Suomi on palauttamassa karanteenisuositusta ensi maanantaista lähtien muun muassa Ruotsin ja Norjan rajoille, koska maiden tautiluku ylittää 25 rajan. Vapaa kulkeminen maasta toiseen pohjoisen rajaseudulla jäisi siis reilun viikon mittaiseksi.
Rajoituksia ollaan nyt ottamassa käyttöön tilanteessa, jossa korona ei ole epidemiavaiheessa Ruotsin Norrbottenissa eikä myöskään Norjan pohjoisimmassa läänissä Tromssa Finnmarkissa.
Norrbottenissa on Ruotsin kansanterveysviranomaisen mukaan todettu kahden viime viikon aikana 31 tartuntaa. Tartunnat ovat pienessä kasvussa, mutta tautiluku on selvästi pienempi kuin Suomen asettama raja. Reilun 250 000 asukkaan läänissä ilmaantuvuusluku on 12,4.
Pohjois-Norjassa tartuntoja on ollut kahdeksan, ilmaantuvuusluku 243 000 asukkaan Tromssa Finnmarkissa on alle neljä.
Rajaseudun kunnissa koronatilanne on pitkään ollut rauhallinen. Esimerkiksi Ruotsin Pajalassa ei ole todettu yhtään tartuntaa 1,5 kuukauteen ja Övertorneålla on eletty ilman tartuntoja jo kohta kolme kuukautta. Kesällä kovan tartuntapiikin kouriin joutuneessa Jällivaarassakin on oltu viikkoja ilman yhtään tartuntaa.
Sekä Ruotsin että Norjan synkimmät sairastavuusluvut ovat tällä hetkellä etelän isoissa kaupungeissa. Suomen asettama ilmaantuvuusluku 25 ylittyy valtakunnan tasolla tällä hetkellä reippaasti sekä Ruotsissa että Norjassa.
Epäonnistunut rajayhteisömääritelmä johtaa välinpitämättömyyteen
Voimaan tulevat ohjeistukset rajanylityksiin eivät edelleenkään vaikuttaisi työssäkäyntiin. Karanteenivapaus koskisi myös erikseen määriteltyyn rajayhteisöön kuuluvia alueen asukkaita.
Länsi-Pohjan keskussairaalan johtajaylilääkärin Jyri J. Taskilan mielestä maahantulorajoitusten paluu toisi taas haasteen rajayhteisön määritelmään. Se tulisikin hänen mukaansa nyt kiireesti ottaa uuteen tarkasteluun ja määritellä selkeäksi ja asukkaiden kannalta oikeudenmukaiseksi.
– Huoleni syntyy siitä, että epäoikeudenmukaiset määritelmät johtavat paikallisten keskuudessa välinpitämättömyyteen ja heikentävät ihmisten kykyä vastaanottaa minkäänlaisia muitakaan suosituksia saati noudattaa niitä. Rajayhteisö on määritelty väärin ja se täytyy korjata, Taskila sanoo.
Nyt rajayhteisö on Suomen, Ruotsin ja Norjan puolella määritelty niin, että tiettyjen valtateiden läheisyydessä asuvat henkilöt kuuluvat rajayhteisöön eikä kuntarajoja huomioida. Siten esimerkiksi osa torniolaisista kuuluu rajayhteisöön ja osa ei. Määritelmä on saanut kovaa kritiikkiä kaikissa kolmessa maassa.
Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila korostaa, että rajaseudun asukkaille viime kuukaudet ja viikotkin ovat äkillisine määräyksineen aiheuttaneet monenlaista kummastusta ja epätietoisuutta.
Suomen länsi- ja pohjoisrajojen rajavalvontajärjestelyjä ehdittiin jo purkaa, kun matkustus vapautui viime lauantaina. Hallitus päättää matkustusrajoitusten palauttamisesta torstaina.
Matkustusrajoitukset palautetaan Viroon, Ruotsiin, Norjaan, Islantiin, Saksaan ja Slovakiaan heikentyneen koronatilanteen takia ensi maanantaina.
Esimerkiksi Ruotsin ja Viron sisärajaliikenteen valvonnasta luovuttiin vasta viime lauantaina.
Maanantaista alkaen suomalaiset voivat matkustaa ilman karanteenia enää kuuteen eurooppalaiseen maahan.
"Turvallisten maiden" listalla ovat Kypros, Latvia, Liettua, Liechtenstein, Puola ja San Marino. Hallitus suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista kaikkiin muihin maihin.
Uusia maahantulorajoituksia tuli voimaan myös Georgialle, Kanadalle ja Tunisialle.
Suomeen saa matkustaa vapaasti vain maista, joissa on ollut alle 25 koronatapausta 100 000 asukasta kohden kahden viikon aikana.
Riskimaista tulevat joutuvat Suomessa kahden viikon vapaaehtoiseen karanteeniin. Lisäksi terveysviranomaiset voivat määrätä ihmisiä velvoittavaan pakkokaranteeniin.
Työmatkaliikenne Ruotsin ja Viron välillä on sallittua 28. syyskuuta lähtien ilman omaehtoista karanteenia tai testauksia.
Myös rajayhteisöjen päivittäinen liikenne pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä on sallittua samalla tavoin.
Euroopan ulkopuolisista maista Suomeen saa matkustaa vapaasti näistä maista: Australia, Japani, Ruanda, Etelä-Korea, Thaimaa, Uusi-Seelanti ja Uruguay.
Tulijoilta vaaditaan kaksi negatiivista testiä
Hallitus teki periaatepäätöksen 25:n tartunnan raja-arvosta 11. syyskuuta ja kertoi samalla uuteen testaamiseen perustuvaan malliin siirtymisestä vaiheittain.
EU- ja Schengen-maiden maahantulorajoituksista luovutaan ja ne korvataan terveysturvallisuustoimilla eli testaamisella ja karanteeneilla.
Matkustusrajoituksia päivitetään viikoittain maiden koronatilanteen perusteella siihen asti, kunnes "Testaa ja tule" -malli astuu voimaan 23. marraskuuta.
Uudessa mallissa Suomeen tulijalta edellytetään kahta negatiivista testitulosta. Jos lähtömaassa on koronatartuntoja paljon, matkustajilla on oltava todistus alle kolme vuorokautta sitten otetusta negatiivisesta koronavirustestistä.
Tulijat asetetaan Suomessa karanteeniin, mutta siitä voi vapautua aikaisintaan kolme vuorokautta maahantulosta tehtävällä toisella testillä.
Mikäli maassa oleskelu kestää alle kolme vuorokautta, toista testiä ja karanteenia ei vaadita.
Siirtymäaikana 1. lokakuuta–22. marraskuuta karanteenia ei joko tarvita, tai sitä on mahdollista lyhentää, mikäli matka raja-arvot ylittävään maahan on kestänyt alle 72 tuntia tai jos matkustaja esittää kaksi negatiivista koronatestitulosta.
Korjattu 24.9. klo 21.13: Työmatkaliikenne Ruotsin ja Viron välillä on sallittua jo 28.9. lähtien ilman omaehtoista karanteenia tai testauksia. Hallitus tiedotti aluksi, että päivämäärä olisi 1.10.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.
Sisärajavalvonta palautuu maanantain vastaisena yönä Ruotsin, Norjan ja Viron rajoille. Rajanylitys vapautui viime lauantaina, jolloin rajavartijat esimerkiksi Lapin länsirajalta palasivat omille asemapaikoilleen itärajalle. Nyt heidät kutsutaan siis takaisin.
Rajavartiolaitoksen suunnittelupäällikkö Jukka Ikäläinen kertoo, että kolmen viikon jaksossa sisärajavalvontaan osallistuu kaikkiaan 500–600 rajavartijaa, tosin kaikki eivät kokoaikaisesti.
– Vapaaehtoisia on tähän asti löytynyt tarpeeksi enkä usko, että siihen tulee muutosta. Kyllä siellä halukkuutta on, Ikäläinen toteaa.
Lapin rajavartiostolle hallituksen päätös tarkoittaa, että rajaa palautuu valvottavaksi yli 1200 kilometrin ja yhdentoista Ruotsin ja Norjan rajalla sijaitsevan rajanylityspaikan edestä. Tornion rajanylityspaikasta vastaa Länsi-Suomen merivartiosto, mutta sitä pohjoisempana sijaitsevat rajanylityspaikat ovat Lapin rajavartioston vastuulla.
– Nyt otetaan jarrut pois päältä ja laitetaan suunnitelma toteen. Tätähän on harjoiteltu pariin kertaan, joten kyllä se rajavalvonta saadaan ajoissa pystyyn, sanoo Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Janne Kurvinen.
Kurvinen viittaa Norjan rajan vapautumiseen kesäkuussa ja rajavalvonnan palauttamiseen kaksi kuukautta myöhemmin.
Kyllikki Lindrothin mielestä rajamääräysten kiristäminen on "lapsellista". Haaparanta ja Tornio ovat yhtä kaupunkia, Lindroth sanoo.Minna Aula / Yle
"Tämä on lapsellista"
Haaparannalla hallituksen päätös on pettymys. Kyllikki Lindroth ihmettelee rajan sulkemisen tarpeellisuutta, kun koronatilanne Pohjois-Ruotsissa on hyvin rauhallinen.
– Mehän kuulumme yhteen, Haaparanta on oikeastaan sellainen Tornion nukkumalähiö. Torniosta meille ovat aina asiat löytyneet, ei täällä ole sellaista kenkäkauppaa tai vaatekauppaa, josta voisi ostaa jotain.
Lindroth kuuluu haaparantalaisena rajayhteisöön eli voi käydä Tornion puolella, vaikka rajavalvonta palautuu.
– Ei muuta kuin paperit ja passit mukaan, mutta en tykkää tästä hommasta eikä varmasti moni muukaan. Minusta tämä on lapsellista.
Birgitta Fuller kertoo ottaneensa matkustusrajoitusten lyhyestä poistumisesta ilon irti ja shoppailleensa Torniossa koko perheellä.Minna Aula / Yle
Haaparannalla Seskarön saaressa asuva Birgit Fuller kertoo ottaneensa viikon kestäneestä vapauden ajasta kaiken irti ja käyneensä lähes päivittäin Suomessa, jossa myös poika opiskelee.
– Poika on tulossa viikonloppuna käymään kotona ja joutuu nyt lähtemään sunnuntaina takaisin, vaikka oli suunniteltu että hän lähtee vasta maanantaina.
Suhtautuminen rajavartijoiden paluuseen on hänestä asennekysymys.
– Voi se olla vaikeaa, jos sen tekee vaikeaksi. Itse olen enemmän etsinyt ratkaisuja muualta ja olemme esimerkiksi käyneet Kalixissa paljon.
Rajalle vartijoita, lennokkeja ja kulkuesteitä
Lapin rajavartioston alueella länsirajaa valvoo päivittäin 60–100 rajavartijaa. Työvoiman etsiminen aloitetaan Lapin rajavartiolaitoksen sisältä eli Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilta ja sitten pyydetään tarvittava lisäapu muista Suomen rajavartiostoista. Myös jo eläköityneitä rajavartijoita aiotaan jälleen kutsua takaisin töihin.
Länsirajalle avuksi tulevilla rajavartijoilla on mukanaan myös valvontakalustoa, kuten lennokkeja. Sisärajavalvonnan palautuminen tarkoittaa, että raja pitää ylittää virallisessa rajanylityspaikassa eikä rajaa voi ylittää vaikkapa tunturin yli patikoiden. Tornionjoella voi veneillä vapaasti ja myös rantautua naapurimaan puolelle.
Rajalle kootaan myös muuta tarvittavaa kalustoa. Kurvinen kertoo, että Lapissa kulkuesteitä, aitoja ja liikennevaloja vuokrattiin rakennuskonevuokraamoista ja nyt niitä siis vuokrataan uudestaan.
– Ihan kaikkea ei välttämättä ehditä saada heti paikalleen, mutta kalustoa täydennetään viimeistään alkuviikosta, Kurvinen toteaa.
Osa valvonta- ja muusta kalustosta jäi viime lauantaina rajanylityspaikoille odottamaan mahdollista jatkoa.
Työmatkaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä jatkuu normaalisti, samoin kuin rajayhteisöjen asiointiliikenne. Rajayhteisön määritelmä laajenee kattamaan koko kunnan.Juuso Stoor / Yle
Rajayhteisöön kuuluu nyt entistä useampi
Sisärajavalvonnan palauttaminen tarkoittaa, että vapaa-ajan turistimatkat Ruotsista ja Norjasta Suomeen loppuvat. Perustellusta syystä, kuten työhön tai naapurimaassa sijaitsevan omaisuuden hoitoon liittyen rajanylitys onnistuu.
