Festivaalijärjestäjät ovat kuumeisesti toivoneet hallitukselta koko kesäkauden kattavaa linjausta suurtapahtumien kohtalosta. Mitä lähempänä tapahtumaa tilaisuus joudutaan perumaan, sitä kovempi lasku siitä koituu järjestäjille.
Etenkin alkukesän festivaalien osalta käsillä ovat nyt kriittiset hetket.
Kaivattua viranomaislinjausta odotettiin tänään keskiviikkona hallituksen tiedotustilaisuudesta, jossa kerrottiin Uudenmaan eristyksen päättymisestä. Sitä ei kuitenkaan saatu.
Sodankylän elokuvajuhlien tiedottaja Saija Holm kertoo puhelimessa, että festivaalin oli pakko tehdä omat johtopäätöksensä. Fyysistä festivaalia ei tänä kesänä järjestetä, vaan juhlat toteutetaan tänä vuonna virtuaalisesti “osallistujien olohuoneissa”.
Juhlien ajankohta on 10.–14. kesäkuuta.
– Festivaalia ei varsinaisesti peruuteta, eikä siirretä. Se muuttaa muotoaan. Viimeiset neljä viikkoa on suunniteltu rinnan sekä perinteistä festivaalia, että vaihtoehtoisia toteutustapoja. Kaikki luovuuden voimat on vapautettu, kuvailee Holm.
Kyltti Kinoteltan ovensuulla kesällä 2019.Risto Koskinen / Yle
"Kaikki on ollut ja on yhä epävarmaa"
Mitä elokuvajuhla yleisön olohuoneissa käytännössä tarkoittaa, siitä kerrotaan tarkemmin toukokuun alussa samalla, kun festivaalin ohjelma ja vieraat julkistetaan. Luvassa on joka tapauksessa elokuvanäytöksiä, tapahtumia ja yleisöä osallistavaa toimintaa.
– Kaikki on ollut ja on niin tavattoman epävarmaa, ettemme pysty ihan täsmällisesti vielä kertomaan. Toukokuun alussa yhteistyökumppanit ovat varmistuneet niin, että pystymme paljastamaan suunnitelmamme.
Sodankylän elokuvajuhlat on pidetty aina kesäkuun alkupuolella, ja jo nimikin kertoo, että festivaalin siirtäminen oli mahdoton ajatus runtelematta tapahtuman ydintä.
– Jos tapahtuma siirrettäisiin, ei voitaisi tietenkään enää puhua Midnight Sun Film Festivalista.
Järjestäjien haaveissa on toteuttaa pienimuotoiset, fyysiset tapahtumat syksyllä sekä Sodankylässä että Helsingissä, mutta Holmin mukaan niistäkään ei oikein vielä uskalla puhua sen enempää.
– Festivaalijärjestäjät ovat todella ahtaalla, kun viranomaislinjausta ei ole koko kesäksi, saati sitten kesän yli. Taloudelliset riskit ovat todella suuria.
Sodankylän elokuvajuhlien oli tarkoitus juhlia kesäkuussa 35-vuotissyntymäpäiväänsä. Nyt juhlinta siirtyy kokoontumisrajoitusten vuoksi kesään 2021.
– Ensi vuonna juhlitaan sitten paikan päällä entistäkin suuremmalla palolla.
Osassa sairaanhoitopiireistä uskotaan, että koronavirustartunnat lähtevät Uudenmaan rajojen avaamisen myötä nousuun.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi keskiviikkona, että koronavirustartunnan saaneita voi olla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella monikymmenkertainen määrä varmistettuihin tapauksiin verrattuna.
Uudenmaan itänaapurissa sijaitsevan Kymenlaakson sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa kertoo olevansa huolestunut siitä, että tautitapaukset kääntyvät nousuun, jos ohjeita ei noudateta.
