Rajojen sulkemisesta on muutama päivä, mutta huumeidenkäyttäjien levottomuus ja huonovointisuus alkaa jo näkyä.

– Kyllä se näkyy. Varsinkin opioidipohjaisten huumeiden käyttäjät ovat huonovointisempia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Yleensäkin kaikki ne käyttäjät, joiden aineita ei Suomesta saa, sanoo A-klinikan toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki.

Aineista tulee pulaa nopeasti, sillä niiden tavallisimmat reitit ovat tukossa matkustajaliikenteen loppumisen vuoksi. Sekä A-klinikkasäätiön Simojoki että keskusrikospoliisin erikoistutkija Jari Leskinen sanovat, että maassa ei ole suuria varastoja.

– Ei huumeille ole ”huoltovarmuusvarastoja”. Kun normaalioloissa tehdään iso takavarikko, tyhjiö täyttyy nopeasti. Nyt se ei käy niin, koska suljettuja rajoja on monta, Leskinen kuvaa.

Esimerkiksi amfetamiini tulee tavallisesti Keski- tai Länsi-Euroopasta Suomeen Baltian tai satamien kautta.

Apteekit ja hoitolaitosten lääkevarastot kiinnostavat

Rikoskomisario Jari Luoto Sisä-Suomen poliisista tietää Tampereen ja koko Pirkanmaan tilanteen.

– Kun aineiden saatavuus huononee, hinnat nousevat. Väkivalta todennäköisesti lisääntyy niitä kohtaan, joilla huumeita tiedetään olevan. On jo merkkejä näiden ihmisten varautumisesta ja myös varustautumisesta, Jari Luoto sanoo ja viittaa lähinnä teräaseisiin.

Rahan saamiseksi myös varkauksia ja muita rikoksia tehdään nyt niin, että Luodon mukaan poliisin ”kellot soivat”. Osviittaa on myös apteekkiryöstöistä.

Ylen uutisarkiston mukaan vastikään on käyty ainakin Nakkilan ja useammassa Espoon apteekissa.

– Hiukan huolestuneena seuraan tilannetta apteekkien osalta. Ja myös hoiva-alan laitosten, sillä niissäkin on lääkevarastoja, sanoo Jari Luoto.

Krp:n Jari Leskinen lisää tähän vielä vankilat. Huumereittien katkeaminen näkyy vankiloissa jo nyt oireiluna ja levottomuutena, ja Leskinen on huolissaan sekä vankien että henkilökunnan turvallisuudesta.

Tornion raja on merkittävä huumereitti

Pohjoisessa rajan lähes täydellinen sulkeutuminen ei toistaiseksi ole näkynyt Tullin tekemien huumetakavarikkojen määrässä. Tiukka valvonta on paremminkin tarkoittanut sitä, että pienet tullirikkeet ovat merkittävimmällä rajanylityspaikalla Torniossa vähentyneet.

Jos pikkumääriä ei voi tuoda vähitellen, tuodaan sitten isompia eriä kerralla Tuomo Kunnari

Valvonnasta vastaavan tulliylitarkastaja Tuomo Kunnarin mukaan odotettavissa kuitenkin on, että kun varastot maassa tyhjenevät ja kysyntä kasvaa, lisääntyy myös tarve salakuljetukselle.

– Kysyntä ratkaisee, ja se kasvaa, kun tuonti vähenee.

Tulli seuraa Kunnarin mukaan nyt erityisen tarkasti sitä, siirtyykö huumeiden virta henkilöliikenteestä tavaraliikenteen sekaan.

– Näinhän se monesti on, että jos pikkumääriä ei voi tuoda vähitellen, tuodaan sitten isompia eriä kerralla.

Suomen ja Ruotsin välinen raja kaksoiskaupunki Tornio-Haaparannassa on jopa yksi merkittävimmistä huumeiden salakuljetusreitti Suomeen.

Isot huume-erät eivät luonnollisesti jää harvaan asuttuun Lappiin, vaan niiden määränpää on etelän asutuskeskuksissa. Suuria huumetakavarikkoja saatetaan tehdä etelässä, mutta aineita on usein tuotu Suomeen Tornion kautta.

Hätä keinot keksii

Poliisit pitävät rajojen sulkemista pomminvarmana keinona vähentää huumeiden liikkuvuutta. KRP:n erikoistutkija Jari Leskinen sanoo, että yhtä varmaa on se, että huumeiden kauppiaat, jakelijat ja käyttäjät suunnittelevat jo uusia tapoja paikata ongelmaa.

Mitähän reppuselkäisiä kuljettajia sitä vielä metsissä nähdäänkään Jari Leskinen

– Varmasti tuontia yritetään siirtää kontteihin ja kumipyörille, kun matkustajaliikennettä ei ole. Esimerkiksi merikontteihin ujutetaan aineita niin, etteivät tavaran ja kontin omistaja tai kontin kuljettaja tiedä siitä tiedä mitään.

Espoossa paljastui tämänkaltainen tapaus loppuvuodesta, ja Europolin tilastojen mukaan se on ollut kasvussa koko Euroopassa jo ennen koronaa ja rajasulkuja.

Hätä keinot keksii, kun tarve on suuri.

– En ihmettelisi yhtään, vaikka käyttöön otettaisiin myös vanhat pirtusalakuljettajien keinot. Kesä tulee ja huviveneily lisääntyy, eikä valvojaa riitä joka kaislikkoon, Jari Leskinen aprikoi.

– Ja mitähän reppuselkäisiä kuljettajia sitä vielä metsissä nähdäänkään.

Esimerkiksi tullilla on käytössään resursseja ja osaamista myös tavaraliikenteen syynäämiseen. Se on seurannut sata vuotta liikennettä Tornionjokilaaksossa rajan yli, joten aika monenlaisia keinoja laittoman tavaran tuomisessa on ehditty nähdä myös siellä. Ja voidaan nähdä nytkin, uskoo tulliylitarkastaja Tuomo Kunnari.

– Monesti niitä vanhoja keinoja kokeillaan ottaa uudestaan käyttöön.

Edellisen kerran rajalla oltiin poikkeuksellisessa tilanteessa vuonna 2015, kun rajavalvontaa tiukennettiin turvapaikanhakijatilanteen vuoksi. Tuolloin nähtiin piikki paljastuneiden huumerikosten määrässä.

“Nyt ei ole oikea aika säästää päihdetyöstä”

Terveydenhuollossa keskitetään nyt voimat koronapotilaiden hoitoon niin, että osaajia ja rahaa siirretään siihen jostain muualta.

Jos me emme auta, nämä ihmiset ovat tavallisen ensiavun jonossa korona- ja muiden potilaiden lisänä Kaarlo Simojoki

A-klinikan Kaarlo Simojoki painottaa, että nyt ei kuitenkaan ole oikea aika säästää päihdehuollosta. Huumeiden käyttäjien tilanteen heikkeneminen ja palvelujen tarpeen kasvu näkyvät jo.

– Näiden ihmisten palvelut pitää säilyttää ja mieluummin lisätä niitä. Jos me emme auta, nämä ihmiset ovat tavallisissa ensiavun jonoissa korona- ja muiden potilaiden lisänä. Päihdepalvelut on heille kuitenkin se luontevampi hoitopaikka, Simojoki sanoo.

Puute huumeesta ajaa usein pakosta käyttäjät kokeilemaan aineita, jotka eivät ole ennestään tuttuja. Silloin myös yliannostusten ja siitä johtuvien kuolemien vaara kasvaa. Simojoki muistuttaa, että riskit kasvavat myös kriisin loppuessa, sillä käyttäjien sietokyky on saattanut sen aikana laskea.

Voit keskustella aiheesta 2.4. klo 23.00 saakka.

Kolmen ihmisen kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus on tuonut sakkotuomion turma-auton kuljettajalle. Kuolonuhrien lisäksi onnettomuudessa loukkaantui neljä ihmistä, joista kaksi sai vakavia vammoja. Onnettomuus tapahtui nelostiellä Inarissa maaliskuussa 2016.

Saksalainen kuljettaja oli menettänyt henkilöautonsa hallinnan jäisellä tiellä. Auto oli alkanut heittelehtiä ja ajautunut kylki edellä vastaantulevien kaistalle. Vastaan ajoi suomalaisen ajama henkilöauto.

Kolme saksalaisessa autossa matkustanutta ihmistä kuoli törmäyksessä välittömästi ja kuljettaja sai vammoja. Suomalaisautossa olleet kolme ihmistä loukkaantuivat.

Syyttäjä katsoi, että vaikka ajonopeus oli rajoitusten mukainen 80 kilometriä tunnissa, saksalaisen olisi pitänyt ajaa varovaisemmin ja alentaa nopeutta. Autossa oli kitkarenkaat.

Syyttäjä vaati ehdollista ja 14 000 euron korvauksia

Syyttäjä vaati 27-vuotiaalle kuljettajalle kolmesta kuolemantuottamuksesta rangaistukseksi enintään kolme kuukautta ehdollista vankeutta. Syytetty tunnusti teon, mutta katsoi sakkorangaistuksen olevan riittävä seuraamus teoista.

Lapin käräjäoikeus tuomitsi kuljettajan kolmesta kuolemantuottamuksesta 75 päiväsakkoon, joista kertyi maksettavaa 3450 euroa.

Syyttäjä vaati lisäksi kuljettajaa korvaamaan valtiolle vainajien kuljetuksesta ja kuolemansyyn selvittämisestä aiheutuneet kustannukset, yhteensä runsaat 14 000 euroa.

Syytetty kiisti vaatimuksen ja katsoi kuolemansyyn selvittämisen tarpeettomaksi hänen syyllisyytensä selvittämiseksi. Käräjäoikeus oli samaa mieltä ja vapautti syytetyn korvauksista.

Tuomio ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa ylempiin oikeusasteisiin.

• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla
• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Koronaepidemia on kirvoittanut innokkaat kotileipurit liikkeelle. Kaupassa käydään harvemmin, mutta kerralla ostetaan enemmän ja varataan myös leivontatarvikkeita.

– Tulee leivottua, kun ei ole mitään tekemistä. Sitten leipoo valmiiksi pakastimeen, sanoo Anne Buska Sodankylästä.

Vaikka koronavirus ei ole vielä epidemiavaiheessa Pohjois-Suomessa, Buska kertoo olevansa varovainen.

– Kuulun itse riskiryhmään, niin vältän kaupassakäyntiä. Mies käy kaupassa ja tuo ostokset.

Suomen suurimmat päivittäistavaraketjut S-ryhmä ja Kesko sekä elintarvikeketju Lidl vahvistavat leivontatarvikkeiden menekin kasvaneen maaliskuun aikana.

Kysyntä on näkynyt myös kauppojen hyllyillä. Yksittäisiä tuotteita on saattanut loppua tai olla niukasti tarjolla, mutta tilalle on saatu täydennystä varsin pian tai myynnissä on ollut korvaavia tuotteita.

Voimakas leivontainnostus näkyy päivittäistavarakaupassa

Joulu on perinteisesti vuoden suurin leivontasesonki, mutta nyt viimeisten kolmen viikon eli viikkojen 11–13 aikana jauhoja on myyty enemmän kuin joulunalusaikaan, S-ryhmästä kerrotaan. Esimerkiksi verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna jauhojen myynti on kasvanut 100 prosenttia ja kohotusaineiden, kuten kuivahiivan, soodan ja leivinjauheen, on kasvanut 50 prosenttia.

Myös Kesko kertoo jauhojen myynnin jopa kaksinkertaistuneen viikoilla 10–14 verrattuna vastaaviin viikkoihin vuotta aiemmin. Kesko arvioi, että jauhoja on ostettu kotivarastoihin, mutta myös leipomista on lisätty. Kuivahiivan myynti on jopa kolminkertaistunut.

Tuorehiivan myynti on kaksinkertaistunut sekä S-ryhmän että Keskon vähittäiskaupassa, ja menekin kasvu näkyy selvästi myös kananmunissa.

Myös elintarvikeketju Lidlissä leivontainnostus on näkynyt. Jauhot, hiivat, sokeri ja muut leivonta-ainekset ovat tehneet kauppansa.

Kun ensimmäiset koronaviruksesta johtuvat rajoitukset tulivat voimaan viikolla 11, leivontatuotteiden myynti kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti edellisen vuoden samaan viikkoon verrattuna, Lidlin viestinnästä kerrotaan. Myös viikolla 12 leivontatarvikkeita myytiin reilusti enemmän kuin vertailuaikana 2019. Nyt tilanne on lähempänä normaalia myyntiä.

Lidlin mukaan yksittäisissä leivontatuotteissa on ollut suuren kysynnän vuoksi toimituskatkoja, mutta ne ovat olleet lyhytaikaisia. Tuote on myös voitu korvata jollakin vastaavalla tuotteella. Samaa kertoo myös Kesko.

Buska leipoo pullaa ja juhlaherkkuja

Anne Buska kertoo leipovansa kerran viikossa, välillä useamminkin. Hän leipoo pullaa, erilaisia täytekakkuja sekä gluteenittomia ja laktoosittomia leivonnaisia.

Sodankyläläisen kotileipurin taidoista ovat kiinnostuneita myös ystävät ja tutut. Buska kertoo leipovansa muun muassa yksilöllisiä kakkuja.

