkustannuksia.

– Lopulta kausi meni vaikeuksien kautta voittoon. Mutta kyllä nämä lisäkustannukset merkittävästi nostavat marjan hintaa. Puhutaan muutamasta kymmenestä sentistä per kilo, kertoo sotkamolaisen Arctic International Oy:n toimitusjohtaja Janne Naapanki.

Voit keskustella aiheesta 13.10. kello 23:een saakka!

Lue myös: Thaimies painaa Suomen metsissä yli 10-tuntisia työpäiviä 2000 euron tähden – "Thaimaassa ei saa vuodessakaan samanlaisia ansioita"

• Koulujen syyslomaviikkoja vietetään viikoilla 42 ja 43 eli tällä ja ensi viikolla.
• Osa kotimaan majoituskohteista on täynnä. Suomalaiset matkailevat nyt kotimaassa, koska ulkomaan matkailu on vähentynyt huomattavasti koronavirustilanteen takia.
• Matkailualan yritykset ovat tehneet monia varautumistoimia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.
• Seuraamme suorassa lähetyksessä syyslomanviettoa Pohjois-Savon Tahkolla, Pelkosenniemellä Lapissa, Kainuun Vuokatissa sekä Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Toimittajina ovat Anu Rummukainen, Anni Tolppi, Jarmo Nuotio sekä Jaana Kainulainen.

12.10.2020 klo 11.59 Kaupassa siivotaan nyt erityisen paljon

Vuokatin S-marketissa desinfioidaan syyslomalla erityisen paljon ovenkahvoja ja ostoskorien kahvoja. Olli Pulkkinen odottaa syysloman tuovan ruuhkia, mutta vielä niitä ei ole näkynyt.

Asiakkaille käsidesin käyttö näyttää olevan jo rutiini.

– Enää näistä asioista ei tarvitse ihmisiä opastaa, kyllä huomaa että ihmiset käyttävät käsidesiä paljon enemmän kuin keväällä, Pulkkinen toteaa.

12.10.2020 klo 11.53 "Korona on ärsyttävä", tuumataan uimahallissa

Joensuun uimahallissa yritetään noudattaa metrin turvaväliä ja esimerkiksi pukuhuoneen kopit annetaan niin että turvavälit pysyvät. Käsidesiä on tarjolla tullessa ja lähtiessä. Lastenaltaassa pulikoivat Sasu ja Osku Siitonen ovat tyytyväisiä. Korona tulee mieleen vain joskus.

– Mä en oikein tykkää tästä koronasta kun se tuli, se on vähän ärsyttävä.

Kävijämäärät uimahallissa ovat yleisesti ottaen vähentyneet, vaikka koronan ei ole todettu tarttuneen uimahalleissa.

12.10.2020 klo 11.41 Huskyfarmilla odotetaan suomalaisturisteja

Pelkosenniemellä huskyfarmilla on luvassa haastava talvi. Huskysafareiden asiakkaat ovat olleet pääosin ulkomaisia, ja tänä talvena on laskettava kotimaisten turistien varaan.

– Jää nähtäväksi, miten koirat pääsevät lumille ja vetämään. Täytyy toivoa, että tästä vielä hyvä tulee, sanoo tuotannon esimies Outi Kunnari Arctic Husky Farmilta.

Huskykoiria rapsuttelevan Karjalaisen perheen tyttäret Leonora ja Isabella kertovat koirakuumeen nousevan.

12.10.2020 klo 11.36 Tahkolla kävijöitä paljon viime vuotta enemmän

Kuopion Tahkovuorella on nyt kävijöitä selvästi viime syksyä enemmän, kasvua on arviolta 35 prosenttia. Erityisen paljon on lapsiperheitä. Sähköavusteista läskipyörää vuokraava raisiolaismies kertoo, että matkaa Tahkolle mietittiin viime hetkeen asti. Terveysturvallisuutta on matkaseurueessa punnittu.

– Viikko vietetään ulkona, valmistamme omat ruoat mökillä emmekä nauti ravintolapalveluista tällä lomalla.

Syysloma tuo ruuhkia kotimaan matkailukohteisiin

Osa kotimaan majoituskohteista on täynnä syyslomaviikkojen eli tämän ja ensi viikon ajan. Suomalaisten matkat suuntautuvat nyt kotimaahan, koska koronavirustilanteen vuoksi ulkomaan matkailu on vähentynyt merkittävästi.

Pohjois-Savossa Kuopion Tahkolla on kuitenkin vapaana huomattava määrä mökkejä ja vapaa-ajan asuntoja. Tahko on suosittu ulkoilu- ja juhlapaikka. Aiemmin alueella todettiin koronavirusrypäs nuorten mökkibileiden jälkeen. Se on kuitenkin saatu hallintaan.

Kuopiossa kylpylähotelli Rauhalahti on lähes loppuunmyyty. Hotelli joutuu tekemään poikkeusjärjestelyjä, jotta sinne ei pääsisi syntymään niin sanottua koronalinkoa.

– Muistutamme turvaväleistä. Henkilökunta saa puuttua tilanteeseen, jos niitä ei pidetä, kertoo johtaja Maarit Paunonen.

Rauhalahdessa on toimittu kuten monessakin muussakin majoituspaikassa: aamupalaa on porrastettu, ruokailuaikoja pidennetty, suositaan korttimaksua ja henkilökunta pitää kasvomaskeja.

Lisäksi kylpylähotelli on poistanut käytöstä lasten pallomeren ja tanssiparketille pääsee kerrallaan vain tietty määrä ihmisiä.

Johtaja: "Voisimme taata, että se on koronaturvallisempi loma"

Paunonen kertoo, että yritys markkinoi myös "koronaturvallisempaa lomaa". Käytännössä se tarkoittaa, ettei majoittujan tarvitse kohdata lainkaan muita ihmisiä. Johtaja ei kuitenkaan pysty takaamaan, että se riittäisi estämään virustartunnan.

– Voisimme taata, että se koronaturvallisempi loma.

Osa majoituspaikoista on tehnyt erilaisia toimenpiteitä turvallisuuden takaamiseksi jo keväästä asti. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kansallispuisto Kolilla kävijöitä on ollut tavallista enemmän koko korona-ajan.

– Meillä kyse on enemmän käytännön turvallisuuden vaalimisesta. Esimerkiksi kylpylässä katsotaan, että turvavälit pystytään pitämään, Break Sokos Hotel Kolin johtaja Pasi Ripatti toteaa.

Suora lähetys Yle Areenassa alkaa klo 11.30. Vierailemme eri puolilla Suomea ja katsomme, kuinka ihmiset viettävät syyslomaa poikkeusaikana.

Pohjois-Savon Tahkon lisäksi käymme huskyfarmilla Lapin Pelkosenniemellä, marketostoksilla Kainuun Vuokatissa sekä virkistysuimalassa Joensuussa Pohjois-Karjalassa.

Voit keskustella aiheesta 13. lokakuuta kello 23 saakka.

Lue myös:

Syyslomalle lähdetään kiihtyvässä koronatilanteessa – HUSin Järvinen: Turvaohjeista ei voi lomailla, mutta muuten paussi on ihmisille tarpeen

Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit: Syyslomailu turvallista, kunhan maskisuositus muistetaan

Poronhoitaja Jonna Alava pelkää ensi talvea, mutta on tyytyväinen siihen, että poronlihasta syntyy edes jonkinlaiset kaupat. Viime talven kato vei lompakon pohjalta kaiken ja nyt näyttää siltä, että poronlihan tuottajahinta putoaa pari euroa kilolta.

– Eihän se hinta rapia ole. Mutta kun meillä on ollut sellainen kuvitelma, ettei koko lihakauppoja ole ollenkaan, kyllä minä nyt olen kuitenkin tyytyväinen, kun nollakauppa tuli, Alava sanoo.

Viime talven ruokintakulut olivat niin suuret, että kaikki tuotto meni niiden maksuhin. Tulevalle talvelle Alava on miehensä Jyrki Paanasen kanssa varautunut hankkimalla 120 säkkiä jäkälää, kuusi euroa säkki.

– Vaikka kevät oli kova ja kulut ovat olleet hirveät, niin eihän se auta kuin sinnitellä. Poronhoito on elämäntapa. Kyllä se on tosi palkitsevaa varsinkin keväällä, kun vasat syntyy.

Kesän jälkeen Alava kertoo odottavansa että pääsee jälleen näkemään porot erotuksessa.