Suomen kansalaisella on oikeus lähteä ja palata Suomeen, mutta kahden viikon karanteenisuositus astuu voimaan maanantaista lähtien. Rajayhteisöön kuuluvat voivat yhä ylittää rajan vapaasti.
Valtioneuvosto päätti tänään rajayhteisö-määritelmän laajentamisesta niin että rajayhteisöön kuuluvat Suomen, Ruotsin ja Norjan rajakunnat kokonaisuudessaan.
Rajaturvallisuusasiantuntija Tomi Kivenjuuri Rajavartiolaitoksen esikunnasta sanoo, että päätöksessä on huomioitu alueen rauhallinen koronatilanne ja myös alueelta saatu palaute.
Tähän asti rajayhteisö on määritelty niin, että siihen ovat kuuluneet tiettyjen valtateiden läheisyydessä asuvat henkilöt, eikä kuntarajoja ole huomioitu. Määritelmä on saanut kovaa kritiikkiä rajaseuduilla.
Sisärajavalvonnan palauttaminen Ruotsin, Norjan ja Viron rajoille tarkoittaa noin miljoonan euron kustannuksia kuukaudessa.
Korjattu klo 17.10 kohta, joka käsittelee rajanylitystä Tornionjoella: siellä rantautuminen naapurimaan puolella on yhä sallittua.
Lost Boys -elokuvan alussa kaikki on juhlaa. Hyvä meininki, toteaa elokuvan keskushenkilö Jani Raappana, silmät päässä pyörien.
Kolmen nuoren miehen joukko on tullut Kaakkois-Aasiaan juhlimaan. On vuosi 2010 ja rovaniemeläisten huumeidenkäyttäjien todellisuutta kuvaava Reindeerspotting – Pako joulumaasta on kerännyt teattereihin yli 60 000 katsojaa. Se on järjetön määrä suomalaiselle dokumenttielokuvalle.
Kohuttu ja kiitetty Reindeerspotting syntyi, kun Joonas Neuvonen sai kaupungilta kameran lainaksi ja kuvasi sillä syrjäytyneen kaveriporukkansa sekoilua vuosituhannen alussa.
Lost Boys alkaa siitä, mihin Reindeerspotting päättyy. Neuvonen, Reindeerspottingin päähenkilö Raappana ja ja joukkion kolmas, Antti, ovat saaneet rahat Thaimaahan ja Kambodžaan suuntautuvaan reissuun elokuvan tuotoista. Rahaa on, kunnes se loppuu.
Lähes kielitaidoton Jani Raappana on ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolella. Maailma on auki.
Joonas Neuvonen / Helsinki-filmi
Rahalla saa
Reindeerspottingin kuvauksista kului sen ensi-iltaan seitsemän vuotta. Jani Raappana oli noina vuosina ajautunut pikkurötöksistä isompiin ja oli juuri päässyt vankilasta. Väkivalta oli tullut mukaan kuvioihin.
Neuvonen oli käynyt kuvausten jälkeen Lapissa enää satunnaisesti myymässä huumeita. Hän ei pahemmin ollut pitänyt Raappanaan yhteyttä kuvausten päättymisen jälkeen. Neuvosella oli uusi ystäväpiiri ja uudet kuviot.
Lisäksi hän kertoo Ylen haastattelussa pitäneensä vanhaa kaveriaan vaarallisena.
– Se alkoi vaikuttaa tosi kaoottiselta, että mitä tahansa voi tapahtua, jotain väkivaltaista. Hän oli tekemisissä kovan rikollisuuden kanssa, ja se maailma oli mulle aivan outo. Jani yritti saada mainetta sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka ei oo parhaita roolimalleja nuorelle ihmiselle.
Jani Raappana ja Joonas Neuvonen lomareissulla.Joonas Neuvonen / Helsinki-filmi
Yhteisellä reissulla kaikki on kuitenkin vähän niin kuin silloin ennen, mitä nyt ehkä hieman kyynisempää. Ikuisessa yössä kaikkea saa, kun on millä maksaa, ja seteleitä tiputtelemalla on aina lain paremmalla puolella.
Huumeiden lisäksi ostoslistalla ovat naiset, joista puhutaan raadolliseen sävyyn.
Turhilta romanttisilta rituaaleilta välttyy, kun kyse on kaupankäynnistä. “Huoria pinossa” toteavat suomalaismiehet ja vertailevat thaimaalaisten ja kambodžalaisten prostituoitujen suuseksitaitoja. Seksi on roisia ja kaikkea mahdollista kamaa kuluu polttamalla ja piikittämällä.
Koska kaikki on nopeaa ja huuruista, kuvioihin tulee myös rakkaus. Raappana ehtii parin viikon aikana suunnitella kihloja kahteen kertaan. Nimettömät baaritytöt muuttuvat ihmisiksi, joiden kanssa suhde on tasaveroinen. Ilmassa on toivoa, juhlat näyttävät jatkuvan ikuisesti.
Neuvonen kuvaa kaikkea, häpeämättä ja läheltä, mutta päihdekylläisestä lomareissusta ei ollut tarkoitus tehdä elokuvaa. Siitä piti tulla lisämateriaalia Reindeerspottingin dvd-julkaisuun.
Katsojaa kylmää, koska hän tietää jo, miten tässä käy. Jani Raappanan kuolema uutisoitiin Suomessa syksyllä 2010 ja hänen kohtalollaan spekuloitiin netin keskustelupalstoilla, joilla levisi myös kuva hänen kuolleesta ruumiistaan.
Lost Boysin alussa lentokoneeseen nousee kolme miestä, mutta vain yksi heistä palaa kotiin.
Joonas Neuvonen kuvasi kaikkea ja häpeämättä päihdekylläisellä lomareissulla Aasiassa.Joonas Neuvonen / Helsinki-filmi
Matka kauhuelokuvaan
Kolme kuukautta Reindeerspottingin ensi-illan jälkeen 26-vuotias Jani Raappana löytyy hirtettynä Phnom Penhin sivukujalta. Viranomaisten mukaan kuolinsyy on itsemurha, mutta olosuhteet vaikuttavat epäilyttäviltä.
Ruumiin on lunastanut joku tuntematon ulkomaalainen, joka on väittänyt Raappanaa veljekseen. Tuhkausta on kiirehditty.
Ja Antti on kadonnut.
Lost Boys on Joonas Neuvosen yritys selvittää sitä, mitä on tapahtunut kadonneelle ja mitä kuolleelle, oikeastaan myös sitä, mitä on tapahtunut hänelle itselleen.
Neuvonen palaa kameroineen Kaukoitään. Hän seurailee kavereidensa jälkiä Bangkokissa ja Phnom Penhin slummeissa, odottelee lähes loputtomiin ja tapaa paikallisia naisia, joiden kanssa lomareissulla jaettiin se, mitä milloinkin jaettavaksi oli.
Vaikka hän jälleen kuvaa kaiken, hän ei oikeastaan vieläkään tee elokuvaa. Pikemminkin elää sellaisessa.
– Olin yhtäkkiä tilanteessa, jossa kaveri on murhattu ja toinen on jossain kateissa. Se ei tuntunut elokuvan tekemiseltä, vaan enemmän siltä, että olen kauhuelokuvan sisällä. En ajatellu, että kuvaan elokuvaa, vaan yritän selvittää, mitä helvettiä on tapahtunut.
"Tuntui, että olen kauhuelokuvan sisällä", Joonas Neuvonen kertoo tuntojaan Lost Boys -elokuvan teosta.Joonas Neuvonen / Helsinki-filmi
Kambodžan kirous
Ennen matkalle lähtöä Neuvosella oli vahvoja epäilyksiä siitä, mitä vanhoille kavereille on tapahtunut.
Raappana on lähetellyt viestejä, joissa on kärttänyt Neuvoselta suuria summia rahaa. On ilmeistä, että jonkinlaisessa pulassa ollaan.
– Ajattelin, että ne on varmaan tehneet jonkun keikan, jääneet kiinni ja joutuneet linnaan. Ne oli molemmat kumminkin rikollisesti kykeneviä ihmisiä.
Kun Neuvonen pääsi Bangkokiin, alkoivat asiat näyttää pahemmilta.
– Se oli todella outo kuvio. Meillä vielä oli tuttuja, jotka myi sikäläisessä skenessä huumeita jonkun vuoden ajan. Mä aloin ajatella, että Antti ja Jani on sekaantuneet johonkin tosi vaaralliseen.
Raappanan niskan latinankielinen tatuointi on suomeksi Mene pois, paha henki.Joonas Neuvonen / Helsinki-filmi
Kambodžassa alkaa vaikuttaa mahdolliselta, että Raappana on murhattu.
Lost Boysissa Kambodža näyttäytyy armottomana maana, jossa syvä uskonnollisuus, äärimmäinen köyhyys ja kansanmurhan ylisukupolviset traumat vaikuttavat kaikkeen.
Neuvonen viittaa Joel Brinkleyn Pulitzer-palkittuun kirjaan Cambodia’s Curse.
– Siinä kerrotaan, että poliisilla on tapana lavastaa murhat itsemurhiksi. He peittelevät jälkiä, että tutkinnasta päästäisiin nopeasti eroon.
Neuvonen etsii ja löytää matkallaan vastauksia, sitten seuraavat vastaukset kumoavat edelliset. Tavallaan Anttikin löytyy, mutta hän ei ole enää entisellään
Sen, löytyykö totuutta ja onko sen löytymisellä oikeastaan mitään väliä, voi jokainen katsoja päättää itse.
Saiko Neuvonen jonkinlaisen rauhan tai vastauksen, jonka kanssa voi elää?
– Saako tollaseen sellaista ikinä? Kyllä ja ei. Kaikkihan me kuollaan. Miten se sitten lopulta tapahtui, ja onko sillä merkitystä...Niin.
“Projekti oli kuin pitkällinen psykoosi”
Kolmikon lomareissusta meni kymmenen vuotta siihen, että Lost Boys valmistui.
Neuvonen huomauttaa, että ajasta iso osa kului vankilassa. Hän sai 2,5 vuoden tuomion Subutexin maahantuonnista ja levittämisestä. Elokuvan tekeminen pääsi varsinaisesti käyntiin vasta, kun Neuvonen pääsi ehdonalaiseen.
– Olin vankilassa Suomessa, olin vankilassa Kreikassa, olin etsintäkuulutettu ja sitten aikaa meni huumejuttuihin.
Aikaa kului myös sen takia, että Neuvosen piti saada etäisyyttä tapahtumiin. Kun tuotantoyhtiö tuli mukaan vuonna 2014, hän oli vielä avovankilassa. Henkilökohtaisten asioiden käsittely oli kesken.
– Oli kokemuksia, jotka piti käydä läpi oman pään sisällä, että niistä pystyi ammentamaan jotain seurattavaaan, elokuvalliseen muotoon. Piti selvittää itselle, mitä oikein tapahtui, mikä tää kulttuuri on, mikä tää maailma on. Oli todella kaoottinen fiilis. Ihmisiä oli kuollut ympäriltä. Muitakin kuin Jani.
Yksi Jani Raappanan hyvistä hetkistä Kaukoidässä.Joonas Neuvonen / Helsinki-filmi
Vuosien varrella elokuvasta ehdittiin leikata monta eri versiota ennen kuin oikea löytyi. Materiaalia oli valtava määrä. Tuotantoyhtiössä usko oli koetuksella monta kertaa.
Elokuva valmistui lopulta Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalille. Sen teatteriensi-ilta on tänään perjantaina.
– Mulle tää projekti on ollut tietyssä mielessä kuin pitkällinen psykoosi. Se on blokannut kaiken muun tekemisen. Nyt yritän saada uusia juttuja kasaan. Olin Ranskassa kuvaamassa yhtä dokumenttia, ja yks valokuvaprojekti on menossa. Saa nähdä, mitä tulee.
Vankilatuomio helpotti elokuvantekoa
Joonas Neuvonen ei aikoinaan ollut kovin innokas juttelemaan toimittajien kanssa Reindeerspottingista. Tällä kertaa hän on vienyt median välttelyn aivan uudelle tasolle.
Neuvonen ei ole ollut yhdessäkään pressinäytöksessä paikalla, vaan majailee Italiassa ystävänsä luona ja on aiemmin kieltäytynyt lähes kaikista haastatteluista. Televisio- tai radiohaastatteluihin hän ei suostu lainkaan.