– Viikonloppuna oli yhden ystävän 50-vuotissyntymäpäivät. Hän halusi kakun ja minä tein. Tuttavani harrastaa hiihtämistä ja lentopalloa, niin tein siihen sukset ja lentopallon, hänen nimen, 50 vuotta, lunta ja lumihiutaleita. Kaikkea vähän sellaista erilaisempaa.

Leipomiselle on Buskalla yksinkertainen selitys.

– Leipominen rauhoittaa, ei mieti muita turhanpäiväisiä asioita. Se on rentoutumismuoto. Aluksi se oli harrastus, mutta sitten siitä tuli vähän terapiakeino. Siinä näkee oman käden jäljen, se on kiva.

Luo myös:

Ensin Suomi hamstrasi vessapaperia ja säilykkeitä, nyt maistuu olut, suklaa ja jäätelö– grafiikat kertovat, mitä nyt ostamme

Osallistu sinäkin!

Miten sinun jauhopeukalo on pyörinyt koronaviikkojen aikana? Kerro omista kokemuksistasi ja lähetä kuva onnistuneista tai epäonnistuneista leivonnaisista alla olevan painikkeen kautta.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keskiviikkona tarkennetut ohjeet siitä, miten kotiin annettavissa palveluissa työskentelevien on suojauduttava koronaviruksen varalta. Ohjeen mukaan kotihoidossa on käytettävä koronavirusepidemian aikana hengityssuojainta asiakkaan suojaamiseksi taudilta.

– Ohjeet eivät ole varsinaisesti uusia, sillä suojainten käytöstä on ohjeistettu aiemminkin. Katsoimme, että on hyvä informoida kentälle, kun asiasta on tullut paljon kyselyjä, neuvotteleva virkamies Satu Karppanen ministeriöstä sanoo.

Osassa kunnissa ohjeiden täyttämisessä uskotaan olevan ongelmia, jos suojavarusteista tulee pulaa. Esimerkiksi Tornion perusturvajohtaja Leena Karjalainen ennakoi, että ministeriön ohjeen noudattaminen pilkulleen tietää pulaa tarvittavista suojavarusteista.

– Torniossa tehdään noin tuhat asiakaskäyntiä vuorokaudessa. On ihan selvää, että suojavarusteista tulee valtava pula, jos STM:n ohjeiden mukaan aletaan toimia, perusturvajohtaja Karjalainen sanoo.

Ministeriö: Myös kankaisia suojaimia voidaan käyttää

Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvellaan, että kaikkia suojavälineitä, kuten esimerkiksi kirurgisia suu-nenäsuojuksia ei välttämättä riitä kaikille. Tämän vuoksi uusimpaan ohjeeseen on kirjattu, että kotihoidossa voidaan käyttää myös muita kankaisia suojaimia, vaikka ne eivät olekaan yhtä tehokkaita kuin kirurgiset suojavälineet.

– Kankainen suojain voi olla mikä tahansa kangas, joka suojaa hengityselimet. Esimerkiksi huivi voi käydä. On vain huolehdittava, että kangasta käytetään vain yhden kerran, jonka jälkeen se hävitetään tai desinfioidaan, Karppanen kertoo.

Jos potilaalla on hengitystieinfektion oireita, kotihoidon työntekijän on suojauduttava järeämmin: kirurgisella suu-nenäsuojuksella, suojakäsineillä sekä suojatakilla tai esiliinalla.

Kotihoidossa olevan luona käy monia eri hoitajia

Torniossa ja muissa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnissa on tähän asti pyritty noudattamaan kotihoidossa pandemiatyöryhmältä alueellisesti saatuja ohjeita. Suojavarusteita, kuten hengityssuojaimia on käytetty, jos asiakkaalla on hengitystieinfektion oireita ja työntekijöitä on kehoitettu pysymään oireisina kotona.

Asiakastyö on perusturvajohtaja Leena Karjalaisen mukaan pyritty järjestämään niin, että riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden luona kävisi mahdollisimman vähän eri henkilöitä.

– Toki kävijöiden määrän rajaaminen niin, että asiakkaan luona kävisi aina sama porukka ei tahdo onnistua, kun on paljon poissaoloja.

Tornion kotihoidossa henkilöstöä on 90 ja asiakkaita noin 450.

Tällä hetkellä Torniossa ei ole asiakkaita, joiden olisi todettu sairastuneen koronaan. Jos koronaa sairastavia on kotihoidossa, heitä hoitaa erillinen tiimi, joka ei käy muissa vanhustalouksissa. Myös tiimin kokoontumistila on eriytetty kotihoidon ns. puhtaista tiimeistä.

Sairaanhoitopiireiltä alueellisia linjauksia

Moni kunta odottaa nyt tarkennettuja alueellisia ohjeita esimerkiksi sairaanhoitopiireiltä. Lapin sairaanhoitopiirissä uusimpia ohjeita alueen kunnille hiottiin keskiviikkona.

Esimerkiksi kotihoidossa työntekijöitä velvoitetaan käyttämään kirurgista suu-nenäsuojainta asiakaskäynneillä. Samaa suu-nenäsuojusta voi käyttää useiden potilaiden tai asiakkaiden hoidossa.

– Suojusta ei saa laskeä välillä leuan alle, kasvoilta poistettu suojus laitetaan roskiin ja desinfioidaan kädet, infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä kiteyttää.

Lapin sairaanhoitopiiri kertoo kasvattaneensa suojavälineiden varastoa parin viime kuukauden aikana. Broas vakuuttaa, että välineitä pitäisi olla riittävästi, vaikka niiden käyttö kasvaa.

Lapin sairaanhoitopiirin naapurissa Länsi-Pohjan alueellinen pandemiatyöryhmä linjasi keskiviikkona, että alueen kuntien kotihoidossa jatketaan samalla THL:n ohjeistuksella kuin tähänkin asti. Eli hengityssuojaimia ei ole tarpeen käyttää kotihoidossa, jos asiakkaalla ei ole hengitystieoireita.

Pandemiatyöryhmään kuuluva Keminmaan ja Tornion johtava lääkäri Pertti Sakaranaho sanoo, että nykyinen ohjeistus nähtiin riittäväksi, koska alueella ei vielä ole epidemiaa.

Sakaranaho myös kummeksuu sitä, että STM vakuuttaa hengityssuojainten riittävän, mutta samalla toteaa, että huivikin on oireettomien asiakkaiden kanssa riittävä suoja.

– Alueella ollaan vielä suhteellisen normaalissa tilanteessa. Emme tiedä, minkälaiseksi epidemia vielä etenee, joten säästetään näitä suojaimia nyt vielä tässä vaiheessa.

Ristiriitaiset ohjeet ihmetyttivät

Moni kotihoidon parissa työskentelevä ja asiakkaan omainen on hämmästellyt julkisuudessa olleita, osin ristiriitaisia ohjeita. Esimerkiksi ministeriön kaikissa kirjallisissa ohjeissa ei ole kerrottu, että kotihoidon työntekijöiden on käytettävä kasvosuojaimia asiakkaan luona käydessä, vaikka suojainten käyttöä on vaadittu ministeriön tiedotteissa – ja myös ministerin lausunnoissa.

Ministeriö toivoo, että täsmennettyjä ohjeita aletaan noudattaa mahdollisimman pian.

– Aika moni kunnista on jo elänyt tämän ohjeen mukaan ja toivotaan, että lopuillekin menee tieto perille, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sanoo.

Kotihoitoa tarjoavat yritykset ministeriö yrittää tavoittaa lähettämällä ohjeet yksityisten alojen HALI ry:n kautta.

Lue myös:

THL: Hallituksen toimet hidastaneet selvästi koronan leviämistä Suomessa, testausta lisätään voimakkaasti

Selvitimme, mistä hengityssuojaimia vielä saa – Tukku avaa verkkokauppansa kuluttajille, apteekit ja tavaratalot lupaavat täydennystä lähipäivinä

Suomessa on jo vuosia suositeltu 65-vuotta täyttäneille rokotetta, joka suojaa ikäihmisiä muun muassa pneumokokkibakteerin aiheuttamalta keuhkokuumeelta. THL:n virallinen suositus koskee riskiryhmiä, mutta se katsoo myös ikäihmisten hyötyvän rokotteesta.

Nyt koronavirukseen yhdistetty keuhkokuume on saanut osan ikäihmisistä harkitsemaan maksullisen ”keuhkokuumepiikin” eli pneumokokkirokotteen ottamista.

Ainakin vielä pneumokokkirokotteen käyttö osana koronaan liittyviä toimia jakaa terveydenhuollon ammattilaisten mielipiteitä Suomessa.

THL:n viesti on, että rokotteen voi ottaa halutessaan, mutta koronavirukselta se ei suojaa. Lapin keskussairaalan infektiolääkäri Markku Broas rokotuttaisi kaikki riskiryhmät.

– Korona on vaarallinen virus, joka tekee keuhkovaurioita, jolloin bakteerit pääsevät helpommin kehoon, hän toteaa.

• Lue tästä Ylen jutusta vastaukset yli 80 koronakysymykseen
• Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä – näin koronavirus iskee sairastuneeseen

Tanskassa rokotus ikäihmisille

Pneumokokkirokote keskusteluttaa koronakriisin keskellä päättäjiä ja terveydenhuollon ammattilaisia eri puolella maailmaa.

Tanska uskoo rokotteen välilliseen hyötyyn. Siellä on juuri tehty päätös rokottaa maksutta yli 65-vuotiaat ja riskiryhmäläiset osana koronan vastaista taistelua.

Iäkkäät hoitokodeissa asuvat perussairaat sekä kaikki erityisryhmiin kuuluvat rokotetaan Tanskassa jo huhtikuussa 2020. Loput ikäihmiset saavat rokotteensa ensi syksynä.

Päätöksellä pyritään turvaamaan se, etteivät pneumokokkipotilaat kuormittaisi koronan takia tiukoilla olevaa terveydenhoitojärjestelmää.

Ruotsissa puolestaan Uumajan yliopiston infektiosairauksien vanhempi professori Birgitta Evengård on julkisuudessa väittänyt, että ainakin osa koronavirukseen liittyvistä kuolemantapauksista voitaisiin estää, jos kaikki ikäihmiset ja erityisryhmät rokotettaisiin pneumokokkirokotteella.

Ruotsissa pneumokokkirokote kuuluu Suomen tavoin kansalliseen pikkulasten rokotusohjelmaan. Ikäihmisille sitä vain suositellaan.

THL peräänkuuluttaa virallista näyttöä rokotteen koronasuojasta

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin Laitoksen (THL) infektiotautien ja rokotusten ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että rokotteen voi halutessaan ottaa.

– Emme kuitenkaan ehdoin tahdoin usuta hakemaan sitä juuri nyt, koska sillä ei ole suojatehoa koronakeuhkokuumetta vastaan, Nohynek toteaa.

Korona voi aiheuttaakeuhkokuumetta ja sen vakavaa ARDS-muotoa eli henkeä uhkaavaa, erittäin vaikehoitoista hengitysvaikeusoireyhtymää.

Tämä koronakeuhkokuume on Nohynekin mukaan pikemmin tulehduksellinen ylireaktio toisin kuin influenssan jälkitautina usein oleva bakteerikeuhkokuume.

• THL: Ajankohtaista koronaviruksesta

Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas puolestaan rokotuttaisi välittömästi kaikki Suomen ikäihmiset ja erityisryhmät, jos hänellä olisi valta ja rahat päättää asiasta.

– Koronavirus vaurioittaa keuhkoja, ja koska virus on uusi, eikä immuniteettisuojaa ole, virus aiheuttaa monelle rajummat vauriot. Ne avaavat aina tietä bakteereille, joista yksi suurimmista keuhkokuumeen aiheuttajista on juuri pneumokokki, Broas sanoo.

Hän kertoo, että pelkästään Suomessa sairastetaan normaalioloissa eli ilman koronapandemiaa tai rajua influenssaepidemiaa noin 50 000 keuhkokuumetta vuodessa.

– Näistä noin puolessa joudutaan sairaalahoitoon, ja keskimäärin noin kolmasosa on pneumokokkibakteerin aiheuttama.

Wuhanissa menehtyneillä myös bakteeritartuntoja

Hanna Nohynekin mukaan tutkimustietoa on vielä liian vähän. Hän sanoo, ettei tämän hetken tietojen valossa ole tullut esiin, että koronaviruksen jälkiseuraamus olisi pneumokokkikeuhkokuume.

– Kiinasta, Italiasta tai esimerkiksi Ranskasta ei ole mitään viitettä, että pneumokokkitauti olisi lisääntynyt koronan myötä, Nohynek toteaa.

Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas kertoo, että on totta, ettei ole tiedossa, onko keuhkokokuumeisilla koronapotilailla juuri pneumokokkitartunta, mutta se tiedetään, että monella on myös bakteeritartunta.

Kiinan Wuhanista on olemassa aineistoa, josta Broasin mukaan selviää, että puolella koronaan kuolleista ja 15 prosentilla keuhkokuumeesta selvinneistä, oli koronaviruksen lisäksi myös bakteeritulehdus.

Aineistosta on kirjoitettu esimerkiksi tiedelehti The Lancetissa (Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatient with COVID-19 in Wuhan, China: a retspective cohort study)

– Wuhanin aineistoista ei selviä, mikä bakteeri tai bakteerit ovat kyseessä, mutta tiedämme lukuisista influenssatutkimuksista, että pneumokokkibakteeri on yleisin jälkitautina tuleva keuhkokuumeen aiheuttaja, Broas kertoo.