– Käsittävätkö ihmiset rajojen aukaisemisen merkiksi siitä, ettei yleisillä ohjeilla eli yleisötungoksen välttämisellä ja entistä tarkemmalla käsihygienialla ole enää merkitystä? Jos se voidaan käsittää niin, että on varaa elää löysemmin, seuraus voi olla huono eli koronatapausten määrä kasvaa.
Mäntymaa sanoo, ettei Uudenmaan rajojen avaaminen vaadi erityistoimenpiteitä sairaanhoitopiirin alueella. Tulehdusoireista kärsivien potilaiden hoito on eriytetty muista. Tehohoidon varautumista ja kapasiteettia on lisätty.
Vältä tarpeetonta matkustamista
Uuttamaata ympäröivät sairaanhoitopiirit kehottavat välttämään tarpeetonta matkustamista.
– Mitä pidempään tämä jatkuu, sitä enemmän alkaa ihmisillä kärsivällisyys huveta. Nyt ei ole aika lähteä täältä Uudellemaalle huonekaluostoksille tai Uudeltamaalta tänne mökille, Marja-Liisa Mäntymaa sanoo.
Kymenlaaksossa tautitilanne on rauhoittunut Uudenmaan rajojen sulkemisen myötä ja sairaalahoidossa on enää yksi potilas. Maakunnassa on kuitenkin suosittuja mökkialueita.
– Mökkiläisille neuvoisin, että mietittäisiin tarkkaan mökille lähdön tarpeellisuutta, ja jos vähänkin tuntuu siltä, ettei ole terve, niin ei lähdetä mökille. Jos mökkiläinen sairastuu, pitää ensisijaisesti ottaa yhteyttä puhelinneuvontaan, josta annetaan ohjeita tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisesta.
Tautitapaukset kasvavat
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan Varsinais-Suomessa varaudutaan siihen, että koronapotilaiden määrä lisääntyy. Pääsiäisen aika oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella rauhallinen.
– Uudenmaan rajojen aukeaminen ei välittömästi lisää tartuntojen määrää, vaan tapahtuu noin 1–2 viikon viiveellä. Meillä on potentiaalia kasvattaa vuodemääriä moninkertaisesti.
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Marina Erhola uskoo, että Uudenmaan rajojen aukeamisen myötä potilasmäärät tulevat kasvamaan.
– Kannattaa välttää ihmisten lähelle menemistä ja miettiä etukäteen se mökkimatka, missä matkan varrella pysähdytään. Tilanteen jatkuessa on mahdollista, että ihmiset väsyvät karanteenin vaatimuksiin.
Tilanne on Päijät-Hämeessä rauhallinen.
– Kapasiteettimme koronaa varten ei ole täysin käytössä. Meillä on hyvä valmius muuten, mutta suojavarusteista on vain pulaa.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä sanoo tautitapausten nousun kiihtyvän kahteen kuluneeseen viikkoon verrattuna.
Järvelän mukaan siihen varaudutaan, että ulkopaikkakuntalaisia tulee aiempaa enemmän päivystykseen arvioon hengitysoireiden vuoksi.
Mökkimaakuntien sairaanhoitopiirit: Noudattakaa yhä ohjeita
Kysyimme myös mökkimaakuntien sairaanhoitopiireiltä, miten he ovat varautuneet Uudenmaan rajojen aukeamiseen.
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (ESSOTE) terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä sanoo, että Uudenmaan avaaminen ei aiheuta poikkeuksia varautumiseen.
– Mietimme jo ennen kuin Uudenmaan rajoitukset tulivat voimaan, että miten menetellään, jos väestö vaikka tuplaantuu kuten kesällä.
Seppälä sanoo, ettei aikaisemmalla rajojen avaamisella ole merkitystä. Enemmän huolestuttaa se, noudattavatko ihmiset rajoitustoimenpiteitä ja ohjeita.
Myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula kehottaa kaikkia pitämään turvavälit, pesemään käsiä ja välttämään lähikontaktia mahdollisuuksien mukaan.