– Lapset tykkää niistä ja kyllä se on niin nautinnollista, vaikkakin sitä välillä miettii, että onko tässä mitään järkeä, Alava sanoo.

Lihanostajat eivät kerro hintaansa

Ylen saamien tietojen perusteella poronlihan tuottajahinnan pudotus voi olla jopa viidenneksen. Isot lihan ostajat, kuten Polarica ja Rönkä eivät halua kertoa julkisesti hintoja.

– Meillä porosta maksettava hinta on ostajan ja myyjän välinen sopimus, emme kerro sitä julkisuuteen. Kilpailijat pelaavat omaa peliään ja me omaamme, sanoo Veljekset Röngän toimitusjohtaja Veikko Oljakka.

Veljekset Rönkä on myös alueensa suurimpia poronlihan ulosmyyjiää. Veikko Oljakka on sitä mieltä, ettei tuottajahinnan halpuminen sinänsä vaikuta myytävän poronlihan hintaan.

– Jotakuinkin myyntihinnat tulevat pysymään samalla tasolla kuin viime vuonna. Tähän vaikuttaa etenkin se, että meillä on hyvin runsaasti viime kauden satoa vielä varastoissa, Oljakka kertoo.

Hintaneuvottelut monella kesken

Paliskuntain yhdistyksestä kerrotaan että hintaneuvottelut ovat osin vielä käynnissä, eikä lopullisia hintatietoja ole vielä kaikkien paliskuntien osalta tiedossa.

– Hinta on vieläkin vähän työn alla, kaikilla ei vielä ole kauppoja sovittuna. Hintahaitari on tänä vuonna suuri. Ravintolamyynnin vaikeudet heijastuvat meille hyvin vahvasti, kertoo Anne Ollila, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Poroisäntä: Voi olla ettei kaikille riitä lihaa

Näkyvin vaikutus poronlihan hintaan on tällä hetkellä on koronapandemialla ja matkailijoiden rajulla vähenemisellä.

Ivalon Paliskunnassa arvellaan että katovuodesta johtuva lihamäärän väheneminen on kuitenkin suhteessa kysynnän laskuun.

– Tottakai se vaikutti, kun asiakkaat loppuivat, loppui myös lihan menekki ravintoloihin. Nyt kuitenkin tulee käymään niin, ettei lihaa varmaan tule nyt kovin paljoa: voi olla ettei kaikille edes riitä lihaa, Ivalon paliskunnan poroisäntä Ari Kustula pohtii.

Hallituksen mittava sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus närästää hallituspuolue keskustassa ja vihreissä.

Keskustan eduskuntaryhmä joutui tiistaina äänestämään sote-uudistuksesta. Ryhmässä sote-esitystä kannatti 23 edustajaa ja vastusti kolme, jotka jättivät ratkaisusta eriävän mielipiteen.

Eriävä mielipide liittyy sote-palveluiden ulkoistuksiin. Sen jättivät keskustan aiempi puheenjohtaja Katri Kulmuni sekä kansanedustajat Mikko Savola ja Arto Pirttilahti.

Kulmuni viestitti Ylelle, että kahdesta sairaanhoitopiiristä muodostettavilla Lapin ja Etelä-Savon sote-maakunnilla tulisi olla oikeus ylläpitää kahta ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen keskussairaalaa.

Torniolainen Kulmuni vaatii muutosta siihen, että Kemin ja Savonlinnan keskussairaaloille asetetaan nyt vuosikymmenen määräaikaisuus pysyvän oikeuden sijaan.

Hallituksen sote-ryhmän ministerit kertoivat tiistaina, että pykälä ulkoistamisten mitätöinnistä lieveni lausuntokierroksen jälkeen. Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistaminen on mitätöitymässä, mutta tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan muut ulkoistamiset eivät ole päätymässä "suoraan roskakoriin".

Vihreiden Järvinen pelkää sairaalan alasajoa Savonlinnassa

Ähtäriläinen Mikko Savola kuitenkin arvostelee, että sote-ratkaisu mahdollistaisi eteläpohjalaisten niin sanottujen kuusiokuntien ulkoistuksen mitätöinnin. Se lopettaisi hänen mukaansa seutukunnalta nykyisenlaiset perusterveydenhuollon palvelut.

Myös pirkanmaalainen Arto Pirttilahti sanoo, että sote-uudistuksen seurauksena maakunnalla olisi mahdollisuus irtisanoa ulkoistukset kesken sopimuskauden. Pirttilahden mukaan mahdollinen mitätöinti uhkaisi sote-palvelujen tasoa Mänttä-Vilppulan seudulla.

Pirttilahti haluaisi selvityksen siitä, onko lainmukaista mitätöidä ulkoistuksia taannehtivasti, jos sopimukset on tehty aikanaan silloisen lainsäädännön mukaisesti.

Pirttilahti ja Savola eivät sulje pois sitä, että äänestäisivät sote-uudistusta vastaan eduskunnan salikäsittelyssä. Molemmat odottavat, että uudistus muuttuisi vielä lainsäädännön arviointineuvoston ja valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo, että soraäänistä huolimatta keskusta tukee hallituksen sote-uudistusta. Sitä Kurvinen ei halua ennakoida, mitä seurauksia sote-uudistuksen vastustamisesta eduskunnan salikäsittelyssä kansanedustajille tulisi.

Kurvinen korostaa, että kolme eri mieltä olevaa edustajaa tukevat sote-pakettia muilta osin kuin ulkoistusten osalta.

Hallituspuolue vihreiden savonlinnalainen kansanedustaja Heli Järvinen sanoi jo viikonloppuna Itä-Savon haastattelussa, että ei aio äänestää ratkaisun puolesta. Syynä on se, ettei se turvaa hänen mielestään riittävästi Savonlinnan keskussairaalan asemaa.

Pirttilahden mukaan sote-uudistuksessa on kokonaisuudessaan paljon hyvää, mutta hän ei hyväksy ulkoistuksiin liittyvää yksityiskohtaa. Savola on samalla linjalla.

Myös Kulmuni kiittelee sitä, että sote-uudistus etenee.

Kello 17.35: Lisätty Katri Kulmunin kommentit.

Kello 19.18: Lisätty Antti Kurvisen kommentit ja tieto äänestystuloksesta.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan kello 23 saakka.

Sote-uudistusta käsitellään illan A-studiossa Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 21. Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen ja vararehtori Juha Teperi Tampereen ylipistosta arvioivat, minkälaiset mahdollisuudet esityksellä on mennä toteutukseen saakka. Juontajana Petri Raivio. #yleastudio

Lue lisää:

Analyysi: Sote-kritiikkiä kuunnellessa tuntuu unohtuneen, miksi sotea tehdään – myös korona osoitti, ettei tarve ole kadonnut minnekään

Sote-maakuntien nimi muuttuu hyvinvointialueiksi, rahoitukseen muutoksia – Yle seurasi sote-tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä

Mihin otan yhteyttä, kun sairastun? Pitääkö alkaa maksaa maakuntaveroa? Katso, miten sote-uudistus vaikuttaa elämääsi

Helsinkiläinen Susu Pussinen, 30, oli ajatellut palaavansa ravintolaan töihin äitiysloman loputtua kaksi vuotta sitten. Hän yllättyi, kun huomasi, että töiden tekeminen saisi tulot tippumaan.

– Olihan se aikamoista, että olin opiskellut kolme ammattia, ja nyt se olikin turhaa.

Pussinen päätti jäädä kotiin ja tehdä vain yksittäisiä työvuoroja. Vuoron jälkeen Pussiselta kuluu useampi tunti, kun hän täyttää selvityslomakkeita ja soittelee Kelaan.

– Aloitin ravintola-alan työt 16-vuotiaana, olen aina pitänyt siitä ja ollut tekijä. Nyt se ei toki houkuta niin paljon, kun ei sillä tienaa. Mutta ihan huvin vuoksi ja oman mielenterveyteni takia käyn tekemässä välillä.

Pussisen kotihoidontuki loppui tammikuussa ja poika meni päiväkotiin. Tällä hetkellä yksinhuoltajan korotetusta toimeentulotuesta, asumistuesta ja lapsilisästä jää käteen muutama satanen vähemmän kuussa kuin täysipäiväisestä työstä ravintolassa.

Yli 25 000 suomalaista elää kannustinloukussa

Hallitus haluaa luoda 80 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan Suomessa saattaa olla jopa 25 000 Pussisen kaltaista ilman työtä olevaa ihmistä, joiden ei kannata mennä töihin.