Pneumokokin lisäksi keuhkokuumetta aiheuttavat esimerkiksi stafylokokki- ja kolibakteerit sekä mykoplasma.

• Lue täältä Ylen uutiset koronaviruksesta

Saksassa rokote loppumassa, muuallakin isoa nousua

Suomessa rokotteen myyntilupa on Pfizerilla ja MSD Finlandilla.

Yhteiskuntasuhteiden johtaja Petri Lehto MSD Finland-lääkeyhtiöstä kertoo, että rokotteen myynnissä on Suomessa ollut jonkin verran kasvua vuoden 2020 aikana.

Maailmalla tilanne on kuitenkin toinen.

– Rokotteen myynnissä on nyt globaalissa mittakaavassa isoa nousua, Lehto sanoo.

Esimerkiksi Berline-Zaitung kirjoittaa 23.3.2020, että nopeasti kasvaneen kysynnän vuoksi pneumokokkirokote on Saksassa loppumassa, ja uusi rokote-erän saadaan maahan todennäköisesti vasta toukokuussa 2020.

Myös Ruotsissa on pneumokokkirokotteen menekissä kasvua. Ruotsi on pitänyt korona-aikana rokotesuosituksensa ikäihmisille kuitenkin ennallaan. Tilanne on sama myös Norjassa.

Koronatilanne ei ole muuttanut myöskään THL:n vastaavia virallisia pneumokokkirokote-suosituksia.

Rokotetta suositellaan kroonista keuhkosairautta eli astmaa tai keuhkolaajentumaa sairastaville. Suosituslistalla ovat myös esimerkiksi sydänsairauksista kärsivät ja diabeetikot. Lisäksi myös yli 65-vuotiaiden katsotaan hyötyvän rokotuksesta.

WHO: Keuhkorokotteet eivät pure koronavirukseen

Myös WHO ottaa verkkosivuilaan asiaan kantaa: Keuhkokuumeen vastaiset rokotteet, kuten pneumokokkirokotus ja Haemophius influenzai tyyppi B (Hib)-rokote eivät tarjoa suojaa koronavirusta vastaan.

Suomessa käytössä oleva Hib-rokotevalmiste on kauppanimeltään Act-HIB.

WHO kuitenkin suosittaa myös korona-aikana yli 65-vuotiaille ja hengityselinsairaille pneumokokkirokotetta yleisesti vakavien bakteeriperäisten sairauksien torjuntaan.

Maailman terveysjärjestö suosittelee myös hoivayksiköiden henkilökunnalle sekä pneumokokki- että kausi-influenssarokotetta.

Artikkelia korjattu 2.4. 2020 klo 9.04: Artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että pneumokokkirokotteen myyntilupa on Suomessa vain MSD Finlandilla. Myyntilupa on kuitenkin sekä Pfizerilla että MSD Finlandilla.

Artikkeliin tarkennettu 2.4. klo 9.51: THL:n virallinen suositus koskee riskiryhmiä, mutta se katsoo myös ikäihmisten hyötyvän rokotteesta.

Artikkelia korjattu 2.4. klo 14.30: Yrityksen nimi korjattu MSD Finlandiksi, oli aiemmin virheellisesti MDS Finland.

Lue seuraavaksi:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kuinka saan karanteenia rikkovat naapurini kuriin? Vaikuttaako veriryhmä koronan tarttumiseen? Tässä vastaukset yli 80 koronakysymykseen

Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä – näin koronavirus iskee sairastuneeseen

Mistä voi erottaa, sairastaako nuhakuumetta, influenssaa vai koronaa?

15 väitettä koronaviruksesta: Selvitimme, pitävätkö ne paikkansa, mikä on myytti ja mitä ei tiedetä

Kuopion bussiturman syytteet on nostettu tiistaina 1. huhtikuuta. Syyttäjä vaatii linja-auton kuljettajalle rangaistusta 13 törkeästä vammantuottamuksesta, neljästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Syyteharkinnan aikaan epäiltyjen rikosten määrä kasvoi yhdellä törkeällä vammantuottamuksella.

Syyttäjä Heikki Ylisirniön mukaan on selvää, ettei rikoksista tuomita pelkästään sakkoihin. Syyttäjän rangaistusvaatimukset selviävät, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus alkaa käsitellä asiaa.

Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni Juha Nieminen sanoo, että tapaus pyritään käsittelemään syksyllä. Käsittelyyn on varattu noin viikon verran aikaa. Vielä on epäselvää, kuinka tapausta hoidetaan käräjäsalissa, sillä asianomistajia on useita. Useat heistä asuvat Pohjois-Suomessa ja Ruotsin puolella. On mahdollista, että asianomistajia kuullaan videoyhteyden välityksellä ja tulkin avustuksella.

Kuopion bussiturma tapahtui elokuussa 2018 Leväsellä. Neljä kuoli ja noin kaksikymmentä ihmistä loukkaantui, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle. Turmabussin kyydissä oli Pohjois-Ruotsissa asuvia suomalaisia. Kuljettajana toimi vuonna 1951 syntynyt ylitorniolainen mies.

Syytteiden nostamisesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Lue lisää:

Kuopion bussiturman poliisitutkinta valmis – kuljettajaa epäillään muun muassa neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut kaivospiiripäätöksen, jonka Tukes antoi Hannukaisen kaivokselle Kolarissa, ja palautti sen uudelleen käsittelyyn. Tukesin päätös oli annettu Hannukainen Mining Oy:lle, ja siitä valittivat muun muassa Pro-Hydro Oy sekä Muonion paliskunta.

Hallinto-oikeuden mukaan Tukes oli tehnyt virheitä asianosaisten kuulemisessa ja päätöksen perusteluissa. Lisäksi yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi annetuissa määräyksissä oli puutteita.

Oikeus ei käsitellyt muita valitusperusteita, koska päätös kumottiin jo edellä mainittujen syiden vuoksi. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto katsoi valituksessaan, että päätös oli kaivoslain, luonnonsuojelulain ja vesienhoitolain vastainen.

Myös monet paikalliset asukkaat ja mökkiläiset pelkäävät kaivoksen vaikutuksia Tornionjokeen.

Yhtiö jatkaa hanketta

Hannukainen Mining aikoo jatkaa kaivoshanketta ja suunnittelee edelleen monimetallikaivosta vanhalle kaivosalueelle Kolariin.

– Perehdymme nyt tarkemmin hallinto-oikeuden ratkaisuun. On hyvä, kun saatiin oikeuden päätös asiaan. Tästä jatketaan kaivoshankkeen eteenpäin viemistä, Hannukainen Mining Oy:n hankejohtaja Jaana Koivumaa sanoo yhtiön tiedotteessa.

Hannukainen Mining Oy:n mukaan kaivoksesta louhittaisiin rautaa, kuparia ja kultaa vähintään 17 vuoden ajan ja kaivos toisi alueelle 300 uutta ympärivuotista työpaikkaa.

Kaivospiiri on viranomaisen vahvistama alue, johon kaivostoiminnan harjoittajalle on annettu käyttöoikeus kaivostoimintaa varten. Kaivosyhtiö tarvitsee myös muita lupia, ennen kuin se voi aloittaa kaivostoiminnan.

Lue lisää

Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeen kannattajat lähtivät vastaiskuun ja keräävät nimiä kaivoksen puolesta: "Nähdään myös muiden kuntalaisten mielipide"

Kaivoksen vastustajat keräsivät yli 51 000 nimeä – "Ylläksen matkailu ei kestä kaivosta"

Rajaliikenteen rajoittaminen Lapissa on osoittautunut vaikeammaksi kysymykseksi kuin hallituksessa etukäteen ajateltiin.

Ylelle kerrotaan eri lähteistä, että työvoiman liikkumisen rajoittaminen ei ole yksinkertaista. Reittiä on yritetty etsiä jo useita päiviä.

Asia on noussut myös diplomaattiseksi kysymykseksi: Ruotsi ja Norja eivät halua Suomen rajoittavan rajan yli kulkevaa liikennettä. Ylen tietojen mukaan asiasta on käyty neuvotteluja ministeritasolla asti. Useat ministerit ovat keskustelleet asiasta ruotsalaisten kollegojensa kanssa, Ylelle kerrotaan.

Hallitus kertoi maanantaina valmistelevansa tiukennuksia, jotta Ruotsista ja muista naapurimaista ei kulkeutuisi koronavirusta Suomeen. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan pohjoisen niukkaa terveydenhoitokapasiteettia ei voi riskeerata ja jopa työmatkaliikennettä joudutaan rajoittamaan.

Lappi on ollut poikkeus. Toisin kuin muilla rajoilla, siellä työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne rajan yli on saanut jatkua ilman, että ylittäjät joutuvat karanteeniin. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että tilannetta on hyvä tarkastella, jotta tauti ei pääse kulkemaan rajojen yli.

Yle kertoi sunnuntaina, että Lapissa on todettu ensimmäiset Ruotsiin liittyvät tartunnat.

Hallitus on joutunut teettämään asiasta lisäselvityksiä. Ratkaisu yritetään löytää huomenna perjantaina.

Ahvenanmaan terveydenhoito on osin Ruotsin varassa

Pulmaksi on osoittautunut esimerkiksi se, että jos Lapissa terveydenhoitohenkilöstön kulkemista rajoitettaisiin tai he joutuisivat Suomeen palatessaan karanteeniin, Ruotsin puolella sosiaali- ja terveydenhoito voisi kärsiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että Suomen ja Ruotsin Lapin välillä kulkee noin 150 sotealan työntekijää. Ruotsista saadut tiedot rajan yli kulkevan terveydenhuoltohenkilöstön määrästä poikkeavat merkittävästi STM:n arviosta. Pelkästään Itä-Norrbottenissa on paikallisen terveydenhuollon johdon mukaan noin 300 Suomessa asuvaa sotealan työntekijää.

Liikenteen rajoittaminen Lapissa voisi heijastua Ahvenmaalle. Jos sote-henkilöstön kulkemista rajoitettaisiin Lapissa, sitä saatettaisiin rajoittaa myös Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaalla on kolmisenkymmentä lääkäriä tai hoitaja, jotka tekevät töitä Ruotsista Ahvenanmaalle. Myös ambulanssihelikopteri tulee Ahvenanmaalle tarvittaessa Ruotsista. Toisin kuin matkailijat, esimerkiksi terveydenhoitohenkilöstö ei tähän asti ole joutunut Ahvenmaalle tullessaan karanteeniin.

Ruotsin raja on aina ollut auki

Myös muita työntekijöitä kulkee rajan yli Lapissa, esimerkiksi sellu- ja terästeollisuudessa. Lapissa rajan yli on kiinteä yhteys, eikä valtakunnanraja ole koskaan estänyt ihmisten liikkumista.

Edes sota-aikana Ruotsin raja ei ollut kiinni. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin vaatinut liikenteen rajoittamista tautitapausten takia. Osa ministereistä pitäisi rajan auki ja etsisi Ruotsin kanssa toista vaihtoehtoa, jotta Ruotsin terveydenhoito ei joudu ongelmiin eivätkä suhteet Ruotsiin vahingoitu.

Ylen tietojen mukaan hallituksessa on Lapin rajan liikenteen rajoittamisesta näkemyseroja.

Hallitus valmistautuu jatkamaan ainakin muilla rajoilla liikenteen rajoittamista 13.5. asti. Sisärajoista päättämiseen hallitus ei tarvitse eduskuntaa vaan voi tehdä päätöksen itse.

Ruotsi tarjoaa vastineeksi tehohoitopaikkoja suomalaisille

Pohjois-Ruotsissa työskentelevän terveydenhuoltohenkilöstön työmatkaliikenteen jatkumisesta huolestunut Norrbottenin aluehallinto sanoi keskiviikkona tarjoavansa Suomelle tehohoitopaikkoja vastineeksi rajojen auki pitämisestä.

Norrbottenin aluehallinnon päällikkö Anna-Stina Nordmark Nilsson kertoi Ylelle torstaina, että Norrbottenin hoitopaikkatarjous lappilaisille on esitetty Suomeen jo myös virallisesti Ruotsin hallituksen toimesta.

Ehdotus on jo ehtinyt herättää hämmästystä paitsi Lapissa myös Ruotsin puolella, sillä jo ennen koronaa pohjoisen työvoimapula ja jatkuva rekrytointi länsinaapurissa ovat olleet kovasti tapetilla. Myös koronaepidemian leviäminen pohjoisessa on herättänyt huolta hoitopaikkojen riittävyydestä.

Aluejohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson kertoo, että tällä hetkellä Norrbottenissa on 35 tehohoitopaikkaa, mutta tarvittaessa niitä voidaan perustaa sairaaloihin enemmän.

Hänen mielestään on täysin mahdollista, että suomalaisia voitaisiin hoitaa Ruotsin puolella, jos Lapin omista tehohoitopaikoista tulee pulaa.

– Tämä on arviomme, joka perustuu ennusteisiin tartunnan leviämisestä Ruotsissa.