Ylen kanssa Neuvonen suostuu juttelemaan videon välityksellä, mutta haastattelua ei saa tallentaa.
Se vaikuttaa vähän ristiriitaiselta, koska hän ei säästele itseään sen enempää kuin muitakaan Lost Boysissa. Hän on mukana kaikissa mahdollisissa paheissa, joita elokuvassa esitetään.
– Mä ajattelen, että elokuva puhuu itsensä puolesta. Oon siinä tarpeeksi esillä ja sellaisessa valossa, ettei mulle ole jäänyt siitä juuri varsinaista sanottavaa.
Tuntuu käsittämättömältä, että Neuvonen on saanut luvan kuvata mitä on kuvannut ja käyttää sitä elokuvassaan. Hänestä itsestään siinä ei ole mitään erikoista. Jokaiselta on saatu kirjallinen suostumus.
– Jos puhutaan huume- ja rikollisuuskulttuurista, niin ei elokuvassa näytetä mitään, mikä olisi siinä kontekstissa häpeällistä. Oma asema varmasti myös vaikutti. Olin tehnyt kamakauppaa, ja siinä kulttuurissa on sen takia jollain lailla luotettava henkilö. Ajateltiin, etten luovuta sellaista materiaalia eteenpäin, mistä voi tulla tuomio. Isoin riskihän oli mulla myyjänä.
Neuvosen vankilatuomio helpotti elokuvantekoa. Rikoksista pystyi puhumaan avoimesti sen jälkeen, kun niitä oli jo ruodittu julkisuudessa.
Ystävät olivat huolissaan Jani Raappanan huumeidenkäytöstä. Häntä he pitivät narkomaanina, mutta eivät itseään.Joonas Neuvonen / Helsinki-filmi
“Olisin voinut vaikuttaa, jos olisin oikeasti halunnut”
Lost Boys ei moralisoi, se näyttää yhden maailman sellaisena kuin se on.
Paljon kysymyksiä se kyllä herättää. Kolmikon muut jäsenet ovat esimerkiksi kovin huolissaan Raappanan huumeidenkäytöstä, mutta eivät omastaan. Raappana on addikti, toiset kaksi eivät sitä omasta mielestään ole.
Neuvonen pitää itseään osittain syypäänä vanhan kaverinsa kohtaloon.
– Sillä oli vakavampi huumeongelma. Tein tietyssä mielessä väärin, kun jätin sen Kambodžaan ja lähdin itse kotiin. En pääse siitä mihinkään, kyllä mä tein väärin.
Olisitko voinut pakottaa aikuisen miehen mukaasi?
– Kyllä mä olisin siihen pystynyt enemmän vaikuttamaan, jos oikeasti olisin halunnut. Jani oli istunut pitkään vankilassa ja siihen liittyi kaikkea. Mä ehkä ajattelin siihen aikaan, että Jani oli haitallisempi kuin olikaan.
Lost Boys on Neuvosen mielestä enemmän elokuva totuuden etsimisestä kuin huumekulttuurista. Sen sanoman sullominen yhteen lauseeseen on hänen mukaansa mahdotonta.
– Reindeerspottingin pääväittämä oli jotenkin tiedossa. Jani halusi muuttaa Suomesta ja silloin pystyi vähän ennustamaan, miten siinä käy. Mulla oli myös omakohtaisia kokemuksia, joita halusin sen kautta käsitellä. Jos summaa Reindeerspottingin lauseeksi, se on, että ongelmat eivät ratkea pakenemisella. Lost Boys on monimutkaisempi, kaoottisempi.
Neuvosen mielestä ei myöskään ole hänen asiansa miettiä, millaista keskustelua elokuva herättää.
– Mä näen elokuvan tapahtumien ja murhakuvion kautta. Mun on hankala nähdä sitä mitenkään yhteiskunnallisena.
Joonas Neuvonen tuntee syyllisyyttä Jani Raappanan kuolemasta. Neuvosella on silmät peitossa omakuvassa.Joonas Neuvonen / Helsinki-filmi
Suomen eteläiselle puoliskolle on viikonlopuksi luvassa lämmintä ja osin aurinkoistakin säätä. Sen sijaan Lappiin vahvistuu korkeapaine, minkä seurauksena pohjoisessa on syksyisen harmaata ja koleaa.
Lauantaiksi Etelä-, Itä- ja Keski-Suomeen on odotettavissa jopa yli 20 asteen lämpötiloja, ennustaa Ylen meteorologi Anne Borgström.
– Upea viikonloppu on tulossa. Jonkin verran saattaa esiintyä aamusumua, joka voi paikoin hälvetä vasta iltapäivällä, mutta se kuuluu syksyyn.
Borgströmin mukaan tähän aikaan vuodesta koetaan 20 lämpöasteen ylityksiä keskimäärin viiden vuoden välein.
Viileän jakson jälkeen ilma on viime päivinä lämmennyt, ja syyskuusta saattaa tulla keskimääräistä lämpimämpi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lämpimät ilmat kestävät etelässä alkuviikkoon saakka.
Mutta jos on etelässä taas kesän tuntua, niin pohjoisessa maistuu syksy. Lapissa lämpötila jää viikonloppuna alle kymmeneen asteeseen. Sateita tulee Pohjanmaalta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella.
Seitsemän vastaanottokeskuksen lakkauttaminen vuoden loppuun mennessä riipaisee monia. Suorimmin muutos tietysti koskee keskuksen palveluita käyttäviä turvapaikanhakijoita sekä työpaikkansa menettäviä työntekijöitä. Vaikutukset ulottuvat kuitenkin paljon laajemmalle.
Yksi lakkautettavista vastaanottokeskuksista sijaitsee Kemissä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka Mikserissä monikulttuurista työtä koordinoiva Pasi Rauta pitää lakkauttamista isona menetyksenä koko alueelle.
– Se on valtava takaisku. Meri-Lapissa on luotu hyvä verkosto ja polku eri yhteistyötahojen kanssa. On maahanmuuttajaohjaamo, koulutuspolut, työllistymispolut, Kivalo-opiston ja Pohjantähtiopiston kurssit, maahanmuuttajien peruskoulu, Rauta luettelee.
Kemissä vastaanottokeskus on toiminut 12 vuotta ja siinä ajassa toiminta on ehtinyt hakea muotonsa ja yhteistyökuvionsa. Työntekijöille on karttunut runsaasti osaamista. Toiminnan lopettamisen kerrannaisvaikutukset ovat isot monesta syystä.
– Kiinteistöyhtiö Itätuulelta on ollut parhaimmillaan 80–90 asuntoa vuokralla, nytkin varmaan noin 40 asuntoa. Tämä kaikki tulo viedään pois tältä alueelta. Ja vastaanottoraha, sekin poistuu, Rauta harmittelee.
Monikulttuurista työtä koordinoiva Pasi Rauta pitää vastaanottokeskuksen lakkauttamista isona menetyksenä koko Meri-Lapille. Antti Ullakko / Yle
Toistakymmentä menettää työnsä
Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin elokuussa ja nyt Kemin vastaanottokeskuksen yt-prosessi on juuri päättynyt.
13 ihmistä menettää työnsä. Keskuksen 11 vakituista työntekijää ovat saaneet irtisanomisilmoituksen ja työsuhde päättyy joulu- tai tammikuussa. Lisäksi kahden määräaikaisen työsuhteet päättyvät.
Kemin vastaanottokeskuksen asiakkaina oli syyskuun puolivälin tienoilla 99 turvapaikanhakijaa. Heidät siirretään muiden vastaanottokeskusten asiakkaiksi loka-marraskuussa.
Toiveena on, että uusi keskus sijaitsisi Pohjois-Suomessa, mutta takuita siitä ei voida Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ritva Metsälammen mukaan antaa.
Vielä ei myöskään tiedetä, kuinka moni jää asumaan Meri-Lappiin perheen, opiskelun tai työn vuoksi siitä huolimatta, että kuuluu jatkossa toisen vastaanottokeskuksen piiriin.
"Me ollaan Kemissä vaikka koko elämä"
Mohamed Hassan Warsame asuu Kemissä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Muu perhe on saanut myönteisen päätöksen ja kuntapaikan, mutta isä sai keväällä kielteisen turvapaikkapäätöksen. Uusi hakemus on vetämässä.
Hassan Warsame aikoo pysyä perheensä luona Kemissä, vaikka tarvitseekin säännöllisesti vastaanottokeskuksen palveluita. Perheen lisäksi häntä pitää alueella opiskelu ammattiopisto Lappiassa.
– Me tykkäämme olla Kemissä ja jäädä Kemiin, emme halua muuttaa mihinkään. Me ollaan Kemissä vaikka koko elämä, Mohamed Hassan Warsame sanoo.
Mohamed Hassan Warsame opiskelee rakennusalaa ja tähtää aikanaan insinööriksi. Hän aikoo pysyä Kemissä perheensä luona. Antti Ullakko / Yle
Vielä ei tiedetä, minkä keskuksen asiakkaaksi Hassan Warsame siirretään, mutta matkaa tulee vähintäänkin yli sata kilometriä, koska lähimmät keskukset ovat Oulussa ja Rovaniemellä.
Vastaanottokeskuksen kanssa on hoidettava käytännön asioita kerran, pari kuukaudessa, ja lisäksi Hassan Warsame tarvitsee apua asiakirjojen tulkitsemisessa ja tekemisessä.
Suomen kieltä taitamattomille muutos on hankala
Afganistanissa syntynyt, mutta pitkään Pakistanissa asunut Sayed Rouhollah Mousavi tuli monen muun tavoin Suomeen syksyllä 2015, jolloin hän oli vielä alaikäinen.
Suomen kielen taito on jo hyvä. Aikuisten peruskoulun jälkeen Mousavi on ehtinyt viime keväänä valmistua ammattiopisto Lappiasta puusepäksi. Puusepän töitä ei kuitenkaan löytynyt. Nyt hän on saanut vakituisen kokopäivätyön siivoojana ja aikoo jäädä Meri-Lappiin.
Sayed Rouhollah Mousavi kertoo pitävänsä työstään ja viihtyvänsä Meri-Lapissa.Antti Ullakko / Yle
Mousavi itse tarvitsee vastaanottokeskuksen palveluita harvakseltaan, mutta hän on huolissaan kavereistaan.
– Tunnen monia, jotka eivät osaa vielä kieltä kunnolla eivätkä pysty hoitamaan asioita. Heille on vaikeaa, kun vastaanottokeskus menee kiinni.
Kotoutuminen alkaa uudestaan
Suurin osa Kemin vastaanottokeskuksen asiakkaista on vuonna 2015 tulleita turvapaikanhakijoita ja heidän turvapaikkaprosessinsa on edelleen kesken. Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ritva Metsälampi tietää, että tilanne on monelle vaikea.
– Hehän ovat jo kotoutuneet tänne Kemiin, ovat koulussa ja työelämässä. Me pyrimme tietysti heitä auttamaan tässä siirtymävaiheessa ja esimerkiksi olemaan yhteydessä oppilaitoksiin siitä, miten opiskelijat pystyvät siirtymään toiseen oppilaitokseen sillä tavalla joustavasti, ettei katkoksia synny.
Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ritva Metsälammen mukaan suuri osa Kemissä asuvista turvapaikanhakijoista on ollut kaupungissa jo vuosia ja kotoutuminen on jo pitkällä. Nyt monen on kotiuduttava uuteen paikkaan. Antti Ullakko / Yle
Poliisi: Ollaan odottavalla kannalla
Turvapaikanhakijoiden poliisille aiheuttama työmäärä on Lapissa viime aikoina ollut hyvin kohtuullinen. Ulkomaalaistutkinnalle aiheutuu selvästi enemmän töitä esimerkiksi maahantulokiellossa olevista ulkomaalaisista, joita pyrkii maahan viikoittain.
Esimerkiksi kuluneella viikolla on tavoitettu kolme maahantulokiellossa olevaa. Heidän käännyttämisprosessinsa on poliisille huomattavasti työteliäämpää kuin turvapaikanhakijan rekisteröinti ja alkukuulustelu.
Lapin poliisi on noteerannut tiedon Kemin vastaanottokeskuksen sulkemisesta ja aluksi hiukan hätkähtänytkin sitä. Lakkauttamisella voi olla vaikutusta poliisin työmäärään.
– Kyllä siinä se mahdollisuus on. Paljon riippuu länsirajan rajavalvonnasta. sanoo rikoskomisario Reko Silvenius Lapin poliisilaitoksen ulkomaalaistutkinnasta.
