Kondiittorimestari Esa Salo sekoittaa margariinia, keitettyä vettä ja sokeria kotonaan Tampereen Hervannassa. Edessä olevan läppärin välityksellä Salon touhut näkyvät hänen oppilailleen, jotka tekevät samaa perässä kotikeittiöissään. Tuloksena olevalla harjoituskreemillä tehdään kohta pursotus- ja spitsaus-harjoituksia.

– Kyllähän tämä kotikeittiössä on haastavaa opiskelijoille. Tilaa on vähän, lämmöt nousevat ja koko perhe on mukana. Minä raahasin tänne koululta kaikki koneet ja laitteet, eikä täällä ole häiriötekijöitä, kun asun yksin, Salo kertoo.

Käynnissä on Tampereen seudun ammattiopisto Tredun konditoria-alan oppitunti, joka toteutetaan etäopetuksena. Tredussa etäopetukseen siirryttiin koronaviruksen vuoksi kaikilla aloilla viime viikon tiistaina. Myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa opiskellaan nyt pääosin etänä.

Valmistuminen voi siirtyä

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja maahanmuuttajat eivät välttämättä kykene etäopiskeluun samalla tavalla kuin muut. Koulutusjohtaja Regina Blomin mukaan Tredussa pyritäänkin antamaan opetusta myös pienryhmissä porrastetusti niin, että kaikkien opinnot etenevät myös poikkeustilanteessa.

Pienryhmätyöskentelyllä ja muilla erityisjärjestelyillä pyritään varmistamaan, että jokainen opiskelija pysyy kyydissä eikä valmistuminen viivästy. Realismia kuitenkin on, että joidenkin kohdalla näin voi käydä.

– Pyrimme siihen, että opiskelijat valmistuvat ajallaan. Mutta toki voi olla, että joittenkin kohdalla valmistuminen siirtyy, Regina Blom sanoo.

Opiskelijoiden valmistumisesta on huolissaan myös Ammatilliset opettajat AO ry:n varapuheenjohtaja Tapio Lindfors. Lapin koulutuskeskus Redussa opinto-ohjaajana työskentelevä Lindfors pitää todennäköisenä, että monen päättövaiheen opiskelijan kohdalla valmistuminen siirtyy syksyyn.

– Syynä on se, että ammattiosaamisen näyttöjä ei kertakaikkiaan voida antaa tarpeeksi. Tilanne on hyvin valitettava sen suhteen, hän sanoo.

Nykyisissä ammattiopinnoissa iso osa opinnoista suoritetaan työpaikoilla. Koronaviruksen vuoksi myös työpaikoilla opiskelu on vähentynyt erittäin paljon.

– Tämä näkyy erityisesti palvelualoilla. Se on erittäin iso asia, Lindfors sanoo.

Opiskelijat innostuivat tunneille

Ensimmäisen viikon kokemukset etäopiskelusta ovat Regina Blomin mukaan olleet erittäin positiivisia.

– Alat ovat erilaisia, mutta opettajat ovat suhtautuneet etäopetukseen pääosin hyvin. Ja olen kuullut, että etäopetukseen osallistuu jopa sellaisia opiskelijoita, joita ei juuri lähiopetuksessa näy, hän sanoo.

Samaa todistaa myös Tapio Lindfors, joka ontyöpaikkansa pääluottamusmiehenä saanut viestejä erityisesti Redun opettajilta.

– Opettajien mukaan opiskelijat ovat olleet yllättävän hyvin paikalla etäoppitunneilla. Jotkut ovat kertoneet, että jopa paremmin kuin normaaleina koulupäivinä. Se on yllättänyt ihan positiivisesti, Lindfors sanoo.

Etätyö kuormittaa opettajia

Hienosta palautteesta huolimatta etäopiskelussa on haasteensa. Tapio Lindforsin mukaan tilanne on erittäin vaativa erityisesti opettajille.

– Monikaan ei ole saanut koulutusta näihin etäopetusvälineisiin, ja painii nyt sen kanssa, että onko riittävän hyvä tässä. Aivan äärettömän haastavaa se on, Lindfors sanoo.

Ensimmäisen etäopetusviikon jälkeen raskaus tuntuu myös Esa Salon harteilla. Oppituntien lisäksi hän on tehnyt muun muassa 20-sivuisen etätehtävämateriaalin ja jakanut sen opiskelijoille, suunnitellut tunteja ja testannut ohjeiden toimivuutta kotikeittiössä.

– Se on ollut todella raskasta. Ensimmäisen viikon tein töitä seitsemän päivää. Piti saada materiaalia opiskelijoille, että he pärjäävät kotona etätyötehtävissä teoriassa ja käytännön töissä, Salo kertoo.

Myös koulutusjohtaja Regina Blom kantaa huolta opettajien jaksamisesta.

– Täytyy nostaa hattua opettajille, jotka ovat todella positiivisesti ottaneet tämän tilanteen haltuun ja lähteneet miettimään, miten oppiminen turvataan näissä poikkeusolosuhteissa. Pitkässä juoksussa tämä saattaa tuoda sivuvaikutuksia. Opettajat saattavat kokea uupumista ja ylirasitusta, Blom sanoo.

Erityistä tukea ja käytännön apua tarvitaan

Ammatillisten opintojen suorittaminen kotioloissa vaatii asennetta myös opiskelijoilta. Sen lisäksi on erilaisia käytännön ongelmia.

– Raaka-aineet ovat kalliita, ei kaikilla ole varaa niitä hankkia. Mutta pyritään heitäkin auttamaan tilanteen mukaan. Eikä kaikilla ole tietokonettakaan, mutta onneksi puhelimet sentään, Esa Salo sanoo.

Oppimateriaaleja voidaan lähettää opiskelijoille myös postilla ja tarvittaessa kouluilta löytyy tietokoneitakin lainaksi.

– Toisille aloille etäopetus sopii paremmin. Esimerkiksi vispilä löytyy varmaan joka kodista, mutta hitsausvälineitä ei kovinkaan monesta. Siinä mielessä olemme kyllä haasteellisessa ajassa ja tehtävässä. Muutama viikko voidaan mennä näin, mutta sen jälkeen menee kyllä hankalaksi, Regina Blom sanoo.

Lue lisää:

Etäopiskelu saattaa vaarantaa ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston opiskelijoiden valmistumisen – KAOn rehtori: "Mitään ei voi luvata"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Helsingin pörssipäivä päättyi plussalle, Britannia perustaa 4 000 hengen kenttäsairaalan ja rekrytoi 250 000 vapaaehtoista

Keväinen sää jatkuu maan eteläosissa, mutta pohjoisessa riittää yhä lunta.

– Lapissa on monin paikoin lunta vielä metrin verran ja esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, Pudasjärvellä yli 60 senttimetriä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Lumiraja kulkee Oulusta Joensuun seudulle. Maan keskivaiheilla lunta on paikoin parikymmentä senttiä.

Lähipäivinä lumipeite on kuitenkin Koskelan mukaan hupenemassa, kun Suomeen virtaa lounaasta lauhaa ilmaa ja Lapissakin lämpötila kohoaa päivällä viiden asteen vaiheille.

Yöllä käydään vielä pakkasen puolella, mutta kireitä pakkasia ei esiinny. Loppuviikkoa kohden sää lämpenee.

– Etelä-Suomessa torstai ja perjantai ovat viikon lämpimimpiä päiviä. Sisä-Suomessa mitataan jo keväisiä 10 asteen lukemia, Koskela ennustaa.

Rannikolla lukemat jäävät hiukan alhaisemmiksi.

– Maaliskuun viimeisenä päivän lämpötila on keskiarvon mukaan 3-4 astetta, nyt on siis jonkin verran tavanomaista lämpimämpää, Koskela sanoo.

Keskiviikkona Lapissa on odotettavissa vesi- tai räntäsateita. Etelässä on poutaa ja laajalti aurinkoista.

– Kaksi seuraavaa päivää ovat tuulisia ja hiekka saattaa pöllytä varsinkin Etelä-Suomen kuivilla tienpinnoilla, Koskela arvelee.

Katupölyn torjuntaan käyty harjakonein

Pääkaupunkiseudulla katupöly heikentää lähipäivinä ilmanlaatua vilkasliikenteisten katujen ja teiden varsilla, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n ilmanssuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.

Ilmanlaatu oli tiistaina aamulla koko maassa hyvä tai tyydyttävä, mutta muuttui päivän mittaan osassa maata välttäväksi.

Niemen mukaan katupölypitoisuudet nousevat usein päivän aikana. Yöllä on vähemmän liikennettä ja ilma on kosteampaa kuin päivällä.

– Tänä vuonna katuja on päästy puhdistamaan tavallista aikaisemmin, mikä vähentää pölyisyyttä.

– Lisäksi pääkaupunkiseudulla pääväylien pientareita ja katuja on kasteltu laimealla suolaliuoksella pölyn torjumiseksi. Suola sitoo itseensä kosteutta ja estää näin pölyn nousemista ilmaan, Niemi kertoo.

Katujen puhdistus alkaa keväisin harjakoneiden suorittamalla karkean aineksen poistolla. Sen jälkeen katupöyä vähennetään imulakaisukoneen ja painehuuhtelun avulla.

– Katu- ja tieverkkoa on tietenkin pääkaupunkiseudulla tuhansia kilometrejä, joten kaikkialle ei heti ehditä ja nastarenkaista tulee edelleen lisää pölyä, Niemi huomauttaa.

Vaikka tänä keväänä pölyn torjuntaan onkin päästy varhain, on jokainen kevät omanlaisensa, koska sateiden määrää on vaikea ennustaa.

– Sateisina ja märkinä keväinä pölyä nousee katujen pinnoilta vähemmän. Lisäksi sateet huuhtovat tehokkaasti pölyä pois katuympäristöstä, Niemi toteaa.

Koronaviruskriisi iskee kovaa koko Suomen talouteen, mutta vuokratyöalalla vaikutukset ovat välittömät ja tuntuvat. Vuokratyöntekijät ovat usein ne, jotka potkitaan pois ensimmäisenä, kun yrityksen talous sakkaa. Moni vuokratyöntekijä onkin huolissaan tulevaisuudestaan, kun talvisesongin tienestit voivat haihtua savuna ilmaan.

Rovaniemeläisen ravintolakokin Jari Räsäsen viimeinen työtehtävä päättyi Staffpoint-konsernin vuokratyöntekijänä napapiirillä sijaitsevan Santa Claus Holiday Villagen ravintolassa.

– Ensi torstaista lähtien työt päättyvät meiltä kaikilta vuokratyöntekijöiltä. Nyt odottelen, että mihin kaikki kallistuu ja ennen kaikkea mitä tuleva kesä tuo tullessaan.

Räsäsen työnantaja Staffpoint-konserni on yksi suurista vuokratyövoimaa tarjoavista yrityksistä Suomessa. Staffpointin listoilla on eri aloilta 11 000 vuokratyöntekijää, joista iso osa on toimitusjohtaja Anu Ahokkaan mukaan nyt joutunut tai joutuu lomautetuksi.

– Tilanne on haastava monella tavalla. Vakavimmat vaikutukset ovat ravintola- ja matkailualalla koko Suomessa. Esimerkiksi Lapin matkailu pysähtyi kuin seinään. On tietysti ymmärrettävää tässä tilanteessa, että keskukset suljettiin.

Kaikki määräaikaiset pikavauhtia pois

Lapin kausityöpaikkojen lisäksi nyt ovat uhattuna käytännössä kaikki alan työpaikat, sillä asiakkaat ovat huvenneet ravintoloista lähes tyystin. Hallituksen odotetaan kertovan ravintoloiden sulkemisesta kokonaan koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Tällä hetkellä palkkatyöt ovat päättyneet lähes kaikilta vuokratyöntekijöiltä. Pelkästään Staffpointilla on Lapissa noin 1000 vuokratyöntekijää sesonkiaikaan. Toimitusjohtaja Anu Ahokas ei sievistele tilannetta, vaan toteaa, että koronakriisissä lomautukset koskevat useita tuhansia ihmisiä.

– Vuokratyövoima on usein se, josta asiakkaat vähentävät ensimmäisenä. Tällä hetkellä meidän lukuja ei ole vielä tiedossa ja tässä täytyy edetä lain mukaan.

Ski Saariselän toimitusjohtaja Jarmo Katajamaa sanoo suoraan, että työt loppuvat nyt käytännössä kaikilta.

– Kaikki määräaikaiset työsuhteet on pikavauhtia päätetty. Vakituinen henkilökunta pitää ensin kesälomat ja sen jälkeen siirtyy lomautetuiksi, Katajamaa sanoo.

