Lapin matkailualan yrityksissä ulkomaalaisten asiakkaiden varaukset ovat romahtaneet neljän viime viikon aikana. Lapin matkailuelinkeinon liiton matkailuyrityksille tekemän kyselyn mukaan jo kaksi kolmasosaa joulusesongin varauksista on peruttu.

– Syyskuussa tehdyn päätöksen jälkeen alkoi peruutusaalto ja se on kiihtynyt viime viikkoina, harmittelee matkailuyrittäjä ja Lapin matkailuelinkeinon liiton puheenjohtaja Pertti Yliniemi.

Tilanne on erityisen hankala niissä lukemattomissa Lapin matkailuyrityksissä, joissa ulkomaiset turistit muodostavat asiakaskunnan ylivoimaisen enemmistön. Näin on esimerkiksi Rovaniemen Lehtojärvellä sijaitsevassa Arctic Snowhotel & Glass Igloos -yrityksessä.

– Ulkomaalaisia asiakkaita on meillä 95–99 prosenttia. Kyllä tämä surkeaa tulee olemaan, mutta vielä ei ihan tarkkaan tiedä miten surkeaa, huokaa matkailuyrittäjä Ville Haavikko.

Haavikon mukaan tulevan talven liikevaihto on jäämässä noin 75–85 prosenttia pienemmäksi kuin edellistalvena. Tavallisena talvena yritys työllistää 55 henkilöä, tulevana talvena huomattavasti vähemmän.

– Pärjätään varmaan viidellätoista.

Kotimaan matkailu ei korvaa menetyksiä

Lapin Kauppakamari ja Lapin matkailuelinkeinon liitto kysyivät lappilaiselta yrittäjiltä varaustilannetta ja talousnäkymiä tulevalle talvelle. Edellinen kysely tehtiin elokuussa, ja tuoreimpaan kyselyyn osallistui runsaat 160 matkailualan yrittäjää.

Kyselyyn vastanneista matkailuyrittäjistä noin puolet ei usko, että he pystyvät korvaamaan talven tulomenetyksiä kotimaisilla asiakkailla. Elokuuussa näin ajatteli noin kolmannes vastaajista.

Vastanneista yrityksistä kaksi kolmasosaa arvioi, että liikevaihdosta katoaa vähintään puolet. 60 prosenttia uskoo edelleen, etteivät he selviä ensi talveen.

– Jos tällä tavalla jatketaan, niin varmasti puhutaan puolen miljardin menetyksestä, joka on valtava summa. Se alkaa olla tavallaan jo menetetty, sanoo pitkän linjan matkailuyrittäjä Pertti Yliniemi.

Ville Haavikon yritys kuuluu siihen 40 prosenttiin yrityksistä, joka arvioi selviävänsä tulevasta talvesta miten kuten, koska riskit on voitu pitää kurissa.

Hänen mielestään jatkuvia kasvun vuosia elänyt ala ehti Lapissa jo kuumentua yli ja alalla tehtiin liiankin riskialttiita investointeja.

– Tässä on nyt sitten yritystoiminnan riskit konkretisoituneet, Haavikko sanoo.

Hän näkee taloudellisesti vaikeassa tilanteessa hyviäkin puolia.

– Onpahan ollut aikaa harrastuksille ja perhe-elämälle. Olen koittanut tästä ottaa sen ilon irti.

Uusia matkustuslinjauksia odotetaan

Matkailualalla odotetaan nyt valtioneuvoston uusia linjauksia matkustusrajoituksista.

Yliniemen mukaan pohjoisen matkailussa avainasemassa ovat Finnairin ja muiden lentoyhtiöiden reittilennot, sillä ulkomaalaista matkailijoista saapuu Lappiin reittilennoilla noin 70 prosenttia ja chartereilla 30 prosenttia.

– Reittilennot ovat meille kaikkein tärkeimpiä, sillä jos esimerkiksi ei pääse Helsinkiin, niin ei pääse Lappiinkaan, Yliniemi sanoo.

Aiemmin hallitus on suunnitellut kahteen testauskertaan ja karanteeniin perustuvaa mallia, mutta perustuslakivaliokunta antoi suunnitelmille täystyrmäyksen.

Ylen saamien ennakkotietojen perusteella uudessa mallissa korkeintaan kolmen päivän matkalle Suomeen riittäisi lähtömaasta saatu negatiivinen koronatestitulos. Yli kolme mutta enintään seitsemän päivää kestävän matkan aikana Suomessa olisi tehtävä toinen testi.

Hallituksen odotetaan kertovan uudesta matkailurajoituksia koskevasta periaatepäätöksestä näinä päivä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

"On pelottavaa, että viikon päästä voi olla taas työtön" – Joni Sarajärven kaltaiset vuokratyöntekijät ovat ensimmäisinä jonossa, kun yritykset karsivat työvoimaa

Lappiin ja Rukalle saadaan sittenkin keskieurooppalaisia turisteja ensi talvena – Lufthansa ja Swiss aloittavat suorat lennot

Kuntien johtopaikoilla pelataan kovaa peliä. Epäluottamus hiertää monen kuntajohtajan ja luottamushenkilöiden välejä.

Lapin kunnanjohtajia on ollut otsikoissa tänä vuonna useita: Keminmaalta, Kittilästä, Kolarista, Pelkosenniemeltä ja Sodankylästä. Myös Lounais-Suomessa on syksyn aikana nähty kipeitä prosesseja.

Esimerkiksi Pöytyällä Työterveyslaitos alkaa selvittää johtamisongelmia. Kemiönsaaren kunnanjohtaja kyllästyi epäluottamukseen ja päätyi itse eroamaan tehtävästä. Samoin teki Kokemäen kaupunginjohtaja. Pyhärannassa taas valtuutettujen viisikko vaatii kunnanjohtajan erottamista.

Neljästä lounaissuomalaisesta tapauksesta kolme koskee naisjohtajia. Myös Lapissa luottamuspulan kanssa kipuilleet ovat enimmäkseen naisia.

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ei koe, että naiset olisivat alttiimpia rumalle kohtelulle.

– Ehkä naisten osuus epäluottamustapauksissa on kasvanut, koska naisten määrä ylipäänsä kuntajohtajissa on kasvanut. Totta on, että viime aikoina julkisuudessa on ollut useita naisjohtajia, mutta tapaukset ovat keskenään hyvin erilaisia.

Karhunen sanoo, että monet naiset ovat kunnianhimoisia uudistajia ja saattavat edetä reippain askelin. Siltikin hän kiistää, että kärjistyneet tilanteet liittyisivät nimenomaan sukupuoleen.

– Eivät ne liity kuntajohtajan ikäänkään.

Kiusaamisesta ja maalittamisesta on Karhusen mukaan kuitenkin selvää näyttöä.

– Kovin usein näkee myös sellaista, jossa kunnanjohtaja ei ole itse ollut syypää tilanteen syntyyn.

Miksi juuri nyt?

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajalta löytyy oitis kolmen kohdan lista, miksi kuntajohtajien ja luottamushenkilöiden välit kärjistyvät kiihtyvään tahtiin.

– Kunnat ovat tukalassa taloustilanteessa, ja budjetteja joudutaan leikkaamaan. Toiseksi: kuntavaalit lähenevät, ja puolueiden huoli kannatuksestaan koventaa kannanottoja. Kolmanneksi: sosiaalisessa mediassa kielenkäyttö on rumaa, Minna Karhunen toteaa.

Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen jatkaa luetteloa.

– Toimintaympäristö on muuttunut kiivaaksi. Nopeilla ratkaisuilla olisi kysyntää, mutta kunnalliseen maailmaan kuuluu hitaus, joka tulee demokratiasta. Asioita haluttaisiin viedä eteenpäin, mutta kun se ei ole toivottuun tahtiin mahdollista, turhaudutaan ja syytetään kunnanjohtajaa.

Airaksinen puhuu myös siitä, miten kuntajohtajien taustat ovat laajentuneet.

Suurten ikäluokkien kuntajohtajat olivat saaneet samankaltaisen koulutuksen: oli hallintotieteilijöitä ja oikeusoppineita, myös talousoppineita. Heillä oli sama sukupolvikokemus suomalaisesta yhteiskunnasta.

– Nykyään nuoremman polven kunnanjohtajissa on kaikkea teologista diplomi-insinööriin, terveystieteilijästä suomen kielen maisteriin.

Kaarinassa luodaan omaa "KiVa Kunta"-mallia

Harri Virta on johtanut Kaarinan kaupunkia 13 vuotta. Hän kertoo keskustelu- ja neuvottelukulttuurin muuttuneen tuossa ajassa selvästi.

– Sosiaalinen media on tuonut ihan oman värinsä. Kaikkiaankin sävy, jolla keskustellaan, on tullut rajummaksi.

Viimeiset kolme vuotta Virta on saanut seurata kuntien johtopaikoilla puhaltavia tuulia näköalapaikalta, Suomen Kuntajohtajat -yhdistyksen hallituksesta.

– En kommentoi julkisuudessa esillä olleita tapauksia, mutta yhä tiukemmin otetaan kantaa niin virkamiesten kuin poliitikkojenkin sanomisiin ja tekemisiin. Somesta on saatu kanava, jossa on helppo nokitella ja kiusatakin.

Kaarina on ollut ensimmäisten joukossa luomassa järjestelmää, jolla voidaan puuttua kaupungin henkilöstön epäasialliseen kohteluun.

– Syksyllä valtuuston puheenjohtajan johdolla rakennettiin malli, jolla voidaan tarttua poliitikkojen väliseen kiusaamiseen. Ja nyt rakennamme mallia sen varalle, että poliitikko kiusaa esimerkiksi esittelevää virkamiestä.

Harri Virran mielestä Kuntaliittokin voisi hyödyntää Kaarinassa kehitettyä järjestelmää. Kutsuttakoon sitä vaikka eräänlaiseksi KiVa Kunta -ohjelmaksi, sillä esikuvana on helppo nähdä koulukiusaamiseen puuttuva KiVa Koulu -malli.

Onko kaupunginjohtaja Virralla itsellään välineitä puuttua, jos joku alkaa kiusata häntä?

– Entisen esimieheni johtamisoppi oli, että kannattaa aina käyttäytyä normaalisti. Kiusaamistapausta pitää lähteä purkamaan heti alkuunsa. Pitkään jatkuneen kiusauksen lopettaminen on vaikeaa.

Törmäävätkö naiset "äijäkulttuuriin"?

Entinen Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko, joka on toiminut myös selvitysmiehenä Kittilän kunnan selkkauksessa, on selittänyt Lapin kiistoja perinteisen "äijäkulttuurin” ja uuden sukupolven johtajien yhteentörmäyksinä.

– Lapissa ovat pitkään pärjänneet johtajina kansanmiehet, jotka metsästävät, saunovat ja menevät siihen todellisuuteen, jossa Lapissa eletään. Jos johtaja tulee etelästä, puhuu strategiakieltä ja viestii somessa, voi tulla hankaluuksia, Rantakokko avasi asiaa Helsingin Sanomissa.

Ehkä nuoret, koulutetut naiset päätyvät myrskyn silmään, kun he eivät pysty katsomaan sormiensa läpi kunnassa tutuksi tullutta toimintatapaa.

– Uusilla johtajilla voi olla voimakas eettisyyden vaatimus. Ristiriita syntyy, jos luottamushenkilöillä on pitkäaikainen toimintatapa, jonka kuntajohtaja kokee epäeettiseksi, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen sanoo.