Silveniuksen mukaan koronan vuoksi käyttöön otetuissa rajatarkastuksissa on turvapaikanhakijoita poliisillekin tullut jälleen hieman enemmän. Luvut ovat kuitenkin olleet yhä maltillisia. Heinäkuussa turvapaikanhakijoiden määrässä oli pieni piikki, mutta tulijoita oli silloinkin vain vähän toistakymmentä.
Kemissä toimivassa Mikserissä käy runsaasti turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia kysymässä neuvoja sekä viettämässä aikaa. Antti Ullakko / Yle
Silvenius sanoo, että jos rajalla palataan koronaa edeltäneeseen aikaan eli rajatarkastukset loppuvat, mahdolliset turvapaikanhakijat tulevat rajan yli ja suurin osa heistä todennäköisesti suuntaa Etelä-Suomeen. Lapin poliisille koituva työmäärä jäisi tässä tapauksessa vähäiseksi.
– Tässä ollaan nyt vähän odottavalla kannalla, koska kukaan ei tiedä, miten tilanne muuttuu. Tietysti Migri on suunnitelmissaan ottanut huomioon erilaisia vaihtoehtoja ja varautunut niihin.
Poliisille saattaa rajan tuntumassa tulla turvapaikanhakijoiden rekisteröintitehtäviä alkukuulusteluineen. Sen jälkeen hakija ohjataan Ouluun transit-vastaanottokeskukseen.
Suomi alkaa marraskuussa vaatia koronatestitodistuksia riskimaista tulevilta, mutta kuka todistuksia vahtii, se on yhä epäselvää.
Laiva-, lento- ja bussiyhtiöille kaavaillaan tarkastusvelvollisuutta omien asiakkaidensa osalta, mutta vielä pitäisi päättää, kuka tarkastaa todistukset Ruotsista ja Norjasta tulevilta henkilöautoilijoilta.
– Tämä on yksi avoimista kysymyksistä. Asiaa pohditaan ja pykälät ovat nyt työn alla, toteaa sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä.
Todennäköisimmältä näyttää, että todistuksia tarkastavat rajavartijat virka-apuna. Sisäministeriön muistiossa arvioidaan, että Ruotsin ja Norjan maarajalle tarvittaisiin tarkastustehtäviin enimmillään 120 ihmistä päivässä.
Rajavartiolaitoksessa mahdolliseen uuteen ja luonteeltaan varsin poikkeukselliseen tehtävään on valmistauduttu.
Rajaturvallisuusasiantuntija Tomi Kivenjuuri Rajavartiolaitoksen esikunnasta toteaa, että autojen pysäyttely ja todistusten kysyminen voi kansalaiselle näyttää rajavalvonnalta, mutta ei ole sitä.
– Emme esimerkiksi tarkasta matkustusasiakirjoja eikä maastorajojen valvontaa näillä näkymin ole.
Todistuksia voivat tarkistaa Kivenjuuren mukaan joissain tapauksissa myös tulli ja poliisi.
Puuttuva koronatodistus ei välttämättä pysäytä matkaa
Lapin sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Markku Broas ei ole saanut vielä mitään tietoa siitä, miten todistusten valvonta aiotaan järjestää tai siitä, millaisia todistuksia terveysviranomaisten pitäisi tarkkaan ottaen vaatia. Sertifioiduista laboratorioista on puhuttu, mutta listaa sellaisista ei ole.
– Tässä on vielä tosi paljon epäselvää, Broas toteaa.
Koronatestitodistuksen vaatiminen edellyttää lakimuutoksia niin tartuntatautilakiin kuin liikennepalvelulakiin. Muutoksia valmistellaan ministeriöissä parhaillaan.
Vastuu valvonnasta olisi terveysviranomaisilla, joille Rajavartiolaitos ja mahdolliset muut viranomaiset antaisivat siis virka-apua. Kivenjuuren mukaan ei ole itsestään selvää, että jokainen ilman todistusta tuleva käännytetään rajalta.
– Ensin keskustellaan terveysviranomaisen kanssa ja sitten katsotaan, evätäänkö maahanpääsy vai ei, Kivenjuuri toteaa.
Infektiolääkäri Broas miettii, että jonkinlainen terveyspiste rajalle pitänee pystyttää.
Tornion rajalla aloitettiin koronatestaus elokuussa. Terveysviranomaisia tarvitaan raja-asemilla myös sitten kun koronatodistuksia aletaan tarkistaa.Juuso Stoor / Yle
Sisärajavalvonnasta hankkiuduttava eroon
Tavoitteena on, että sisärajavalvonta loppuisi samalla kun hallituksen Testaa ja tule -malliksi nimeämä toimintatapa otetaan 23.11. käyttöön. Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiän mukaan rajavalvontaa ei oikein voi enää jatkaa.
Syynä on Schengenin rajasäännöstö, joka sallii sisärajatarkastukset kuudeksi kuukaudeksi. Tuo aika meni Suomen kohdalla umpeen viikko sitten.
– Komission lähtökohta on, että sisärajavalvontaa ei voi jatkaa, mutta muita riskimaihin kohdistuvia rajoitustoimia voi olla. Muutkin maat ovat sellaisia tekemässä, Pimiä sanoo.
Puolen vuoden määräajan voi ylittää poikkeussyistä ja hallitus päätti sisärajavalvonnan jatkamisesta jälleen 30 päivällä kansalaisten terveyteen vedoten. Nykyinen päätös on voimassa 18.10. asti.
Rajavalvontaan perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin tutkija Saila Heinikoski toteaa, että komissio voisi jo nyt aloittaa rikkomusmenettelyn Suomea vastaan. Toisaalta joissain Euroopan maissa sisärajavalvontaa on jatkettu jo viisi vuotta maahantulon hillitsemiseen vedoten.
– EU-parlamentissa on ollut viime aikoina painetta, että näihin pitäisi puuttua, Heinikoski toteaa.
Sisärajavalvonnasta aiotaan nykysuunnitelmissa siis hankkiutua eroon 23.11. mennessä, mutta siihen asti sisärajavalvonnan jatkamista tai lopettamista arvioidaan koronatilanteen perusteella viikoittain.
Vaikka sisärajavalvonta maanantaina palautuu Ruotsin, Norjan ja Viron rajoille, rajayhteisön jäsenet voivat liikkua vapaasti rajan yli, samoin päivittäinen työmatkaliikenne.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.
Kokkolan Lohtajalla, Ohtakarin niemen tuntumassa, tuuli puhaltaa kovaa. Sen voima on puuskissa 16–17 metriä sekunnissa ja aallot seuraavat toisiaan nopeina, valkoisina vaahtopäinä.
Harmaassa meressä kelluu mustia hahmoja ylös ja alas pomppien. Ne näyttävät hylkeiltä, mutta ovat itse asiassa märkäpukuisia surffaajia odottamassa sopivaa aaltoa.
Sinne joukkoon on menossa myös kokkolalainen lainelautailija Timo Viitala.
– Ihan hyvät fiilikset on. Tosin myrsky on aika kova, ja pienempikin tuuli riittäisi. Aalto olisi pienemmällä tuulella vähän parempaa.
Parikymmenmetrinen tuuli nostattaa vaahtopäisiä myrskyaaltoja, jotka hajoavat.
– Kasassa olevalla aallolla pystyy ajamaan pitempään, mutta näillä mennään, Viitala kommentoi, ja lähtee kahlaamaan myrskyävään mereen, parinkymmenen muun lainelautailijan joukkoon.
Vaahtopäinen aalto ei ole paras surffaajalle.Ville Viitamäki / Yle
Tuulen perässä kaukaakin
Timo Viitala on ajanut paikalle Kokkolan keskustasta, neljänkymmenen minuutin ajomatkan takaa. Paikalla on myös lautailijoita Rovaniemeltä ja Keminmaalta. Ajomatkaa on siis kertynyt joillekin lajin ystäville jopa 300–400 kilometriä.
Tuomas Kuoksa Keminmaalta huikkaa veteen mennessään, että lainelautailu Suomessa vain on semmoista, että itse ei täysin voi päättää tekemisistään.
– Tätä pitää tehdä, kun on keliä. Aikaa ei voi valita, Kuoksa sanoo.
Rovaniemeläinen Jaakko Tossavainen laskee, että lähtee yleensä kymmeniä kertoja kesässä ajamaan aaltojen perässä eri paikkoihin.
Aila-myrsky sai hänet ajamaan autonsa Lohtajan Ohtakarille. Suomen paras ranta hänen mielestään on kuitenkin Porin Yyteri.
Tossavainen oli ensimmäinen leijasurffaaja, joka Aila-myrskyn jälkeisenä torstai-iltapäivänä nosti leijansa Ohtakarissa yläilmoihin.
– Oli hauskaa! Tosin syysrytäkkä oli pikkuisen puuskaista, mutta kyllä siellä ihan mukavaa oli hiuksia kastella. Odottelen vielä, että meitä tulee useampi kaveri, niin on mukavampaa ja turvallisempaa mennä, Tossavainen sanoo.
Jaakko Tossavainen ajoi Rovaniemeltä Kokkolan Lohtajalle aaltojen perässä.Heini Holopainen / Yle
Leijalla vai ilman
Ohtakarin rannan tuntumassa vedessä odottelevien lautailijoiden katseet tähyävät hellittämättä ulapalle sopivan aallon toivossa.
Aina välillä joku kääntyy rantaan päin ja nousee laudalle seisomaan, mutta pian aaltoratsastus päättyy sukellukseen, sillä puuskainen tuuli on taas vaihtanut suuntaa.
Ja jälleen ollaan vedessä aaltoa odottamassa.
Tästä syystä Timo Viitala odottaa, että tuuli tyyntyisi hieman ja aallolla saisi ratsastaa pidempään.
Timo Viitalalla on ollut hyvä vuosi lainelautailussa. Hän on päässyt surffaamaan miltei joka viikko.Ville Viitamäki / Yle
Jaakko Tossavainen suosii ennemmin kitesurffausta eli leijasurffausta. Leijasurffaajalla on vetoapunaan leija 22 metrin korkeudessa, ja se vetää häntä veden pinnassa eteenpäin. Lautaa voi myös ohjailla leijan avulla.
– Leijan avulla pääsen aallolle uudelleen ja uudelleen. Kun aalto loppuu, ajan lautaa leijan avulla kauemmas ja haen uuden aallon. Leijasurffaaja on paljon laudan päällä. Lainelautailija ennemminkin meloo vedessä ja odottelee täydellistä aaltoa ja sitten pääsee siihen fiilikseen, Tossavainen sanoo.
Sisu yksi varusteista
Lautailukausi jäisi Suomessa hyvin lyhyeksi, jos veteen mentäisiin pelkästään kauniilla kesäkelillä.
Lisäksi, koska tuulet ovat parhaimmillaan muulloin kuin kesällä, moni harrastaja pukee märkäpuvun päälle myös syksyllä, keväällä ja talvella. Se taas vaatii asennetta.
Leijasurffaajat valmistautuvat lautailuun.Heini Holopainen / Yle
Jaakko Tossavainen kiittelee hyviä varusteita. Kun keskittyy lajiin ja tekemiseen, ei kylmä käy enää edes mielessä, vaikka sää ei lämmin olisikaan.
– Kun aamulla nouset lämpimästä asuntoautosta peiton alta ja toteat, että tuulee todella kovaa ja ehkä vähän sataa, pitää kuulua se "jes"! Sitten ei muuta kuin märkäpuku päälle ja veteen. Näillä vehkeillä kylmä tuntuu ihan muutamia sekunteja. Sen jälkeen on koko ajan lämmin, Tossavainen kertoo.
Timo Viitala on aloittanut lainelautailun lämpimissä maissa. Nyt lähirannoilla on surffattu lähes joka viikko. Itseasiassa jäätön talvi mahdollisti ympärivuotisen lautailun.
– Kai sitä on niin innostunut lajista, ettei edes katso, millaiset ilmat ovat. Huono keli on näissä harrastuksissa hyvä. Toki, jos aurinko paistaa ja aalto on nätti, niin mikäs sen parempaa.
Lohtajan Ohtakari on suosittu paikka lainelautailuun.Ville Viitamäki / Yle
Kaakosta tullut poikkeuksellisen lämmin ilmavirta on lämmittänyt eteläistä ja keskistä Suomea. Syksyn ennätyslukema on mitattu Satakunnassa Kokemäellä, Tulkkilan mittausasemalla myöhään sunnuntaina iltapäivällä. Se oli 23,5 astetta, ja lukema on historiallinen.