Sesonkityöläiseltä voi mennä työ ja asunto

Lapissa työskentelee talvisesonkina satoja sesonkityöläisiä, joista iso osa on vuokratyösuhteessa. Mukana on myös monia ulkomaalaisia, joiden tilanne on nyt monessa mielessä hankala.

Saariselällä oppaana työskennelleen Natalia Mychalewskyn piti siirtyä toiseen työpaikkaan Ivalossa, mutta toisin kävi: työt loppuivat kuin seinään.

– En ole huolissani itsestäni. Minulla on kaikki hyvin täällä Muotkanmajoilla. Mutta isäni tilanne huolestuttaa. Hän on 76 ja asuu Espanjassa. Nyt en voi mennä edes katsomaan häneä, Mychalewsky sanoo.

Itsekin sesonkityötä tehneen Inarin kunnan hankekoordinaattorin Jan Denksin mukaan moni ulkomaalainen kausityöntekijä on nyt epävarmassa tilanteessa: töiden loppumisen lisäksi asunto voi olla uhattuna ja pääsy kotimaahan käytännössä mahdotonta.

– Moni asuu työnantajan asunnossa. Nyt pyritään tietysti sulkemaan toiminnot ja kyselyitä asunnoista on tullut tosi paljon, Denks sanoo.

Osalla aloista kysyntää riittää

Jari Räsänen ei lähde arvostelemaan henkilöstövuokrausyrityksen toimintaa koronakriisin aiheuttamassa tilanteessa, sillä aiemmin sopimukset ovat pitäneet. Oma talous on hallinnassa, mutta sukanvarresta täytyy todennäköisesti kaivella, että laskuista ja muista selviää.

– Saamme kahden viikon välein tilin ja vielä olisi yksi tulossa lomarahoineen. Kyllä tässä vielä pärjäillään, mutta laskeskella täytyy normaalia tarkemmin. Asunto, auto ja muut kulut täytyy hoitaa.

Kaikki ei kuitenkaan ole niin mustaa kuin näyttää. Staffpointin toimitusjohtaja Anu Ahokas painottaa, että lomautetuille ja irtisanotuille pyritään järjestämään töitä muilta toimialoilta.

Tällä hetkellä hoitajia tarvitaan ja varsinkin sairaanhoitopiirien logistiikka-, ateria-, siivous- ja pesulapalveluille on kysyntää. Muitakin työllistäjiä on ilmaantunut.

– Työttömyyskassat tarvitsevat henkilökuntaa, erilaisten rahoitushakemusten käsittelijöistä on pulaa. Esimerkiksi Finnvera etsii meidän kautta 50 henkilöä yrityshakemusten läpikäymiseen, toteaa Ahokas.

Räsänenkään ei heitä pyyhettä niin sanotusti kehään. Viimeistään kesällä toiveissa olisi päästä töihin, jos tilanne sen sallii.

– Viimeistään kesällä tulisi olla Naantalissa.

Onko koronavirus vaikuttanut sinun työtilanteeseesi? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue myös:

MaRa: "Ravintola-alan yrittäjät ovat törmänneet seinään" – Pinnalla pysyminen vaatii valtiolta tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin

Eduskunta tuplaa yritysten suorat avustukset hallituksen lisäbudjettiesitykseen verrattuna – Lisää rahaa luvassa nyt 500 miljoonaa euroa

Itärajan rajanylityspaikoilla aloitetaan isot parannustyöt tänä vuonna.

Esimerkiksi teitä, rataosuuksia, liittymiä ja laitteistoja parannetaan Vaalimaan, Imatran, Parikkalan, Vainikkalan, Raja-Joosepin ja Vartiuksen raja-asemilla.

– Työt ovat siinä mielessä merkittäviä, että niillä varaudutaan kapasiteetin riittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Tässä taloudellisessa tilanteessa kapasiteetti riittää ihan hyvin, mutta kunnostustöiden myötä kapasiteetti riittää jatkossakin, jos liikenne kasvaa taloudellisen tilanteen parantumisen myötä, projektipäällikkö Jyri Mustonen Väylästä kertoo.

Imatran rajanylityspaikalla parannetaan vuoteen 2022 mennessä etenkin rajanylityspaikan rataosuutta. Kehittämistöiden kokonaisbudjetti on 5,2 miljoonaa euroa.

Parikkalassa kehitetään rajanylityspaikan läpivalaisulaitteistoa ja tunnistusjärjestelmiä. Lisäksi rajanylityspaikalle vievän tien ja valtatien 6:n liittymää parannetaan. Töiden on määrä valmistua vuoteen 2022 mennessä. Rakennustöiden kokonaisbudjetti on 4,9 miljoonaa euroa.

Vaalimaan rajanylityspaikalla kehitetään tieliikenteen kaistajärjestelyjä liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Lisäksi rajanylityspaikan valvontajärjestelmiä kehitetään. Järjestelyjen ansiosta aseman rajanylityskapasiteetti kasvaa jonkin verran. Kehittämishankkeen budjetti on 5,6 miljoonaa euroa.

Lappeenrannan Vainikkalassa sijaitsevan kansainvälisen rajanylityspaikan toimintaa parannetaan rakentamalla uusi rajatarkastusasema ja kehittämällä valvontajärjestelmiä. Rajanylityspaikkaa käytetään vain rautatieliikenteessä. Hankkeen budjetti on noin 6,4 miljoonaa euroa.

Inarissa sijaitsevan Raja-Joosepin rajanylityspaikan rakennukset, tietojärjestelmät ja läpivalaisulaitteisto uusitaan. Työt valmistuvat vuonna 2022. Parannustoimiin on budjetoitu 11,4 miljoonaa euroa.

Kuhmon Vartiuksen rajanylityspaikalla parannetaan ratarakenteita rajalla ja Ypykkävaarassa, kehitetään tieliikenteen olosuhteita muun muassa kaistajärjestelyin ja uudistetaan rajanylityspaikan rakennuksia.

Kaakkois-Suomessa hankkeiden kokonaisbudjeteista 80 prosenttia tulee EU-rahoituksena ja kansallisena rahoituksena. Pohjois-Suomessa 90 prosenttia rahoituksesta saadaan tukina.

Poroja kuolee Lapissa nälkään ankaran lumitalven vuoksi. Pahin tilanne on paliskunnissa, joissa metsähakkuut ovat hävittäneet vanhojen havumetsien puissa kasvavaa luppojäkälää ja myös maassa kasvavan jäkälän määrää. Parhaiten porot selviävät suurten kansallispuistojen säilyttämissä metsissä.

Ajoimme maaliskuun toisella viikolla porometsään Inarissa.

Olimme Muddusjärven paliskunnan varaporoisännän Leo Aikion ja poromies Sakke Kaitsalon mukana parinkymmenen kilometrin ruokintamatkalla porotokalle Inarinjärven luoteispuolella.

– Porot ovat menneet tosi huonoon kuntoon ja niitä on kuollut ja vielä kuoleekin. Vaikea arvioida määrää, mutta paljon varmasti. Se selviää kevään ja ensi syksyn aikana. Vasoja tulee olemaan todella vähän ensi syksynä, vasaprosentti tulee olemaan varmasti tosi huono, sanoo Aikio.

Aikio on myös saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja.

Lumenpaksuus ei tapa poroja

Aikion mukaan kuolleita ja nääntymässä olevia poroja on löytynyt pitkin metsiä.

Näemme maastossa yhden kuolleen poron ja porotilan pihalla puolenkymmentä maastosta tuotua kuollutta, jäätynyttä poroa. Ne ovat etsiytyneet ruokintapaikalle liian myöhään, nälkiintyminen on edennyt liian pitkälle.

Löydetyistä kuolleista poroista tiedetään nälkäkuolemia tapahtuvan. Nyt kuolleet kätkee lumi ja tuhon mittakaava selviää vasta lumien sulettua.

Porojen tappaja ei ole paksu lumi, vaan luppojäkälää tuottavia vanhoja metsiä hävittäneet hakkuut. Metsäteollisuus on heikentänyt Muddusjärven ja monien muidenkin Lapin metsäpaliskuntien laidunmaita.

Ruokintapaikalla kahden vaaran välisellä jängällä on monisatapäinen tokka. Ne syövät ahnaasti poromiesten moottorikelkalla tuomaa heinää.

– Tähän mennessä on nyt syötetty jo sen verran ruokaa kuin kahtena talvena yhteensä. Nyt on talvi vasta puolivälissä, nyt on tosi karu meininki. Kustannukset nousevat ja ensi syksyn tulot tulee olemaan aivan minimaaliset. Se ei paljon naurata, sanoo Aikio.

Lähistöllä kaartelee ja ääntelee korppiparvi vaikeakulkuisen, louhikkoisen ja jyrkkärinteisten pikkuvaarojen rytmittämän vanhan mäntymetsän yllä.

Sulan maan ja vähän lumen aikaan porot saavat tältä alueelta maasta jäkälää. Nyt lunta on toistakin metriä ja se on jääkerroksineen liian raskasta kaivaa poroille.

Pakkaskelillä lumi on vielä kantanut poroa ja se saisi puista kasvavaa luppojäkälää, jos luppoa olisi. Muddusjärven paliskunnan alueelta metsähakkuut ovat hävittäneet suuren osan luppoa kasvavista ja porolle lumen aikaan kulkukelpoisista metsistä.

– Luppoahan ei riitä enää. Kun on ollut voimakkaat hakkuut, niin meidän luppolaitumet on huvenneet. Tämmöisenä talvena tulee tosi ikävä luppolaitumia. Niitä ei ole tai ne on hyvin pieniä ja pirstaleisia alueita. Se ei riitä, kertoo Aikio.

Poromiehet kiittävät suojelualueita

Kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden ansiosta Kemin-Sompion, Lapin ja Sallivaaran paliskuntien poroista valtaosa selviää luonnonravinnolla tänäkin talvena.

Poroille tämä talvi on paksun lumen takia tavallista hankalampi, sanoo Kemin-Sompion poroisäntä Mika Kavakka.

Alueeltaan ja poroluvultaan Suomen suurimman paliskunnan, Kemin-Sompion, poroista on Kavakan mukaan rehuruokinnan piirissä vain neljäsosa.

Luonnonruokinnan mahdollistaa Kemin-Sompion paliskunnan alueille ulottuva laaja Urho Kekkosen kansallispuisto. Kavakan mukaan poromiehet ovat myös onnistuneet “taistelemaan” metsätalousalueille säilymään joitakin “luppometsäpilkkoja” joiden arvo on suuri tällaisena talvena.

Kavakan mukaan porot selviävät vielä lupolla, koska “sevä” kantaa poron koparaa. Sevä tarkoittaa vuorotelleiden pakkasten ja lauhojen kantavaksi tiivistämää lunta. Poro yltää luppoa roikkuviiin oksiin sitä korkeammalle mitä paksumpi kantava hanki.

– Haastava talvi, kun lunta on tullut noin paljon. Käytännössä tarkottaa sitä että porot on lupon varassa. Luppometsät ovat entistä arvokkaampia tänä talvena, kertoo Kavakka.

Kevättalven putoava tykkylumi ja kovat tuulet levittävät luppojäkälää myös lumen pinnalle porojen saataville.

– Männiköillä varsinki tulee tykyn matkassa ja myrskyjen ja kovien tuulien aikana luppoa hangen päälle. Kuusikoissa porot pystyvät syömään korkealta luppoa, kun on paljon lunta. Kantava keli, jolla poro pääsee kulkemaan on hyvä asia, mutta vielä pitkä kevät on edessä, sanoo Kavakka.

Kavakan mukaan tänä talvena ei ole ollut poikkeuksellsia porokuolemia.

– Jos tulee pitkät pehmeät kelit ja lumien sulaminen venyy pitkälle kevääseen voi tulla tappioita vasojen syntymisen aikaan toukokuulla ja porojen nälkäkuolemia, arvioi Kavakka.

Myös Sodankylän kunnassa olevan Lapin paliskunnan laitumia suojaa suuri Urho Kekkosen kansallispuisto ja pienempi Sompion luonnonpuisto.

– Kyllähän täällä on onneksi nuo isot suojelualueet. Ilman niitä olisi varmasti ollut hätä kädessä jo kauan aikaa sitten, sanoo Lapin paliskunnan poroisäntä Antti Äärelä.

Äärelän mukaan myös heidän paliskunnassaan on poroja kuollut nälkään, mutta vielä hyvin vähän.

Tunturipaliskunnissa ruokinta aloitettiin kuukautta aiemmin

Utsjoella Paistunturin paliskunnassa ruokinta aloitettiin kuukautta tavallista aiemmin kertoo poromies Jorma Harlin Karigasnimestä. Nälkäkuolemia ei tunturipaliskunnassa ole ollut.