Kuntaliiton Minna Karhunen on samoilla linjoilla. Hän nostaa kuntajohtajan keskeiseksi hyveeksi tunneälyn.

– Miten erilaisten poliittisten ryhmien kanssa kommunikoidaan? Miten tehdään niin kutsuttuja vietteleviä siirtoja? Miten löydetään puhutteleva tapa viedä asioita eteenpäin? Tilanteisiin liittyy myös huumori ja puhetapa.

Kun kuntajohtajaa maalitetaan ja kiusataan, mitä hänen pitää sietää?

– Kyllä joutuu nauramaan vitseille, jotka eivät ole aina hyvän maun mukaisia. Jos kaikessa lähtee pahoittamaan mielensä, on tie aika lyhyt. Pitää antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Toki jossain tulee raja vastaan: selvää kiusaamista ei pidä sietää, Minna Karhunen linjaa.

Kunnanhallitus on kunnanjohtajan esimies

Kuntaliiton toimitusjohtajaa huolestuttaa, kuka kohta enää haluaa tai suostuu kuntajohtajaksi. Kunnilla on edessään taloudellisesti vaikeita vuosia, ja niistä selviämiseen tarvitaan osaavia johtajia.

Miten keskustelukulttuuri ja asioiden hoitaminen saadaan kunnissa siistittyä asialliseksi?

Minna Karhunen uskoo koulutuksen voimaan.

– Otamme tämän vahvasti esiin uusien luottamushenkilöiden koulutuksessa, kun kevään kuntavaaleissa on valittu uudet valtuustot. Aion myös keskustella asiasta poiittisten puolueiden kanssa. Puolueiden on herätettävä edustajansa ymmärtämään, mitä kunnanhallituksen rooli työnantajan edustajana ja kunnanjohtajan esimiehenä edellyttää.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella lauantaihin 24. 10. klo 23:een asti.

Hallituksen edellinen malli matkustusrajoituksista korona-aikana kaatui perustuslakivaliokunnan täyteen tyrmäykseen, jossa valiokunta edellytti hallitukselta täysin uuden lakiesityksen valmistelua. Uutta mallia on valmisteltu hallituksessa vajaat kaksi viikkoa. Asialla on kiire, tähdentää sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.).

– Tässä mielessä tilanne on aivan surkea, koska nyt on aivan liian pitkään jouduttu odottamaan selkeitä matkustussääntöjä, Lohi toteaa.

Lohi tähdentää, että tilanteesta kärsivät päivä päivältä enemmän Finnair ja matkailuyrittäjät eri puolilla Suomea. Lapin matkailualalle suunnatussa kyselyssä 60 prosenttia yrittäjistä uskoo, että he eivät selviä enää seuraavaan talveen. Puheenjohtaja Lohi tähdentää selkeyttä matkustuslinjauksessa.

– Suomella pitäisi olla omat linjaukset, tai olisi pitänyt jo olla. Niiden pitäisi olla sen tyyppisiä, että jos olet terve, tervetuloa Suomeen ja jos olet sairas jää kotiin.

Terveydenhuollossa hallituksen periaatepäätöstä niin ikään odotetaan, jotta tarvittaviin toimiin voidaan ryhtyä hyvissä ajoin ennen 23. marraskuuta, jolloin tartuntatautilain muutoksen on määrä astua voimaan. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkärin Markku Broaksen mukaan moniin kysymyksiin on vielä vastaukset saamatta.

– Tilanne on kestämätön. Terveydenhuollon täytyy tietää, kuka esimerkiksi tarkistaa terveystodistukset rajalla. Kuinka ja missä mahdollinen koronatestaus järjestetään? Kuka testit maksaa?

Matkustusrajoituksista ovat riippuvaisia useat muutkin kuin pienet ja suuret matkailualan yritykset. Esimerkiksi Finnair on ilmoittanut jo aiemmin, että epäselvässä tilanteessa, kun koneita joudutaan pitämään maassa, yhtiön tappiot ovat päivittäin noin kaksi miljoonaa euroa. Yhtiö on ilmoittanut jo mittavista henkilöstövähennyksistä.

– Mitä pidempään ahdinko jatkuu, sitä pitempään palautuminen kestää. Finnair pystyy lentämään nyt noin 10 prosenttia lennoistaan. Jos lennoista voitaisiin palauttaa 30 prosenttia, niin se olisi merkittävä edistys nykytilanteeseen, toteaa Markus Lohi, joka tapaa ensi viikolla Finnairin toimitusjohtaja Topi Mannerin.

Hallituksen esityksiä matkustusrajoitusten linjauksista odotettiin tällä viikolla, mutta julkistaminen siirtyi ainakin ensi viikkoon.

– Täytyy tunnustaa, että tällä asialla olisi nyt kerta kaikkiaan kiire. Matkailuala on odottanut useita viikkoja ja ahdinko syvenee kaikkialla Suomessa, tuskailee Markus Lohi.

Lue myös:

Kansliapäälliköt puolustavat kehnoksi syytettyä lainvalmistelua: "On helpompi olla kriitikko kuin kirjoittaja”

Yli 60 prosenttia Lapin joulusesongin matkoista on peruttu – lumihotellin yrittäjä: "Surkeaa tulee, mutta vielä ei tiedä kuinka surkeaa"

Hallitus viimeistelee matkailun pelisääntöjä: Kolmen päivän matkalle riittäisi testi lähtömaassa, pidemmällä matkalla tehtäisiin toinen Suomessa

Lapin matkailuyrittäjät kaipaavat hallitukselta pikaisesti selkeitä linjauksia matkailun helpottamisesta – Lintilä: Toinen testi voisi olla pikatesti

Maanantaista lähtien Muumilaakson asukkaat puhuvat koltansaamen kieltä. Koltansaame on Suomessa puhutuista saamen kielistä uhanalaisin ja sitä puhuu koko maailmassa arviolta vain 300 ihmistä.

Kolttayhteisö on odottanut koltansaamenkielisten muumien alkamista kuin kuuta nousevaa, sillä äidinkielisiä ohjelmia ei koltaksi juuri ole.

Sevettijärveläinen alakoululainen Pieti Niemenmaa aikookin olla maanantaina ruudun ääressä. Erityiseksi kokemuksen tekee se, että Mymmelille äänen on antanut hänen oma äitinsä, Heini Wesslin.

– Aion katsoa muumit ja odotan niitä jännityksellä. Hyvä, että muumit puhuvat nyt kolttaa, sanoo Niemenmaa.

Sevettijärven koulun saamen opettaja Hanna-Maaria Kiprianoff aikoo katsoa oppilaidensa kanssa koltansaamenkielisiä muumeja erityisen tarkasti. Kiprianoffin mielestä äidinkielisten muumien merkitys on suuri koltansaamen opetukselle.

– Tässä on ollut niin laajasti kolttasaamelaisia mukana. Yhdessä tekeminen on tärkeää. Samalla oppilaat näkevät, että on hauska juttu oppia koltansaamea, sanoo Kiprianoff.

Saamen opettajalle muumit eivät ole vain pelkkä ohjelma, vaan myös uutta oppimateriaalia.

– Olen suunnitellut, että käytän muumeja koltan kielen tunneilla ja teen niistä tehtäviä. On hauskaa, kun on uutta materiaalia ja oppilaat kuulevat kieltä enemmän. Muutenhan on niin, että vain minä vain puhun täällä, naurahtaa Kiprianoff.

Poromiehen näyttelemä hahmo flirttailee Niiskuneidille

Kuluvan vuoden aikana Muumilaakso-sarjaa on dubattu kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Keväällä nähtiin yhden tuotantokauden verran pohjoissaamenkielisiä muumeja. Syksyllä ruudun ovat vallanneet toisen tuotantokauden jaksot inarinsaamen kielellä ja ensi viikosta lähtien on koltansaamenkielisten muumien vuoro.

Kun saamenkielisiä ääninäyttelijöitä etsittiin tämän vuoden alussa Muumilaakso-sarjaan, kolttayhteisössä käännettiin joka ainut kivi ja kanto, että rooleihin löydetään sopivat henkilöt. Ääninäyttelijöiden kirjo onkin laaja, sillä äänensä muumihahmoille ovat antaneet niin poromiehet, artistit kuin saamelaispoliitikotkin.

Sevettijärveläinen poromies Juha Feodoroff näyttelee Herra Virkkusta, joka on kova urheilemaan ja flirttailee Niiskuneidin kanssa.

– Dubbaus oli aluksi hieman vaikeaa, mutta sitten se alkoi sujumaan. Jännittää vain, että minkälainen siitä tuli, miettii Feodoroff.

Kylälaiset ovat jo kovasti kyselleet Feodoroffilta, että koska poromiehen roolisuoritusta päästään katsomaan.

– Oli hieno asia olla mukana tässä. Samalla edistämme myös kieltämme, sanoo Feodoroff.

Koltansaamenkieliset Muumilaakso-jaksot on kääntänyt Tiina Sanila-Aikio.

Traumaattiset kokemukset omasta kielestä nostivat päätään

Muumilaakso on suomalaisbrittiläinen yhteistuotanto. Ylen osatuottaman sarjan on tehnyt suomalainen tuotantoyhtiö Gutsy Animations.

Tuotantoyhtiön brändi- ja kehitysjohtaja Reetta Ranta on onnellinen, että saamenkieliset muumit on saatu purkkiin ja yleisölle ruutuihin. Matka on ollut pitkä ja raskaskin.

– Olen niin ylpeä, että tiimi, joka on kädet savessa tehnyt tätä, on saanut sen tehtyä. Vaikka on tullut näyttelijäperuutuksia viime hetkillä, erinäisiä esteitä ja korona tähän päälle, niin silti on saatu purkkiin kaikki ajallaan ja hahmot luotua. Me olemme tehneet historiaa ja tulevaisuutta samaan aikaan, iloitsee Ranta.

Alun perin Muumilaakso-sarja oli tarkoitus dubata vain pohjoissaameksi ja tekstittää inarin- ja koltansaameksi. Päätös herätti saamelaisyhteisössä suurta pettymystä. Yle, GutsyAnimations ja saamelaiskäräjät kuitenkin neuvottelivat dubbauksesta uudestaan ja sopivat, että Muumilaakso-animaatio dubataan osittain kaikille Suomessa puhutuille saamen kielille.

Reetta Ranta kertoo, että vaikka saamen kieliryhmät ovatkin pieniä ja siten näyttelijöitä oli vaikea löytää, niin laatu ylitti odotukset.

Saamenkielisten muumien tekeminen oli kuitenkin monelle ääninäyttelijälle ja myös tuotantoporukalle raskasta. Historian vääryydet ja saamelaisten kokemat traumaattiset kokemukset omasta kielestä nostivat päätään.

– Tässä ei ole kyse pelkästään kielestä vaan myös siitä, että tietyt kansat ja yhteisöt tulevat näkyväksi ja kuuluvaksi. Jos nyt lähtisin tekemään tätä työtä uudelleen, niin budjetin salliessa ottaisin tähän mukaan jonkun traumaterapeutin, joka voisi auttaa sekä tekijätiimiä että yhteisön jäseniä siinä, mitä me olemme oikeastaan tekemässä, että ymmärretään se kokonaisuus, sanoo Ranta.

Suurin yllätys on ollut se, miten paljon tunteita dubbausprosessiin on liittynyt.