Uutista täydennetty klo 19.01 tiedoilla ministerien neuvotteluista ja Ruotsin rajan auki pitämisen historiasta

Lue myös:

Jos rajat Lapissa suljetaan työmatkalaisilta, voi edessä olla pakkomuutto tai työpaikan vaihto – Sairaanhoitaja: "Kuka lähtee puoleksi vuodeksi Ruotsiin, kun mies ja lapset jäävät Suomeen?"

Huominen perjantai koittaa tuulisena Etelä-Suomessa. Merialueille on annettu myrskyvaroitukset, ja maa-alueillekin on luvassa myrskypuuskia.

Tuulet voimistuvat jo tänään torstaina myöhään illalla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa sekä Ahvenanmaalla.

Tuulia säestää voimakas sade. Se tulee lumena, räntänä ja etelärannikolla vetenä.

– Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa ajokeli muuttuu huonoksi. Lappi pääsee helpommalla, ja siellä on pääosin poutaista, Ylen meteorologi Anne Borgström sanoo.

Sateet liikkuvat vauhdilla, ja jo perjantaina iltapäivällä Etelä-Suomessakin nähdään aurinko. Myöhään perjantaina sadekurimus alkaa olla ohi.

Kun sateet ovat väistyneet itään, lännestä virtaa Suomeen kuivempaa ilmaa. Niin lauantaita kuin sunnuntaita vasten yöllä ollaan pakkasella koko maassa.

– Lauantaiaamu on aurinkoinen, mutta iltapäivällä voi tulla vähän lumikuuroja. Lämpötila on päivällä maan etelä- ja keskiosissa plussalla, mutta Lapissa on pakkasta, Borgström kuvailee.

Sunnuntai-iltana pilvisyys lisääntyy, ja samalla Suomeen virtaa lämmintä ilmaa. Pohjoiseen voi tulla vähän lunta.

– Maanantaina voidaan etelässä helposti mennä jopa kymmeneen asteeseen. Jonain päivänä ensi viikolla saattaa olla jopa 15 astetta, Borgström povaa.

Koronapandemian vuoksi myös luonnonmarja-alasta elantonsa saavat elävät huolestuneita aikoja.

Jos pandemia ei mene nopeasti ohi, ulkomaalaisia poimijoita ei välttämättä tule Suomeen. Se voi muokata kansainväliset marjamarkkinat uusiksi. Kotimaisilla poimijoilla ei nimittäin saada riittävästi luonnonmarjoja, jotta Suomen asema markkinoilla säilyisi.

Esimerkiksi Suomussalmella toimiva marjanjalostaja Kiantama Oy tarvitsisi 800 poimijaa.

– Jos suomalainen marja puuttuu viennistä, venäläisen marjan asema vahvistuu, kuin myös kanadalaisen tuontivillimustikan asema, Kiantaman toimitusjohtaja Vernu Vasunta sanoo.

Vasunta pitää isona uhkakuvana sitä, että luonnonmarjojen kerääjiä ei saada Suomeen. Hänen mukaansa kaikki riippuu nyt virustilanteen kehittymisestä Suomessa sekä Thaimaassa ja Ukrainasta, joista poimijoita tulee.

– Suomesta saadaan mustikkaa 14–15 miljoona kiloa, ilman ulkomaalaisia emme saa edes puolia siitä ostettua. Hyvä, jos 20–30 prosenttia, Vasunta kertoo.

Marjat voivat jäädä keräämättä

Tämän hetkinen tilanne vaikuttaa äärimmäisen huolestuttavalta myös Luonnontuoteteollisuusyhdistyksen asiamies Ma­ri­ka Säy­ne­vir­rasta. Normaalina vuotena tähän aikaan pitäisi olla käynnissä muun muassa viisumien ja lupien hakeminen Suomeen.

– Nyt yrityksissä suunnitellaan ensi kesää eikä tiedetä, saadaanko poimijoita Suomeen.

Vernu Vasunta sanoo, että viimeistään toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa pitäisi saada tietää se, saadaanko poimijoita Suomeen

– Vaikka meillä tilanne paranee, niin sama pitää tapahtua myös lähtömaassa. Moni valtio on sulkenut rajansa.

Kotimaisia luonnonmarjoja tarvitaan elintarviketuotantoon, sillä niitä käytetään hyvin monissa tuoteryhmissä. Metsiin jäävät marjat tarkoittavat isoja vaikeuksia yrityksille, jotka niitä käyttävät.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen näkee tulevan kesän kohtalokkaana, jos ulkomaisia marjanpoimijoita ei saada maahan.

– On melkoinen pommi, jos tuore raaka-aine jää kokonaan saamatta yhdeltä kaudelta.

Sorainen pitää tilannetta myös aluepoliittisesti merkittävänä kysymyksenä, sillä suurin marjoja ostavista yrityksessä sijaitsevat Kainuussa ja Lapissa. Ne ovat alueillaan isoja työllistäjiä, jolloin siitä seuraa kerrannaisvaikutuksia, jos marjat jäävät keräämättä

Koululaisista poimijoita?

Työ- ja elinkeinoministeriössä on ryhdytty varautumaan pahimpaan vaihtoehtoon, eli siihen, ettei ulkomailta saada ollenkaan työntekijöitä poimimaan luonnonmarjoja.

Viranomaiset pyrkivät nyt aktivoimaan suomalaisia keräämään marjoja, mutta ei sillä voida korvata vieraspoimijoiden panosta. Jos tilanne hankaloituu jatkossa, se tarkoittaa, että raaka-ainepulan vuoksi isot laitokset suljetaan ainakin osaksi aikaa vuodesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen ei pidä realistisena, että koululaiset, opiskelijat ja maassa olevista ulkomaalaisista saadaan tarpeeksi apuja esimerkiksi metsämarjojen poimintaa.

– Tälle vuodelle Thaimaan viranomaiset ovat luvanneet 3000 metsämarjanpoimijaa Suomelle. Tällaisiin lukuihin ei kyllä tuota kautta päästä.

Sorainen kertoo, että he ovat käyneet keskusteluja vastaanottokeskusten ja maahanmuuttoviraston siitä, että heiltä ohjattaisiin työnteko-oikeutettuja turvapaikanhakijoita kausityöhön.

Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunnan mukaan viranomaisten kanssa keskustelua on käyty hyvässä hengessä. Hän korostaa, että nyt on muistettava se, että kyse on isosta terveydellisestä uhasta. Poimijatkin ovat huolissaan terveydestään, vaikka marjoista saakin huomattavia lisäansioita.

– Jos ulkomaalaiset poimijat jotenkin pääsisivät tulemaan Suomeen, olisi heillä edessä kahden viikon karanteeni. Toki, jos Suomessa tilanne on kesällä huono, niin emme lähde tuomaan tänne ketään.

Keskustele aiheesta 4.4. kello 23:een saakka!

Lue myös:

Maatilat ovat pulassa ilman tuhansia ulkomaalaisia kausityöntekijöitään – nyt kartoitetaan voisivatko työttömät ja lomautetut auttaa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ivalon Matkahuollon kahvila Kuuputin tilat ovat melkoisessa mylleryksessä. Kahvilan kalustus on järjestetty uusiksi, kun tiloihin on tuotu laatikoittain kuivaruokaa, hedelmiä ja leipää. Kylmäkaappeihin on lastattu jopa 200 kiloa perunajalosteita ja maitotuotteita.

Kaikki nämä ruokatavarat olisivat menneet roskiin, mikäli niitä ei olisi lahjoitettu ruoka-avustukseen.

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi monen perheen elämä muuttui täysin. Ivalolainen Jatta Kaivosoja otti asiakseen laittaa liikkeelle avustustoiminnan yhdessä alueen yritysten ja diakoniatyön kanssa.

– Kyllähän se (koronavirus) on hiljentänyt koko kylän. Me ei täällä kysellä, kuka on hakemassa ruokaa koronaviruksesta johtuvien asioiden takia. Tänne saa kaikki tulla, kertoo Kaivosoja.

Lahjoitusmäärä ja avustusilo yllättivät

Matkailusta elävä Inarin kunta on hiljentynyt täysin. Koronavirus keskeytti talvisesongin kuukautta tavallista aikaisemmin ja erityisesti matkailu- ja palvelualan pienyritykset ovat kokeneet kovia tappioita. Kunnan sosiaalitoimessa on havaittu, kuinka paikalliset hakevat nyt apua tilanteeseen.

Avuntarve alkoi näkyä myös sosiaalisessa mediassa. Jatta Kaivosoja tuskastui siitä, kuinka monen elämä muuttui. Hän ei ollut ajatuksissaan yksin, ja apua avustuksen järjestämiseen löytyikin helposti.

– Tämä tilanne eskaloitui hyvin äkkiä. Yksi ihminen on aika pieni yksinään. Ryhdyin tuumasta toimeen ja laitoin viestejä yrittäjille. He lähtivät nopeasti mukaan auttamaan ja lahjoittamaan ruokatarvikkeita vähävaraisille, kertoo Kaivosoja.

Ruokakauppojen lisäksi ruokaa on lahjoitettu ravintoloista, jotka ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Esimerkiksi paikallinen marketti on lahjoittanut kaiken ylimääräisen tavaran, jota ei voi enää myydä.

Myös yksittäiset ihmiset ovat lähteneet lahjoituksiin mukaan. Paikallinen metsästysyhdistys lahjoitti vähävaraisille Inarin metsistä pyydettyä hirvenlihaa.

Lahjoitusten määrä ja ihmisten osoittama auttamisen ilo ovat tehneet vaikutuksen Kaivosojaan. Päivien mittaan on tullut selväksi, että ruuanjaolle on suuri tarve.

– Toiminta on otettu todella hyvin vastaan. Olemme kertoneet kaikille kävijöille, että täällä saa käydä ja voi kertoa kavereillekin. Täältä ei ruoka lopu, toteaa Jatta Kaivosoja.

Taloudelliset vaikutukset tulevat näkymään viiveellä

Tilanne on madaltanut ihmisten kynnystä ottaa yhteyttä myös alueen diakoniatyöntekijöihin. Ihmiset ovat kaivanneet apua enemmän kuin aiemmin.

Inarin diakoniatyöntekijä Anu Huhtamella uskoo, että koronaviruksen aiheuttamat vaikutukset konkretisoituvat viiveellä.

– Tilanne on aika uusi. Alueella on paljon matkailuyrityksiä, jotka ovat sulkeneet ovensa ja ravintola- ja hotellipalvelut ovat pois käytöstä. On mahdollista ja selvääkin, että työntekijöitä on lomautettu aikalailla, pohtii Huhtamella.

Inarin seurakunta ja diakoniatoiminta ovat pyrkineet olemaan läsnä epätavallisessa tilanteessa.

– Pääasia on, että ollaan kuulolla koko ajan. Soittojen määrä on lisääntynyt. Ihmiset ottavat yhteyttä ihan käytännön asioissa kuten ruuantoimituksessa. Voimme kuljettaa ostoksia kotiovelle ja hoitaa apteekkiasioita. Voimme tietenkin myös keskustella. Monenlaista huolta voi olla ilmassa ja me haluamme auttaa, kertoo diakoniatyöntekijä Anja Karhula.

Kiristynyt tilanne vaikuttaa taloudellsesti useisiin kotitalouksiin. Perheissä talous on voinut kokonaan romahtaa koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi.

Se, miten ihmisiä tullaan tulevaisuudessakin avustamaan, on ollut paljon Anja Karhulan mielessä viime aikoina. Joissain perheissä on jo entuudestaan tiukka tilanne.

– Perheet yrittävät pärjätä tällä hetkellä sillä mitä on. Aalto on vasta tulossa ja tulee meille viiveellä. Jos tarvitaan taloudellista tukea, pohdimme sitä myöhemmin, sanoo Karhula.

Suomessa diakonia-avustusta jaetaan perheille, jotka ovat haavoittuvaisessa elämäntilanteessa. Avustukset ovat usein muutaman kymmenen euron maksusitoumuksia ruokakauppaan. Anja Karhula kertoo, että diakoniatyön resurssit voivat tulla tässä tilanteessa vastaan.

– Taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Joudumme kokoajan pohtimaan, mistä saisimme avustusbudjettiimme enemmän rahaa, jotta pystymme auttamaan ihmisiä. Keskusteluapua on helppo järjestää, kertoo Karhula.

Ketään ei täältä käännytetä

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti keskiviikkona jakavansa 1,2 miljoonaa euroa ylimääräistä valtiontukea ruoka-avustuksia varten. Tukea voivat hakea yleishyödylliset yhdistykset, organisaatiot ja säätiöt, jotka tekevät avustustyötä.

Tällä hetkellä Suomessa ruoka-avustusta on järjestetty 160 paikkakunnalla. Ministeriö arvelee, että avustus saavuttaa 20 000–25 000 ihmistä joka viikko.

Inarin kunnassa on jo entuudestaan toiminut työttömien yhdistyksen ylläpitämä ruokajako. Uudessa tilanteessa toinen ruoka-avustus paikka on merkittävä lisä toimintaan.

Jatta Kaivosoja pakkaa ruokakasseja perheille valmiiksi. Ruokakasseihin pyritään jakamaan perus- ja tuoretuotteita. Hävikkiä ei toistaiseksi ole syntynyt, vaikka ruokatavaraa riittää varastojen täydeltä.

Kaivosoja toivoo ihmisille rohkeutta astua sisään ja hakea ruokakassi, mikäli siihen on tarvetta.

