Koronapandemia on pakottanut hallituksia eri puolilla maailmaa muokkaamaan lakejaan, jotta tilanteeseen voitaisiin puuttua mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.
Ruotsi on tähän saakka vetänyt suhtautumisessaan koronan hoitoon omaa linjaansa verrattuna esimerkiksi Suomeen.
Ruotsin hallitus on vasta suunnitellut lakia, joka valtuuttaisi hallituksen tekemään poikkeustoimia itsenäisesti koronan levimäisen ehkäisemiseksi. Alkuperäisen lakiluonnoksen mukaan esimerkiksi lentokenttien sulkeminen ei olisi edellyttänyt valtiopäivien eli parlamentin hyväksyntää.
Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n mukaan hallituksen muistiossa muita poikkeustoimia voisivat olla esimerkiksi liikenteen, satamien toiminnan, linja-autoliikenteen ja rautatieliikenteen rajoittamiset.
Hallitus haluaisi valtuudet puuttua niin ikään kauppakeskusten, ravintoloiden ja kauppojen toimintaan sekä julkisiin kokoontumisiin. Hallitus haluaa myös oikeuden päättää, miten terveydenhuolloon laitteita jaetaan eri alueilla.
Esitys: Poikkeustoimet voimassa heinäkuun loppuun
Hallituksen poikkeusvaltuudet olisivat voimassa heinäkuun loppuun saakka.
Oppositio on vastustanut sitä, koska sen mielestä valtuudet ovat liian laajat. Pelkona on myös, että hallitus yrittäisi ohittaa ylimmän eli parlamentin päätäntätason.
Hallitus sorvasikin lakiehdotustaan viikonloppuna niin, että hallitus voisi edelleen tehdä päätökset yksin, kunhan parlamentti tulee nopeasti informoiduksi ja voi tarvittaessa reagoida hallituksen esittämiin poikkeusratkaisuihin: vahvistaa, muuttaa tai jopa hylätä ne.
Lakiesityksen lausuntokierrokselle on annettu ennätyksellisen vähän aikaa, vain 24 tuntia. Se kertoo siitä, että hallitus pitää lakimuutosta kiireellisenä.
Hallituksen toiveena on, että laki ehtisi käsittelyyn jo ensi viikolla ja saataisiin voimaan vielä huhtikuun puolella.
Olen nähnyt rajan tiedustelukoneen kaartavan Tornionväylän yllä. Olen kuullut kopterin lapojen läpätyksen ja nähnyt vihreät miehet maailman rauhallisimmilla rajalla. En voi sille mitään, että se loukkaa minua.
Ei, en ole pöljä, tiedän toimien hyvän tarkoituksen. Ymmärrän, että rajan sulkeminen voi auttaa minua ja läheisiäni vielä. Se vähentää liikennettä. Suomen asettama kielto saattoi jopa estää Lappiin ryntäävien suomalaisturistien piipahduksen Ruotsin nuuskakaupoissa ja taudin nopeamman leviämisen Haaparanta-Tornioon. Toisaalta, jos Ruotsin löysempi koronalinja aiheuttaa sairauspommin, lähes kaikki riskiryhmiin kuuluvat läheiseni ovat rajan takana paremmassa turvassa.
Kulkutaudin keskelläkin koetamme pitää rajaan saman asenteen kuin aina: ei sole mikhään ko ei piä minhään.
Silti meistä täällä rajalla tuntuu pahalta, epäoikeudenmukaiselta ja kohtuuttomalta. Olo ilmenee puheissamme kurvarivitseinä ja pilkallisena irvistelynä. Yksi käy aukomassa päätä rajamiehille, toinen hiihtää tutulla, rajan yli kiertävällä ladullaan niin kuin ennenkin. Kulkutaudin keskelläkin koetamme pitää rajaan saman asenteen kuin aina: ei sole mikhään ko ei piä minhään.
Hiljainen rajakapina tulee kaukaa. Kun Venäjä ja Ruotsi vuonna 1809 vetivät rajansa Tornionjokeen, se halkaisi suomenkieliset kylät, suvut, yhteisöt. Kylien nimetkin kertovat yhteisestä historiasta. Vojakkala on Vojakkala täällä Ruotsin puolella kuin Suomessakin. Samoin Kukkola, Karunki, Ylitornio ja monet muut.
Typerä valtion raja on trauma ja mullistus, johon paikallinen väestö loi vuosikymmenten ja -satojen saatossa oman pragmaattisen tulokulmansa. Valtionrajasta ei välitetty. Sitä ei pidetty minään. Se ylitettiin, kun oli tarve. Ei joki jätä jälkiä.
Lopulta tästä reteestä välinpitämättömyydestä tuli tornionlaaksolainen tapa olla. Siitä tuli näkökulma koko maailmaan. Sole mikhään, poka! Mikään ei ole koskaan mitään.
Asenne ei kuitenkaan koskaan ilmennyt toimettomuutena, sellaisena virran mukana lipumisena, päinvastoin. Tornionlaaksolaisista tuli aktiivista kansaa, joka paitsi ohitti rajan esteet, oppi myös hyötymään siitä. Sellaiselle ihmiselle on tutkimuksessa sanakin: regionautti.
Sodanjälkeinen joppauskulttuuri on parhaita osoituksia tästä. Osa tornionlaaksolaisista teki suljetusta rajasta oman eldoradonsa. Hevosia myytiin Ruotsiin, pulasta kärsivälle Suomelle tuotiin kahvia, sokeria, jauhoja, mitä milloinkin. Jokainen vanha jokivarren talo pursuaa tarinoita joppausajalta.
Kotikyläni Vojakkalan kauppaan lähetettiin Suomesta lapsia, joiden takkeihin oli ommeltu pieniä sakariinitaskuja, koska pikkuihmisiä tulli ei osannut heti epäillä. Hevosia tuotiin öisin jään yli niin monimutkaisten jälkiharhautusten jälkeen, ettei tulli saanut selvää, mihin rantaan kaakit lopulta olivat nousseet. Naapuritalomme nuori neito ei koskaan tiennyt aamulla talliin mennessään, montako hevosta oli ruokittavana. Hepat vaihtuivat koko ajan, koska kauppa kävi.
Pappani salakuljetti itsensä töihin Ruotsiin. Hän sai mielestään kelpo palkan, ruotsalaistalot halpaa työvoimaa. Jokainen joka kynnelle kykeni haki Ruotsista perheelleen elintarvikkeita. Monelle joppauksesta tuli ammatti, jota edes tullin luodit eivät pysäyttäneet.
Nykyään joppaus on osa tarinaperinnettä ja kulttuuria. Jopparit ovat jokivarren häjyjä, omalakisia kapinallisia. Joppaus paalutti tornionlaaksolaisen asenteen. Raja ei ole este, teemme niin kuin on hyvä.
Joitakin vuosikymmeniä sitten tämä asenne laajeni Haaparannan ja Tornion kaupungin yhteistyöksi, jossa valtionrajat koetettiin häivyttää. Syntyi ajatus kaksoiskaupungista kahdessa maassa. Suurimpana hankkeena oli keskustojen yhdistäminen yhdeksi. Se hanke jäi puolitiehen epäselvissä olosuhteissa, ja nyt Ruotsin puolella suunnitellun hotellin, koulun ja kauppakeskuksen paikalla on pelkkä surkea monttu, josta törröttävät betonipaalut ja johon törmäpääskyt kaivavat pesiään.
Alue on niin yhtenäinen ja vieläkin niin suomenkielinen, etten ole vielä kymmenen vuoden Ruotsissa asumisen jälkeenkään kunnolla sisäistänyt, että asun todella toisessa maassa.
Silti ihmisille rajaton kaksoiskaupunki on enemmän totta kuin kahteensataan vuoteen. Väki käy rajan yli töissä, piipahtaa kaupassa, konserteissa tai kuntosalilla. Torniolainen valtionvarainministeri Katri Kulmuni kävi koulunsa kielikoulussa Haaparannalla. Rajan ylittävä koulunkäynti on yleistä edelleen.
Alue on niin yhtenäinen ja vieläkin niin suomenkielinen, etten ole vielä kymmenen vuoden Ruotsissa asumisen jälkeenkään kunnolla sisäistänyt, että asun todella toisessa maassa.
Ja edelleen kun Tukholma tai Helsinki keksii rajoille säädöksiään, tornionlaaksolainen pyörittää hetken lakkiaan, että mitäs pirua taas, ja toteaa lopulta, ettei sole mikhään ko ei piä minhään.
Elämä on aidosti ylirajaista. Tai oli. Nyt kylät ovat oikeasti halki. Jopparit saavat jälleen eldoradonsa, mutta muuten ihmiset eivät juuri liiku yli länsirajan. Luulin, ettei se voisi olla koskaan mahdollista. Se lohduttaa, että tiedän sen johtuvan vain tuosta taudista, johon ei tällä kertaa riitä lääkkeeksi ylpeä välinpitämättömyys vaan nöyryys ja kuri.
Siinä sitä on rajakansalle pureskeltavaa.
Pekka Juntti
Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja ja tietokirjailija.
Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas kehottaa kotiin palanneita pohjoisen hiihtokeskusten kausityöntekijöitä tarkkaavaisuuteen koronaviruksen varalta.
– Jos on ollut töissä hiihtokeskuksissa parin viime viikon aikana ja ilmaantuu hengitystieoireita, taustalla voi olla koronainfektio ja on syytä hakeutua testiin, Broas neuvoo.
Lapin matkailukeskukset on suljettu ennen aikojaan koronaviruksen takia. Suurimmat hiihtokeskukset menivät kiinni kaksi viikkoa sitten. Suurin osa sesongiksi töihin tulleista on jo lähtenyt koteihinsa.
Tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon matkailun sesonkityötä tekeviä Lapissa on tänä talvena ollut, ei löydy. Lapin matkailussa työskentelee suoraan arviolta noin 8000 ihmistä, joista useita tuhansia palkataan vilkkaamman sesongin ajaksi. Sesonkina ahkeroivista enemmistö asuu muualla Suomessa, osan koti on ulkomailla.
Kittilässä jo koronaepidemia
Lapissa koronavirustartuntoja on väkilukuun nähden eniten Kittilässä, jossa on Levin matkailukeskus. Kittilässä on noin 6500 asukasta ja maanantaina iltapäivään mennessä koronavirustartuntoja oli kunnan mukaan jo 17. Infektioylilääkäri arvioi matkailun selittävän suurta tartuntamäärää paikkakunnalla.
Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas.Antti Mikkola / Yle
– Matkailu on mitä todennäköisimmin ainakin merkittävä syy tälle, sillä mitään muuta tekijää ei ole havaittu. Kittilässä on muitakin isoja yrityksiä, joilla on kansainvälistä toimintaa, mutta matkailu on noussut eniten esille, Markku Broas sanoo.
Broaksen mukaan Kittilässä on alkanut "jonkinasteinen epidemia". Tartunnan saaneiden joukossa on matkailualan työntekijöiden lisäksi muun muassa turisteja.
Oireet alkavat parin viikon kuluttua tartunnasta
Broas selittää, kuinka hiihtokeskuksessa työskennellyt tai lomaillut voi levittää tietämättään virusta.
– Jos henkilö on saanut tartunnan 20. maaliskuuta, oireet voivat puhjeta vasta nyt. Oireet tulevat yleensä vasta viikon tai kahden viikon kuluttua tartunnan saamisesta. Oireita voi olla jopa noin kaksi viikkoa. Koko tämän ajan henkilö on voinut tartuttaa uusia ihmisiä, jotka puolestaan voivat levittää virusta edelleen uusiin ihmisiin.
Lapin ja koko Pohjoismaiden suurin ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris eli Lapin Safarit käytti tänä talvena noin 600 kausityöntekijää.
– Suurin tarve oli joulukuussa, jonka jälkeen tarve pieneni noin kolmanneksella. Lopuilla työt ovat päättyneet pari viikkoa sitten ja olemme auttaneet heitä lähtöjärjestelyissä, Lapland Safariksen toimitusjohtaja Jyrki Niva sanoo.
Nivan mukaan hänellä ei ole tiedossa, että kukaan yhtiön sesonkityöntekijöistä olisi saanut koronavirustartunnan. Hänen mukaansa sesonkityöntekijät ovat samanlainen riski koronan levittämisessä kuin mikä tahansa muu Lapissa koko talvensa viettänyt ryhmä.
Infektioylilääkäri Markku Broas näkee asian samalla tavalla.
– Riskejä on olemassa. Mikä on riskin suuruus, sitä on hirvittävän vaikea arvioida.
Safaripomo Niva kertoo, että yksi Lapland Safariksen vakituisista työntekijöistä sairastui viruksesta työmatkallaan ulkomailla.
– Hän parani karanteenissa ja on edelleen etätöissä.
Koronan takia erityksissä oleva Uusimaa on myös koronatestauksen painopistealue. HUSin alueella on tähän mennessä testattu lähes 16 000 ihmistä. Alueella asuu noin 1,7 miljoonaa ihmistä eli testattuja on lähes prosentti asukkaista.
Testimäärä on sekä absoluuttisesti että väkilukuun suhteutettuna suurin Suomessa.
HUSin alueella on testattu lähes yhtä paljon kuin koko muussa Suomessa yhteensä. Kaikkiaan koronatestejä on tehty hieman vajaa 33 000.
Toiseksi eniten eli noin 4000 koronatestiä on tehty Pirkanmaalla. Väkilukuun suhteutettuna testejä on tehty 790 kappaletta sataa tuhatta asukasta kohti.
Väkilukuun suhteutettuna kolmanneksi eniten testejä on tehty Lapin sairaanhoitopiirissä. Alueella asuu kuitenkin harvakseltaan ihmisiä, joten absoluuttisissa määrissä Lappi jää monen muun sairaanhoitopiirin taakse.
Vähiten testejä on tehty Itä-Savon, Kainuun ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiireissä. Kaikissa niissä testimäärä jää alle kahden sadan. Pienellä Ahvenanmaalla väkilukuun suhteutettu testausmäärä on maan neljänneksi korkein.
THL:ää on arvosteltu liian vähäisestä testauksesta. Testejä onkin viime aikoina lisätty.
Tällä hetkellä COVID-19-näytteitä voidaan testata noin 2 500 päivässä. THL:n mukaan testauskapasiteettia kasvatetaan mahdollisimman nopeasti. Lähiviikkojen aikana testauskapasiteetti saadaan nostettua yli 4 000 näytteeseen päivässä, THL kertoo.
Näytteitä otetaan ensisijaisesti potilailta, joilla on vakavia hengitystieinfektion oireita sekä terveyden- ja sosiaalihuollon henkilökunnalta.
Jatkossa testauskynnystä on tarkoitus madaltaa niin, että koronatestejä tehtäisiin myös muille yhteiskunnan kannalta kriittisille toimijoille sekä haavoittuviin potilasryhmiin kuuluville, kuten yli 70-vuotiaille ja perussairaille.
Hallitus on kertonut uusista rajoituksista Suomen sisä- ja ulkorajoilla. Rajaliikennettä pyritään tiukentamaan varsinkin Ruotsin ja Norjan vastaisilla rajoilla, joissa jatkossa sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne.
– Maahantulijoiden karanteenimääräyksiä tiukennetaan. Kaikille rajanylittäjille annetaan ohjeistus pysymisestä karanteenia vastaavissa olosuhteissa 14 päivän ajan, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Tästä poikkeuksena ovat ensihoidon ja pelastustoimen henkilöstön rajanylitykset ja tavaraliikenteen kuljetushenkilöstö. Heidän ei tarvitse olla karanteeninomaisissa olosuhteissa, Ohisalo totesi.
Hallitus päätti tiistaina rajavalvonnan tiukennuksista koskien Ruotsin ja Norjan vastaista rajaa. Yle kokosi keskeiset päätökset tähän:
Pääsääntöisesti kaikki Suomeen saapuvat henkilöt joutuvat karanteeninomaisiin olosuhteisiin 14 päiväksi.
Rajan yli sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne.
Karanteenisääntö ei koske välttämätöntä terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstöä eikä tavaraliikenteen kuljetushenkilöstöä.
Ruotsi sitoutuu testaamaan hoitohenkilöstöään nykyistä enemmän, suojaamaan heitä entistä paremmin ja antamaan suomalaisille tehohoitopaikkoja.
Välttämätön ja perusteltu henkilöliikenne Ahvenanmaalta Suomeen ja Ruotsiin on yhä mahdollista.
Ruotsista tulevat lääkärit ja hoitajat joutuvat 14 päivän karanteeniin.
Hallitus jatkoi rajavalvontaa 13. toukokuuta asti.
Hallitus vetoaa varsinkin raja-alueen työnantajiin, jotta ne keksisivät tapoja vähentää rajanylitystä. Yksi tapa tähän voisi olla se, että työnantaja järjestää työntekijöille majoituksen työpaikan lähelle.
– Työntekijät, jotka pysyvään työsuhteeseen tai toimeksiantoon perustuen työskentelevät Ruotsin tai Norjan vastaisella luontaisella työssäkäyntialuueella, voivat edelleen liikkua, jos tämä työ nähdään välttämättömäksi ja jos nämä ihmiset voivat liikkua vain työn ja kodin väliä. Eli olla karanteeninomaisissa olosuhteissa, Ohisalo sanoi.
Hallitus päätti myös siitä, että rajaliikenteen rajoituksia jatketaan aina 13. päivään toukokuuta asti.
Hallitus myös suosittaa, että Ruotsista, Virosta ja Saksasta Suomeen liikennöivät laivayhtiöt lopettavat henkilöliikenteen lipunmyynnin ensi lauantaista lähtien.
Ruotsi sitoutuu antamaan hoitopaikkoja suomalaisille
Ruotsi on ollut huolissaan maan pohjoisosan terveydenhuollon kantokyvystä, jos suomalaiset lääkärit, hoitajat ja pelastustoimen ammattilaiset eivät pääse ylittämään rajaa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on käynyt keskusteluja Ruotsin ulkoministeri Ann Lindenin kanssa. Haaviston mukaan Ruotsi on luvannut, että se testaa jatkossa enemmän hoitohenkilökuntaansa, antaa heille nykyistä enemmän suojavarusteita ja tarjoaa tehohoitoa myös suomalaisille.
Suomen hallitus onkin vedonnut Ruotsiin siinä, että se ohjeistaisi terveydenhuoltohenkilöstöä nykyistä parempaan suojautumiseen ja testaisi heitä enemmän kuin nyt.
Haavisto myös sanoi, että maailmalla on yhä noin 2 000 suomalaista, jotka etsivät reittiä takaisin kotimaahan. Suurin osa heistä on Espanjassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Thaimaassa.
Henkilöliikenne Ahvenanmaalta yhä mahdollista
Välttämätön ja perustelu henkilöliikenne on yhä mahdollista Maarianhaminasta Tukholmaan, Helsinkiin ja Turkuun. Matkustaminen onnistuu yhä lentäen ja laivalla.
– Rajaliikenteen linjaukset tulevat tiukentumaan niin, että Ruotsista tulevien lääkärien ja terveydenhuollon henkilökunnan on vietettävä kaksi viikkoa karanteenissa ennen työskentelyä esimerkiksi Ahvenanmaalla. Tänä päivänä on noin kymmenen lääkäriä, jotka tulevat Ruotsista Ahvenanmaalle, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.)sanoi.
Ylen tietojen mukaan hallitus on ollut huolissaan Ahvenanmaan terveydenhuollon kapasiteetin riittävyydestä. Hallitus onkin nyt velvoittanut sosiaali- ja terveysministeriötä huolehtimaan, että Ahvenanmaan sairaalan toiminta turvataan jatkossa.
Tarvittavat lääkärit järjestetään Manner-Suomesta Ahvenanmaalle. Heidän riittävä ruotsin kielen taito myös varmistetaan.
Kapasiteetista huolehtiminen on edellytys sille, että henkilöliikenne Maarianhaminasta on yhä mahdollista Suomeen ja Ruotsiin.
Yle näytti tiedotustilaisuuden suorana TV1:ssä ja Areenassa.
Tautia kutsuttiin espanjantaudiksi. Kun se puhkesi, riehui ensimmäinen maailmansota. Useimmissa maissa sotasensuuri rajoitti uutisointia epidemiasta.
Espanja oli kuitenkin sodassa puolueeton, ja siksi juuri siellä tauti nousi ensi kertaa laajemmin tiedotusvälineisiin.
