Maailman tunnetuimpiin matkailumedioihin lukeutuva Lonely Planet pitää Rovaniemeä Euroopan parhaimpana talven matkakohteena.

Lonely Planet muistuttaa Rovaniemen olevan Joulupukin virallinen kaupunki, jossa vanhan valkoparran tapaamisen lisäksi voi kokea lunta ja poroja. Lisäksi sivusto vinkkaa vierailemaan museo ja tiedekeskus Arktikumissa, jossa voi tutustua tarkemmin pohjoisen ihmisten elämään.

Lonely Planetin listalla Rovaniemen taakse Euroopan talvimatkakohteista jäivät muun muassa Saksan ja Itävallan joulumarkkinat, Ruotsin Abisko ja Kreikan Ateena.

Matkailusivusto huomauttaa, että Suomessa talvilämpötila on pakkasen puolella, joten Lappiin suuntaavien on syytä pakata laukkuihin riittävästi lämmintä talvivaatetta.

Lonely Planet tuli alun perin tunnetuksi matkaoppaistaan mutta julkaisee nykyään laajasti matkailualan sisältöä verkossa. Oman ilmoituksensa mukaan se tavoittaa verkossa ja mobiilissa jopa satoja miljoonia matkailijoita.

Lonely Planetin listaan Euroopan parhaista talvikohteista voit tutustua täällä.

Kolarin Ylläksen tartuntaketjuun liittyviä koronavirustartuntoja on löytynyt lisää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Ylläkseltä saatuja koronatartuntoja on todettu jo 26.

Tartunnan saaneet asuvat 14 eri kunnassa eri puolilla maata. Kolarilaisia heistä on viisi.

Tartunnat ovat levinneet ravintola Pirtukirkossa, Äkäshotellissa, Jounin kaupassa ja Joiku Pubissa.

– Uskon, että tartuntoja tulee vielä lisää, infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo.

Ylläksellä 14.-25. syyskuuta aikana olleita henkilöitä kehotetaan hakeutumaan koronatestiin, jos heillä on koronaan sopivia oireita.

Jos Koronavilkku on ilmoittanut mahdollisesta altistumisesta, suositellaan tekemään oirearvio Omaolossa tai olemaan yhteydessä terveydenhuollon toimipisteeseen testaustarpeen arvioimiseksi.

– Tartuntojen estämiseksi on nyt tärkeää huolehtia hygieniasta ja pitää turvavälejä. Jos turvaväliä ei voi pitää, on tärkeää käyttää kasvomaskia sisätiloissa ja julkisissa kulkuneuvoissa, Broas lisää.

Länsi-Pohjassa on rauhallista myös Ruotsin puolella

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä suvantovaihe jatkuu edelleen. Viime viikolla alueella analysoitiin 564 testiä, joista ei löytynyt yhtään tartuntaa. Myös alueen karanteenit on purettu.

Myös Ruotsin puolella on rauhallista.

– Norrbottenissa todettiin viime viikolla noin 40 tartuntaa. Länsi-Pohjan rajakunnissa on todettu 2 tartuntaa kahden viikon viime aikana, kertoo Länsi-Pohjan johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.

Taskilan mukaan epidemiatilanne Suomessa on kuitenkin kiihtymässä.

– Pääkaupunkiseudulla vain alle 20 prosenttia tartunnanlähteistä kyetään selvittämään. Ilmaantuvuus pääkaupunkiseudulla lähenee 40/100 000 viime 14 vuorokauden aikana, mikä kertoo tartuntojen nopeasta lisääntymisestä, Taskila toteaa.

Taskila suositteleekin lomamatkan tekemistä Etelä-Suomen sijaan Lappiin, jos lomamatkan haluaa välttämättä tehdä.

– Lapissa matkailu on turvallista, kun huolehtii turvavälistä ja käsihygieniasta ja käyttää kasvomaskia, jos ei voi välttää väkijoukkoja. Ylimääräisiä lähikontakteja kannattaa välttää, Taskila sanoo.

Lue lisää:

Ikävä tuliainen Ylläksen ruskaretkeltä: Kymmenen uutta koronavirustartuntaa eri puolilla maata

Kolarin kunnanjohtaja saa potkut. Kolarin kunnanvaltuusto päätti keskiviikkona irtisanoa Kristiina Tikkalan kunnanjohtajan tehtävistä. Valtuusto päätti asiasta äänin 13-8.

Erottamista esitti Kolarin kunnanhallitus, joka äänesti asiasta viime viikolla. Erottamisen syiksi on kerrottu muun muassa virkatehtävien laiminlyönti ja epäasianmukainen käyttäytyminen.

Kunnanhallitus antoi Tikkalalle varoituksen kesäkuussa. Viime huhtikuussa kunnanvaltuuston enemmistö äänesti epäluottamuksesta kunnanjohtajaa kohtaan.

Työnantaja tarjosi Tikkalalle erosopimusta eli irtisanoutumista vapaaehtoisesti. Tikkala ei tähän suostunut, joten kunnassa alettiin valmistella hänen irtisanomistaan.

Tik­ka­la on kiis­tänyt käyt­täy­ty­neen­sä epä­a­si­al­li­ses­ti. Hän on ilmoittanut aiemmin riitauttavansa irtisanomisensa eli asiaa käsiteltäneen aikanaan oikeudessa.

Tikkala aloitti Kolarin kunnanjohtajan virassa tammikuussa 2019.

Lue lisää:

Eropaineen alla oleva Kristiina Tikkala: "Olen vain yksi helmi helminauhassa Kolarin kunnanjohtajia, jotka yritetään savustaa ulos"

Kaivostoiminta on ollut jo pidemmän aikaan kuuma puheenaine Lapissa ja ajankohtaiseksi sen tekee myös uuden kaivoslain valmistelu.

Kaivoslain uudistus on vielä valmistelussa, mutta syksyn aikana se lähtee lausuntokierrokselle. Tarkoituksena on, että vielä tämän vuoden joulukuussa hallitus antaa laista esityksensä eduskunnalle.

Viimeisimmässä täysistunnossaan saamelaiskäräjät kävi lähetekeskustelun kaivoslain uudistamisesta ja viesti oli selvä: kaivoksia ei saamelaisalueelle haluta. Samaa viestiä on vienyt myös Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liike, joka keräsi muutamassa kuukaudessa yli 37 000 nimeä.

Lue lisää: 37 200 nimen adressi kaivostoiminnasta vapaan Käsivarren Lapin puolesta luovutettiin ympäristöministerille

Yle kysyi Lapin kansanedustajilta, pitäisikö heidän mielestään saamelaisalue rauhoittaa kokonaan kaivostoiminnalta.

Kansanedustajat painottavat harkintaa

Monet Lapin kansanedustajista ovat sitä mieltä, että kaivostoimintaa ei voi kokonaan kieltää pohjoisimmassa osassa Suomea, saamelaisten kotiseutualueella. Heidän mielestään on kuitenkin tärkeää, että kaivoshankkeita käsitellään tapauskohtaisesti ja niitä harkitaan huolellisesti.

Monessa vastauksessa nousi myös esiin se, että kunnilla tulee olla päätösvalta mahdollisista kaivoshankkeista alueillansa.

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän mielestä kaivoslakiuudistuksessa tulee ottaa huomioon alkuperäiskansojen oikeudet.

– Joka paikkaan, esimerkiksi Suomen käsivarteen, kaivokset eivät sovi luonnon haavoittuvuuden johdosta. Kaiken toiminnan alueella on oltava ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Uudistuksessa on huomioitava myös mahdollisuudet toteuttaa perinteistä elämäntapaa, sanoo Ojala-Niemelä.

Keskustan Mikko Kärnä on samoilla linjoilla Ojala-Niemelän kanssa.

– Saamelaisalueen kuntien tulee itse voida päättää, millä ehdoilla ja mitä kaivoksia ne mahdollisesti alueelle haluavat. Saamelaiskäräjiä on luonnollisesti kuultava päätöksenteossa. Alueen rauhoittaminen täysin kaivoksilta olisi mielestäni varsin lyhytnäköistä. On nimittäin olemassa hyviä kaivoshankkeita ja huonoja kaivoshankkeita, Kärnä pohtii.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on eri linjoilla. Hänen mielestään saamelaisalue on rauhoitettava kaivostoiminnalta täysin.

– Alueen luontoarvot ovat mittaamattomat ja saamelaisten perinteistä elinkeinoa eli porotalouden harjoittamista ei pidä kaivoksilla heikentää, painottaa Juuso.

Keskustan Katri Kulmuni puolestaan toteaa lyhyesti, että kunnat päättävät saamelaisalueella mahdollisista kaivoksista.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi ei halua kommentoida vielä tarkemmin, sillä asia on hänen mielestään laaja ja vaatii perusteellista selvitystä ja käsittelyä. Hänen mielestään kaivostoimintaa suunnitellessa on otettava huomioon alueiden ero, koska mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä herkemmäksi luonto muuttuu.

Kokoomuksen Heikki Autto ja keskustan Markus Lohi eivät vastanneet Ylen kyselyyn.

Tulisiko suojelualueet sulkea kaivostoiminnan ulkopuolelle?

Lähes koko ylin Lappi ja melko suuri osa saamelaisalueen kuntien pinta-alasta kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jolla pyritään tukemaan ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta Euroopassa. Vaikka tietty alue kuuluisikin Naturaan, se ei silti estä malminetsintää tai kaivoksen suunnittelua.

Yle kysyikin kansanedustajilta, että tulisiko suojelualueet, kuten Natura-alueet, rauhoittaa kaivostoiminnalta.

Vastaajista suurin osa on sitä mieltä, että myös suojelualueilla pitää olla mahdollista aloittaa kaivoistoiminta poikkeusluvalla. Perussuomalaisten Kaisa Juuso on ainoa vastanneista, jonka mielestä kaivostoiminta pitäisi kieltää kokonaan Natura-alueilla.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä painottaa kuntien omaa päätösvaltaa asiassa.

– Suojelualueet ovat jo nykyisellään nimensä mukaisesti varsin hyvin rauhoitettuja kaivostoiminnalta. Niilläkin täytyy kuitenkin olla mahdollisuus tällaiseen toimintaan poikkeusluvalla, mikäli kaivoksen perustaja osoittaa kykenevänsä huolehtimaan alueen luontoarvoista. Myös vaihtomenettelyn on tultava kyseeseen, sanoo Kärnä.

Johanna Ojala-Niemelä kertoo, että SDP:n tuoreen poliittisen ohjelman mukaan kaivostoiminnan ympäristövastuita on selkeytettävä. Puolueen näkemyksen mukaan myös lupamenettelyssä on nykyistä paremmin otettava huomioon kaivostoiminnan haitat alueen elinkeinotoiminnalle ja esimerkiksi matkailulle.

Ojala-Niemelä niin ikään puhuu alueiden vaihtamisen puolesta.

– Mielestäni Natura-alueita on voitava tarvittaessa vaihtaa lupaavien esiintymien alta vastaavaan alueeseen, josta löytyvät samat luontoarvot, sanoo Ojala-Niemelä.

Keskustan Katri Kulmuni taas muistuttaa, että kaivoksen perustaminen Natura-alueelle on jo nyt äärimmäisen hankalaa ja vaatii valtioneuvoston päätöksen sekä prosessin korvaavien alueiden löytämisestä.