– Priorisoimme vähävaraiset lapsiperheet, joissa lapset eivät saa ruokaa päivähoidossa tai koulussa. Ruokaa on myös muillekin, ketään ei käännytetä, lupaa Kaivosoja.

Koronavirusaikana ihmisiä on lomautettu ja irtisanottu. Edessä voi olla ensimmäinen kokemus työttömyydestä, eikä ole selvää, kuinka pitää toimia. Netistä löytyy apua muun muassa Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta. Poimimme tähän juttuun joukon keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia.

1. Minut on lomautettu tai irtisanottu, mitä teen ensimmäiseksi?

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon. Nopeimmin se onnistuu käyttämällä sähköistä Oma Asiointi -palvelua. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautus- tai työttömyyspäivänä, sillä työttömyysturvaa tai työttömyysetuutta voidaan maksaa vain sellaiselta ajalta, jona työnhaku on voimassa. Kahden viikon päästä hae työttömyysetuutta työttömyyskassastasi tai Kelasta verkkopalvelussa.

2. Olenko oikeutettu työttömyyskorvaukseen?

Ansiosidonnaista päivärahaa voit saada lomautuksen tai työttömyyden ajalta, mikäli olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, olet työttömyyskassan jäsen ja olet kassajäsenyytesi aikana ollut työssä 26 kalenteriviikkoa eli noin puoli vuotta.

Jos et ole työttömyyskassan jäsen tai ollut työssä riittävän kauan, hae työttömyysturvaa Kelasta. Kelalta työttömyysetuutta voi saada 17–64-vuotias Suomessa asuva työtön työnhakija, joka on työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä, hakee kokoaikatyötä ja on taloudellisen tuen tarpeessa.

Hallitus on esittänyt väliaikaista lakimuutosta, jolla työssäoloehto puolitettaisiin 13:een viikkoon. Samalla poistuisi työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika.

3. Mitä todistuksia tai asiakirjoja minun pitää toimittaa?

Liitä hakemukseen palkkatodistus sekä kopio lomautusilmoituksesta tai irtisanomisilmoituksesta ja työsopimuksesta. Palkkatodistusta voidaan tarvita ansiosidonnaisen päivärahan laskemisessa.

4. Kuinka suuri on ansiosidonnainen ja peruspäiväraha?

Ansiopäivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltävän palkkasi perusteella. Palkat huomioidaan vähintään 6 kuukauden ajalta. Esimerkiksi 3000 euron kuukausiansioilla korvaus on hiukan alle 1700 euroa kuukaudessa. Voit laskea arvion päivärahastasi ansiopäivärahalaskurilla.

Kelan maksama työmarkkinatuki on 33,66 euroa päivässä. Sitä maksetaan 5 päivältä viikossa, myös arkipyhiltä.

Työttömyyspäivärahaa korotetaan mikäli työttömällä tai lomautetulla on huollettavia alaikäisiä lapsia. Työttömyysetuudet ovat verotettavaa tuloa, Kela pidättää työmarkkinatuesta ja peruspäivärahasta 20 prosenttia veroa, ansiosidonnaisesta päivärahasta ennakonpidätysprosentti on sama kuin palkasta, mutta vähintään 25 prosenttia.

5. Kauanko hakemuksen käsittely kestää, milloin saan korvauksen tililleni?

Lomautusten määrä on kasvanut nopeasti lyhyessä ajassa, varaudu siis ruuhkiin. Lain mukaan hakemus on käsiteltävä 30 päivän kuluessa, mutta Suomen suurin työttömyyskassa YTK varoittaa vakavista ruuhkista työttömyysetuuksien käsittelyssä.

TE-toimistojen valvontatehtäviä on väliaikaisesti kevennetty, jotta hakemusten käsittelyä voidaan nopeuttaa.

6. Miten ylläpidän ja parannan työhön liittyvää osaamistani?

Huhtikuun alussa voimaan tulleen väliaikaisen lakimuutoksen perusteella työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on oikeus opiskella menettämättä oikeutta työttömyysetuuteen.

7. Olen yrittäjä, voinko saada työttömyysturvaa?

Hallitus esittää yrittäjille oikeutta hakea työttömyysturvaa, jos koronakriisi on heikentänyt yritystoimintaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitystä käsitellään paraikaa eduskunnassa.

Työmarkkinatukea voisi hakea takautuvasti 16.3.2020 alkaen, jos yrittäjä on ehtinyt ilmoittautua työnhakijaksi 15. huhtikuuta mennessä. Jos yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi 15.4.2020 jälkeen, työmarkkinatukea maksetaan työnhaun alkamisesta lukien.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttäisi aina sitä, että yritystoiminta on heikentynyt koronaepidemian vuoksi. Työmarkkinatukea haetaan Kelalta.

Suomessa on yksi yrittäjien työttömyyskassa, jonka jäsenet voivat tietyin edellytyksin saada päivärahaa.

8. Mistä saan terveydenhuoltoni?

Lomautettu on edelleen työterveyshuollon piirissä, sillä hänen työsuhteensa jatkuu. Irtisanotulla ei ole työterveyshuoltoa työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijällä, joka on vähintään viiden vuoden ajan ennen irtisanomista työskennellyt yrityksessä, joka työllistää vähintään 30 työntekijää, on kuitenkin oikeus työterveyshuollon palveluihin 6 kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä.

Kaikilla on oikeus ja mahdollisuus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita työsuhteesta riippumatta.

Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.

Lue myös:

Tässä konkreettiset ohjeet sinulle yrittäjä: Mihin otan yhteyttä? Kuinka paljon voin saada tukea?

Lapin tunturikeskukset ovat autioituneet, kun matkailusesonki loppui kuin seinään koronaviruksen takia. Suurimmat hiihtokeskukset sammuttivat hiihtohissinsä viime viikon maanantaina. Samana päivänä Kolarin Ylläs ilmoitti myös lopettavansa latujen ja talvipyöräreittien hoitamisen.

Laskettelurinteet suljettiin nopeasti, sillä Lappiin virtasi sitä ennen runsaasti väkeä etelästä. Maakunnassa heräsi huoli, sillä pohjoisen pienet sairaalat eivät riittäisi hoitamaan oman väen lisäksi isoa kevätturistien joukkoa, jos korona alkaisi riehua toden teolla.

Nyt useimmissa paikoissa on laitettu lappu luukulle ja turistit ja sesonkityöläiset ovat kaikonneet.

Lappiin pääsee silti pääsiäiseksi, vaikka matkailuväki ei sitä suosittelekaan.

– Harvinaista sanoa näin, mutta toivottavasti tänne ei tule ketään pääsiäisenä, Visit Levin vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari Kittilästä sanoo.

Toisaalta Lapissa lomailemista ei kukaan estä.

– Matkustamista kannattaa harkita ja kuunnella tarkalla korvalla viranomaisten ohjeita. Jos joku tulee vaikka Oulusta omalle mökilleen ja elää kuin olisi kotonaan, niin varsinaista estettä sille ei ole, Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma Kolarista jatkaa.

Lähes kaikki lennot peruttu, juna kulkee

Omalla autolla Lappiin pääsee edelleen, mutta useita lentoja ja junia peruttu.

Finnair on perunut kaikki lennot Lappiin Rovaniemeä lukuun ottamatta. Norwegian ei ilmeisesti lennä tällä hetkellä lainkaan Lappiin. Moni kaukoliikenteen bussivuoro on peruttu.

VR ajaa yöjunia vielä normaaliin tapaan Rovaniemelle ja Kemijärvelle, mutta Kolariin juna ei kulje. VR ei kerro, kuinka paljon matkustajia pääsiäisen ajan juniin on tulossa, mutta koko maassa kaukoliikenteen matkustajamäärät ovat romahtaneet noin 90 prosenttia.

Pääsiäinen on perinteisesti ollut Lapissa talvisesongin huipennus, jolloin tunturikeskuksissa tehdään kunnon tili. Tänä pääsiäisenä tuo tili jää tekemättä, ja tilalle tulee isoja tappioita. Tarkkoja tappioiden määriä ei tiedä vielä kukaan, mutta pelkästään Lapissa puhutaan vähintään miljoonien eurojen menetyksistä. Lomautukset, irtisanomiset ja jopa konkurssit uhkaavat monia yrityksiä, jotka elävät turismista.

Tuhannet mökit tyhjillään

Lapin suurimmissa hiihtokeskuksissa Levillä ja Ylläksellä on tällä hetkellä hyvin hiljaista. Ravintolat ovat kiinni tai myyvät korkeintaan noutoruokaa. Hotellit ovat kiinni mahdollisia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Ruokakaupat ovat kuitenkin vielä auki.

Levillä ja Ylläksellä on kummassakin yli 3000 pääasiassa yksityisten omistamaa lomamökkiä. Niistä lähes kaikki ovat tyhjillään, mutta eivät aivan.

– Jonkin verran ihmisiä on jäänyt mökeilleen. Osa voi olla etätöissä ja osa ei enää ole työelämässä. Tarkkaa lukumäärää ei ole, mutta puhutaan pienestä määrästä ihmisiä, Haarma Ylläkseltä kertoo.

Samansuuntainen viesti tulee Leviltä.

– Joitakin ihmisiä mökeillä vielä on, mutta kylällä on hyvin autiota, Kivisaari sanoo.

Ylläksellä jopa satoja mökkeilijöitä

Levin keskusvaraamo on kiinni toukokuulle saakka, samoin Ylläksen toinen keskusvaraamo, joka on Lomarenkaan ylläpitämä. Sen sijaan Ylläksen toisen keskusvaraamon, Destination Laplandin sivuilta voi edelleen varata majoitusta.

Näistä kolmesta keskusvaraamosta kerrotaan, että suurin osa pääsiäiselle tehdyistä varauksista on peruttu. Varauksia on Levillä ja Destination Laplandin kautta Ylläksellä muutamia.

Lomarenkaalla, jolla on Ylläksellä 450 mökkiä, tilanne on toinen.

– Puolessa on pääsiäiseksi merkintä. Emme pääse näkemään, onko mökki omistajan omassa käytössä vai onko omistaja myynyt kohteen muuta kautta. Kyllä Ylläksellä on pääsiäisenä elämää useassa sadassa mökissä tai ne on varattu ja jätetty tyhjäksi, Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkonen sanoo.

Levillä latuja ja kelkkareittejä hoidetaan vielä

Toisin kuin Ylläksellä, Levillä latuja, kelkkareittejä ja pyöräilyreittejä hoidetaan edelleen. Kunnossapidosta vastaa Kittilän kunta. Kunnasta kerrotaan, että reitit ovat auki kuntalaisia varten.

– Suomessa on tällä hetkellä Uuttamaata lukuunottamatta edelleen mahdollisuus liikkua, mutta meidän pyyntö on, että nyt pysytään kotona ja noudatetaan annettuja viranomaisohjeita. Liikkuminen paikasta toiseen on aina riski, Kittilän vs. kunnanjohtaja Antti Jämsén sanoo.

Osa autiotuvista on vielä auki

Metsähallitus on sulkenut koronatilanteen takia useimmat tupansa. Auki on kuitenkin vielä runsaat sata autiotupaa, jotka sijaitsevat kauempana asutuksesta ja matkailukeskittymistä.

– Autiotuvat on auki, koska maastossa voi olla vielä retkeilijöitä, ja heille on oltava paikka, minne mennä. Kauempiin autiotupiin ei kannata mennä, sillä jos siellä sairastuu, pitkän matkan päästä on hankala hakea ihmisiä pois, aluejohtaja Jyrki Tolonen Metsähallituksesta sanoo.

Lisäksi Metsähallitus kertoi perjantaina lopettavansa valtakunnallisten moottorikelkkauralupien myynnin tälle kevätkaudelle. Metsähallituksesta muistutetaan luontoon menijöitä välttämään vilkkaita taukopaikkoja, pitämään taukopaikoilla riittävää etäisyyttä muihin ja huolehtimaan myös luonnossa hyvästä hygeniasta.

Lapin ystävien toivotaan palaavan pohjoiseen taas, kunhan koronavirusepidemia on ohi.

– Nyt on aika unelmoida matkoista eikä matkustaa, Yrjötapio Kivisaari Leviltä kiteyttää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tästä päivästä alkaen koronatietoja yksittäisistä kunnista. Tähän asti tietoja on saanut vain sairaanhoitopiireittäin.

Kuntatiedot vahvistavat sen, että koronaepidemia on pahin pääkaupunkiseudulla.

Ylivoimaisesti eniten sairastuneita on Helsingissä, jossa on todettu 511 koronatartuntaa. Espoossa tapauksia on 161 ja Vantaalla 88.

Neljänneksi eniten tartuntoja on Tampereella, yhteensä 71. Sen jälkeen tulevat Oulu, jossa on 55 varmistettua tapausta sekä Jyväskylä, 43 tapausta.

Suurista kaupungeista Turku on toistaiseksi säästynyt laajemmalta epidemialta, siellä koronatartuntoja on 27. Esimerkiksi huomattavasti pienemmässä, mutta pääkaupunkiseudun kyljessä sijaitsevassa Sipoossa on enemmän sairastuneita eli 30.