Työtön on "työttömyysloukussa", jos päivätöiden aloittaminen ei juurikaan lisää käytössä olevia tuloja. Työttömyysloukuksi lasketaan tilanne, jossa tulonlisäyksestä jää saamatta vähintään 70–80 prosenttia siksi, että verot kasvavat ja sosiaalietuudet pienenevät. Tunnin työstä jää siis käteen pari lisäeuroa, jos sitäkään.

Vuonna 2018 tehdyn suomalaisen tutkimuksen mukaan työttömyysloukussa on tiukimman määritelmän mukaan noin 10 prosenttia työttömistä ja 5 prosenttia kotihoidontuen saajista eli tämän hetken luvuilla noin 25 000 suomalaista.

Vaikka Suomen tilanne on 90-luvun jälkeen parantunut, työnteon kannustimet ovat Suomessa EU:n heikoimpien joukossa. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on parempi.

Kannustinloukkujen purkaminen olisi siis oikea viisasten kivi jokaiselle työllisyystavoitteen saavuttamisesta haaveilevalle. Vertailun vuoksi: oppivelvollisuuden pidentämisen on arvioitu tuovan 1 600 ja eläkeputken alaikärajan nostamisen vuodella 5 000 uutta työpaikkaa seuraavien vuosien aikana.

Erityisen helposti saajansa sulkee loukkuun toimeentulotuki, sillä tuen määrä vähenee saman verran kuin tulot kasvavat. Toisaalta myös ansiosidonnainen työttömyysturva altistaa kannustinloukuille, sillä se on yleensä perusturvaa korkeampi.

Pienten lasten äidit erityisen helposti loukussa

Erityisesti nuorten naisten työllisyys on Suomessa selvästi muita Pohjoismaita matalampi. Myöskään kemiläisen Laura Moilasen, 30, ei kannata käydä töissä.

Moilasella on kaksi pientä lasta ja hän saa vanhempainvapaasta ansiosidonnaista päivärahaa 1 200 euroa kuukaudessa. Kun se helmikuussa loppuu, hän aikoo mennä töihin, vaikka ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta jäisikin enemmän käteen.

– Minulla on korkea työmoraali, joten aion hakea töihin, vaikka se ei olekaan taloudellisesti kannattavaa.

Edellisessä kokoaikaisessa työpaikassaan henkilöstöravintolassa Moilanen tienasi verojen jälkeen noin 1 400 euroa kuukaudessa. Jos hän helmikuussa palaa samanlaisiin hommiin, palkasta pitää vähentää päivähoitomaksut ja auton käyttökulut. Käteen jää alle 1 000 euroa kuukaudessa.

Sen sijaan Moilasen ansiopäiväraha määräytyy aiemman pitkäaikaisen työpaikan mukaan, joten se on tätä korkeampi. Moilasen mies käy töissä, joten asumistukea perhe ei saa.

Työttömyysloukut ovat erityisen yleisiä lapsiperheiden vanhemmilla ja yksinhuoltajilla. Tähän vaikuttavat kotihoidontuki, yksinhuoltajien korotettu toimeentulotuki ja päivähoitomaksut.

– Miinukselle menee aivan heittämällä. Mutta pitää yrittää hyödyntää vanhemmat ja ystävät, jotka voivat auttaa lasten hoidossa.

Lue lisää:

Marin parantaisi työllisyyttä alentamalla päivähoitomaksuja – selvitimme, kannustaisiko konsti todella vanhempia töihin

Varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta päätös: tulorajoja nostetaan 31 prosenttia, toisen lapsen enimmäismaksu laskee

Myös ulosottovelka altistaa kannustinloukuille

Kun helsinkiläinen Oskar Thun, 34, tuli kotiin töistä huhtikuisena perjantaina, ovimatolla odotti kirje ulosotosta. Seuraavasta 800 euron palkasta vähennettäisiin 500 euroa. Vaikka sillä olisi pitänyt maksaa vuokra ja ostaa ruokaa.

– Minulle tuli 1 000 euroa vuokravelkaa ulosoton takia. Jos olisin ollut työtön, niin kaikki laskut olisin saanut hoidettua. Minulla ei ollut varaa jatkaa kokopäiväisesti töissä.

Thun irtisanoutui töistä toukokuussa, eikä ole tehnyt niitä sen jälkeen. Hän saa nyt toimeentulotukea ja pärjää paremmin, koska siitä ei vähennetä ulosottovelkaa.

Thunilla olisi oikeus tehdä töitä 150 eurolla kuukaudessa. Bussilipun ja lounaiden jälkeen käteen jäisi rahaa vain vähän. Silti Oskar kysyi työnantajaltaan, saisiko hän työskennellä neljä päivää kuukaudessa.

Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä noin 260 000 ulosottovelallista, joilla oli keskimäärin noin 18 000 euroa velkaa henkeä kohti. Heistä noin joka viides on työtön.

Joka kymmenes suomalainen käy töissä, vaikkei siitä ole selvää rahallista hyötyä

Kolmena päivänä viikossa kuusamolainen Jaana Säkkinen istuu toimistossa laskemassa rakennusalan työntekijöiden palkkoja, maksamassa laskuja ja hoitamassa arkistointia.

Säkkinen ei jatkossa saa tienata kuussa 870 euroa enempää, koska hänelle on tarjottu osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä ja eläkevakuutusyhtiön kustantamaa ammatillista koulutusta.

Se tarkoittaa, ettei hän voi tehdä töitä niin paljon kuin haluaisi.

Hän aikoo ottaa tarjotun eläkkeen vastaan, sillä tämä voi olla hänen ainoa tapansa jatkaa työntekoa edes osa-aikaisesti: Säkkisellä on kuusi diagnoosia, ja kokopäiväistä työntekoa hänen terveytensä ei kestä.

Jos hän menee töihin, hän ei kuitenkaan välttämättä saa korvausta lääke- ja sairauskuluistaan, eli rahaa jää kuukaudessa käteen suurin piirtein saman verran kuin tuilla eläessä.

Kannustinloukussa olevista työttömistä puhuttaessa unohtuu usein, että vielä paljon enemmän on niitä suomalaisia, jotka tekevät töitä, vaikka eivät juuri hyödy siitä rahallisesti.

Työttömyysloukkuja tutkinut Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki laskee pyynnöstä, että mahdollisesti jopa kymmenesosa Suomen työllisistä voisi tavallaan myös kokea olevansa loukussa. Tämä tarkoittaisi, että yli 250 000 suomalaista käy töissä, vaikka he saisivat vähintään 80 prosenttia nykyisistä tuloistaan myös jäädessään työttömiksi.

Kotamäki arvelee, että tilannetta saattaa selittää tiettyjen alojen matalien palkkojen lisäksi myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan korkea taso. Hän kuitenkin korostaa, että tuloksia on tulkittava varovasti.

Jaana Säkkisen mukaan työssäkäynnin hyötyä ei voi mitata rahassa.

– Se, että voi olla hyödyksi yhteiskunnalle ja työnantajalle, on mielenterveyden kannalta erittäin hyvä asia. Pelkkä ajatuskin kotiinjäämisestä kauhistuttaa.

– Toisaalta työssä tienattua rahaa arvostaa enemmän, koska se tuntuu omalta.

Kannustinloukkujen purkaminen kokonaan on mahdotonta

Erilaiset työryhmät ovat kipuilleet kannustinloukkujen kimpussa jo yli neljännesvuosisadan ajan. Niitä on yritetty poistaa työntelemällä tulorajoja ja kallistelemalla tukien tulovähenteisyyskulmia.

Mutta kuten työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä vuonna 2014 todettiin, usein uudistukset eivät itse asiassa poista loukkuja, vaan lähinnä siirtävät niitä.

Neljä vuotta myöhemmin valtiovarainministeriön työryhmä päätyi siihen, että “kannustinloukkujen purkaminen kokonaan on mahdotonta”.

– Kannustinloukuista ei päästä kokonaan eroon niin kauan, kun halutaan pitää kiinni pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, arvioi johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä.

Miten niitä sitten voi vähentää?

– No palkankorotuksia tai tuet alas, Susu Pussinen suoraviivaistaa sen, mihin myös valtiovarainministeriön mietintäpaperit usein päätyvät.