Lunta on Utsjoellakin ennätysmäärä mutta se kantaa poroa. Porot ovat päässeet Harlinin mukaan myös jokikuruihin syömään luppoa koivuista.

Harlin kertoo, että kuukautta aiemmin alkanut ruokinta kestää kolme ja puoli kuukautta ja nostaa kustannuksia 30 prosenttia. Heinää tai vielä kalliimpaa rehua kuluu enemmän, poromiesten työmäärä ja moottorikelkkojen ajokulut kasvavat.

Suojelualueet parhaita jäkälä- ja luppoalueita myös tutkimuksen mukaan

Poronhoitoalueen talvilaitumien inventointi osoitti laadultaan parhaiden varttuneiden ja vanhojen metsien jäkälä- ja luppolaitumien olevan laajoilla suojelualueilla.

Luonnonvarakeskus Luken laiduninventoinnissa parhaina mainitaan Lemmenjoen, Urho Kekkosen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistot, Värriön luonnonpuisto ja Puljun, Hammastunturin, Vätsärin, Kemihaaran ja Tuntsan erämaa-alueet.

Muddusjärven paliskunnan alueella mäntymetsiä on hakattu vuosikymmenten aikana. Valtio omistaa alueista suurimman osan ja suurin hakkaaja on ollut Metsähallitus.

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Jouko Kumpulan mukaan metsätalouden vaikutus näkyy jäkälän ja lupon vähenemisenä.

– Metsätalous on heikentänyt oleellisesti Muddusjärven paliskunnan luppolaitumia. Vanhoissa männiköissä on huomattavan paljon enempi luppoa kuin hakkuualuetaimikoissa ja nuorissa metsissä, joissa luppoa ei ole juuri ollenkaan tai sitä on selvästi vähemmän, sanoo Luken erikoistutkija Jouko Kumpula.

Jäkälän määrään vaikuttaa tutkijan mukaan myös porotiheys ja laidunkierto. Kumpulan mukaan siellä, missä porot pidetään kesät pois jäkälälaitumilta on runsaammin jäkälää talvella.

Luppo ja jäkälä ovat hidaskasvuisia. Luppovarantojen synty kestää vuosikymmeniä.

– Kun mäntymetsän ikä alkaa olla 80 vuotta niin sinne alkaa enempi ilmestyä luppoa. Jos hyviin luppolaitumiin vertaa, luonnontialisiin metsiin, niin kyllä ne yleensä on pari sataa vuotta vanhoja jopa vanhempia, sanoo Kumpula.

Kuusimetsissä luppoa on nuorempana koska koska kuusen elinkaari on lyhyempi. Luppo kasvaa varjoisilla, kosteilla rinteillä ja myös lämpotila vaikuttaa. Vanhassa metsässä luppo leviää myös nuorempiin puihin koska vanhojen luppopuiden tuottamista itiöistä.

– Jos on toista metriä reippaasti lunta ja kovia kerroksia niin aikasemminki tämmösinä talvina porot siirry lupon käyttöön. Jos mennään vaikka 30-50 vuotta takaperin, niin kyllä porot on aika herkästi siellä missä on luppoa ollut. Se on luontainen ravintokohteen vaihto, sanoo Kumpula.

Kumpulan mukaan Luken viime päivinä poronhoitajien kanssa tekemät mittausest osoittavat lumitilanteen olevan poroille hyvin vaikean. Maata vasten oleva lumi on jäätynyt kovaksi ja estää poron kaivamasta jäkälää syötäväksi.

Lopputalvi näyttää kuinka käy

Lapin vanhin yhä harjoitettava elinkeino poronhoito kärsii paksun lumen talvena metsähakkuiden aiheuttamasta jäkäläkadosta. Suojelualueet ovat poron pelastus. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän runsaslumisuutta ja lisää porojen ruokinnan tarvetta ja kustannuksia rajusti.

Lopputalven säistä riippuu miten paljon poroja kuolee. Äkillinen lauhutuminen niin, että metrinen lumikerros menee sohjoksi, olisi talven heikentämille poroille raskas.

– Noin 90 prosenttia liikevaihdosta tulee Norjan puolelta. Luvuthan sen jo kertovat, mitä tässä tapahtuu, huokaisee kauppias Arto Aurala syvään.

Auralalla on Utsjoen Nuorgamissa kaksi kauppaa, joista toinen on Norjan ja Suomen välisen rajan sulkemisen myötä jouduttu väliaikaisesti laittamaan kiinni. Mikäli tilanne pitkittyy, on Auralan lomautettava työntekijöitään. Toistaiseksi työntekijät ovat pystyneet pitämään esimerkiksi jo kertyneitä lomia työpaikan sulkeuduttua.

Tällaista tilannetta ei Aurala ole koskaan urallaan kohdannut. 140 kilometrin päässä Karigasniemellä toisella kauppiaalla, Seppo Härkösellä on samanlaiset murheet. Härkösellä on Karigasniemen kylällä ruokakaupan lisäksi rautakauppa.

Kuten Nuorgamissa, myös Karigasniemellä samankokoinen osuus asiakkaista tulee Norjasta. Nyt Härkösen työntekijöistä osa on lomautettuna ainakin toukokuun loppuun.

– On surullista miettiä, miten työntekijät pärjäävät. On niin ikävää, että tämä tuli niin valtavana, että jouduin laittamaan työntekijöitä pois töistään, harmittelee Härkönen.

Vaikutukset kunnan taloudelle valtavat

Rajakauppa on Utsjoen kunnalle äärimmäisen tärkeä elinkeino ja työllistäjä.

– Yritysten liikevaihto on Utsjoella noin 40 miljoonaa euroa vuodesta, josta kaupan osuus on 30 miljoonaa. Se on meidän ylivoimaisesti suurin toimiala, kertoo Utsjoen kunnan kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Eeva-Maarit Aikio.

Aikio vilkaisee vuoden 2018 tilastoja työllisyyden osalta. Hän kertoo, että kaupan alan yrityksissä on Utsjoen kunnassa työllistynyt 82 henkilöä. Se on melkein 20 prosenttia koko Utsjoen kunnan työssäkäyvästä väestöstä.

– Jos miettii, että joudutaan tekemään irtisanomisia ja lomautuksia, niin vaikutus tulee olemaan todella iso, pohtii Aikio.

Tulevaisuus huolettaa. Aikio pohtii yrityksiä kauppojen lisäksi esimerkiksi matkailualalla.

– Minulla on hyvin suuri huoli yrityskentästä ja työntekijöiden, perheiden osalta, joita lomautetaan ja jotka ovat sitten ehkä itsekin yrittäjiä. Heidän pärjäämisensä ja jaksamisensa huolettaa, sekä epävarmuus siitä, että ei tiedetä koska tämä loppuu, sanoo Aikio.

Aikio kertoo, että puhelin on alkanut soida ja apua tarvitaan nyt paljon. Kunnassa pyritään auttamaan kaikkia niin hyvin kuin vain suinkin pystytään.

– Totuushan on se, että me emme pysty asiakkaiksi emmekä rahaksi muuttumaan, mutta pyritään auttamaan, tiivistää Aikio.

Selkeää on Aikionkin mukaan, että tilanteella on vaikutuksia kunnan verokertymiin ja erityisesti palkkaverokertymiin. Kunnan apua siis kaivataan. Hän miettii sitä, kuinka tähän asti niin kovin alhainen työttömyys muuttuu nyt aivan toisenlaisiin lukemiin.

– Tästä alkaa tulemaan taloudellisia vaikutuksia pidemmän päälle. Pitäisi alkaa nyt sitten valmistautumaan ja miettimään aikaa koronan jälkeen, hän sanoo.

Kilpisjärveläinen kauppias: "Pahin tapahtui ja pahimpaan mahdolliseen aikaan"

Kilpisjärvi sijaitsee Käsivarren puolella, Norjan rajalla. Paikallinen kauppias Mikko Rousu kertoo, että heidän asiakaskuntansa koostuu vuositasolla jopa 90 prosenttisesti Norjasta saapuvista asiakkaista kuten Utsjoellakin.

– Meillä alkavat lomautukset pyörimään huhtikuun alusta. Noin viisitoista työntekijää lomautetaan, kertoo Rousu.

Rousu kertoo, ettei hänenkään urallensa ole vastaavanlaista tapahtumaa sattunut. Pahimmasta uhasta on voitu heittää vain arvauksia. Nyt ne osuivat yllättävällä tavalla kohdalle.

– Joskus olemme vitsailleet, että pahinta olisi, jos raja menisi kiinni. Nyt se sitten tapahtui – ja pahimpaan mahdolliseen aikaan. Huhtikuu ja pääsiäinen ovat isoimpia myynnin aikoja meille, sanoo Rousu.

Olisiko sinusta erakoksi?

Asuisit yksin, viihtyisit yksin, olisit yksin.

Nyt, kun meitä patistetaan sosiaalisten suhteiden välttämiseen, on hyvä muistaa heitä, jotka aikojen saatossa ovat vapaaehtoisesti valinneet tämän tien.

Milla Peltosen kirja Erakot tutki maailmasta vetäyteiden tarinoiden lisäksi myös suomalaista sielunmaisemaa.

Metsän pojat

– Muuttakaamme metsään ja heittäkäämme hiiteen tämän maailman pauhu!

Näin puuskahtaa Jukolan Lauri veljilleen Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä jo vuonna 1870.

Sittemmin suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy omalaatuisia yksineläjiä Veikko Huovisen Havukka-Ahon ajattelijasta Muumi-kirjojen mörköön.

Erakon perushahmoksi vakiintui pohjoisen resuinen ukko, joka elää mökissään korpien kätköissä ja herättää pelonsekaista kunnioitusta lähikyläläisissä.

Kultaerakot istuivat Lapin elinkautista

Tosimaailmassa kuvaa ovat täydentäneet niin sanotut kultaerakot, joiden sanottiin istuvan Lapin elinkautista.

Heistä tehdyt elämänkerrat korostavat usein jopa myyttistä maskuliinisuutta ja niitä suomalaisuuden hyveitä, jotka jo Zacharias Topelius määritteli Maamme-kirjassa.

Näihin kuuluivat mm työ ja itsekuri, kärsivällisyys, karaistuneisuus, rauhallisuus ja sitkeys.

Lappiin vetäytyneet viime vuosisadan kullankaivajat olivat usein myös sotaveteraaneja, jotka halusivat olla rauhassa sotamuistoiltaan.

Erämaan yksinäisyydessä rintamilta jääneet henkiset arvet ja olkapäillä istunut viinanpiru tuntuivat ehkä paremmin hallittavilta kuin ihmisjoukoissa ja kaikenlaisten houkutusten keskellä kaupungeissa.

Lappiin on mahtunut elämään erakkona muistakin syistä kuin kullan etsintä. Väkeä on saapunut ja jäänyt Lappiin pohjoisen taian houkuttelemana niin Sortavalasta, Juankoskelta kuin Itävallasta.

Tirolista ensin Norjaan ja sitten Suomen Lappiin vaeltaneen Anton Neumeierin henkilökuvan Naltijärven lappalainen voit katsoa tästä:

Mörökorven erakko Marketta Horn

Miehisyyten perustuvan erakkokäsityksen rikkoo viimeistään tutustuminen ekologiseen yksineloon Saarijärvelle vetäytyneeseen Marketta Horniin.

1940-luvun lopussa syntyneen maailmanpolitiikan tohtori ja entinen Espoon Vihreiden kaupunginvaltuutettu eli Luxemburgissa luksuselämää kunnes ekologinen ajattelu pakotti uusille urille.

Horn katsoo nyt elävänsä elämänsä viimeistä vaihetta, luopumista, ja sen hän haluaa tehdä pääosin yksin.

Hänestä on kirjoittettu monia juttuja, kuvattu dokumentteja, ja hän on vetätyneenäkin aktiviinen sosiaalisessa mediassa.

Munkki Stefanos- Suomen ainoa yksinkilvoittelija

Erakkous alkoi uskonnoista – tai pikemminkin uskosta, sillä hengellisiä erakkoja on ollut ennen kristittyjäkin..

Maailman vanhin yhä toimiva luostari onbuddhalainen, ja se syntyi Siddharta Gautaman, siis Buddhan elinaikana noin 2500 vuotta sitten Pohjois-Intiassa.

Varhaisimmat munkit olivat tuolloin kiertäviä kerjäläisaskeetteja.

Kristillinen erakkoliike syntyi sorron ja vainojen aikaan noin 300-luvulla suurimmaksi osaksi Egyptissä.

Suomessa luostariperinnettä ylläpitää pääasiassa ortodoksinen kirkko.

Yksin kilvoittelevia erakkomunkkeja Suomessa on kuitenkin vain yksi, isä Stefanos, joka asuu Rasimäen Erakkolassa, Valtimolla, Pohjois-Karjalassa.

