Kolarin Ylläksen ruskaretkeläisiin liittyvässä tartuntaketjussa on todettu lisää koronavirustartuntoja. Tartuntoja on löytynyt tähän mennessä yhteensä 52.
– Osa uusista tartunnoista on todettu sellaisilla, jotka ovat altistuneet aiemmin Ylläksellä saadulle koronatartunnalle, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas sanoo.
Broaksen mukaan vyyhtiin liittyviä uusia tartuntoja on ainakin Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
– Tartuntoja on nyt jo aika kattavassa osassa Suomea.
Esimerkiksi Lapissa Ylläkseen liittyviä tartuntoja on todettu viikon aikana yhteensä 15.
Korona ei vielä kiihtymisvaiheessa Lapissa
– Lisäksi yksittäisiä tartuntoja on Lapissa saatu eteläisemmästä Suomesta, muun muassa Vaasan ja Tampereen seudulta. Vain kahden uuden tartunnan lähde on vielä epävarma, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.
Broaksen mukaan suuresta tartuntamäärästä huolimatta Lapin koronavirustilanne ei ole kuitenkaan kiihtymässä.
– Kotoperäistä, tunnistamatonta viruksen lähdettä ei näyttäisi olevan, vaikka luvut ovatkin suuria.
Ylläksen ruskamatkailijoiden parista alkoi paljastua koronatartuntoja viikko sitten maanantaina. Viime perjantaina tartuntoja oli todettu 41 eli viikonlopun aikana määrä on noussut 11:llä tapauksella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusien laskelmien mukaan hallituksen esittämä tuplatestaus- ja karanteenimalli riskimaista tuleville matkailijoille ei ole tarpeen. THL:n mukaan yksi koronatesti rajalla mahdollistaisi esimerkiksi viikon matkan ilman karanteenia, jos matkailijalla on negatiivinen koronatestitulos jo lähtömaasta.
Lapissa vieraileva elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo toivovansa, että hallitus tekee pikaisesti johtopäätöksiä uuden tiedon perusteella.
– Toivon, että hallituksen piirissä voidaan tehdä uusia päätöksiä ja tarkentaa tulkintoja mahdollisimman nopealla aikataululla.
Matkailuyrittäjiä tavannut Lintilä korosti, että päätöksillä on kiire.
– Jokainen päivä on äärettömän tärkeä näille toimijoille, jokaisena päivänä heille tulee kyselyjä, että onko mahdollista tulla Lappiin.
Matkustusrajoituksista keskusteltiin tänään Levillä, missä Lintilä ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) tapasivat matkailuelinkeinon edustajia.
Ministeri Mika Lintilä toi Levin vierailulla esiin myös sen, että maailmalla on kehitetty edullisia ja luotettavia pikatestejä, jotka antavat uusia mahdollisuuksia turvallisen matkustuksen takaamiseksi.
Matkailuyrittäjä: Ensimmäisiä hyviä uutisia pitkään aikaan
Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) pitää selvänä, että uusin tieto on otettava huomioon koronarajoituksista päätettäessä.
– Kyllä näillä tiedoilla on vaikutusta ja niillä pitää olla vaikutusta, Lohi painotti.
Lohen mukaan valiokunta odottaa saavansa tartuntatautilain muutokset käsittelyynsä mahdollisimman pian.
Ministereitä tavannut matkailuyrittäjä Niina Pietikäinen muoniolaisesta Harrinivasta totesi kuulleensa Levillä ensimmäisiä hyviä uutisia pitkään aikaan. Karanteenipakosta pääseminen olisi Pietikäisen mukaan äärimmäisen tärkeää ja viesti siitä tulee yhdennellätoista hetkellä.
Harrinivan joulukauden varauksista suurin osa on jo peruttu. Vain pitkäaikaisimmat yhteistyökumppanit parin vuosikymmenen matkalta ovat pitäneet varauksensa.
– Nyt on ihana soittaa heille perään, että vielä on mahdollisuus avata matkailu tälle talvelle.
Lapland Hotelsin omistajan, matkailuyrittäjä Pertti Yliniemen mielestä koronan torjumisessa on "mopo karannut käsistä". Yliniemi on koulutukseltaan lääkäri.Matti Myller / Yle
Lapland Hotelsin omistaja Pertti Yliniemi ei pidä ulkomaisten turistien tuloa sen riskialttiimpana kuin kotimaistenkaan, päinvastoin.
– Jos ulkomaalainen tulee tänne ja hänet testataan, niin meillä on paljon pienempi riski, kuin että suomalaiset tulevat ilman testejä, Yliniemi sanoo.
Hän piti ministerien kanssa käytyjä keskusteluja hyvinä, mutta totesi että päätöksiä odotellessa on jo palanut paljon aikaa.
Kaikki EU-maat nyt riskimaita
Ylen haltuunsa saamassa lausunnossa THL:n arvioi, että kun riskimaaksi luokitellusta maasta saapuva matkustaja testataan esimerkiksi lentokentällä, riski sille, että matkustaja olisi tartuttava on jopa viikon kestävässä oleskelussa pienempi kuin hallituksen esittämässä testausmallissa.
THL esittääkin tartuntatautilain uudistukseen muutoksia, joiden mukaan matkailijoille voitaisiin harkita 5–7 vuorokautta kestävien matkojen sallimista. Tämä edellyttäisi negatiivista koronatestiä lähtömaassa, testaamista rajalla ja koronariskin pienentämistä matkanjärjestäjän turvallisuustoimenpiteillä.
Riskimaiksi lasketaan tällä hetkellä ne maat, joissa on yli 25 koronatartuntaa sataa tuhatta asukasta kohti viimeisen kahden viikon aikana. Esimerkiksi kaikki EU-maat ovat tällä hetkellä riskimaita.
Hallituksen esittämää tuplatestaukseen ja karanteeniin perustuvaa mallia on kritisoitu voimakkaasti muun muassa matkailuelinkeinon piiristä. Sen katsotaan lähes pysäyttävän esimerkiksi Lapin talvimatkailun.
Viisi prosenttia tartunnoista tulee ulkomailta
THL perustelee kantaansa muun muassa sillä, että koronatoimien tehokkuus riippuu lähtö- ja saapumismaan koronatilanteesta. Jos ero on pieni tai sitä ei ole, rajujen koronatoimien merkitys pienenee.
Koronatartunnat ovat kasvaneet Suomessa nopeasti, ja ilmaantuvuusluku on jo yli 25 tartuntaa 100 000 ihmistä kohti. Useissa sairaanhoitopiireissä raja on jo ylittynyt reilusti.
THL korostaa lausunnossaan myös, että vielä elokuun alussa noin puolet Suomen koronatartunnoista oli ulkomailta, mutta tällä hetkellä alle viisi prosenttia tartunnoista liittyy ulkomailla matkustamiseen.
Hallituksen ehdottaman lakimuutoksen mukaan riskimaista saapuvalla ulkomaalaisella matkustajalla täytyisi 23.11. lähtien olla Suomeen saapuessaan negatiivinen koronatesti, joka on otettu 72 tunnin sisällä ennen matkaa.
Yli kolmen vuorokauden matkoilla matkailijan on jäätävä karanteeniin, josta hän voi vapautua 72 tunnin jälkeen toisella negatiivisella testillä.
5.10. kello 16.56 Täsmennetty juttua. THL:n mallissa edellytetään matkailijalta myös lähtömaassa otettu koronatesti Suomeen saavuttaessa otettavan testin lisäksi. Jutussa puhuttiin aiemmin vain yhdestä testistä.
Koululääkärien ja neuvolalääkärien vastaanotot ovat ruuhkautuneet pahoin ympäri maata.
Esimerkiksi Jyväskylässä koululääkärin tarkastukseen jonottaa noin 900 lasta, ja vielä kuukausi sitten neuvolaankin oli 500 asiakkaan jono. Tampereella koululääkärille jonottaa parhaillaan 600 oppilasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä tekemän kyselyn perusteella jonoja puretaan joka puolella maata, ja osa lakisääteisistä lääkärintarkastuksista jää todennäköisesti kokonaan tekemättä.
THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen on tilanteesta huolissaan.
– Kun tarkastuksia jää välistä tai avun saanti viivästyy, voi jäädä havaitsematta ongelmia, sairauksia ja oireita. Neuvolan henkilöstö on ilmaissut painokkaasti, että tulemme maksamaan tästä hintaa vielä pitkään.
Syy ruuhkiin on neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palveluiden supistaminen viime kevään poikkeustilanteen aikana. Suuri osa keväälle ja alkukesälle ajoitetuista lääkärintarkastuksista jäi tekemättä, koska henkilöstöä siirrettiin epidemian varalta toisiin tehtäviin.
– Osassa maata tarkastuksia ei karsittu ollenkaan, osa karsi palveluita aivan mielivaltaisesti. Oli terveyskeskuksia, joissa vain alle kuuden kuukauden ikäiset lapset pääsivät terveystarkastuksiin, vaikka neuvolapalvelut pitäisi järjestää kaikissa tilanteissa, Hakulinen sanoo.
"Jäimme odottamaan soittoa, muuta emme saaneet tietää"
Neuvolaan jonotti pitkään myös jyväskyläläinen Esteri Kyrönlahti. Hän täytti kesäkuussa neljä vuotta, mutta pääsi neuvolan nelivuotistarkastukseen vasta syyskuun puolivälissä.
Sonja Kyrönlahden tytär Esteri (keskellä) odotti neuvolaan pääsyä kolme kuukautta. Kuvassa myös Eetu, 7 kk, ja Eemeli, 2.Niko Mannonen / Yle
– Meille sanottiin, että on ruuhkaa, ja se johtuu osittain koronasta. Jouduimme jonoon ja jäimme odottamaan soittoa. Muuta emme saaneet tietää, kertoo Esterin äiti, Sonja Kyrönlahti.