– Jos ihminen tekee töitä, pitäisihän sillä ansaita, vaikka olisikin matalapalkka-alalla. Jotkut, kuten minä, oikeasti haluavat tehdä niitä töitä, vaikka olisi muitakin vaihtoehtoja, Pussinen jatkaa.

– Työllistymisen kannustimia voidaan parantaa joko heikentämällä sosiaaliturvan tasoa tai kasvattamalla työntekijöiden käytettävissä olevia tuloja esimerkiksi veronkevennyksillä, muotoilee Olli Kärkkäinen.

– Näistä ensimmäinen keino on ongelmallinen sosiaaliturvan riittävyyden näkökulmasta ja jälkimmäinen julkisen talouden näkökulmasta.

Laura Moilanen ja Oskar Thun suunnittelevatkin hakeutuvansa paremmin palkatuille aloille: Moilanen haluaa opiskella sosiaalityötä ja Thun IT-alaa.

Useita vuosia baarimikkona työskennellyt Pussinen aikoo lähteä opiskelemaan päihdetyöntekijäksi.

– Haluaisin keskustella ihmisten kanssa rauhassa ilman että mietin, kuka heistä haluaisi lisää juotavaa. Ja toivottavasti uudella alalla tienaan edes satkun tai pari enemmän kuin mitä nyt saan tukia.

Aiheesta voi keskustella 14. lokakuuta kello 23 saakka.

Kun Helsingin pormestari Jan Vaapavuorelta (kok.) kysyy mielipidettä hallituksen tänään esittelemästä sote-uudistuksesta, vastaus ei yllätä.

Kovana sote-kriitikkona tunnettu Vapaavuori näkee, että ehdotus ei ole muuttunut aiemmasta.

– Kaikki sote-uudistuksen peruspilarit pysyvät tismalleen ennallaan. Kaikki se kritiikki, joka meiltä kohdistuu tähän isoon järjestelmämuutokseen, on ennallaan, Vapaavuori lataa.

Vapaavuoren mukaan uudistuksen rahoitusratkaisu kuulostaa tuoreeltaan niin monimutkaiselta, ettei siihen voi vielä ottaa kantaa.

– Koko lainsäädäntöpaketti taitaa olla yli tuhatsivuinen, että sitä ei pysty vielä tiedotustilaisuuden perusteella kunnolla kommentoimaan. Pitäisi nähdä konkreettiset pykälät ja laskelmat.

Hallituksen suunnitelmassa Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden lisäksi järjestäjänä toimii Helsingin kaupunki. Vapaavuori olisi toivonut toisenlaista ratkaisua.

– Edelleen toivon ja uskon, että koko uudistusta ei tarvittaisi. Mutta jos se nyt väkisin runtataan läpi, olisi toki hyvä, että siinä kunnioitettaisiin sitä valmistelutyötä mitä sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Uudenmaan kanssa viime syksynä teki. Se perustui siihen, että Uusimaa jaettiin viiteen alueeseen, joista Helsinki on yksi. Se on selvästi parempi malli kuin se, että koko Uusimaa olisi yhtenäinen alue, mutta ei sekään tästä koko uudistuksesta vielä hyvää tee edes Helsingin kannalta.

Lapissa kysytään, miten rahat jaetaan kahden keskussairaalan kesken

Lapin keskussairaalan johtajaylilääkäri Jukka Mattila pitää tärkeimpänä sitä, että hallitus sai sote-esityksen aikaan nopeassa aikataulussa. Lapin kannalta Mattila pitää ongelmallisena sitä, miten rahat jaetaan kahden keskussairaalan kesken.

– Ihan varmasti maakunnan tai hyvinvointialueen poliittista päätöksentekoa kiusaavia hankalia kysymyksiä jää alueellisesti ratkaistavaksi, mutta eteenpäin päästään, Mattila sanoo.

Oleellisin erityiskysymys Lapin hyvinvointialueella on Mattilan mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tilalle.

– Meidän alueemme tulee saamaan rahoituksen väestön palveluntarpeen perusteella, eikä sen perusteella että meillä on kaksi päivystävää sairaalaa tälle pienelle väestöpohjalle. Näen että Kemissä on mielekästä olla ympärivuorokautinen päivystys, Mattila sanoo.

Hallituksen sote-uudistus mahdollistaa Lapin kahden keskussairaalan mallin jatkumisen ainakin vuoteen 2032 asti.

– Kemissäkin voi jatkaa nykyisellä tavalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, avaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan lappilainen kansanedustaja Markus Lohi.

Lohi korostaa, että päätäntävalta Lapin kahden sairaalan mallista on tulevalla hyvinvointialueella. Lohen mukaan lakiesitys lähtee siitä, että maakunta tekee siitä erillisen päätöksen.

– Koska kysymys on oikeudesta eikä velvollisuudesta, niin nyt jos koskaan meidän lappilaisten on syytä liittoutua keskenämme rakentamaan vahva yhteistyö puolustamaan lähipalveluitamme, hän kommentoi.

Jos Lapissa päätetään jatkaa kahden sairaalan mallilla, niin mitä tapahtuu vuoden 2032 jälkeen? Lohen mukaan niin pitkän ajan kuluessa lakejakin ehditään muuttaa.

– Joka tapauksessa sairaala ei silloin lakkaa Kemissä, vaikka emme saisi aikaan muutosta määräaikaan tai tehtyä siitä pysyvää. Eli kysymys on siitä, onko Kemissä keskussairaala vai aluesairaala, Lohi sanoo.

Savonlinnan yhteispäivystyksen tulevaisuus huolettaa

Itä-Savon sairaanhoitopiiri kuuluu tulevaisuudessa Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Savonlinnan sairaalan yhteispäivystys mahdollistetaan vuoden 2032 loppuun saakka.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo hallituksen linjauksen tarkoittavan sitä, että yhteistyöhön on ryhdyttävä, eikä se tarkoita vain tätä hetkeä.

– Savonlinnan yhteispäivystys on turvattu vuoteen 2033, mutta kuinka se turvataan siitä eteenpäin? Se on olennainen kysymys, Halonen sanoo.

Savonlinnan sairaala toimii vähintäänkin yli kymmenen vuotta poikkeusmenettelyllä. Vielä ei ole tiedossa, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Pienessä maakunnassa on nyt kaksi päivystävää sairaalaa, eli myös kahden päivystävän sairaalan kustannukset.

– Kahta palvelua ei voi pyörittää yhden palvelun rahoilla, se on selvää. Siihen tarvitaan yhteistyötä ja yhteensovittamista, sanoo Halonen.

Lue myös:

Sote-maakuntien nimi muuttuu hyvinvointialueiksi, rahoitukseen muutoksia – Yle seurasi sote-tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä

Mihin otan yhteyttä, kun sairastun? Pitääkö alkaa maksaa maakuntaveroa? Katso, miten sote-uudistus vaikuttaa elämääsi

Sote-uudistus herättää vastustusta hallituspuolueiden sisällä – kolme keskustalaista jätti eriävän mielipiteen ulkoistuksista

Analyysi: Sote-kritiikkiä kuunnellessa tuntuu unohtuneen, miksi sotea tehdään – myös korona osoitti, ettei tarve ole kadonnut minnekään

Logistiikkayhtiö Transvalin terminaalissa trukit rullaavat ja tavara liikkuu. Vantaalaista terminaalia pitää kiireisenä muun muassa verkkokaupan kasvu ja juuri tällä hetkellä myös edessä oleva kaupan joulusesonki.

Aleksi Kotonen aloitti uudessa työssään Transvalin terminaalissa pari viikkoa sitten. Kotonen on yksi heistä, joilta korona vei työpaikan, mutta hän löysi nopeasti uuden.

– Olen iloinen, ei sitä jaksaisi kotona olla, Kotonen naurahtaa.

Hän työskenteli aiemmin kokoonpanotehtävissä, joten käsillä tekeminen on miehelle tuttua ja mielekästä. Transvalin terminaalissa Kotosen työhön kuuluu muun muassa pakkaaminen.

Vaikka osa yhtiöistä, kuten Finnair ja UPM, on ilmoittanut isoista työntekijöiden vähennystarpeista ja lomautuksista, on siis myös firmoja, jotka palkkaavat lisää väkeä.

Uudenmaan ely-keskuksen tutkijan Timo Aulangon mukaan Suomessa on koronasta huolimatta edelleen avoimia työpaikkoja enemmän kuin viime vuosikymmenen puolivälissä.