Munkki Stefanokselle kirkko soi poikkeuksellisen mahdollisuuden kilvoitella yksin luostarin ulkopuolella.

Talvikauden marraskuun alusta maaliskuun loppuun hän elää totaalisen yksin. Päivärytmi on säännöllinen: aikainen herätys, rukousta, työtä ja ikonien maalausta.

– En näe viiteen kuukauteen ihmisiä. En tapaa ketään enkä käy kaupassa. Jos saan sydänkohtauksen, niin sitten saan, hän kuvaili elämäänsä vuonna 2015.

Ortodoksimunkki Stefanoksesta voit kuunnella Päivi Leinon radiodokumentin tästä:

Erakko ei ole yksin

Erakko on yleiskäsite, joka pakenee määrittelyjä. Yhtään samanlaista tapausta ei ole.

Milla Peltonen kirjoitti erakkokirjansa, koska sellaista ei ollut, ja hän yllättyi miten monimuotoisia tarinat ovat.

Nykyerakot eivät ole yksin. Heillä on monesti pieni, mutta sitäkin tiiviimpi ystäväpiiri ja he käyttävät niin tahtoessaan sujuvasti erilaisia some-kanavia eivätkä tiuski vierailulle pyrkiville.

Vaikka mammona ja materia eivät kiinnosta, ihmisille he eivät ole kääntäneet kuin selän.

He ovat yhtä luonnon kanssa, osa sitä – kuten me kaikki.

Katso Puoli seitsemän -ohjelman juttu erakoista:

Monet muistavat kirkkaasti Ivalojoen ennätystulvan vuonna 2005. Tuolloin Ivalojokilaaksossa monet kotitaloudet joutuivat veden varaan ja useita perheitä jouduttiin evakuoimaan. Ivalolainen kauppias Kari Lohiniva kertoo, kuinka kylän keskustassa sijaitsevan kaupan viemärit piti tukkia hiekalla. Muutoin tulvavesi olisi päässyt viemäreitä pitkin sisään kaupparakennukseen.

Jälleen kevättulvat painavat ivalolaisten mieliä. Ennätystulviin on syytä varautua, sillä Ivalon vesistöalueella on enemmän lunta kuin koskaan ennen.

– Vielä emme ole varautuneet, mutta keskusteluja on käyty. Tilanne on hyvin kriittinen tällä hetkellä, kertoo Lohiniva.

Ivalon alueella lumen vesiarvo on jo yli 250 millimetriä. Tavallisesti tähän aikaan keväästä vesiarvot ovat hieman yli 200 millimetriä.

Lohiniva asuu itsekin jokilaaksossa Ivalon Viekkalassa. Vuonna 2005 hänen terassilleen tuli parikymmentä senttiä vettä.

Joka kevät Lohiniva tarkistaa varastot ja ottaa niistä tavaroita turvaan. Koskaan ei tiedä syntyykö joelle jääpato, joka voisi saada sen tulvimaan.

– Silloin on jo liian myöhäistä tarkistaa omia tavaroitaan, toteaa Lohiniva.

Suuren lumimäärän vuoksi suurtulvan mahdollisuutta osataan ennakoida. Jokilaaksossa asuva Sauli Holmberg on jo tarkistanut, miten vakuutukset korvaavat tulvan aiheuttamat vahingot.

– On liian aikaista vielä sanoa tuleeko tulva. Lunta on sen verran, ettei minun elinaikainani ole ollut näin paljon koskaan. Jos kevät tulee äkkiä, varmasti uidaan, sanoo Holmberg.

Yhä on hankala ennustaa tulevaa tulvaa – Inarin kunta hakenut valtiontukea toimenpiteisiin

Tulvahuipun arvellaan ajoittuvan toukokuun 20. päivän tietämille. Ennustusten mukaan Ivalojoen virtaama tulee nousemaan noin 1 300 kuutiometriä sekunnissa. Ivalossa suurin havaittu virtaama on ollut 1 045 kuutiometriä sekunnissa vuonna 2005. Tuolloin tulvapenkereet estivät tulvan leviämisen Ivalon keskustaan.

Tässä vaiheessa kevättä ei vielä pystytä arvioimaan kuinka suuri tulva lopulta tulee olemaan. Tulvaan vaikuttaa kevään eteneminen ja tulevien sateiden määrä. Sulamisen ajankohdan lämpötila vaikuttaa myös merkittävästi tulvan suuruuteen.

Lapin ELY-keskuksen mukaan lumen sulaessa vähitellen voi suurista lumimääristä huolimatta tulla tavanomainen tulva.

Viranomaiset ovat kuitenkin alkaneet varautumaan tulvaan ja tehneet sitä varten toimenpiteitä. Ivalojoella on mitattu jään paksuutta. Mittausten mukaan Ivalojoella on mittaushistorian heikoimmat jäät, noin 15 senttiä. Heikkojen jäiden vuoksi Ivalojoen jäätä ei tulla edes sahaamaan tulvien estämiseksi.

Heikkojen jäiden vuoksi myös jäiden patoutumisen riski on myös tavallista pienempi.

Inarin kunta on päättänyt nostaa tulvapenkereiden suojaustasoa ja korottaa Ivalon tulvapenkereitä erityisesti sillan alapuolisella osuudella. Lisäksi huolto- ja korotustoimenpiteitä tehdään myös muilla kunnan omistamilla penkereillä.

Kunta on hakenut penkereiden korotukseen valtionavustusta ja aloittaa toimenpiteet pikimmiten.

Korkeita tulvia on odotettavissa myös Kittilän vesistöalueella Ounasjokilaaksossa.

“Joki elää omaa elämäänsä ja meidän tulee elää sen mukana”

Sauli Holmberg toivoo, että kevään aikana tuulisi enemmän, jotta lumi alkaisi sulamaan.

Hätää ei silti olla kärsimässä. Holmbergin kotitalo on rakennettu 60 senttimetriä tavallista korkeammalle. 15 vuotta sitten ennätytulvissa hänen talonsa ei kastunut kuten naapurissa. Ivalon Näverniemen alueelle onkin rakennettu tuon kevään jälkeen korkeita tulvapenkereitä.

Kuitenkin mielessä on käynyt pahin mahdollinen: jos tulvapenkereet romahtaisivat, olisi Holmbergin talo ikkunoita myöten vedessä.

– Ei kestä oikein vettä sataa kriittisenä aikana. Ennen tulvia ei kannata alkaa kenenkään parkettiremontteja tekemään, että odotellaan tuon tulvan yli. Sen jälkeen tehdään remonttia, Holmberg tokaisee.

Kari Lohiniva on tiennyt joen heikosta jäätilanteesta. Sulaessaan joki saattaa jopa virrata paljon paremmin. Ivalolaiset ovat tottuneet elämään luonnon mukana joen varrella.

– Me Ivalonjokivarren ihmiset olemme oppineet tähän, että joki elää omaa elämäänsä ja meidän tulee elää sen mukana. Aina, kun lunta on enemmän, on pelätty kovia tulvia. Monesti ollaan päästy pelkällä säikähdyksellä, sanoo Lohiniva.

Myös Sauli Holmberg uskoo kaiken menevän jälleen hyvin. Nyt on hyvä aika kerätä ylimääräiset tavarat pihoilta pois.

– Jo ennen vanhaan, kun tulva otti pariin otteeseen rannalla olevat heinäsuovat, opittiin siirtämään ne turvallisempaan paikkaan. Ei kannata keväällä jättää laitureita ja verkkoja jokirantaan, muistuttaa Holmberg.

Monille yrityksille koronaviruskriisi on taloudellinen katastrofi. Osa yrityksistä pyrkii kuitenkin hyödyntämään poikkeustilannetta esimerkiksi mainonnassaan. Kuluttajaviranomaisen mukaan ihmisten yhteydenotot aiheeseen liittyen ovat lisääntyneet hurjasti, eikä ylilyönneiltäkään ole vältytty.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikön Riikka Rosendahlin mukaan koronaviruskriisi on näkynyt selvästi ihmisten yhteydenottojen määrässä, joita tulee monenlaisista tavaroista ja palveluista.

– Mainonnan kieli on värikästä, ja siinä hyödynnetään ajankohtaisia elementtejä, eli sana korona vilahtelee siellä. Se, milloin sitä taas käytetään niin, että hyväksikäytetään tilanteeseen liittyviä pelkotiloja tai annetaan harhaanjohtavia tietoja tuotteen ominaisuuksista, se on arvioitava tapauskohtaisesti.

Viime aikoina korona on näkynyt muun muassa alusvaatteiden, parturiketjun ja pankin mainoksissa. Useimmat mainokset on tarkoitettu huumoriksi ja sellaisena otettukin. Rosendahlin mukaan kaikki tapaukset eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisiä.

– Valitettavasti tätä tilannetta käytetään monin tavoin ja on myös ylilyöntejä tapahtunut.

Mainonnan eettisen neuvoston MENin pääsihteeri Paula Paloranta kertoo, että tällä hetkellä neuvoston pohdittavana on yksi koronakriisiin liittyvä mainoskampanja.

– Meille on toimitettu lausuntopyyntö pankin mainoksesta, jossa on lapsen kuva ja sitaatti "tuleeko se nyt se maailmanloppu". Mainos on julkaistu sanomalehdessä, Paloranta kertoo.

Mainoksen julkaisseen Aktia-pankin markkinointijohtajan Mikko Torvisen mukaan sillä haluttiin antaa rauhoittava viesti: tästäkin kriisistä selvitään. Torvisen mukaan Aktia pohtii mainontaansa tarkoin myös etiikan näkökulmasta.

– Luova idea perustui todelliseen keskusteluun erään työryhmän jäsenen kotona. Halusimme viestiä saman rauhoittavan viestin, jonka tässä tapauksessa äiti oli viestinyt lapselleen, Torvinen kertoo.

Talouskriisi herätti pikavippifirmat

Koronakriisin vaikutuksia ovat yrittäneet hyödyntää muun muassa pikavippifirmat, joiden mainonta on Kuluttajaliiton mukaan aktivoitunut selvästi. Kuluttajaliitto toivoo, että hallitus selvittäisi, miten pikavippifirmojen toimintaa voitaisiin rajoittaa hädänalaisten suojelemiseksi.

– Kuluttajan pitää olla nyt tosi valppaana, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell muistuttaa.

Maailmanlaajuiseen koronatilanteeseen on reagoinut myös sosiaalisen median jättiläinen Facebook, joka on kieltänyt alustoiltaan (Markkinointi ja mainonta) mainokset, joissa luvataan parannusta koronaan tai pyritään luomaan hädän tuntua.

Kuluttajaviraston Riikka Rosendahlin mukaan kannattaa olla erityisen tarkkana, kun tuotteita tai palveluja mainostetaan ihmeitätekevillä terveysvaikutuksilla. Kuluttajien huomiota kiinnittäneillä mainoksilla on myyty esimerkiksi luontaistuotteita, käsihuuhteita tai pesuaineita.

Kyselyitä on sadellut Rosendahlin mukaan ruuhkaksi asti. Erityisesti kyselyjä on tullut luonnollisesti matkustajien oikeuksiin liittyen.

– Varmasti jonotusaikaa tulee, mutta hoidamme ruuhkaa täydellä miehityksellä ja ylitöitä tehden, Rosendahl kuvaa tilannetta.

Pelko ei sovi mainosaseeksi

Kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on tutkia mainosten lainmukaisuutta, jota säädellään kuluttajalainsäädännössä. Siellä kielletään muun muassa harhaanjohtavien tai paikkaansa pitämättömien väitteiden esittäminen mainonnassa.

Mainonnan eettinen neuvosto MEN ei ota kantaa mainosten lainmukaisuuteen, mutta se voi lausua esimerkiksi siitä, onko joku mainos hyvän tavan mukainen.

Pääsihteeri Paula Palorannan mukaan tässä tukeudutaan alan kansainvälisiin sääntöihin (Keskuskauppakamari), joissa todetaan, että "markkinoinnissa ei tule ilman perusteltua syytä käyttää hyväksi pelkoa, vastoinkäymisiä tai kärsimystä".

Sääntöjen rikkomuksesta MEN antaa huomautuksen, josta voi koitua yritykselle negatiivista julkisuutta.

Raflaavan sisällön käyttäminen humoristisessa tarkoituksessa ei ole mikään puolustus, ainakaan kaikissa tilanteissa. Ongelma on se, että sen humoristisuus on aina tulkitsijan päässä.

– Jos mainos on tarkoitettu huumoriksi, se voi vaikuttaa lausunnon sisältöön, mutta ei välttämättä, Paloranta muistuttaa.

27.3. kello 12.37 Muutettu ilmaisua "koronalla ratsastava" muotoon koronakriisiin liittyvä.