– Tässä on kyse koko identiteetin tunnustamisesta ja tunnistamisesta, ja niiden traumojen huoltamisesta isossa mittakaavassa, sanoo Reetta Ranta.

Koltansaamenkielinen Muumilaakso alkaa Yle TV2:ssa maanantaina 26.10. kello 8.25. Samalla se tulee katsottavaksi Yle Areenaan.

Ilman ulkomaalaisia turisteja Lappiin viime vuosina rakennetut revontulikodat eli lasi-iglut uhkaavat jäädä tyhjilleen. Kotimaisten turistien houkuttelemiseksi hintoja on laskettu ja igluöistä on räätälöity karsittuja paketteja, mutta tarjontaa on niin paljon, ettei kotimaisia tulijoita millään riitä tarpeeksi satoihin kohteisiin eri puolilla Lappia.

Taajimmassa revontulikotia on Inarissa, reilusti yli 200 kappaletta. Inarilaisen Wilderness Hotelsien toimitusjohtaja Jouko Lappalainen on kampanjoinut kovasti koko syksyn saadakseen lasi-igluihinsa yöpyjiä kotimaasta.

– Me yritämme markkinoida toki kotimaahan tällä hetkellä. Vähän pienemmällä hinnalla on myyty kotimaisille, varsinkin näin syysaikaan, joka on muutenkin rauhallisempaa aikaa, kertoo Jouko Lappalainen.

Saariselältä tavoitetut matkailijat olivat jopa innoissaan mahdollisuudesta yöpyä iglussa. Listahinta – melkein tonni yöltä – pelotti, mutta tarjoukset kiinnostivat.

– Ilman muuta kiinnostaa, olen utelias uusille kokemuksille. Mikä ettei – lasikatto ja näkee taivaalle, kiinnostaisi, kertoi Sari Lajunen.

Kouvolalainen Joona Timperi olisi myös maksamaan pienen bonuksen yöpymisen hinnasta, jos sillä saisi katsella revontulia.

– Kuulostaa ainakin ihan mielenkiintoiselta. Voisi olla elämyksellinen kokemus. Kyllä etelän miehelle ne revontulet olisivat elämys, jos niitä sattuisi näkemään.

Joulumatkailijoista 80 prosenttia jää tulematta

Rovaniemen matkailumarkkinointiyhtiö Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen arvioi, että matkailuyrityksille tärkeän joulusesongin aikaan kansainvälisistä matkailijoista jää tulematta noin 80 prosenttia.

– Tuotakin arviota on sanottu optimistiseksi. Se tarkoittaisi sitä, että kun viime joulusesonkina Lapissa kävi parisataatuhatta matkailijaa, nyt heitä tulisi noin 40 000–50 000.

Kärkkäisen mukaan Lapissa odotetaankin nyt kuumeisesti hallituksen päätöksiä uusista matkailurajoituksista. Se on kuitenkin vain yksi osa monimutkaisesta kansainvälisen matkailun palapelistä.

– Lähtömaiden tilanne vaikuttaa tietysti myös paljon, esimerkiksi Espanjassa on julistettu hätätila koronapandemian vuoksi. Se ei voi olla vaikuttamatta lähtöhalukkuuteen. Kaikki riippuu myös logistiikasta, eli jos ei ole lentoja, ei tänne kovin helposti edes pääse, sanoo Kärkkäinen.

Lue lisää: Hallitus viimeistelee matkailun pelisääntöjä: Kolmen päivän matkalle riittäisi testi lähtömaassa, pidemmällä matkalla tehtäisiin toinen Suomessa

Suomalaisille tarjotaan karsittuja iglupaketteja

Tavallisesti revontulikodissa yöpyville aasialaisille kaikki on uutta ja eksoottista ja he käyttävät surutta oheispalveluja. Matkailuyrittäjä Jouko Lappalaisen mukaan kotimaisille matkailijoille on puolestaan laadittu hieman riisutumpia palvelupaketteja.

Kotimaisten igluturistien kokemukset ovat olleet lähes poikkeuksetta positiivisia.

– Ainoa asia, mistä tulee vähän nurinaa, on varustus. Ollaan vailla muun muassa keittiötä niihin, vaikka vieressä on ravintola, josta saa maukasta ruokaa. Me kai haluamme olla niin omavaraisia, Jouko Lappalainen pohtii.

Sanna Kärkkäisen mukaan kansainvälisten turistien puute iskee koko Lapin matkailualaan. Kotimaisista matkailijoista kilpailtaessa yritysten tilanne vaihtelee.

– Kotimaan kysyntä ei millään täytä tällaista määrää revontulikotia meillä. Meitä suomalaisia on vain niin rajattu määrä ja kohteita on paljon, sanoo Wilderness Hotelsin toimitusjohtaja Jouko Lappalainen.

Kymmenen miljoonan investoinnit jäissä

Inarissa on jo valmiina yli kymmenen miljoonan investoinnit uusiin igluihin, mutta ne ovat nyt jäissä. Varauksia on kuitenkin jo tuleville kausille, mikä antaa toivoa.

Yrittäjä Markku Inkilä Northerlights Villagesta Saariselältä ei usko pandemian kestävän ikuisesti. Iglut ovat ja pysyvät, ja lisää rakennetaan heti, kun on mahdollista.

– Ei kai ne siitä mihinkään lähde, ei niillä jalkojakaan ole. Siinähän ne tököttää. Ei niitä olisi varaa pitää tyhjänä ollenkaan, mutta kyllä me tuonne 2021 loppuun asti täällä tökötetään satavarmasti, vannoo Markku Inkilä.

Yrittäjätoveri Jouko Lappalainen jakaa Inkilän näkemyksen ja on toiveikas. Vaikka ulkomaalaiset ovat nyt poissa, ei Lappalainen usko heidän lopulliseen katoamiseensa.

– Jotenkin minulla on kuitenkin näkemys, ettei maailma voi tähän tautiin loppua. Tämä talvi päästään kyllä jollain lailla ja sitten vain kohti uutta nousua ensi vuonna, Lappalainen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.

Lue myös: Yli 60 prosenttia Lapin joulusesongin matkoista on peruttu – lumihotellin yrittäjä: "Surkeaa tulee, mutta vielä ei tiedä kuinka surkeaa"

Paavo Väyrynen on valittu keskustan kaksikielisen piirin uudeksi edustajaksi puoluehallitukseen. Piiri teki valintansa syyskokouksessaan maanantaina.

Väyrynen saattaa siis nousta puoluehallitukseen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi piiriin kuuluvan Maalahdenseudun Keskustan kautta. Marraskuussa kokoontuva puoluevaltuusto valitsee puoluehallituksen jäsenet.

Valinta tarkoittaisi, että Väyrynen saa puolueessa rivijäsentä isomman aseman. Puoluehallitus johtaa puolueen yleistä toimintaa.

Kaksikielisessä piirissä uskotaan, että Väyrysen valinta nostaa puolueen kannatuslukuja.

– Olen satavarma, että Väyrynen valitaan, koska hän on meidän ainoa ehdokas. Kukaan muu ei ehdolle tarjoutunut, sanoo piirin uudeksi puheenjohtajaksi noussut Peter Albäck.

Asiaa voi vielä mutkistaa se, että puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen on puhunut aiemmin Ilta-Sanomien haastattelussa naiskiintiöstä.

Pirkkalainen kertoi haastattelussa, että miehiä ja naisia pitäisi olla puoluehallituksessa vähintään 40 prosenttia, joten puoluevaltuusto joutuu joskus poikkeamaan piirien esityksistä.

Keskustan kaksikielinen piiri on ollut jo pitkään napit vastakkain puolueen johdon kanssa.

Piiri valitsi maanantain syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajakseen kruunupyyläisen Peter Albäckin, joka on arvostellut puoluetta muun muassa kielellisestä syrjinnästä. Puolue on kiistänyt väitteet.

Kaksikielisen piirijärjestön toimialueena on koko Suomi ja sillä on 17 paikallisjärjestöä.

Lue myös:

Huhu: Väyrysmielisyys Etelä-Pohjanmaan keskustapiirin toiminnanjohtajan erottamisen syy – puheenjohtajisto tyrmää

Paavo Väyrystä ollaan nostamassa keskustan puoluehallitukseen – ruotsinkielinen piiri uskoo Väyrysen nostavan puolueen kannatusluvut

Paavo Väyrynen liittyy keskustaan ruotsinkielisen osaston kautta – "Ruotsinkielisen piirin jäsenenä ryhdyn perustamaan osastoa Helsinkiin"

Lapin huskyfarmeilla ahertavia rekikoiria uhkaava toimettomuus ja jopa pelot koirien massalopettamisista ovat herättäneet suomalaisissa ennennäkemättömän auttamisen halun. Koirille luvattuja ruokalahjoituksia on jo kymmeniä tonneja ja kampanjointi on laajenemassa Suomen rajojen ulkopuolellekin.

Kansainvälisille markkinoille tähtäävän kampanjan takana ovat oululaiset stand up -koomikko Jean-Eric 'Zaani' Chaumentin ja yrittäjä Ville Wallenius. Tällä hetkellä kaksikon perustama yhdistys odottaa vielä varainkeruulupaa, mutta tavoitteet on asetettu korkealle.

– Ihan vaatimattomat 8–10 miljoonaa euroa. Meitä hymyilyttää nyt, mutta se on oikeasti se avun tarve. Toivotaan, että ihmiset tajuavat että tilanne on aika vakava, sanoo taiteilijanimellä Zaani tunnettu Chaumentin.

Walleniuksen mukaan tarkoituksena ei ole lahjoittaa suoraan rahaa, vaan järjestää lahjoitusten avulla koiravaljakoille töitä. Yksi keino voisi olla esimerkiksi safarilahjakorttien hankkiminen.

– Tuetaan rekikoirayrittäjiä ja nimenomaan niitä, joiden liiketoiminta perustuu huskysafareihin ostamalla heiltä safareita tai sitten ruoka-avun kautta. Katsotaan, mistä se paras keino löytyy, Wallenius kertoo.

Pitkän linjan koiravaljakkoyrittäjä Aki Holck on tyytyväinen, että yrittäjiä tuetaan vaikeassa tilanteessa.

– Totta kai olen kiitollinen kaikille, jotka lähtevät auttamaan Lapin matkailua ja koiravaljakkoyrittäjiä. Tämä on minusta tosi hieno idea.

Merkkejä joukkolopettamisista ei ole

Talvisesongin aikana Lapissa on normaalisti arviolta ainakin 5000–7000 rekikoiraa.

Koronan pysäyttäessä kevättalven matkailukauden myös rekikoirayritykset jäivät pyörimään tyhjäkäynnillä. Kesän ja syksyn ajan koiravaljakkoyrittäjät ovat odottaneet koronarajoitusten poistumista kuumeisesti.

Epämääräisen tilanteen vuoksi tulevalle talvellekin tehtyjä varauksia perutaan kiihtyvällä tahdilla.

Pahimpien julkisuudessa esitettyjen uhkakuvien (siirryt toiseen palveluun) mukaan uhkana on ollut jopa koirien lopettaminen jos yrityksen toiminta on vaakalaudalla, eikä koirien ylläpitoon riitä varoja.

Lapin valvontaeläinlääkäreiden mukaan vielä ei tosin ole tavattu asioita, jotka viittaisivat hoidon laiminlyönteihin missään osassa Lappia.