– Hallitusohjelmassa on kirjaus, että selvitetään malminetsintäoikeuden lupaprosesseja, käytänteitä ja mahdollisia rajoittamistarpeita luonnonsuojelualueilla, toteaa Kulmuni.

Kunnille päätösvaltaa – saamelaiskäräjille kuulemisvelvoite?

Yle tiedusteli Lapin kansanedustajilta lisäksi heidän näkemyksiään siihen, että miten kaivoslain uudistaminen huomioi saamelaisten oikeudet ja kuinka saamelaisten oikeudet tulisi huomioida kaivoslakia uudistettaessa.

Mikko Kärnän mukaan uuteen kaivoslakiin on hyvä sisällyttää saamelaiskäräjälain mukainen kuulemisvelvoite, kun kaivoksia saamelaisalueelle perustetaan.

Kaisa Juuso kertoo, ettei hän ole perehtynyt kaivoslain uudistamiskokonaisuuteen, joten hän ei osaa tarkemmin kommentoida saamelaisten oikeuksien toteutumista. Juuson mielestä saamelaisten oikeudet pitäisi kuitenkin huomioida ainakin siltä osin, ettei kaivostoiminta saa heikentää saamelaisten perinteisen elinkeinon, porotalouden harjoittamista.

Koska lakiluonnosta ei ole vielä julkaistu, on sitä Johanna Ojala-Niemelän mukaan vielä vaikea kommentoida. Ojala-Niemelä pitää kuitenkin tärkeänä, että saamelaisten oikeudet vaikuttaa alueensa käyttöön liittyviin suunnitelmiin vahvistuvat kaivoslain uudistuksessa. Lisäksi hän toivoo, että mahdollisuus perinteisen elämäntavan turvaamiseen vahvistuisi.

Katri Kulmunin mukaan tänä syksynä eduskunnalle annettavassa kaivoslaissa on tarkoitus kiristää kaivosyhtiöiden ympäristövastuun korvauksia kaivosten ennallistamisessa. Hän lisäksi painottaa, että kaivoslakiin on tulossa kunnalle mahdollisuus päättää kaivoksesta.

– Erityisesti Saamelaiskäräjien kautta saamelaiset ovat varmasti aktiivisia vaikuttajia myös kaivosasioihin, mutta myös muunlaisen kansalaisaktiivisuuden kautta, Kulmuni pohtii.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: "Perinteiset elinkeinot ja kaivokset eivät sovi yhteen"

Saamelaiskäräjillä kaivoslain uudistusta käsiteltiin vastikään lähetekeskustelussa. Saamelaiskäräjät on yksi kahdeksastatoista sidosryhmästä, jotka kuuluvat kaivoslakiuudistuksen työryhmään. Tällä hetkellä saamelaiskäräjät on vielä rakentamassa lähetekeskustelun pohjalta kokonaisuutta siitä, mitä se haluaa kaivoslakiuudistukseen nostaa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso näkee, että kaivokset eivät sovi yhteen perinteisten elinkeinojen kanssa.

– Saamelaisalueelle ja meidän perinteisiin elinkeinoihimme ei kaivostoiminta sovi. Tarvitsemme vesistöjä ja puhdasta luontoa, se on lähtökohta sille, että kaivoksia ei saamelaisten kotiseutualueelle voi tulla, sanoo Tuomas Aslak Juuso.

Tuomas Aslak Juuso toivoo, että uusi kaivoslaki varmistaisi saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet täysin. Hän on sitä mieltä, että myös suojelualueet, kuten Natura 2000 -alueet, tulisi rauhoittaa kaivostoiminnalta.

Ravintoloiden uudet rajoitukset on otettu lievästi järkyttyneenä vastaan iltaelämästään tunnetulla Levillä. Hullun Poron varatoimitusjohtaja Annukka Paksuniemi kertoo, että yrityksellä on Levillä kolme ravintolaa, joilla on ollut jatkoaikaluvat aamuneljään asti.

– Ihmiset tulevat vasta yhdentoista, kahdentoista aikaan yökerhoon sen jälkeen, kun ovat olleet ensin syömässä. Jos anniskeluoikeus on kahteentoista asti, niin yöravintoloita ei kannata avata ollenkaan.

Ilman uusia rajoituksia Hullun Poron yökerhot olisi avattu talvikauden alussa marraskuussa. Syyskuun ruskasesongin aikaan ne olivat auki, mutta tällä hetkellä kiinni.

Hullun Poron ravintoloissa henkilökunta käyttää maskia ja asiakkaille on tarjolla käsidesiä ja muistutuksia turvaväleistä. Konserttipaikkana toimivalla Areenalla kukin seurue on istutettu omaan pöytäänsä, eikä sisään ole otettu lähellekään niin paljon kuin mahtuisi.

Paksuniemi ihmettelee, missä ovat tilastot jotka osoittavat koronaviruksen leviävän juuri ravintoloissa.

– Koronanpelko on ymmärrettävää, mutta minusta ravintola- ja matkailuala kärsii nyt kohtuuttomasti. Me osaamme toimia täällä vastuullisesti, Paksuniemi sanoo.

Toisaalta Ylläksellä tiistaina paljastuneen tartuntaketjun yhdeksi leviämispaikaksi on paikallistettu nimenmaan Äkäshotellin yökerho.

Lue lisää: Ylläksen ruskaretki on poikinut jo 26 koronatartuntaa – täällä virus levisi

“Yökerhot eivät ole syy tulla Lappiin”

Ylläksellä kuten muissakin Lapin tunturikeskuksissa iltaelämä on maltillista Leviin verrattuna. Lapland Hotels -ketjulla on hotelleja ympäri Lappia, mutta yökerhoja vain Ylläksen Äkäshotellissa sekä Luostolla.

Toimitusjohtaja Ari Vuorentausta ei osaa vielä sanoa, suljetaanko esimerkiksi Pirtukirkkona tunnettu Äkäshotellin yökerho kokonaan nyt, kun valomerkkiä pitää vilkuttaa jo kahdeltatoista.

Vaikka niin kävisi, se ei olisi hotelliketjun kannalta suurikaan menetys.

– Asiakkaat tulevat muiden asioiden perässä kuin yökerhojen. Vaikka osa niitä käyttää, niin eivät ne ole syy tulla Lappiin, Vuorentausta sanoo.

Äkäslompolossa Selvä Pyy -ravintolaa pyörittävä Ilkka Poutanen sulattelee hänkin uusia rajoituksia tyynesti. Takana on vilkas ruskasesonki, mutta ravintola tyhjeni hyvissä ajoin ennen puoltayötä.

– Talvisesongilla asiakkaita voi olla yhteen, kahteen asti. Sitten nämä rajoitukset alkavat rokottamaan. Ehkä pitää panostaa vielä enemmän ruoan myyntiin, Poutanen pohtii.

Tähän mennessä suurin muutos on se, ettei live-keikkoja enää kannata järjestää. Jokaisella asiakkaalla täytyy olla istumapaikka eikä samassa pöydässä voi olla eri seurueen jäseniä.

– Jotkut asiakkaat menivät yksin yhteen pöytään, joka johti siihen että meiltä jäi paljon istumapaikkoja käyttämättä. Tyhjiä paikkoja saattoi olla paljon, mutta emme voineet enää ottaa ihmisiä sisälle.

Paikkamäärän puolitus olisi isompi ongelma

Uutinen Ylläksen tartuntaketjusta havahdutti, mutta ei yllättynyt Poutasta. Äkäshotellin lisäksi tartunnat ovat levinneet Jounin Kaupassa.

Poutanen on pitänyt selvänä, että ennemmin tai myöhemmin korona väistämättä löytää ihmisjoukkojen mukana tiensä myös tunturikeskuksiin.

– Ylläksellä on toimittu niin määräysten mukaan, että on vaikea uskoa että korona olisi päässyt leviämään esimerkiksi ravintoloiden tai muiden toimijoiden välinpitämättömyyden takia.

Jos Lapissa siirryttäisiin kiihtymisvaiheen rajoituksiin ja kaikkien ravintoloiden paikkamäärä pitäisi rajoittaa puoleen, olisi se Ari Vuorentaustan mukaan paljon isompi kolaus. Silloin Lapland Hotelsien pieniä ravintoloita kenties suljetaan.

– Jos paikkoja on alunperinkin vähän ja ne puolitetaan, niin siinä voivat mennä toiminnan edellytykset, toimitusjohtaja Ari Vuorentausta toteaa.

Äkäslompolon ravintoloitsija Ilkka Poutanen miettii rajoitusten sijaan ennen kaikkea sitä, keitä Lappiin on tänä talvena tulossa.

– Aiemmin ihmisiä on ollut tasaisesti marraskuusta vappuun, nyt piikit keskittyvät suomalaisten loma-aikoihin. Se on se ongelmallisin asia, kuinka saada henkilökunta työllistettyä ja kuinka hiljaista tai kiireistä se sitten on.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 saakka.

Lue myös: Baarien työntekijät kauhuissaan uusista rajoituksista: "Meidät kaikki lomautetaan", "pahinta on epävarmuus", "en tiedä pystytäänkö toimimaan"

Kummastakin koirasta on lupa odottaa paljon, joko valjakon tai peräti lauman johtajaa. Alfred on tehnyt vaikutuksen viisaudellaan, Asseri taas koollaan ja lihaksillaan.

Nämä muoniolaisen koiratarhan siperianhuskyt pääsivät tällä viikolla aloittamaan vetotreenit ja valmistautumaan uuteen sesonkiin.

Mutta kukaan ei vielä tiedä, onko veljeksille luvassa tänä talvena pelkkiä pätkätöitä. Kaksivuotiaat nuorukaiset ovat lupaavan työuran alussa juuri, kun Lapin matkailu on ajautunut kriisin partaalle.

Koronarajoitusten takia ulkomaisten matkailijoiden tulo Suomeen on estymässä suurelta osin. Koirasafarien asiakkaista ulkomaalaisia on yli 90 prosenttia.

Miten koirien psyyke kestää sen, jos ne eivät pääsekään talvella vetämään valjakoita? Työttömyys aiheuttaa turhautumista ja saattaa purkautua tappeluina.

Kulut juoksevat ympäri vuoden

Rekikoiraopas Esa Pahkala valjastaa Alfredin ja Asserin omalle johtajakoiratreenille.

Vetäminen on rekikoirille luontaista, mutta vaikeampaa on opettaa malttia ja pysähtymistä.

Pahkala vastaa 46 koiran laumasta Torassiepin koiratarhalla, joka kuuluu Harrinivan matkailuyritykselle. Perheyritys on satsannut voimakkaasti kansainväliseen elämysmatkailuun ja sen osana moottorikelkka- ja koirasafareihin.

Yrityksen sata moottorikelkkaa voi hädän tullen jättää talveksi seisomaan, koiria ei.

Parin tuhannen asukkaan Muoniota ei näy valtakunnallisissa koronatilastoissa. Tartuntoja on ollut toistaiseksi alle viisi. Koronakriisi koskettaa silti kuntalaisia yhtä laajasti kuin koko Lapin matkailua.

Joillakin lappilaisyrityksillä koko bisnes on kiinni ulkomaisten matkailijoiden suosimissa koirasafareissa.

Jo pelkkä ajatus siitä, että koiria jouduttaisiin rahapulassa lopettamaan, on herättänyt suurta surua. Koirien aiheuttamat kulut juoksevat ympäri vuoden, mutta tulot ovat romahtamassa.