Tarvetta pikaiseen lääkärinpääsyyn ei kuitenkaan ollut, ja siksi jonottaminen ei huolestuttanut Kyrönlahtia.
Sonja Kyrönlahti tuntee useita perheitä, jotka ovat jonottaneet neuvolaan pitkään.Niko Mannonen / Yle
– Tietenkin tilanne olisi meilläkin ollut ihan erilainen, jos tytöstä olisi täytynyt olla jostain syystä huolissaan.
Palveluja karsittiin koronatilanteesta riippumatta
THL:n keväällä tekemän kyselyn perusteella palveluita supistettiin kunnissa riippumatta siitä, millainen koronatilanne alueella oli. Vaikka epidemia oli voimakkain Uudellamaalla, muualla maassa palveluita karsittiin enemmän.
– Nyt neuvoloissa pyritään vastaamaan tähän lisääntyneeseen palveluntarpeeseen, tekemään viime keväältä rästiin jääneet tarkastukset sekä hoitamaan normaalit työt, Hakulinen sanoo.
Osa kyselyyn vastanneista neuvolan työntekijöistä on todennut työn muuttuneen urakkatyöksi. Ruuhka on Hakulisen mukaan johtanut siihen, että osa tarkastuksista on päätetty jättää kokonaan välistä, ja toisiaan lähellä olevia tarkastuksia on alettu omavaltaisesti yhdistellä.
– Se tarkoittaa pienen lapsen elämässä viivettä avun saantiin tai avun tarpeen tunnistamiseen.
Neuvolapalvelut ovat toimineet Suomessa perinteisesti hyvin. Vastaanotolle on päässyt nopeasti, ja asiakkaat ovat kyselyiden perusteella olleet hyvin tyytyväisiä palveluihin.
– Tätä toimivaa järjestelmää romutetaan nyt koko maassa, Hakulinen sanoo.
Kouluissa tilanne neuvoloitakin huonompi
Koululääkärille on useissa kunnissa neuvoloitakin pahemmat jonot.
THL:n syksyn kyselyyn vastanneista kouluterveydenhuollon lääkäreistä vajaa kolmannes toteaa, että vähintään 60 prosenttia kevään tarkastuksista jäi tekemättä. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei yhtään tarkastusta jäänyt tekemättä koronatilanteen vuoksi.
Yle kysyi koululääkärien jonoista Jyväskylästä, Tampereelta, Rovaniemeltä ja Mikkelistä. Jyväskylässä tarkastuksia on rästissä 900 ja Tampereella 600. Mikkelissä jonoa todettiin olevan "jonkin verran". Rovaniemeltä luvattiin toimittaa tiedot, mutta niitä ei lopulta saatu määräaikaan mennessä lainkaan.
Peruskoulun aikana lapsille tehdään vain kolme lääkärintarkastusta. Ne ovat osa laajoja terveystarkastuksia, jotka tehdään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Laaja terveystarkastus tehdään lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyönä, ja mukaan kutsutaan myös oppilaan molemmat vanhemmat.
Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:n lasten, nuorten ja perheiden yksiköstä pitää laajoja terveystarkastuksia erittäin tärkeinä.
– Niissä pystytään keskittymään kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvointiin, murrosiän kehitykseen, mielenterveysasioihin sekä perheen sisäiseen tilanteeseen, kuten päihteiden käyttöön tai väkivaltaan.
Jos esimerkiksi viidennen luokan laaja terveystarkastus jää väliin, oppilas tapaa lääkärin vain ensimmäisellä ja kahdeksannella luokalla.
– Nyt kouluterveydenhuolto on siinä tilanteessa, että uudet tarkastukset alkavat pyöriä, ja niiden väliin voi olla vaikea saada keväältä jääneitä tarkastuksia. Niitä kaikkia ei varmaankaan pystytä korvaamaan. Se tarkoittaa, että näiden lasten kasvun ja kehityksen seuranta jää hieman vajaaksi, Hietanen-Peltola sanoo.
Jyväskylässä ruuhka aiotaan purkaa viikoissa
Jyväskylässä neuvolan lääkäriaikoja priorisoitiin kevään ja kesän aikana erityisesti raskaana oleville sekä alle yksivuotiaille lapsille. Jonoon jääneitä tarkastuksia ryhdyttiin purkamaan syyskuun alussa.
– Omat lääkärimme ovat tehneet enemmän työvuoroja arkisin, ja lisäksi olemme tarjonneet aikoja myös muutamana lauantaina. Tätä jatketaan sen aikaa, että 500 asiakkaan jono on neuvolasta purettu, kertoo Jyväskylän kaupungin neuvoloiden, koulujen ja opiskeluterveydenhuollon palvelupäällikkö Paula Käyhkö.
Paula Käyhkön mukaan syksyn ruuhkat koronatestauksessa eivät vaikuttaneet neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon jonoihin.Niko Mannonen / Yle
Kouluterveydenhuollossa jonoa alettiin purkaa 5. lokakuuta.
– Se pyritään tekemään kuudessa viikossa ylimääräisen lääkäriresurssin voimin. Tämän lukuvuoden lääkärintarkastukset pystytään näillä näkymin hoitamaan ihan normaalisti.
Epidemian yltyessä jonoutuminen jälleen vaarana
Koronaviruksen ilmaantuvuus on ollut viime viikkoina Keski-Suomessa suurempaa kuin missään muualla maassa. Paula Käyhkö myöntää, että koronatilanteen paheneminen Jyväskylässä voi saada jonot uudelleen kasvamaan.
– Voi olla että toimipaikoissa joudutaan supistamaan, tai vähentämään asiakkaiden määrää. Työntekijöitämme voidaan siirtää esimerkiksi koronaneuvontapuhelimeen tai näytteenottoon.
Siihen on Käyhkön mukaan kuitenkin varauduttu.
– Meillä on kaupungissa varautumissuunnitelma, jonka mukaan toimitaan. Sitä on kevään kokemusten perusteella päivitetty, ja koko ajan opitaan lisää siitä, kuinka tämän tyyppisessä poikkeustilanteessa toimitaan.
THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulisen mukaan kuntia on ohjeistettu ottamaan paikallinen koronatilanne huomioon ennen palveluiden supistamista. Kaikki palvelut pitäisi järjestää normaalisti niin pitkään kuin mahdollista.
– Neuvoloiden henkilöstö on ilmaissut, että keväälläkin resursseja olisi karsimisen sijaan pitänyt lisätä, ja ihmiset olisi pitänyt tavata. Mikään etäpalvelu ei korvaa tapaamista kasvokkain.
Lokakuun alku on ollut Suomessa paikoin ennätyslämmin. Suurin poikkeama on kirjattu Pohjois-Lapissa.
– Siellä on ollut lämpimimmät lokakuun ensimmäiset viisi päivää ikinä. Koko maassa on ollut tavanomaista lämpimämpää ja suuressa osassa maata harvinaisen lämmin, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.
Lämpötilat ovat olleet Pohjois-Lapissa 6 astetta ja koko maassa 4–5 astetta keskimääräistä korkeammat.
– Myös tulevat viisi vuorokautta näyttävät siltä, että edelleen on nelisen astetta keskimääräistä lämpimämpää. Edelleen myös yöt ovat lämpimämpiä kuin keskimäärin päivät lokakuun alussa, Kotakorpi sanoo.
Syksyinen Näsinpuisto Tampereella.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Lukemat johtuvat voimakkaasta etelävirtauksesta. Kotakorpi huomauttaa, että viime viikonloppua Itä-Euroopassa oli ennätyksellisen lämmintä. Esimerkiksi Unkarissa mitattiin jopa yli 30 asteen lukemia.
Luvassa tuulta ja repaleisia sadealueita
Vaikka lämpötilat pysyvät korkeina, sää ei ole aina miellyttävää. Kaikkina seuraavina viitenä päivänä sataa vettä jossain päin Suomea.
– Sadealueita tulee ja menee. Ennusteet näyttävät sateisilta, mutta todellisuudessa sadealueet ovat repaleisia. Enemmän on sellaista harmaata, syksyistä tuhnua. On tihkua, sumua ja pilvistä, mutta ei kaatosateita, Kotakorpi kertoo.
Tuuli puhaltaa kovaa varsinkin tänään tiistaina. Tuulivaroituksia on annettu merelle sekä Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle.
Kerroimme maanantaina 5. lokakuuta virheellisesti THL:n uusista laskelmista, jotka liittyvät ulkomailta saapuvien matkailijoiden koronatestaukseen. Virhe toistui valtakunnallisissa radiouutisten lähetyksissä kello 15–19, Lapin alueuutisissa televisiossa kello 17.06, alueellisissa radiouutisissa Lapissa ja verkossa.
THL:n liikenne- ja viestintäministeriölle antaman lausunnon mukaan matkailijalta pitäisi edelleen vaatia kahta testiä, kun uutisessa puhuttiin virheellisesti yhdestä testistä.
THL:n mukaan riittäisi, että matkailijalta edellytetään negatiivinen koronatesti lähtömaassa ja toinen rajalla saavuttaessa Suomeen. Kahdella negatiivisella testillä matkailija välttyisi karanteenilta kolmea vuorokautta pitemmillä matkoilla.
Lausunto liittyy lakimuutokseen, joka käsittelee riskimaista Suomeen saapuvien koronatestaamista ja karanteeneja.
Kolarin Ylläksen ruskaretkeilijöihin liittyvässä tartuntaryppäässä on paljastunut lisää koronavirustartuntoja.
– Tiistaina tietoon tuli seitsemän uutta tartuntaa, jotka ovat muun muassa Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.
Ylläkseltä lähteneitä koronavirustartuntoja on todettu tähän mennessä yhteensä 58. Tartuntoja on eri puolilla maata, Lapissa vyyhtiin liittyviä tapauksia on 18.