Karhula sanoo, että Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella on varauduttu rajojen aukeamiseen.
– Oletettavaa on,että lähipäivinä positiivisia tartuntoja tulee lisää joka tapauksessa. Jos epidemia pysyy Suomessa kaiken kaikkiaan maltillisen skenaarion mukaisena, niin selviydymme hyvin.
Älkää suunnatko Lapin hangille
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila kertoo, että Uudenmaan rajojen avaamiseen on varauduttu.
– Tiedostamme tilanteen. Emme oleta erityistä ryntäystä alueelle nyt, kun hiihtokeskukset on suljettu eikä ostosmatkailu Ruotsiin ole mahdollista myöskään.
Rajojen aukaiseminen aikaisemmin ei aiheuta erityistoimenpiteitä. Taskilan mukaan olennaista on se, noudattavatko ihmiset kokoontumisrajoituksia ja matkustamisen välttämiskehoituksia.
Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokelan mukaan Uudenmaan rajojen aukaiseminen ei aiheuta muutoksia.
– Meillä on hoitohenkilökunnan tehohoitokoulutus menossa. Infektiopotilaille on avattu osasto, jota laajennetaan tarpeen mukaan.
Potilasliikenteen suhteen Lapin sairaanhoitopiirissä on vielä rauhallista.
– Toivotaan, että ihmiset ottaisivat suositukset tosissaan eli eivät suuntaisi Lapin hohtaville hangille.
Jokelan mukaan nopeampi aikataulu ei aiheuta toimenpiteitä.
– Tilanne on vähän toinen jos oltaisiin Uudenmaan rajalla, mutta Lappiin junayhteyksiä on harvennettu ja lentojakin taitaa tulla kerran päivässä.
Hallituksen päätös purkaa Uudenmaan sulku ei huoleta ainakaan Lapissa. Rajan avautumista on seurattu monissa mökkimaakunnissa jopa huolestuneina, mutta nyt kun raja päivällä aukesi, suhtaudutaan uuteen tilanteeseen ainakin Lapissa rauhallisesti.
Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas ei usko, että Uudeltamaalta lähdettäisiin massoittain esimerkiksi Lappiin tai että se johtaisi koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen. Broas luottaa siihen, että muut rajoitustoimenpiteet ovat riittäviä keinoja epidemian hillitsemiseksi.
– Riski on hyvin pieni. Uudenmaankin alueella tautitaakka on kohtalaisen matala. Meillä on olemassa rajoittamistoimenpiteet, joissa kielletään yli 10 hengen kokoontumiset, ravintolat ja baarit on kiinni ja hiihtokeskukset on suljettu. En siis usko, että viruksen leviämiselle syntyy otollisia tilanteita, Broas sanoo.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) edellytti myös, että rajoitustoimia noudatetaan edelleen, vaikka oikeudelliset perusteet Uudenmaan liikkumisrajoituksille ovat poistuneet.
– Nyt ei ole oikea aika lähteä mökille, Marin sanoo.
Vielä eilen esimerkiksi Etelä-Savossa tunnelma oli odottavan huolestunut. Suositun mökkikunnan Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden mietti rajan avautumisen suhdetta pitkään jatkuneisiin rajoitustoimiin. Hilden toivoi, että mökkiläiset Uudeltamaalta pitäisivät yhä liikkumisen tiukassa harkinnassa.
– Että liikkumista mietittäisiin ja tehtäisiin pitkäjänteisesti, ettei lähdettäisi ihan parin päivän takia, vaan oltaisiin vähän pidempiä aikoja, toivoo Hilden.
Lapissa Kittilä on yksi Suomen suosituimmista mökkipaikkakunnista. Kittilän Levillä on noin 3000 mökkiä. Kittilän kunnan johtava lääkäri Heidi Tanninen ei usko, että Uudeltamaalta tulisi pilvin pimein väkeä Kittilän lumisiin maisemiin.