Nykyisin tiedetään, että todellisuudessa tappava influenssa lähti liikkeelle Yhdysvalloista.
Niin sanottu potilas nolla oli todennäköisesti kansasilainen viljelijä, joka sai influenssan mahdollisesti linnuista alkuvuodesta 1918. Pahaksi onneksi viljelijä toimi armeijan leirin keittiössä ja levitti tautia tehokkaasti.
Camp Funston -hätäsairaala espanjantautiepidemian aikana Kansasissa, Yhdysvalloissa. Juuri tästä tukikohdasta tauti levisi maailmalle. Otis Historical Archives, National Museum of Health and Medicine
Tauti levisi amerikkalaissotilaiden mukana ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin ja alkoi tehdä tuhoa käsittämättömällä tahdilla.
On arvioitu, että ensimmäisen 40 päivän aikana ensimmäisestä tartunnasta espanjantautiin oli sairastunut 20 miljoonaa ihmistä ja 20 000 oli kuollut.
Tauti iskee sisällissodan jälkeiseen Suomeen
Suomeen ensimmäinen iso espanjantaudin aalto iski heti sisällissodan jälkeen kesäkuun lopulla 1918. Se surmasi myös sisällissodan punavankileireillä tuhansia. Se ei ollut leirien pahin tappajatauti, mutta influenssaepidemia levisi laajasti myös siviiliväestöön.
Irja Pohjola oli sairastanut taudin Virossa ja kiersi sen jälkeen sairaanhoitajana Harjavallassa.
”Kuljin läpi yön pieniin saloseudun mökkeihin. Melkein kaikki asukkaat makasivat vuoteissa sairaina. Lääkkeet loppuivat usein kesken eikä voinut paljon muuta kuin rohkaista eteenpäin elämän kulkijoita”, Pohjola muisteli.
Espanjantautiin sairastunutta potilasta lääkitään Yhdysvaltain armeijan sairaalassa New Orleansissa, Louisianassa vuonna 1918.U.S. Navy Medicine.
Espanjantaudin erityinen karmeus oli siinä, että se surmasi valtavasti terveitä, nuoria aikuisia. Nykyisin uskotaan, että tauti laukaisi usein niin sanotun sytokiinimyrskyn, jossa kehon oma immuniteettijärjestelmä reagoi liian voimakkaasti ja alkaa vahingoittaa elimiä. Niinpä terveet ihmiset, joiden kehon immuniteettijärjestelmä oli vahva, kuolivat usein nopeasti.
Inarissa kauhean epidemian jäljiltä moni joutui orpokotiin
Taudin seurauksena maailmassa miljoonat jäivät orvoiksi. Suomessa eräs pahimmin kärsineistä paikkakunnista oli Inari, jossa väestöstä kuoli kymmenen prosenttia.
Espanjantauti levisi sinne varsin myöhään ja lähes kaikki paikkakuntalaiset sairastuivat samaan aikaan.
Inarilainen Katri Ranta menetti espanjantaudille äitinsä.
”Toisilta meni äiti ja toisilta isä. Ja oli sellaisiakin, joilta meni molemmat, että lapset jäivät sitten vaan”, Ranta muistelee vuonna 1987 tehdyssä haastattelussa.
Monet lapset joutuivat orpokotiin.
”Missäpä niitä muualla hoidettiin. Niin paljon jäi orvoksi”, Ranta kertoo.
Inarilaisia pikkutyttöja ja heidän äitinsä kodin pihalla. Samuli Paulaharju / Kansatieteen kuvakokoelma / Museovirasto
Espanjantaudin seurauksena ymmärrettiin julkisen terveydenhuollon merkitys
Influenssaa on joskus kutsuttu demokraattiseksi taudiksi, se kun tappaa kruunupäitä siinä missä köyhälistöä. Todellisuudessa epidemia oli paljon pahempi köyhän väestön keskuudessa.
Esimerkiksi Helsingin työväenkaupunginosissa sairastavuus ja kuolleisuus oli huomattavasti suurempi kuin varakkaammissa osissa kaupunkia.
Erä syy tähän oli valtava asukastiheys. Siihen aikaan työläiskodeissa saattoi asua kokonainen iso perhe yhdessä huoneessa.
Varakkaammilla oli myös mahdollisuus saada ylipäätään jotakin hoitoa, vaikka varsinaista lääkettä tautiin ei ollut.
Sairaalan osasto espanjantautiepidemian aikana marraskuussa 1918, Mare Island, Kalifornia, USA. U.S. Navy Medicine
Eräs espanjantaudin tärkeimmistä opetuksista oli se, että alettiin ymmärtää julkisen terveydenhuollon merkitys. Pandemiaa ei voinut kukistaa vain hoitamalla yksittäisiä sairaita, vaan se vaati yhteiskuntatason toimenpiteitä.
“Karttakaa elävienkuvienteattereita”
Espanjantauti tuli useassa rajussa aallossa. Kesän 1918 lopussa sen uskottiin laantuvan, mutta syksyllä se iski maailmaan entistä rajumpana. Suomeen taudin on arvioitu iskeneen neljä eri kertaa, viimeisen kerran talvella 1920.
Myös espanjantautia yritettiin hillitä sosiaalisia kontakteja vähentämällä. Käytännöt vaihtelivat suuresti maasta ja paikkakunnasta toiseen.
Maaliskuussa 1919 Helsingin terveyslautakunta kehotti lehti-ilmoituksessa yleisöä "karttamaan huvitilaisuuksia, joissa käy paljon kansaa, kuten elävienkuvienteattereita, yleisiä tanssitilaisuuksia sekä muita paikkoja, joissa on paljon kansaa koolla."
Kun Helsingissä ehdotettiin elokuvateattereiden sulkemista, kaupungin maistraatti ei siihen suostunut, koska piti sitä elinkeinon häirintänä.
Raitiovaunun konduktööri estää ilman kasvosuojusta olevan matkustajan tulemisen vaunuun
Seattlessa vuonna 1918.U.S. National Archives and Records Administration
Kokoontumisrajoitukset herättivät kiukkua
Kun viranomaiset huhtikuussa 1919 kielsivät Järvenpään työväenyhdistyksen iltamat espanjantaudin takia, Suomen sosialidemokraatti hermostui:
”Samana iltana saivat elävät kuvat näytellä aivan vapaasti aiotun iltamatalon lähellä. Onkohan elävissä kuvissa suurempi taudin vastuskyky kuin työväen iltamissa, tai onko nämä taudin basillitkin nykyään niin puolueellisia, että ne lentävät ainoastaan työväen iltamiin?” lehti jyrisi.
Mutta liikkumisrajoitusten noudattaminen oli tuolloin usein myös käytännön syistä lähes mahdotonta. Työt oli tehtävä, jos aikoi pysyä hengissä.
Inarilainen Tuomas Tanhua muisteli:
”Tietenkin, kun se oli se tauti liikkeessä, niin yrittivät määrätä, ettei pitäisi kylästellä. Mutta pakkohan se oli, toinen toistansa käyvä auttamassa”, Tanhua kertoi vuonna 1985.
Tuomas Tanhuan äiti kävi hoitamassa kolmen talon karjaa, kun niiden asukkaat sairastivat.
Katri Rannan, Tuomas Tanhuan ja muiden inarilaisten muistoja espanjantaudista voit kuunnella tästä: Tarinoiden Inari. (Inarin kunnan äänitearkisto).
Espanjantautiin kuolleen nelivuotiaan lapsen hautajaiset. Perheestä kuoli myös kaksi poikaa samaan sairauteen.Wilho Apell / Ilomantsin museo.
Totuuden puhuminen on tärkeää
Eräs tärkeimmistä espanjantaudin opetuksista on tutkijoiden mukaa se, että ihmisille pitää puhua totta. Sata vuotta sitten viranomaiset eri maissa usein suorastaan valehtelivat.
Sellaisessa tilanteessa huhut leviävät ja tärkeiden ohjeiden noudattaminen kärsii.
Espanjantaudin mittakaava oli hirmuinen. Se levisi muutamassa kuukaudessa koko maailmaan ja surmasi kymmeniä miljoonia, ehkä jopa 100 miljoonaa ihmistä. Suomessa kuolleita oli arviolta runsaat 20 000, mahdollisesti yli 30 000.
Silti siitäkin kriisistä noustiin ja puskettiin eteenpäin.
Suomen julkistamat tiukennukset Ruotsin ja Norjan vastaisten raja-alueiden työmatkaliikenteeseen hankaloittavat arkea monin tavoin. Pelättyä rajan täydellistä sulkemista ei kuitenkaan tullut, mikä on helpotus rajan molemmin puolin. Tiukennuksia tulee karanteenimääräyksiin heti puoliltaöin.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi hallituksen tiistaiaamun infossa, että 14 vuorokauden karanteenimääräykset laajennetaan koskemaan myös pohjoisen raja-alueita. Välttämätön työmatkaliikenne on mahdollista, mutta rajan ylittäviltä työntekijöiltä edellytetään pysymistä kotona karanteenia vastaavissa oloissa.
Rajoituksen ulkopuolelle jätettiin vain huoltovarmuuden kannalta välttämätön ensiapu- ja pelastushenkilöstö.
Torniolaisen konepajayhtiö Corrotech Oy:n toimitusjohtaja Tapio Herajärvi kulki rajan yli töihin Haaparannalle vain tunti pari sen jälkeen, kun hallitus oli kertonut uusista määräyksistä. Ongelmia yli pääsemisessä ei ollut.
– Tuotanto pyörii molemmin puolin rajaa täysillä. Toivotaan, että henkilöstö pysyy edelleen terveenä ja toimintakykyisenä, eikä tulisi lisärajoituksia, Herajärvi sanoo.
Herajärven yhtiöllä on alihankkijoineen yhteensä lähes 30 työntekijää, joista ainakin kahdeksan kulkee säännöllisesti rajan yli töissä. Tähän mennessä se on onnistunut Herajärven kirjoittamalla todistuksella.
– Rajan yli kulkevat sellaiset henkilöt, jotka ovat toimintamme kannalta välttämättömiä, jotta toimitukset eivät jää tekemättä.