Ensimmäiset ketjun tartunnat tulivat julki viikko sitten maanantaina. Tartuntojen epäillään lähteneen leviämään eri paikoissa Ylläksellä lomailleiden joukossa 14.–25. syyskuuta.
Viking Line ja Meri-Lapin Matkailu Oy ovat aloittaneet neuvottelut Helsingin tai Turun ja Kemin välisistä laivaristeilyistä. Juuri nyt käynnissä on teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien kartoittaminen, mutta mitään varsinaista estettä risteilyille ei tässä vaiheessa nähdä.
Viking Linen markkinointijohtaja Kaj Takolander kertoo, että tähän asti pohjoisen risteilyt ovat olleet lähinnä ajatusleikkiä, mutta nyt niiden toteuttamista ollaan selvittämässä tosissaan.
– Tällä hetkellä tutkitaan sitä, miten risteilyt voisivat olla kaupallisesti toteutettavissa. On vielä monia asioita, joita pitää selvittää ennen kuin voidaan ruveta myymään risteilyjä, sanoo Takolander.
Takolanderin mukaan yhtiö on kiinnostunut Kemistä ja Lapista erityisesti talvimatkailukohteena. Lapista löytyy hänen mukaansa useita vetovoimaisia kohteita, joita voitaisiin tarjota osana risteilypakettia.
Kemin matkailukohteista tunnetuimpien, eli Lumilinnan ja Sampon lisäksi risteilymatkustajille voitaisiin tarjota esimerkiksi retkiä, museovierailuja ja ohjelmapalveluita.
– Voisimme tarjota myös ihan perinteisiä talvikohteita, kuten vierailuja porotiloilla ja moottorikelkkasafareita, sanoo Jenni Rissanen Meri-Lapin Matkailu Oy:stä.
Kemin-risteily voisi toimia kaksoislomana: merellä matkailijat saisivat risteilyelämyksiä ja satamasta he voisivat jatkaa Lapin tuntureille.
– Matkailijat voivat tulla lautalla oman autonsa kanssa Kemiin ja jatkaa matkaa Leville tai Ylläkselle. Niille jotka eivät tule omalla autolla voidaan järjestää kyydityksiä, Rissanen visioi.
Sekä Rissanen että Takolander pitävät tärkeänä, että risteilyille olisi kysyntää myös Kemi–Helsinki -suunnassa.
Ruotsinlaivan kokoisia matkustaja-aluksia ei Kemissä juuri ole nähty, mutta risteilylaivat esimerkiksi Saksasta ovat jopa jokakesäinen näky Ajoksen satamassa. Arkistokuvassa vuonna 2017 Kemissä vieraillut M/S Berlin.Jari Vesa / Yle
Kaj Takolander korostaakin, että Lapin-risteilyistä olisi saatava kaupallisesti kannattavia nopeasti jotta ne voisivat toteutua.
– Yhtiönä emme voi lähteä liikaa seikkailemaan, jos näin sanoisi.
Kemin Sataman toimitusjohtaja Markku Raution mielestä idea on mielenkiintoinen ja kekseliäs. Hänen mukaansa risteilyalusten vierailulle ei ole teknisiä esteitä.
– Väylän syvyys riittää ja merenkulullisesti tänne on helppo tulla. Tietenkin talvella jäätilanne on hieman haastavaa. Myös tilaa täällä on hyvin ja pystymme ottamaan risteilyaluksia, sanoo Rautio.
Kansanedustaja Mikko Kärnä on esittänyt laivayhtiöille Tukholman ja Tallinnan risteilyjen korvaamista Helsinki–Kemi -risteilyllä.
– Monelle matkailijalle Kemi on eksoottisempi kokemus kuin Tallinna tai Tukholma, jotka ovat monelle jo tuttuja. Kemihän on Perämeren piilossa oleva helmi, totesi Kärnä tiedotteessaan.
Risteilyaluksia on nähty Kemissä ennenkin
Satamayhtiön toimitusjohtajan Markku Raution mukaan satama-alueelle pitäisi kuitenkin tehdä muutoksia ja ennen kaikkea matkustajien turvallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota.
– Satama on turvavyöhykettä, joten pitää selvittää täytyisikö tänne tehdä erityisiä aitauksia ja järjestelyjä matkustajaliikenteen osalta. Kokonaisuutena luulisin, että aika pienillä investoinneilla päästäisiin hyvään lopputulokseen, uskoo Rautio.
Viking Linen markkinointijohtaja Kaj Takolanderin mukaan myös esimerkiksi se, miten matkustajat ja autot saataisiin sataman porteilta laivaan ja laivasta porteille on selvittelyssä.
Matkailujäänmurtaja Sampo on risteillyt Ajoksesta jo vuosia, mutta sen matkustajat kulkevat alukselle varsinaisen satama-alueen ulkopuolista reittiä. Sampon laituri ei riitä mahdollisille risteilyaluksille.
Arkistokuvan matkailujäänmurtaja Sampo on tehnyt matkustajaristeilyjä Ajoksesta jo pitkään, mutta omasta laituristaan. Isommille laivoille matkustajien kulku pitäisi järjestää sataman turva-alueen läpi.Risto Koskinen / Yle
Nyt Kemin satama on pääosin rahtilaivojen käytössä, mutta siellä on aikaisemmin vieraillut myös kansainvälisiä risteilyaluksia. Niitä on tulossa myös tulevina kesinä, kertoo Markku Rautio.
– Seuraaville vuosille on tehty jo viisi varausta ja olemme toivottaneet heidät tervetulleiksi. Joten kaikki on mahdollista jos vain asennetta ja halua on. Ainakin itse olen luvannut olla aktiivinen tämän asian suhteen jos sitä lähdetään viemään eteenpäin.
Idea Lapin-risteilyistä ei ole aivan ainutlaatuinen: ahvenanmaalainen Birka Cruises järjesti jouluristeilyn Tukholmasta Kemiin kolme vuotta sitten. Yhtiö on lopettanut toimintansa koronakriisin vuoksi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
Kolarissa Länsi-Lapissa jatketaan K-Raudassa tiistaina syttyneen suuren tulipalon sammuttamista. Sammutustöiden arvioidaan jatkuvan vielä tunteja, kertoi Lapin pelastuslaitos tiedotteessa yhden jälkeen yöllä.
Alueelle annettiin vaaratiedote myrkyllisestä savusta, mutta yöllä kahden jälkeen Hätäkeskuslaitos ilmoitti vaaran olevan ohi.
Palava rakennus sijaitsee Kolarissa Asematiellä.
Pelastuslaitoksen mukaan myymälä ja suuri osa varastosta ovat tuhoutuneet palossa täysin, mutta viereiset rakennukset on saatu suojattua. Palosta ei ole aiheutunut henkilövahinkoja.
Sammutustöihin on hälytetty yksiköitä Kolarista, Muoniosta, Pellosta, Kittilästä ja Rovaniemeltä.
Hälytys suuresta rakennuspalosta tuli illalla puoli yhdeksän jälkeen.
Kauppias: Vaikuttaa tosi pahalta
K-Raudan kauppias Juho Talvensaari kertoo saaneen tiedon palosta tavaratoimittajalta.
– Yhden kännykkäkamerakuvan näin, 22 sekuntia, niin kyllä se palo näytti olevan varsinaisesti myymälän kattorakenteissa jo. Tässä vaiheessa vaikuttaa tosi pahalta, ettei ainakaan ole huomenna kauppa auki, Talvensaari sanoi STT:lle.
Kauppiaan mukaan K-Rauta on ollut tiistaina auki normaalisti kello 8-17.
Talvensaaren mukaan K-Raudan naapurissa on "käytännössä kytkettynä kiinni" K-Market, joka on iltayhdeksään asti auki ja K-Raudan vieressä kulkevan Muoniontien toisella puolella on St1:n kylmäasema.
Vaaratiedote Kolari; Heikkiläntien alueella terveydelle vaarallista savua ilmassa. Rakennuspalo alueella. Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto, sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä. Lapin pelastuslaitos.
Pelastus
Lisätietoa vaaratiedottamisesta s. 866
Varningsmeddelande: Lappland
Varningsmeddelande Kolari; I området Heikkiläntie. Hälsofarlig rök i luften. Byggnadsbrand i område. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över. Lapplands räddningsverk.
Matkailuala on kovassa turbulenssissa, joidenkin mukaan syöksykierteessä, koronaviruksesta johtuvien rajoitusten vuoksi. Alalla pelätään ensi talvena massatyöttömyyttä erityisesti vuokratyöntekijöiden joukossa, joista suurin osa on nuoria.
Lapin matkailualan noin 8000–10 000 talvityöntekijästä on arvioiden mukaan majoitus- ja ravintola-alan vuokratyöntekijöitä noin 3000–4000.
He ovat usein myös ensimmäinen kohde, joihin yritysten leikkuri iskee, sanoo Staffpoint Oy:n toimitusjohtaja Anu Ahokas.
– Me olemme näköalapaikalla kuinka suomalaisilla yrityksillä menee. Meidän kautta haetaan ensimmäiset joustot työvoimatarpeen muutoksiin. Näkymät ovat tällä hetkellä matkailu- ja ravintolasektorilla todella haastavat, mutta ne ovat haastavat myös teollisuudessa, Ahokas laskee.
Hotelli Luostotunturissa työskentelevä Joni Sarajärvi valmistautuu iltavuoroon. Tällä hetkellä töitä on, mutta näkymät ovat synkät, jos ulkomaalaiset matkailijat jäävät talvella tulematta.
– Aika pelottavaahan tämä on, että viikon päästä saattaa olla taas työtön, Sarajärvi huokaa.