Turistit istuvat hotellissa, ei safarilla?

Häkkien välissä on aidattu pihamaa, jossa koirat aamuisin jaloittelevat vapaana. Samalla Pahkala siivoilee häkkejä, rapsuttelee koiria ja touhuaa niiden kanssa.

Ilmojen kylmetessä arktisten koirien energia lisääntyy. Ne ovat alkaneet kaivaa häkeissä kuoppia, joita Pahkala kilpaa täyttelee. Hän vaihtaa hoidokkiensa juomavedet ja ryhtyy sen jälkeen nikkaroimaan koppeja tai tekemään huoltotöitä.

Tänä syksynä Harrinivan toimitusjohtaja Niina Pietikäinen ei ole tiennyt, mitä kertoa esimerkiksi isolle ranskalaiselle matkanjärjestäjälle Suomen matkustusrajoituksista.

Joutuuko ranskalainen matkailija negatiivisesta testituloksesta huolimatta istumaan kolme päivää tiukasti karanteenissa ennen seuraavaa testiä?

Pietikäinen toivoo yhä, että paikalliset viranomaiset voisivat tulkita karanteenia väljemmin. Turvallisuudesta huolehdittaisiin tarkoin, mutta ulkomaisten matkailijoiden sallittaisiin osallistua esimerkiksi koirasafarille.

Pentuja ei nyt haluta lisää

Aamuverryttelyn jälkeen Alfred ja Asseri palaavat omaan häkkiinsä. Samaan pentueeseen kuuluva Alli menee takaisin muiden tyttökoirien luo.

Nämä koirat ovat Pahkalalle erityisen läheisiä, vaikka hän oikeastaan pitää kaikkia laumansa koiria perheenjäseninä.

Emo synnyttää yleensä pentunsa koiratarhassa, mutta Alfred, Asseri ja Alli syntyivät laatikossa Pahkalan kodissa. Hän on pitänyt niitä pennusta lähtien sylissään ja kasvattanut ne kokonaan itse.

Ne luottavat häneen vielä vahvemmin kuin tarhan muut koirat.

Uusien pentujen tuotanto on nyt keskeytetty ja koirien määrä vähenee myös luonnollisen poistuman kautta. Nämä ovat kuitenkin hitaita keinoja kulujen karsimiseen.

Harrinivan yritys omistaa reilut 500 rekikoiraa, kahdella eri tarhalla. Niiden hoito, ruoka, lääkintä ja muu ylläpito maksaa yli puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Koirat ovat Pietikäisen mukaan heille yhtä tärkeitä matkailualan työntekijöitä kuin ihmisetkin.

Kukin vuorollaan lomautettuna

Ilmat ovat viilentyneet alle kymmenen asteen ja ilman kosteus on sopiva. On tullut aika aloittaa valjakoiden voimatreenit.

Kolmena päivänä viikossa Pahkala valjastaa lenkille 10–12 koiraa kerrallaan. Lunta ei Muoniossa vielä ole, joten hän asettuu reen sijasta mönkijään.

Mäissä hän hyppää pois kyydistä ja helpottaa tiiminsä taakkaa työntämällä.

Aluksi tehdään viiden kilometrin lenkkejä lihasten vahvistamiseksi kesän jälkeen. Sen jälkeen harjoitellaan kestävyyttä kasvattamalla matkaa asteittain.

Alfred ja Asseri ovat fyysisesti täysikasvuisia ja vetivät jo viime talvena Pahkalan lauman parhaat kilometrit.

Huskyjen pitäisi juosta parhaimmillaan sata kilometriä päivässä, että hyvät jalostusominaisuudet säilyisivät. Turistien kanssa valjakot ajavat enimmillään 50 kilometrin päiväretkiä.

Viime keväänä Pahkala pyyhki maaliskuun lopussa hikeä otsalta, sillä talvisesonki oli ollut yksi kiireisimpiä. Samaan aikaan hän oli rakentanut vaimonsa Alman kanssa Yli-Muonioon hirsitaloa.

Kausi päättyi hieman etuajassa koronapandemiaan.

Tämä syksy on ollut erilainen, koska Pahkala oli kaksi viikkoa lomautettuna. Lomautuksen aikana koiria hoiti Alma, joka myös työskentelee tarhalla rekikoiraoppaana. Nyt hänet on vuorostaan lomautettu, kuten yli puolet Harrinivan henkilökunnasta.

Koirien hoito on myös psykologiaa

Iltapäivän tärkein hetki on ruokailu. Treenikaudella Alfred ja Asseri ovat tottuneet siihen, että Pahkala aloittaa ruoan jakelun vasta pari tuntia liikuntanumeron jälkeen.

Huskyt syövät kuivamuonan lisäksi naudan-, sian- ja kananlihaa. Pahkala lisää rasvan määrää ravinnossa talvella ja kovilla pakkasilla.

Urheiluvalmentaja, ravitsemusterapeutti ja psykologi, hän kuvaa moninaista rooliaan koirien kasvattajana.

Jokainen koira on omanlaisensa persoona, joka kouluttajan on tärkeää tuntea.

Alfred esimerkiksi on kuuliainen ja hakeutuu ihmisten seuraan. Se saattaa hyvinkin edetä valjakon johtajaksi. Keulakoiran pitää olla myös sopivasti omapäinen, että osaa ajokäskystä huolimatta välttää uhkaavan vaaran.

Vahva Asseri taas käyttäytyy kuin yläkouluikäinen teini ja kuvittelee olevansa kaikkien pomo. Sen fyysisyys saattaa tehdä siitä iän myötä koko lauman johtajan.

Huskyista on tullut Lapin matkailun sympaattisia keulakuvia. Harrinivan turistit raportoivat joka talvi matkan päätteeksi, että juuri ne olivat loman kohokohta.

Jos ei Suomeen pääse, ei mennä poiskaan

Ulkomaisilta matkanjärjestäjiltä on tullut Harrinivaan kiihtyvästi peruutuksia. Toivoa ei ole silti menetetty kokonaan.

Jos ulkomaalaiset eivät pääse Suomeen, eivät suomalaisetkaan lähde ulkomaille. Norsusafarit vaihtuvat ehkä huskykyyteihin.

Harrinivassa on ryhdytty räätälöimään lyhyitä koiravaljakkoretkiä, joita voisi paremmin kaupata suomalaisille. Ulkomaalaiset käyvät erämaassa jopa viiden päivän safareilla.

Muutamat rekikoirayrittäjät ovat aloittaneet kummikoiratoiminnan. Kummiksi ryhtyvät osallistuvat koiran ruokakustannuksiin ja saavat vastineeksi esimerkiksi koiran kuvia ja kuulumisia tai vaikka ilmaisen valjakkoajelun.

Suomalainen koiranruokatehdas päätti puolestaan lahjoittaa rekikoirayrittäjille 15 000 kiloa ruokaa.

Pahkalalle koirat ovat elämäntyö ja intohimo. Hän haaveilee, että pääsisi tänä talvena ajamaan pidempiäkin valjakkoreissuja edes omaksi iloksi.

Lue myös:

Huskyt saavat nyt kummeja, kun ihmisiin iski auttamisen halu – rekikoirayrittäjä: "Lomautetutkin ovat tarjonneet apuaan, se saa nöyräksi"

Kolarin Ylläksen ruskaretkeilijöihin liittyvässä ryppäässä on todettu torstaina kolme uutta koronavirustartuntaa. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas kertoo, että kaikkiaan Ylläkseen liittyviä tartuntoja on 29 eri puolilla Suomea. Ainakin yksi uusista tartunnoista on Kymenlaaksossa.

Broaksen mukaan ilmoituksia tartunnoista alkoi tulla eri puolilta Suomea maanantaina. Tartuntaketjun alkulähde on Broaksen mukaan yhä epäselvä.

Tartuntojen todennäköisiksi leviämispaikoiksi on paikallistettu Jounin kauppa, Äkäshotellin ravintola sekä Joiku Pub. Tartunta-aika on 14 - 25.9, jolloin Ylläksellä oli paljon ruskaretkeläisiä.

Kolarin johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi kertoo, että parhaillaan selvitetään sitä, missä muualla tartunnan saaneet ovat tunturialueella liikkuneet eli missä altistuksia on saattanut tapahtua.

– Toistaiseksi ei ole tullut uutta paikkaa vastaan, mutta selvitystyö on yhä kesken, Ylläsjärvi toteaa.

Ylläsjärven mukaan kaikki altistuneiksi tunnistetut on tavoitettu ja he ovat karanteenissa. Vaikka he sairastuisivat, koronan ei pitäisi heidän kauttaan levitä.

– Toiveissa siis on, että tartuntaketju saadaan sammumaan. Mutta jos uusia tartuntoja ilmenee ihmisillä, jotka eivät ole karanteenissa niin ei tiedä, miten isoja altistusmääriä sieltä tulee.

Kolarissa tartunnan saaneita on viisi. Muualla Lapissa ketjuun liittyviä tartuntoja ei ole havaittu. Kaikkiaan noin 60 kolarilaista on tällä hetkellä karanteenissa.

Kaupan ja ravintolan työntekijöitä karanteenissa

Yksi tartunnan saaneista on Jounin kaupan työntekijä, kertoi kauppias Sampo Kaulanen Facebookissa keskiviikkona. Suurin osa kaupan henkilökunnasta on asetettu kahden viikon karanteeniin.

Myös Lapland Hotels -ketjuun kuuluvan Äkäshotellin työntekijöistä noin 20 on karanteenissa. Kyse on hotellin ravintolan ja keittiön työntekijöistä.

Kolarin kunta suosittaa maskien käyttöä julkisilla paikoilla, Koronavilkun käyttöönottoa ja kokoontumisten välttämistä.

Lapland Hotels on tiukentanut omia sisäisiä ohjeitaan muiden muassa niin, että asiakkaiden kanssa tekemisissä oleva henkilökunta ottaa käyttöön maskit. Toimitusjohtaja Ari Vuorentaustan mukaan Äkäshotellissa on toimittu tähänkin asti huolellisesti eikä hän näe, että henkilökunta olisi voinut tehdä enempää.

– Jatkuvaa desinfiointia on korostettu niin pintojen kuin asiakkaiden ja henkilökunnan osalta. Asiaan on paneuduttu ja otettu vakavasti.

Äkäshotelli sulki ovensa suunnitellusti viime sunnuntaina ja avaa jälleen talvikaudelle marraskuun lopulla. Keikkojen järjestämistä harkitaan koronatilanteen mukaan, Vuorentausta sanoo. Syyskuussa niitä järjestettiin Äkäshotellin ravintolassa joka ilta.

Joiku Pub on sulkenut ovensa ja Jounin kauppa supistaa aukioloaan. Kauppa käy myös läpi perusteellisen desinfioinnin.

Kuopiossa toimivan Mondi Powerfluten eli entisen Savon Sellun pääluottamusmies Eero Ahonen kommentoi Metsäteollisuuden irtautumista hämmentyneenä.

Ahonen ei toistaiseksi osaa arvioita päätöksen merkitystä työntekijöille.

– Onkohan tämä sopimushomma sitten muuttumassa enemmän paikalliseksi sopimiseksi, siitähän on paljon puhuttu viime aikoina, mutta en osaa sanoa, että muuttaako se mitenkään työehtosopimuksen laatimista. Ei sitä tiedä vielä, että mitä tämä tarkoittaa.