Lue myös:

Näin tunnistat koronahuijauksen verkossa – Suomessa tuhannet ovat saaneet maailmalla leviävän sähköpostihuijauksen

Lapissa epäillään, että koronavirustartuntoja on alkanut siirtyä Ruotsista Suomeen.

Lapin koronatartuntojen määrä on yli kaksinkertaistunut kolmen viime päivän aikana eikä kaikkia tartuntaketjuja ole enää pystytty selvittämään. Tartuntoja on koko Suomen tilanteeseen nähden edelleen suhteellisen vähän.

Osan viime päivien tartunnoista epäillään liittyvän työmatkaliikenteeseen. Lapin keskussairaalan infektiolääkärin Markku Broasin mukaan tästä on saatu selviä viitteitä.

– Meillä on kuluneen viikon aikana selkeästi tullut useita tilanteita, jossa on vahva epäily, että tartunta liittyy Ruotsiin.

Väkilukuun suhteutettuna Ruotsin Norbottenin koronatartuntojen määrä on noin kaksinkertainen Suomen Lapin koronatartuntoihin verrattuna.

Toisin kuin muilla rajoilla, Länsi-Lapissa työmatkaliikenne ja perheiden elämä kahdessa maassa on saanut jatkua kuten ennenkin, vaikka perusteeton liikenne onkin lopetettu. Muut Suomen rajat on suljettu ja pendelöinti Viron ja Suomen välillä on keskeytetty.

Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella on lauantaihin mennessä todettu yhteensä 19 koronavirustartuntaa. Näistä 13 on Lapin sairaanhoitopiirissä ja kuusi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiirissä.

Työmatkaliikenne lisää epidemian riskiä

Tuhannen ihmisen edestakainen kulkeminen päivittäin on Broasin mukaan selkeä riski Lapin kannalta.

– Kyllä se on merkittävä riski, kun noin paljon ihmisiä liikkuu rajan yli päivittäin. Tartunnat voivat tulla Ruotsin puolelta ja aiheuttaa täällä Suomen puolella lisätartuntoja ja epidemian riskiä. Toki yhtä lailla se voi olla myös toisin päin.

Broas nostaa esiin Suomen ja Viron välisen työmatkaliikenteen, joka estettiin 22. maaliskuuta.

– Minun mielestäni länsirajan suhteen pitäisi tehdä samantyyppinen linjaus, sanoo Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas.

Sisäministeri Ohisalo: Keskustelemme tästä viikonloppuna

Lapin rajan tilannetta on seurattu myös sisäministeriössä. EU:n sisärajojen liikenteen jatkamisesta tai keskeyttämisestä päättää hallitus.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo, että asiaa on seurattu. Lapin Ruotsi-yhteys on ollut tiivis ja välttämättömän liikkumisen mahdollisuudesta on tähän asti haluttu pitää kiinni.

– Ruotsin rajalla kyseessä on luonnollinen työssäkäyntialue, jossa perheitä ja työpaikkoja on siinä rajan molemmin puolin lähekkäin. maan raja ei yleensä haittaa arkea. Viron osalta on ollut pidempi pendelöinti.

Lapin rajavartioston mukaan rajaliikenne Ruotsiin ja Norjaan on vähentynyt virallisilla rajanylityspaikoilla jopa 90 prosenttia. Esimerkiksi torstaina 26.3. Ruotsin rajanylityspaikoilla oli noin 7000 ylitystä ja Norjaan oli 1093 ylitystä.

Rajavartioston arvion mukaan Ruotsin ja Suomen välillä kulkee töissä joka päivä noin 1000 henkilöä eli työmatkalaisten rajanylityksiä päivittäin on noin 2000.

Ohisalon mukaan Ruotsin rajan tilanteesta halutaan kaikki informaatio. Ministeri odottaa, että kuulee viikonloppuna terveysviranomaisten tuoreet arviot.

– Tottakai asia on meillä asialistalla sen takia, että meidän on pian ilmoitettava eduskunnalle, mitä rajoituksia mahdollisesti tullaan jatkamaan. EU:n sisärajoista hallitus voi päättää itse. Tämän osalta tullaan kyllä tämänkin viikonlopun aikana käymään keskusteluja yhdessä, Ohisalo sanoo.

Suomi sulki rajansa 19. maaliskuuta ja sen jälkeen kaikki perusteeton liikkuminen rajan yli on estetty myös Schengen-alueen sisärajoilla Ruotsiin ja Norjaan.

Infektiolääkäri toivoo lisää informaatiota THL:ltä

Broas on ihmetellyt, kuinka vähän tietoa koronasta tulee terveysviranomaisilta sairaaloihin. Broasin mukaan vasta aivan viime päivinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on pitänyt yhteyttä ja lähettänyt mallinnoksiaan koronaepidemiasta sairaaloille. Siihen asti lääkäri sanoo lukeneensa niistä mediasta.

Infektioylikääkäri haluaisi tietää THL:n selvityksistä paljon enemmän kuin nyt: Sairaala haluaisi mallinnoksia ja ennusteita, miten epidemia etenee eri skenaarioissa ja mihin ne perustuvat. Entä miten epidemia kohtelee eri ikäistä väestöä? Kuinka moni sairastuu, kuinka suuri osuus joutuu sairaalaan ja edelleen teholle?

– Tämän tyyppistä tarvetta meillä kaikissa sairaanhoitopiireissä on, Broas sanoo.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Lapissa: Lapissa jo 19 koronatartuntaa, Kemissä kahdeksasluokkalainen koululainen sai tartunnan

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Lapissa ensimmäisiä Ruotsista saatuja koronatartuntoja, koronavirusta nyt koko maassa, Suomessa 31 tehohoidossa ja 9 kuollutta

Etelään matkalla ollut henkilöjuna osui sunnuntai-iltana iltakuuden maissa Törmäntien tasoristeyksessä radalla olleen henkilöauton keulaosaan 2 kilometriä Torniosta pohjoiseen.

Ensihoito tarkisti henkilöautossa olleen osallisen.

Autoon tuli lähinnä peltivaurioita. Junaan ei tullut vaurioita.

Tasoristeyksessä ei ole puomeja eikä varoitusvaloja.

VR kertoo, että pikajuna 262 Kolarista Helsinkiin on arviolta 2,5 tuntia myöhässä tasoristeysonnettomuuden vuoksi.

Suomalaisten elämä jatkuu poikkeusoloissa vielä viikkoja. Hallitus valmistelee tänään sunnuntaina päätöksiä, kuinka pitkään Suomi pysyy pääosin suljettuna. Varsinaiset päätökset tehtäneen huomenna.

Ratkaisujen pohjaksi hallitus saa sunnuntaina arvion tartuntatilanteesta. Ennakkotietojen mukaan rajoituksilla on jo ollut vaikutusta ja tartuntojen leviäminen on hidastunut, mutta rajoituksia ei kannata vielä purkaa.

Kokosimme tiedot tärkeimmistä suomalaisten elämää rajoittavista päätöksistä ja niiden kestosta. Hallituslähteistä saatujen tietojen perusteella arvioimme myös, kuinka kauan rajoitukset jatkuvat.

1. Koulujen lukukausi jatkuu etänä

Koululaiset ja opiskelijat ovat opiskelleet etänä pian kaksi viikkoa. Vain osa 1.–3.-luokkalaisista saa opetusta kouluissa. Ylen tietojen mukaan koulut eivät ole avaamassa oviaan vielä huhtikuun puolivälissä. Ne pysyvät kiinni vähintään seuraavan kuukauden eli huhtikuun, mahdollisesti toukokuulle asti.

2. Vielä pitkään aikaan ei saa kokoontua

Ensin hallitus kielsi yli 500 henkilön tapahtumat, sitten yli 10 henkilön kokoontumiset. Tätä rajoitusta tullaan edelleen jatkamaan, kunnes taudin huippu on ohitettu. Se tarkoittaa, että teatteriin tai jalkapallotreeneihin ei voi mennä eikä ystäväporukkaa kutsua kyläilemään.

3. Rajat pysyvät kiinni, Ruotsin rajan tilannetta harkitaan

Rajaliikenne pysyy keskeytettynä toistaiseksi. Tästä hallitus voi päättää itse, ilman eduskuntaa. On mahdollista, että muista rajoista poikennut käytäntö Lapin ja Ruotsin välisellä rajalla muuttuu. Silloin työmatkaliikenne myös Lapista rajan yli Ruotsiin ja takaisin katkeaisi. Yle kertoi eilen, että Lapissa on koronatartuntoja, joiden jäljet johtavat Ruotsiin.

4. Ravintolat sulkevat ovensa

Vaikeimmaksi toimeksi on osoittautunut ravintoloiden sulkeminen. Sitä on puuhattu jo kaksi viikkoa, mutta ovet ovat yhä auki. Pääministeri on vedonnut, että ravintolat ja kahvilat pitäisivät ovensa kiinni. Asia on edelleen eduskunnan pöydällä. Näillä näkymin ravintolat sulkisivat ovensa huomenna maanantaina.

Lue myös: Tällainen on hallituksen ravintolaesitys: Ravintolat kiinni koko kevääksi, noutoruokaa saa hakea

Myös esimerkiksi kampaamojen sulkemista on harkittu, sillä myös niissä ihmiset joutuvat läheisiin tekemisiin toistensa kanssa, ja kampaajien sekä partureiden asiakkaat ovat kaikonneet. Lakiteknisesti näiden ovien sulkeminen olisi Ylen tietojen mukaan vähintään yhtä vaikeaa kuin ravintoloiden.

5. Uusimaa pysyy tiesulkujen takana

Uudenmaan maakunnan raja suljettiin perjantain ja lauantain välisenä yönä, ja rajan yli saa 19.4. asti kulkea vain välttämätön liikenne. Uusimaalaiset pidetään eristettyinä tartuttamasta muuta Suomea niin kauan, kunnes taudin huipun arvioidaan olevan Uudellamaalla ohi.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Synkkä ennuste USA:n koronakuolemista, hallitus valmistelee päätöksiä tulevista viikoista, koulut jatkanevat etäopetusta

Inarissa talvella järjestetty työpaja saamenkielisten ääninäyttelijöiden kouluttamiseksi oli menestys. Pohjoissaamea puhuvista Muumeista oli jopa ylitarjontaa.

Mumenstállun eli Muumipeikon rooliin valittiin saamelainen rap-artisti Ailu Valle.

– Olihan se ihan mahtavaa. On iso kunnia, kun saan esittää Muumipeikkoa. Jo lapsena katsoin Muumeja televisiosta ja meillä oli kotona muumikirjoja ja -sarjakuvia.

Flow-tila auttaa dubbaajaa

Helsinkiläisen BTI-Studiosin tiloissa on viime viikot dubattu eli jälkiäänitetty suositun Mumenvággin eli Muumilaakso-animaatiosarjan ensimmäistä kautta pohjoissaameksi.

Äänittäjän lisäksi pieneen koppiin on ahtautunut ohjaaja ja kieliasiantuntija.

Lasin takana Ailu Valle seuraa Muumilaakson jaksoa televisioruudulta ja heittäytyy Muumipeikon rooliin.

– Täytyy eläytyä, päästä flow-tilaan ja saada pidettyä se päällä. Siten pitkiäkin pätkiä saattaa mennä kuin vettä vaan, hän kertoo.

Inarissa asuva Valle on pohjoissaamenkielinen. Hän on opettaja sekä joikaamisen taitava, saameksi räppäävä artisti.

Nyt Valle pohtii, miten työ Muumipeikkona vaikuttaa hänen rap-imagoonsa.

– Rap-musiikki on työkalu, jonka avulla tuon esille itselleni tärkeitä asioita. Siinä on kyse myös saamen kielen elvyttämisestä kuten Muumilaakson dubbauksessakin, hän sanoo.

Vanukkaasta tuli saameksi jälkiruoka

Kieliasiantuntija Inger-Mari Aikio käänsi Muumilaakso-animaation tekstin pohjoissaameksi.

– Kääntäminen oli välillä vähän haasteellista. Meillä ei esimerkiksi ole sanaa vanukkaalle. Jouduin laittamaan siihen kohtaan sanan jälkiruoka.

Studiossa Inger-Mari Aikio kuuntelee, että sanat sanotaan oikein. Myös Valle on siitä tarkka.

– Opettajana ja kielen elvyttäjänä minulla on suuri vastuu, että siirrän lapsille oikeanlaista kieltä.

Ohjaaja Susa Saukko seuraa vierestä, että puheen rytmitys on samanlaista kuin muumeilla alkuperäisversiossa.

– Näyttelijät ovat valtavan energisiä ja inspiroituneita superheittäytyjiä, hän kehuu.