– Se on viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta syyskuun viimeisen viikon lämpimin lukema, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.
Hän sanoo, että sään lämpeneminen on näkynyt hyvin jo alkuviikosta, jolloin nähtiin että kaakosta virtaa lämmintä ilmaa.
Sunnuntai on syyskuun lopun lämpimin päivä ja maanantainakin menee vielä 20 lämpöastetta rikki, ja senkin jälkeen on tavanomaista lämpimämpää. Ensi viikko näyttää Borgströmin mukaan Suomessa enimmäkseen poutaiselta.
Tänään sunnuntaina on Pohjanmaan rannikolla ja Pohjois-Pohjanmaalla ollut hyvin sankka sumupilvi ja sää sen myötä viileää. Sumupilvi hälvenee kuitenkin maanantaiksi ja sää lämpenee myös siellä.
Pohjois-Pohjanmaalla on myös satanut vettä ja Lapissa on ollut huomattavasti viileämpää. Sateet ovat leviämässä maanantaina Lappiin, mutta heikkenevät samalla. Sää lämpenee Lapissa vähitellen.
Vieläkin korkeampiin lämpötiloihin on syyskuussa ylletty yli viidenkymmenen vuoden takaa niin ikään Satakunnassa: Raumalla mitattiin 6. 9. 1968 peräti 28,8 astetta.
Suomessa myöhäisin hellepäivä (yli 25 astetta) on mitattu Tampereelta vuonna -47, jolloin syyskuun 17. päivä mitattiin 25,2 astetta.
Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan toteutuminen ei ole uhattuna, vaikka metsäteollisuudessa on päätetty tehtaiden sulkemisesta. Kemin tehtaan päätuotteella, pitkäkuituisella sellulla näyttää olevan kysyntää pitkälle tulevaisuuteen.
Metsä Fibren Kemiin suunnittelemasta biotuotetehtaasta ei ole vielä tehty lopullista investointipäätöstä. Keskeisin lähietappi on ympäristölupaa koskeva päätös. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto arvioi antavansa lupapäätöksen lokakuun aikana.
Ennen investointipäätöstä tutkitaan sellun markkinatilanne ja huomioidaan siihen liittyvä luontainen vaihtelu. Biotuotetehtaan projektijohtaja Jari-Pekka Johanssonin mukaan investointi tehdään 30–40 vuoden elinkaariajalle.
– Sellun kysynnän kannalta tulevaisuus näyttää kuitenkin investoinnin suhteen hyvältä. Pohjoisen havusellun kysynnän ennustetaan kasvavan pitkällä aikavälillä, Johansson sanoo.
Kemin biotuotetehtaan projektijohtaja Jari-Pekka Johanssonin mukaan pitkällä aikavälillä havusellun markkinatilanne näyttää hyvältä.Metsä Fibre
Sulkemiset ovat seurausta vuosia jatkuneesta paino- ja kirjoituspaperin kysynnän vähenemisestä, jota korona on kiihdyttänyt. Sillä on lyhyellä aikavälillä vaikutusta myös Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan päätuotteen, pitkäkuituisen sellun kannalta.
Maailmanlaajuisesti sellusta noin 40 prosenttia käytettiin paino- ja kirjoituspaperin valmistuksessa.
Kartongin kysyntä parantaa pitkän ajan näkymiä
– Sellun näkymiä parantaa kartonkien tasaisempi kysyntä, sanoo sellumarkkinoita seuraava metsäekonomisti Marjo Maidell Pellervon taloustutkimuksesta.
Korona-aika on muuttanut ihmisten kulutustottumuksia. Kivijalkaliikkeiden ja marketien sijasta kuluttajat ovat tehneet hankintojaan verkkokaupoista, joka on toki kasvanut jo ennen koronaakin.
– Seurauksena pakkausmateriaalien, kartongin ja tarrapaperin kysyntä on kasvanut, kertoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.
Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindströmin mukaan sellu on mainettaan parempi raaka-aine.Mårten Lampén / Yle
Oma vaikutuksensa on kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvulla. Se parantaa puupohjaisten pakkausmateriaalien kilpailuasetelmaa suhteessa muoviin.
– Voi sanoa, että olen kartonkioptimisti. Kartogin tuotannossa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, arvioi puolestaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkija Jussi Lintunen.
Lisäksi pehmo- ja hygieniapaperilla näyttää olevan kasvavaa kysyntää varsinkin Aasiassa.
– Hygieniatuotteiden kysyntää lisäävät niin Aasian väestön ikääntyminen kuin Kiinan keskiluokan kasvaminenkin, sanoo Maarit Lindström.
Sellu seilaa megatrendien aallonharjalla
Suomessa valmistettavasta sellusta noin puolet menee vientiin. Sellu on matalan jalostusasteen tuote, mikä vähentää tuotannosta Suomeen jäävää osuutta.
– Jos yritys saa sellusta hyvän hinnan, se on yrityksen kannalta järkevää toimintaa. Kansantalouden kannalta olisi toki hyvä, että sellun jatkojalostus tapahtuisi täällä, sanoo Jussi Lintunen.
Raaka-aineena sellu pystyy vastaamaan moneen megatrendiin. Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindströmin mukaan sellu on raaka-aineena ja välituotteena mainettaan parempi.
– Siinä yhdistyy muun muassa uusiutuvuus, kierrätettävyys ja biohajoavuus. Tällaisten tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan, hän sanoo.
Sellusta jalostettujen tuotteiden perhe voi tulevaisuudessa näyttää kovin erilaiselta kuin nykyisin. Metsäteollisuudessa on menossa useita tuotekehitysprojekteja, joissa pyritään luomaan muun muassa korvaajaa puuvillalle.
– Tekstiilimarkkinathan ovat valtavat. Jos jossain vaiheessa päästään koetuotantolaitoksista varsinaiseen teolliseen tuotantoon, niin silloin tilanne näyttää sellun kannalta oikein hyvälle, arvioi Marjo Maidell.
Painopaperin kysyntä vähenee, mutta sellun pitkän ajan näkymät ovat hyvät.Jari Järvinen / Yle
Metsäteollisuuden tuotteiden kansainväliset markkinat ovat paitsi muuttumassa, niin myös kasvamassa. Vuonna 2030 markkinoiden arvioidaan olevan lähes 200 miljardin euroa suuremmat muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Tästä kasvusta Suomella on mahdollisuus lohkaista osansa.
Kemissä on jo purettu vanhaa tieltä
Vaikka Kemin tehtaan investointipäätöstä ei ole vielä tehty, ovat valmistelut jo pitkällä. Elokuun alusta on tehty tehtaan toteutussuunnittelua noin neljän sadan ihmisen voimin.
Myös tehtaan sijoituspaikalla tapahtuu jo nyt, kertoo biotuotetehtaan projektijohtaja Jari-Pekka Johansson.
– Tällä hetkellä tehdasalueella tehdään toisen vaiheen valmistelevia töitä, kuten paalutuksia ja vanhojen rakennusten purkutöitä. Tarkoitus on päästä aloittamaan varsinaiset rakennustyöt mahdollisimman jouhevasti investointipäätöksen jälkeen.
Valtio on osoittanut rahoitusta rautateiden ja maanteiden kunnostukseen sekä Kemin Ajoksen satamaväylän syväykseen.
– Nämä ovat merkittäviä ratkaisuja Pohjois-Suomen infraverkon parantamiselta ja tukevat myös Kemin biotuotetehtaan logistisia tarpeita.
Väylän syventäminen on tärkeää, jotta tulevan tehtaan päätuote, pitkäkuituinen sellu saadaan maailmalle.
Myös Kemin kaupungin tekemät, tehtaan lähialueita koskevat kaavamuutokset ovat lainvoimaisia. Puolentoista miljardin tehdasinvestoinnista on luvattu päätös aikaisintaan syksyn aikana.
Ilmavoimien vuoden pääsotaharjoitus Ruska 20 alkaa tänään ja kestää 6. lokakuuta asti. Ilmaoperaatioharjoitukseen osallistuu yli 60 lentokonetta ja noin 4 800 henkilöä ympäri Suomea. Myös Ruotsin ilmavoimat ottaa osaa harjoitukseen.
Vuosittain järjestettävien Ruska-harjoitusten tavoitteena on kehittää Ilmavoimien valmiutta sekä kouluttaa kantahenkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä. Lentotoimintaa voi olla kaikkina vuorokauden aikoina.
– Harjoituksessa kantahenkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset toimivat poikkeusolojen tehtävissään Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan mukaisesti, harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen sanoo tiedotteessa.
Harjoitus näkyy ja kuuluu suuressa osassa maata, Rovaniemeltä Jyväskylään ja Kajaanista Vaasaan.
Keräsen mukaan Ruskassa noudatetaan koronaviruksesta johtuvia valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia rajoitteita.
Harjoitus voi aiheuttaa valoilmiöitä ja vääriä säätutkahavaintoja
Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Kajaanin ja Hallin tukikohdat ovat käytössä koko harjoituksen ajan. Harjoitukseen osallistuvia joukkoja toimii myös tukikohtien ympäristössä, ja harjoituskäyttöön otetuilla alueilla on liikkumisrajoituksia.
Eniten lentotoimintaa on 2. – 6. lokakuuta, jolloin käytössä ovat myös Kuopion, Seinäjoen, Kokkola-Pietarsaaren, Vaasan, Pudasjärven ja Kuusamon lentokentät. Ruotsalaiset lento-osastot tukeutuvat pääasiassa Rovaniemelle sekä Luulajan tukikohtaan Ruotsissa.
Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä, ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja, tiedotteessa kerrotaan.
Junaliikenne keskeytyi Helsingin päärautatieasemalla aamu kuuden jälkeen kokonaan noin puolen tunnin ajaksi sähköratavaurion vuoksi. Tilanne on vaikuttanut kaikkiin Helsingistä lähteviin ja sieltä saapuviin juniin aamun aikana.
Liikenne saatiin osittain käynnistymään uudelleen kello seitsemän maissa, mutta useat raiteet päärautatieasemalla ja Pasilassa ovat edelleen poissa käytöstä. Vaikka sähköratavaurio on paikallinen, sen vaikutukset laajenevat VR:n mukaan myös muun Suomen junaliikenteeseen.
Viivästymisiä ja perumisia on luvassa koko päivän
Helsingistä lähtevien ja sinne saapuvien junien viivästymisten odotetaan jatkuvan aamun ja iltapäivän ajan.
– Merkittävästi nyt vaikuttaa tähän aamun liikenteeseen valitettavasti. Kannattaa nyt oman junan ottamiseen varata enemmän aikaa ja tarkistaa oman junan tilanne ennen lähtöä. Yksittäisiä perumisia tulee varmasti myös lisää, kertoo VR:n viestintäpäällikkö Janna Viisterä.
VR:n häiriösivulla kerrotaan, että lähiliikenteen K-, P- ja I-junat ajetaan toistaiseksi 20 minuutin vuoroväleillä. VR tavoittelee, että I- ja P-junat alkaisivat liikennöidä normaalein vuorovälein kello 11 alkaen.
Muutamien intercity-junien on ilmoitettu olevan myöhässä muutamien kymmenien minuuttien ajan. Osa kaukoliikenteen junista tyhjennetään matkustajista Finrailin mukaan nyt Tikkurilassa ja ajetaan sitten huoltoraiteelle.
Pääradan liikenteen tulisi kulkea normaalisti kello 13 alkaen
Häiriöihin johtanut sähköratavaurio havaittiin varhain aamulla Pasilassa. Finrailin liikennepäällikön Reima Roiskon mukaan sähköratavaurion korjaaminen on työlästä ja aikaa vievää.
– Tällaiseen työhön tarvitaan erikoiskalustoa ja varaosia. Yleensä sähköratavaurioiden korjaamisessa puhutaan useista tunneista. Työturvallisuuden takia voi olla, että lisää ratoja joudutaan ottamaan pois käytöstä. Silloin liikenne pysähtyisi taas kokonaan, liikennepäällikkö Roisko kommentoi aamulla.
Korjaustyöt ovat aamupäivän aikana edenneet ja Finrailin mukaan pääradan junaliikenteen tulisi kulkea normaaliksi kello 13 alkaen.
Sähköratavaurion korjaus jatkuu Pasilassa, mutta Finrailin mukaan työstä ei aiheudu merkittäviä haittoja eikä myöhästymisiä junaliikenteelle.
Ruotsin Haaparannan ostospaikkojen pysäköintialueet olivat lauantaina melkein kuin ennen vanhaan; vain harva parkkiruutu oli tyhjillään. Koronasta kielivät ulkoalueilla vain joidenkin kävijöiden kasvoja peittävät maskit.