Palkan alennuksiin hän ei usko.

– Ei palkkojen laskeminen ole metsäteollisuudessa mahdollista eikä oikeastaan tarpeellistakaan.

Metsä Groupin Kemin tehtaiden vt. pääluottamusmies Juha Kenttä sanoo, että vielä tässä vaiheessa Metsäteollisuuden päätöstä on vaikea kommentoida.

– Vaatii vähän puhallusta. Sen voi sanoa, että Paperiliitto on kyllä edelleen voimissaan ja neuvottelee työehtosopimuksista myös jatkossa. Liiton rooli voi tulevaisuudessa jopa kasvaa.

Kenttä miettii myös Metsäteollisuuden motiivia, mutta ei lähde sitä ääneen spekuloimaan. Kentän mukaan ainakin Kemissä porttien sisällä on ollut hyvä työkulttuuri.

– Paikallisia sopimuksia tehdään koko ajan, hän toteaa.

Lappeenrannan UPM Kaukaan sellu- ja paperitehtaan pääluottamusmiehen Kari Rikkilän mielestä muutos ei kuulosta hyvältä.

Alalla on totuttu nimenomaan Metsäteollisuuden ja Paperiliiton keskinäisiin sopimuksiin.

– Sekava tilanne! Kun itse tässä käy parhaillaan sellutehtaan yt-neuvotteluita ja paperitehtaan lomautusneuvotteluita niin eipä tässä ole hirveästi vielä henkilökunnan kanssa tästä uusimmasta muutoksesta juteltu.

Oulun Stora Enson pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen yllättyi päivän uutisesta.

– Jokainen sopijaosapuoli voi tietenkin päättää keskenään, että miten asiansa hoitaa, mutta mitään mullistavaa ei vielä ole ilmennyt. Sopimusneuvottelut käydään työpaikkakohtaisesti ja hehän eivät ota kantaa työntekijöiden toimintaan, vaan työntekijöillä on edelleen järjestäytymisoikeus.

Metsä Boardin Äänekosken tehtaan pääluottamusmies Eero Vekkeli pitää Metsäteollisuuden irtautumista "yllättävänä ulostulona".

– Meillä on kuitenkin sopimus voimassa ensi vuoden loppuun ja kuluva sopimuskausi mennään nykyisillä ehdoilla. Tuoreeltaan en asian merkitystä osaa arvioida. Tietysti tämä on ihan uusi tilanne. Meillä on kuitenkin perinteisesti liitot neuvotelleet ja nyt neuvottelevat yritykset ja työntekijät.

Paikallinen sopiminen Äänekoskella kuulostaa Vekkelin korvaan toistaiseksi erikoiselta.

– Ainahan asiat on sovittu valtakunnan tasolla. Näköjään nyt halutaan mennä yrityskohtaisiin ratkaisuihin. Meillä on Metsäteollisuudessa aloja, joilla on vahva veto kuten sellu ja kartonki. Muutoksia voi tulla niille aloille, joilla ei mene niin hyvin.

Mikkelin Ristiinassa toimivien UPM Pelloksen vaneritehtaiden pääluottamusmies Marko Lang ihmettelee niin ikään irtautumisen ajankohtaa.

– Itse henkilökohtaisesti olisin odottanut, että lähempänä sopimuksen umpeutumista olisivat tulleet tämän asian kanssa esiin, mutta tämän kanssa nyt elellään.

Lang on saanut työntekijöiltä jo kuluneen iltapäivän aikana runsaasti yhteydenottoja.

– Ehkä se epätietoisuus sieltä eniten paistaa, eikä tässä oikein osaa kenellekään sanoa mitään. Näyttäisi siltä, että yrityskohtaisiin sopimuksiin ollaan pikku hiljaa menossa ja yleissitova työehtosopimus poistuu kuvioista. Onhan tämä ihan uusi ja ennenkokematon tilanne.

Kanta-Hämeen sahojen työntekijöitä edustava, Teollisuusliiton vastaava aluetoimitsija Sauli Järvinen muistuttaa, että nykyistä työehtosopimusta on noudatettava sopimuskauden loppuun.

Hänen mielestään alalle tarvittaisiin nimenomaan yleissitova työehtosopimus.

– Viime sopimuskierros ja lakot kohdistuivat yksityiseen puoleen hyvinkin rajulla tavalla ja pitkällä aikavälillä. Kyllähän ala on ollut vähän sellainen, että sitä ovat vieneet nämä suuret konsernit, UPM:t ja Storat. Yksityiset, pienemmät yritykset kärsivät.

6.40 EU painii kovien haasteiden kanssa

6.54 Vaasa haluaa olla Suomen onnellisin kaupunki

7.11 Saksa yrittää johtaa EU:ta paineiden alla

7.40 Levillä voi aloittaa jo laskettelukauden

7.44 Jälkiviisaat

8.18 Koronapandemia kirittää Kiinaa teknologiarintamalla?

9.10 Tove-elokuvan Zaida Bergroth ja Alma Pöysti

Juontajina Rosa Kettumäki ja Tommy Fränti

Laskettelukausi on perinteisesti alkanut ensimmäisenä Rukalla, mutta tänä vuonna myös Levi avasi säilölumen turvin laskettelukauden ennätysaikaisin 2. lokakuuta.

Ensimmäisten laskijoiden joukossa Levillä olivat kittiläläiset Rauli ja Sirpa Kangas.

– Siitä lähtien on odotettu kun Saariselällä meni hissi kiinni, Rauli Kangas toteaa.

Odottelua on ollut nelisen kuukautta, sillä Saariselällä vietettiin muutaman päivän ajan kesälaskettelukautta kesäkuun alussa. Koronariski ei Kankaiden tunnelmaa rasita.

– Uskon, että täällä ulkona voidaan olla vapaasti kun muistetaan turvavälit ja toisen tilan kunnioittaminen, Sirpa Kangas toteaa.

Rukan lautailurinteen kuntoa testasi avajaispäivänä itse maailmanmestari ja olympiamitalisti Enni Rukajärvi.

– Pehmeäähän lumi on mutta ei se minua haittaa, siinä on mukavampi kurvailla. Odotan hauskaa päivää, kiva kun on laskukavereita täällä ja mukava tunnelma.

"Tulkaa vain terveenä ja noudattakaa ohjeita"

Tunnelmat rinnekeskuksissa ovat odottavat: koronarajoitukset vaikuttavat, mutta asiakaskunnan kotimaisuusaste on korkeampi kuin monissa muissa matkailukohteissa.

Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari kertoo, että lokakuun myynti Levillä on ollut suomalaisten ansiosta poikkeuksellisen hyvä. Talven näkymät ovat vielä epäselvät.

– Matkailusta puuttuvat vielä selkeät ohjeet ja kun ne saadaan, niin tiedetään tuleeko Leville ulkomaalaisia. Levillä ulkomaalaisten osuus on niin merkittävä, että jos heitä ei tule niin se pakosti tuntuu.

Levin rinteen henkilökunnalla oli avajaispäivänä maskit käytössä, mutta esimerkiksi baarin asiakkailla ei maskeja näkynyt. Kivisaari kertoo, että Lapin sairaanhoitopiirin kanssa on tehty terveysturvallisuussuunnitelma, jota noudattaen matkailun pitäisi olla turvallista.

– Vastuu on myös matkailijalla eli tulkaa vain terveenä ja pitäkää huoli, että noudatatte ohjeita. Silloin täällä on hyvä matkailla.

Lunta saatiin keväällä säilöön poikkeuksellisen paljon

Rukakeskuksen paikallisjohtaja Matti Parviainen on havainnoinut turvavälien pitäneen kauden ensituntien aikana suhteellisen hyvin, vaikka Rukan lipunmyyntitiskeille oli jonoa jo ennen kuin ne aukesivat.

– Gondolihississä on hyvä pitää tuuletusikkunat auki, vaikka matka kestääkin vain joitakin minuutteja, Parviainen ohjeistaa.

Pentti Saapungin käsitys turvavälien pysymisestä Rukan lippujonossa oli se, että toivomisen varaa jäi. Veteraanilaskettelija laskee kaudessa hyvinkin tuhat laskua ja määrällinen tavoite on asetettu tällekin kaudelle.

– Toissatalvena laskettelin sata päivää ja se on aina tavoite.

Kausi alkoi Levillä aurinkoisessa säässä ja Rukallakin aurinko pilkahteli, lämpöasteita oli kymmenisen.

Rukan rinteeseen on levitetty 100 000 kuutiota säilölunta eli kaikki, mitä oli jäljellä sen jälkeen, kun noin 40 prosenttia lumesta oli sulanut kesän aikana. Levilläkin lunta oli saatu talteen poikkeuksellisen paljon, koska sitä alettiin säilöä heti maaliskuussa kun rinteet suljettiin kesken kauden. Levillä pääsee perjantaista alkaen myös ensilumenladulle.

Rukan ja Levin rinteille pääset mukaan klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa tai katsomalla lähetystä Yle Areenasta.

Verkkolähetyksessä keskustelemassa ovat muun muassa Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari ja Rukakeskuksen paikallisjohtaja Matti Parviainen sekä Bar Alakerran ravintolapäällikkö Rasmus Kallankari ja Levin avajaisviikonlopun lautailutapahtuman järjestäjä Antti Keskitalo.

Lue myös:

Levi ja Ruka avaavat hiihtokauden jo ensi viikolla, muut seuraavat marraskuussa – rinnekeskuksista vakuutetaan, että turvallisuudesta ei tingitä

Kolarin Ylläksen ruskaretkeläisiin liittyvässä tartuntaketjussa on todettu jälleen uusia koronavirustartuntoja.

– Nyt ketjuun liittyviä tartuntoja on todettu 41, Uusista tartunnoista yksi on Rovaniemellä, yksi Kolarista ja yksi Länsi-Pohjasta. Muut ovat eri eri puolilta Suomea, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.

Ylläksen ketjun tartuntojen määrä on noussut 12:lla torstai-iltapäivästä.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä puolestaan kerrottiin perjantaina, että alueella on todettu yksi ketjuun liittyvä tartunta. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Jyri J. Taskila ei kerro, missä kunnassa tartunnan saanut asuu.

Joukkoaltistuminen tanssikursseilla Torniossa

Tartuntaan liittyy joukkoaltistuminen Tornion Järjestötalon tanssikursseilla maanantaina 28. syyskuuta.

Taskilan mukaan tanssikursseille osallistujat ovat tiedossa, altistuneita kartoitetaan ja tartuntatautiviranomaiset ovat heihin yhteydessä. Kursseille osallistui noin 30 henkeä, joista osa asuu muualla kuin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella.

Ylläksellä syyskuussa olleilta matkailijoilta alkoi tulla tartuntailmoituksia maanantaista lähtien. Torstaina tartuntoja oli todettu 15 kunnan alueella eri puolilla maata.

Ylläksen koronatartunnoista voit lukea laajemmin tästä artikkelista.

Keskieurooppalaiset matkailijat saattavat sittenkin piristää Pohjois-Suomen vaikeuksissa olevaa matkailuelinkeinoa.

Saksalainen lentoyhtiö Lufthansa ja sen omistama sveitsiläinen Swiss ovat laittaneet myyntiin joulukuun ja maaliskuun väliselle ajalle 65 edestakaista lentoa. Yhtiöt aikovat lentää Frankfurtista Ivaloon ja Kuusamoon sekä Münchenistä ja Genevestä Kittilään.