Rovaniemeläinen Jari Kettunen työskentelee Ruotsissa Kiirunan kaivoksella. Kettusen perhe oli varautunut jopa kuukausien komennukseen ulkomaille, mutta nyt näyttää siltä että rytmiksi tulee kaksi viikkoa töissä, kaksi kotona.Jari Kettunen
Reissutyöläisen poissaolot venyvät entisestään
Rovaniemeläisen Jari Kettusen työkeikat Ruotsin Kiirunan kaivokselle venyvät rajamääräysten tiukkenemisen vuoksi viikosta kahden viikon mittaisiksi. Kokemusta työskentelystä Ruotsissa on kertynyt jo seitsemän vuoden ajalta. Pitenevät poissaolot eivät ole perheelliselle mukava juttu.
– Lapsillehan tämä on hankalinta. Aikuiset kyllä pärjäävät, vaikka tietysti puolisolle tämä tulee olemaan rankkaa, Kettunen pohtii.
Tällä hetkellä Kettunen viettää Ruotsista paluusta seurannutta karanteenia kotonaan. Seuraava komennus kairakoneen ohjaimiin kaivoksen uumeniin on edessä muutaman viikon päästä.
Vaikka Norrbottenissa koronatapauksia on selvästi enemmän kuin Suomessa, ei Kettunen ole omasta terveydestään huolissaan.
– Kaivoksessa muita ei kyllä näe, vaikka siellä on tuhat ihmistä töissä. Autolla ajetaan kaivokseen yksin ja työkavereihin ollaan yhteydessä viesteillä tai soittamalla.
Pohjois-Ruotsin kaivoksilla urakoi myös Tapojärvi Oy, joka aloitti huhtikuun alussa ison urakan Jällivaarassa LKAB:n kaivoksella. Hallintojohtaja Janne Alatalon mukaan koronavirus muutti yhtiön suunnitelmia.
– Alun perin meillä oli tarkoitus käyttää enemmän suomalaisia työntekijöitä, mutta koronavirustilanne ja rajoitukset muuttivat suunnitelmia. Käytämme suomalaisia vain kriittisinä työntekijöinä.
Suomesta Jällivaarassa kulkee kahdeksan yhtiön työntekijää. Viikon työrupeaman jälkeen edessä on viikko vapaata Suomessa, jossa heidät on määrätty karanteenimaisiin oloihin.
"Paikallisten kanssa ei olla missään tekemisissä"
Torniolaisen Jussi Juntin rakennusfirman työntekijöistä neljä kulkee vakituisesti töissä Ruotsin puolella. Hän ei usko, että heidän osaltaan arki muuttuu nyt paljoakaan.
– Sen verran tämä vaatii järjestelyjä, että ei enää voi kierrättää työntekijöitä Suomen ja Ruotsin työmaiden välillä, vaan täytyy valita, että toiset käyvät Ruotsissa ja toiset pysyvät täällä.
Juntin tulkinnan mukaan Ruotsista kotiinsa Tornioon saapuvat työntekijät voisivat jatkossakin palata takaisin Ruotsiin tekemään töitä. Karanteenimääräys koskee Juntin mielestä vain Suomea.
Työntekijöiden komennukset länsinaapuriin ovat tähän asti olleet neljästä kymmeneen vuorokautta, joten päivittäisestä liikkumisesta ei ole kyse. Jussi Juntin mukaan työmailla on myös varauduttu virusriskiin asianmukaisesti.
– Sosiaaliset kontaktit on minimoitu kokonaan, työntekijöille on vuokrattu mökit asunnoiksi ja ruokailukin tapahtuu kotona, eli paikallisten kanssa ei olla oikeastaan missään tekemisissä.
Rajan takana Pohjois-Ruotsissa ehdittiin jo huolestua vaatimuksista sulkea raja kokonaan työmatkaliikenteeltä. Norrbottenin terveydenhuollolle se olisi ollut katastrofi.Risto Koskinen / Yle
"Otamme Suomen ohjeet vakavasti"
Pohjois-Ruotsissa Norrbottenissa Suomen hallituksen uusi linjaus rajaliikenteestä on otettu vastaan erityisen helpottuneena. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on eletty epävarmuudessa rajaliikenteen tiukennuspäätöstä odotellessa.
– Olemme erittäin helpottuneita. Olemme eläneet tässä nyt vaihtoehtojen A ja B kanssa. Rajojen sulkeminen kokonaan olisi kaatanut Itä-Norrbottenin vanhusten- ja sairaanhoidon, sanoo Itä-Norrbottenin terveyskeskusten toiminnanjohtaja Elisabeth Eero.
Pelkästään Itä-Norrbottenissa käy jatkuvasti töissä yhteensä noin 300 Suomessa asuvaa lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa. Eero pendelöi itsekin Suomen ja Ruotsin välillä.
Hän uskoo, että Suomen ohjeistuksiin suhtaudutaan vakavasti. Henkilöstölle voidaan myös järjestää mahdollisuus pidempiaikaiseen asumiseen Ruotsin puolella.
– Se kyllä järjestyy, jos vain työntekijä niin haluaa. Meillä nyt jo osa työntekijöistä tekee pidennettyjä työaikoja. Samalla näen, että on tärkeää päästä kotiin lepäämään. Me kaikki olemme valmiita olemaan karanteenissa Suomessa ollessamme. Kuljemme vain autolla työpaikan ja kodin välillä, Elisabeth Eero vakuuttaa.
Onko teräksen teko välttämätöntä työtä?
Terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstön lisäksi rajan voi edelleen ylittää myös “muu välttämätön liikenne”. Siihen kuuluvat yhteiskunnan toimivuudelle merkittävät työt, jotka eivät siedä viivästystä.
Esimerkiksi teräsjätti Outokummun tehtailla ja kaivoksella Torniossa ja Kemissä kulkee Ruotsista noin 50 työntekijää. Ovatko heidän rajanylityksensä välttämättömiä? Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Janne Kurvisella ei ole siihen vielä yksiselitteistä vastausta.
– Kategorisesti ei voi sanoa, että kaikki jotka ovat Outokummulla esimerkiksi kaivoksella töissä, olisivat sellaisia, joiden rajan ylittäminen on välttämätöntä. Jokaisen työntekijän kohdalla arviointi tapahtuu rajatarkastuksen yhteydessä.
Kurvinen vetoaa työnantajia järjestämään työntekijöiden työtehtävät siten, että rajan yli kuljettaisiin mahdollisimman vähän. Hallituksen ministerit ovat esittäneet esimerkiksi, että työnantajat järjestäisivät majoituksen työpaikan lähelle.
Tornion rajanylityspaikalla valvonnasta vastaa Länsi-Suomen merivartiosto. Kapteeniluutnantti Tommy Håkansin tämänhetkinen tulkinta on, että outokumpulaiset pääsisivät rajan yli.
– Se kuuluu välttämättömään työmatkaliikenteeseen. Rajan yli kulkevien outokumpulaisten on oltava karanteeninomaisissa olosuhteissa, eli kuljettava Suomessa suoraan työpaikalle ja takaisin kotiin – ei jäädä pyörimään kaupungille, Håkans sanoo.
Hän muistuttaa kuitenkin, että tämä on tämänhetkinen tulkinta – mahdollisiin uusiin ohjeisiin pystytään rajalla reagoimaan minuuteissa.
Outokummun viestintäpäällikön Niina Kostianderin mukaan yhtiö selvittää asiaa parhaillaan ja seuraa viranomaisten ohjeistusta.
Sisäministeriön valtiosihteeri Olli-Poika Parviaisen mukaan tiukennetut määräykset tulevat voimaan huomenna keskiviikkona heti keskiyöstä lähtien. Rajojen sulkeminen koronan vuoksi jatkuu toukokuun 13. päivään asti.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
7.4. kello 15.56 Täsmennetty ilmausta työmatkaliikenteestä jutun alussa.
Pallastunturin alueella lunta on vielä yli metrin paksuudelta ja Kittilän kirkonkylälläkin yli 80 senttiä. Lapissa mietitään nyt, mahtuuko lumi sulaessaan Ounasjoen äyräiden sisäpuolelle.
– Kittilässä on hankala tilanne, siellä keskiennustekin näyttää vahinkorajalla olevaa tulvaa. Kittilän alueella on siis mahdollisuudet todella isoon tulvaan, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki Lapin ELY-keskuksesta.
Suomen ympäristökeskus tekee päivittäin kaikille havaintopisteille uudet vesistöennusteet, joissa käytetään yli 50:n aiemman vuoden kevätsäätä. Näistä ennusteista parikymmentä yltää vuoden 2005 tulvan tasoon ja muutamat ylikin.
Pitkä kevät pakkasöineen pitäisi sulavedet aisoissa.
– Mutta jos tulee lämpöaalto ja vielä vähän vettä päälle niin vesimäärä tuplaantuu verrattuna kylmempään vaihtoehtoon, Alaraudanjoki tiivistää.
Tulvapengertä odotettu 15 vuotta
Kittilän pahin tulva miesmuistiin oli vuonna 2005, jolloin vesimassat tuhosivat taloja asuinkelvottomiksi. Sen jälkeen päätettiin suojata Ounasjoen varrella sijaitseva kirkonkylä tulvapenkereellä. Maanomistajat vastustivat suunnitelmaa, eikä pysyvää tulvapengertä ole kirkonkylällä vieläkään.
Suunnitelma onkin kutistunut pysyvän tulvapenkereen rakentamiseen kunnan maalle terveyskeskuksen suojaksi. Rakennustöihin on tarkoitus päästä kesällä.
"Tämä lumimäärä ja kevään pitkittyminen tuo ikävän tunteen, että yllätyksiä saattaa olla tulossa" sanoo palopäällikön viransijaisena Kittilässä toimiva palotarkastaja Kari Kuosmanen. Tulvatilanne selviää vasta toukokuussa.Annu Passoja / Yle
Kunta ja pelastuslaitos rakentavat tarpeen vaatiessa väliaikaiset suojaukset esimerkiksi terveyskeskuksen ja vanhainkodin ympärille. Vuoden 2005 suurtulvan kanssa paininut vs. palopäällikkö Kari Kuosmanen vakuuttaa, että suunnitelmat ovat käyttövalmiina.
– Ei se ole kuin ottaa hyllystä se paperi ja katsoa, mihin aletaan laittaa suojauksia. Se on vuorokausi niin siinä on sellainen valli, että kestää tulvan nousta. Laitetaan pumppuja ja annetaan miehiä siihen avuksi, Kuosmanen kertoo.