Avoimien työpaikkojen määrät

Suurin romahdus heti maaliskuun puolivälissä rajoitustoimien alkaessa nähtiin toimisto- ja asiakaspalvelutyössä, palvelu- ja myyntityössä sekä avustavissa työtehtävissä.

Sittemmin työvoiman kysyntä on laskenut voimakkaasti myös teollisuudessa ja yleisesti kuljetustyöntekijöiden keskuudessa, erityisesti bussikuskien osalta.

Uudellamaalla ilmoitettiin avoimeksi yhteensä 32 240 työpaikkaa elokuun aikana, mikä on 10 739 vähemmän kuin edellisvuoden elokuussa – laskua on 25 prosenttia. Manner-Suomessa enemmän laskua on vain Lapissa, 37 prosenttia.

Koko maassa avoimien työpaikkojen määrä laski noin 17 prosenttia. Suomessa ilmoitettiin avoimeksi yhteensä 98 584 työpaikkaa elokuun aikana, mikä on 19 488 vähemmän kuin edellisvuoden elokuussa.

Paras tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa, joissa avoimia työpaikkoja oli elokuussa edellisvuotta enemmän: Pohjois-Pohjanmaalla niitä on 8 ja Etelä-Savossa prosentin enemmän.

– Jos katsotaan avoimien työpaikkojen alueellista jakautumista niin Uudellamaalla on laskusta huolimatta edelleen selvästi eniten avoimia työpaikkoja Suomessa, Uudenmaan ely-keskuksen tutkija Timo Aulanko summaa.

Kaikista elokuun aikana ilmoitetuista työpaikoista kolmannes sijoittui Uudellemaalle.

Myyntityö yhä listan kärkipaikoilla

Koronasta huolimatta eniten avoimia työpaikkoja tarjoavien alojen lista on pysynyt samankaltaisena viime vuosiin verrattuna. Eniten työtä ovat tarjonneet perinteisesti opetus- ja koulutusala, rakennusala, palveluala, terveydenhuoltoala sekä myyntityö.

– Myyntityö on avoimien työtehtävien listalla vuodesta toiseen kärkipaikoilla, Aulanko toteaa.

Koronaepidemian tuoma ilmiö on se, että nyt yhä useammassa työpaikkailmoituksessa mainitaan etätyön mahdollisuus. Korona-aikana töitä tarjotaan esimerkiksi etämyyntiin.

Etätyöt näkyvät myös it-alalla: muun muassa sujuvat etätyöyhteydet ja niiden ylläpito työllistävät.

Uudellamaalla haettiin elokuussa kaikkein eniten rakennustyöntekijöitä, toiseksi eniten myyjiä ja kolmanneksi eniten myynti- ja ostoagentteja.

Terveydenhuollossa ja hoivapalveluissa työvoiman kysyntä on ollut viime vuotta korkeampi, mutta tarve työvoimalle on vaihdellut selvästi. Joissain tehtävissä työvoiman tarve on ollut viime vuotta alemmallakin tasolla, kun yleinen sairastavuus on vähentynyt ja kiireetöntä hoitoa on siirretty.

Vaikka koronakriisi on vaikuttanut eniten juuri palvelualoihin, ovat alan työntekijöiden määrät edelleen niin suuria, että avoimia työpaikkojakin on palvelualoilla yhä paljon työvoiman vaihtuvuuden takia.

Esimerkiksi kokkeja ja tarjoilijoita haettiin elokuussa vain kolmannes viime vuoden elokuun määrästä. Varastotyöntekijöille ja siivoojillekin on selvästi vähemmän kysyntää kuin viime vuonna.

Koronakriisi kohdellut eri toimialoja eri tavoin

Uudenmaan ely-keskuksen tutkija Timo Aulanko korostaa, että koronakriisi on kohdellut eri toimialoja eri tavoin.

Esimerkiksi erilaisia logistiikkapalveluja tarjoavan Transvalin johtaja Jani Lindström kertoo yhtiön etsivän parhaillaan 500 uutta tekijää kaupan alan loppuvuoden sesonkeihin.

– Tarvetta selittää pikälti joulusesonki, mutta kyllä isossa kuvassa verkkokaupan kasvu tuo työtä logistiikan alalle, Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan työtehtävät terminaalissa ovat muun muassa tavaran vastaanottamista, trukilla ajamista ja tavaran hyllyttämistä. Töitä on tarjolla aloittelijoista alan kokeneille mestareille.

– Tarvittaessa huolehdimme koulutuksesta, Lindström sanoo.

Tämän vuoden tapahtumilla näyttäisi olleen ainakin toistaiseksi selvästi vähiten vaikutusta rakennusalan työvoiman kysyntään. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut alalla selvästi jo vuosia, ja kasvu on jatkunut edelleen tänä vuonna.

– Kysyntää on kaikissa rakennusalan tehtävissä ja myös avustavissa tehtävissä, Aulanko kertoo.

Kuitenkin esimerkiksi matkailu- ja ravitsemusalalla rekrytoinnit ovat vähentyneet selvästi.

– Ravintoloita on suljettu, aukioloaikoja rajoitettu ja rajatkin ovat olleet kiinni, Aulanko sanoo.

Jopa uusi ura

Pari viikkoa sitten Transvalin terminaalissa uudessa työssä aloittanut Aleksi Kotonen on koulutukseltaan LVI-asentaja, mutta hän kertoo, että tavarankäsittely- ja kokoonpanohommat ovat alkaneet tuntua omimmilta.

Hän uskoo, että nykyinen työpaikka voi tarjota jopa uuden uran.

– Uskon, että jos haluaa kehittää itseään niin on varmasti hyvät mahdollisuudet päästä eteenpäin ja olla mielekkäissä töissä, Kotonen sanoo.

Jutussa käytetyt luvut perustuvat TE-toimistoon ilmoitettuihin avoimiin työpaikkoihin, jotka vastaavat noin puolta kaikista avoimista työpaikoista.

Oletko hakemassa uutta työpaikkaa tai harkitseko alan vaihtoa? Voit keskustella aiheesta 14.10. klo 23:een asti.

Lue myös:

Karri Laitisella on kaksi tutkintoa, mutta ei töitä – yhtäkkiä nuorten työttömien määrä nousi 80 prosenttia, ja siksi Espoo päätti toimia

Syntyykö uusi “kadotettu sukupolvi”, jonka startti työelämässä viivästyy? Yli 50 000 nuorta ja nuorta aikuista jäi vaille töitä edellisvuoteen verrattuna

"Onko minulla enää tulevaisuutta, jota olin suunnitellut?" kysyy Miisa Tervala, 21 – parikymppiset pelkäävät laman vievän työt ja hyvinvoinnin

Luonnossa vapaana vaeltavat porot kootaan syksyisin poroerotukseen. Rovaniemen ja Ranuan rajalla, Teerivaarassa on parhaillaan menossa syksyn kohokohta, jossa nähdään, mitä satoa luonto on antanut. Poromiehet hyödyntävät kiima-aikaa eli rykimää kootessaan porot aitaan erottelua varten. Siinä tehdään valinta, kuka saa elää ja kuka menee teuraaksi.

Seuraa suorana kello 10 alkaen tämän jutun pääkuvasta tai Yle Areenasta poroerotusta, joka on yhdistelmä nykyaikaista elinkeinoa ja satojen vuosien perinteitä. Suoran lähetyksen aikana opit muun muassa mitä tarkoittavat suopunki, kirnu ja eloporo.

Niemelän paliskunnan poroisäntä Matti Komulainen kertoo, mitä poroerottelun eri vaiheissa tapahtuu.

Takana raskas talvi ja edellisvuoden huono sienisato

Tämän syksyn poroerotuksissa teuraalle päätyy edellisvuosia vähemmän poroja. Arviolta lihoiksi laitetaan 50 000 poroa, joka on puolet hyvän vuoden sadosta. Teurasmääriin vaikuttaa pitkä ja raskas talvi, jota edelsi huono sienivuosi. Myös ravintoloiden kysyntä on vähentynyt koronapandemian ja vähentyneiden matkailijoiden myötä.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila sanoo, että nyt satsataan kotimaan kuluttajamarkkinointiin.

– Olemme olleet liian luottavaisia, että poronliha menee ilman markkinointia ravintolamaailmaan ja muualle. Kuluttajamyynti kotimaassa on jäänyt lapsenkenkiin, olemme kehittäneet sitä.

Ollilan mukaan suomalaiset kyllä syövät poronlihaan ja kysyntää kuluttajapuolella riittää.