Muumilaaksossa asuu musikaalista väkeä

Jälkiäänityksen sijaan Suomessa suositaan tekstittämistä, koska se on huomattavasti halvempaa. Yleisradiolle aloitteen Muumilaakson dubbaamisesta saameksi teki Saamelaiskäräjät.

– On aivan ihme, että voi kuunnella ja katsoa muumeja saameksi omalla kielellä. Kun ajattelenkin sitä, niin menee kylmät väreet, Inger-Mari Aikio sanoo.

Muumilaakso on suomalais-brittiläinen yhteistuotanto. Ylen osatuottaman sarjan on tehnyt suomalainen tuotantoyhtiö Gutsy Animations.

– Löysimme rooleihin upeat äänet. Saamelaisten musikaalisuudesta on dubbaamisessa paljon hyötyä, sanoo tuotantoyhtiön kehitysjohtaja Reetta Ranta.

Ailu Vallen mielestä musikaalisuus auttaa esimerkiksi erilaisten äänenpainojen löytämisessä.

– Muumeilla on oma tapansa puhua. Siksi siinä hommassa pitää olla tietynlainen klangi.

Vallen lisäksi keskeisiin rooleihin valittiin norjalainen näyttelijä Mikkel Gaup, joka on Mumenáhčči eli Muumipappa. Pikku Myylle (Unna Miáš) äänensä antaa Irene Länsman.

Linda Tammela on Snuhrrenieida eli Niiskuneiti, ja muusikko-joikaaja Niko Valkeapäästä tuli Nuuskamuikkunen (Mumrihkka).

Muumipeikko innostaa opettelemaan saamea

Muumilaakso-animaation ensimmäinen tuotantokausi alkaa televisiossa pohjoissaameksi dubattuna huhtikuussa. Syksyllä 2020 valmistuu toisen kauden jaksoista osa inarinsaameksi ja osa koltansaameksi.

Pohjoissaamen osaajia on Ruotsin, Norjan ja Suomen alueella noin 20 000. Heistä arviolta 2000-3000 asuu Suomessa.

Inarin- ja koltansaamen taitajia on huomattavasti vähemmän.

– Muumilaakson dubbaaminen inarin- ja koltansaameksi on historiallista. Kielet on määritelty erittäin uhanalaisiksi. Niille ei ole käännettynä sitäkään vähää kuin pohjoissaameksi, Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio sanoo.

Saamenkielisistä lastenohjelmista on pula.

Yleisradion saamenkielisten lastenohjelmien tuottaja Heli Huoviselle on ihmetelty, kannattaako muutamalle sadalla lapselle tehdä ohjelmia kuolevalla kielellä. Häntä puheet harmittavat.

– Olen itse inarinsaamenkielinen ja seuraan kielen elpymistä läheltä. Inarinsaamea puhuu yhä useampi lapsi.

Huovinen muistuttaa, että televisio-ohjelmat auttavat kielen oppimisessa.

– Lapset nappaavat puhuttua kieltä lastenohjelmista. Ne vahvistavat kielitaitoa.

Anne Kirste Aikion mielestä samalla vahvistuu myös saamelaisten oman kielensä arvostaminen.

– Frozen 2 osoitti saamenkielisille lapsille, että kielemme on yhtä tärkeä kuin suomen kieli.

Frozen 2 oli ensimmäinen pohjoissaameksi puhuttu Disneyn pitkä animaatioelokuva. Sen ensi-ilta viime vuonna oli saamelaisille suuri tapaus.

Entä jos saamenkielisestä Muumilaaksosta tulee todella suosittu animaatiosarja ja rap-artistilta pyydetään keikoilla Muumipeikko-ohjelmanumeroa?

Ailu Vallea kysymys naurattaa.

– Se nähdään, tuleeko Muumipeikko keikoille erikoisnumerona.

Muumilaakso-sarja alkaa pohjoissaameksi Ylen TV2:ssa 13.4. Samalla se tulee katsottavaksi Yle Areenaan. Suomeksi sarja on katsottavissa tästä. Huippusuositun sarjan jaksot löytyvät Yle Areenasta.

Työmatkaliikenteen pysäyttäminen Suomen länsirajalla ei ole yksiselitteisen selkeää. Asia on noussut esille, kun viikonloppuna heräsi epäilyksiä koronaviruksen leviämisestä Ruotsista Suomeen. Osa lääkäreistä haluaisi suitsia työmatkaliikennettä rajalla tiukasti. Suomalaiset hoitoalan työntekijät ovat kuitenkin tärkeä osa Pohjois-Ruotsin terveydenhuoltoa.

Työmatkaliikenne on edelleen sallittua Suomen ja Ruotsin välillä, vaikka Viron ja Suomen välillä työmatkaliikenne kiellettiin 22. maaliskuuta. Tarkkoja määriä rajan yli työssä käyvistä ei ole tiedossa.

Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo arvioi, että Suomen ja Ruotsin rajan yli kulkee päivittäin töissä jopa noin 3000 ihmistä.

– Haaparannan kunnan työntekijöistä noin 120 asuu Suomessa, joko Torniossa tai lähikunnissa, he lienevät etupäässä hoitotyössä. Terveydenhuolto Ruotsin rajalla romahtaa jos nämä ihmiset eivät pääse enää rajan yli töihin, Koivupalo arvioi.

Koivupalo perustaa arvionsa rajanylityksistä tehtyihin tilastoihin. Tilastoissa on mukana välttämättömän työssäkäyntiliikenteen lisäksi vain tavaraliikenne. Muuta liikennettä rajan yli ei käytännössä sallita koronaviruksen takia.

Sairaanhoitajan työtä vaikea tehdä etänä

Yksi naapurimaassa töissä kulkevista on Tiina Patokoski Torniosta. Hänen työpaikkansa on Ruotsin Kalixissa, noin 50 kilometrin päässä Suomen rajasta. Hän on Kalixin vanhainkodeissa työskentelevien sairaanhoitajien ja kotisairaanhoitajien esimies. 22 vuotta Pohjois-Ruotsin Kalixissa työskennellyt Patokoski on huolissaan tilanteesta.

– Huolestuttaa aikalailla, sekä oman toimeentulon että minun yksikön ja muidenkin puolesta. Kaikki ei voi muuttaa Ruotsin puolelle, on lapsia, perhettä, lemmikkieläimiä ynnä muuta. Ja sairaanhoitajan työtä on vähän vaikea tehdä etänä, torniolainen Patokoski kertoo.

Rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalon mukaan Tornion lisäksi esimerkiksi Pellosta ja Kolarista kuljetaan paljon Ruotsin puolella terveydenhuollon töissä.

Rajan yli toki kulkee leivän perässä muitakin kuin hoitajia.

Esimerkiksi Outokummun Tornion tehtaiden työntekijöistä joitakin kymmeniä asuu yhtiön mukaan Ruotsissa. Outokummulta kerrottiin maanantaina, että yhtiö selvittää parhaillaan, mitä rajan sulkeminen kokonaan vaikuttaisi yhtiön toimintaan.

Lääkärit erimielisiä työmatkaliikenteen kieltämisestä

Ruotsin Lapissa eli Norrbottenissa virustartuntoja on enemmän kuin Suomen Lapissa. Yksi syy tähän lienee se, että Ruotsissa viranomaiset eivät ole asettaneet yhtä tiukkoja rajoituksia viruksen takia kuin Suomessa. Esimerkiksi terveydenhuollon väki suojautuu eri tavalla Suomessa kuin Ruotsissa.

Länsirajan sulkemista työmatkalaisilta on ehdottanut Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas. Hän haluaisi estää työmatkaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä, kuten Suomen ja Viron välillä on jo tehty.

– Minun mielestäni länsirajan suhteen pitäisi tehdä samantyyppinen linjaus, Broas sanoo.

Broaksen esimies, Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila taas ei ainakaan tällä hetkellä lämpene rajan sulkemiselle työmatkalaisilta.

– Hyvin paljon suomalaisia terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee Ruotsin ja jonkin verran myös Norjan puolella. Jos me laittaisimme rajan kokonaan kiinni eikä työssäkäynti olisi mahdollista, aiheuttaisimme ison hankaluuden tai suorastaan haittaa Norrbottenin väestön koronapotilaiden hoitoon, Mattila perustelee.

Mattila korostaa, että kyse on hänen omasta mielipiteestään, ei sairaanhoitopiirin yhteisestä linjasta.

Rajan ylityksiä vähentäisi myös Tornion kaupungin johtava lääkäri Pertti Sakaranaho.

– Päivittäistä työmatkapendelöintiä pitäisi pystyä vähentämään tai rajoittamaan reilusti. Me ollaan tehty isoja rajoituksia muillakin alueilla Suomessa, Sakaranaho huomauttaa.

Hän myöntää, että uusista rajoituksista koituisi haittaa molempien maiden terveydenhuollolle ja myös muualle toiminnalle rajan pinnassa

Elämä nivoutunut rajan yli kulkemiseen

Monelle länsirajalla elävälle valtiovallan asettamat rajoitukset eivät vaikuta vain omaan työhön, kertoo torniolainen Hanna Wallo. Hän on töissä kaupan alalla naapurikunnassa Ruotsin Haaparannalla.

– Minun elämä on aika paljon nitoutunut tähän, että kuljetaan rajan yli. Itse olen töissä Haaparannan puolella ja asumme Torniossa. Lapset ovat päivähoidossa ja koulussa Haaparannalla. Kyllähän se aika lailla kaikkeen vaikuttaa, Wallo sanoo.

Hän uskoo, että hän saattaisi pystyä tekemään osan töistään etänä.

Viime perjantaina länsirajan rajan ylitti yhteensä runsaat 2700 ihmistä. Lauantaina luku oli vajaat 1100 ja sunnuntaina alle 800. Tiedot ovat Lapin rajavartiostolta ja Länsi-Suomen merivartiostolta. Lapin rajavartiosto vastaa länsirajan rajanylityspaikoista lukuun ottamatta Torniota, joka on Länsi-Suomen merivartioston vastuulla. Vilkkain rajanylityspaikka on Tornio.

Lapista käydään töissä myös Norjassa, mutta määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin Suomen ja Ruotsin rajan ylittäjien joukko. Lapin rajavartioston vartioimilla Norjan vastaisilla rajanylityspaikoilla on ollut viime päivinä noin 200–400 rajan ylittäjää päivässä.

Suomi laittoi rajat kiinni 19. maaliskuuta. Sen jälkeen Lapin vastaisilla valtakunnan rajoilla liikenne väheni noin 90 prosenttia, Lapin rajavartiosto kertoi viime torstaina. Rajavartioston mukaan rajan saa ylittää tällä hetkellä vain rajanylityspaikoilla, joita on Lapissa vain kuusi.

Tämän jutun kirjoitushetkellä ei ollut tietoa siitä, tuleeko hallitukselta uusia päätöksiä tai esityksiä rajat ylittävään työssäkäyntiin liittyen. Päätöksiä odotetaan alkuviikon aikana.

Lue myös:

Mia Mustaparran täytyy kulkea töihin Lahdesta Vantaalle, koska kaikkea ei voi tehdä etänä – jos hän ja tiiminsä eivät pysty työskentelemään, hidastuu kaupungin sote-laskutus

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta tästä artikkelista

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uuden sahan Raumalle. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Rakennustyöt aloitetaan keväällä 2020. Tuotanto on tarkoitus käynnistää vuonna 2022. Metsä Group suunnittelee myös kemii 1,5 miljardin euron biotuotetehdasta. Siitä päätetään syksyllä.

– Olemme valmistelleen Rauman sahan investointia yli vuoden. Tarkoitus oli tehdä se ensimmäisen kvartaalin aikana. Toimimme aikataulussa, pyrimme kaikkia liiketoimintojamme hoitamaan poikkeusaikanakin normaali jatkuvuuden mukaan, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.

Hämälä sanoo, että esimerkiksi ulkomaisten laitetoimittajien kanssa neuvottelut ovat hidastuneet koronaepidemian takia.

Vaikka aikataulu yritetään pitää, myös koronaepidemian aiheuttamiin viivästyksiin varaudutaan.

Kemin biotuotantolaitoksesta on tarkoitus tehdä päätös syksyllä. Siinä aikataulu on venynyt, mutta syynä ei ole koronaepidemia, vaan ympäristölupien saannin arvioitua pidempi aika.

Suunnittelu eteneen siis koronasta huolimatta. Mutta jos epidemiaolosuhteet jatkuvat rakennusvaiheeseen ja laitetoimitukseen saakka, viivästyksiä tulee, Hämälä arvioi.

Lue juttu: Metsä Groupin jättisaha toteutuu

Inarilaiset Essi ja Saammal Morottaja saivat toisensa maailman ollessa varsin poikkeuksellisessa tilassa. Maaliskuisena torstaina Inarin saamelaiskirkossa soi Myrskyluodon Maija, kun morsian asteli alttarille.