Inarin kunnaneläinlääkärin Marja Pedersenin mukaan tiedossa ei ole myöskään koirien joukkolopetuksia, vaikka koiratarhojen tiukka tilanne on tiedossa.

– Ahdingossa tarhat ovat, sen olen ymmärtänyt heidän puheistaan, kertoo Marja Pedersen.

Itsekin Lapissa matkailutyötä tehneenä Zaanin huoli koirien puolesta heräsi juuri lopettamispuheista.

– Nyt puhutaan avuttomista eläimistä, jotka eivät voi itse mennä mihinkään työkkäriin. Me haluamme pelastaa koirat, ja sitä kautta ne yritykset.

Kymmenien tonnien ruokalahjoituksia

Myös useat yritykset ovat ryhtyneet auttamaan valjakkokoiria. Esimerkiksi moni koiranruokavalmistaja on luvannut lähettää rekikoirille ruokaa ja lahjoitusten yhteismäärä nousee jo kymmeniin tuhansiin kiloihin.

Myös kummikoiratoimintaa valjakkokoirille on kehitelty.

Aki Holck ei ole lähtenyt mukaan kummikampanjoihin. Hän kannustaa ihmisiä mieluummin vaikkapa ostamaan lahjakortteja, joiden avulla koirat ja niitä hoitavat ja treenaavat ihmiset saisivat pitää työnsä.

– Haluan mieluummin pitää koirat siinä työssä, mitä varten ne ovatkin. Koirat ovat leimautuneet omaan reviiriinsä ja tarvitsevat laumaa ja tuttuja hoitajia, Holck sanoo.

Lapissa on kymmeniä koiravaljakkoyrittäjiä, joista osa on tullut vasta alalle. Heille tilanne on huomattavasti vaikeampi kuin kokeneelle yrittäjälle.

30 vuotta valjakkoyrittäjänä toiminut Holck uskoo pärjäävänsä talven yli, mutta tietää että tilanne ei ole helppo.

– Täytyy suhteuttaa menot eikä mitään investointeja, vain ylläpitoa ja koirien huoltoa. Tällä tavalla lähdetään tulevaan talveen. Totta kai koirat treenataan, se on ykkösasia kuitenkin.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.

Lue myös: Husky-yrittäjä: "Emme voi laittaa ovia kiinni ja lähteä pois, koirat on ruokittava" – näin neljä lappilaista kertoo matkailukriisin vaikutuksista

Suomalaiset yöpyivät Lapin hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä syyskuussa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat ruskaretkien aikaan seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Suomalaisten yöpymisiä kirjattiin Lapin majoitusliikkeissä runsaat 191 000.

Isoista matkailukeskuksista erityisesti Inari houkutteli aiempaa useamman suomalaisen vieraaksi. Sen sijaan esimerkiksi Kittilässä, Kolarissa ja Rovaniemellä kotimaisia matkailijoita yöpyi viimevuotista vähemmän. Kovimmat, yli sadan prosentin kasvuprosentit majoittumisissa mitattiin Pellossa ja Ylitorniolla.

Moni suomalainen suuntasi syyskuussa Lappiin, sillä ulkomaille matkustaminen ei onnistunut matkustusrajoitusten vuoksi.

97 prosenttia suomalaisia

Suomalaisten osuus Lapin majoitusliikkeiden yöpymisistä oli syyskuussa 97 prosenttia, sillä ulkomaalaisia ei juuri Lapissa viime kuussa näkynyt koronatilanteen takia. Ulkomaalaisten vieraiden yöpymisiä oli vajaat 7000, mikä on peräti 80 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kun mukaan lasketaan suomalaisten ja ulkomaalaisten yöpymiset, syyskuu oli Lapissa kuutisen prosenttia viime vuoden syyskuuta heikompi majoittumisten määrässä. Syyskuu oli Lapin matkailuväelle elokuuta parempaa aikaa, sillä elokuussa yöpymisiä oli 23 prosenttia vuoden takaista vähemmän.

Koko maassa rekisteröityjä yöpymisiä oli syyskuussa liki kolmannes vuoden takaista vähemmän, yhteensä runsaat 1,2 miljoonaa. Esimerkiksi Helsingissä majoittumisten määrä romahti yli 70 prosenttia.

Tammi-syyskuussa Lapin rekisteröidyt yöpymiset olivat 25 prosenttia jäljessä viime vuoden vastaavaa aikaa. Koko maassa vähennystä viime vuoden tammi-syyskuuhun oli 36 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen syyskuun majoitustilastoista, jotka julkaistiin keskiviikkona. Tilastot eivät kerro koko totuutta ruskaretkeläisten määrästä sillä niissä eivät näy kaikki majapaikat.

Valmentaja ja kuntosaliyrittäjä Vertti Harjuniemi on monille tuttu muun muassa television treenaussarjoista. Toisinaan hänet sekoitetaan myös toiseen rovaniemeläismieheen, nimittäin Antti Tuiskuun.

– On siitä tullut kyselyjä, ei ehkä enää niin paljon kuin aiemmin, Harjuniemi nauraa.

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut mies paljasti kuitenkin, että hän ja Tuisku olivat luokkakavereita yläasteella Rovaniemellä.

Tällä hetkellä Harjuniemeä pitää kiireisenä oma yritys, jossa valmennetaan muun muassa pelastusopiston pääsykokeisiin. Harjuniemi on myös itse aiemmalta ammatiltaan palomies. Tampereella pelastuslaitoksella työskennellessään hän teki sekä ensihoitajan että palomiehen töitä.

Kuuden vuoden jaksoon pelastuslaitoksella liittyy hänellä paljon muistoja.

"Kumpikaan meistä ei ollut edes nähnyt vastasyntynyttä"

– Mieleenpainuvimmat muistot ovat ensihoitopuolelta vaikka voisi kuvitella, että isot tulipalot ovat raflaavia. Mutta ensihoitotehtävät ovat kuitenkin enemmän niitä, joissa pelastetaan henkiä.

Yksi tällainen tilanne oli kotona alkanut synnytys. Harjuniemi oli parinsa kanssa ensimmäisenä paikalla, kun kaksosvauvat syntyivät kolme kuukautta etuajassa.

– Kumpikaan meistä ei ollut edes nähnyt vastasyntynyttä. Meillä oli vain opistosta saatu parin päivän koulutus aiheeseen ja sillä pohjalla mentiin.

– Kun puhutaan kolme kuukautta etuajassa syntyneistä, niin he ovat niin pieniä, ettei ole edes olemassa välineitä hengityksen tukemiseen. Yritimme antaa vauvoille happea ja pitää lämpimänä ja koko ajan olimme yhteydessä puhelimella lääkäriin sairaalaan.

Pienet keskosvauvat ja äiti saatiin turvallisesti sairaalaan, mutta vastasyntyneiden kohtalo oli jäänyt mietityttämään Harjuniemeä.

– Yritin moneen kertaan kysellä, että mitenköhän näiden vauvojen kävi, mutta kukaan ei oikein tiennyt.

Kului vuosia ja sitten sattumalta tamperelaisessa kahvilassa hän törmäsi aiheeseen.

– Selasin jotain kaupunkilehteä, jossa oli juttua ensihoidosta. Luin sitä siinä kahvinjuonnin lomassa tajusin, että siinähän ovat ne pikkuvauvat ja että se tarina kertoo juuri siitä tapauksesta, jossa minä olin ollut mukana. Ja kaikki oli mennyt hyvin.

Harjuniemi jätti työt pelastuslaitoksella kuuden vuoden jälkeen, koska halusi panostaa valmentamiseen. Mutta hänelle työ pelastuslaitoksella vastasi juuri sitä mitä hän odottikin.

– Se on hieno ammatti ja uskon, että jollain tavalla se on kaikille kutsumusammatti. Kaikki tietää, miten tärkeää työtä siinä tehdään ja se on tosi arvokasta duunia.

Millaista on treenata Suomen vahvin mies -kilpailuun? Katso koko haastattelu Yle Areenasta

Rovaniemen hovioikeus on tuominnut ylitorniolaisen miehen kahdesta murhan yrityksestä. Uhreina olivat miehen entinen puoliso ja heidän yhteinen lapsensa. Hovioikeus tuomitsi miehen 9 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankeuteen.

Syyttäjä katsoi, että mies oli yrittänyt polttaa elävältä naisen ja yksivuotiaan lapsen Ylitorniolla elokuussa 2019. Kun uhrit pääsivät pakenemaan palavasta talosta, mies lähti heidän peräänsä teräaseen kanssa.

Lopulta nainen ja lapsi onnistuivat pelastautumaan, kun he pääsivät ohikulkeneen auton kyytiin.

Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta kahdesta murhan yrityksestä jo aiemmin Lapin käräjäoikeudessa, mutta käräjäoikeus ei löytänyt riittävästi näyttöä, jotta mies olisi voitu tuomita tapon tai murhan yrityksistä.

Käräjäoikeus tuomitsi hänet kahdesta törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä ja useista muista rikoksista neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Hovioikeus: tekotapa oli raaka ja julma

Syyttäjä valitti Rovaniemen hovioikeuteen ja uusi rangaistusvaatimuksensa. Hovioikeus katsoi, että miehen tarkoituksena oli tappaa ex-puoliso ja heidän yhteinen lapsensa.

Hovioikeuden mukaan syytetyn menettely osoitti päättäväisyyttä ja sitkeää surmaamispyrkimystä, koska hän jatkoi yritystään sen jälkeen kun asunnon polttaminen epäonnistui. Mies oli ajanut naista ja pientä lasta takaa teräase kädessään.

Hovioikeus piti tekotapaa raakana ja julmana. Miehen syyksi luettiin kaksi murhan yritystä.

Mies on ollut vangittuna yli vuoden eli sen jälkeen kun hänet otettiin kiinni rikospaikalta. Lisäksi mies velvoitettiin korvaamaan henkisestä kärsimyksestä molemmille uhreilleen 4000 euroa.

Hovioikeuden ratkaisusta voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

KORJATTU: Mies on ollut vangittuna yli vuoden, ei yli kaksi vuotta kuten jutussa alun perin virheellisesti luki.

Viikonlopusta on tulossa pääosin poutainen, vaikkakin osassa maata pilvinen. Suomen ylle vahvistuu korkeapaine, ja etenkin Lappiin virtaa kylmää ja kuivaa ilmaa.

Ensi yöstä on tulossa maan pohjoisosassa kylmä, ja pakkasta voi olla Pohjois-Lapissa paikoin 25 astetta. Muualla pohjoisessa lämpötilat ovat ensi yönä 10–20 pakkasasteen välillä.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä pakkasta on pohjoisessa enimmillään 10 astetta, mutta tämän jälkeen sää lauhtuu.

– Viime yönä mitattiin Enontekiöllä -16,9 astetta ja se on toistaiseksi tämän syksyn kylmin lukema. Ensi yönä on selvästi kylmempää, sanoo Ylen meteorologi Anssi Vähämäki.

Muualla Suomessa lämpötila on öisin selvästi nollan yläpuolella. Vähämäen mukaan maan keski- ja eteläosassa on päivisin 5–10 astetta lämmintä. Lukemat ovat muutaman asteen tavanomaista lämpimämpiä.

– Lapissa on lauantaina päivälläkin muutaman asteen pakkasen puolella.