Tuhansia vuokratyöpaikkoja viimevuotista vähemmän
Henkilöstöpalveluyrityksillä on toistaiseksi tarjottavanaan matkailualan työntekijöille pääosin tyhjää.
Staffpointilla on nyt koko maassa 2000 työpaikkaa vähemmän tarjottavana kuin viime vuonna. Koronaepidemiasta johtuva matkailualan kriisi Lapissa uhkaa kasvattaa lukua suuremmaksi.
– Olemme vuosittain tarjonneet lähes tuhat työpaikka Lapin matkailussa ja nyt riskinä on, että nämä jäävät toteutumatta talvisesongin osalta, toteaa Ahokas.
Moni Joni Sarajärven kaltainen nuori vuokratyöntekijä on joko vaihtanut alaa tai paikkakuntaa, kun matkailualan työt hävisivät alta koronakriisissä.Pekka Viinikka / Yle
Toisella suurella henkilöstöpalveluyrityksellä, Baronalla tilanne on samansuuntainen: matkailualalla tarjottavat työpaikat uhkaavat olla ensi kaudella vähissä.
– Kohteesta riippuen karkea arvio on, että vuokratyövoimaa tarvitaan Lapissa 30-70 prosenttia vähemmän. Joissakin matkailukohteissa yrityksillä voi olla vuokratyövoiman tarve yli 80 prosenttia vähemmän, kertoo Barona Oy:n Lapin aluejohtaja Kimmo Gauriloff.
Baronalla oli Lapissa tarjolla viime vuonna runsaat 700 työpaikkaa.
Vuokratyöntekijä on usein alle 30-vuotias
Koronakevät oli hankala tuhansille matkailualan työntekijöille. Niin myös Joni Sarajärvelle, jonka työttömyysjakso venähti useaksi kuukaudeksi.
Työt kutsuivat jälleen syyskuun alussa, kun suomalaiset saapuivat Lappiin ruskamatkoille.
30-vuotias Sarajärvi on työskennellyt nykyiselle työnantajalleen viimeiset seitsemän vuotta ja asemapaikka on ollut pääosin Luostolla.
Henkilöstöpalvelujen vuokratyövoima on pääosin Sarajärven kaltaisia kolmikymppisiä ja sitä nuorempia. Henkilöstöpalveluyritys on usein ammattiin valmistumisen jälkeen ensimmäinen työnantaja.
– Ravintola-alalla ja Lapin kausityöntekijöistä kaksi kolmesta on alle 30-vuotiaita, toteaa Barona Oy:n aluejohtaja Kimmo Gauriloff.
Moni vaihtaa työtä, alaa tai paikkakuntaa
Matkailualan vuokratyöntekijöistä osa on hakeutunut muille aloille, kun työllisyystilanne muuttui viime keväänä.
– Esimerkiksi kaupan ala oli sellainen, joka työllisti paljon ja kun olen keskustellut heidän kanssaan, niin kaupan alalle he aikovat jäädäkin, sanoo Gauriloff.
Nuoret työntekijät ovat hakeutuneet myös kokonaan muille toimialoille. Suunta on sinne, missä löytyy työllistymismahdollisuuksia, kertoo Staffpoint Oy:n toimitusjohtaja Anu Ahokas.
– Logistiikka-alalla on kysyntä kiihtynyt, kun verkkokauppa lisääntynyt. Kysyntä on kasvanut toimistotöissä ja taloushallinnon ammattilaisista on myös kysyntää.
Useat Lapissa keväällä työskennelleet vuokratyöntekijät vaihtoivat myös paikkakuntaa, kun lomautuslaput iskettiin keväällä käteen ja työt toistaiseksi päättyivät.
Moni Joni Sarajärvenkin tutuista työkavereista muutti tulevaisuuden suunnitelmiaan.
– Kun rajoitukset olivat rajummat ja Lapissa oli melkein kaikki työttöminä, aika moni lähti kaupunkeihin. Moni aloitti opiskelun, kun ei ollut töitä.
Ruskasesongin viimeiset päivät ovat Lapissa meneillään. Sesongin jälkeen Sarajärvellä on töistä muutaman viikon tauko, mutta marraskuussa töiden pitäisi jälleen jatkua.
– Tällä hetkellä on kevääseen asti sopimus, mutta äkkiä tulee lomautuslappuja, jos yritykset eivät enää tarvitse työntekijöitä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.
Kolarin Ylläksen ruskaretkeläisiin liittyvässä ryppäässä on todettu jälleen uusia koronavirustartuntoja.
– Ketjuun liittyviä tartuntoja on tiedossa 61. Uusista tartunnoista kaksi on Rovaniemeltä ja yksi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelta, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas sanoi keskiviikkona illansuussa.
Ylläkseen liittyvien tartuntojen määrä on noussut tiistaista kolmella tapauksella. Tiistaina uusia tapauksia tuli tietoon seitsemän.
Tartuntoja on löytynyt eri puolilta maata. Valtaosa niistä on Lapin eteläpuolella, Lapissa Ylläkseen liittyviä tapauksia on 21.
Ensimmäiset ketjun tartunnat tulivat julki viikko sitten maanantaina. Tartuntojen arvellaan lähteneen leviämään useista eri paikoista Ylläksellä lomailleiden parista 14.–25. syyskuuta. Suurin osa tartunnan saaneista oli lomailemassa Ylläksellä.
Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit suosittelevat käyttämään Lapissa maskia ravintoloissa sekä matkailupalvelujen sisätiloissa Ylläksen tapausten vuoksi.
Epidemia ei kiihtymisvaiheessa Lapissa
Vaikka koronatartuntojen määrä on noussut Lapissa kahden viime viikon aikana, pohjoisessa ei Broaksen mukaan olla epidemian kiihtymisvaiheessa.
– Valtaosa Lapin alueen uusista tartunnoista on liittynyt Ylläkseen. Ylläksen tartuntaketju ei minua huolestuta, sillä se saadaan katkaistua. Jos alkaa olla päiviä, että tulee useita uusia tartuntoja, joista moni on sairaanhoitopiirin sisäisiä eikä lähdettä tiedetä, voi miettiä tilannetta uudelleen.
Broaksen mukaan sairaanhoitopiirit tekevät koronaan liittyvän tilannekuva-arvion joka aamu.
Rovaniemellä uusia tartuntoja liki päivittäin
Lääkäri nostaa esiin Rovaniemen tartunnat, joita on ilmennyt viime viikkoina useita. Viime viikolla Rovaniemellä todettiin yhdeksän ja tällä viikolla niitä on tullut tähän mennessä jo kuusi.
– Rovaniemellä aktiviitettia on ollut enemmän kuin aiemmin. Tartuntoja on todettu Rovaniemellä lähestulkoon joka päivä, joten tilannetta pitää seurata tarkasti, Broas lisää.
Hän muistuttaa ihmisiä noudattamaan koronaan liittyviä hygieniaohjeita ja pitämään maskia.
Lapissa on todettu tähän mennessä 317 koronatartuntaa. Näistä 163 on Länsi-Pohjan ja 154 Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Koko maassa tartuntoja on runsaat 11 000.
Lapin kansallispuistoissa oli ennätysvilkas kesä. Heinäkuussa kävijöitä oli yli 84 000 enemmän viime vuonna. Retkeilyinnostuksella on myös varjopuolensa: roskien määrä on lisääntynyt esimerkiksi vaellusreittien varsilla ja tulentekopaikoilla.
Ahkera luonnossa liikkuja ja luontoyrittäjä Tytti Bräysy Inarista kertoo, että roskia saa kantaa nuotiopaikoilta ja levikkeiltä lähestulkoon joka reissulla.
– Levähdyspaikoilla saa melkein kahlata nilkkaa myöten vessapapereissa. Viimeksi eilen toin Juutuanjokivarresta oluenjuojien jättämiä muoviroskia ja nuotiopaikoilta löytyy myös usein kertakäyttögrillejä ja makkarapaketteja, Bräysy harmittelee.
Metsähallituksen Luontopalveluissa halutaankin saada asiaan parannus – mutta miten? Keskustelemassa aiheesta Bräysyn lisäksi Rovaniemellä erikoissuunnittelija Heidi Siiraa ja Kemissä luonnonsuojelupäällikkö Marko Sievästä Metsähallituksesta.
Voit seurata keskustelua Yle Areenasta tai jutun pääkuvaa klikkaamalla.
Kahden minuutin haastekisassa osallistujat pääsevät testaamaan tehokkuuttaan roskien keräämisessä.
Nuotiopaikoilta löytyy muun muassa luontoon jätettyjä makkarapaketteja ja kertakäyttögrillejä.Vesa Toppari / Yle
Meren muoviroskasta löytyy kasvomaskejakin
Luonnonsuojelupäällikkö Marko Sievänen kertoo, että korona-aika näkyy myös mereen päätyvässä roskassa.
– Rannoille on ajautunut jo esimerkiksi kertakäyttökäsineitä ja kasvomaskeja styrox-roskan ja muovikanisterien joukkoon. Ne säilyvät siellä luonnossa jopa kymmeniä vuosia, Sievänen sanoo.
Perämeren kansallispuisto on Suomen luontokohteiden joukossa poikkeus, sillä siellä kävijämäärä on hieman laskenut viimekesäisestä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että ruotsalaiset eivät ole päässeet saariin Suomen puolelle.
– Veneilijät kyllä yleensä tietävät, että saarissa ei ole roska-astioita ja he hoitavat omat jätteensä pois, Sievänen kehuu.
Useimmat suomalaiset on opetettu lapsesta lähtien hokemalla "minkä luontoon viet, sen myös tuot pois". Miksi roskaaminen silti jatkuu? Erikoissuunnittelija Heidi Siiran mielestä kyse on paitsi välinpitämättömyydestä, myös valmistautumisen puutteesta.