Lomamatkailun ja vähäisen tehohoitokapasiteetin takia esillä olleessa Lapissa tartuntoja on nyt yhteensä 27. Rovaniemellä tapauksia on 13, Kittilässä 8 ja Kemissä 6.

THL ei tätä päivää ennen ole julkistanut kuntakohtaisia tietoja. Syynä on ollut halu turvata yksityisyydensuoja. Nyt julkistetussa taulukossa ovat ainoastaan ne kunnat, joissa on todettu vähintään viisi koronatartuntaa. Tällaisia kuntia on nyt Suomessa yhteensä 42 kappaletta.

Kaikkiaan Suomessa on 310 kuntaa eli 268 kunnassa koronatartuntoja on alle viisi kappaletta.

THL päivittää kuntakohtaiset tiedot päivittäin kello 9.30.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Korona levisi hoivakoteihin – Esperin ja Mehiläisen työntekijöissä tartuntoja, Mehiläisessä tautiin on sairastunut myös vanhuksia

Lapin kauppakamari kannattaa Lapin länsirajan tiukkaa sulkemista. Kauppakamari on keskustellut useiden Lapin teollisuustoimijoiden ja yritysten kanssa ja myös ne ovat Lapin kauppakamarin toimitusjohtajan Timo Rautajoen mukaan kallistuneet rajan lähes totaalisen sulkemisen kannalle rahtia lukuun ottamatta.

– Tärkeintä on, että taudin leviäminen saadaan estettyä ja sitä ei tuoda rajan yli, Rautajoki sanoo.

Länsirajan takana Ruotsin Norbottenissa korona on levinnyt jo laajalle Suomen pohjoisosaan verrattuna ja työmatkaliikenteen pelätään tuovan tautia myös Suomen puolelle. Toisin kuin muut Euroopan maat, Ruotsi ei ole tehnyt merkittäviä toimia ja rajoituksia koronan leviämisen ehkäisemiseksi ja siellä tautitilanne on edennyt jo huolestuttavalle tasolle.

Ruotsin Norrbottenissa on tähän mennessä todettu 78 laboratoriovarmennettua koronavirustartuntaa ja tautiin on kuollut neljä ihmistä. Suomen Lapissa sairastuneita on 40 eikä kukaan ole kuollut tautiin.

Taloutta ja terveyttä ei ole syytä asettaa vastakkain

Myös Lapin matkailutoimijat vetosivat Lapin Kansan jutussa, että raja saataisiin suljettua. Matkailutoimijat pelkäävät hiihtokeskusten sulkemisen aiheuttamien tappioiden olleen turhia, jos tauti pääsee nyt leviämään Lappiin Ruotsista.

Kauppakamarin näkemyksen mukaan rajan yli voisivat kulkea ainoastaan rahti sekä kriittisen tärkeät, poikkeuksellisissa tilanteissa tarvittavat huolto- ja korjaushenkilöstö – ja heitäkin odottaisi karanteeni.

– Heitä ei montaa ole, korkeintaan muutama kymmenen ja eiväthän hekään siinä rajalla jatkuvasti ramppaisi, kuten työmatkaliikenne nyt, Rautajoki sanoo.

Julkisessa koronakeskustelussa talous ja terveys on usein laitettu vaakakuppeihin koronan vastaisia toimia punnittaessa. Rautajoki huomauttaa, että taudin leviäminen olisi myös isku yrityksille ja teollisuuslaitoksille.

– Jos tauti pääsee leviämään, se sairastuttaa työntekijät, mikä voi johtaa esimerkiksi ongelmiin tuotannossa. Se olisi yrityksille lose-lose-tilanne.

Lapin kauppakamarin kanta raja-asiaan on, että raja pitäisi sulkea myös hoitohenkilökunnalta sekä muilta työntekijöiltä. Rautajoki kertoo, että Suomessa yritykset ovat jo miettineet, kuinka rajan takaa kulkevat työntekijät voitaisiin majoittaa perheineen.

Kauppakamari toivoo Suomen hallitukselta raja-asiaan tiukennuksia ja selkeää ohjetta, joka ei jätä tulkinnanvaraa.

Rautajoki toteaa, että Norjan rajasta Suomelle ei muodostu samanlaista ongelmaa kuin Ruotsin rajasta.

Lapin kuntajohtajat: Ruotsin raja kiinni muulta kuin kriittiseltä henkilökunnalta

Lapin kuntajohtajat vaativat, että raja suljetaan muulta kuin tavaraliikenteeltä sekä kriittiseltä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalta. Hekin saisivat kuntajohtajien mukaan ylittää rajan vain, mikäli he ovat Suomeen tullessaan kotonaan karanteenin kaltaisissa olosuhteissa. Lupa valtionrajan ylittämiseen tulee olla vain työmatkaan kotoa työpaikalle.

Kuntajohtajat perustelevat linjaansa sillä, että Suomi ja Ruotsi ovat valinneet koronaepidemian aiheuttamiin poikkeusoloihin erilaisen strategian, ja että maiden erilaisilla epidemiaa hidastavilla toimenpiteillä on vaikutusta erityisesti Lapin maakunnassa.

Kuntajohtajien mukaan tämänhetkinen Ruotsin rajan yli sallittu työmatkaliikenne muodostaa koronavirusepidemian aikana Lapin kannalta vakavan riskin.

Maakuntajohtaja ei halua Lapille Etelä-Euroopan karmaisevia seurauksia

Myös Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi on ottanut kantaa rajan tiukan sulkemisen puolesta. Hän perustelee rajan sulkemista Ruotsin löyhillä koronantorjuntatoimilla.

– Tämän strategian riskinä on se, että heidän terveydenhuoltojärjestelmänsä ei tule kestämään – Etelä-Euroopan kokemukset seurauksista ovat karmaisevia. Rajan auki pitämisen kompensaationa Kalixista suomalaisille tarjotut tehohoitopaikat eivät todennäköisesti tule tällä strategialla riittämään edes norrbottenilaisille, Riipi toteaa blogissaan.

Ruotsissa on huolestuttu erityisesti terveydenhuollon henkilökunnan työmatkaliikenteen jatkumisesta rajan yli ja maa on tarjonnut vastineeksi tehohoitopaikkoja suomalaisille koronaviruspotilaille.

Hallitus valmistelee tiukennuksia rajaliikenteeseen

Suomen hallitus ilmoitti maanantaina, että se on aloittanut pikaisesti valmistelun Suomen pohjois- ja länsirajoilla tapahtuvan liikenteen tiukentamiseksi tavaraliikennettä lukuun ottamatta.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi, että jopa työmatkaliikennettä joudutaan rajoittamaan näillä rajoilla.

– Hoitokapasiteetti pohjoisessa on varsin pieni, emmekä voi sitä riskeerata, Ohisalo sanoi.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että rajakiristykset ovat tarpeen taudin kulkeutumisen estämiseksi.

– Katsoimme, että nyt on syytä valmistella vielä tiukennustoimenpiteitä rajoille, jotta emme kuljettaisi tautia maasta toiseen.

Rajaliikenteen rajoittaminen Lapissa on osoittautunut vaikeammaksi kysymykseksi kuin hallituksessa etukäteen ajateltiin. Reittiä on yritetty etsiä jo useita päiviä, ja asian valmistelu on yhä kesken.

Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Suomessa ravintolat ovat sulkeutuneet näillä näkymin toukokuun loppuun saakka.

Eduskunta vahvisti valtioneuvoston asetuksen myöhään torstaina. Asetus edellytti, että ravintoloiden, baarien ja kahviloiden kaikkialla Suomessa piti sulkea ovensa vuorokauden vaihtuessa lauantaiksi.

Ravitsemisliikkeiden sulkemisella pyritään hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Esimerkiksi ruoan ulosmyynti on edelleen sallittu.

Aalto-yliopistossa on arvioitu, että jopa puolet ravintola- ja majoitusalan yrityksistä on suurissa maksuvaikeuksissa jo kuukauden päästä.

Saman selvityksen mukaan maksuvaikeudet ulottuvat 70-80 prosenttiin yrityksistä kolmen kuukauden päästä.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi arveli STT:lle perjantaina, että alan konkurssien määrä riippuu muun muassa siitä, joutuvatko ravintolat maksamaan vuokria vaikeassa tilanteessa. Lapin mukaan osa suurista vuokranantajista on tullut vastaan, mutta eivät suinkaan kaikki.

Eduskunta velvoitti valtiota kompensoimaan tulojen menetyksiä päättäessään ravintoloiden sulkemisesta. Tätä Lappi pitää myös elinehtona.

– Jos tukea ei tule, jälki on rumaa, Lappi varoittaa.

Ravintolat tartuntapesiä

Kuten useissa muissa rajoittamistoimia koskevissa asioissa, eduskunta päätti ravintoloiden sulkemisesta perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta.

Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoi torstaina, että valiokunta pohti sitä, onko toimenpide asianmukainen, oikeasuhteinen ja välttämätön. Valiokunta päätyi siihen, ettei se esitä asetusta kumottavaksi.

– Asetus on tarpeen lähikontaktien vähentämiseksi, tartuntojen vähentämiseksi, jotta kuolemantapauksia saadaan alennettua, Ojala-Niemelä sanoi.

Ojala-Niemelä lisäsi, että ravitsemisliikkeet ovat kansainvälisten kokemusten ja tapauskohtaisten kertomusten perusteella osoittautuneet merkittäväksi tartuntojen leviämisen edistäjäksi.

Valiokunta korosti, että valtioneuvoston asetusta pitää muuttaa ja sulkemisesta luopua alueella, jossa ravintoloita ei ole enää välttämätöntä pitää suljettuina.

Ravintoloiden sulkeminen oli pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen pyrkimyksenä jo aiemmin. Kun viime viikolla kävi ilmeiseksi, ettei ravintoloiden sulkemista koskevaa asetusta saada vielä voimaan, Marin vetosi ravintoloitsijoihin, että he pitäisivät ravintolansa suljettuina.

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta.

Suomen kunnissa on ryhdytty perkaamaan hoivakodeissa ja muissa palveluyksiköissä asuvien ikäihmisten hoitosuunnitelmia ja hoidon rajauksia. Osassa kuntia selvitystyö koskee myös kotihoitoa ja vammaispalveluyksiköitä.

Osa Ylen haastattelemista lääkäreistä myöntää, että hoitosuunnitelmien tarkistamisen taustalla vaikuttaa koronaviruksen leviäminen ja sitä kautta hoidon resurssit.

Hoitosuunnitelma määrittelee, miten esimerkiksi pitkäaikaispotilasta tulisi hoitaa. Siihen voidaan kirjata myös erilaisia hoidon rajauksia. Sellaisia voivat olla elvytyskielto tai kielto antaa hengityskonehoitoa potilaalle.

Myös potilaan hoitotahto huomioidaan suunnitelmassa. Lopulliset päätökset hoidosta ovat kuitenkin aina lääkärin vastuulla.

Hoidon rajausten tarkoituksena on säästää potilas hoidolta, joka lääketieteellisesti katsotaan hyödyttömäksi ja potilasta kohtuuttomasti kuormittavaksi.

Käytännössä kunnissa tehdään nyt päätöksiä muun muassa siitä, kenelle tehohoitoa annetaan, kun koronaepidemia yltyy.

Sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (Etene) puheenjohtaja, sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa pitää resurssisyistä johtuvaa hoidon rajaamista kansalaisten yhdenvertaisuuden vastaisena.

Ohjeistusta annettu useissa kunnissa

Ylen tietojen mukaan hoitosuunnitelmien läpikäyntiin on ohjeistettu ainakin Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Savossa. Pirkanmaalla ohjeistusta valmistellaan parhaillaan.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi perjantaina iltapäivällä tiedotteen, jossa todettiin, että hoitosuunnitelmat on oltava asianmukaisesti tehty ja päivitetty kaikille pitkäaikaishoidossa ja hoivan parissa oleville potilaille.

Hoitosuunnitelman laatimisesta ja asianmukaisuudesta vastaa potilasta hoitava lääkäri, mutta se tulisi tehdä yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Hoivakodeissa päättävä lääkäri on usein yksikön vastuulääkäri.

Keski-Suomessa sairaanhoitopiiri on käsitellyt asiaa poikkeusolojen alueellisessa johtoryhmässä.

Johtoryhmä päätti huhtikuun ensimmäisen päivän kokouksessaan lähettää alueensa hoitoyksiköihin ohjeistuksen siitä, miten yksiköiden asukkaita pitäisi koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilan aikana hoitaa.

Ohje lähetettiin alueen kotihoitoyksiköihin, hoivakoteihin, vammaispalveluyksiköihin sekä päihde- ja mielenterveysyksiköihin. Sairaanhoitopiiri ohjeisti yksiköitä muun muassa tarkistamaan yksiköiden asukkaiden hoitolinjaukset ja -suunnitelmat sekä hoidon rajaukset.

Johtajaylilääkärin viransijaisena toimiva Juha Paloneva Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä korostaa, ettei tarkoituksena ole rajoittaa ihmisten oikeutta hoitoon koronan takia.

– Tarkoitus on yleisiä lääketieteellisiä periaatteita noudattaen päivittää hoitosuunnitelmia. Toki epidemia on se syy, miksi juuri nyt päädyttiin muistuttamaan hoitosuositusten ajantasaistamisesta, Paloneva perustelee.