Mikäli kaikki lennot toteutuvat, tarjolla on noin 19 000 paikkaa, joten Pohjois-Suomen kentille voi tulla Keski-Euroopasta jopa 8 000–9 000 matkailijaa.

Lentojen toteutumiseen vaikuttavat kuitenkin voimassa olevat matkustusrajoitukset ja saadaanko ulkomaisille turisteille turvallisen matkailun takaavia matkailukuplia, jolloin taudin leviämisriski olisi mahdollisimman vähäinen. Turisteille tulisi esimerkiksi tarkka päiväohjelma, ja tiukat ohjeet miten matkaillaan turvallisesti.

Lue lisää: Lomamatka kuplassa tarkoittaisi koronatestiä, maskipakkoa ja paikallisten välttelyä – Eristetty matkailukokemus voi olla ainoa tapa pelastaa Lapin matkailu

Suomi on vihreä kohde saksalaisille – uusi trendi etätyölomat

Suomea saksalaisille markkinoiva Visit Finland on on vähentänyt koronapandemian aikana Suomen markkinointia Keski-Euroopassa. Saksassa on käynnissä kampanja "Dream Now – Travel Later", jossa kuluttajat toivotetaan tervetulleeksi, kun matkailu on turvallista.

– Ihmiset katsovat kotona videoita, unelmoivat ja suunnittelevat Suomen matkoja, ja varaavat matkan myöhemmin, sanoo Visit Finlandin Saksan markkinointiedustaja Jyrki Oksanen.

Tällä hetkellä Suomi on saksalaisille turvallinen matkakohde verrattuna moneen Keski-Euroopan maahan.

– Saksalaisilla on vahva mielikuva, että Suomi on todella turvallinen maa, jossa etäisyydet on pitkiä. Jos varaat esimerkiksi Saimaalta tai Lapista mökin, monet pitävät riskiä saada korona Suomessa pienempänä, kuin jos lomailet kotimaassa.

Uutena trendinä ovat nousussa etätyölomat. Siinä matkailja yhdistää etätyön ja lomailun.

– Suomessa on hyvä matkapuhelinverkko, joten päivällä voi hoitaa mökiltä kokoukset tietokoneella ja sen jälkeen siirtyä saunan lämmitykseen, pohtii Oksanen.

Pohjois-Suomen kentät varautuvat suoriin lentoihin Euroopasta

Finavia avasi Kittilän ja Ivalon lentoasemat elokuussa, kun Finnair aloitti uudelleen kotimaanlennot Helsinki-Vantaalta. Rovaniemelle ja Ouluun on päässyt lentäen koko koronapandemian ajan.

Kotimaan matkailun elpyminen lisäsi hetkeksi myös pohjoisen kenttien matkustajamääriä. Elokuussa Lapin lentoasemien matkustajamäärä jäi silti alle puoleen vuoden 2019 matkustajamääristä, ja kaikkien maakuntalentoasemien verkostossa matkustajamäärä jäi alle 20 prosentin.

Lentokenttäyhtiö on saanut lentoyhtiöiltä jo ensimmäiset varaukset talven ulkomaanlennoista.

– Suoria lentoja on kyllä tulossa ulkomailta Lappiin, mutta lentoyhtiöt tekevät päätöksiä nyt todella viime hetkellä, joten kokonaisarviota määrästä on vaikea sanoa, pohtii lentoasemia ylläpitävän Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.

Esimerkiksi Finnair vahvistaa vasta ensi viikolla talvikauden lennot Lappiin, vaikka talven liikennekausi alkaa muutaman viikon kuluttua lokakuun lopussa. Muiltakin yhtiöiltä odotetaan tietoa lentojen toteutumisesta lokakuun aikana.

– Lentoja tulevalle talvikaudelle on ollut myynnissä jo pidemmän aikaa, mutta matkanjärjestäjien pitää lähiviikkoina tehdä päätös, toteutuvatko ne lennot, pohtii Jolkkonen.

Aiemmin Pohjois-Suomeen on tullut charter-lentoja talvisesongin aikaan erityisesti Isosta-Britanniasta, mutta tänä talvena niiden toteutuminen on epävarmaa. Lentoja on ollut myös Ranskasta ja Espanjasta suoraan Lappiin, mutta näiden osalta matkanjärjestäjät eivät ole vielä tehneet päätöksiä.

Myös Finnair myy suoria reittilentoja Zürichistä, Brysselistä ja Lontoon Gatwickista Kittilään, mutta näidenkin lentojen toteutuminen varmistuu vasta, kun yhtiö vahvistaa talven liikenneohjelman.

Lue lisää:

Lapin matkailuväki vaatii yhtenä rintamana: Ei karanteenia eikä toista koronatestiä turisteille

Lapin matkailua uhkaa konkurssi ilman ulkomaalaisia – matkailuyritysten toive on, että lentoliikenne avataan hallitusti mahdollisimman pian

Miten mielihyvähormoni ja mäyräkoira Melvin liittyvät toisiinsa? Mitä pitää harkita ennen sitoutumista nelijalkaiseen perheenjäseneen?

Yle Mixin Kiia vierailee lemmikkejä vilisevässä perheessä.

Inarin, Kemijärven ja Lappeenrannan videoterveisissä vilahtaa sekä kukko että gekko.

Lisääntynyt kotona oleminen voi lisätä eläinkuumetta. Puhutaan siitä, miksi oman lemmikin tarpeita pitää ensin opiskella.

Erityisesti koululaisille suunnatun Yle Mixin videot ilmestyvät Yle Areenaan ja Youtubeen keskiviikkoisin ja perjantaisin. Löydät Yle Mixin myös TikTokista tunnuksella @ylemix.

Lue lisää:

"Kommentoi tuonne alle, jos sulla on juttuaiheita" – Yle Mix on uutispalvelu lapsille, katso ensimmäinen video Areenasta tai Youtubesta

Lapin ravintoloissa ja matkakohteissa suositellaan pidettäväksi kasvomaskeja. Suositus koskee sisätiloja. Näin ovat linjanneet Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit yhdessä matkailun ja ravintola-alan edustajien kanssa.

Matkailu- ja ravintola-alan uudet terveysturvallisuusohjeet julkaistiin perjantaina. Sairaanhoitopiirien mukaan ohjeet koskevat alan palveluja niin turisteille kuin paikalliselle väestöllekin.

– Taustalla on ennen kaikkea Ylläksen tartuntaketjun laajuus. Lapin koronatilanne on vielä rauhallinen ja ohjeiden tarkoitus on, että tilanne myös pysyisi rauhallisena eikä virus leviäisi, infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo.

Ohjeiden mukaan sekä asiakkaiden että työntekijöiden pitää käyttää maskeja matkailupalveluissa ja ravintoloiden sisätiloissa. Maskien käyttö on ulotettava myös iltaravintolatoimintaan ja illanviettoihin. Asiakaspalvelussa ja asiakkaiden kanssa kontaktissa olevien työntekijöiden on käytettävä kasvosuojainta, mikäli heillä ei ole käytössä suojapleksejä.

Miten maskin kanssa voi syödä tai juoda ravintolassa?

– Aterioidessa tai juodessa maski otetaan pois, mutta pysytään omassa pöydässä ja omassa seurueessa, Broas neuvoo.

Lapin uusin maskisuositus ei ole ainoa laatuaan. Koko maassa on suositus pitää maskeja julkisissa kulkuneuvoissa. Viime keväänä Lapin sairaanhoitopiiri suositti riskiryhmille kasvomaskien käyttöä tilanteissa, joissa ei ole riittävää etäisyyttä muihin ihmisiin.

- Ohje on edelleen voimassa, Broas lisää.

Riittävä ilmanvaihto ravintoloihin, Koronavilkku käyttöön

Yrittäjiä pyydetään huomioimaan, että ravintolatiloissa on riittävä ilmanvaihto ja -suodatus sekä asiakkaille mahdollisuus pysytellä tietyllä alueella tai omassa ryhmässään.

Ravintolayrittäjiä ja iltatapahtumien järjestäjiä pyydetään keräämään yhteystiedot asiakkailta mahdollista koronatartunnan jäljittämistä varten.

Ohjeissa kannustetaan myös ottamaan käyttöön Koronavilkku-sovellus.

Sairaanhoitopiirit huomauttavat myös, että yleisötilaisuuksia järjestettäessä on huomioitava Lapin aluehallintoviraston päätös. Sen mukaan yleisötilaisuuksia saa järjestää vain, jos osallistujien turvallisuus on varmistettu viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Lue lisää:

Taas lisää tartuntoja: Ylläksen ruskaretkeläisten ketjussa jo 41 koronatartuntaa

Tornionjokeen kutemaan tulevien lohien määrä on vahvassa nousussa kesän 2017 notkahduksen jälkeen. Vuosina 2014 ja 2016 nousijoita oli satatuhatta, mutta 2017 vain 40 000.

Kulunut kesä oli 66 000 lohen saldolla kolmanneksi paras kaksitoistavuotisen mittaushistorian aikana. Ja ennusteen mukaan siitä mennään vielä rytinällä ylöspäin, jos merellä ei tapahdu odottamatonta tuhoa.

– Lohikanta on parhaassa tilassa taatusti sitten toisen maailmansodan. Voi olla, että viime vuosisadan alkupuolellakaan lohikanta ei ole ollut yhtä hyvässä tilassa kuin ehkä joinakin jaksoina, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi sanoo.

Laskentahistorian ennätysvuonna nousijoita näkyi kaikuluotaimessa 100 210 yksilöä, menneenä kesänä tarkalleen 66 613. Todellinen nousijamäärä on lohitutkijan mukaan vieläkin suurempi, kuin mitä luotain näyttää.

Syy on siinä, että luotain on Kattilakoskessa vajaat 90 kilometriä jokisuulta pohjoiseen, eikä se siis laske kaikkia Tornionjokeen nousevia lohia.

– Osa kaloista kalastetaan ja osa jää kutemaan luotaimen alapuolella olevalle jokialueelle. Luotaimella laskettuun kalamäärään pitää lisätä jopa kymmeniä prosentteja, jotta kaikki jokeen nousevat kalat ovat laskuissa mukana, erikoistutkija Atso Romakkaniemi sanoo.

Kristallipallossa huippukesä

Lohen elinkierto mädistä mereen ja takaisin jokeen on seitsemän vuotta. Ennätysvuonna 2014 kuteneiden kalojen jälkeläiset ovat ensi kesänä nousemassa kotijokeensa. Tornionjoella tämä tarkoittaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä, että kalaa tulee jokeen paljon.

– Kyllä tässä pitäisi lähitulevaisuudessa päästä jopa sinne 100 000 kalan lukumääriin, jos olosuhteet merellä on kohtalaiset. Sitä ei pysty veikkaamaan ihan varmaksi, mutta kyllä näillä tasoilla liikutaan, lähellä sataatuhatta, Romakkaniemi sanoo.

Lohitutkijan mukaan Tornionjoen poikastuotanto on hyvällä tolalla.

– Kalamäärät, mitä jokeen nousee kudulle voivat olla huomattavasti suurempiakin, mutta poikasia ei synny kovin paljon enempää kuin mitä nykytilanteessa. Siinä mielessä menee hyvin ja lohikanta turvattu ja kestää kalastusta, Romakkaniemi sanoo.