Myös Jääkäriprikaatin varusmiehiä saadaan tilanteen vaatiessa täyttämään hiekkasäkkejä ja auttamaan muussa tulvantorjunnassa.
Palokuntalaiset koronasuojassa
Pelastuslaitos suojaa kunnan tärkeimpiä rakennuksia, mutta asuintalojen suojaus on omistajien vastuulla. Vielä Kuosmanen ei ole ottanut asiaa puheeksi, koska tulvahuippuun on yli kuukausi aikaa ja ennusteet voivat muuttua.
– Koronahomman sekaan ei ihan vielä haluta sekoittaa tulvaa, se saattaa aiheuttaa jo pientä paniikkia. Kuun loppupuolella kun nähdään mihin tulvatilanne on menossa, niin kyllä siitä sitten täytyy mainita, Kuosmanen toteaa.
Tarvittaessa Kuosmanen ajaa rannan taloja läpi ja käy täsmävalistamassa.
Kittilän vapaapalokuntalaisia yritetään suojella koronavirukselta niin että päivystys ja pienemmät tehtävät hoidetaan neljän hengen kokoonpanolla. Muita hälytetään vasta, jos on pakko. Toistaiseksi VPK on säästynyt tartunnoilta.
"Kellaria kuivateltiin koko kesä"
Riskialueisiin kuuluu Kittilän lisäksi Ivalo, Tornio, Kemijärvi ja Rovaniemi. ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki kertoo, että Aluehallintovirastolta haetaan lupaa nostaa Kemijärven vedenkorkeutta tarvittaessa 75 senttiä yli säännöstelyn ylärajan.
– Tarkoitus on, että Kemijoen ja Ounasjoen maksimivirtaamat eivät satu samaan aikaan Rovaniemelle, Alaraudanjoki sanoo. Lupaa on haettu aiemminkin, mutta sitä ei ole tarvinnut koskaan täysimääräisenä käyttää.
Mittatikku kertoo yhä, minne vesi nousi vuonna 2005 Kittilän vanhainkodin lähettyvillä.Annu Passoja / Yle
Riskialueiden viranomaiset ovat pitäneet kokouksia ja kaivaneet esiin valmiussuunnitelmia. Alaraudanjoki kehottaa jokivarsilla asuvia tarkistamaan tulvavakuutuksensa ja miettimään varautumista muutenkin.
– Omakotitalo on aika helppo suojata muovilla, siihen on hyviä ohjeita. Samoin penkereen tekeminen ja viemäreiden sekä hulevesikaivojen sulkeminen auttaa.
Kittilän kirkonkylällä asuvan Pasi Seppälän koti ei ole pahimmassakaan tulvassa vaaravyöhykkeellä, mutta työpaikka Metsätalo on. Viidentoista vuoden takaiset muistot palautuvat helposti mieleen.
– Tie oli poikki ja armeija kuljetti porukkaa yli. Vettä oli Metsätalon kellarissa puoli metriä, sitä kesä kuivateltiin ja tehtiin remonttia.
Seppäläkin kertoo miettivänsä, millä voimalla kevät Lappiin tulee kun se viimein tulee. Tänä keväänä tulva ei kuitenkaan ole suurin huoli.
Kemissä nähtiin keskiviikkona liikuttava kunnianosoitus hoitotyötä koronatilanteen keskellä tekeville. Poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen väki osoitti hyvänmielentempauksellaan kiitosta ja arvostusta Länsi-Pohjan keskussairaalassa työskentelevää hoitohenkilökuntaa kohtaan.
Iltapäivällä Länsi-Pohjan keskussairaalan eteen kokoontui lukuisia viranomaisten yksikköjä, jotka laittoivat hälytysvalot vilkkumaan ja asettuivat riviin autojensa eteen taputtamaan kiitokseksi.
– Haluamme viestiä, että arvostamme terveydenhuollon henkilöstön työtä tänä aikana ja halusimme osoittaa heille kunnioitusta ja arvostusta tällä pienellä eleellä. Kiitos Länsi-Pohjan keskussairaalan työntekijöille, jotka tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, kertoo rikoskomisario Kati-Susanna Lukkarinen.
Rikoskomisario Kati-Susanna Lukkarinen haastaa myös muut poliisit samanlaisiin kunnianosoitustempauksiin.Risto Koskinen / Yle
Sairaalan henkilökunnalle tilaisuus tuli täytenä yllätyksenä, mutta osa ehti kiireen keskellä katsomaan kunnianosoitusta esimerkiksi sairaalan ikkunoista.
– Oli hienoa, että osa heistä oli näkemässä tämän. Se oli liikuttavaa, tämä oli tosi hieno hetki, Lukkarinen sanoo.
Haaste myös muille poliiseille
Lukkarinen myös haastaa kaikki muut poliisit osoittamaan kunniaa tärkeää työtä tekeville hoitoalan ammattilaisille.
– Haluaisin heittää haasteen kaikille muille poliisilaitoksille, että he tekisivät samanlaisen tempauksen ja näyttäisivät ympäri Suomen tukensa hoitohenkilökunnalle.
Lapin tuoreimmat koronauutiset voit lukea tästä jutusta.
Kittilässä ja Kolarissa voidaan Lapin sairaanhoitopiirin mukaan puhua jo koronaepidemiasta. Kittilässä tapauksia on keskiviikkona saatujen tietojen mukaan 23 ja Kolarissa 13. Määrät ovat viime viikosta tuplaantuneet. Lapin sairaanhoitopiirin tartuntapauksista noin kaksi kolmannesta on näissä kahdessa kunnassa.
Sekä Kittilän että Kolarin terveydenhuollossa tilanne on tällä hetkellä kaikesta huolimatta varsin rauhallinen. Epidemiaan on kunnissa valmistauduttu mahdollisimman hyvin ja toistaiseksi ongelmia ei ole ollut.
– Hyvin on sujunut toistaiseksi, luonnehtii Kittilän johtava lääkäri Heidi Tanninen.
Kittilässä on varauduttu lisäämään potilaspaikkoja tavallisesta 30:stä 36–38:aan. Mahdollisesti tarvittavia lisätiloja on katsottu valmiiksi ja tällä hetkellä henkilöstöäkin on riittävästi.
Henkilöstön riittävyys huolettaa
Kittilässä lisäkäsiä on saatu muun muassa sosiaali- ja terveystoimen muista toiminnoista, joissa työt ovat vähentyneet. Sisäisillä siirroilla on saatu väkeä esimerkiksi tartuntaketjujen jäljitykseen ja näytteenottoon.
Henkilöstön riittävyys voi kuitenkin joutua jatkossa koetukselle, jos iso joukko työntekijöistä sairastuu yhtä aikaa.
– Sairaanhoitajia ja lähihoitajia ei ole kauhean helppo saada tilalle. Todennäköisesti ensimmäisenä tulee pula sairaanhoitajista, sanoo johtava lääkäri Heidi Tanninen Kittilästä.
Kittilän koronapotilaista suurin osa potee tautia kotonaan, mutta osa tarvitsee sairaalahoitoa. Sitä annetaan joko Kittilän terveyskeskuksessa tai Lapin keskussairaalassa.
– Varmaan kriittisin on maskien eli kirurgisten nenä-suusuojusten riittävyys. Meillä ei ole isoja varastoja ja maskeja saadaan aika vähän kerralla hankittua. Myös suojatakeista monessa paikassa ollut pulaa eikä niitäkään ole meillä suuria määriä, Heidi Tanninen sanoo.
Kittiläänkin siis odotetaan malttamattomasti lisää suojavarusteita.
– Sairaanhoitopiirihän on luvannut, että Huoltovarmuuskeskuksesta tulevia maskeja sitten jaetaan kuntiin. Toivon mukaan näin tapahtuu seuraavina viikkoina.
Kolarissa suuri osa tekee pääosin etätyötä
Kolarissa suojavarusteiden sen sijaan arvioidaan riittävän. Johtavan lääkärin Ulla Ylläsjärven mukaan suojavarusteiden tarvetta vähentää osaltaan se, että Kolarin terveydenhuollossa tehdään nyt mahdollisimman paljon etätyötä.
Etätyöllä pyritään tietysti myös estämään tartunnan leviämistä ja työntekijöiden sairastumista samaan aikaan. Näin yritetään turvata terveydenhuoltohenkilöstön riittävyys.
– Meillä on yksi päivystävä yksikkö terveyskeskuksessa, ja me muut, lääkärit ja avosairaanhoito, teemme pääasiassa töitä etänä. Ajatuksena siis on, että jos terveyskeskuksessa paikalla olevat sairastuvat, täältä etäältä siirrytään reservistä sinne töihin.
Kolarissa myös näytteidenotto on järjestetty ulkotiloihin, jotta tartuntavaara olisi mahdollisimman pieni.
Kolarissakin valtaosa potilaista sairastaa kotona, mutta osalla oireet ovat sen verran hankalia, että sairaalahoito on tarpeen. Kolarin potilaita ei ole hoidossa terveyskeskuksessa, vaan heitä hoidetaan Lapin keskussairaalassa.
Ensitartunnat kytkeytyvät hiihtokeskuselämään
Kittilän ja Kolarin tartunnoilla on yhteys matkailuun ja hiihtokeskuksiin. Kolarissa tartuntaketjujen alku näyttää johtavan hiihtokeskuksen ruokailutilanteisiin ja päiväaikaiseen harrastustoimintaan. Kittilässä yhdistävänä tekijänä on Levi ja after ski.
– Kyllä vaikuttaa siltä, että ensimmäiset tapaukset ovat liittyneet vahvasti Levin alueen matkailuun ja iltaelämään. Sieltä on päässyt tartuntoja leviämään ja sitten ne ovat levinneet muuallekin kuntaan, sanoo Heidi Tanninen.
Lapin matkailupitäjät ovat siis joutuneet ottamaan koronan vastaan ensimmäisinä, ennen maakunnan muita seutuja, mutta urheasti siitäkin yritetään löytää jotain hyvääkin.
– Yritetään ajatella sitä sillä tavalla positiivisesti, että ehkäpä tämä epidemia on sitten Kittilässä myös ohi vähän aiemmin kuin muualla, Heidi Tanninen toivoo.