Ensi viikko alkaa sateisena. Vähämäen mukaan pitempiaikaista kylmenemistä ei ole nykyisen ennusteen perusteella luvassa.

– Tuulet kääntyvät sunnuntaina puhaltamaan etelästä ja myös Lapissa ollaan plussalla. Ainakin maanantaina ja tiistaina Suomen yli kulkee sateita.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Lue myös:

Lapissa lähennellään viikonloppuna jopa -25 asteen pakkasia

Koronaepidemia on edennyt kiihtymisvaiheeseen Lapissa Rovaniemellä. Asiasta kertoi Rovaniemen kaupunki perjantaina.

Rovaniemellä suositellaan keskeytettäväksi kaikki yli 12-vuotiaiden sisätiloissa tapahtuva ryhmäharrastustoiminta kahdeksi viikoksi. Kaupunki täsmentää harrastussuositusta vielä myöhemmin perjantaina.

Lisäksi yli 20 hengen yksityistilaisuuksien järjestämistä ei suositella. Suositukset antoivat Rovaniemen kaupunki ja Lapin sairaanhoitopiiri perjantaina.

Syynä on koronatilanteen paheneminen Lapin pääkaupungissa.

– Viimeisen viikon aikana on tullut runsaasti tapauksia, joiden alkuperää ei ole voitu tunnistaa ja tautitapauksia esiintyy väestöön nähden paljon, infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo.

Rovaniemellä on todettu tällä viikolla perjantai-iltapäivään mennessä jo 19 koronavirustartuntaa. Tämän myötä koronaviruksen ilmaantuvuus on ollut kahden viime viikon aikana jo lähes 59 kappaletta 100 000 asukasta kohti.

– Lukema on selvästi maan keskivertoa korkeampi, mutta muualla maassa on toki suurempiakin lukuja, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Broas lisää.

Viime viikolla kaikista Rovaniemellä otetuista koronanäytteistä 1,2 prosenttia oli positiivisia.

Tauti leviää nuorten parissa

Kaupungilta kerrotaan, että epidemia näyttää Rovaniemellä tällä hetkellä leviävän nuorten ja nuorten aikuisten joukossa, joten suosituksilla pyritään vaikuttamaan juuri tähän ryhmään.

– Nyt on hyvin tärkeä ymmärtää Rovaniemellä, että tautia esiintyy väestössä ensimmäistä kertaa kohtalaisen laajasti. Jos kontakteja ja tartuntareittejä ei lähdetä vähentämään ja katkaisemaan, epidemia voi lähteä hyvin rajuun kasvuun. Jos emme tee yhtään mitään, tautitapaukset voivat jopa kaksinkertaistua viikossa, Broas varoittaa.

Rovaniemeläinen Seija Lehtilahti kuvailee pahenevaa koronatilannetta kaupungissa ja koko maassa aika erikoiseksi.

– Se vaikuttaa moneen asiaan. Työskentelen teho-osastolla, ja siellä se on vaikuttanut ilmapiiriin ja varautumiseen, Lehtilahti sanoo.

Viime päivinä Lehtilahti, kuten monet muutkin rovaniemeläiset, on pyrkinyt muistamaan suositusten mukaisesti laittamaan maskin kasvoilleen kauppaan lähtiessä.

– Yritän muistaa käyttää, vaikka se ei aina onnistu. Ei ole aiemmin kuulunut asiaan, Lehtilahti sanoo.

Maskit naamalle

Lisäksi kaupungissa suositellaan pitämään kasvomaskeja sisätiloissa, joissa ei voida pitää turvavälejä sekä huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on voimassa vahva suositus kasvomaskin käytöstä seuraavan neljän viikon ajan.

Kaupunki muistuttaa, että vähävaraisten maskijakelu on tarkoitettu vain kotitalouksille, ei ryhmätoimintoihin, työpaikkojen tai oppilaitosten käyttöön.

Suosituksilla pyritään rajaamaan epidemian leviämistä. Jos se ei onnistu, edessä on raskaampia rajoitustoimia kuten liikuntapaikkojen sulkemisia.

Ravintolat kiinni puolilta öin

Lapin sairaanhoitopiiri ja Rovaniemen kaupunki myös valtioneuvoston torstaina päättämien ravintolarajoitusten noudattamista Rovaniemellä. Suositus on voimassa kiihtymisvaiheen ajan.

Rajoitusten mukaan yökerhojen, baarien, pubien ja vastaavien anniskelupaikkojen tulee lopettaa alkoholin anniskelu kello 22 ja sulkea ravintolat kello 23. Muut ravintolat voivat olla auki kello 24:een saakka ja näissäkin ravintoloissa anniskelu loppuu kello 22.

Broas ei antanut arvioita siitä, kuinka pian hän uskoo suositusten purevan ja kääntävän tartuntojen määrän laskuun.

– Tämä on hyvin paljon kiinni siitä, millä tavalla ihmiset toimivat. Nyt jos ihmiset pitävät turvavälejä ja maskeja, tilanne voidaan saada hyvin nopeastikin haltuun.

Muualla Lapissa rauhallisempaa

Rovaniemeä lukuunottamatta muualla Lapin sairaanhoitopiirin alueella koronatilanne on rauhallinen ja perus- eli suvantovaiheessa. Sama tilanne on koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä.

Muualla maassa epidemian kiihtymisvaiheessa ovat Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaa.

Seuraavassa epidemian vaiheessa eli leviämisvaiheessa on Vaasan sairaanhoitopiiri. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri oli aiemmin kiihtymisvaiheessa, mutta on palannut perusvaiheeseen.

Suositukset saattavat johtaa määräyksiin, jos tilanne pahenee

Uusissa ohjeissa on kyse vasta suosituksista, korostaa Rovaniemen kaupungin sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtaja Antti Lassila.

– Ei ole vielä tiedossa rajoituksia tai määräyksiä suojainten käytöstä. Näillä kannustavilla suosituksilla pyritään ehkäisemään se tilanne, että niitä jouduttaisiin määräämään.

Suojainten käyttöä tulisi Lassilan mukaan lisätä erityisesti urheilutapahtumissa, harjoituksissa ja harrastuspiireissä, sillä viimeaikaiset uudet koronatartunnat ovat peräisin juuri sellaisista tilanteista.

– Urheilu- ja ottelutapahtumissa on suositus käyttää suojaimia, mutta ei niitä aina noudateta kovin tarkasti. Kaikissa urheiluun liittyvissä tilaisuuksissa pitää nyt olla tarkkana siitä, että suojaimia pidetään.

Ensi viikolla saattaa Rovaniemelle tulla uusia suosituksia – tai jopa rajoituksia – mikäli koronatilanne pahenee. Lassila toivoo, että niihin ei tarvitsisi mennä vaan nämä suositukset riittäisivät parantamaan tilannetta.

– Ei näitä huvin vuoksi laiteta. Koronatilanne on huonontunut selvästi kahden viikon aikana, ei siitä pääse mihinkään.

Kaupungin kokoontumissuositus koskee vain yksityistilaisuuksia

Rovaniemen kaupunki suosittaa, että yli 20 hengen yksityisiä tilaisuuksia ei järjestettäisi tässä tilanteessa. Julkisten kokoontumisten määräys pysyy marraskuussa samana kuin lokakuussakin.

Lapin aluehallintoviraston määräyksen mukaan marraskuussa saa järjestää yli 50 hengen yleisötilaisuuksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa vain silloin, jos järjestäjä pystyy varmistamaan osallistujien turvallisuuden.

• Seurueiden välille on turvattava mahdollisuus 1-2 metrin turvavälin ylläpitämiseen,
• ihmisiä pitää auttaa turvavälien pitämisessä myös jonoitustilanteissa,
• järjestäjän pitää ohjeistaa osallistujia turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta sekä
• ihmisille tulee tarjota mahdollisuus käsien puhdistamiseen.

Yleisö ei saa osallistua tapahtumiin sairaana, ei edes lieväoireisena.

Lue uusimmat tiedot Lapin koronatilanteesta tästä artikkelista.

Juttua korjattu klo 17.50: Pääkuvan kuvatekstissä tartuntojen määrä korjattu viidestä seitsemäksi.

Lue myös: Suomi on tehnyt koronavilkun maailmanennätyksen, tartuntojen kasvu näyttää taittuneen – Yle seurasi THL:n ja STM:n infon suorana

Torstaina kerrotut, marraskuun alussa voimaan tulevat ravitsemusliikkeitä koskevat linjaukset olivat useiden Lapin ravintoloiden kannalta enimmäkseen pettymys. Aukiolorajoituksiin ei annettu helpotusta niilläkään paikkakunnilla, joissa koronatilanne on rauhallinen.

Pelkona on, että monelle ravintolalle vuoden tärkein sesonki, pikkujoulukausi jää vaisuksi. Kemiläisen Merihovin ravintolatoimenjohtaja Heli Eilittä myöntää, että tilanne kauhistuttaa.

– Tuntuu, että pikkujouluja ei nyt uskalleta järjestää. Me teemme kyllä kaikkemme sen eteen, että ravintolaan olisi turvallista tulla ja täällä olla, sanoo Eilittä.

Hänen johtamissaan ravintoloissa, Merihovissa ja Ankkurissa huolehtiminen tarkoittaa käytännössä muun muassa käsidesiä, vähempiä asiakaspaikkoja ja hengityssuojaimiin pukeutuvaa henkilökuntaa.

Mahdolliseen pikkujoulusesongin alkuun valmistautuminen sujuu järjestelyiden osaltakin poikkeuksellisella tavalla. Esimerkiksi raaka-ainahankinnat jätetään viimeiseen mahdolliseen hetkeen samoin kuin työvuorolistojen laatiminen.

– Henkilökunta on ollut todella joustava, kiittelee Eilittä.

Korona-aikana Eilitän luotsaamat paikat ovat toimineet lähes yksinomaan lounas- ja ruokaravintoloina, normaalisti ohjelmaan kuuluvat esiintyjät ovat lähinnä loistaneet poissaolollaan.

Remonttia tauon aikana

Kemissä ravintolat ovat joutuneet lopettamaan alkoholin myynnin puolen yön aikaan. Rajoitusten johdosta yöravintola Corner Inn päätti olla lokakuun suljettuna.

– Laskimme, ettei noilla rajoituksilla ollut taloudellisesti järkevää pitää ravintolaa auki, kertoo Corner Innin ravintolapäällikkö Janne Niemelä.

Tulevaisuuden uskoon ei väliaikainen sulkeminen vaikuttanut, vaan tauon aikana ravintolassa päätettiin tehdä remontti. Niemelän mukaan tilojen kuntoon laittaminen vie noin viikon verran. Saman verran on annettava lomautettuna olevalle henkilökunnalle aikaa palata töihin.

Vielä torstaina Niemelä ei uskaltaunut arvioimaan uudelleen avaamisen ajankohtaa.

MaRa: Maakunnan sisäinen tarkastelu tarpeen

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry pettyi valtioneuvoston linjaukseen. Se esitti, että Kemissä ja muilla koronan perusvaiheessa olevilla paikkakunnilla myös yöravintolat saisivat anniskella tuntia pidempään eli kello yhteen saakka.

– Näillä tunnin lisäajoilla olisi ollut erittäin suuri merkitys pikkujoulukauteen valmistautuville ravintoloille, mutta niillä ei olisi ollut käytännössä merkitystä koronaviruksen leviämisen kannalta, toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi tiedotteessa.