Lohen kutuvaelluksessa on tutkijan mukaan ollut aina suurta vaihtelua. Pienille lohille meri on vaarallinen paikka.

– Ensimmäinen vuosi merellä on lohenpoikasille kriittinen aika, pullonkaula, jossa pääosa kaloista aina kuolee. Kuinka paljon niitä kuolee, vaihtelee kaksin-kolminkertaisesti ja se vaikuttaa ilman muuta siihen kuinka paljon kalaa kasvaa aikuiseksi ja lähtee kutuvaellukselle, Atso Romakkaniemi sanoo.

Uistelijoidenkin saalis merellä kymmeniätuhansia

Merikalastus on myös iso tekijä nousulohien määrässä. Ammattikalastuksessa kiintiöt näyttävät toimivan hyvin, mutta muutakin kalastusta on.

Laittomasta ammattikalastuksesta eteläisellä Itämerellä on puhuttu paljon. Lohta kirjattiin kiintiöiden kiertämiseksi aiemmin varsinkin Puolan rannikolla meritaimeneksi, mutta jo viime vuonna väärinraportointi putosi ratkaisevasti. Ratkaiseva tekijä oli EU:n asettama meritaimen pyyntikielto.

Kaikkea laitonta kalastusta ei ole kuitenkaan saatu kitkettyä. Ja toisaalta lohikantaa harventaa myös laillinen meriuistelu, joka on yhä suositumpaa Suomenkin rannikolla, mutta etenkin aivan Itämeren eteläosissa.

Romakkaniemen mukaan meriuistelua harrastetaan ennen kaikkea Ruotsissa ja Saksassa.

– Rügenin saaren edustalta ja Bornholmin ympäristöstä saadaan suurimmat saalit. Arvioitu meriuistelun saalis nousee jopa 20 000–30 000 loheen, Romakkaniemi sanoo.

Hornet F-18 -koneessa lennon aikana todettu ohjainlaitevika aiheutti lento-onnettomuusvaaran Rovaniemellä lauantaina. Tilanne laukesi, kun kone suoritti onnistuneen laskun.

Tieto epäillystä laiteviasta tuli pelastuslaitokselle hiukan ennen kello 13:a iltapäivällä. Puolta tuntia myöhemmin Hornet oli laskeutunut normaalille kiitoradalle.

– Ohjattiin ensin muut koneet alas – taivas tyhjäksi, kenttä tyhjäksi, kertoo päivystävä palomestari Lauri Manninen Lapin pelastuslaitokselta.

Matala kynnys vaarasta ilmoittamiseen

Tapauksesta ei aiheutunut henkilövahinkoja.

Rovaniemen lentokentällä laskua varmistamassa oli laivueen- ja lentokentän pelastusyksiköiden lisäksi neljä Lapin pelastustoimen yksikköä.

Mitenkään erityisen poikkeuksellisia lento-onnettomuusvaarailmoitukset eivät ole.

– Hyvin matalalla kynnyksellä tällaisista lento-onnettomuusvaaroista ilmoitetaan,. Lapissa tällaisia lähtöjä on vuosittain 20–30, kertoo Manninen.

Ilmavoimista kerrotaan, että kone lähtee nyt tutkivaksi, jotta vian syy selviää.

Pääsotaharjoitus menossa

Ilmavoimien vuoden pääsotaharjoitus Ruska 20 on parhaillaan meneillään. Muiden koneiden raivaamiseen kului Mannisen mukaan tällä kertaa tavallista enemmän aikaa, sillä ilmatilassa oli useita Ilmavoimien koneita. Siviililentokoneita sen sijaan ei ollut ilmassa Rovaniemen lähistöllä.

Ruska 20 -harjoitus kestää 6. lokakuuta asti. Ilmaoperaatioharjoitukseen osallistuu yli 60 lentokonetta ja noin 4 800 henkilöä ympäri Suomea. Myös Ruotsin ilmavoimat ottaa osaa harjoitukseen.

Vuosittain järjestettävien Ruska-harjoitusten tavoitteena on kehittää Ilmavoimien valmiutta sekä kouluttaa kantahenkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä. Ilmavoimat varoitti etukäteen, että harjoitus näkyy ja kuuluu suuressa osassa maata, Rovaniemeltä Jyväskylään ja Kajaanista Vaasaan.

Puulta ei tarvitse kysyä lupaa, mutta ennen kiipeämistä Antti Kairakari pysähtyy silti hetkeksi sen juurelle ja tunnustelee kädellään rungon pintaa. Katse etsii reittiä oksien muodostamasta kolmiulotteisesta pelikentästä.

Sydän alkaa hakata kiivaammin ja jännitys, ehkä myös pelko, nousee.

Tukeva ote alimmasta oksasta, reipas ponnistus ja miehen ylävartalo on sen yläpuolella. Oikea jalka löytää otteen ja pujottelu kohti korkeuksia alkaa.

Kaiken kilpailullisuuden keskellä Kairakarin harrastus on virkistävä poikkeus. Siinä ei kilpailla edes itsensä kanssa, korkeintaan kilvoitellaan.

Hän on esimerkiksi päättänyt säännöstä, jonka mukaan oksia ei katkota ylös pääsyn tieltä – jos matka tyssää, siihen on hyvä tyytyä.

– Joskus tietysti ottaa haasteita ja kokeilee, että pääseekö tuohon puuhun kiipeämään. Mutta iso osa puukiipeilyn viehätystä on juuri se, että haastaa itsensä tekemään järkeviä päätöksiä.

Oululaisen Kairakarin innostus puukiipeilyyn alkoi jouluvalojen ripustamisesta. Havaittuaan harrastuksen tuomat psyykkiset ja fyysiset hyödyt hän on jakanut harrastuksen ilosanomaa myös blogissaan.

Kiipeäminen on riskianalyysia

Media-alalla työskentelevä Kairakari on tottunut olemaan esillä, mutta hän tunnistaa itsessään myös halun näyttää onnistujalta. Puukiipeily antaa tähän perspektiiviä.

– Se harjoittaa riskianalyysiin – mikä on turhamaisuutta ja mikä turvallista. Otanko houkuttelevan puunhaaran haasteena, onko se tarpeen?

Usein kiipeäminen tuntuu pelottavalta, kunnes pysähtyy, hengittelee ja tunnustelee omia tuntemuksiaan. Siinä kohtaa on aika tehdä päätös, jatkaako kiipeämistä ylös- vai alaspäin.

– Jos uskallat pysähtyä ennen kuin peräännyt, voit huomata, että pelko oli aiheeton tai aiheellinen. Päätös on perusteltu, ei primitiivireaktio.

Itsensä voittamisen tunne tulee myös siitä, että puuhun kiivetessään aikuinen mies voittaa sosiaaliset estonsa ja pelkonsa siitä, että tekee itsensä naurettavaksi.

Kiipeäminen voi olla vaarallista, eikä sen aikana ei voi antaa ajatusten vaellella työ- tai muissa asioissa. Puissa kiipeily onkin opettanut Kairakarille keskittymistä.

– Pitää kiivetä niin, että se on turvallista. Hiljaa, hengittäen, rauhassa. Miettien, että jos pistän käden tuohon ja tuo oksa katkeaa, mitä sitten tapahtuu.

Terapiakiipeilijä kohtaa pelkonsa

Kiipeily soveltuukin myös terapiamenetelmäksi (siirryt toiseen palveluun). Tampereen yliopistosairaalassa kokoontuu säännöllisesti ryhmä, jossa kiipeilyä käytetään osana kognitiivista psykoterapiaa.

Yksi ryhmän perustajista, psykologi Jenni Christiansen on itsekin kiipeilyn harrastaja, tosin ei puissa vaan sisäseinillä ja kallioilla.

Ahdistusoireista kärsiville nuorille ryhmä tarjoaa tavan saada onnistumisen kokemuksia kannustavassa ilmapiirissä.

– Ahdistukseen liittyy usein pelkoja, joiden kohtaaminen voi olla vaikeaa. Kiipeillessä korkean paikan ja putoamisen pelko on hallitusti ja turvallisesti kohdattavissa, mikä auttaa kohtaamaan myös muita pelottavia asioita.

Masennustilassa ihminen voi jäädä vatvomaan loputtomiin negatiivisia ajatuksia. Seinäkiipeilyssä on keskityttävä vain kiipeämiseen – muuten mätkähtää seinältä alas tai köyden varaan.

Mindfulness eli tietoisen läsnäolon harjoittelu on yksi kognitiivisen psykoterapian käyttämistä toimintatavoista. Osa kokee sen kuitenkin hankalaksi.

– Kiipeily on toiminnallista ja sopii siten toisille paremmin, Christiansen sanoo.

Suomessa kiipeily terapiamuotona on vielä harvinaista, mutta esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa sitä käytetään yleisemmin.

Fysiologisilta vaikutuksiltaankin kiipeily on monipuolinen laji (HS:n juttu maksumuurin takana). Se kehittää esimerkiksi koordinaatiota, liikkuvuutta ja lihaskestävyyttä.

Mutta mikä kiipeilyssä kiehtoo? Tämä on mietityttänyt myös psykologia.

– Jotenkin se vain on tosi kivaa. Sisäkiipeily on kohtuullisen turvallista, mutta siinäkin tulee tietty vaaran tunne. Valjaat ovat kiinni, mutta ehkä joku osa aivoista ei tiedä sitä, Christiansen pohtii.

Luonnossa oleminen on lääkettä

Sisäseinillä saavuttamatta jää yksi merkittävimmistä kallio- ja erityisesti puukiipeilyn eduista.

Ripustautumisessa elävän organismin, puun, varaan kontakti luontoon on välitön ja kirjaimellisesti kouriintuntuva.

Metsässä kulkeminen ja sopivan kiipeilypuun etsiminen – kuljailu, kuten rovaniemeläislähtöinen Kairakari sanoo – on yksi parhaista harrastuksen osa-alueista.

– Ilo joka tulee puuhun kiivetessä on sellaista pikkupojan iloa. Se vain tuntuu hyvältä. Sitä voisi sanoa lääkkeeksi, vaikka se ehkä vähän höpöä onkin, Kairakari sanoo.

Mutta ei siinä ole mitään höpöä.

Luonnossa olemisen, eli luontoaltistuksen, terveysvaikutuksia on tutkittu laajalti. On havaittu, että metsä esimerkiksi vähentää stressiä, lisää rentoutta osoittavia aivojen alfa-aaltojen määrää ja voi nopeuttaa jopa leikkauksista toipumista.

Puiden halailu, jota kiipeillessä on vaikea vältellä, altistaa kiipeäjän hyvinvointia lisääville mikrobeille, joita puiden pinnalla elää.

Liikkua voi mittaamattakin

Puukiipeily sai Kairakarin myös ylös sohvan pohjalta, kuten hän itse asian ilmaisee.

– Puukiipeily oli sopivan päätöntä. Siihen liittyi kovasti se, että sitä ei mitata, Kairakari sanoo.

Mittarittomuus vaikuttaa kapinalliselta, kun liikuntaharrastuksen aloittamiseen liittyy lähes kaikilla vähintään syke- tai askelmittari.

Mittarissa pelotti se, että lahjomaton laite paljastaisi kuinka rapakuntoon entinen ammattitanssija oli itsensä päästänyt.