– Aluksi pelotti, kun itsellä on perussairaus ja jos koronan takia tulee joku komplikaatio ja lapset jää ilman äitiä. Kaikki vaihtoehdot tässä on käynyt mielessä, huokaa rovaniemeläinen Maria Karnola.
Karnolan ja hänen puolisonsa Henri Ljungkvistin perheeseen on tulossa vauva suunnitellulla sektiolla pääsiäisenä. Karnolaa huolettaa, miten koronavirustilanne ehtii siihen mennessä kehittyä. Lisähuolta tuo se, että hänen edellinen synnytyksensä oli monin tavoin vaikea ja Karnola kärsii synnytyspelosta.
– Varsinkin hiihtolomien aikaan, kun koronavirus alkoi yleistyä etelässä ja ihmisiä tuli Lappiin, niin kyllä siinä meinasi jo raivo puskea pintaan. Epäoikeudenmukaisuuden tunne, kun on itsellä pakko mennä sinne sairaalaan eikä tiedä mikä tilanne silloin on.
Karnola ei ole yksin. Koronavirus mietityttää monia odottavia äitejä ja kysymyksiä neuvoloihin ja synnytysosastoille tulee paljon. Samalla kun korona on lisännyt tukipalvelujen tarvetta, on osa sairaaloista joutunut karsimaan tai keventämään synnytykseen liittyvien palvelujen tarjontaa.
Pelkoklinikka muuttui puhelinpalveluksi
Esimerkiksi Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa synnytysvalmennukset on pantu kokonaan tauolle. Lisäksi synnytyspelkoisille tuiki tarpeellinen pelkopoliklinikka on siirretty toimimaan etäpalveluna.
Kätilö Tuula Tervosen mukaan etäklinikasta on tullut kahdenlaista palautetta: toiset ovat kokeneet saaneensa apua, mutta jotkut ovat jopa peruneet aikansa kokonaan, kun on käynyt ilmi ettei tapaamista voida järjestää kasvokkain.
– Viime viikolla etävastaanotolla ollut äiti kertoi saaneensa apua, mutta on myös tullut puhelu ihmiseltä, joka halusi perua vastaanottoaikansa etäpalvelun vuoksi. Hänelle järjestettiin sitten tilaisuus keskustella samalla, kun tulee lääkärin vastaanotolle, kertoo Tervonen.
Virallisten tukipalvelujen lisäksi esimerkiksi paikalliset vertaistukitapaamiset ovat nyt tauolla tai siirtyneet verkkoon.
– Kyselyitä tulee puhelimessa päivittäin, Tervonen sanoo.
Maria Karnola ehti käydä pelkoklinikalla jo ennen sen muuttumista etäpalveluksi. Siitä oli apua, mutta muuten tiedonpuute on lisännyt synnytykseen liittyvää epävarmuuden tunnetta.
– Jos ei olisi koronaa, niin menisin varmaankin ihan huolettomasti sinne sairaalaan. Mutta tuntuu näin odottavana äitinä, että tietoa ei oikein saa tarpeeksi mistään. Ja jos saakin niin se muuttuu kohta.
Maria Karnolan ensimmäinen synnytys oli vaikea: kesti päiväkausia ja useita käynnistysyrityksiä ennen kuin Maria lopulta pääsi keisarileikkaukseen ja lapsi syntyi.Maija-Liisa Juntti / Yle
Isän pääsy synnytykseen huoletti
Epätietoisuutta on aiheuttanut esimerkiksi se, kuka lopulta pääsee synnytykseen. Yliopistosairaaloiden pandemiaryhmä linjasi, että puoliso tai tukihenkilö pääsee vain synnytyssaliin, ei esimerkiksi sektioon tai osastolle.
Osa perheistä pelkäsi jo, että isät eivät pääse näkemään vastasyntyneitä lapsiaan ollenkaan. Tätä pohtivat myös Maria Karnola ja puoliso Henri Ljungkvist.
– Meilläkin oli se käsitys, että sairaalaan ei saisi mennä ollenkaan. Ja katsotaan nyt, mikä se tilanne sitten viikon päästä on, Ljungvist miettii.
Lapin keskussairaalan naistenklinikan vs. osastonhoitaja Sari Kartimo vakuuttaa, että huoli on turha: isällekin suodaan mahdollisuus tavata vastasyntynyttä.
– Synnytyssaliin voi tulla terve tukihenkilö mukaan. Leikkaussaliin ja osastolle emme valitettavasti enää päästä, Kartimo sanoo.
Kartimo ja kätilö Tuula Tervonen myöntävät, että tiedon tarve on iso. Lapin keskussairaalassa tähän on yritetty vastata tehostamalla viestintää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Kyselyitä tulee todella paljon esimerkiksi meidän naistenklinikan Instagram-tilille. Olemme yrittäneet vastailla siellä äitien tiedusteluihin parhaamme mukaan ja jakaa oikeaa tietoa.
Lapin keskussairaalan naistenklinikka on vastaillut perheiden kysymyksiin muun muassa Instagram-palvelussa.Antti Heikinmatti / Yle
Pandemiatilanne pelottaa ensisynnyttäjää
Mehiläinen Länsi-Pohjan keskussairaalan naistentautien ylilääkäri Pia Vittaniemi muistuttaa, että meneillään oleva poikkeustilanne on hankala myös henkilökunnalle.
– On kaikille stressaavaa, kun tietoa tarvitaan, mutta tilanne elää ja ohjeet päivittyvät koko ajan nopeassa syklissä. On ymmärrettävää, että perheissä ollaan tässä tilanteessa huolissaan.
Kemiläisen Henna Huhtalan esikoisen on määrä syntyä syyskuussa. Aikaa on vielä, mutta koronapandemian kehittymistä on vaikea ennustaa. Tämä huolettaa Huhtalaa ja hänen läheisiään.
– Toivotaan, että siinä vaiheessa tilanne on jo parempi, mutta kyllä tämä monenlaisia ajatuksia herättää. Itse työskentelen hoitoalalla ja esimerkiksi altistuminen työssä mietityttää, sanoo Henna Huhtala.
Oma terveys perusterveenä nuorena ihmisenä ei niinkään huoleta Huhtalaa, mutta syntymättömän lapsen tilanne on mietityttänyt. Raskaana olevia ei tällä hetkellä lueta riskiryhmäksi koronan suhteen, mutta Huhtalan mielestä tutkimustietoa on vielä vähän saatavilla.
Ylilääkäri Pia Vittaniemen mukaan virusinfektiot ovat usein odottaville naisille vakavampia kuin samanikäisille naisille. Toistaiseksi koronavirusinfektio on vaikuttanut olevan raskaana oleville lievä tauti.
– Kiinassa koronavirusta on todettu vastasyntyneillä ja ne tapaukset ovat olleet lieviä.
Koronalomautus antaa aikaa perheelle
Tuoreiden perheiden kannalta koronassa on sentään yksi hyväkin puoli. Moni on virukseen varautumisen vuoksi etätöissä kotona tai lomautettuna, joten aikaa olla perheen kanssa on tavallista enemmän.
Maria Karnolan puoliso Henri Ljungkvist työskenteli Pyhällä ravintolatöissä. Normaalioloissa kevätsesongin kiireet olisivat pitäneet hänet pois perheen luota melko tiiviisti.
– Alun perin sektio oli suunniteltu 17.4., eli siinä olisi juuri ollut kiireisin pääsiäisaika päällä. Tämä jatkettu isyysloma on tietysti siinä mielessä hyvä. Ravintola olisi muutenkin ollut kiinni touko-kesäkuun, mutta nyt tuli muutama viikko lisäaikaa perheen kanssa, Ljungkvist sanoo.
Lapin matkailun ennakoidaan palautuvan entiselle tasolleen hitaasti. Asiantuntijat ja yrittäjät uskovat, että lähimatkailun merkitys korostuu koronaviruspandemian jälkeen.
Matkailun monialakonserni Lapland Hotelsin omistaja ja kokenut yrittäjä Pertti Yliniemi arvioi, että alan selviytyminen talousahdingosta riippuu joulunajan sesongista. Matkailuyrityksiä uhkaa täydellinen katastrofi, jos koronakriisi venyy yli kesän ja lentoliikenne ei pääse elpymään.
– Positiivista on sikäli, että englantilaiset matkanjärjestäjät ovat ilmoittaneet, että varauksia on enemmän joululle kuin viime vuonna. Se on Lapin matkailun tärkein sesonki ja uskoa tulevaisuuteen on, emme ole heittäneet kirvestä kaivoon.
Lähimatkailusta uusia palveluja
Tulevaisuudessa ratkaisevinta on lentoliikenteen toipuminen koronakriisistä kotimaassa ja ulkomailla. Tutkijat ja yrittäjät uskovat, että ihmisten matkustuskäyttäytyminen muuttuu ja lähimatkailun osuus korostuu.
Lentoliikenteen elpyminen voi kestää pitkään, toteaa Lapin yliopiston apulaisprofessori Outi Rantala, jonka leipälaji on lähimatkailu.
– Asioita voi nähdä nyt eri tavalla ja testata mitä lähiympäristöstä löytyy. Matkailualan palvelujen tarjoajat voisivat saada uusia ideoita, joita voisi kehittää voimassa olevien rinnalle.
Lapin yliopiston apulaisprofessori Outi Rantala uskoo, että lentoliikenteen toipuminen koronakriisistä on hidasta, mikä nostaa lähimatkailun merkitystä.Pekka Viinikka / Yle
Lapin matkailualan yrittäjille lähimatkailu on tärkeää, kun ryhdytään palaamaan kohti koronakriisiä edeltävää matkailutasoa. Toimeentulon kannalta ulkomaalaiset matkailijat ovat kotimaisten ohella elintärkeitä ravintoloille, ohjelmapalveluyrityksille, hotelleille, kaupoille ja hiihtokeskuksille.
Lapland Hotels -konsernin omistaja Pertti Yliniemi uskoo, että matkailussa tapahtuu koronakriisin jälkeen muutoksia, jotka voivat olla laajojakin.
– Varmasti tämä vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään. Tässä on paljon myös arvomaailmasta kysymys ja se muuttaa tietysti matkailua. Meillä on hyvä puoli Lapissa, että tämä on elämysmatkailua ja ehkä nykyajan trendien mukaista.