Ainakin tällä erää vain runsaan viikon kestäneestä täysin avoimen rajankäynnin ajasta tunnuttiin otettavan irti hyöty ja ilo. Moni kauempana asuva oli tullut asioimaan Haaparannan liikkeisiin jouduttuaan panttaamaan ostoksilla käymistä puoli vuotta.
Oulusta kauppareissulla olivat Tuula Hallikainen ja Timo Haapalainen. Pariskunta oli suunnitellut käynnin vapaapäiväkseen jo ennen kuin tuli tieto rajavartijoiden palaamisesta.
Kaksikko pistäytyi muutamassa liikkeessä Haaparannan puolella ja suuntasi sitten Tornion puolelle ennen kotimatkaa.
– On hankittu sekatavaraa, syntymäpäiväjuomia, ja vähän jouluakin ajateltiin, kertoi Tuula Hallikainen pariskunnan hankinnoista.
Huonekalukaupan parkkipaikka oli rajatarkastusten palautumista edeltävänä lauantaina ruuhkainen.Pirkko Kukko-Liedes / Yle
Kaupoissa kuului sekä ruotsia että suomea. Kiire ei saanut olla, sillä esimerkiksi Systembolagetin asiakasmäärä oli rajoitettu 50 henkilöön. Myös Hallikainen ja Haapalainen joutuivat hetken odottamaan pääsyä myymälään.
Miksi sitten Haaparannalle halutaan ostoksille?
– Olisiko se tämä halpa viini, tai halvempi, naurahtaa Timo Haapalainen.
– Ja kyllä Ikeastakin aina jotain pientä kivaa löytyy, lisää Hallikainen.
Hallikainen ja Haapalainen olivat sonnustautuneet kasvomaskeihin.
– Ensimmäisen kerran meillä on maskit päällä, nyt kun lähdettiin isoon sakkiin.
Tämän hankintakäynnin turvin pariskunta sanoo pärjäävänsä pitkään. Tavallisesti Haaparannan ostosreissu on ohjelmassa kerran, kaksi vuodessa, eikä pari aio enää tänä vuonna tulla Haaparannalle, vaikka karanteenisuositus ja rajavalvonta poistuisivatkin.
Odotuksen jälkeen vitriiniostoksille
Pakettiautoa perheensä kanssa pakannut Janika Väänänen Tyrnävältä kertoo odottaneensa pääsyä Ruotsiin.
– Varasto on odottanut vitriiniä, joten oli tähdellinen tarve päästä tänne, Väänänen sanoo kasvomaskinsa takaa.
Janika Väänänen oli tullut Haaparannalle ostoksille Tyrnävältä.Pirkko Kukko-Liedes / Yle
Perhekunta on hankkinut kotiinvietäväksi myös hiukan syötävää ja juotavaa, ja nyt perheellä ei Janika Väänäsen mukaan ole pitkään aikaan tarvetta shoppailla Ruotsissa. Hän kertoo normaalioloissakin käyvänsä naapurimaassa harvakseltaan, tarpeen mukaan.
Aivan Suomen ja Ruotsin rajalla asuva Matti Pöyliö on hankkimassa tavaroita uuteen kotiinsa Rovaniemelle. Normaalielämään kuuluvat lähes päivittäiset käynnit Haaparannalla.
– Peruslenkkireitti kulkee rajan molemmin puolin, ja useasti käydään kaupassa Haaparannan puolella, Pöyliö sanoo.
Lähes valtakunnanrajalla asuneena Pöyliö on kuulunut rajayhteisöön, joka ilman karanteenisuositusta voi liikkua rajan yli. Nyt muutto Rovaniemelle vie häneltä tuon mahdollisuuden. Hän arvelee ehkä käyvänsä Haaparannalla jatkossakin, vaikka se merkitsee omaehtoista karanteenia.
Muutaman muun ostosmatkailijan tavoin Pöyliö oli tehnyt lauantain kauppareissullaan havainnon, että myymälässä maskeja oli vain suomea puhuvien kasvoilla. Turvaväleistä muistuttaviin kuulutuksiin eivät asiakkaat Pöyliön mukaan juuri reagoineet.
Matti Pöyliö pakkasi autoonsa muuttoa varten tekemiään ostoksia lauantaina Haaparannalla.Pirkko Kukko-Liedes / Yle
Piristystä koko kaupunkiin
Haaparannan-Tornion IKEAn markkinointipäällikkö Henrik Eneros katseli lauantaina tyytyväisen näköisenä autojen ja peräkärryjen määrää kaupungissa, joka ilmiselvästi piristyi rajavalvonnan loppumisen myötä.
– Kun katsoo naapurikauppojenkin parkkipaikkoja, niin siellä on ollut aivan ruuhkaa. Koko Haaparanta on saanut osansa tästä, Eneros sanoi lauantaina.
Haaparannan kokoisessa paikassa ostosmatkailu – tai sen puute – näkyy selvästi katukuvassa. Enerosin mukaan matkustusrajoituksettoman viikon aikana ostosmatkailijoiden määrä kasvoi selvästi päivä päivältä. Väkeä tuli jopa satojen kilometrien päästä.
– Suomalaisia tuli Pohjois-Lapista ja Oulun suunnalta ja etelämpääkin, Pietarsaaresta ja Vaasasta asti. Ja Norjan Vesisaaresta oli myös porukka, joka kertoi ajaneensa yhteen suuntaan 700 kilometriä päästäkseen Haaparannalle, Eneros kertoo.
Liikkeessä olevien asiakkaiden määrä on rajoitettu ja kuulutuksilla kiinnitetään asiakkaiden huomiota turvaväleihin, jos osastoille näyttää kertyvän liikaa väkeä, Haaparannan-Tornion IKEAn markkinointipäällikkö Henrik Eneros kertoi vilkkaan viikonlopun turvatoimista.Pirkko Kukko-Liedes / Yle
Normaalivuonna Haaparannan Ikeassa on kävijöitä ainakin miljoona. Kuinka jyrkästi asiakasmäärä on koronarajoitusten vuoksi laskenut, siitä saadaan Enerosin mukaan tietoja myöhemmin syksyllä.
– Minulla ei ole vielä numeroita, koska tilikausi on juuri päättynyt. Toivottavasti kuukauden päästä tarkka lukumäärä on jo selvillä.
Tavaratalon 250 työntekijästä ketään ei ole tarvinnut lomauttaa. Verkkokauppa on työllistänyt hyvin ja vaikka ravintolakin suljettiin turvallisuussyistä, työntekijät siirtyivät muihin tehtäviin varastoon ja kuljetuspuolelle.
Eskolanmäen koulun yhdeksäsluokkalaiset Aida Ahola ja Iida Salovaara Kouvolasta arvelevat suoriutuneensa kevään etäopetusjaksosta kunnialla. Syksyllä opettajat ovat käyttäneet tunneilla aikaa kevään asioiden kertaamiseen, eikä tytöistä tunnu siltä, että he olisivat jääneet opetuksessa jälkeen.
– Olihan se etäopiskelu vähän outoa, mutta kyllä se sitten lähti sujumaan ensimmäisten viikkojen jälkeen, muistelee Aida Ahola Eskolanmäen koulun 9C-luokalta.
– Se oli vähän hankalaa, ettei voinut kysyä opettajalta heti apua, mutta ei minulla ollut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Perhe oli aina tukena; veli ja vanhemmat. Kotoa sai kyllä apua, jatkaa Iida Salovaara.
Aida Ahola (vas.) ja Iida Salovaara sopeutuivat etäopetukseen alun hämmennyksen jälkeen.Antro Valo / Yle
Kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaassa asemassa. Kotoa saatu tuki on voinut jäädä niukaksi.
Yle teki satunnaisotannalla kuntiin kyselyn, jossa kysyttiin kevään etäopetuksen vaikutuksia sekä nyt tehtäviä toimenpiteitä. Vastauksia saatiin 19 kunnalta ja kaupungilta.
Moni putosi pois perusarjesta
Kyselyn mukaan esimerkiksi Espoossa kevään poikkeustila lisäsi tuen tarvetta noin kolmanneksella oppilaista. Myös Turussa ja Torniossa arvioidaan, että oppimisen ja arjen haasteet lisääntyivät joka neljännellä ja Jyväskylässäkin yhdellä viidestä koululaisesta. Tuen tarpeen lisääntymistä on myös heillä, jotka ovat tarvinnet sitä jo ennen poikkeusolojakin.
Kouvolassa kevään lähiopetusjaksolla tehtiin selvitys nimenomaan etäopetuksen aikana syntyneistä oppimisen ja koulunkäynnin ongelmista. Ongelmia ilmeni tai ne pahenivat noin 25–30 prosentilla oppilaista. Toisille jäi puutteita tietotaidollisesti, kun taas toisilla ilmeni sosiaalisia haasteita. Osalla oli vaikeuksia molemmissa.
– He olisivat hyötyneet arkipäiväisestä koulusta ja sosiaalisista kontakteista. Koulussa on tutut opettajat, kaverit, määritelty päivärytmi ja kouluruoka, sanoo Kouvolan kaupungin johtava koulukuraattori Henna Karvonen.
Peruskoulun viimeistä luokkaa käyvä Iida Salovaara huomasi saman.
– Kyllä joillain kavereilla oli vaikeampaa. Kaikilla ei sujunut ja olisi tarvinnut opettajan ja tietyn arkirytmin. Isoin haaste oli pitää siitä rytmistä kiinni ja herätä aamulla, kertoo yhdeksäsluokkalainen Iida Salovaara Eskolanmäen koulusta Kouvolasta.
Samanlainen havainto on tehty myös Rovaniemellä. Siellä kouluissa keskitytään tällä hetkellä varmistamaan perustaitojen oppiminen. Osa oppilaista tarvitsee aiempaa enemmän tukea normaaliin kouluarkeen palaamisessa, sillä arjen rutiinit ovat olleet poikkeusolojen aikana osalla oppilaista kadoksissa.
Kasvatustutoreista apua kaikkein eniten kärsineille
Kouvolassa on keksitty yksi ratkaisu: kasvatustutorit. Tehtävä on täysin uusi ja sen sisältö muotoutuu lasten ja nuorten tarpeiden mukaan. Kasvatustutoreita on palkattu kuusi. Seitsemäs palkataan todennäköisesti varhaiskasvatuksen puolelle, ja hänen työpanoksensa kohdistuu esiopetukseen.
Kouvola halusi työhön ammattilaisia, joilla ei olisi niin tiukkaa tehtävänkuvaa kuin esimerkiksi opettajilla. Tutor voi olla apuna luokassa tai tukena perheen arjessa. Kasvatustutoreiden tarkoitus on toimia tukihenkilöinä sellaisille lapsille ja perheille, joissa perheiden kyky tukea kevään etäopetustilanteessa on ollut puutteellinen.
– Jos tarvitaan perheen kanssa tehtävää työtä, tarvitaan verkostossa tehtävää työtä, tarvitaan ohjaamista harrastuksiin, tarvitaan kenties olkapäätä kuuntelemaan tai vaikka läksyjen tekemistä yhdessä, niin tämä on mahdollista, koska tiukkaa tehtävänkuvaa ei ole, sanoo kasvun tuen päällikkö Pirjo Piiroinen.
Tehtävänkuva muotoutuu kunkin lapsen ja nuoren mukaan.
– Pyrkimys on auttaa erityisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat kärsineet eniten kevään etäopetusjaksosta, kertoo kasvatustutorina aloittanut Henni Ruth.
Henni Ruth on innoissaan uudesta työstään kasvatustutorina.Antro Valo / Yle
Henni Ruth ja muut kasvatustutorit eivät ole opettajia vaan sosionomeja. Henni on tehnyt opiskeluaikoinaan töitä nuokkareilla, ja hänellä on useamman vuoden työkokemus lastensuojelulaitoksesta.
– Hakeuduin tähän, koska tämä on jotain aivan uutta ja sitä pääsee myös itse kehittämään. Ja kyllä se on nuo lapset ja nuoret, joiden vuoksi tulin. He ovat lähellä sydäntäni, sanoo kasvatustutorina aloittanut Henni Ruth.
Kasvatustutoreille nimetään yksittäisiä oppilaita, joille he ovat tukena koulussa tai vapaa-aikana. Henni Ruthillakin on nimettynä oppilaita joka luokalta kahdesta koulusta: Eskolanmäen koulusta ja Mansikkamäen koulusta. Tarpeita pohditaan koululla ja toteutusta suunnitellaan yhteistyössä perheen kanssa.