He saivat sanoa toisilleen táátum, inarinsaameksi tahdon, ja juuri se oli tärkeintä.

– Saammalilla ei ollut sormusta hankittuna. Hän teki edellisenä päivänä sellaisen puusta, morsian kertoo.

Perheenjäsenet mukaan suoralla videoyhteydellä

Aurinkoisessa iltapäivässä puisen kirkon penkeille istahti vain muutama vieras. Suomen hallituksen määrittämää kokoontumisrajoitusta oli noudatettava, eikä kirkkoon saanut osallistua kymmentä henkilöä enempää.

Häiden osalta väen rajaaminen ei ole helppoa. Lähimmäisten lisäksi paikalla on oltava vihkimisen toimittava pappi sekä kanttori.

Tuore aviopari kertookin, että suurin osa sukulaisista joutui jäämään pois häistä. Esimerkiksi morsiamen äiti ei päässyt paikalle fyysisesti, mutta hän osallistui tilaisuuteen WhatsApp-puhelun kautta. Osalle morsiamen ulkomailla asuvia sukulaisia häitä kuvattiin Facebookin liveyhteydellä.

– Oli kyllä vähän hankalaa, kun ketään ei saanut halata, Essi Morottaja naurahtaa.

Vieraiden kesken oli pidettävä turvavälit. Heitä ei voinut kätellä saati halata. Lisäksi pariskunnan hieman yli kuukauden ikäinen pienokainen pääsi osallistumaan vihkimiseen äitinsä sylissä.

– Kukaan ei voinut häntä hoitaa tämän tilanteen vuoksi. Otin hänet mukaan alttarille, kun hän väsyi olemaan rattaissa, morsian kertoo.

"Tuntui oikealta tehdä tämä juuri nyt"

Morottajat hehkuvat onnesta, eikä poikkeustilanne harmita. Päinvastoin. He haaveilivat pienestä seremoniasta ja halusivat naimisiin juuri nyt ennen tyttärensä ristiäisiä.

Pari ei ollut ehtinyt suunnitella suuria häitä tai lähettää lukuisia kutsuja. Siksi he eivät joutuneet pettymäänkään. Tilaisuus oli parin mukaan todella tunnelmallinen ja liikuttava. Juuri sellainen, kuin pitikin.

– Vihkimisen jälkeen oli ihana olo, vaikka häät olivat todella pienet. Seremonia oli niin kaunis ja tuntui oikealta tehdä se juuri nyt, Essi Morottaja sanoo.

Tilaisuuden ja pienen jutustelun jälkeen vieraat lähtivät jokainen omaan kotiinsa juomaan kahvit. Mutta eivät juhlat tähän jääneet. Myöhemmin, tilanteen niin salliessa, pidetään sitten kunnon juhlat.

– Ehtiihän sitä myöhemmin sitten pitää isommat juhlat, Saammal Morottaja toteaa.

Tamperelaisen Kalevanharjun päiväkodin lapsiluku putosi rajusti pari viikkoa sitten, kun koronatilanteen takia suurin osa lapsista jäi kotiin. Nyt hoidossa oleville arki yritetään kuitenkin pitää mahdollisimman normaalina.

Lapsilta ei voi vaatia turvavälejä, sanoo päiväkodin apulaisesimies Päivi Kaunisto.

– Ihan samalla lailla sylitellään ja hellitellään. Se varmistetaan, että lapset, jotka ovat hoidossa, ovat terveitä, Kaunisto sanoo.

Kysyimme kuudesta kaupungista, Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Oulusta ja Rovaniemeltä, kuinka paljon vanhemmat ovat poikkeusaikana käyttäneet mahdollisuutta viedä lapsi hoitoon, ja miten päiväkotien arki on muuttunut korona-aikaan.

Helsingissä vähiten, Rovaniemellä eniten

Useimmissa kyselymme kaupungeissa päivähoidossa olevien lasten määrä asettuu noin 20 prosentin tuntumaan. Esimerkiksi Helsingissä päivähoidossa olevien lasten määrä on laskenut koko ajan.

– 18. maaliskuuta lapsia oli kaupungin päiväkodeissa noin 6400. Viime viikon alussa lapsia oli enää noin 5500 ja loppuviikosta noin 4500, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna-Kaisa Talvensaari vastaa Ylen kyselyyn.

Helsingissä on suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa noin 27 000 lasta, eli läsnäoloprosentti on laskenut jo 16 prosentin tuntumaan.

Rovaniemellä oli vielä viime viikolla yli 30 prosenttia lapsista hoidossa. Tällä viikolla määrä on pudonnut noin 25 prosenttiin.

– Lapissa on ehkä koettu, että tauti ei ole vielä niin lähellä. Nyt ihan selkeästi tietoisuus ja huoli ovat kasvaneet. Myös lomautusten vyöry matkailun pysähtyessä on alkanut, Rovaniemen varhaispalvelupäällikkö Tarja Kuoksa pohtii.

Jyväskylä sulkee 28 yksikköä

Tampereella noin viidennes lapsista on tällä hetkellä päivittäin päiväkotihoidossa. Luku on pysynyt samana siitä asti, kun poikkeusaika alkoi lähes kaksi viikkoa sitten. Suositus kotiin jäämisestä on mennyt hyvin perille, arvioi Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä.

– Uskon, että kaikki jotka pystyvät, pitävät lapsensa kotona. Palvelua käyttävillä on todellinen tarve, Järvelä sanoo.

Tampereella kaikki yksiköt on pidetty auki muutamaa pientä lukuunottamatta. Useimmissa muissa kaupungeissa on toimittu samoin.

– Vain muutama filiaaliyksikkö on suljettu, koska lapsia ei juurikaan ollut. Pyrimme pitämään kaikki toimipisteet auki toistaiseksi, Turun palvelualuejohtaja Vesa Kulmala vastaa kyselyymme.

Jyväskylä on tähän asti pitänyt auki kaikki 60 yksikköään, mutta tästä päivästä alkaen se sulkee 28 päiväkotia ja esiopetusryhmää. Sulkeutuvien yksiköiden lapset ja henkilökunta ohjataan avoinna oleviin yksiköihin. Tartuntoja yritetään välttää monilla tavoin.

– Päiväkodeissa toimitaan maksimissaan kymmenen hengen porukoissa. Lasten kanssa liikutaan paljon luonnossa. Ruokailutilanteet porrastetaan niin, että ruokasaleissa ruokailee mahdollisimman vähän lapsia yhtä aikaa ja ainakin sijoittaudutaan eri puolille salia, kuvailee arkea Jyväskylän varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Tarja Ahlqvist.

Poikkeustilanne luo uutta

Poikkeustilanne on vaatinut henkilökunnalta luovuutta. On pitänyt keksiä, miten pienien lapsiryhmien kanssa toimitaan, ja miten varhaiskasvatuksen tekeminen on saatu siirrettyä niille, jotka ovat kotona.

– Kotona oleviin lapsiin on pidetty yhteyttä vanhempien toivomalla tavalla. Heidät on myös huomioitu lähettämällä lapsille mukavia tehtäväpaketteja ja puuhavinkkejä, sekä varhaiskasvatusikäisille että esiopetuksessa oleville lapsille, Jyväskylän Tarja Ahlqvist kertoo.

Turussa on mahdollistettu päivittäiset etätuokiot kotona oleville lapsille. Oulussakin lasten hyvinvoinnista kannetaan huolta myös silloin, kun lapset ovat kotona.

– Lapsille on lähetetty muun muassa kotitekemistä, sanoo Oulun varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen ja kiittää vanhempien joustavuutta ja luovuutta.

Päiväkodeissa lapsia hoidetaan pitkälti pienryhmissä. Ryhmien yhdistelyä yritetään välttää.

Kalevanharjun päiväkodissa on huomattu, että lapset nauttivat väljemmistä oloista ja aikuisten huomiosta. Entä kaipaavatko lapset seuraa, kun päikkykavereita on nyt vähän?

– Ainakin yksi kaveri pitää olla. Mutta olemme huomanneet, että lapset myös nauttivat huomiosta ja määrätystä rauhastakin. Ehdimme tosi yksilöllisesti huomioimaan heitä, Päivi Kaunisto sanoo.

Voit keskustella aiheesta 1.4. klo 23. asti.

Lue myös:

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Lue kaikki uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalta

Syyttäjä on jättänyt syytteen nostamatta Puolustusvoimien entisen komentajan Jarmo Lindbergin epäillystä palvelusrikoksesta. Tapaus liittyy Lemmenjoella syksyllä 2017 järjestetyn vapaaehtoisen harjoituksen tapahtumiin.

Lindberg oli tapahtuma-aikaan Puolustusvoimien komentaja. Tutkinnassa oli kyse siitä, oliko komentaja laiminlyönyt velvollisuuksiaan selvitellessään Lemmenjoen tapahtumien jälkipyykkiä.

Karjalan Lennoston komentaja, eversti Markus Päiviö tuomittiin aiemmin sakkoihin epäasiallisesta käytöksestä harjoituksessa. Hän muun muassa esiintyi humalassa sekä nöyryytti alaisiaan ja vieraita. Helsingin hovioikeus tuomitsi Päiviön esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta vuonna 2019.

Samassa yhteydessä tuomittiin palvelusrikoksesta sakkoihin Ilmavoimien entinen komentaja Sampo Eskelinen, koska tämä viivytti tutkinnan aloittamista Päiviön toimista. Hän on valittanut tuomiostaan, eikä korkein oikeus ole vielä antanut asiassa ratkaisua.

Keskusrikospoliisi tutki myös Lindbergin toiminnan tapauksen jälkiselvittelyissä. Tutkinnassa ei syyttäjän mukaan löytynyt riittävää näyttöä siitä, että komentaja olisi syyllistynyt palvelusrikokseen tahallisesti tai huolimattomuuttaan.

"On saanut vahvasti kaunistellun version tiedoista"

Tieto eversti Päiviön käyttäytymisestä oli tullut Ilmavoimien esikuntaan syyskuun lopussa, eli hyvin pian harjoituksen jälkeen. Ilmavoimien silloinen esikuntapäällikkö oli raportoinut tapahtumista yksityiskohtaisesti sähköpostitse.

Puolustusvoimien komentajalle asti oli kuitenkin kantautunut syyttäjän mukaan vain epätäsmällisiä tietoja.

– Vaikuttaa todennäköiseltä, että Lindberg on saanut Eskeliseltä vahvasti kaunistellun version tiedoista, syyttäjän ratkaisussa todetaan.

Tutkinnassa kuultiin todistajana muun muassa Puolustusvoimien asessoria. Kun hän kertoi Lindbergille tapahtumista joulukuussa 2017, oli komentaja vaikuttanut yllättyneeltä.

– En minä tiennyt, että se oli noin vakavaa, Lindberg oli poliisitutkinnan perusteella vastannut asessorille.

Syyttäjän mukaan Lindberg oli olettanut oikeutetusti, että Ilmavoimien komentaja määrää tarvittaessa esitutkinnan suoritettavaksi harjoituksen tapahtumista. Lindberg ei myöskään viivytellyt esitutkinnan aloittamista Ilmavoimien komentaja Eskelisen toiminnasta.

Lindbergin viisivuotinen kausi Puolustusvoimien komentajana päättyi heinäkuussa 2019. Hän ei hakenut jatkokautta. Nykyinen komentaja on Timo Kivinen.

Lisää aiheesta:

Puolustusministeri Antti Kaikkonen: Lemmenjoesta on jo otettu opiksi – ryyppäämiselle ja rellestämiselle nollatoleranssi

Yrittäjä Henrik Riipinen sytytteli perjantaina pizza-uunia Pizzeria Rukassa. Herkkuja myytiin vain ulos. Riipisen Rukalla toimiva hampurilaisravintola, Subway ja Koti-Pizza sekä Kuusamon keskustan Subway olivat kokonaan kiinni.

– Kyllä tässä on tehty toista viikkoa yötä päivää sen eteen, miten me saamme jumpattua meidän yrityksemme sellaiselle mallille, että pärjäämme tämän vaikean ajan yli, Riipinen huokaisee.

Rukalla kuten muissakin pohjoisen rinnekeskuksissa paikallisten yritysten asiakkaat katosivat hetkessä, kun keskukset päättivät toissa viikonloppuna sulkea rinteet pikavauhtia. Rinteet suljettiin, jotta keskukset eivät täyttyisi ihmisistä.

– Eihän tällaiseen kukaan osaa varautua eikä pysty varautumaan. Yritykset yleensä, meidän yrityksemme mukaan lukien, tulevat tarvitsemaan tukea tässä tilanteessa, Henrik Riipinen sanoo.