Edunvalvontajärjestö olisi toivonut, että rajoitustoimista olisi päätetty maakuntien sisällä eri tavalla.

– Jos osassa kunnista rajoitustoimet eivät ole välttämättömiä, sellaisissa kunnissa olevat ravintolat tulee vapauttaa kaikista rajoituksista, toteaa Lappi.

Sunnuntaina voimaan tulevat rajoitukset ulottuvat joulukuun puoleenväliin asti.

Lue tuoreimmat tiedot Lapin koronatilanteesta tästä artikkelista.

Syysmyrsky pyyhkäisee Suomen yli maanantaina. Se tietää voimakasta tuulta ja runsaita sateita suureen osaan maata. Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan eniten sataa Etelä-Lapin ja Perämeren alueella, jossa vettä voi sataa vuorokauden aikana jopa 50 millimetriä. Muualla maassa sadetta saataneen 10-20 millimetriä.

– Tuulet voimistuvat yöstä alkaen ja maanantaina aamulla sataa jo Länsi-Lapista lounaaseen ulottuvalla alueella. Sateet tulevat kaikkialla vetenä ja Lapissa lumet sulavat, sanoo Kotakorpi.

Ilmatieteen laitos on antanut myrskyn vuoksi useita varoituksia maa- ja merialueille.

Suurinta osaa maata varoitetaan vaarallisen voimakkaasta tuulesta maanantai-iltapäivästä lähtien. Ilmatieteen laitoksen mukaan tuulen nopeus voi olla puuskissa 20 metriä sekunnissa. Pohjanmaata varoitetaan vaarallisen voimakkaasta tuulesta, joka voi puhaltaa puuskissa 25 metriä sekunnissa.

Uudellemaalle, Satakuntaan,Varsinais-Suomeen, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle on annettu tulvavaroitus. Joet voivat tulvia pelloille ja katkaista teitä.

Merialueille on annettu myrskyvaroitus ja sen mukaan tuuli voi puhaltaa 21 metriä sekunnissa. Myös kovasta aallokosta varoitetaan. Ilmatieteenlaitoksen mukaan merkitsevä aallonkorkeus voi ylittää maanantaina4 metriä. Myrskyvaroitus on voimassa muilla merialueilla Suomenlahden itä- ja länsiosaa lukuun ottamatta, joita varoitetaanmaanantaina kovasta tuulesta.

Uusi lämpöennätys mahdollinen

Sateen ja tuulen lisäksi ensi viikko alkaa hyvin lauhana. Kotakorven mukaan marraskuun lämpöennätys voi hyvinkin rikkoutua tiistaiyönä. Nykyinen ennätys mitattiin Kemiönsaaressa vuonna 2015 3. marraskuuta 14,3 astetta. Tavanomaisesti esimerkiksi Helsingissä on marraskuussa lämmintä kuutisen astetta ja Rovaniemella päivälämpötila on nollassa.

Alkavalla viikolla lämpötila on etelässä 10 asteen molemmin puolin ja pohjoisessa lämpötila kohoaa yli viiteen asteeseen.

– Suomen itäpuolella on korkeapaine ja tuuli pääsee puhaltamaan meille suoraan etelästä. Ilmamassa on hyvin lämmintä. Ennätys voi mennä rikki etelärannikolla.

Myrsky väistynee Suomen yltä tiistaiaamuun mennessä ja päivällä on jo poutaa. Sää jatkuu tiistaista eteenpäin hyvin lauhana.

Pohjois-Suomen vangit saattavat joutua matkaamaan satoja kilometrejä vankilaan. Näin ollen vangit voivat joutua kauas perheistään ja tapaamisia on suunniteltava hyvin.

Esimerkiksi mahdollinen utsjokelainen tutkintavanki joutuu odottamaan tuomiotaan Oulussa, lähes 700 kilometrin päässä kotoaan. Lapin käräjäoikeuden tuomiota odottavat vangit sijoitetaan Oulun vankilaan, joka on Suomen pohjoisin tutkintavankila.

Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskuksen johtaja Petteri Autio ja Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Mika Antikainen mukaan pohjoissuomalaiset vangit sijoitetaan lähtökohtaisesti Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen vankiloihin.

Nämä vankilat ovat Jyväskylän, Juuan, Kestilän, Kuopion, Mikkelin, Naarajärven, Oulun, Pelson, Pyhäselän, Sulkavan, Sukevan ja Ylitornion vankilat sekä Kuopion ja Oulun vapauttamisyksiköt, jotka ovat pieniä avovankilaosastoja.

Mikkelin, Kuopion, Pyhäselän ja Oulun vankilat ovat tutkintavankiloita, joissa toimintatarjonta on niukempaa ja paikat ovat ensisijaisesti tutkintavangeille. Sukevan vankila on suljetuista vankiloista valvonnan tasoltaan korkeampi ja Pelso matalampi, kertoo Autio.

– Toki pohjoisesta kotoisin olevien osalta korostuu pääsääntöisesti pohjoisimmat vankilat eli Oulun, Pelson, Sukevan, Kestilän ja Ylitornion vankilat, kertoo Antikainen.

Aina vankien sijoittamisessa ei voida huomioida kotipaikkaa

Suljettuihin vankiloihin tulevien henkilöiden kotipaikkaa ei voida aina huomioida vankiloiden sijainnin vuoksi.

– Tilanne on parempi avolaitosten suhteen. Avolaitokseen ei voida sijoittaa ketään vastentahtoisesti ja avolaitokseen sijoittamiseen tarvitaan aina vangin suostumus ja sitoutuminen päihteettömyyteen sekä päihteettömyyden valvontaan, kertoo Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskuksen johtaja Petteri Autio.

Vaikka vangit sijoitetaan lähtökohtaisesti mahdollisimman lähelle kotipaikkaa, on vanki joskus tarpeen sijoittaa kauas kotipaikasta.

Vankiloiden valvonnan tasoissa ja toimintatarjonnassa on vaihtelua. Vankien väliset vihamisessuhteet vaikuttavat myös laitossijoitteluun. Aution mukaan turvalliselle rangaistuksen suorittamiselle annetaan vankien sijoittelussa suuri painoarvo.

Vankeuslaki ja tutkintavankeuslaki määrittävät sijoittelun perusteen.

Vanki voi hakea lyhytaikaista siirtoa tavatakseen läheisiään

Vangilla on mahdollisuus tavata läheisiään vankilassa. Antikaisen mukaan tapaamisia on pääsääntöisesti kahdenlaisia. Suljetuissa vankiloissa on valvottuja tapaamisia, joita vankilan henkilökunta valvoo. On myös vapaita eli valvomattomia tapaamisia.

– Avovankiloissa on enemmän vapauksia tähän tapaamiseen ja avolaitoksissa voi olla myös vuorokauden valvomattomia tapaamisia, joissa on lähinnä sitten lapset, lähiomaiset ja puolisot.

Vangilla on mahdollisuus tavata haluamiaan henkilöitä eikä tavattavia henkilöitä ole määritelty sen tarkemmin. Nämä henkilöt voivat olla läheisiä, omaisia tai kavereita.

– Tapaamiset ovat yleensä viikonloppuisin lauantaina ja sunnuntaina, mutta tapaamisia järjestetään myös arkisin, kertoo Antikainen.

Mikäli vanki on sijoitettu kauas läheisistään, on hänen mahdollista hakea vankeuslain mukaista lyhytaikaista siirtoa toiseen vankilaan esimerkiksi tapaamista varten tai muusta vastaavasta syystä.

Mikäli vanki on kotoisin Utsjoelta, on vangin oletettavalla perheellä yhä pitkä lähimpään vankilaan. Pohjoisimman vankilan sijaitessa Ylitorniolla on matkaa Utsjoelta noin 550 kilometriä.

Tapaamisia on mahdollista järjestää myös etäyhteyksin esimerkiksi Skype-yhteydellä.

Tällä hetkellä ei vankeja saamelaisalueelta

Lapin ja Pohjois-Suomen vangit tulevat suuremmista kaupungeista eli Rovaniemeltä, Torniosta ja Kemistä, arvioi Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Mika Antikainen.

Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskuksen johtaja Petteri Aution mukaan saamelaisalueen kuntien alueelta tulee toisinaan henkilöitä suorittamaan rangaistusta vankiloihin, mutta tällä hetkellä heitä ei ole yhtään vankilassa. Saamelaisalueelta on ollut vankeja suorittamassa myös yhdyskuntaseuraamuksia.

– Ihan juuri päivän tilannetta minulla ei ole tiedossa, mutta tiedän sen, että vuoden aikana on ollut yksittäisiä henkilöitä sieltä pohjoisimpien kuntien alueelta, kertoo Antikainen.

Antikaisen mukaan tämä on luonnollista, että pohjoisen kuntien alueelta on vain yksittäisiä vankeja.

• Syysmyrsky pyyhkäisee tänään maanantaina Suomen yli. Ilmatieteen laitos varoittaa myrskyn vuoksi suurinta osaa maasta voimakkaasta tuulesta.
• Myrsky on katkonut sähköt jopa kymmeniltä tuhansilta talouksilta. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan sähköttömiä asiakkaita oli illalla ennen yhdeksää noin 20 000.

• Yle seuraa myrskyn etenemistä tässä jutussa.

Syysmyrsky on katkonut tänään sähköjä tuhansilta suomalaisilta talouksilta. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan noin 20 000 asiakasta oli yhä sähköttä iltayhdeksältä maanantaina. Enimmillään jopa 30 000 taloutta on ollut samanaikaisesti ilman sähköä.

Eniten sähköttömiä asiakkaita on Elenia Verkko Oyj:n alueella, jossa sähköttä on yhä noin 7 000 taloutta. Myös tuhansia Carunan, Vaasan Sähköverkon, Kajaven ja Savon Voima Verkko Oy:n asiakkaita on vielä ilman sähköjä.

Voimakkaita puuskatuulia suuressa osassa maata

Suomen yli liikkuva syysmyrsky tuo mukanaan voimakkaita puuskatuulia suureen osaan maata. Ylen meteorologi Anne Borgströmin mukaan lännestä Suomeen saapunut myrsky liikkuu päivän mittaan idän suuntaan.

Länsirannikolla, Porin ja Vaasan välimaastossa puuskat voimistuvat vielä jopa 25 metriin sekunnissa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Meri-Lapin alueilla tavataan kovia tuulenpuuskia.

Merellä myrskytuulien voimakkuus voi olla jopa 30 metriä sekunnissa.

Nyt tuulet ovat voimakkaimpia Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Vielä ennen puoltayötä myrsky vetäytyy lännestä kohti Pohjois-Savoa, Kainuuta ja Etelä-Lappia. Myös länsi- ja etelärannikoilla on silti vielä yön aikana kovia myrskypuuskia.

Tiistaina aamulla voimakkaat tuulenpuuskat painottuvat maan itäosiin ja etelärannikolle.

Junaliikenteessä katkoja

Junaliikenne Oulun ja Kemin välisellä rataosuudella on keskeytetty Simossa havaitun sähköratavaurion vuoksi. Välillä kulkevat henkilöjunat korvataan linja-autoilla. Yöjunat odottavat radan aukeamista.

Junaliikenne Jämsän ja Jyväskylän välisellä rataosuudella puolestaan on ollut poikki iltapäivästä alkaen Jyväskylässä havaitun sähköratavaurion vuoksi. Sähköradan korjauksen arvioidaan olevan valmis iltayhdeksään mennessä.