Kouvola kehitti kasvatustutorin tehtävän tarvelähtöisesti. Toimintaa kehitetään lukuvuoden edetessä. Kasvatustutorit voivat olla tukena joko koulussa tai vapaa-aikana tarpeen mukaan.
Useimmat kunnat keskittyvät opetuksen lisäämiseen
Kasvatustutorit on palkattu valtiolta saadulla lisäavustuksella. Valtio myönsi koronan aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseen esi- ja perusopetukseen kaikkiaan noin 70 miljoonaa euroa.
Vaikka avustus on tarkoitettu sekä oppimisen että hyvinvoinnin tukemiseen, useimmat kunnat käyttävät sen Ylen saamien tietojen mukaan opetukseen. Näin on esimerkiksi Kemissä, Savonlinnassa, Raumalla ja Kotkassa.
Avustuksella on palkattusatoja opettajia, erityisopettajia, koulunkäynnin ohjaajia ja opinto-ohjaajia. Kouvolassakin on ollut haussa esimerkiksi 25 tuki- ja resurssiopettajan tehtävää, joilla mahdollistetaan luokan jakaminen tarvittaessa pienempiin ryhmiin.
Useimmissa kouluissa on lisätty myös maahanmuuttajien suomi toisena kielenä eli suomi2-opettajien määrää.
Jyväskylästä todetaan, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielenkehitys saattoi etäopetusjakson aikana hidastua tai jopa estyä, siksi S2-opettajille on nyt suuri tarve.
Valtion korona-avustuksella lisätään maahanmuuttajataustaisten opetusta.Antro Valo / Yle
Joissakin kunnissa, esimerkiksi Porissa, opettajia ei ole juurikaan rekrytoitu lisää tiukan aikataulun ja pätevien ihmisten puuttumisen vuoksi vaan päädytty lisäämään nykyisen henkilöstön työtunteja.
Syksyllä kerrataan kevään opetuksen sisältöjä
Ensimmäisiä kouluviikkoja on käytetty kevään kertaamiseen. Todellinen kuva tuen tarpeesta paljastuu syksyn aikana.
– Luulen että se oppimisvaje näkyy vasta pidemmällä tarkastelujaksolla. Kotkassa on tukiopetukseen kyllä aiemminkin resurssoitu hyvin. Nyt varmistettiin, että kenenkään rehtorin ei tarvitse miettiä, että riittävätkö tukiopetuksen resurssit. Nyt kyllä riittävät, vakuuttaa Kotkan opetustoimenjohtaja Jukka Tanska.
Oppimisvajeen todelliset vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin.Antro Valo / Yle
Yhdeksäsluokkalaiset Iida Salovaara ja Aida Ahola Kouvolasta eivät koe, että heillä olisi jäänyt tietoihin aukkoja. Molempia kuitenkin jännittää, joudutaanko etäopetukseen siirtymään uudelleen.
– Jos joudumme uudelleen etäopetukseen, ainakin tietää miten kaikki toimii. Nyt laatisin itselleni aikataulun. Tehtävät kasaantuivat helposti, jos jätti sen päivän asiat tekemättä, pohdiskelee Iida Salovaara Eskolanmäen koulusta Kouvolasta.
Tiistaina tuli tieto kymmenestä uudesta tapaukseen liittyvästä koronatartunnasta eri puolilta Suomea. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas sanoo, että tartunnan saaneita on Helsingissä, Seinäjoella, Kokkolassa, Kymenlaaksossa sekä useilla paikkakunnilla Pohjois-Pohjanmaalla.
– Meillä on vahva epäilys, että tartunnat liittyvät Ylläksellä vierailuun, Broas sanoo.
Broaksen mukaan vielä ei tiedetä, kuka Ylläksellä olleista on tartuttanut kenet. Tarkempaa tietoa ei ole myöskään siitä, onko tartunnat saatu ulkona, sisällä tai esimerkiksi jossakin tapahtumassa.
– He eivät ole samaa ryhmää, vaan eri matkailijoita.
Ketjuun liittyviä uusia tartuntoja ei ole tullut tietoon Lapissa vaan kaikki tapaukset ovat etelämpänä. Broas arvioi, että tapaukseen liittyviä tartuntoja voi tulla lisää. Hän ei osaa sanoa, kuinka moni ihminen on altistunut uusille tartunnoille.
Ylläksellä kävijät koronatestiin, jos oireita tulee
Lapin sairaanhoitopiiri kehottaa Ylläksellä 14.-23. syyskuuta lomailleita hakeutumaan koronatestiin, jos heillä on koronainfektioon sopivia oireita kahden viikon kuluessa vierailusta.
Kolarin kunnan johtavan lääkärin Ulla Ylläsjärven mielestä matkailijoiden koronaohjeita on tapauksen takia ehkä mietittävä uudestaan.
– Nythän on semmoinen hetki, että ruska on ohi ja turistien määrä on tosi paljon vähentynyt. Uskon, että tämä tilanne rauhoittuu. Jatkoa ajatellen meidän on varmaan mietittävä koko Lappi yhteistyössä, miten matkailua voisi vielä tarkemmin ohjeistaa, jotta matkailu olisi koronaturvallista, Yllasjärvi sanoo.
Ylläsjärvi ei usko, että ruskasesongin koronatapaukset haittaisivat Ylläksen mainetta turistien parissa.
– En halua nähdä asiaa niin, vaan siten, että tämä tapaus on saatu hyvin hanskaan ja mietitään, mitä tästä voidaan ottaa opiksi.
Matkailupomo korostaa asiakkaiden vastuuta
Ylläksen markkinointiyhtiön Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma sanoo, että hän ei tiedä tarkemmin, mistä koronatartunnat ovat peräisin.
– Yhteisenä nimittäjänä niillä on lomamatka Ylläksellä.
Haarman mukaan Ylläksen yrittäjät ovat toimineet vastuullisesti, mutta koronaturvallisuus on aina yhteispeliä.
– Yrittäjät toimivat erittäin vastuullisesti. Ei ole tarpeellista vahtia ihmisiä 24/7 eikä se myöskään ole mahdollista. Meidän vastuullista toimintaa on tiedottaa koronaturvallisista käytänteistä ja asiakkailla on yksilönä vastuu noudattaa ohjeita ja mennä pienimmässäkin epäilyssä testiin.
Ylläksellä ruskakausi alkaa olla ohi. Seuraavan kerran väkeä odotetaan enemmän tuntureille koulujen syyslomilla, jotka ovat viikoilla 42 ja 43.
Kittilän virkarikossyytteiden hovioikeuskäsittelyssä alkoi tiistaina vastaajien kuuleminen.
Ensimmäisenä oli vuorossa Eino Holck, joka on toiminut tapahtumien aikaan keskustan valtuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä. Holck on jättänyt luottamustehtävät jo useita vuosia sitten ja totesi kuulemisessa miettineensä, miksi ikinä tehtävään edes ryhtyi.
– Seitsemän vuotta tulee tapahtumista ja vieläkin niitä käsitellään. Ei ole oikein, että luottamustehtävästä pannaan päälle tällainen ruljanssi.
Virkarikossyytteet juontuvat loppuvuoteen 2013, jolloin silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta. Vuoden 2014 marraskuussa Mäkelä irtisanottiin, ja Mäkelän sekä syyttäjien mukaan kyse oli tutkintapyynnön kostamisesta häikäilemättömällä tavalla.
Oikeudessa vastaavien entisten ja nykyisten kuntapäättäjien mukaan kyse oli luottamuspulasta. Holck kuvaili Mäkelän pitäneen etäisyyttä valtuutettuihin.
– Luottamuspula tuli pitkältä ajalta, ei sille voinut mitään. Minusta oli outoa, että Mäkelälle piti esittää kysymykset kirjallisena, suoraan saattoi puhua vain säästä. Aloitteet eivät myöskään edenneet, Holck totesi luottamuspulan syistä.
Holck oli itse kunnanhallituksessa päättämässä Mäkelän tekemän tutkintapyynnön perumisesta. Syyksi hän totesi oikeudessa sen, ettei ollut nähnyt tutkintapyyntöä eikä siksi voinut asettua sen taakse.
– En ole myöskään ikinä hyväksynyt tutkintapyyntöjen tekemistä, kyllä asiat pitäisi selvittää muulla tavoin.
"Mäkelän kertomus on lähinnä tunnelmointia"
Tällä viikolla Rovaniemen hovioikeudessa kuullaan myös Aki Maunulaa, Tapani Rantajääsköä, Timo Kurulaa ja Veikko Siitosta. Kolmea ensimmäistä edustava asianajaja Olli Siponen pitää tärkeänä todisteena Mäkelän toimia selvittäneen tilapäisen valiokunnan raporttia. Tilapäinen valiokunta perustettiin toukokuussa 2014.
Raportissa luottamuspulan syyksi esitetään tutkintapyynnön lisäksi myös yhteistyökyvyttömyys ja puutteet valmistelussa.
– Tämä tutkintapyyntöasia on ainoastaan yksi asia siinä tilapäisen valiokunnan raportissa. Se on ollut yksi neljästä perusteesta, joilla luottamus on menetetty.
Anna Mäkelä on kertonut valtuutettujen käyttäytymisen muuttuneen nimenomaan tutkintapyynnön jälkeen.
– Mitä todisteita siitä lopulta on, siitä on Mäkelän oma kertomus, joka on lähinnä tunnelmointia. Näen, että tämän jutun todisteet tulevat pitkälti näistä kirjallisista asiakirjoista, joista näkee miten asiat ovat oikeasti menneet, Siponen toteaa.
Vastaajien kuulemista jatketaan lokakuun loppupuolelle asti. Osa vastaajista esiintyy videoyhteyden päässä, osa on paikan päällä Rovaniemellä.
Lokakuun 29. päivä siirrytään kuulemaan todistajia, joiden joukossa on myös entinen pääministeri Antti Rinne. Loppulausuntoihin siirrytään marraskuun jälkipuoliskolla.
Lapin käräjäoikeus antoi asiassa kesäkuussa 2019 vapauttavan tuomion, mutta syyttäjät ja Mäkelä valittivat asiasta hovioikeuteen.
Lapin matkailuihmeen nelijalkaiset rakentajat eli huskyt ovat herättäneet suomalaisten auttamishalun. Rekikoiraretkiä järjestävien yritysten kummikoirapaketit ovat tehneet kauppansa sen jälkeen, kun julkisuudessa alettiin puida toimettomiksi jäävien koirien kohtaloa.
Kummi voi osallistua esimerkiksi koiran ruokakustannuksiin, kun yrittäjän toimeentulo on ulkomaisten asiakkaiden puuttuessa epävarma.
Kittiläläisen All Huskies -yrityksen 69 koirasta jo 48:llä on oma kummi, joka maksaa 30 euron kuukausisumman vuoden ajan.
– Lähin kummi on naapurustosta, mutta heitä on ympäri Suomea. Yrityksiäkin on lähtenyt niin aikuisten kuin pentukoirien kummeiksi, yrittäjä Pauliina Tirkkonen kertoo.
Yrityssponsori saa nimetä kummipentunsa ja Tirkkosen tilalla peuhaakin nyt huskynpentu Utsu. Se sai nimensä Levillä sijaitsevan ravintolan mukaan.
Huskuyrittäjät kertovat ihmisten soittaneen, kirjoittaneen ja tarjonneen oma-aloitteisesti apua. Rovaniemen Sinetässä Bearhill Husky -kenneliä pitävä Valentijn Beets liikuttuu puhuessaan asiasta.
– Jopa lomautetuiksi joutuneet ihmiset haluavat auttaa, vaikka taloudellinen tilanne ei ole heilläkään hyvä. Se saa nöyräksi.
17 vuotta rekikoirayrittäjinä toimineet Valentijn Beets ja Veronika Butinova ovat kiitollisia ja liikuttuneita saamastaan tuesta. Juha Mäntykenttä / Yle
Hostelli kennelin avuksi
Bearhill Huskynkin kummikoiratoiminta on jo käynnissä, vaikka sitä ei ole kovin mainostettu.
Beetsin mukaan ensinnä siksi, että on tiloja jotka tarvitsevat apua vielä enemmän. Ja paperityötkin ovat vielä vaiheessa. Koirakummiksi ryhtyvä saa huskyretken lisäksi kuvan koirasta eli koko kennel pitää nyt valokuvata.