Riipisen ravintolat työllistävät Rukalla ja Kuusamossa kolmisenkymmentä ihmistä. Noin kymmenen heistä on vuokratyöntekijöitä eri puolilta Suomea.

– Kaikki lomautetaan. Kausityöntekijöiden kanssa olemme yhteisymmärryksessä purkaneet työsopumuksia, Henrik Riipinen kertoo.

Ravintolan kaapit ovat vielä täynnä ruokaa

Muutama sata kilometriä Rukalta länteen yrittäjä Jarno Jaksola varastoi Pyhätunturilla ravintola Huttuhipun ruokia ja juomia, sellaisia, joita voi vielä säilyttää.

– Viikko sitten ravintolaan saapui iso kuorma ruokia ja tilausta ei voinut enää perua. Meillä on kaapit täynnä ruokaa, huokaisee Jaksola tyhjässä ravintolassaan.

Jaksola on Henrik Riipisen kanssa samassa tilanteessa. Ravintolatoiminta on romahtanut, ja nyt toimitetaan asiakkaille noutoruokaa.

– Yritämme saada myytyä kaappeja tyhjäksi.

Jaksola laskee, että myynti on nyt noin 5–10 prosenttia normaalista.

Jaksolalla on Pyhä-Luoston alueella kolme ravintolaa, joiden liikevaihto pyörii vuositasolla runsaassa miljoonassa. Hän on irtisanonut työsopimukset ja lomauttanut lähes koko henkilökuntansa.

Työntekijöitä on sesonkiaikaan saman verran kuin Riipisellä, noin 30 henkilöä ja rauhallisempaan aikaan parisenkymmentä.

Jaksola sanoo, että hänen kuvansa tulevaisuudesta on kuitenkin valoisa.

– Uskon, että tämän jälkeen maailma on muuttunut. Matkailu ei varmasti palaa siihen, mitä se aiemmin oli. Ihmiset alkavat arvostaa enemmän lähipalveluita ja palveluita yleensä.

Matkailuyrittäjä teettää kesän työnsä työntekijöillä

Luostotunturin ja Pyhätunturin välisen tien varrella sijaitsee poropuisto Kopara, jonka huoltovarastolla poromies ja matkailuyrittäjä Anssi Kiiskinen jakelee työntekijöilleen ohjeita. Hän aikoo pitää kaikki kausityöntekijät sopimuksen loppuun asti töissä.

– Meillä on aika paljon asioita, joita voimme tehdä kevään aikana. Niitä on tehty aiemmin kesällä yrittäjän töinä, mutta nyt lupasimme työntekijöille, että saatte olla töissä ettekä joudu tyhjän päälle.

Nyt työntekijät huoltavat rekiä, joilla kuljetetaan turisteja ihailemaan luontoa ja porotokkia.

Poropuisto Kopara työllistää kaudessa noin 10 henkilöä, ja liikevaihto on 0,5 miljoonan euron luokkaa. Kiiskinen arvioi, että tänä keväänä noin 15 prosenttia kevään myynnistä jää tekemättä.

– Tilanne on haastava. Mutta aina, kun on rahasta kysymys, niin kyllä sen kanssa jotenkin pärjätään. Täytyy vähäsen kiristää nyöriä ja katsoa, mihin tämä menee.

Pitkän linjan yrittäjä on kerännyt vuosien varrella puskuria pahan päivän varalle. Kaikki yrittäjät eivät ole pystyneet vastaavaan.

– Jos on uusi ja aloittava yritys ja on investointeja ja lainoituksia takana, puskurin kerääminen ei ole ollut mahdollistakaan. Meillä se on aika hyvin hallinnassa.

Hänellä on tuttavia, jotka ovat ravintola-alan yrittäjiä. Kiiskisen mielestä moni ei pärjää ilman suoraa tukea valtiolta, ja lainat vain siirtävät ongelmaa.

– Todella hädässä olevia täytyy auttaa.

Voit keskustella aiheesta 1.4. kello 23:een saakka!

Ruotsin ja Norjan rajan yli työssä käyvät suomalaiset ovat huolissaan toimeentulostaan hallituksen eilisen ilmoituksen jälkeen. Ruotsin rajakunnissa puolestaan pelätään terveydenhoidon ajautuvan katastrofitilanteeseen, jos iso osa työntekijöistä jää rajasulkujen taakse Suomeen.

Rajavartiolaitos twiittasi tiistaina, että valmistelut rajaliikenteen tulevista tiukennuksista on jo aloitettu.

Torniolainen Minna Keveri kulkee töissä Ruotsin Kalixin sairaalassa, jonne matkaa kertyy 60 kilometriä. Keveri kertoo, että hänen Suomessa asuvilta kollegoiltaan on tiedusteltu, voisivatko he jäädä Kalixiin asumaan pidemmäksi aikaa, jos rajan ylittäminen kielletään.

– Kuka voisi lähteä asumaan puoleksi vuodeksi Ruotsiin, kun mies ja lapset jäisivät Suomeen?

Ruotsin rajakunnille sulku olisi katastrofi

Minna Keverin kaltaisia Pohjois-Ruotsissa päivittäin töissä käyviä terveydenhuollon suomalaisia ammattilaisia on satoja.

Rajakunta Haaparannan ja sen naapurikuntien Övertorneån ja Överkalixin terveyskeskuksia johtava Elisabeth Eero sanoo, että rajan sulkeminen veisi pelkästään Itä-Norrbottenista valtavan määrän henkilökuntaa.

– Vanhustenhoito Itä-Norrbottenissa kyllä kaatuu. Jos joutuisimme karanteeniin Suomeen, joudumme isoon katastrofiin, Eero sanoo.

Työmatkaliikenteen loppuminen sulkisi Elisabeth Eeron mukaan ainakin kaksi terveyskeskusta ja lopettaisi kahden ambulanssin toiminnan.

– Ambulanssissa työskenteleviä hoitajia on kaikkiaan 11. Heistä yhdeksän asuu Suomen puolella.

Elisabeth Eero kertoo, että Norrbottenin aluehallinnossa ja kunnissa pohditaan nyt kiivaasti vaihtoehtoja terveydenhuollon järjestämiseksi, jos Pohjois-Ruotsin kannalta pahin tapahtuu.

– Toivomme tietysti, että niin ei käy. Se olisi todella kova haaste. Ihan sama kuin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminta loppuisi muutamassa päivässä.

Minna Keverikään ei usko, että Ruotsin terveydenhoito pärjäisi ilman suomalaisia työntekijöitä, ainakaan rajan tuntumassa. Sairaanhoitajalla onkin ehdotus siihen, miten ongelma ratkaistaisiin.

– Meidän annettaisiin käydä töissä, mutta meidät testattaisiin säännöllisesti koronaviruksen varalta. Perheemme laitettaisiin karanteeniin kotiin. On tärkeää, että naapurimaassakin ihmiset saisivat hoitoa, Keveri miettii.

"Ei auta kuin pakata reppu pitemmälle savottaretkelle"

Jouko Könönen ja Teijo Kolehmainen asuvat Pellossa ja kulkevat töissä Pajalassa Kaunisvaaran kaivoksella. Rajan sulkeminen kokonaan ei saa miehiltä ymmärrystä. Heidän työtään ei voi tehdä etänä.

– Samaa virusta on molemmin puolin Tornionjokea. On väärin ja kohtuutonta syyttää Ruotsissa töissä käyviä viruksen levittämisestä. Johan meillä on Suomessakin tätä virusta, Könönen sanoo.

Miehet kulkevat töihinsä koneenkuljettajaksi kaivokselle noin tunnin ja hieman reilun matkan päästä. Tällä hetkellä tahti on se, että he tekevät viikon töitä Ruotsissa ja ovat sen jälkeen viikon vapaalla Suomessa.

Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä jatkossa pidempi pätkä töitä putkeen.

– Silloin ei auta kuin pakata reppu pitemmälle savottaretkelle, kuten ennen tehtiin. Tästä ei ole vielä tosin ollut työnantajan kanssa puhetta, Könönen sanoo.

Tämä sopisi myös Teijo Kolehmaiselle. Hän varautuu kuitenkin jopa uuden työpaikan etsimiseen.

– Jos tänne ei pääse töihin eikä asumaan, täytyy alkaa hakea töitä Suomesta.

"Mistä tulisi raha elämiseen, jos Ruotsista ei saa palkkaa"

Arja Martinviita käy töissä Ruotsin Haaparannalla. Hän on koulu- nuoriso- ja vapaa-aikatoimenjohtaja Haaparannan kunnassa. Martinviita asuu noin 30 kilometrin päässä Kemissä. Toistaiseksi rajan yli on päässyt ongelmitta, mutta nyt tilanne on epävarma.

– Voi olla, että huomenaamulla rajan yli ei pääse enää niin helposti, Martinviita pohtii.

Martinviidalla on monta suomalaista kollegaa saman työnantajan palveluksessa. Haaparannan kunnalla on töissä noin 120 Suomessa asuvaa. Hän ei usko, että raja menisi ihan kokonaan kiinni.

– Rivien välistä luin ministerin sanoista A-studiossa, että päivittäistä pendelöintiä saatetaan vähentää. Eli työntekijä voisi olla pidempään Ruotsissa ja kun palaa Suomeen, hän jäisi karanteeniin.

Hän uskoo itse voivansa tehdä töitä etänä kotoaan Kemistä. Monilla kollegoilla työtehtävät eivät sellaista kuitenkaan mahdollista.

Jos työt loppuisivat kiristyvien määräysten takia kokonaan, se tietäisi monille rajan yli työssä käyvälle vaikeuksia.

– Mistä tulisi raha elämiseen, jos työnantaja ei maksa palkkaa eikä Suomesta saisi rahaa, Martinviita kysyy.

Ruotsissa valtiovalta ei ole määrännyt yhtä tiukkoja rajoituksia viruksen vuoksi kuin Suomessa. Esimerkiksi koulut ja päiväkodit ovat edelleen auki länsinaapurissa. Martinviita sanoo, että Suomen rajan pinnassa elävistä moni kuitenkin toimii Suomen ohjeiden mukaisesti.

– Vältellään lähikontakteja, pidetään turvaväliä ja jäädään kotiin, jos on vähänkään oireita.

Ruotsissa voi olla tällä hetkellä kolme viikkoa sairaana ilman lääkärintodistusta. Aikaa pidennettiin viikolla hiljattain. Ruotsi poisti väliaikaisesti ensimmäisen sairauspäivän karenssin koronan vuoksi.

Lähihoitaja muuttaa Norjaan, jos raja menee kiinni

Leena Mustalampi hoitaa vanhuksia Norjan Tanassa. Lähihoitaja asuu vähän yli 20 kilometrin päässä Utsjoen Nuorgamissa.

– Ensin piti pysähtyä Norjan tullissa, työnantaja kirjoitti todistuksen rajanylitystä varten. Kun Suomikin alkoi valvoa rajaa, työnantajan piti kirjoittaa uusi todistus, jossa luki, että olemme välttämättömiä työntekijöitä, Mustalampi kertoo.

Hänen mukaansa työnantaja on antanut tiukat määräykset koronaviruksen takia.

– Emme saisi käydä kaupassakaan Suomen puolella, vaan Norjan puolella. Lupa on vain mennä töistä asunnolle ja takaisin. Käyn kuitenkin ulkoiluttamassa koiria, Mustalampi sanoo.

Mustalammella on koti, lapset ja lapsenlapsi Rovaniemellä. Heitä hän ei ole tavannut yli kuukauteen, mutta videopuheluja on soitettu. Lähihoitaja arvelee, ettei pääse kotikonnuille vielä toukokuussakaan.

– Loma olisi alkanut toukokuun viimeinen päivä, mutta se on peruttu. Ei ole järkeä lähteä viikoksi Rovaniemelle, koska joutuisin sen jälkeen kahdeksi viikoksi karanteeniin Norjan puolella.

Jos raja menee kokonaan kiinni, Mustalampi on valmistautunut muuttamaan Norjaan. Hän on asunut aiemminkin naapurimaassa.

– Silloin on lähdettävä, jos meinaa töitä tehdä. Kunta on luvannut hommata asunnon.

Suomen ja Ruotsin rajan yli työssä käyviä on arviolta noin 3000. Norjan puolella työskentelevien määrä on tästä vain pieni osa.

Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue myös:

Sisärajavalvonta, kokoontumisrajoitukset ja etäopetus jatkuvat 13. toukokuuta saakka – Yle seurasi hallituksen tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä

Lapissa ensimmäisiä Ruotsista saatuja koronatartuntoja – Infektioylilääkäri Markku Broas ehdottaa: työmatkaliikenne rajan yli pitäisi keskeyttää