Liikuntabiologi ja henkilökohtainen valmentaja Timo Haikarainen muistuttaa kuitenkin, että useimmille mitattavien tavoitteiden asettaminen on hyväksi liikuntaharrastuksen jatkumisen kannalta.

Useimpien meistä liikuntaharrastukseen liittyy sarja aloittamisia ja epäonnistumisia, joten toivottu kehitys voi näyttää tavoittamattomalta.

– Mittaamisesta voi olla hyötyä niin sanotun minäpystyvyyden parantamisessa. Sen avulla näkee kehityksen, vaikka itse ei siihen uskoisikaan eikä siltä tuntuisi, Haikarainen sanoo.

Viime kuukausina Kairakari on hankkiutunut hikeen paitsi puukiipeillen myös juosten, kävellen ja uiden. Mittarinkin hän hankkinut ja nyt suhde siihen on jo terveemmällä pohjalla kuin alkuvaiheessa.

– Kuukausi hankkimisen jälkeen seisoin pesuhuoneessa kello 23.45 heiluttamassa käsiä, että saisin ne puuttuvat kolme kaloria kulumaan.

Sekin on syytä muistaa, että mittaritkaan eivät kerro koko totuutta elimistön tai psyykemme tilasta. Puukiipeilyn tuomaa itsensä kuuntelemisen taitoa soisi siis myös muille kuntoliikkujille.

– Itsensä kuunteluun voi oppia seuraamalla esimerkiksi nukkumisen laatua, sykevaihteluita ja yleistä mielialaa. Jos treeni ei kulje kahteen–kolmeen päivään, on hyvä levätä, neuvoo Haikarainen.

Tyhjänkävelijän luontosuhde

Lappilaislähtöisenä Kairakarille on tuttu pohjoisen ihmisten hieman hyötykeskeinen suhtautuminen luontoon. Kaikki ymmärtävät jos menee metsälle, kalaan tai marjoja keräämään, mutta vaellusta harrastavia on pohjoisessa kutsuttu tyhjänkävelijöiksi.

Puukiipeily oli yksi tapa huijata itsensä menemään luontoon ilman erityistä tarkoitusta. Se vapauttaa miehen vaikka – luoja paratkoon – halaamaan puuta.

Kun marraskuisena torstaina, jona kaikki on mennyt pieleen laskeutuu puusta, ei voi olla hymyilemättä. Tyhjänkävelijästä on tullut myös tyhjännauraja.

– Siinä on kaikkea, mikä on ristiriidassa vanhan lappilaisen miehisyyden kanssa. Olen iloinen, että näin on.

Kairakari on aloittanut myös pitkät kävelylenkit, joilla hän kävelee ennalta valittua kompassisuuntaa niin pitkälle kuin pääsee. Aluksi kevyen liikenteen väyliä, sitten peltoja, peltojen takana metsälampareita ja joutomaita.

– Halusin avata itselle minkälaisessa ympäristössä olen. Jos kävelet luontopolkuja, nekin on joku valinnut. On silmiä avaavaa mennä sen ulkopuolelle. Se antaa uuden näkökulman luontoon, niin kuin puukiipeilykin.

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 saakka.

Lue myös: Aktiivisuusranneke valehtelee, mutta se ei haittaa – muutokset omassa liikkumisessa tulevat silti näkyviin

Hornetin tekniikkaongelma johti tänään ilmoitukseen ilmaliikenneonnettomuuden vaarasta.

Ilmavoimien Hornet F-18 joutui laskeutumaan Oulunsalon kentälle noin puoli yhden aikaan iltapäivällä, kertoo palomestari Hannu Timonen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Laskeutuminen sujui turvallisesti.

Pelastuslaitos varmisti laskeutumisen yhdessä Puolustusvoimien ja Oulunsalon lentoaseman henkilökunnan kanssa. Kyseessä on jo toinen ilmoitus Hornetin vaaratilanteesta viikonlopun aikana. Eilen lento-onnettomuusvaarasta varoitettiin Rovaniemen lentokentällä, kun Hornetissa epäiltiin ohjainlaitevikaa. Hävittäjä kuitenkin laskeutui onnistuneesti.

Lauantain vikaepäily jäi kuitenkin epäilyksi, eikä hävittäjässä ollut lento-ominaisuuksiin vaikuttavaa vikaa, kertoi lauantaina Ilmavoimien Ruska 20 -pääsotaharjoitusta johtava eversti Juha-Pekka Keränen STT:lle.

Lue lisää:

Hornetin ohjainlaitevika aiheutti lento-onnettomuuden vaaran Rovaniemellä

Suomen lentoasemilla on autiota. Monilla niistä ovet ovat lukossa.

Finavialla on yhteensä 19 matkustajalentoasemaa. Lentoyhtiöt eivät tällä hetkellä lennä lainkaan kahdeksalle niistä.

Avoinna olevilla asemilla on normaalia vähemmän vuoroja ja suppeampi reittivalikoima. Lentoja saattaa olla vain yksi päivässä, jolloin asema on pääosan ajasta kiinni ja henkilökuntaa on lomautettuna.

Piristystä lentoliikenteeseen ei ole kaikille kentille edes luvassa. Esimerkiksi Finnair ilmoitti aiemmin tässä kuussa lopettavansa Suomen sisäiset lennot viidelle maakuntakentälle talvikauden jälkeen.

Matkustusrajoitukset heijastuvat maakuntiin

Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla kertoo Helsinki-Vantaan tilanteen kuvastavan hyvin koko lentokenttäverkoston ahdinkoa. Helsinki-Vantaalla vieraili syyskuussa 4 000–6 000 matkustajaa päivässä, kun normaalisti lentoasemalla on päivittäin 60 000 matkustajaa.

Kåla toteaa, että tiukat ulkomaanlentoihin liittyvät matkustusrajoitukset ovat tyrehdyttäneet myös maakuntakentille suuntautuvan lentoliikenteen.

– Normaalisti iso osa kotimaanlennoista on nimenomaan vaihtoliikennettä eli maakunnista lennetään Helsinki-Vantaan kautta muualle maailmaan ja ulkomaiset matkailijat lentävät muualle Suomeen Helsinki-Vantaan kautta. Kun kysyntä on tyrehtynyt, eivät lentoyhtiötkään lennä.

Yle vieraili tällä viikolla kahdeksalla Finavian lentoasemalla. Niistä Kuusamossa, Porissa ja Maarianhaminassa on matkustajaliikennettä. Joensuu, Kemi-Tornio, Kajaani, Kokkola-Pietarsaari ja Tampere ovat sulkeneet siltä ovensa.

1. Kajaani

Kajaanin lentokenttä aukeaa näillä näkymin Finnairin lennoille vielä talvikauden ajaksi, mutta lentoyhtiön suunnitelmissa on lentojen lopettaminen kokonaan maaliskuussa.

Vielä tällä viikolla aseman ovet ovat olleet suljettuina. Hiljaista kentällä ei silti ole. Ilmavoimien Ruska 2020 -harjoitus on houkuttanut paikalle yleisöä ihastelemaan kuljetus- ja suihkukoneita.

Matkustajaliikenteen puuttuminen harmittaa kajaanilaista Markku Luukkoa.

– Erityisesti hitec-yritykset kärsivät siitä.

Hän kaipaa itsekin lentoyhteyksiä, jotta pääsee katsomaan lapsiaan pääkaupunkiseudulle. Lentämällä sinne ehtii yhdessä tunnissa, kun junalla kuluu kuusi.

Jos Kajaanin lentoaseman sisälle pääsisi kurkistamaan, löytyisi sieltä muun muassa erittäin lyhyt, ehkä jopa Suomen lyhin matkalaukkuhihna, kodinomainen tv-nurkkaus, keinutuoleja ja räsymattoja.

Nyt pihalla näkyy vain huolimattomasti parkkeerattu Ruotsin rekisterissä oleva Pajero, jonka toinen eturengas on tyhjentynyt.

Auto on ollut paikalla koko koronaepidemian ajan ja paikalliset arvelevat omistajan lähteneen kiireellä kotimaahansa, kun koneet vielä lensivät.

2. Kemi-Tornio

Kemi-Tornion lentomatkustajien määrä on viime vuosina ollut reilut 60 000 vuodessa. Poikkeuksena tästä on vuosi 2017, jolloin matkustajia oli pitkästä aikaa yli 100 000. Matkustajamäärä kasvoi silloin, koska Oulun lentoasemaa remontoitiin.

Vielä vuosituhannen alussa Kemi-Tornion matkustajamäärä ylitti 100 000. Vuosikymmenen puolivälissä määrä putosi vajaaseen 100 000:een. Suuri romahdus koettiin vuonna 2012, jolloin matkustajamäärä tippui noin 66 000:een, missä oli 29 prosentin lasku edelliseen vuoteen.

– Matkustajia kuljettavien liikennelentojen laskeutumisten määrä putosi silloin 33 prosentilla, muistelee Finavian Lapin aluejohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Martti Oinas.

Kemi-Tornion lentoaseman päällikkö Joni Nojonen kertoo, että lentojen vähentymisten ja aikataulujen heikentymisten lisäksi tilanteeseen alkoi vaikuttaa kilpailun kasvu.

– Norwegian aloitti liikennöinnin Rovaniemeltä, mikä vähensi Rovaniemeltä Kemiin tulevien matkustajien määrää. Aiemmin lentäminen oli Kemistä halvempaa kuin Rovaniemeltä, Noponen muistaa.

Ennen maaliskuussa päättyneitä lentoja asemalla toimi myös kahvila.

– Tällä hetkellä meillä ei ole voimassa olevaa sopimusta, eikä meitä ole kysytty jatkamaan toimintaa, kertoo kahvilan toiminnasta vastanneen Kemin Osaajien Osuuskunnan jäsen Satu-Minna Röyttä.

Röyttä toteaa, että kahvilan toiminta on vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi.

– Kentälle tullaan läheltä, joten ihmisillä ei ole nälkä. Kentälle pitäisi saada chartereita, Röyttä sanoo.

3. Kuusamo

Kuusamon lentoasemalle laskeutui viime talvena yli 150 charter-lentoa eri puolilta Eurooppaa. Tuleva talvi näyttää niiden suhteen synkemmältä.

Kuusamon kentän kautta kulkee Finavian aikataulujen mukaan tällä viikolla yhdeksän matkustajalentoa. Kenttä on niitä harvoja, jonka sisään pääsimme kurkistamaan.

4. Joensuu

Joensuun kenttä on ollut kiinni jo usean kuukauden ajan ja sen henkilökunta on lomautettu.

Lennonjohtoa ei ole lomautusten takia, joten kenttä on tällä hetkellä korpikenttänä. Kentälle saa siis tulla, kunhan ilmoittaa siitä muille radiolla.

Tapio Hokkanen lensi työpäivän aluksi pienkoneella lenkin Joensuusta Ilomantsiin, Koitereelle, Pieliselle, Kolille ja takaisin.

Matkustajaliikenteelle olisi Hokkasen mukaan Joensuussa vielä kysyntää, vaikka työmatkaliikenne onkin vähentynyt. Tulevaisuuden kulkemisratkaisut mietityttävätkin jo.

– Lomat pitää suunnitella siten, että jos on menossa ulkomaille, niin menee sitten junalla Helsinkiin ja siitä eteenpäin, sanoo Hokkanen.