Lapin kannalta oli onni onnettomuudessa, että koronakriisi puhkesi vasta tärkeimmän sesongin, joulun jälkeen. Tappiot ovat joka tapauksessa mittavat, sillä matkailuyritysten, hiihtokeskusten ja ravintoloiden liikevaihdosta sulaa kevään mukana satoja miljoonia euroja.
– Kyllä tässä puhutaan Lapin matkailun osalta suurista summista. Arvioisin, että sata miljoonaa ainakin, kun kaikki lasketaan. Meillä tappiot ovat tuntuvat, pohtii matkailualan pitkäaikainen yrittäjä Pertti Yliniemi.
Lapland Hotels on kasvanut vuosikymmenien aikana monialayritykseksi, jonka liikevaihto on vuositasolla noin 120–130 miljoonaa euroa. Lapin matkailun kokonaistappioiden tarkka arviointi on Yliniemen mukaan vielä ennenaikaista, sillä paljon voi vielä tapahtua. Normaaliin palaaminen kestää kuitenkin pitkään.
– Vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Ensinnäkin nämä tappiot ovat sellaisia, että niitä ei pysty mitenkään kattamaan ja ehkä tämä lähtee hitaasti liikkeelle kotimaan matkailusta ja mahdollisesti Euroopan lähilennoista.
José-Carlos Garcia-Rosell uskoo, että ihmisten matkailupäätökset ratkaisevat useat eri syyt.Pekka Viinikka / Yle
Kolme avainasiaa: ostovoima, turvallisuus ja paikallisuus
Lapin yliopiston matkailututkimuksen lehtori José-Carlos Garcia-Rosell laskee, että kolme asiaa vaikuttavat ihmisten matkustuspäätöksiin.
Koronakriisin jälkeen ihmiset hakevat matkustuksessa aiempaa enemmän turvallisuuden tunnetta. He haluavat tukea myös paikallisia yrityksiä, joka on nähtävissä Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Perheiden toimeentulo ja varallisuus vaikuttavat pitkään matkustuspäätöksiin.
– Ihmisten ostovoima on yksi vaikuttava tekijä. Suomessa ja maailmalla ihmisiä on lomautettu tai he ovat jääneet työttömäksi. Matkailu on yksi, joka rajataan sivuun, ehkä tänä vuonna ei lähdetä kauas lomalle, kun ei ole rahaa, kertoo Garcia-Rosell.
Lapin matkailun toipuminen ennalleen kestää pitkään, siitä ovat yrittäjät ja tutkijat samaa mieltä. Nyt alkusokin jälkeen edessä on uusien toimintatapojen miettiminen.
Virtuaalimatkailu kuulostaa tällä hetkellä usean korvaan etäiseltä, mutta se voi matkailututkijan mielestä olla yksi lisä yrittäjien työkalupakkiin, kun koronakriisin jälkivaikutuksista pyristellään irti.
– Eri puolilla maailmaa voi olla ihmisiä, jotka eivät voi liikkua toistaiseksi rajoitteiden vuoksi. Virtuaalimatkustus voisi olla yksi tapa tuottaa elämyksiä ihmisille, päättää matkailututkimuksen lehtori José-Carlos Garcia-Rosell.
Koronakriisi on lisännyt selvästi suomalaisten henkisen avun tarvetta, mikä näkyy esimerkiksi kirkon puhelin- ja verkkopalvelujen yhteydenotoissa. Poikkeustilanteessa monet seurakunnat ovat ottaneet todellisen digiloikan ja löytäneet nopeasti uusia tapoja kohdata avun tarpeessa olevia ihmisiä esimerkiksi verkossa.
Simolaisella diakonissa Ritva Lampelalla on pitkä kokemus verkossa tapahtuvasta auttamistyöstä. Koronatilanne on kuitenkin pakottanut hänet ottamaan haltuun myös täysin uusia sosiaalisen median työkaluja.
– Näin yli viisikymppisenä täti-ihmisenä on ollut todella kova haaste, mutta siitäkin on selvitty. Eilen ylitin itseni, kun tein kotona videon, jolle luin saarnatekstiä ja se julkaistaan sitten seurakunnan Facebook-sivuilla, Lampela kertoo.
Kirkkohallituksen asiantuntijan Kimmo Niemisen mukaan vastaava digiloikka on otettu reippaasti myös monissa muissa seurakunnissa kautta Suomen. Perustehtävää, ihmisten kohtaamista, on haluttu toteuttaa esteistä välittämättä.
– Seurakunnat ovat hypänneet hämmästyttävällä loikalla aivan uusiin välineisiin ja työtapoihin ja ottaneet haltuun sitä, miten verkossa toimitaan. Videojumalanpalvelusten lisäksi on esimerkiksi soiteltu yksinäisille vanhuksille ja nuorisotyön ryhmät ovat siirtyneet verkkoon, Nieminen kehuu.
Yhteiskunnallisen kriisin luomasta sielunhoidollisesta tarpeesta voi kertoa sekin, että verkkolähetykset ovat olleet varsin suosittuja.
– Paikallisesti verkkojumalanpalveluksissa on voinut olla enemmän katsojia kuin tavallisena sunnuntaina olisi kirkossa. Eli nekin, jotka eivät viitsisi sinne kirkkoon kävellä, ovat tulleet seuraamaan palveluksia verkossa.
Diakonissa Ritva Lampelan mukaan yhteydenotot koskevat usein taloudellista, esimerkiksi ruoka-apua, mutta useimmissa puheluissa nousee esiin myös henkisen avun tarve.Ritva Lampela
Osa vanhuksista kokee olevansa uhka yhteiskunnalle
Kimmo Niemelän mukaan koronakriisi on lisännyt keskusteluavun tarvetta selvästi. Ihmiset ottavat yhteyttä puhelimen tai verkon kautta puhuakseen tilanteesta yleisesti, mutta myös esimerkiksi terveysasiat ovat nousseet huolenaiheeksi monilla.
Diakonissa Ritva Lampelan työssä erityisesti taloudellinen hätä on noussut esiin. Diakoniatyön luonteen mukaisesti ruoka-apua kysytään paljon. Usein puheluista kuuluu myös yleinen ahdistus ja hätä.
– Yhteydenottoja tulee paljon ja usein puhelu alkaa sanoilla "minua pelottaa", Ritva Lampela sanoo.
Joensuun Pielisensuun evankelilaisluterilaisen seurakunnan diakoniatyöntekijä Saila Musikka kertoo, että erityisesti ikäihmisten huolet ovat nousseet esiin kriisipuhelimessa.
– Yksinäisyyttä ja huolta sieltä kuuluu. On näitä samoja asioita ollut heidän elämässään aiemminkin, mutta korona lisää vielä uhkaa.
Osalla on Musikan mukaan jopa tunne, että he ovat uhka yhteiskunnalle, koska heidät on eristetty. Vanhukset ovat kokeneet, että koronaeristyksen takia heitä syrjitään.
– Olen kertonut heille, että ei, me nuoremmat olemme uhka heidän terveydelleen, ei päinvastoin, Musikka painottaa.
Verkkopalvelukset lisäävät vuorovaikutusta
Ortodokseille pääsiäinen on kirkkovuoden huipentuma. Nyt pääsiäisen tunnelmallisiin palveluksiin ei pääse, mikä on pappi Rauno Pietarisen mukaan monille pettymys.
– Se on monelle kova paikka, mutta toisaalta vaikka ihminen on kotonaankin, on se yhteys yhteisen uskon kautta silti olemassa.
Pietarinen on yksi niistä monista papeista, joka on siirtynyt toimittamaan palveluksia verkon yli. Hänen mukaansa tekniikka ei ole ollut monimutkaista eikä kallista ja kokemukset uudesta toimintatavasta ovat positiivisia.
– Vuorovaikutuksellisuus on lisääntynyt. Joka kerta tulee palautetta ja ihmiset ovat ottaneet verkkopalvelukset hyvin vastaan. Ortodoksit asuvat monin paikoin hyvin kaukanakin kirkoista, mutta nyt he voivat seurata verkossa ja rukoilla kotialttarin äärellä.
Pietarisen mukaan seurakunta on alkanut kerätä kokemuksia uudesta tilanteesta vastaisuuden varalle, sillä seurakunnalle on esitetty toiveita verkkotoimitusten jatkamisesta jossain muodossa koronakriisin jälkeenkin. Seurakuntalaisia on esimerkiksi pyydetty ottamaan kotialttareistaan valokuvia, joita voidaan suostumuksella julkaista seurakunnan verkkokanavissa.
Pietarisen mukaan sopeutumisen tarve on ollut sama ainakin kaikissa kristillisissä yhteisöissä kautta maailman.
– Tämä osoittaa myös sen, että elämme tiukasti osana nyky-yhteiskuntaa, emmekä missään omassa kuplassamme.
Säässä tapahtuu täyskäännös sateisempaan suuntaan ja maan pohjoisosiin on odotettavissa erittäin huonoa ajokeliä, ennustaa Ylen meteorologi Anne Borgström.
Laaja matalapaineen alue liikkuu hitaasti maamme yli itään.
– Yöllä Suomeen leviää sateita lännestä. Pohjois-Savosta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla akselilla ja siitä pohjoiseen päin keliolosuhteet muuttuvat erittäin huonoiksi, varoittaa Borgström.
Etelässä ja lännessä sade alkaa lumena ja muuttuu nopeasti vedeksi. Sen sijaan pohjoisemmassa lumisade jatkuu runsaana.
– Sunnuntaina iltapäivällä lunta pyryttää tuulen kera, ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Meri-Lapissa sitä saattaa tulla jopa 15 senttimetriä, Borgström sanoo.
Sää jatkuu alkuviikolla viileänä ja sateisena. Maanantainakin lunta sataa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kymmenisen senttiä
Anne Borgström / Yle
Kesärenkaiden vaihtoa kannattaa siis vielä jarrutella, koska tiistain vastaisena yönä sade tulee lumena pääkaupunkiseutua myöten.
Huhtikuuta eletään tavanomaisissa lämpötiloissa koleuden tunnusta huolimatta
Vaikka lämpimän talven jälkeen huhtikuu vaikuttaa nyt kylmältä, Borgströmin mukaan silti ainakin Uudellamaalla ollaan tavanomaisissa lämpötiloissa.
Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla lumitilanne on paikallisia hiihtäjiä ja kelkkailijoita ajatellen hyvä, mutta hiihtokeskukset pysyvät suljettuna koronatilanteen vuoksi koko kevään.
Anne Borgström / Yle
Keski-Lapissa lunta on Borgströmin mukaan yleisesti yli metrin ja Kilpisjärvellä jopa 1,20 metriä ja lisää lunta on luvassa.
Lapissa päivälämpötilat ovat pääosin nollan yläpuolella, mutta yöllä käydään pakkasella. Etelässäkin on odotettavissa yöpakkasia.
Kylmän alkuviikon jälkeen lämpenee hetkeksi
Keväisemmäksi sää muuttuu ainakin hetkeksi viikon puolivälissä.
– Keskiviikkona ja torstaina lämpömittari saattaa kohota 10 asteeseen maan eteläisimissä kolkissa. Yöt ovat silti kylmiä mittarin painuessa nollan tienoille, Borgström kertoo.
Kolme ihmistä ja koira pelastuivat jäihin vajonneesta henkilöautosta Kemissä Lapin maakunnassa aamukolmen jälkeen sunnuntain vastaisena yönä, kertoo Lapin pelastuslaitos. Auto oli uponnut mereen Kemin edustalle lähelle Selkäsaarta.
Pelastuslaitoksen mukaan autossa olleet olivat kastuneet, mutta päässeet omin avuin jäälle. Pelastuslaitos haki ihmiset ja koiran pois jäältä moottorikelkalla.
Auto oli vajonnut kokonaan veteen eikä ollut enää näkyvissä pinnalla.
Myös Länsi-Suomen merivartiosto kertoi pelastustehtävästä Twitter-tilillään. Merivartioston mukaan kylmettyneet ihmiset saivat ensihoitoa.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin koronatartunnat ovat väkilukuun suhteutettuna maan toiseksi korkeimmat heti Uudenmaan jälkeen.
Länsi-Pohjassa on käynyt ilmi, etteivät kaikki ole totelleet karanteenimääräystä.
Alueella oli lauantaina 74,6 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohti, ja luku on noussut nopeasti.
Naapurimaakuntien sairaanhoitopiireissä luvut ovat huomattavasti pienemmät. Lapin lukema on 47,9 ja Pohjois-Pohjanmaalla vain 24,6. Uudenmaan luku on siis korkein eli 110,6.
Kaikkiaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on 46 tartuntaa. Uudet tartunnat ovat peräisin pitkistä tartuntaketjuista ja laajoista altistumisista.
Ne ovat tulleet koronaan altistuneilta ja karanteeniin määrätyiltä ihmisiltä. Nyt on huomattu, ettei karanteenisääntöjä ole noudatettu.
– Tällaista on todella tapahtunut, mutta onneksi ne ovat lähinnä yksittäistapauksia. Ihmiset eivät ole noudattaneet karanteenia eli ei ole pysytty kotioloissa ja huolehdittu siitä, että ei minkäänlaisia sosiaalisia kontakteja tänä aikana ole, sanoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.
Länsi-Pohjassa vedotaan maalaisjärkeen
Mitään näyttöä ei ole kuitenkaan ole siitä, että sääntöjen rikkominen olisi ketään sairastuttanut. Länsi-Pohjassa vedotaan ihmisten järkeen, mutta jos puhe ei auta, niin siirrytään rangaistuslinjalle.
Myös Ruotsin rajan läheisyyden on arveltu olevan syynä tartuntoihin, koska Norrbottenissa on koronatapauksia enemmän kuin Meri-Lapissa. Selvitykset osoittavat, että Ruotsista on kuitenkin tullut vain yksittäisiä tartuntoja.
– Me tarkkailemme tätä Ruotsin tilannetta koko ajan, koska meidän täytyy asiasta informoida ministeriötä, mikäli tautitapauksia alkaa Ruotsin puolelta tulla enemmän, Taskila sanoo.
Uudenmaan rajan mahdollinen avaaminen viikon kuluttua huolestuttaa Taskilaa.
– Olen hieman huolissani siitä, että näitä rajoituksia lähdetään liian aikaisin purkamaan. Täytyisi olla enemmän testauskapasiteettia, ja suojavälinetilanteen pitäisi olla parempi, ennen kuin näitä rajoituksia voi purkaa.
Kun virastokaupungeissa koronaa paetaan siirtymällä etätöihin, niin Meri-Lapin kaltaisilla teollisuuspaikkakunnilla sitä mahdollisuutta ei juuri ole.
Teollisuudessa on vähän etätyömahdollisuuksia. Tämän pelätään näkyvän kasvuna tartuntojen määrissä.
Holiday Club Saariselän kylpylähotellin pari seinää ja osa katosta romahti perjantaina. Henkilövahinkoja ei sattunut, koska hotelli palveluineen on suljettuna koronaepidemian vuoksi.
– Jos koronasta mitään iloa on, niin se ettei tässä sattunut mitään henkilövahinkoja, kertoo Holiday Club Saariselän hotellipäällikkö Annamaija Putkonen.
Romahtaneessa osassa sijaitsee Angry Birds -sisäleikkipuisto.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eivät esitä Uudenmaan eristämisen jatkamista, kertoo hallituslähde Ylelle.
Perusteena on Ylen tietojen mukaan se, että tartuntatilanne Uudellamalla ei enää eroa merkittävästi muista Suomen alueista, joilla tartuntoja on paljon.
Uudellamaalla tartuntojen määrän kasvu on pysynyt hallittuna, kun taas esimerksi Länsi-Pohjassa eli Kemin ja Tornion alueella sekä Kainuussa nousu on ollut jyrkempi. Länsi-Pohjassa koronavirustartuntojen määrä on asukastiheyteen nähden maan toiseksi korkein.
Yhden alueen eristämisen jatko tuskin menisi myöskään perustuslakivaliokunnasta läpi. Samoilla perusteilla pitäisi vastaavasti eristää Länsi-Pohja, mahdollisesti myös Kainuu.
Näin monen ja suuren alueen eristämistä kokonaan muusta Suomesta ei pidetä kannattavana. Pohdinnassa on muita keinoja rajoittaa tartunnan leviämistä.
Toinen keskeinen tarkasteltavana oleva asia on terveydenhuollon kantokyky eri puolilla Suomea.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella sairaaloiden kantokyvyn arvioidaan kestävän uusien sairastuneiden määrän. Niukkuutta voi tulla Lapin ja Kainuun tehohoitokapasiteetista, mutta sen on laskettu riittävän, jos hoito järjestetään yhdessä Oulun erityisvastuualueen kanssa.
Hallitus saa sosiaali- ja terveysministeriön tilannearvion Uudenmaan eristämisen jatkosta tiistaina iltapäivällä. Arviossa on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreita lukuja tartuntatilanteesta Suomessa.
Hallituslähteestä ennakoitiin maanantaina, että hallitus kertoisi Uudenmaan ratkaisusta keskiviikkona.
Uudenmaan liikkumisrajoitus on voimassa sunnuntaihin 19. huhtikuuta asti eli kielto raukeaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, mikäli jatkoa ei tule.
15:23 Lisätty tieto, mihin asti Uudenmaan nykyinen liikkumisrajoitus on voimassa.
Lapin käräjäoikeus on antanut tuomion poikkeuksellisesta rikosvyyhdistä, jossa kolmea eri miestä pidettiin vangittuna yksityisasunnossa. Oikeus tuomitsi neljä saman perheeseen kuuluvaa henkilöä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin muun muassa törkeistä vapaudenriistoista. Yksi selvisi viidellä kuukaudella ehdollista vankeutta. Pisimmät ehdottomat tuomiot olivat yli viisi vuotta.
Vakavimmassa tapauksessa asunnotonta miestä pidettiin vankina asunnossa Kemissä yhden vuoden ja kaksi viikkoa vuosina 2015-2017. Syyttäjä katsoi vapaudenriiston kestäneen kaksi vuotta mutta käräjäoikeuden mukaan aika oli todellisuudessa lyhyempi, sillä mies oli kahden vuoden aikana välillä karannut, ollut vankilassa ja viettänyt aikaa Oulussa ja Kajaanissa.
Poliisin esitutkinta-aineiston mukaan miehen vangiksi ottanut nelikko oli romaniperhe, johon kuuluivat vanhemmat ja kaksi lasta. Väkivaltaan osallistui syyttäjän mukaan jutun viides syytetty, joka on perheen sukulainen. Uhri sidottiin patteriin, häntä hakattiin ja hänen nilkkojensa päällä hypittiin.
Mies oli muun muassa alistettu kotiorjaksi, hänen tileiltään nostettiin isoja summia rahaa ja hänet muun muassa pakotettiin varastamaan kaupoista ruokaa ja tavaroita. Uhri pääsi lopulta pakenemaan ja tuli itse Ylivieskan poliisin päivystykseen ilmoittamaan olevansa vankina.
Syytetyt kiistivät lähes kaikki syytteet. He kertoivat poliisin kuulusteluissa, että mies asui heidän luonaan vapaaehtoisesti parin vuoden ajan ja maksoi vuokraa asumisestaan. Perhe kertoi auttaneensa miestä syöttämällä, juottamalla ja pukemalla hänet.
Uusi uhri vain pari kuukautta edellisen jälkeen
Vain pari kuukautta edellisen uhrin vapautumisesta sama nelikko otti vangiksi toisen miehen. Tämä tapahtui vuoden 2018 alussa. Miestä pidettiin vankina 23 päivää ja häneltä uhattiin muun muassa katkaista kieli. Mieheltä muun muassa vietiin puhelin ja pankkikortti ja hänen nimiinsä haettiin tuhansien eurojen arvosta pikavippejä sekä tehtiin verkkokauppaostoksia.
Lisäksi toinen alkuperäiseen nelikkoon kuuluvista miehistä sai tuomion kolmannesta törkeästä vapaudenriistosta, joka kesti kaksi viikkoa vuonna 2017.
Oikeus katsoi, että teot osoittivat suunnitelmallisuutta alkoholisoituneiden ja kodittomien hyväksikäytössä.
Syytetyille luettiin myös muita syytteitä, muun muassa törkeä pahoinpitely sekä useita pahoinpitelyitä, pakottamisia ja petoksia. Osa syytteistä hylättiin.
Tuomio ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa ylempiin oikeusasteisiin.