Tummaturkkinen ja sinisilmäinen Kylo on jo saanut kummikseen rovaniemeläisen Hostel Cafe Kodin. Yrityksessä nousi auttamisen halu, vaikka se joutui itsekin pitämään ovensa kiinni maaliskuulta juhannukseen.
– Onhan tilanne edelleen tiukka. Emme kuitenkaan missään tapauksessa halua luopua toivosta, vaan yritämme keksiä miten kaikki selviäisimme tästä ehjin nahoin, sanoo yrittäjä Tuulia Repo.
– Kylo vaikuttaa vähän ujolta, mutta olemme jo päässeet hieman tutustumaan ja uskon, että meillä lähtee tästä mahtava reissu yhdessä, Tuulia Repo sanoo.Juha Mäntykenttä / Yle
Koirakummius herätti vastakaikua yrityksessä, jonka henkilökunnasta lähes jokaisella on koira. Kahvilaan ovat koirat olleet aina tervetulleita ja majoituksestakin lähes puolet on huoneita, joihin myös koiralla on pääsy.
Koiran kuluista kuudesosa ruokaan
Ylläksen kupeessa noin 60 huskyn Powerun Adventures -yritystä pyörittävä Riku Setälä myy yrityksille sponsoripaketteja ja yksityisille lahjakortteja.
– Lahjakortit voi käyttää meidän retkiimme, tai sitten osoittaa tukena eli jättää käyttämättä.
Setälä sanoo, että kysyntää on ollut viikon aikana mukavasti, mutta tukipakettien varaan ei voi laskea. Koirien kuluista täytyy selvitä joka tapauksessa.
Yrittäjien hartain toive on, että huskyajeluille olisi tulijoita. Monissa yrityksissä retkiä muokataan nyt suomalaiseen makuun ja kukkaroon sopiviksi eli lyhyemmiksi.
– Toivomme, että safareita ostetaan ja saamme tehdä työtä, jota koirat rakastavat ja jota itsekin tykätään tehdä, toteaa Pauliina Tirkkonen.
Koirat pitää liikuttaa joka tapauksessa päivittäin ja siihen yrittäjät ovat jo kyselleet apuvoimia. Koirakummitoiminnalla saadaan maksettua koirien ruoka, mutta yrittäjä jää ilman palkkaa, jos asiakkaita ei ole.
Valentijn Beets kertoo, että alaskanhuskyn ylläpito maksaa vuodessa noin 3000 euroa, josta puolet menee palkkakustannuksiin. Koiran ruokaan kuluu noin 500 euroa.
– Ihmiset ajattelevat, että koirassa maksaa vain ruoka ja eläinlääkärimaksut, mutta minunkin pitää syödä ja maksaa vuokra.
Matkailutoiminta on loppunut, mutta töitä teemme joka päivä, yrittäjä Veronika Butinova sanoo.Juha Mäntykenttä / Yle
Suomalaiset asiakkaat aiemmin harvassa
Läheskään kaikilla huskytiloilla ei myydä koirakummiutta. Toisaalta esimerkiksi enontekiöläisessä Hetta Huskies-yrityksessä on jo kauan ennen koronakurimusta etsitty sponsoreita koirille, jotka ovat eläköityneet tai muusta syystä juoksunsa juosseet.
Valentijn Beetsin kanssa Bearhill Husky-yritystä pyörittävän Veronika Butinovan mukaan kummitoiminta antaa nyt toivoa ja on taloudellisestikin hyvä tuki. Talven kalenterissa on yhä varauksia, ja sekä asiakkaat että yrittäjät haluavat uskoa matkailutalven toteutuvan edes jossain muodossa.
Aiemmin Bearhill Huskyn asiakkaista kaikki ovat tulleet ulkomailta. Butinova pitääkin kummikoiratoimintaa kaikin tavoin tervetulleena.
– Olen erittäin kiitollinen. Toivon, että tällä tavalla myös yhä useampi suomalainen saa kosketuksen rekikoiratoimintaan.
Rovaniemen hovioikeus antoi tänään ratkaisun toimittaja Johanna Vehkoon ja oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan välisestä kunnianloukkauskiistasta. Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan eli katsoo, että Vehkoo on syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Vuoden 2019 huhtikuussa Vehkoo sai sakkotuomion kunnianloukkauksesta Oulun käräjäoikeudessa.
Syytteen taustalla on Vehkoon vuonna 2016 julkaisema Facebook-päivitys, jossa hän luonnehti Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsiksi.
Tällöin käräjäoikeuden mukaan arvostelu kohdistui Lokkaan henkilönä eikä poliitikkona, kun Vehkoo kutsui häntä muun muassa natsipelleksi. Samoin näki hovioikeus. Hovioikeuden mukaan Johanna Vehkoon julkaisema Facebook-kirjoitus on halventanut Junes Lokkaa. Myöskään Lokan mahdollisesti käyttämä kielenkäyttö muita henkilöitä kohtaan ei oikeuden mukaan oikeuta loukkaamaan Lokan kunniaa.
Hovioikeuden perusteissa sanotaan, että Vehkoon on täytynyt ymmärtää, että hänen julkaisemansa päivitys voi levitä laajemmin.
Junes Lokka elokuussa 2020. Paulus Markkula / Yle
Johanna Vehkoo on kertonut, että hänen kirjoituksensa koski toimittajiin kohdistuvaa häirintää ja siihen puuttumista. Hovioikeuden mukaan päivityksestä ei kuitenkaan käy tämä tarkoitus ilmi. Hovioikeuden näkemys on, että lukija ei voi kirjoituksesta ymmärtää, että kirjoituksessa käsiteltäisiin yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa, kun asiayhteydessä ei esimerkiksi kerrota, millaista toimittajiin kohdistuva häirintä on.
Vehkoon asianajaja Martina Kronströmin mukaan Vehkoon Facebook-päivityksen lukijat ovat ymmärtäneet, mistä on kyse.
Valituksessaan hovioikeudelle Johanna Vehkoo katsoi, että hänen kirjoituksensa on kohdistunut Lokan menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa. Vehkoo vaati, että aiempi tuomio kumotaan ja syyte hylätään.
Asianajaja Kronström kertoo, että he ovat erittäin pettyneitä hovioikeuden ratkaisuun ja pitävät hovioikeuden perusteluja puutteellisina.
– Tämä on kova takaisku päämiehelleni. Näemme, että tämä johtaa tietynlaiseen sensuuriin ja siihen, että ilmiöistä ei uskalleta puhua niiden oikeilla nimillä.
Vielä ei tiedetä, valitetaanko asiasta korkeimpaan oikeuteen. Arvio tästä tehdään lähipäivinä.
Kronströmin mukaan käräjäoikeuden tavoin hovioikeuskin jätti ottamatta kantaa olennaisiin juridisiin argumentteihin.
– Siinä ei ole ymmärretty toimittajan häirintää, mitä se oikeasti on ja miten laajaa se on.
"Somessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muussakin keskustelussa"
Junes Lokan avustaja Teemu Lamberg on luonnollisesti tyytyväinen niin käräjäoikeuden kuin hovioikeudenkin ratkaisuihin.
– Ehkä tämä tuomio saa ihmiset ymmärtämään, että somessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muussakin keskustelussa. Se pistää rajan siihen, että yleisiä haukkumasanoja ei saa käyttää, vaikka olisit kuinka ison valtamedian toimittaja.
Lambergin mukaan Vehkoon tuomio perustuu ansaitusti hänen julkaisemaansa kirjoitukseen.
– Vaikka Junes Lokka olisikin loukannut muita ihmisiä, niin se ei oikeuta Vehkoota loukkaamaan Lokkaa.
Onko aina oikeus vaatia itselleen kunniaa?
Oikeustieteen tohtori Riitta Ollila on samaa mieltä Vehkoon asianajajan kanssa Facebook-päivityksen ymmärrettävyydestä.
– Sanoisin, että tässä on aika muodollisesti tulkittu toimittajan käsitettä. Vehkoo ei ole selittänyt Facebook-postauksessaan, mitä on toimittajiin kohdistuva häirintä, mutta mielestäni ei olisi tarvinnutkaan. Voidaan olettaa, että Facebookissa kollegat tietävät, mitä se on.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää hovioikeuden arviota relevanttina.
– Jos jotain ihmistä nimitellään, kyllä se vaatii taustaa, miksi näin tehdään.
Vehkoon asianajajan tavoin hän ei pidä perusteluja suppeana, hänestä oikeus on ottanut kantaa kaikkeen oikeudellisesti kannattavaan.
Tolvasen mielestä hovioikeuden ratkaisu on kuitenkin yksi puheenvuoro ja asiaan kaivataan korkeimman oikeuden kannanottoa.
Mikä merkitys on sillä, että ihminen käyttää halventavaa kieltä toisesta ja sitten hänelle vastataan samalla mitalla? Tapaus antaa Tolvasen mielestä aihetta tämän kysymyksen pohdiskeluun yleisellä tasolla, eikä asiasta ole olemassa ennakkopäätöstä.
– Jos altistaa itsensä käyttämällä loukkaavaa ilmaisua toisia kohtaan, minusta voi kysyä, onko tarvetta rikosoikeudellisesti suojata hänen kunniaansa.
Tolvanen kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa hovioikeus ei todennäköisesti ole huomionut Vehkooseen kohdistunutta häirintää, koska siitä ole ollut riittävästi näyttöä.
– Hovioikeus ei ole lausunut, että provosoinnilla ei ole merkitystä vaan, että siitä ei ole ollut näyttöä.
Tolvasen mukaan hovioikeuden tuomio kulminoituu siihen, onko Vehkoo arvostellut Lokan toimintaa vai häntä henkilönä.
– Varmaan saa kirjoittaa, että joku ihailee natsi-ideologiaa, mutta jos sanotaan suoraan, että joku on natsipelle, sen katsotaan kohdistuvan henkilöön. Se näyttää olevan pääviesti.
"Suomen oikeuslaitos ei edelleenkään tunnista kaikkia häirinnän tapoja"
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvösen mielestä hovioikeuden tuomio on muodollinen, mutta johdonmukainen päätös siitä, että asiallista käytöstä tulee noudattaa kaikkialla. Nykykäytännön mukaan ihminen joka loukkaa toisia saa myös suojaa loukkaukselta.
Hyvönen korostaa, että hovioikeus ei pitänyt Lokkaan kohdistunutta arvostelua sellaisena, että se olisi täyttänyt journalistisen ja poliittisen julkisen keskustelun kriteerit.
– Tämä päätös ei ole viesti journalismille.
Hänestä oikeuslaitoksissa olisi syytä pohtia sitä, millä tavoin häirintä ja kiusaaminen tapahtuvat.
– Se harvoin kohdistuu suoraan, esimerkiksi soittelemalla. Se tapahtuu etäältä ja välikäsien kautta.
Hyvönen pohtii, pitäisikö maalittamisesta tehdä erillinen rikosnimike, jolloin se voitaisiin paremmin tunnistaa.
– Tällainen toiminta ei kohdistu vain toimittajiin. Se ei silti saisi poistaa vahvankaan kritiikin mahdollisuutta.
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho puolestaan pitää hovioikeuden tuomiota kohtuuttomana. Hänen mielestään tuomiota perusteltiin niukasti.
Aho kertoo, että erityisesti häntä hämmensi se, että oikeuslaitos kiinnitti huomiota vain siihen, että Lokka on kerran soittanut Vehkoolle. Tätä ei pidetty häirintänä. Ahon mukaan oikeus sivuutti esimerkiksi Youtube-videot ja lukuisat muut tilanteet, joissa Lokka on puhunut Vehkoosta.
– Tämä kertoo siitä, että Suomen oikeuslaitos ei edelleenkään tunnista kaikkia häirinnän tapoja, joita Suomessa ja maailmalla käytetään. Se on huolestuttavaa.
Journalistiliiton puheenjohtajan mukaan on selvää, että hovioikeuden tuomio linjaa myös tulevaisuuden häirintätapauksia.
Johanna Vehkoo on vapaa toimittaja, ja hän on tehnyt myös Ylelle Valheenpaljastaja-juttusarjaa.
Ylen Journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen kommentoi, että Johanna Vehkoo on tehnyt hyvää ja perusteltua työtä Ylelle. Yle on valmis edelleen käyttämään freelancer-toimittaja Vehkoon palveluja.
– Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, mutta jos se sellaiseksi aikanaan jää, Yle ottaa tällaisen tuomion tietenkin vakavasti. Tämä nimenomainen tuomio ei kuitenkaan osoita sitä, että toimittaja olisi sopimaton tekemään sitä työtään, mitä hän on meille tehnyt.