– Meidän pitää saada myyjät ja kuluttajat kohtaamaan toisensa.

Suomen poronhoitoalueella on 54 paliskuntaa ja noin 4500 poronomistajaa. Tilanne on porotiloilla juuri nyt haastava. Vuosi sitten porot lähtivät talvea kohti heikkokuntoisina ja ne eivät paikoin päässeet kaivamaan ravintoa jääkuoren alta.

– Vaikeita aikoja eletään. Tulot jäävät marginaalisen vähäisiksi näiden kaikkien vaikeuksien seurauksena. Vetää totiseksi, Ollila sanoo.

Lue myös:

Poronlihan tuottajahinta putosi – poronainen Jonna Alava: "Eihän hinta rapia ole, mutta olen tyytyväinen, kun nollakauppa tuli"

Rovaniemeläisestä hirviörokkari Mr. Lordista julkaistaan elämäkerta ja tietokirja keväällä 2022. Lordiary -nimisen kirjan kustantaa Tammi.

Keväällä 2022 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä kun Mr. Lordi perusti nimeään kantavan yhtyeen Rovaniemellä. Kirjan luvataan kertovan Mr. Lordin eli Tomi Putaansuun henkilökohtaisesta elämästä ja yhtyeen kiertue-elämästä.

Suuri yleisö tuntee Lordin Euroviisujen voittamisesta 2006. Bändin esikoislevy Get Heavy julkaistiin jo lähes 20 vuotta sitten.

Kirjan kirjoittaa toimittaja-tietokirjailija Maria Jyrkäs.

– Tarinaani sisältyy todella paljon sellaista, mistä en ole koskaan puhunut julkisesti. Nyt on sen aika. Lordiaryssa annan palaa ja puhun suoraan siitä, miten näen ja koen asiat, ihmiset ja erinäiset hienot ja toisaalta myös todella paskamaiset sattumukset vuosien varrelta, Mr. Lordi sanoo Tammen tiedotteessa.

Rovaniemeläinen Mr. Lordi on Lordin perustaja ja keulahahmo, joka on säveltänyt yhtyeen musiikin ja luonut sen ilmeen. Lordin edellinen studioalbumi Killection ilmestyi tammikuussa 2020.

Suomessa koronatilanteen kiihtyminen on kiristänyt ja tarkentanut entisestään ravintoloiden toimintaohjeita. Altistuneiden tavoittaminen on hidas ja työläs vaihe. Esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiiri on uusissa suosituksissaan ohjeistanut ravintoloita keräämään asiakkailta puhelinnumeroita.

Myös yrittäjät itse ovat havahtuneet siihen, että julkinen tiedottaminen altistuksista voi tehdä merkittävää haittaa yritystoiminnalle. Yhteystietoja maineen säilyttämiseksi ja mahdollisten altistuneiden tiedottamiseksi kerätään myös muissa ravintoloissa ja yleisötapahtumissa ympäri Suomen ja myös muualla Euroopassa.

Apulaistietosuojavaltuutettu Anu Talus sanoo, että vaikean epidemiatilanteen taltuttamiseksi keinovalikoimaa on hyvä kartoittaa.

– On viisasta miettiä tietosuojan näkökulmasta, miten kerätyt tiedot palvelevat päämääriä ja tarkoituksia.

Jokin aika sitten ravintolayrittäjä Noora Vennamon omistamistamista ravintoloista toisessa oli illan aikana vieraillut koronavirusta kantava henkilö. Asiasta tiedottivat julkisesti sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri että myös Vennamo itse omissa yrityksensä kanavissa. Sen jälkeen ravintolan ovi ei käynyt.

– Julkaisun jälkeen menetimme ainakin kahden viikon liikevaihdon, Noora Vennamo sanoo.

Samanlaisia asiakaskatoja ovat kokeneet muutkin ravintolayrittäjät ympäri Suomen. Esimerkiksi Vaasan seudulla yrittäjiltä on tullut paljon yhteydenottoja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRaan.

– Kun liikevaihto on ollut jo ennestään normaalia tasoa pienempää, pudotus tuntuu. Tilanne on koko alalla muutenkin todella huono, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Laajalti tiedotetut altistusryppäät, joissa mainitaan yrityksen nimi, on eri asia kuin tartunnan saaneiden määrä. Lapin mukaan ongelmana on, ettei tätä ketjua seurata loppuun saakka, vaan ilmaan jää altistumisten uhka.

MaRan mukaan näyttää jo siltä, että ravintoloiden omavalvonta toimii.

– Mielestämme ravintoloiden omavalvonta kuten hygienia ja turvavälit, tehoavat ja altistuksia tulee yksityisemmissä tilaisuuksissa.

Tietojen tallentaminen vaatii tarkkuutta

Koronalle altistuneiden ihmisten tavoittamiseksi on julkaistu ravintoloiden nimiä ja toivottu, että tieto kantautuisi oikeisiin korviin. Vennamo kuitenkin kritisoi tapaa tehottomaksi ja seurauksiltaan yrittäjää kohtaan kovilta.

Siksi hän päätti, että saadakseen palvelua seurueesta yksi antaa puhelinnumeronsa ravintolalle, joka puolestaan tallentaa sen määräajaksi mahdollisen altistuksen varalle.

Numero on tallessa korkeintaan 21 päivää ja sen jälkeen se tuhotaan. Yhteystietoja käytetään vain, jos altistuksia ilmenee. Yrittäjä saa tarvittaessa kiinni jokaisen asiakkaan.

Rekisterin ylläpito teettää kuitenkin ylimääräistä työtä ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

– Jos ravintoloitsija katsoo, että tällainen rekisteri kannattaa tehdä ja ylläpitää, niin se on hänen harkintansa varassa. Mutta koko alan näkökulmasta asia ei ole ongelmaton, sanoo Timo Lappi.

Myös tietoturvaan ja tietojen oikeellisuuteen pitää kiinnittää huomiota. Tietojen antaminen perustuu aina suostumukseen, sillä Suomessa pohjalla ei ole lainsäädäntöä.

– Silloin on tärkeää huolehtia, että tietoja ei säilytetä pitkään, eivätkä henkilötiedot näy muille eikä tietoja voi käyttää muuhun tarkoitukseen, kuten esimerkiksi suoramarkkinointiin, sanoo Anu Talus.

MaRa suosittaakin ensisijaisesti Koronavilkun käyttöä.

– Koronavilkku on ihan ylivoimainen tapa tietosuojan ja tietoturvan kannalta.

Ei numeroa – ei palvelua

Julkinen tiedotus Vennamon ravintolassa tapahtuneesta altistuksesta kolautti mainetta pahasti ja pitkään. Noora Vennamo sanoo, että hän ryhtyi kehittämään sovellusta, jotta vastaavanlaisilta katastrofeilta vältytään.

– Meidänkin etumme on saada tieto altistumisista asiakkaille. Ilman yhteystietoja ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tiedottaa asiasta ravintolan nimellä julkisesti, jotta altistuneet osaisivat oloaan seurata ja tarvittaessa hakeutua testiin. Mutta on epävarmaa, saavuttaako tiedotus oikeat ihmiset.

Hänen mielestään altistuneita ei tarvitse kuitenkaan etsiä median kautta.

– Ravintolassa vietetään aikaa, mutta se on mielestäni huomattavasti turvallisempaa kuin kotibileissä. Tämän viruksen kanssa täytyy oppia elämään: yhteystietojen kerääminen ja kohdennettu tiedottaminen on sille yksi keino.

Sovellusta on käytetty vasta yhden viikonlopun ajan. Asiakkaiden suhtautuminen on ollut pääosin myönteistä. Hän sanoo myös linjanneensa, että ravintola voi kieltäytyä palvelemasta asiakasta, mikäli puhelinnumeroa ei anneta. Toistaiseksi yhden viikonlopun koekäytön jälkeen tällaisia tilanteita ei tullut vastaan.

– Ihmiset ovat ymmärtäneet hyvin, miksi me toimimme näin.

Suomalaisen elokuva-alan tärkeimmät palkinnot Jussit jaettiin keskiviikkona Helsingissä. Seurasimme palkintojen jakoa hetki hetkeltä tässä jutussa.

• Parhaan elokuvan palkinnon voitti ennakkosuosikki, Miia Tervon elokuva Aurora
• Aurora sai kaikkiaan seitsemän ja Jukka-Pekka Valkeapään Koirat eivät käytä housuja kuusi Jussi-palkintoa.
• Helsingin Kaapelitehtaalla elouvaa juhli noin 340 Suomen elokuva-alan edustajaa.