– Tänä kesänä luontokohteissa on ollut paljon ensikertalaisia, jotka eivät välttämättä ole varustautuneet kuljettamaan roskat pois. Voi olla, että ei esimerkiksi ole muovikassia, jossa kuljettaa likaisia eväspakkauksia, Siira miettii.
Minkälaisia roskittajia suomalaiset sitten ovat? Olemmeko muuhun maailmaan verrattuna roskasakkia? Emme ehkä sentään, sanoo Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Marko Sievänen.
– Suurin osa roskasta on vahinkoroskaa, joka lähtee esimerkiksi lentoon veneen kannelta, köyden pätkiä ja muita vastaavia. Pikaruokapakkaus voi lentää tuulen mukana penkiltä ja jää luontoon. Ihmisten pitäisi olla huolellisempia ja hoitaa roskansa roskapusseihin, Sievänen muistuttaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.
Lapissa on ilmennyt iso joukkoaltistuminen koronavirukselle kahdessa ammattioppilaitoksessa. Rovaniemellä Koulutuskeskus Redussa ja Kemissä ammattiopisto Lappiassa altistuneita on yhteensä 140.
Lappian Kemin Tietokadun toimipisteessä on tällä viikolla todettu koronatartunta kahdella opettajalla. Lappian osaamispalvelujohtaja Antti Päivärinteen mukaan viimeisin tartunta todettiin eilen keskiviikkona ja altistuneita on yhteensä 40.
– Aloitimme välittömästi altistuneiden kartoituksen, kun saimme tiedon positiivisesta koronatestituloksesta. Kartoitustyö kesti useamman tunnin, ja sen tuloksena on saatu selville, keiden kanssa koronapositiivinen on ollut kontaktissa alkuviikon aikana, Päivärinta kertoo.
Rovaniemellä Koulutuskeskus Redussa ensimmäinen koronatapaus paljastui Jokiväylän yksikössä, joka on kuntayhtymän johtajan Saija Niemelä-Pentin mukaan Redun suurimpia. Myös hallinnon henkilöstöä ruokailee samoissa tiloissa, joten altistuneita on yhteensä noin sata.
– Tässä vaiheessa on ollut kyse vain yhdestä koronaan sairastuneesta. Seurataan tilannetta ja mahdollisia oireita. Jos hyvin käy, altistumiset ovat olleet lieviä ja karanteeni puree, altistuminen saadaan rajattua.
Lapin koronatilanne vielä "tukevasti perustasolla"
Vaasassa opiskelijoiden parista leviämään lähtenyt laaja altistumisketju on aiheuttanut jopa parisataa uutta koronatartuntaa.
Erona Lapin tilanteeseen on se, että tartuntojen alkulähde on mitä ilmeisimmin opiskelijatapahtumassa, jossa tartunnan saaneet levittivät tautia muun muassa ravintoloissa ja yökerhoissa.
Lapin oppilaitosten tartuntaketju liittyy Kolarin Ylläksellä paljastuneeseen altistumiseen, jonka seurauksena on löydetty jo yli 60 tartuntaa eri puolilla Suomea.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilan mukaan Länsi-Pohjan ja koko Lapin koronatilanne on yhä "tukevasti perustasolla". Uusia tartuntoja ja altistumisia tulee, mutta ne ovat tunnetusta ketjusta.
– Vapaata tautia alueella on edelleen vähän ja riski tartuntaan ei ole erityisen suuri. Ihmiset kuitenkin liikkuvat meidän ja kiivaampien epidemia-alueiden välillä, mikä lisää taudin riskiä, Taskila muistuttaa.
Ylilääkäri Jyri J. Taskilan mukaan kasvomaskin käyttäminen ja ihmispaljouksien välttäminen ovat ohjeita, joita on syytä noudattaa, vaikka Lapin tautitilanne onkin vielä melko rauhallinen.Juuso Stoor / Yle
Etäopetus palautetaan varotoimena
Lappian kriisiryhmä teki keskiviikkoiltana päätöksen, että oppilaitos siirtyy etätyöhön heti torstaista lähtien. Antti Päivärinteen mukaan etäopetus ei tosin välttämättä pääse heti käyntiin täysipainoisesti.
– Näin nopealla aikataululla monellakaan opiskelijalla eivät opinnot jatku ainakaan täydessä mittakaavassa. Opetushenkilöstö on kuitenkin ohjeistettu kontaktoimaan kaikki omat opiskelijansa ja neuvomaan, millä tavalla opinnot jatkuvat, Päivärinta kertoo.
Rovaniemellä puolestaan Jokiväylän yksikkö määrättiin suljettavaksi koronatartunnan paljastuttua.
– Muut yksiköt jatkavat lähiopetuksessa siltä osin kuin on tarkoituksenmukaista. On onni onnettomuudessa, että ensi viikko on syyslomaa ja lähes kaikki muu opetus on tauolla, kertoo koulutuskuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti.
Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa paljastuneiden koronatapausten vuoksi muuallakin Suomessa on jouduttu palaamaan etäopetukseen. Näin on esimerkiksi Seinäjoella, missä paljastui koronatartunta ammattikorkeakoulun opiskelijalla.
Varsinkin ammatillisessa koulutuksessa etäopetuksessa on kuitenkin haasteensa, muistuttaa Koulutuskuntayhtymä Redun johtaja Seija Niemelä-Pentti.
– Pitkäaikainen etäopetusjakso väistämättä aiheuttaa oppimisen vajautta. Viikosta toiseen jatkuva etäopetus vaikkapa kokkiopiskelijalle ei vastaa lähiopetusta.
Ammattikorkeakoulut ja opiskelijajärjestöt ovatkin vedonneet opiskelijoihin, jotta koronavirus ei lähtisi leviämään oppilaitoksissa.
Tuoreimmat tiedot koko maan koronatilanteesta voit lukea tästä artikkelista.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.
Poliisi on saanut valmiiksi epäiltyä ihmiskauppaa ja epäiltyä törkeää paritusta koskevan esitutkinnan. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuoden 2013 ja tämän kevään välisenä aikana. Tutkinta käynnistyi tämän vuoden alkupuolella.
Suomessa rikoksesta epäiltyinä ja vangittuna on viisi miestä ja yksi nainen. Lisäksi yksi mies on vangittuna Romaniassa.
Poliisi epäilee, että Romaniasta Craiovan kaupungista johdettu ryhmittymä on värvännyt ja tuottatanut useita kymmeniä romanialaisia naisia Suomeen tekemään töitä prostituoituina. Ryhmittymässä on ollut 6‒8 niin sanottua johtohenkilöä, joista osa on sukua toisilleen.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Larkio sanoo, etteivät epäillyt ole romanikerjäläisiä.
– Epäillyt ja uhrit eivät ole romanikerjäläisiä. He ovat Romanian kansalaisia. Suomen mittakaavassa tämä on laaja ja pitkäkestoinen juttu.
Osalle naisista on kerrottu erehdyttävästi, mikä heidän toimenkuvansa olisi Suomessa. Osa taas on tiennyt, mitä töitä he ovat olleet tulossa tekemään.
– Naiset ovat olleet selkeästi alisteisessa asemassa. Osa heistä ei ole saanut rahoja ollenkaan. Osa on määrätty antamaan ansioistaan ainakin 50-80 prosenttia.
Ihmiskaupan uhrit ovat vaihtuneet vuosien varrella.
– Nyt koronan aikana matkustusrajoitukset ovat pakottaneet naiset jäämään Suomeen, rikoskomisario Larkio kertoo.
Ihmiskauppaa koko Etelä-Suomessa sekä Kemissä ja Oulussa
Toimintaa on harjoitettu eri kaupungeissa: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Hämeenlinnassa, Lohjalla, Forssassa, Kemissä, Oulussa, Seinäjoella ja Hyvinkäällä.
– Ihmiskauppaa ja paritusta on ollut käynnissä eri kaupungeissa lyhyen ajanjakson. Samat ihmiset ovat olleet sijoitettuina samoihin asuntoihin yleensä alle kuukauden. Epäillyillä on ollut lähes koko maan kattava verkosto. Naisia on siirretty asuntoihin eri kaupunkeihin.
Naisten värväämisen lisäksi ryhmittymä järjesti työasunnot ja kuljetukset sekä päätti, kuka teki töitä ja missä. Se myös valvoi toimintaa ja keräsi rahat. Osalta naisista vietiin kaikki heidän Suomessa ansaitsemansa rahat, osalta puolet.
– Vangittuna olevat ovat hoitaneet ainakin kuljetukset ja rahankeruun sekä naisten tuomisen Suomeen.
Rikoshyöty satoja tuhansia
Esitutkinnassa selvitetty rikoshyöty on useita satoja tuhansia euroja. Etsinnöissä takavarikoitiin kymmeniä tuhansia euroja käteistä rahaa.
Suomen poliisi on tehnyt tutkinnassa yhteistyötä Romanian poliisin kanssa. Romanian poliisi on selvittänyt muun muassa kokonaisuuteen liittyvää rahanpesua.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) etsintäharjoitus alkaa Rovaniemellä illan hämärtyessä, kun harjoituksen johtaja Reijo Köngäs kertoo osallistujille tilanteen: kivirakasta pitäisi pelastaa noin 50-vuotias mies, joka on loukannut jalkansa.
Etsijät lähtevät liikkeelle – ensin vastikään virallisen luvan saanut etsintäkoira emäntineen ja sitten kolmen hengen partio.
Könkään mukaan tällaisia etsintöjä on ollut aiempaa enemmän Rovaniemellä ja koko Lapissa. Pelastuslaitosten tehtävistä koottujen tilastojen mukaan tilanne on samanlainen myös muualla maassa, missä on paljon suosittuja retkeilymaastoja.