Molemmat vauriot johtuvat ilmeisesti kovasta tuulesta, rataliikennekeskuksesta kerrotaan STT:lle. Oulu–Kemi-välillä ajolangalle on kaatunut puu. Jämsä–Jyväskylä-välillä puolestaan on rikkoutunut ripustimia.

Kaikki henkilöjunat Jämsän ja Jyväskylän välillä on korvattu linja-autoilla.

Myrsky työllistänyt pelastuslaitoksia

Myrskyn aiheuttamat vahingot ovat työllistäneet tänään pelastuslaitoksia ympäri Suomea.

STT kertoo, että Etelä-Pohjanmaan alueen pelastuslaitoksella oli maanantai-iltapäivään mennessä ollut lähes 100 vahingontorjuntatehtävää. Tehtävät liittyivät esimerkiksi sähkölinjoille tai teille kaatuneisiin puihin. Myös peltikattoja oli irtoillut myrskyn vuoksi.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos tiedottaa, että se on iltakuuteen mennessä vastannut 41:een tehtävään. Tehtävät ovat liittyneet myrskytuhojen raivaamiseen.

Pelastuslaitoksen mukaan iltapäivän pahimmat tilanteet liittyivät kattopeltien irtoamisiin ja rakenusten päälle kaatuneisiin puihin. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen mukaan myrsky ei ole aiheuttanut vakavia henkilövahinkoja.

Pohjanmaalla pelastuslaitos on nostanut valmiuttaan myrskytilanteen takia. Alueella varaudutaankin siihen, että myrskytilanne työllistää pelastustyöntekijöitä iltaan asti.

Lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokset kertoivat iltapäivällä, että niillekin oli kertonut useita vahingontorjuntatehtäviä. Lähtöjä ovat aiheuttaneet puiden kaatumiset ja kattopeltien irtoamiset.

Pirkanmaan pelastuslaitos tiedottaa, että sille on koitunut myrskyn takia yhteensä 50 kiireetöntä vahingontorjuntatehtävää.

Pohjois-Savossa asentajat liikkeellä korjaamassa vikoja

Voimakkaat puuskatuulet kaatavat puita sähkölinjoille Pohjois-Savossa.

Sähkökatkoja on esiintynyt eri puolilla maakuntaa maanantain aikana. Iltapäivällä enimmillään yli 2000 kotitaloutta oli Pohjois-Savossa Savon Voiman jakelualueella ilman sähköä.

Asentajat liikkuvat maastossa korjaamassa vikoja.

Tuulten vaikutus alkoi näkyä Savon Voiman jakelualueella puolen päivän jälkeen. Hieman ennen kello 13 noin 400 kotitaloutta oli sähköttä.

Tuulten odotetaan hiipuvan Pohjois-Savossa illan mittaan, jolloin myös sähkökatkotilanne hellittää.

Savon Voima muistuttaa, että linjoille kaatuneita puita ei saa ryhtyä poistamaan omatoimisesti. Linjoille kallistuneesta tai kaatuneesta puusta voi ilmoittaa Savon Voima Verkon päivystävään vikapalvelunumeroon.

Perämeren rannalla sähkökatkoja

Myrsky on aiheuttanut hieman vahinkoa myös Perämeren rannalla. Kemissä sähköt olivat päivällä poikki 1 322 taloudelta. Pisimmillään katkos kesti neljäkymmentä minuuttia. Katkos johtui Metsä Groupin Kemin tehtaiden lähellä katkenneesta puusta.

Myös Torniossa puu katkesi sähkölinjan päälle. Sähköt olivat poikki Laivaniemi, Raumo, Kyläjoki -alueelta iltapäivällä.

Myös Simossa kaatunut puu katkaisi sähköt iltapäivällä. Simojoen pohjoispuolella sähköt lähtivät noin sadalta taloudelta.

Pelastuslaitoksella oli päivälää yksi myrskyyn liittyvä tehtävä Meri-Lapissa. Keminmaassa liikerakennuksen katolla oleva kyltti uhkasi irrota, mutta pelastuslaitos korjasi asian.

Akkujen hupeneminen matkapuhelinverkosta huolena saaristossa

Turunmaan saaristossa sähköjä on ollut poikki aamusta lähtien ja matkapuhelinverkkojen tukiasemien akut alkavat huveta. Tämä saattaa aiheuttaa häiriöitä matkapuhelinliikenteessä.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos kertoo Twitterissä, että pelastusyksiköt päivystävät Houtskarin ja Korppoon asemilla häiriöiden varalta.

Paraisilla oli kello 15 aikaan lähes 2 000 taloutta ilman sähköä. Aiemmin iltapäivällä Uudenkaupungin seudulla oli yli tuhat sähkötöntä taloutta.

Juttua korjattu 2.11. klo 15.34. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että myrsky on nimeltään Topi. Tosiasiassa tällä syysmyrskyllä ei ole nimeä.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 3.11. klo 23:een asti.

Lue myös:

Myrsky pyyhkii Suomen yli maanantaina – myös lämpöennätys voi mennä rikki

Myrsky katkoo sähköjä Keski-Suomessa: Jämsässä aamulla 1000 taloutta pimeänä

Savon Voima pyytää asiakkaita varautumaan sähkökatkoihin – tilanteen odotetaan hellittävän illan mittaan

Matkailualan tilanteeseen vaikuttavat koronatilanteen pahentuessa yhtä paljon tiukentuneet lähtömaiden matkustusrajoitukset kuin Suomen hallituksen omat ratkaisut.

Esimerkiksi joulusesonkina tärkeä lähtömaa Iso-Britannia kieltää kansalaisiltaan ulkomaanmatkat joulukuun alkuun asti. Myös Kiinassa lomalle lähtö on tehty niin hankalaksi, että polttavinkin Lapin-kuume hyytyy auttamatta.

Pekingissä asuva 65-vuotias Wang Weixiu matkustaisi Rovaniemelle heti, jos se olisi hänestä kiinni. Lapissa asuu tytär puolisoineen ja Wangin ainoa lapsenlapsi.

– On täälläkin paljon tekemistä, mutta minulla on ikävä läheisiäni Rovaniemellä, Wang sanoo.

Matka tarkoittaisi kuitenkin, että Pekingiin palatessa häntä odottaisi kolme koronatestiä ja kahden viikon omakustanteinen eristys viranomaisten määräämässä hotellissa. Kevättalvella hän vietti kaksi viikkoa hotellihuoneen vankina ja se riitti.

Kiinalaisille ei myönnetä turistiviisumeita

Kiina kielsi ryhmämatkat ulkomaille jo tammikuussa ja kieltoa jatketaan yhä. Sen sijaan kotimaan matkailuun suorastaan kannustetaan nyt, kun koronatilanne maassa on ollut pitkään rauhallinen.

Konsuli Saara Grip Suomen Pekingin suurlähetystöstä kertoo, että tällä hetkellä Schengen-maat myöntävät kiinalaiselle viisumin vain välttämättömästä syystä, joihin turismi ei kuulu.

Linjan muutos edellyttää, että myös Kiina muuttaa tiukkaa linjaansa. Tällä hetkellä Kiina ei myönnä viisumeita ulkomaalaisille.

Isoäiti Wang aikoo Suomeen heti, kun kotiinpaluukaranteenista päästään eroon ja suorat lennot Pekingistä Suomeen taas alkavat.

Joulupukin tapaaminen siirtyi ensi vuoteen

Kiinaakin tärkeämpiä lähtömaita Suomen matkailulle ovat Venäjä, Saksa, Britannia ja Ruotsi.

Esimerkiksi venäläiset saavat tällä hetkellä matkustaa lomalle vain Turkkiin, Tansaniaan, Britanniaan, Montenegroon sekä Abhasian alueelle.

Britannian tilanne muuttuu tämän viikon torstaina ratkaisevasti, kun lomat ulkomailla kielletään muiden rajoitusten ohessa joulukuun alkuun asti. Tähän asti Suomeen on päässyt ilman kotiinpaluukaranteenia.

Matkanjärjestäjät ovat kuitenkin peruneet loppuvuoden matkoja, koska on epäselvää, odottaako karanteeni Suomen päässä.

Kun Santa’s Lapland -matkatoimisto perui kaikki joulukuun Lapin matkat, rytäkässä menivät myös Maureen Wheelerin 50-vuotispäiväsuunnitelmat. Pettymys oli karvas, etenkin Wheelerin kymmenvuotiaalle tyttärelle.

– Selitimme hänelle, että meidän pitää varjella joulupukkia tartunnalta, koska hän on hyvin vanha ja siksi altis virukselle.

Nyt ajatukset ovat ensi vuoden joulukuussa, jonne on varattu täsmälleen samanlainen kolmen päivän Saariselän loma, joka nyt menetettiin.

Se huoli Wheelerillä kuitenkin on, että tytär ehtii vuoden aikana menettää uskonsa joulupukkiin.

Lue lisää: EU-maat sopivat matkustusrajoitusten kriteereistä – jäsenmaat päättävät itse, miten niitä soveltavat

Britit pujottelevat matkailukäytävässä

Britanniassakin palataan jossain vaiheessa todennäköisesti nykyiseen matkailukäytävämalliin. Siinä listataan viikoittain maat, jonne voi matkustaa ilman kotiinpaluukaranteenia.

Suomen Britannian suurlähettiläs Markku Keinänen kertoo brittien käyttäneen käytäviä hyväkseen. Epävarmuutta tosin tuo se, että maita poistetaan listalta lyhyellä varoitusajalla.

Viime torstaina listalta poistettiin Kypros. Esimerkiksi Saksa ja Tanska pysyivät vapaiden maiden listalla, vaikka ilmaantuvuusluvut olivat Kyproksen lukuja korkeammat.

Keinänen luottaa, että Suomi pysyy karanteenivapaana, tosin varma siitä ei voi olla.

– Näiden nykyisten ilmaantuvuuslukujen valossa se näyttää aika turvalliselta, vaikka tarkkoja kriteerejä ei olekaan ilmoitettu siitä, milloin maa siirtyy kategoriasta toiseen.

Ranskassa koronatilanne on viime päivinä pahentunut rajusti ja perjantaina koko maassa astui voimaan ulkonaliikkumiskielto, joka sallii liikkumisen tunnin ajan ja korkeintaan kilometrin päähän kotoa.

Ulkomaille ranskalainen saa matkustaa vain välttämättömälle työmatkalle tai pakottavan perhesyyn vuoksi.

Lapin matkailussa Britannia ja Ranska ovat majoitustilastojen eli yöpymisten määrän perusteella tärkeimmät lähtömaat. Joulusesonkina seuraavaksi eniten tulee matkailijoita Espanjasta, Saksasta, Kiinasta ja Singaporesta.

Matkakuumeiset singaporelaiset odottavat rokotetta

Myös Singaporessa ulkomaanmatkat on tehty lähes mahdottomaksi. Tiuhaan asuttu kaupunkivaltio on saanut viruksen hallintaan ääritiukalla otteella ja jokainen ulkomailta palaaja nähdään riskinä.

Suomesta palaamista helpotettiin lokakuussa kuitenkin niin, että pakkokaranteenin voi suorittaa joissain tapauksissa kotona. Kotoa ei saa poistua, eikä siellä saa tavata ketään ulkopuolisia.