Sanna Kärki on sisustussuunnittelija, joka on tehnyt asuntoautosta kiertävän kodin. Autosta tehdään myös työtä vuoden ympäri, yleensä joka aamu eri paikassa.

Kärki ja hänen miehensä ovat käyttäneet yöpymiseensä pääasiassa puskaparkkeja eli yleisiä pysäköintipaikkoja, joissa saa olla yönkin yli. Tällaisia ovat esimerkiksi valtateiden varsilla olevat levähdys- ja näköalapaikat sekä uimarantojen parkkipaikat.

Tällä viikolla Sanna Kärki kiertää Lappia syyslomallaan. Hän ei luopuisi elämäntavasta mistään hinnasta.

– On tämä niin ihanaa, että en vaihtaisi mihinkään. On eletty nyt näin 11 kuukautta, ja sitä ennen alkeellisemmassa pakettiautossa pari kesää. Asunnossa asuminen ja tavaran haaliminen ei ole meidän juttumme. Kun aamulla herätään, ei aina edes oikein muista, että missä sitä taas ollaan. Sitten napataan maastopyörät perästä ja lähdetään vähän seikkailemaan.

Puskaparkkeja käyttävät Kärjen lisäksi myös monet muut, mutta yleensä silloin on kyseessä lomamatka tai jokin muu tilapäinen syy. Aktiiviset puskaparkkeilijat ovat keränneet tietoa ympäri Suomea paikoista, joissa on hyvä pysähtyä tai joista saa tarvittavia palveluita.

Puskaparkkipaikkoja Google Maps -kartalla

Vaikka puskaparkkeilijat eivät yöpyisi virallisilla leirintäalueilla, täytyy heidänkin välillä turvautua niihin tai muihin paikallisiin yrityksiin vaikkapa kemiallisen vessan septitankin tyhjentämiseksi.

Sanna Kärki sanoo, että hän on yöpynyt virallisella leirintäalueella vuoden aikana vain yhden kerran, mutta mielellään maksaa hinnan siitä.

– Kuukausi sitten käytiin Hetassa leirintäalueella yöpymässä. Samalla tyhjennettiin siellä septitankki ja käytiin saunassa. Mutta muuten oltiin kahden viikon matkalla yöt puskissa.

Yksittäiset sikailijat pilaavat kaikkien maineen

Kaikki eivät katso puskaparkkikaravaanareita hyvällä. Nurinaa on syntynyt muun muassa siitä, jos puskaparkkeilijat ovat aiheuttaneet häiriötä tai roskanneet yöpymispaikkojaan.

Vakavampaan osastoon kuuluvat valitukset, joiden mukaan yritysten palveluita on käytetty salaa ilman, että niistä on maksettu asiaankuuluva hinta, myrkyllisiä septitankkeja on tyhjennetty luontoon tai maastossa on ajettu ilman lupaa ja aiheutettu siellä vaurioita.

Monet matkailuyrittäjät katsovat myös kieroon puskaparkkeilijoita siksi, että he eivät käytä paikallisten yritysten palveluja suuressa määrin. Samantyyppisiä kommentteja sai kuulla aikoinaan, kun itäsaksalaiset bussiryhmät kävivät ruuhkauttamassa huoltoasemien vessoja ostamatta mitään.

Älä yövy puskaparkissa -juttu Kulta-Lapin kesä ja syksy 2020 -lehdessä

Sanna Kärkikin on joutunut puolustelemaan toimintaansa muille ihmisille. Hänen mukaansa moni ihminen luulee puskaparkkiyöpymistä lainvastaisena toimintana.

– Ehkä siinä saa sitten mahdollisuuden puhua tämän asian paremmaksi. Kerrotaan ihmisille, että tämä on ihan sallittua ja näin voi tehdä – ja näin jäämme myös tekemään, vastustuksesta huolimatta. Mutta harvoin joku tulee sanomaan, että tämä ei olisi sallittua. Omalla näkymättömyydellään ja asiallisella toiminnallaan pystyy hyvin välttämään tällaisia tilanteita.

Karavaanareissakin eri kuppikuntia

Karavaanareiden omassa keskuudessa tuntuu olevan hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten harrastukseen tulisi suhtautua.

Yksi ääripää korostaa leirintäalueiden hyviä palveluja ja haluaa kaikki maksamaan niistä, jotta niitä voidaan ylläpitää. Toinen ääripää valitsee puskaparkit, joissa saa olla omassa rauhassa, ja maksaa vain palveluista, joita todella tarvitsee.

Puskaparkkeilijoilla on luonnollisesti oikeus valita, mitä palveluja he käyttävät. Sanna Kärki sanoo, että ilmaisista yöpymisistä huolimatta rahaa jää silti paikallisille yrittäjille monin eri tavoin, ainakin polttoaineen ja ruokaostosten ansiosta.

– Jossakin septitankkihuoneen oven avaaminen maksaa vaikkapa viisi euroa, ja kyllä se maksetaan. Niitä samoja vesi- ja viemäröintimaksuja maksetaan asunnostakin, mutta täällä ne eivät tule laskulla, vaan ne maksetaan kassalla.

Lue lisää:

Petri Leppänen löysi vahingossa "sisäisen karavaanarinsa" – niin on löytänyt yli satatuhatta muutakin

Seuraava Temptation Island tositv-sarjan kausi kuvataan Kittilän Levillä vielä tämän vuoden puolella. Sarjan tuotantoyhtiö hakee parhaillaan osallistujia kuvauksiin.

Levin matkailuyhtiölle tv-tuotannon saaminen alueelle on toivottu valopilkku tilanteessa, jossa matkailutalven tulojen ennakoidaan jäävän kauas normaalista koronapandemian vuoksi.

Kuvaamaan jo ensi kuussa?

Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari kertoo tv-sarjan suunnitelmista hyvillä mielin sen, mitä hänellä on lupa sanoa.

– Kuvausten pitäisi alkaa ensi kuussa. Tietysti tällaisena aikana on hienoa että tänne saadaan tv-tuotantoja. Tätä pystytään tekemään terveysturvallisessa kuplassa. Mukanaolijat ja tuotantotiimi pystytään pitämään erillään omalla alueellaan, Kivisaari sanoo.

Missä sarjaa kuvataan? Sitä Kivisaari ei lipsauta, mutta sanoo, että Levin kaudella nähdään varmasti upeita tunturimaisemia. Tuotantotiimi osallistujineen on suuri ryhmä, jonka koko on myös Kivisaaren tiedossa, mutta ei kerrottavissa medialle.

Tärkeintä Leville on nyt saada tv-tuotanto alueelleen tilanteessa, jossa talvimatkailun toteutuminen on koronapandemian varjossa epävarmaa.

– Minkä tahansa tuotannon tulo alueelle on näinä aikoina hurjan tärkeää. Suomalaisille, jotka eivät ole vielä päässeet tutustumaan Lappiin, tulevat Lapin maisemat ja palvelut tutuksi televisioruudun kautta, Kivisaari sanoo.

Monenlaisia palveluita alueelta

Levillä tv-tuotanto käyttää palveluita laajasti. Majoituksen, ravintolapalveluiden ja kuljetuksen lisäksi Kittilästä löytyy Kivisaaren mukaan paljon ammattimaisia tuotantoryhmiä, joita voidaan käyttää esimerkiksi kuvausjärjestelyissä.

– Myös ohjelmassa nähtävillä treffeillä voidaan hyödyntää elämyspalveluita, Kivisaari sanoo.

Levi toivoo voivansa tarjota tv-sarjaan myös jotain, mikä ei maksa, eikä sitä voi tilata mistään.

– Revontulten lumoa. Monet suomalaiset eivät ole koskaan nähneet revontulia.

Minttukaakaot after skissä ynnä muuta

Suositun sarjan juontaja Sami Kuronen mainostaa tulevaa kautta Instagramissa.

– Miltä kuulostaisi porokyydit tuntureilla, minttukaakaot after skissä ja porekylvyt revontulten alla, Kuronen hehkuttaa kertoo jatkavansa aiheesta torstai-iltana Instagramin live-lähetyksessä.

Mukaan haetaan neljää pariskuntaa. Pariskuntien seurana on lisäksi joukko sinkkumiehiä ja -naisia.