Reijo Köngäs kertoo tilanteesta Vapepan etsintäpartioilleJyri Tynkkynen / Yle
Vanhukset innostuivat hillasadosta liikaakin
Erityisesti puheet hyvästä hillasadosta innostivat vanhuksia kesällä keräämään hillaa niin innokkaasti, että Vapepan partiot saivat jopa useita etsintäpyyntöjä yhtä aikaa.
– Tämän vuoden maastoetsinnöille on ollut tyypillistä, että ne kaikki oli heinäkuun alkupäivinä kun puhuttiin, että hilloja löytyy paljon. Meillä oli parhaimmillaan kaksikin etsintää käynnissä yhtä aikaa, ja samana päivänä oli vielä kolmaskin.
Könkään mukaan pelkästään Rovaniemen Vapepan vapaaehtoisilla pelastajilla on ollut tänä vuonna tähän mennessä 14 "kovaa auttamistilannetta", joista yhdeksässä kyse oli varsinaisesta maastoetsinnästä.
”Metsuri jäänyt kaatamansa puun alle. Palokunta raivasi puun metsurin vartalon päältä.” Maastopelastustehtävän kuvaus
Meillä oli parhaimmillaan kaksi etsintää päällekkäin, ja saman vuorokauden aikana vielä yksi muu etsintä, Lapin Vapepan puheenjohtaja Reijo Köngäs sanoo.Jyri Tynkkynen / Yle
Pienen kiipeilyn jälkeen etsintäpartio löytää harjoituskohteensa ja ryhtyy laittamaan häntä siirtokuntoon. Tuossa tuokiossa harjoituskohde on saatu lämpimäksi niin sanotulla avaruushuovalla, ja harjoitus päättyy onnellisesti.
Vapaaehtoiset etsijät pääsevät taas arkirutiineihinsa työpäivän ja harjoituksen jälkeen kello kuuden maissa.
Tällä tavalla hoituu osa Lapin maastopelastustehtävistä. Suurimmassa roolissa ovat kuitenkin maakunnan pelastuslaitoksen vakinaiset työntekijät ja sopimuspalokuntien eli niin sanottujen vapaapalokuntien toimintaan sitoutuneet ihmiset sekä kolme helikopteria.
Etsintä onnistui. Maastossa jalkansa loukannut noin 50-vuotias mies löytyi hyvässä kunnossa.Jyri Tynkkynen / Yle
Tilastot eivät kerro totuutta helposti
Tilastoista maastopelastus- ja maastoetsintätehtävien määrä ei aukene helposti, sillä viranomaisten tilastointi on osin sekavaa ja puutteellista. Esimerkiksi sama tehtävä saattaa päätyä eri nimikkeen alle eri tapauksissa.
Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela tarjosi kuitenkin työkalut tulkita tilastoja niin, että sieltä saadaan suhteellisen luotettava kuva todellisuudesta. Soppelan ohjeiden mukaan rakennettu tilasto näyttää maastotehtävien määrän kehityksen seuraavassa kuvaajassa. Siinä näkyy selkeä kasvutrendi.
Kaikista korjaustoimista huolimatta lukuihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella – varsinkin tämän vuoden osalta, sillä kyse on vielä alkuvuoden tapahtumien perusteella tehdystä arviosta. Pitkällä aikavälillä tehtävien määrä on kuitenkin selvästi lisääntynyt.
Jyri Tynkkynen / Yle
Soppela itse arvioi, että maastossa on liikuttu tänä syksynä entistä enemmän, mutta maastopelastustehtävien määrä ei ole kasvanut aivan yhtä nopeasti.
– Saamieni tietojen perusteella syksyn mittaan on kuitenkin ollut tosi vaativia tehtäviä, joissa loukkaantunut henkilö on haettu pitkän matkan takaa ja huonosta maastosta.
Tyypillinen tapaus: käsi tai jalka murtuu kaatuessa
Sodankylässä työskentelevän palomestarin Lasse Rytkösen mukaan vakavia maastopelastustehtäviä on ollut suurin piirtein sama määrä kuin aiemminkin.
Tyypillinen tapaus maastossa on ihminen, joka on kaatunut ja loukannut kättään tai jalkaansa.
– Kaatuminen on varmaan yleisin tehtävä, minkä takia maastoon joudutaan menemään. Ja tällä kaatuneella ihmisellä on käsi tai jalka murtunut tai olkapää sijoiltaan.
Palomestari Lasse Rytkönen odottaa, että pelastushelikopteri Aslak laskeutuu vetiselle suolle.Jyri Tynkkynen / Yle
"Hiihtäjä nyrjäyttänyt nilkkansa ladulla eikä päässyt omin avuin pois." Maastopelastustehtävän kuvaus
Rytkösen mukaan paras apu vaikeissa maastotehtävissä on helikopteri, sillä tapahtumapaikka voi olla jopa kuuden tunnin mittaisen mönkijämatkan takana – ja sama aika kuluu vielä palatessa takaisin.
Lapissa on käytössä kolme erilaista pelastuskäyttöön soveltuvaa helikopteria: Finnhemsin ensihoitohelikopteri, rajavartioston päivystävä pelastushelikopteri sekä yksityinen pelastushelikopteri Aslak.
Korona hävitti kuumepotilaat, mutta lentoja riittää
Esimerkiksi helikopteri Aslakin pelastaja Matti Lindberg sanoo, että koronaepidemiasta huolimatta Aslak on lentänyt 2–3 maastotehtävää viikossa. Lindbergin mukaan koronaepidemia on kuitenkin muuttanut tehtävien laatua.
– Näppituntuma on se, että vähän enemmän on lennetty maastoon kuin viime vuonna. Tänä vuonna on ollut erityistä se, että kuumepotilaita ei oikeastaan ole ollut vaan ihmiset ovat hälyttäneet apua lähinnä loukkaantumisen tai muun sellaisen syyn vuoksi, kun eivät pääse itse pois sieltä maastosta.
Pelastaja Matti Lindberg sanoo, että koronaepidemian aikana lennetään maastokeikkoja ainakin sama määrä kuin aiemminkin.Jyri Tynkkynen / Yle
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.
Lisäksi virkaa tavoittelevat muun muassa Savukosken kunnanjohtajan sijaisena viime vuoden toiminut Esko Rautiainen, Sodankylän kunnanjohtajan tehtäviä tällä hetkellä hoitava kunnan talous- ja hallintojohtaja Tarja Lempeä sekä Kemijärven kaupungin talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja.
Puheenjohtaja: Hyviä hakijoita
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mikko Pyhäjärvi (kesk.) on tyytyväinen hakijoihin.
– Äkkiseltään katsottuna vaikuttaa vaikuttaa positiiviselta eli hyviä hakijoita, Sodankylän maine on hyvä kunnanjohtajaksi hakevien parissa, Pyhäjärvi sano.
Pyhäjärvi uskoo, että uusi kunnanjohtaja löytyy tästä joukosta.
Sodankylän kunnanjohtajan viran haku päättyi perjantaina kello 12.
Haastattelutyöryhmä valitsee haastatteluihin pääsevät hakijat 13. lokakuuta. Jatkoon päässeet haastatellaan viikolla 43 ja soveltuvuusarvioinnit valituille ehdokkaille tehdään viikolla 44.
Kunnanjohtaja aiotaan valita marraskuun kunnanvaltuustossa. Valtuusto kokoontuu 16. marraskuuta.
– Toiveena on, että hän aloittaisi virassa ensi vuoden alusta, Pyhäjärvi lisää.
Punakeltaisena loistanut maaruska ja aurinko helli lomalaisia Ylläksellä syyskuun puolivälissä. Vaelluskengät rapisivat poluilla, ihmiset vetivät henkeä poikkeuksellisten kuukausien jälkeen.
Kun Lapista palattiin kotiin, monen loma sai synkkiä sävyjä.
– Olin ihan shokissa. Mietin, että tuolla minä asuin ja tuolla kävin keikalla. Ajattelin, että helskutti nyt sitä ollaan altistuneita. Menin tietysti heti testiin, Suvas kertoo.
Samaan aikaan bändin rumpali soitti kertoakseen, että muutamia päiviä aiemmin noussut korkea kuume oli koronavirusta. Suvas odotti omaa testitulostaan kuusi tuntia ja hermoili.
– Ajattelin äitiäni ja näitä muita keikkoja, kyllä se jännitti. Se oli kyllä rankka päivä.
Suvaksen ja muiden bändiläisten testitulos oli negatiivinen. Rumpali sairasti, niin kuin kymmenet ihmiset eri puolilla Suomea.
Kolarin johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi alkoi pelätä uusien koronatartuntojen puhkeavan ruskamatkailun kiihtyessä. Aavistus toteutui syyskuun viimeisenä lauantaina.Raimo Torikka / Yle
Lauantai 26.9.
Ruskasesonki oli päättymässä ja se oli ollut vilkas, kuten koko kesä. Luontokeskus Kellokkaan parkkipaikka oli usein ääriään myöten täynnä.
Kolarin johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi oli aavistellut jo elokuussa, mitä tuleman pitää.
– Oli mietitty, että minkä puskan takaa se korona tulee. Kun paljon ihmisiä liikkuu, niin ei ihme jos se jostain putkahtaa.
Syyskuun viimeisenä lauantaina Ylläsjärvi sai puhelinsoiton Lapin keskussairaalan infektioyksiköstä. Kolarilaiselta oli löydetty koronatartunta, ensimmäinen sitten huhtikuun.
Kunnan terveydenhoitajan vapaapäivä loppui siihen.
Hän alkoi selvittää tartunnan saaneen liikkeitä. Lauantai-iltaan mennessä yli kolmenkymmenen samaan harrastusporukkaan kuuluneen ihmisen puhelin soi Kolarissa ja lähikunnissa. Kaikki määrättiin karanteeniin.
Maanantai 28.9. – tiistai 29.9.