Lääkärit: tarkoituksena vähentää kärsimystä

Hoitosuunnitelmia käydään parhaillaan läpi myös Lapissa, muun muassa Sodankylässä.

Sodankylän johtava lääkäri Minna Jokinen kertoo, että kunta on muutaman viime viikon aikana tarkistanut tehostetussa palveluasumisyksiköissä olevien vanhusten hoidon rajauksia.

Tarkoituksena on muun muassa karsia turhia ambulanssikyytejä päivystykseen ja välttää tehohoitoa tilanteissa, joissa siitä ei ole hyötyä.

Jokinen ottaa esimerkiksi vanhuksen, jonka toimintakyky ei ole enää hyvä. Hänellä on paljon perussairauksia ja muistisairaus. Jos tällainen henkilö saisi vakavan infektion, raskas tehohoito ei Jokisen mukaan välttämättä olisi inhimillistä.

– Siinä pitkitetään omaisten ja potilaan kärsimystä. On lääketieteellisesti perusteltua, että tavallaan kielletään jo lähtökohtaisesti että mikäli tilanne vaatii tehohoitoa, niin siihen ei edes sitten lähdetä, Jokinen sanoo.

Jokisen mukaan tavoitteena on, että päätökset hoidosta tehtäisiin etukäteen ja yhdessä omaisten kanssa. Tällöin niitä ei jouduta tekemään kiireellä sairaalassa, jonka oletetaan muutenkin kuormittuvan, kun koronavirus leviää.

– Nyt pyritään siihen, että hoidon rajauksia ei tarvitsisi päivystyksessä tehdä, vaan ne olisivat siellä pohjalla jo.

Vaikka hoitohenkilökunnan kuormituksen vähentäminen ei ole hoidon rajaamisen päätavoite, se on yksi niistä.

– Etulinjassa olevien lääkäreiden työmäärää yritetään kaikin mahdollisin keinoin helpottaa, koska se tulee jossain vaiheessa olemaan valtava, Jokinen sanoo.

Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Miia Palo kertoo, että hoitosuunnitelmien ajantasaisuutta tarkistetaan koko sairaanhoitopiirin alueella.

Palon mukaan alueen terveyskeskusten kanssa on sovittu, että hoitolinjaukset ja -suunnitelmat olisi hyvä päivittää ennen epidemiaa. Tarkoitus on välttää turhaa kärsimystä.

– Ensisijaisesti ei ole kyse resurssien säästämisestä, mutta kyllä varmasti siitäkin. Että ei käy niin että tehohoitoon ajautuisi potilaita, jotka eivät siitä hyödy. Meillä on pitkä matka keskussairaalaan. Yritetään välttää turhaa siirtämistä elämän loppuvaiheessa, Palo sanoo.

Ylen haastattelemat lääkärit korostavat, että hoidon rajausten kriteerit eivät ole koronan vuoksi muuttuneet ja että jokainen hoitosuunnitelma tehdään yksilöllisesti.

– On tärkeää, että ei tule käsitystä että olisi joku ryhmä, joka rajataan hoidon ulkopuolelle, Palo sanoo ja lisää, että vaikka hoitosuunnitelmaan olisikin merkitty hoidon rajaus, viime kädessä päätös raskaan hoidon aloittamisesta kuuluu aina tehohoitolääkärille.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Professori: Ajankohta kyseenalainen

Sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Jaana Hallamaa suhtautuu koronan vuoksi tehtäviin rajauksiin erittäin kriittisesti.

– Kriisi osuu aina vakavimmin heikossa asemassa oleviin. Miksi juuri tässä kohdassa ennakoidaan, Hallamaa kysyy.

Vaikka Suomessa korostetaan, että jokainen hoidon rajaus tehdään yksilöllisesti, Hallamaa muistuttaa, että Euroopan pahimmilla epidemia-alueilla on jo jouduttu rajaamaan kokonaisia ihmisryhmiä tehohoidon ulkopuolelle.

Italiassa lääkäreitä on ohjeistettu ottamaan huomioon potilaiden ikä, kun he pohtivat kenelle tehohoitoa annetaan.

Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki pitää riskinä, että hoidon rajoituksia alettaisiin tehdään kategorisesti esimerkiksi iän perusteella. Myllymäki kuuluu Hallamaan tavoin Etenen jäsenistöön.

Myllymäki painottaa, että hoidon rajaukset tehdään aina tapauskohtaisesti ja potilaan kokonaistilan arvion perusteella.

Jaana Hallamaan mukaan terveydenhuollon resurssit eivät ylipäänsä saa vaikuttaa siihen, kenelle hoitoa annetaan.

– Hoitoja ei voi etukäteen rajata resurssisyistä pois, koska se on kansalaisten yhdenvertaisuuden vastaista.

Hoitosuunnitelmat tekemättä monessa hoivakodissa

Valviran ylijohtaja Markus Henriksson muistuttaa, että hyvään hoitoon ja hoivaan kuuluvat ajantasaiset palvelu- ja hoitosuunnitelmat.

– Kun puhutaan pitkäaikaissairauksista tai esimerkiksi vaikeavammaisuudesta, niin usein on syytä normaalioloissakin pohtia sitä, että onko tarpeen tehdä tehohoidon rajauksia potilaskohtaisin sairasperustein, mutta ei vammaisuuden tai iän perusteella sinänsä. Potilaita on arvioitava yhdenvertaisin periaattein.

Monessa hoivakodissa onkin ollut ongelmana se, ettei hoitosuunnitelmista ole huolehdittu. Tämä nousi esiin viime vuonna, kun hoivakotien ongelmat olivat laajasti esillä julkisuudessa. Henrikssonin mukaan tilanne on parantunut, mutta ongelma ei ole silti poistunut.

– Aivan liikaa on hoivayksiköitä, joissa näitä hoitosuunnitelmia ei ole tehty tai niitä ei ole päivitetty.

Professori Hallamaa ihmettelee, miten hoitosuunnitelmia nyt ehditään käydä läpi, kun terveydenhuoltohenkilökunnalla on muutenkin kädet täynnä.

– Nyt ei pitäisi ruveta tekemään jotain, mikä on jäänyt aikaisemmin tekemättä, vaan keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Henriksson on eri linjoilla. Hän muistuttaa, että poikkeukselliset olosuhteet eivät tee hoitosuunnitelmien päivittämistä yhtään vähemmän tärkeäksi.

– Se voi potilaskohtaisesti olla ihan oikea hetki tehdä niitä nyt, läheskään kaikkialla ei ole kiire vielä.

Valviran ylijohtaja myöntää, että riskinä on, että poikkeusolosuhteiden kiireessä ja paineessa unohdetaan potilasturvallisuuden perusperiaatteet. Hänen mukaansa samat riskit ovat kuitenkin läsnä myös normaalioloissa.

– Riski on myös siinä, että jos ei tehdä asianmukaisia päätöksiä. Terveydenhuollossa täytyy tehdä päätöksiä, jotta ihmiset saavat parasta mahdollista hoitoa. Niinkään ei saa käydä, että päätöksiä ei uskallettaisi tehdä.

Hallamaan mukaan koronaviruksesta ja sen aiheuttamasta taudista tiedetään vielä niin vähän, että jos hoitoa nyt rajataan sen perusteella, se voi joidenkin ihmisten kohdalla perustua oletuksiin.

– Tiedetäänkö näistä ihmisistä tarpeeksi suhteessa tautiin, että tällaisia voidaan etukäteen tehdä? Ei. Etukäteen ei voida sanoa, miten oireet kehittyvät kenellekin, kuinka vakavaksi se (tauti) muodostuu ja miten toipuminen menee, Hallamaa sanoo.

Hän muistuttaa myös, että hoidon rajauksia koskevat kirjaukset eivät katoa hoitosuunnitelmista koronaepidemian päätyttyä.

– Tämä on poikkeustila. Kun päätös on tehty yhden kerran, se jää voimaan. Perusteen pitäisi olla pysyvä. Että ihmisen tilassa on jotain sellaista pysyvää, joka tekee tehohoidon hyödyttömäksi tai liian raskaaksi.

Hoidon rajaus ei tarkoita että hoitoa ei saisi

Jaana Hallamaan mukaan hoidon rajaamisesta käydään nyt laajempaa eettistä keskustelua kuin aiempien tartuntatautiuhkien aikaan. Viimeksi asia nousi esiin sikainfluenssan riehuessa maailmalla reilut kymmenen vuotta sitten.

Myös Lääkäriliiton Kati Myllymäki on saanut asiaa koskevia yhteydenottoja. Hän ei kuitenkaan suhtaudu nyt tehtäviin hoidon rajoituksiin yhtä kriittisesti kuin Hallamaa. Hän muistuttaa, että vaikka ihminen olisikin rajattu tehohoidon ulkopuolelle, tämä ei tarkoita että hän ei saisi hoitoa.

Myllymäen mukaan hoidon rajauksen tarkoituksena tulee olla potilaan etu. Hoitosuunnitelman puolestaan tulee olla ajan tasalla, oli koronaa tai ei.

– Onko mukavampi nukkua pois kotona tai palvelutalossa omassa sängyssä tai sairaalan vuodeosastolla vai se, että viettää viimeiset 24 tuntia tajuttomana teho-osaston kaikissa härpäkkeissä ja letkuissa, Myllymäki kysyy.

Hän kertoo ymmärtävänsä, että hoitosuunnitelmia käydään läpi etenkin pohjoisessa, jossa esimerkiksi kuljetuskalustoa on vähän.

– Jos siinä (ambulanssissa) kuljetetaan koronapotilasta, henkilökunnan pitää olla kaikissa suojaimissa ja auto pitää desinfioida kuljetuksen jälkeen. Pohjoisessa ei hirveän paljon ambulansseja ole. Kun tulee aivoinfarkti tai liikenneonnettomuus, ambulanssien pitäisi olla valmiudessa ja kykeneviä toimimaan, Myllymäki sanoo.

Onko sinulla uutisvinkki koronaan liittyen? Laita viestiä tämän jutun toimittajille jaakko.mantymaa@yle.fi, johanna.mattinen@yle.fi ja riku.roslund@yle.fi.

Lue myös:

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Vuosi sitten huumeongelma Lapin pikkukaupungissa Torniossa räjähti käsiin. Lehtien otsikot kertoivat nuorten huumekuolemista sekä siitä, kuinka yläkoululainen tyttö piikitti itseään suoneen kesken koulupäivän.

Rajakaupunkia ravisuttanut huumeongelma herätti kansalaisten lisäksi viranomaiset.

Poliisin teho-operaatio ulottui myös torniolaisen parikymppisen Marian kotiin.

– Poliisi teki kotietsinnän minun ja senhetkisen asuinkaverini asuntoon, hän kertoo.

Maria ei tänä päivänäkään tiedä, kuinka poliisi pääsi heidän jäljilleen ja päätyi kotietsintään. Tuolloin hänen huumeidenkäyttönsä oli kestänyt noin vuoden ajan.

Kannabiksen lisäksi Maria käytti myös muita huumausaineita, kuten ekstaasia ja amfetamiinia.

Aluksi hän käytti huumeita kokeilunhalusta ja niiden tuoman jännityksen vuoksi. Pian lähes jokainen ilta oli huumehuuruinen.

– Siinä vaiheessa meno alkoi olla jo aika kovaa, hän muistelee nyt.

Marian mukaan Tornion kaltaisessa paikassa huumeiden netistä tilaamiselle ei ole tarvetta, sillä huumeita saa nopeammin ja helpommin paikallisten verkostojen välityksellä.

– Torniossa on helpompi saada huumeita kuin kyyti jonnekin, hän kertoo Lapin huumepääkaupungin titteliä kantavan Tornion nuorten todellisuudesta.

Rikoskomisario Reko Silvenius Lapin poliisista vahvistaa saman havainnon: rajaseudulla huumeita on helposti saatavilla. Ruotsista tuodaan huumeita pääasiassa Etelä-Suomen markkinoille, mutta samalla niitä jää paljon myös välille, erityisesti rajaseudun solmukohtaan. Nyt Ruotsin rajan sulkeminen koronan leviämisen estämiseksi näkyy jo huumekaupassa ja aineiden saatavuudessa.

– Ruotsin järjestäytynyt rikollisuus on ulottanut lonkeronsa myös tänne. Huumeiden takavarikoissa jää kiinni yhä suurempia huumemääriä, ja huumeet ovat yhä halvempia.

Silvenius kertoo, että katukaupan lisäksi nuoret tilaavat aineita myös netistä, mikä tosin on vähentynyt jättimäisen nettihuumekaupan, Silkkitien, palvelimen sulkemisen jälkeen.

Tiukat poliisikuulustelut pysäyttivät

Meri-Lapin rannikolla sijaitsevan Tornion tilanne oli vuosi sitten huolestuttava, minkä vuoksi Lapin poliisi sai lisärahoitusta, joka suunnattiin ennalta estävään huumeiden vastaiseen toimintaan.

Lisäresurssien ja panostuksen ansiosta poliisin haaviin jäi pelkästään Meri-Lapissa noin 250 nuorta huumeiden käyttäjää, joista jopa 80 prosenttia oli poliisille ennestään tuntemattomia. Osa kiinnijääneistä oli käyttänyt huumeita jo pitkään, osalla jo ensimmäinen käyttökerta saattoi johtaa poliisikuulusteluun.