Joensuun kentällä vieraili tällä viikolla myös Henri Miettinen Kuopiosta. Hän pohtii omien lentojensa kohtaloa, jos kenttä hiljenee.

– Jos kentällä ei ole talvikunnossapitoa, en voi lentää talvella.

5. Tampere

Kaupallinen matkustajaliikenne loppui Tampere-Pirkkalan lentoasemalla maaliskuun lopussa. Lentoaseman pelastuksena ovat muun muassa sotilasilmailu, lentorahti ja lentokoulutus. Niiden ansioista kenttä pysyy toiminnassa.

Finavia on tehnyt lentoasemalle viime vuosina 20 miljoonan euron remontit. Kentälle voisi nyt laskeutua jopa Aasian lennoilla käytettävä matkustajakone.

Ennen koronaa kentältä lensivät Finnair, SAS ja AirBaltic. Yhdellä vaihdolla Tampere-Pirkkalasta pääsi vuositasolla yli 300 kohteeseen.

Visit Tampereen lentoliikenteen erityisasiantuntija Marja Aalto on tehnyt viisi vuotta työtä lentoyhtiöiden houkuttelemiseksi Tampere-Pirkkalaan. Työ jatkuu myös koronakriisin aikana.

– Positiivisesti on ajateltava. Eihän tämä tilanne ikuisesti kestä, ja meidän täytyy löytää askelmerkki uuteen tulevaisuuteeen.

Tampere-Pirkkalan kakkosterminaali on ollut tyhjillään jo vuoden. Terminaalin remontti valmistui vuonna 2015. Sen ainoa käyttäjä on ollut halpalentoyhtiö Ryanair. Ryanair ei lentänyt Tampere-Pirkkalasta talvikaudella 2019–2020, mutta sen oli tarkoitus aloittaa lennot uudelleen viime keväänä. Matkustusrajoitusten vuoksi aloitus on lykkääntynyt.

6. Maarianhamina

Maarianhaminan lentokentälle johtaa siisti, kyltein selvästi viitoitettu asfattitie. Kentän edustalla on tilava parkkipaikka. Paikka vaikuttaa suuremmalta kuin se on.

Lentokenttäterminaalin vieressä avautuva maisema yllättää monet. Aivan lentokoneiden lähituntumassa laiduntaa karjaa.

Koronaepidemia hiljensi kentän odotustilan täysin. Kauppa tyhjentyi ja sen tilalla on enää kahviautomaatti.

Automaatin päällä on säästölipas, johon janoinen matkaaja voi kilauttaa kahden euron kolikon.

7. Pori

Porin lentoliikenne nojaa vahvasti kaupungin tukeen. Porin kaupunginvaltuusto päätti vuosi sitten tukea lentoliikennettä 3,4 miljoonalla eurolla vuodessa.

Lennot olivat tauolla pahimman koronaepidemian aikana, mutta käynnistyivät uudelleen heinäkuussa. Unkarilaisen BAS:n operoimat lennot olivat varsin suosittuja, ennen kuin koronatilanne romahdutti kysynnän. Tauon jälkeen osa koneista on lentänyt jopa tyhjinä.

BAS:n maajohtaja Juha Köykkä totesi elokuussa, että lentäminen on yhtiölle kannattavampaa kuin kahden vuorovälille varatun koneen pitäminen maassa.

– Henkilökunnan lomauttaminen ei täysin onnistu, koska lentäjille on tällöin ostettava simulaattoriaikaa. Ja koneista tulee joka tapauksessa kuluja.

Vaikka Porin lentoasemalla on liikennettä, on Finavian henkilöstö toistaiseksi lomautettuna, toteaa aseman apulaispäällikkö Kai Ilkka.

Elokuun matkustajamäärä oli Porin kentällä noin 65 prosenttia matalampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Säännöllistä reittiliikennettä Helsinkiin on kolme edestakaista lentoa arkipäivisin.

Porin kentän lentoliikennettä lisää sen yhteydessä toimiva ammattilentäjiä kouluttava Suomen Ilmailuopisto.

8. Kokkola-Pietarsaari

Kokkola-Pietarsaaren lentoasema Kruunupyyssä elää matkustajaliikenteen osalta hiljaiseloa. Asema on ollut melkein kokonaan suljettuna puolisen vuotta, kun Finnair lopetti lennot koronaepidemian alkaessa. Asemalla tehdään silti tarvittavat huoltotyöt. Esimerkiksi kiitotien maalaukset uusittiin kesällä.

Aivan nukuksissa kenttä ei suinkaan ole. Paikallisen ilmailukerhon pienkoneet käyttävät sitä säännöllisesti. Lisäksi lentokentällä käväisevät silloin tällöin yksityiset liikelentokoneet.

Silloin paikalle hälytetään ainakin palo- ja pelastusväki sekä lennonjohto.

Loka-marraskuun vaihteessa Finnair aloittaa lentotoiminnan Kokkola-Pietarsaaren kentältä uudelleen ja kyytejä riittää maaliskuun loppuun saakka. Tällä viikolla julkistettu ministeri Timo Harakan ehdotus tuo hiukan valoa myös siitä eteenpäin: sen mukaan valtio tukee pienten kenttien lentoreittejä 2021 keväästä vuoden loppuun saakka.

Vuoden 2022 alusta myös Kokkola-Pietarsaareen etsitään lentoyhtiötä, joka ottaisi hoitaakseen säännölliset reittilennot ainakin Helsinkiin.

Lentoasema eli 1990-luvulla kulta-aikaa, sillä matkustajia saattoi parhaana vuotena kulkea kentän kautta noin 130 000. Viime vuosina ollaan oltu reilusti vajaassa sadassa tuhannessa matkustajassa. Vuonna 2019 matkustajamäärä oli vain noin 56 000.

Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg arvioi, että jos lentoaikataulut ja hinnat olisivat kohdillaan, paikallisen liike-elämän edustajat matkustaisivat paljon ja matkustajamäärät voisivat nousta jopa lähelle sataa tuhatta vuodessa.

Lentoreitin säilyminen alueelta pääkaupunkiin ja maailmalle onkin erityisesti paikallisen vientivetoisen liike-elämän toive. Sen eteen on tehty töitä jo vuosia.

Samaa toivetta elätellään monella paikkakunnalla.

Näin meillä lennetään. Lentokenttien matkustajamääriin voit tutustua tarkemmin Finavian sivuilla.

4.10.2020 klo 19.05 Jutun alaotsikosta poistettu virheellinen lause "Finavia on lopettanut matkustajalennot kahdeksalle lentoasemalle Suomessa.", sillä Finavia on lentokenttäyhtiö eikä operoi lentoja.

4.10.2020 klo 19.10 Juttuun korjattu sana lentoreittejä lauseeseen "Tällä viikolla julkistettu ministeri Timo Harakan ehdotus tuo hiukan valoa myös siitä eteenpäin: sen mukaan valtio tukee pienten kenttien lentoreittejä 2021 keväästä vuoden loppuun saakka." , kun siinä aiemmin luki lentotoimintaa.

Minkälaisia ajatuksia Suomen lentokenttien hiljeneminen sinussa herättää? Miltä uskot niiden tulevaisuuden näyttävän? Mitä toivoisit? Voit keskustella aiheesta jutun kommenttiosiossa. Kommentointi sulkeutuu 5.10. kello 23.

Ranua Eläinpuisto on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisia suomalaisten ja ulkomaalaisten matkailijoiden toiveet ja tarpeet ovat. Talvella eläinpuiston kulkureitit täyttyvät ulkomaalaisista asiakkaista, mutta kesällä eläinpuistossa vierailevat pääsääntöisesti suomalaiset.

Hämeenlinnalaiset Esko ja Marjatta Laaksonen pitävät ulkotilaa ja leveistä kulkureiteista johtuvaa väljyyttä hyvinä asioina korona-aikana.

– Tämä on hieno paikka sen vuoksi, että täällä pystyy väistelemään toisia eläinpuistossa liikkuvia ihmisiä. Täällä on ihan turvalliset välit, Esko Laaksonen sanoo.

Vieraita eläinpuistossa olikin kesällä neljännes enemmän kuin edellisenä kesänä. Tuleva talvi sen sijaan on arvoitus, koska vieraista jopa 80 prosenttia on talvisin ollut ulkomaalaisia.

Eläinpuiston asiakaspalveluvastaava Kati Saukko toteaa empimättä, että kesän hyvä tulos johtuu siitä, että suomalaiset matkailivat koronarajoitusten vuoksi innokkaasti kotimaassa. Talven toimeentulo kuitenkin pelottaa.

– Toivomme parasta, mutta pelkäämme pahinta. Toivotaan, että suomalaiset lähtevät matkailemaan kotimaassa ja ymmärtävät sen, että eläinpuistossa voi käydä myös talvella, Saukko sanoo.

Tavallisesti eläinpuistossa ei vieraile talvisin juurikaan suomalaisia, vaikka Saukon mukaan eläimet näkyvät paremmin lumisessa ympäristössä ja niiden harrastamat aktiviteetit tulevat esille paremmin.

– Kun menet katsomaan saukkoa, niin se saattaa laskea mäkeä. Sama homma on jääkarhun kanssa. Se saattaa laskea mahalla mäkeä alas, ja meillä on neljä keväällistä sudenpentua. Nekin on helpompi havaita talvella, Saukko sanoo.

Eläinpuistossa valmistaudutaan jo etukäteen hiljaiseen talvikauteen supistamalla joitakin toimintoja. Aukioloaukoja lyhennettiin jo kesällä. Henkilökuntaa eläinpuistossa on noin 30 ja useampi kymmen työllistyy myös ulkopuolisiin yrityksiin.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että työtekijät pystytään pitämään töissä. Henkilökuntaa pitää olla, oli tilanne mikä tahansa. Meillä on eläinlajeja noin 50 ja noin 200 eri eläintä. Ne pitää joka tapauksessa ruokkia.

Kotimaan matkailu kiinnostaa

Viime vuonna Ranuan Eläinpuistossa kävi noin 130 000 vierasta. Saukko sanoo, että vuoden onnistumista on vaikea ennustaa, mutta arvioi, että tänä vuonna kävijöitä saadaan noin 100 000.

– Talvisesonki on paras aika vuodesta, ja silloin meillä on suuri määrä palveluja.

Ranuan Eläinpuisto ei ehkä yksin vedä kotimaanmatkailijoita ensi talvena. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon matkailijoita ylipäätään liikkuu Lapissa.

Ranuan eläinpuistoon tullut porvoolainen Noora Ollikainen kertoo matkustaneensa aiemmin aina ulkomaille, mutta tänän vuonna hän on monen muun suomalaisen tapaan matkaillut kotimaassa.

– Olen toista kertaa täällä pohjoisessa käymässä. Tulen varmaan tulevaisuudessa matkailemaan enemmän kotimaassa. Tämä on ollut avartava kokemus. On ollut rauhaa ja ulkoilmaa, Ollikainen kertoo.

Ranuan eläinpuistolla muistutetaan kävijöitä kahden metrin turvaväleistä. Mikäli koronatilanne pahaenisi alueella voitaisiin eläinpuiston kävijöiden liikkumista porrastaa.

– On mahdollista, että päästämme tietyn määrän ihmisiä kahden tai kolmen tunnin välein sisälle, jotta ei ole liikaa ihmisiä sisällä yhtä aikaa, eläinpuiston asiakaspalveluvastaava Kati Saukko kertoo.