Kun infektioylilääkäri Markku Broas aloitti työviikkoa Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä, yhteydenottoja alkoi tulla sairaanhoitopiireistä eri puolilta Suomea. Moni tartunnan saaneista oli kertonut tuoreesta Ylläksen-lomasta.
Tiistaina puoliltapäivin sairaanhoitopiiristä lähti medialle viesti Ylläksen tartunnoista. Se levisi nopeasti ja laajalle (siirryt toiseen palveluun), kuten sairaanhoitopiirin toive oli.
– Tarkoituksena oli havahduttaa, että Ylläksellä käyneet menisivät herkästi testeihin. Samalla se oli viesti kunnille ja sairaanhoitopiireille, että ne osaisivat kysyä, oletko sattumoisin ollut ruskamatkalla Ylläksellä.
Yksi syy siihen, että Ylläksen tartuntaketju levisi niin laajalle oli, että osa ruskaretkellä koronan saaneista levitti tautia tietämättään.Annu Passoja / Yle
Uusia ilmoituksia alkoi tulla kiihtyvään tahtiin. Moni tartunnan saanut altisti yhä muita tietämättään. Niin tapahtui esimerkiksi Raumalla, jossa Ylläksellä lomaillut osallistui kansalaisopiston italian tunnille.
Kahta päivää myöhemmin koronatesti osoitti positiivista, koko ryhmä määrättiin karanteeniin ja tilat tehosiivottavaksi.
Tartunnan saaneille soitettiin kunnista pitkiä puheluita: milloin tulivat ensimmäiset oireet, missä liikuit, keitä tapasit.
– Sitten pidetään tukkimiehen kirjanpitoa, että missä on liikuttu paljon ja missä vähemmän, Ylläsjärvi kuvailee.
Äkäshotelli oli ehtinyt jo sulkeutua suunnitelman mukaiselle syystauolle, mutta sitä ennen esiintyjiä oli Pirtukirkkona tunnetussa ravintolassa joka ilta. Siellä oli esiintynyt myös Meiju Suvas ja Vetonaula.
Keskiviikko 30.9.
Viikon puolivälissä Kolarissa paljastui kerralla neljä uutta koronatartuntaa. Kolme tartunnan saaneista oli ollut tekemissä aiemmin koronapositiiviseksi todetun kanssa. Osalla oli myös suora yhteys Äkäshotelliin.
Neljäs tartunnan saanut oli Jounin Kaupan myyjä. Kauppa kertoi asiasta Facebookissa ja sai tsemppiviestejä ja kiitosta avoimuudesta. Kauppa desinfioitiin ja aukioloaikoja lyhennettiin.
Ympäri Suomen epäilemättä hermoiltiin, kuinka paljon tuli asioitua Äkäslompolon ainoassa ruokakaupassa.
Jounin kauppa Kolarin Äkäslompolossa on tunnettu ja suosittu ostospaikka. Myös siellä todettiin koronatartunta ja altistumisia syyskuun lopussa.Annu Passoja / Yle
Kunnan johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi mietti, mitä tehdä.
– Kyllähän se hätkähdytti. Kun samaan aikaan tuli valtakunnasta lisää tietoa Äkäslompolossa käyneiden tartunnoista, tuli sellainen olo, että nyt pitää tehdä jotain radikaalimpaa.
Kuusitoista Jounin Kaupan työntekijää ja kaikki Äkäshotellin ravintolan, keittiön ja vastaanoton työntekijät päätettiin asettaa karanteeniin. Kolarin terveyskeskuksesta soitettiin jokaiselle ja soittokierros jatkui iltaan asti.
Torstai 1.10.
Torstaiaamuna terveyskeskuksen ovi kävi tasaiseen tahtiin, kun karanteeniin määrätyt tulivat koronatestiin. Henkilökunnasta kaksi työntekijää irrotettiin näytteenottoon ja testitulokset saatiin Nordlabin kuljetukseen kohti Rovaniemeä.
Samaan aikaan ruskaretken karvaita jälkiseuraamuksia sulateltiin Etelä-Savossa. Neljältä samaan seurueeseen kuuluneelta oli löytynyt tartunta Puumalassa, Pieksämäellä ja Mikkelissä.
Yksi heistä oli käynyt tartuttavana Puumalan terveyskeskuksessa kolmea päivää aiemmin. Tuolloin ei Ylläksen tartuntaketjusta vielä puhuttu.
Kymmenet altistuivat, monet heistä riskiryhmäläisiä.
Lapin keskussairaalassa yhä kiireisemmäksi käyvä Markku Broas sai yhä soittoja tasaiseen tahtiin. Tartuntoja ilmaantui Kouvolassa, Kokkolassa, Helsingissä, Tampereella ja Vimpelisssä.
Lauantai 3.10.
Viikonloppuna testituloksia alkoi tipahdella Kolariin. Negatiiviset testitulokset näkyvät Omakannassa, vain tartunnoista soitetaan.
Soittoja tuli neljä, kaksi niistä Äkäshotellin työntekijöille. Kaikki tartunnan saaneet olivat olleet jo päiviä karanteenissa.
Ylläsjärvi on tyytyväinen, että päätti koko henkilökunnan testaamisesta varmuuden vuoksi.
– Nyt kovasti toivon, että tartuntoja ei enää tulisi ja olisi päästy tyrehtymisvaiheeseen, Ylläsjärvi sanoo.
Tartuntaketjun alkulähde ei ole selvillä, eikä Ylläsjärvi usko sen koskaan selviävän.
Keskiviikko 7.10.
Kolarissa tartunnat hiljenivät viikonlopun jälkeen, muualta ilmoituksia tuli yhä. Broaksen mukaan kuitenkin vähemmän kuin viime viikolla. Tartuntaketjussa on jo yli 60 nimeä.
Kymmenkunta on jatkotartuntoja, loput olivat itse Ylläksellä.
Infektioylilääkärin huomion on kiinnittänyt Meiju Suvaksen keikkailta, johon yhdistyy viitisentoista tartuntaa. Broas aikoo perata yksityiskohtia heti, kun ehtii.
– Tämä on todella työläs kokonaisuus, Broas huokaa.
Uusia tartuntoja tulee Ylläksen ketjun ulkopuolelta sitä vauhtia, että aika menee nyt akuutin tilanteen hoidossa.
Kuinka moni joutui ruskaretken jäljiltä sairaalaan, sitä Broas ei tiedä. Lapin sairaanhoitopiirissä ei kukaan.
Ylläksen tartuntaketju levisi muiden muassa näihin kuntiin. Kartassa ei välttämättä ole kaikkia kuntia, koska sairaanhoitopiirit eivät aina kerro tartunnan saaneiden kotikuntia.Eemil Friman / Yle
Raumalla on selvitty kotihoidossa, samoin Etelä-Savossa. Neljän savolaisretkeilijän joukosta lähti viisi jatkotartuntaa lähipiiriin, joka oli jo valmiiksi karanteenissa. Vakava tilanne Puumalan terveyskeskuksessa ei ole toistaiseksi johtanut jatkotartuntoihin.
Lapissa on Ylläksen tapahtumien jäljiltä voimassa suositus käyttää maskia hotelleissa, ravintoloissa ja matkailukohteissa. Viimeistään syyslomalla nähdään, miten hyvin suositus on mennyt perille.
Ravintolayrittäjiä pyydetään myös keräämään asiakkaidensa yhteystiedot mahdollista jäljittämistä varten.
Ylläksen koronaketjun tartunta-ajaksi on määritelty 14.–25.9., joten kahden viikon itämisaika loppuu perjantaina, eikä uusia tartuntoja pitäisi enää tulla.
Tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa voit lukea tästä artikkelista.
Ylen tietojen mukaan perjantaina valmistuneessa sote-esityksessä on rajattu yksityisen palvelutarjonnan osuutta niin, että jos esitys hyväksytään tällaisenaan, Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistaminen mitätöityisi.
Eilen illalla valmistunutta ministeriryhmän esitystä ei ole vielä julkistettu eivätkä hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ole hyväksyneet sitä. Yle sai alustavia tietoja sovusta useista neuvottelulähteistä.
Länsi-Pohjan kunnat ulkoistivat terveyspalveluita Mehiläisen ja alueen kuntien omistamalle yritykselle vuonna 2018. Myös erikoissairaanhoito on ulkoistettu. Uusi sote-esitys ei sallisi näin laajaa palveluiden ulkoistamista. Sopimus mitätöityisi, mutta Länsi-Pohja saisi pitää päivystyksensä lakiin tehtävän määräaikaisen poikkeuksen perusteella.
Esityksessä julkisen palvelun järjestämisvastuun turvaaminen kaventaisi mahdollisuuksia tehdä laajoja terveydenhoidon ulkoistuksia. Se johtaisi myös joidenkin yksityisen kanssa tehtyjen sopimusten irtisanomisiin. Käytännössä se ei kuitenkaan tarkoittaisi ulkoistusten päättymistä vaan uudelleen neuvottelua.
Rahoituksesta löytyi sopu, myös kaksikielisten alueiden asema vahvistui
Sote-ministeriryhmän neuvotteluissa vaikein vääntö käytiin rahoituksesta. Sopu on löytynyt sekä niin sanottuja leikkureita että rahoituksen kriteerejä säätämällä. Alueet voivat nykyiseen nähden menettää hieman vähemmän ja saada lisärahaa hieman enemmän kuin soten pohjaesityksessä suunniteltiin.
Alkuperäisessä esityksessä niin sanottu leikkuri oli 150 euroa suuntaansa. Leikkuri säätelee rahamäärää, jonka perusteella alueet saavat tai menettävät rahaa asukasta kohden nykyiseen rahoitukseen verrattuna.
Ruotsinkielisten alueiden asemaa on parannettu esitykseen nähden muuttamalla kielikriteerien painoarvoa maakunnalle tulevassa rahoituksessa.