– Jos kaikki perheenjäsenet eivät olleet matkalla mukana, silloin ei saa palata kotiin vaan pitää mennä valtion osoittamaan karanteenitilaan, kertoo Singaporen lähetystön konsulipalvelu- ja hallintovastaava Ritva Naumanen.

Kahden viikon eristyksestä valvotussa karanteenihotellissa pitää maksaa itse noin 1500 euroa. Tällaisilla ehdoilla ei matkalle lähdetä, eikä Singapore todennäköisesti hellitä otettaan ennen kuin rokote on laajasti saatavilla.

Naumanen uskoo, että sen jälkeen tulijoita on.

– Matkailun nälkä tuntuu olevan erittäin kova. Veikkaan melkoista ryntäystä myös Lapin suuntaan sitten, kun rajat avautuvat.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue myös:

Sadat revontuli-iglut seisovat tyhjillään Lapissa – kotimaisille matkailijoille ne ovat kalliita, ulkomaisia turisteja ei ole

Pelastaako tämä edes osittain Suomen matkailun? EU:n vähintään 2,3 miljardin euron elvytysrahasta siivu aiotaan laittaa alan tukemiseen

Hallitus lisää harvaan asutuilla alueilla toimivien poliisien määrää 30 henkilötyövuodella ensi vuonna. Asiasta kertoi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) tiedotustilaisuudessa.

Lisähenkilöstö sijoitetaan viiden poliisilaitoksen alueelle: 10 Lappin, 5 Ouluun, 5 Itä-Suomeen, 4 Sisä-Suomeen ja 6 Pohjanmaalle.

Yhteensä poliisien määrää kasvatetaan ensi vuonna 68 henkilötyövuodella. 20 henkilötyövuotta laitetaan tutkimaan ihmiskauppaa ja 13 verkkorikoksia. Loput viisi henkilötyövuotta poliisihallitus voi suunnata tarpeen mukaan.

Hallitus on myöntänyt näihin lisärahoitusta 4,1 miljoonaa euroa.

Liikkuvia partioita asemien tilalle

Harvaan asutuilla alueilla panostetaan jatkossa entistä enemmän tiedolla johtamiseen ja liikkuviin partioihin.

Painopiste siirtyy pois siitä, että poliisilla olisi toimipaikkoja ympäri Suomea. Esimerkiksi poliisiasemien merkitys on poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan vähentynyt.

Sen sijaan poliisit lähtevät liikkeelle isompien kaupunkien poliisiasemilta harvaan asutuille alueille. Kolehmaisen mukaan haja-asutusalueilla poliisi olisi siis läsnä partioiden muodossa, vaikka lähin poliisiasema olisi kauempana. Partiot liikkuvat tarpeen mukaan siellä, missä poliisin analyysin mukaan on niille tarvetta.

Lisäksi alueilla pyritään tukemaan enemmän moniosaamista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksi poliisi hoitaa työssään sekä hälytystehtäviä että rikostutkintaa.

– Toiminnan täytyy elää ajassa. Poliisi tekee jatkossa yhä enemmän moninaisempia työtehtäviä eri puolilla Suomea, sisäministeri Ohisalo sanoo.

Eniten uusia poliiseja saava Lapin poliisilaitos suunnittelee sijoittavansa lisää partioita haasteellisiin paikkoihin eli Utsjoelle, Enontekiöön, Sallaan ja Pelloon.

Lisääntyvällä partioinnilla pyritään nopeuttamaan poliisin saatavuutta: Esimerkiksi Utsjoella poliisilla on kestänyt jopa yli 100 minuuttia saapua hälytyspaikoille.

– Tällä lisäresursoinnilla pystytään kyllä parantamaan näkyvyyttä ja poliisin saatavuutta, sanoo Lapin poliisilaitoksen päällikkö Esa Heikkinen.

"Poliiseja ei tulla viemään pois miltään paikkakunnalta"

Poliisin toimintaa on jo ryhdytty kehittämään siihen suuntaan, että poliisilaitosten merkitys pienenee. Esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksella suunnitellaan parhaillaankenttäpoliisien siirtämistä pikkupaikkakuntien poliisiasemilta Kuopioon ja Joensuuhun.

Uusilla resursseilla aiotaankin Itä-Suomessa vahvistaa nimenomaan liikkuvaa toimintaa, jossa partio lähtee vuoron alkajaisiksi liikkeelle isosta kaupungista ja siirtyy sieltä kauemmaksi.

– Poliisin toiminnan pitää perustua liikkumiseen. Se on huomattavasti tehokkaampi työmuoto, sanoo apulaispoliisipäällikkö Kai Markkula.

Itä-Suomen poliisilaitoksen suunnitelma on kuitenkin herättänyt voimakasta kritiikkiä esimerkiksi poliisien ja itäsuomalaisten kansanedustajien keskuudessa. Esimerkiksi poliisit itse ovat epäilleet siitä, riittääkö partioiden liikkuminen harvaan asutuilla alueilla siihen, että poliisin avun saatavuus säilyy.

– Missään tapauksessa poliiseja ei tulla viemään pois miltään paikkakunnalta. Jos partion aloituspaikka siirtyy jonnekin, se ei tarkoita sitä, että paikka jäisi ilman poliisipalveluita, kommentoi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Lue lisää:

Lappi saa ensi vuonna lisää poliiseja harva-alueille, mutta rekrytointi on hankalaa

Keskittämissuunnitelma veisi kenttäpoliiseja monilta Itä-Suomen paikkakunnilta

Savo-Karjalan kansanedustajilta kirjallinen kysymys sisäministerille Itä-Suomen poliisilaitoksen palveluiden keskittämissuunnitelmasta

Yhdysvaltain presidentinvaalilla on seurauksensa myös maailman pohjoisimmilla leveysasteilla. Donald Trump on ollut arktisen alueen kannalta äärimmäisen vaikea ihminen, toteaa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova.

Tämä näkyi esimerkiksi Arktisen neuvoston toiminnassa.

– Yhteistä julistusta ei saatu aikaan ensi kertaa Arktisen neuvoston historiassa, koska Yhdysvallat ei hyväksynyt julistusta, jossa mainittiin sana ilmastonmuutos, toteaa Koivurova Rovaniemellä toukokuussa 2019 pidetystä ulkoministerikokouksesta.

Hän toivookin presidentin vaihtuvan.

Joe Bidenin voitto tietäisi Koivurovan mukaan loppua arktisille öljynporaushankkeille ja mikä tärkeintä, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos todettaisiin taas faktaksi. Arktiselle tähyävän Kiinan valtapyrkimysten estäminen jatkuisi todennäköisesti presidentistä riippumatta.

Lue lisää: Yle seuraa Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloslaskentaa kanssasi – verkossa jatkuva seuranta, televisiossa ja radiossa erikoislähetys alkaa klo 2.30

Trump teki ilmastonmuutoksesta mielipidekysymyksen

Kun Trump aloitti Barack Obaman jälkeen, muutos oli Koivurovan mukaan niin suuri, että sitä on vaikea liioitella. Puheen ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta Trump kuittasi kiinalaisten salajuoneksi.

Ilmastonmuutos näkyy erityisen selvästi arktisella alueella, joka lämpenee 2–3 kertaa muita alueita nopeammin. Trumpin puheista huolimatta Yhdysvaltain kasvihuonepäästöt ovat laskemaan päin, tosin amerikkalaisen hiilijalanjälki on yhä maailman suurin.

– Trump ei ole valmis lähtemään globaaleihin ilmastonmuutoksen torjuntatalkoisiin, mikä on äärimmäisen huono asia, Koivurova sanoo.

Kotimaassa Trump suhtautuu myötämielellä luonnonvarojen hyödyntämiseen kaikkialla. Hän kumosi presidentin asetuksella Obaman päätöksen öljynporauksen kieltämisestä pohjoisen herkillä merialueilla. Liittovaltion tuomioistuin julisti sittemmin Trumpin päätöksen laittomaksi.

Nyt Trumpin hallinnossa valmistellaan öljyn- ja kaasunporauksen sallimista luonnonsuojelualueella Alaskassa.

– Trump on hyvin johdonmukaisesti avannut kaikki alueet, mikä avattavissa on, mutta päätökset törmäävät monenlaisiin oikeudellisiin prosesseihin. Trump on kyllä tehnyt asiassa kaikkensa, Koivurova toteaa.

Yksimielisyys Kiinan uhasta

Arktinen alue kiinnostaa Trumpia myös suurvaltojen valtataistelun näkökulmasta. Trumpin kaudella Venäjää on haastettu tavalla, jota Koivurova kutsuu "geopoliittiseksi uhitteluksi".

– On pidetty sotaharjoituksia Venäjän lähialueilla, ja Yhdysvaltain ja Britannian sotalaivoja on käynyt Barentsinmerellä. Venäjällä tätä pidetään uhitteluna, ajatellaan että heidän etupiiriään tullaan sorkkimaan.

Venäjän lisäksi myös Kiina yrittää lujittaa asemaansa arktisella alueella eri keinoin. Sekä Biden että Trump näkevät sen uhkana.

– Molemmat ovat aika yksituumaisia siinä, että Kiina pitää haastaa globaalisti ja myös arktisella alueella. Kiinan kasvu ei voi jatkua. Mutta en usko, että (Bidenin johdolla) jatkettaisiin geopoliittista uhittelua, koska sille ei ole tarvetta.

Suurvaltojen lisäksi arktisella alueella vaikuttaa joukko pienempiä maita, joista useimmat kuuluvat Natoon. Nato-maiden keskinäisten suhteiden uskotaan lämpenevän, jos Biden valitaan.

Bidenin valinnassa olisi "valtavan paljon positiivista"

Arktisen alueen kannalta Bidenin ja Trumpin yhtäläisyydet jäävät Koivurovan silmissä turvallisuuspolitiikan kysymyksiin. Muuten ero olisi suuri.

– Arktisen yhteistyön ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta näen (Bidenin valinnassa) valtavan paljon positiivisia asioita.

Yhdysvalloissa Koivurova povaa pikaista loppua öljynporaussuunnitelmille, jos Biden valitaan. Biden todennäköisesti julistaisi presidentin asetuksella uudelleen merensuojelualueet, jotka Obama perusti ja Trump kumosi.

– Öljynporaushankkeilla on muutenkin niin paljon vastarintaa, monenlaiset ryhmät ovat vastassa oikeudenkäyntien kautta. Ne ovat järisyttävän järjettömiä jo ihan taloudelliselta kannalta, Koivurova sanoo.

Biden on myös luvannut Yhdysvaltain pysyvän Pariisin ilmastosopimuksen jäsenenä.

– Hän on ulkopoliittisesta osaamisesta tunnettu pitkän linjan poliitikko, joka loisi ennustettavuutta. Biden rakentaisi monenkeskisen yhteistyön maailmaa ja nojaisi sopimuksiin. Se on perusero Trumpiin.

Lue myös:

Yhdysvallat vaatii myös Suomea voimakkaammin Kiinaa vastaan – Tutkija kertoo, että yliopistoakin on varoiteltu

Trump ei saanut ostaa Grönlantia, mutta Yhdysvallat myöntää nyt miljoonatuen itsehallintoalueelle – tanskalaiset poliitikot epäilevät Yhdysvaltain motiivia

"Enää ei voida luottaa siihen, että suurvaltojen konfliktit eivät ulotu arktiselle alueelle" – Pohjoismaiden mielestä alueella ei kuitenkaan ole hätää