– Poliisikuulustelut olivat todella tiukkoja ja monelle nuorelle kova paikka. Toisaalta poliisien jämerä ote saattoi toimia herättelijänä, Tornion A-klinikan nuorten päihdetyöntekijä Piia Bimberg sanoo.

Kiinnijääneillä oli monenkirjava tausta.

– Osa kiinnijääneistä oli niin sanottuja kympin tyttöjä, joista ei olisi ikinä uskonut, että he käyttävät. Vaikea sanoa, olivatko kiinni jääneet nuoret itse vai heidän vanhempansa enemmän järkyttyneitä, Bimberg pohtii.

Hän kertoo, että monen nuoren tytön huumekokeilun pariin oli houkutellut poikaystävä. Järkyttyneiden vanhempien kanssa hän kertoo puhuneensa pitkiä puheluita.

– Olen yrittänyt sanoa vanhemmille, että ei tämä kuitenkaan maailmanloppu ole.

Poliisin mukaan Lapin huumepiireissä suosittuja ovat kannabis sekä huumaavat lääkeaineet. Lisäksi nuoret käyttävät jonkin verran myös amfetamiinia ja psykedeelejä.

Ensikertalainen voi välttää syytteen

Torniossa on käytössä hoito syytteen sijaan eli HSS-malli, jossa ensimmäistä kertaa huumeista narahtava alle 25-vuotias nuori voi valita, tuleeko rekisteriin merkintä vai sitoutuuko hän hoitoon. Maria valitsi hoidon, vaikka hän ei silloin kokenutkaan tarvitsevansa A-klinikan tarjoamia palveluita.

– Ensimmäisellä kerralla sinne meneminen tuntui lähinnä pakotetulta. Valitsin hoidon, jotta huumeidenkäytöstä ei jäisi merkintää rekisteriin.

Hän kertoo pohtineensa, että rekisteri olisi voinut vaikuttaa muun muassa hänen opiskelupaikkaansa sekä myöhemmin myös mahdollisuuksiin työllistyä. Hoidon jatkuessa se alkoi tuntua kuitenkin hyödylliseltä.

Torniossa HSS-mallista on käytössä muoto, jossa nuori sitoutuu hoitoon puolen vuoden ajaksi. Jakso sisältää keskusteluja, säännöllistä osallistumista huumeseulontaan sekä yksilöllisten tarpeiden mukaan esimerkiksi korvaushoitoa ja muita sosiaalipalveluita.

Maria ei tarvinnut korvaushoitoa, sillä hänellä ei ollut fyysistä riippuvuutta huumeisiin.

– En saanut aineista vieroitusoireita, olin koukussa niihin ja niiden tuomaan oloon henkisesti.

Sittemmin huumeiden tuoma jännitys ja olotila on täytynyt löytää muualta. Huumehuuruisten iltojen tilalle on tullut uusia harrastuksia, jotka nyt täyttävät hänen vapaa-aikansa huumeidenkäytön sijaan.

Huumeet yksi pahimmista syrjäyttäjistä

Lapissa poliisin saaman lisärahoituksen turvin alueelle on voitu palkata lisää työntekijöitä huumeidenvastaiseen työhön. Silveniuksen mukaan heidän palkkansa kuittaantuu jo sillä, että yksikin nuori saadaan vuoden aikana pelastettua huumekierteeltä ja sen mukanaan tuomalta syrjäytymiseltä.

Yhden nuoren syrjäytymisen on arvioitu maksavan yhteiskunnalle yli miljoona euroa, eikä tähän summaan ole edes laskettu mukaan huumeongelman usein mukanaan tuomia rikoksia ja muita lieveilmiöitä.

– Tiedämme, että huumeet ovat yksi pahiten nuoria syrjäytymisen tielle vievistä asioista, Silvenius sanoo.

Kaikkiaan Lapissa jäi vuoden aikana kiinni noin viisisataa huumeiden käyttäjää, näistä noin sata oli torniolaisia. Kolmannekselle heistä voitiin tarjota hoitoa syytteen sijaan ja valtaosa tarttui siihen. HSS-mallin avulla irti huumeista on saatu kymmeniä nuoria. Vain muutama on jättänyt hoidon kesken.

– He ovat olleet niin syvällä ongelmassa, että ovat kokeneet, että eivät ole valmiita luopumaan huumeiden käytöstä, Bimberg valottaa hoidon kesken jättäneiden taustoja.

Torniossa hoidon ja seurannan pituudeksi on määritelty kuusi kuukautta, mikä on puolet pidempi ajanjakso kuin esimerkiksi Rovaniemellä vastaavassa mallissa vaaditaan.

– Tutkimusten mukaan kolme kuukautta on jakso, jonka huumeiden käyttäjä jaksaa usein sinnitellä irti aineista ja palaa sitten usein takaisin käyttäjäksi. Kuuden kuukauden jälkeen tulokset ovat pysyvämpiä, Bimberg kertoo syyksi Tornion tiukemmalle mallille.

Huumeista kiinni jäävät nuoret ovatkin eri puolella Suomea eriarvoisessa asemassa. Käytössä olevat mallit ja saatavilla oleva hoito vaihtelee sen mukaan, millä paikkakunnalla nuori sattuu asumaan.

– Muutama asiakkaanani oleva nuori muutti hoitojaksonsa aikana Ouluun ja heillä hoito katkesi siihen, sillä siellä ei ole vastaavaa palvelua tarjolla, Bimberg harmittelee.

Poliisin kotietsintä muutti elämän suunnan

Maria alkoi aikanaan käyttää huumeita kokeilunhalusta ja niiden tuoman jännityksen vuoksi, itsellään hänellä on ihan tavallinen tausta.

– Hoidossa olemme keskustelleet ja käyneet läpi historiaani lapsuudesta lähtien. Taustalta syynä käytön aloittamiselle on paljastunut kokeilunhaluinen luonteeni.

Kiinnijääminen ei tuntunut hänestä aluksi uudelta mahdollisuudelta.

– Silloin se lähinnä vain otti päähän.

Kiinnijäämisen ja hoidon myötä Maria kertoo kuitenkin elämänsä muuttuneen täysin: sen lisäksi, että huumeet ovat vaihtuneet harrastuksiin, on myös koko kaveripiiri mennyt uusiksi. Pienellä paikkakunnalla ja aikuisiällä tämä ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Hän pohti myös paikkakunnan vaihtoa, mutta päätyi kuitenkin jäämään kotiseudulleen.

– Halusin sitten kuitenkin jäädä, sillä kaikki läheiseni asuvat täällä, hän perustelee.

Huumepiirien mukanaan tuomat ilmiöt ovat tuttuja myös Marialle.

– Kyllähän siinä elämässä näki paljon myös sitä väkivaltaa ja rikoksiakin, hän kertaa mennyttä.

Maria kertoo rahoittaneensa huumeidenkäyttönsä töissä käymällä ja siitä ansaitsemillaan palkkarahoilla.

Päivittäisestä käytöstä huolimatta hän kykeni käymään koulussa sekä töissä. Myös läheisiltään hän onnistui peittämään huumeiden käyttönsä.

– Loppuaikoina työn, koulun ja huumeiden yhdistelmä alkoi olla jo vaikea, hän myöntää nyt.

Maria arvelee, että kauaa pakka ei olisi enää pysynyt kasassa, ja jos käyttö olisi jatkunut, koulu- ja työpaikat voisivat nyt olla mennyttä.

Apu tulee viime tingassa

Valvonnalla ja ennalta estävällä työllä kitketään myös markkinoita huumekaupalta. Rikoskomisario Silveniuksen mukaan ehkäisevät toimet aloitetaan edelleen liian myöhään. Huumeiden vastainen taistelu pitäisi aloittaa vielä nykyistä varhaisemmin.

– Nyt tämä on monissa tilanteissa jo oireisiin puuttumista, olemme liikkeellä viime tingassa, monia asioita oltaisiin voitu tehdä aikaisemmin.

Aluksi hoitoon vastahakoisesti suhtautunut Maria kiittelee nyt saamaansa apua ja on jäänyt A-klinikan asiakkaaksi myös hoitojaksonsa päätyttyä. Hän käy edelleen kerran kuukaudessa keskustelemassa klinikan työntekijän kanssa.

Marian elämä näyttää valoisalta. Hänellä on jo vakituinen työpaikka, nurkan takana opinnoista valmistuminen, ja mielessä siintävät jatko-opinnot. Mitä sitten kuuluu hänen aiemmalle kaveripiirilleen?

– Monella ei mene hyvin, osa on jo kuollut, hän sanoo.

Maria ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden ja hänen yksityisyytensä suojelemisen vuoksi.

Lapin yöjunaliikenne loppuu koronavirustilanteen vuoksi kokonaan maanantaista alkaen ainakin seitsemäksi viikoksi, 24. toukokuuta asti. Kolarin yöjunat lakkasivat kulkemasta jo viikko sitten näillä näkymin kesäkuun puoliväliin asti, ja nyt myös Rovaniemen ja Kemijärven yöjunaliikenne jää tauolle.

Viimeiset Lapin yöjunavuorot lähtevät aikataulujen mukaisesti sekä etelän että pohjoisen suunnasta sunnuntai-iltana 5.4. ja saapuvat perille maanantaina 6.4. Maanantai-illasta eteenpäin yöjunavuorot eivät enää liikennöi.

VR kertoo tiedotteessaan, että muutoksen taustalla on junien merkittävästi laskenut matkustajamäärä ja hallituksen linjaus vapaa-ajan matkustuksen välttämiseksi. Lapin matkailu loppui lähes kokonaan, kun hiihtokeskukset suljettiin pari viikkoa sitten.

VR kertoo, että ostetun yöjunamatkan voi perua veloituksetta. Lisätietoa löytyy VR:n verkkosivuilta osoitteesta uusi.vr.fi/korona.

VR on jo aiemmin ilmoittanut koronavirustilanteen vuoksi supistavansa myös muuta liikennettä 14. huhtikuuta alkaen.

Päätöksen yöjunaliikenteen keskeyttämisestä on tehnyt VR yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Laskettelukausi sai äkillisen päätöksen koko Suomessa koronaviruspandemian vuoksi. Useat isot keskukset lopettivat kautensa kesken vilkkaimman sesongin.

Tästä huolimatta rinteiltä löytyy innokkaita laskettelijoita.

Esimerkiksi sotkamolainen Aki Räisänen ja porilainen Lauri Nenonen laskettelivat Sotkamossa sijaitsevalla Vuokatinvaaralla. Mäen päälle pääsi autolla. Miehet pitivät kokemusta pehmeän lumen vuoksi hienona.

– Tuntui kuin pilven päällä laskisi. Ihan kuin olisi Alpeilla, Nenonen kuvailee.

Välillä suksien ja lautojen lisäksi ihmisiä on tavattu rinteissä myös pulkilla ja jopa moottorikelkoilla.

Vaikka lumisateiden jälkeen puuteriluminen laskettelijan paratiisi on monille houkutteleva, ei silti suuresta ilmiöstä ole kyse.

Ilmiö on havaittu monessa keskuksessa

Intohimoisia laskijoita on ollut myös Rukalla ja Levillä. Laskijat ovat kavunneet rinteeseen esimerkiksi karvapohjaisilla suksilla ja lumikengillä. Rinteissä on ollut muutamia ihmisiä.

– Ei ole suotavaa olla rinnealueilla, sillä nyt rinteisiin tehdään huoltotoimenpiteitä isoilla koneilla muun muassa kesää varten, sanoo Levin liiketoimintajohtaja Marko Mustonen.

Mustonen muistuttaa, että vaikka rinteiden pinta näyttää samalta, se on täysin erilainen kuin normaaliolosuhteissa, kun rinteitä ei huolleta.

Vuokatinrinteet Oy:n toimitusjohtajan Lauri Suutarisen toive on, että ihmiset ymmärtäisivät, että laskettelukausi on ohi. Hän tiedostaa, että porukka kulkee rinteen päälle esimerkiksi omilla autoillaan.

– Koronan takia kausi jäi vajaaksi ja innokkaimmat haluavat edelleen mennä rinteisiin.

Vuokatissakin henkilökunta tekee edelleen huolto- ja kunnossapitotöitä. Myös opasteet ja varoituskyltit kerätään pois.

– Siellä otetaan pois suojapatjoja ja verkkoja, jolloin voi käydä vahinkoja.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on saanut viime päivinä laskettelukeskuksilta yhteydenottoja aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaan lasketteluun liittyen.

Tukes katsoo, että hissien ja palveluiden sulkeminen sekä niistä tiedottaminen eri kanavissa ovat riittäviä toimia. On asiakkaan omalla vastuulla noudattaa palveluntarjoajan antamia ohjeita sekä mahdollisia liikkumisrajoituksia.

Silloin kun rinteet on suljettu, liikkuminen siellä on lähtökohtaisesti kielletty.

Hiihtokeskusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Harri Lindforsin mukaan rinnealueita ei voida aidata kävijöiden rajoittamiseksi. Hän kertoo, että tällaisia yksittäistapauksia rinteistä löytyy joka kevät, siitäkin huolimatta, että suljetuilla rinteillä liikkuminen on riskialtista.

– Peräänkuulutamme ymmärrystä sekä vastuuta omasta ja muidenkin turvallisuudesta.

Voit keskustella aiheesta 6.4. kello 23:een saakka!