Savonlinna saa pitää sairaalansa
Vaikea yksityiskohta neuvotteluissa oli, mihin alueeseen Itä-Savo jatkossa kuuluisi, Etelä- vai Pohjois-Savoon. Neuvotteluissa on Ylen tietojen mukaan päädytty ratkaisuun, jossa Savonlinna ja ympäryskunnat saavat säilyttää sairaalansa ja seutu kuuluu jatkossa Etelä-Savoon.
Alueella olisi toistaiseksi kaksi sairaalaa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Savonlinnan sairaalan jatko sisältyisi samaan lain poikkeuspykälään kuin Länsi-Pohjan sairaalan jatko.
Sote-ministerit istuivat tällä viikolla pitkiä iltoja muokkaamassa sote-esitystä lausuntopalautteen perusteella. Esityksestä annettiin lähes 800 lausuntoa.
Sote-ryhmän sopima esitys käsitellään hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä ensi viikon alussa. Sen jälkeen esitys lähtee lainsäädännön arviointineuvostolle ja sen jälkeen eduskunta pääsee käsittelemään esitystä.
Kun 95-vuotias Eevi Telkkälä syleili ruuhkavuosinaan paksuja, vanhoja kuusipuita, ei sitä pidetty terveystekona. Telkkälä muistelee, että hänen poikansa naureskeli äidin hassuille halauspuille. Metsästä sai lohtua, kun mieli oli maassa tai surua elämässä.
Rovaniemeläisellä Telkkälällä on aina ollut syvä luontosuhde. Hän istuu usein keittiön ikkunan ääressä tarkkailemassa pihan luontoa.
Ikkunaan kopsahtavat linnut saavat Telkkälältä hellää hoivaa, ja loukkaantunut siipi teippauksen.
– Tykkään, että ei sitä eläintäkään saa jättää, Telkkälä tuumaa.
95-vuotias Eevi Telkkälä tarkkailee pihalle ruokailemaan tulevia poroja ja muita metsän eläimiä.Minna Aula / Yle
Lonkan kipu on hidastanut ahkeran luonnossa liikkujan elämää, mutta nuorempana kilpaa hiihtänyt Telkkälä sanoo "vielä hiihtävänsä, jos joku vain laittaa sukset jalkaan kiinni".
Telkkälä on rintamaveteraani ja hän saa kaupungin maksaman ulkoilutuspalvelun.
Usein yksin kotonaan asuvat ikäihmiset tarvitsevat apua ulkoiluun ja se on lähinnä omaisten ja vapaaehtoisten varassa.
Tutkimustulokset puhuvat puolestaan: menkää luontoon
Ikäinstituutin vanhempi tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Erja Rappe on tutkinut viherympäristön hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia jo 20 vuotta.
Rappe toteaa, että luonnossa liikkuminen on polarisoitunut. Kodinhoidon turvin yksin kotona asuvien liikuntamahdollisuudet voivat olla heikot, kun taas palvelukodeissa liikkumaan pääsee paremmin.
– Tarvetta liikuntaolosuhteiden parantamiselle on hurjasti. Luonnossa liikkuminen olisi kustannustehokkaimpia keinoja ikäihmisten toimintakyvyn parantamiseen ja sen ylläpitämiseen, Rappe sanoo.
Kohta neljännes Suomen väestöstä on eläkeiän ylittäneitä. Yleensä fyysinen aktiivisuus alkaa hiipua 80 ikävuoden jälkeen. Rappen mukaan yksi ongelma onkin siinä, ettei iäkkäiden ääni kuulu esimerkiksi asuinalueiden suunnittelussa.
– Asuinympäristöjä tulisi kehittää niin, että kaikenikäisten on hyvä asua, myös silloin kun toimintakyky on alkanut heikkenemään.
Tutkimusten mukaan mitä enemmän asuinalueella on viherympäristöä sitä enemmän erityisesti ikäihmiset liikkuvat. Se on heille tuttua ja mielekästä.
– Jos on terveyshuolia tai mieli maassa, niin kannattaa lähteä luontoon. Se on monin tavoin rauhoittava, elvyttävä paikka. Pelkkä oleilu riittää, se ei vaadi fyysistä aktiivisuutta, Rappe sanoo.
Viherympäristön vaikutukset ovat myös fysiologisia. Rappen mukaan luonnossa oleminen vahvistaa immuunipuolustusta ja lievittää elimistön hiljaista tulehdusta, joka on usean tarttumattoman taudin taustalla.
Korona muutti tilannetta
Vanhustyön keskusliiton vastaavan toiminnanohjaaja Anu Lintilän mukaan ulkoilumahdollisuudet vaihtelevat hoivakodeittain paljon. Usein omaisten ja vapaaehtoisten rooli on merkittävä, kun ikäihminen tarvitsee ulkoiluapua.
– Sekä kotona että hoivakodeissa asuvien ikäihmisten ulkoilua voisi olla enemmän, Lintilä toteaa.
Vapaaehtoisia ulkoilukavereita on jo paljon, mutta tarve on suurempi kuin avustusporukka. Koronakeväänä erityisesti kotona asuvat jäivät ilman ulkoiluapua. Tilanne näkyi myös hoivakodeissa, ja osa vapaaehtoistoiminnasta on edelleen tauolla.
Eevi Telkkälä on rintamaveteraani ja hän saa kaupungin maksaman ulkoilutuspalvelun.Minna Aula / Yle
– Useimmiten hoitohenkilökunnan resursseilla valmistellaan ulkoilua, mutta itse toteutus tapahtuu omaisten ja vapaaehtoisten voimin, Lintilä sanoo.
Koronakevät oli raskas myös Rovaniemen Juotaksen kylässä asuvalle Eevi Telkkälälle. Lähinaapureita ei ole harvoja mökkiläisiä lukuun ottamatta. Nekin ovat rollaattorin ulottumattomissa.
Paljaat jalat nurmikolla toimivat kuin ihmelääke
Kevään ahdistus ja vierailukiellot helpottivat. Vihdoin on aika lähteä ulkoilemaan tukihenkilön kanssa.
Naapurikylästä Eevi Telkkälän kotiin on tullut rovaniemeläisen hyvinvointi- ja senioripalveluja tuottavan Violamon yrittäjä Maria Nurmela.
– Minä ainakin olen niin tyytyväinen ja onnellinen ja nukun sitten sen yön hyvin, Telkkälä toteaa.
Luontoretkillä Nurmela huomaa asiakkaistaan sen virkistävyyden. Silmiin tulee eloa ja nuorentava vaikutus näkyy omaisille. Tutut kukat ja kasvit herättävät muistoja, joista keskustellaan.
– Eräs asiakas ei ollut moneen kuukauteen käynyt ulkona. Hän riisui sukat ja laittoi paljaat jalat nurmikolle. Retken jälkeen omaiset kysyivät, että mitä ihmelääkettä tämä asiakas on saanut, Nurmela sanoo.
Rovaniemeläinen hyvinvointialan yrittäjä Maria Nurmela korostaa turvallisen saattajan merkitystä ulkoiluretkillä.Minna Aula / Yle
Tärkeitä ovat myös eläimet, joita tarkkaillaan ja niistä keskustellaan paljon.
– Ne tuovat tähän hetkeen. Monet kokevat, että kivutkin vähenevät, Nurmela sanoo.
"Monen asiakkaan kanssa olemme aluksi ostaneet hyvät jalkineet"
Nurmela on tehnyt aiemmin töitä lähihoitajana kotipalvelussa. Hän tietää, että moni ikäihminen kaipaa ulos ja ahdistuu neljän seinän sisällä, mutta ei välttämättä uskalla lähteä liikkeelle.
On tärkeää että mukana on turvallinen saattaja, joka tietää ikäihmisen tarpeista ja sairauksista, ja osaa ottaa ne huomioon. Myös apuvälineet, kuten kävelykeppi tai rollaattori auttavat.
– Monen asiakkaan kanssa olemme aluksi ostaneet hyvät jalkineet.
Eevi Telkkälä astelee tottuneesti terassin liuskaa pitkin pihalle. Tiukka ote rollaattorista pitää ja lopulta kengät huiskivat pitkin pihanurmea. Telkkälä on tottunut apuvälineeseen ja laskee siitä huumoria, omaan ihastuttavaan tapaansa.
– Minulla on neljä jalkaa ja oma tyyli, 95-vuotias Eevi Telkkälä sanoo.
Hän osoittaa männyn alla kasvavia hiirenvirnoja ja pyytää vieressä kulkevaa hyvinvointialan yrittäjä Maria Nurmelaa poimimaan kukkia.
Naiset ovat tunteneet toisensa jo pitkään.
– En pärjäisi, jos ei Mariaa olisi. Minä luotan tuohon ihmiseen, Telkkälä sanoo liikuttuneena.
Hän liittää kätensä yhteen, katsoo kahvipöydän toisella puolella olevaa Nurmelaa ja sanoo: "Kiitos".
Miten ikääntyneen väestön tarpeet pitäisi huomioida asuinympäristössä paremmin? Keskustelu on auki sunnuntaihin kello 23 saakka.
Luonnonvarakeskus lähettää Tenojoen lohien kutuseremonioista videokuvaa Youtube-kanavallaan (siirryt toiseen palveluun).
Vedenalaiskamera on asetettu yhdelle Tenon alueen parhaimmista kutualueista, Utsjoen suualueelle.
– Paikan valinta perustuu meidän pitkäaikaiseen kokemukseemme lohen kutualueiden sijoittumisesta, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell.
Lohien häätouhut ovat juuri nyt kuumimmillaan. Kameraseurantaa on Luken mukaan tarkoitus jatkaa vielä kymmenkunta päivää. Lohen kutu alkaa Tenossa olla ohi lokakuun loppuun mennessä.