Sarjaa on kuvattu alun perin Thaimaassa, mutta jo viime kausi kuvattiin Kainuun Vuokatissa koronapandemian vuoksi.

Lue myös: Temptation Island kuvataan Vuokatissa, ja se on valtava imagovoitto koko Kainuulle – tältä näyttää Suomen Thaimaa

Rovaniemeläislähtöinen Miia Tervo sulattelee Aurora-elokuvansa seitsemää Jussi-patsasta kotona vauvansa kanssa. Olo on ylitsevuotavan kiitollinen, hän sanoo.

– On vaan niin hienoa tehdä työtä ihmisten kanssa, joiden kanssa yhteistyö toimii.

Tervo on onnellinen sadoista onnitteluviesteistä ja kaikesta tuesta: anopin tuomasta pitsasta ja tädin tuomasta kakusta. Niitä hän lähti miehensä kanssa kotiin syömään, kun palkinnot oli jaettu.

– Täytyy sanoa, että meillä oli oikein hyvät juhlat mieheni kanssa.

Viime vuoden alussa ensi-iltaan tulleen Auroran päähenkilöihin kuuluvat parikymppinen bilehile, iranilainen turvapaikanhakija ja rääväsuiseksikin yltyvä vaihtelunhaluinen ikäihminen. Peräti kolme elokuvan näyttelijäsuoritusta palkittiin Jussilla.

Elokuva on kuvattu Rovaniemellä, ja paikkakunta on Tervon mukaan kuin yksi elokuvan päähenkilöistä. Vuosia Auroraa käsikirjoittaneelle Tervolle oli selvää, että elokuva kuvataan pohjoisessa. Hän halusi nostaa esille lappilaisen nuoren naisen mielenmaiseman.

– Lappilaisissa naisissa on mahtavaa rempseyttä, rohkeutta, itsenäisyyttä ja luonnollisuutta. Tämä elokuva on myös oodi lappilaisille naisille, Tervo toteaa.

Valoa vaikeuksista huolimatta

Auroran arktinen lähiöelämä on kaukana kiiltokuvasta. Haasteita on ollut myös Tervon omassa elämässä. Ihmisissä on Tervon mukaan valoa kaikista vaikeuksista huolimatta, ja sen valon hän halusi elokuvaansa tuoda.

Parasta ja onnistuneinta Aurorassa oli Tervon itsensä mukaan se, että vaikeita ja kipeitä asioita onnistuttiin käsittelemään kepeästi, mutta ei kuitenkin ylimalkaisesti.

Ohjaaja-käsikirjoittaja toivoo, että Auroran menestys auttaisi tulevaisuudessa, kun on rahoituksen etsimisen aika. Tervo toivoo sen tuovan myös itseluottamusta, mutta epäilee että niin ei taida käydä.

– Olen vähän sen tyyppinen, että ajattelen että kaikki mitä teen, on vähän hanurista. En usko, että mikään maailman pysti auttaa siihen. Toivoisin että auttaisi, mutta olen vähän skeptinen.

Aurora oli katsojamenestys kaikkialla Suomessa, niin myös Rovaniemellä. Moni katsoja on kokenut elokuvan kuvaavan omaa elämäänsä.

– Se on ollut ihanaa, että olen voinut tehdä tarinan joka kertoo lappilaisen ihmisen elämästä samaistuttavasti.

Kuuntele myös:

Miia Tervon haastattelu Kulttuuriykkösessä

Saamelaistaiteilijat Suomesta, Norjasta ja Ruotsista muuttavat Venetsian 59. taidebiennaalin Pohjoismaisen paviljongin Saamen paviljongiksi.

Office for Contemporary Art Norway OCA tiedotti keskiviikkona 14.10., että saamelaistaiteilijat Pauliina Feodoroff, Máret Ánne Sara ja Anders Sunna edustavat Saamenmaata Venetsian taidebiennaalissa Italiassa vuonna 2022. Heidän tehtävänään on muuttaa Pohjoismainen paviljonki Saamen paviljongiksi.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun taidebiennaalin kansallisessa paviljongissa on ainoastaan saamelaistaiteilijoita, ja myös ensimmäinen kerta, kun saamelaiset ovat kansana edustettuna heille erikseen nimetyssä paviljongissa.

Pohjoismaisen paviljongin näyttelyn tuottamisesta vuonna 2022 vastaava Office for Contemporary Art Norway haluaa lisätä tietoa saamelaisista ja saamelaisalueesta.

Paviljongin muuttaminen Saamen paviljongiksi korostaa taiteilijoiden yhteyttä heidän kotimaahansa. Sillä nostetaan esille kaikki kansat alueella, joka on alkujaan ollut rajaton.

– Tämä on symbolinen muutos pois vaatimuksista, joilla on yritetty kadottaa saamelaisten maat ja kulttuuri, kirjoittaa OCA tiedotteessaan.

Pohjoismaisen paviljongin näyttelyä kuratoi OCA:n johtaja Katya García-Antón. Hän kuvailee kolmea saamelaistaiteilijaa tärkeiksi oman polvensa edustajiksi, jotka omassa elämässään torjuvat kolonisaation vaikutuksia.

– Heidän taideteoksensa korostavat kiireellisiä asioita ja tilannetta, jossa saamelaiset ja myös muut alkuperäiskansat ovat nyt, erityisesti itsehallinnon, maiden ja vesien hallitsemisen sekä hakkuiden osalta. Nämä taiteilijat tekevät ainutlaatuista ja voimakasta taidetta ja luovat sitä saamelaisten taitojen ja elämäntapojen pohjalta, OCA:n tiedotteessa kerrotaan.

Taiteilijoita ympäri Saamenmaata

Suomesta saamelaisedustajaksi nimetty Pauliina Feodoroff on Inarin kunnan Keväjärveltä kotoisin oleva kolttasaamelainen ohjaaja, taiteilija ja luonnonsuojelija. Hän yhdistää taiteessaan eri aloja, ja tekee niin ekologista ympäristönsuojelua, teatteria kuin elokuvia.

Feodoroffille biennaaliin osallistuminen on suuri kunnia.

– Iloitsen, että minulla on mahdollisuus tehdä tätä yhdessä saamelaisten kanssa. Olen kuitenkin yli 20 vuotta toiminut valtaväestön ja sen raamien sisällä. Minulle on poikkeustilanne, että pääsen työskentelemään oman kulttuurini parissa.

Máret Ánne Sara on pohjoissaamelainen taiteilija Koutokeinosta Pohjois-Norjasta, ja Anders Sunna on pohjoissaamelainen taiteilija Ruotsin Kieksiäisvaarasta.

Sara tuo taiteessaan esiin poliittisia ja sosiaalisia asioita, jotka vaikuttavat saamelaisiin. Usein hän käyttää taiteessaan poronhoidosta ylijääviä materiaaleja, kuten luita, poronnahkoja ja sisälmyksiä.

Sunnan poliittinen taide puolestaan kertoo saamelaisten sortamisesta ja varsinkin hänen omasta perheestään, joka on ponnistellut jo 50 vuotta saadakseen takaisin poromerkkinsä ja oikeudet maihin ja poronhoitoon. Sunnan maalaukset, graffitit, patsaat ja installaatiot esittävät poliittisen satiirin keinoin rotuerottelua ja vainoa sekä maihin ja luonnonvaroihin kohdistuvaa väkivaltaa.

Saamen paviljongin taidenäyttely on kuraattoriyhteistö, jossa mukana ovat saamelainen tutkija ja käsityöntekijä Liisa-Rávná Finbog, saamelainen luonnonsuojelija ja käsityöläinen Beaska Niillas ja OCA:n johtaja Katya García-Antón. Ryhmän avustajina toimivat OCA:n projektityöntekijä Liv Brissach ja OCA:n projektityöntekijä, saamelaistaiteilija Raisa Porsanger.

Pohjoismainen paviljonki on Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteistyötila

Venetsian taidebiennaali perustettiin vuonna 1895. Se on maailman vanhin ja merkittävin nykytaiteen biennaali.

Norjalaisen Sverre Fehnin suunnittelema Pohjoismainen paviljonki valmistui vuonna 1962. Se on siitä lähtien toiminut Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteistyötilana.

Vuonna 2022 mukana ovat Moderna Museetin johtaja Gitte Ørskou Ruotsista ja Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Leevi Haapala Suomesta.

Seuraava Venetsian taidebiennaali pidetään 23.4.–27.11.2022.