– Nyt on kuitenkin menty jo pääsiäisen ohi ja eikä niin sanottua hiihtoaikaa ole enää kovin monta viikkoa. Yleensäkin on niin, että pääsiäisen jälkeen eteläsuomalaiset lähtee veneilemään ja puutarhahommiin ja harvempi lähtee enää hiihtämään, Tanninen toteaa.
Kittilässä ja monissa muissa pohjoisen hiihtokeskuskunnissa ehdittiin huolestua maakunnan hoitokapasiteetista, kun hallituksen suositukset tarpeettoman matkustuksen välttämisestä eivät menneet perille, vaan ihmiset matkustivat koronariskistä piittaamatta Lappiin lomailemaan.
Ladut auki kuntalaisia varten
Kittilän johtava lääkäri Heidi Tanninen ei ole huolissaan Uudenmaan rajan avaamisesta. Hän pitää tehokkaampina rajoitustoimina koulujen sulkemista, harrastustoimintojen lopettamista ja isojen kokoontumisten perumista.
Kittilän kunnanjohtaja Antti Jämsénkään ei usko, että ihmisiä olisi tulossa runsain määrin Uudeltamaalta Kittilään. Hän arvioi, että ihmiset uskovat pääministerin vetoomuksiin ja rajoittavat vapaaehtoisesti kulkemista.
Kittilässä ladut ovat edelleen auki ja niitä on tarkoitus pitää kunnossa niin pitkään kuin hiihtokelejä riittää.
– Latuja pidetään kunnossa ihan kuntalaisia varten. On erinomainen asia, että ihmiset pääsee kunnolla liikkumaan ja ylläpitämään terveyttään myös tällä tavalla.
Rovaniemeläisen Taina Torvelan huoli 93-vuotiaan äitinsä puolesta nousi, kun äiti itse kertoi pelkäävänsä saavansa koronatartunnan ilman hengityssuojainta luonaan asioineelta kotihoidon työntekijältä.
– Äiti itse kertoi, että pelottaa. Kotihoidossa ei ole tarvittavia suojautumisvälineitä riittävästi tässä ajassa, moittii Torvela.
Äidin kertomus suojautumattomasta hoitajasta tuli yllätyksenä, sillä Torvela oli pitänyt itsestäänselvyytenä sitä, että poikkeusoloissa kotihoidon työntekijät on velvoitettu suojautumaan ja suojaamaan asiakkaat mahdolliselta koronatartunnalta.
Torvelan huolen jakaa kunnista saatujen tietojen perusteella moni muukin kotihoitoa saavan vanhuksen omainen. Ohjeet kotihoidon työntekijöiden suojautumisesta ovat olleet vaihtelevia ja monissa kunnissa uusimpien ohjeiden (Työterveyslaitos) kirjaimellinen noudattaminen on nähty jopa mahdottomaksi.
Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa voit lukea tästä artikkelista.
Kunnissa huolta suojainten riittävyydestä
Taina Torvelan äiti asuu Kemijärvellä ja hänen luonaan käy yksityisen kotihoitoyrityksen työntekijöitä.
Kemijärven hoiva- ja hoitotyön johtaja Päivi Piisilä vakuuttaa, että valtakunnallisia ja alueellisia ohjeita suojautumisesta on noudatettu sitä mukaa, kun niitä on tullut.
– Lapin sairaanhoitopiirin huhtikuun alussa antamissa ohjeissa puhuttiin epidemiatilanteesta, ja Kemijärvellä ei olla epidemiavaiheessa. Aloitimme kuitenkin torstaina 6.4. käyttämään suojaimia työssä myös oireettomien asiakkaiden kohtaamisessa, Piisilä sanoo.
Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ylilääkäri Miia Palon mukaan ohjeella tarkoitettiin, että suojainta käytettäisiin jokaisella käynnillä riskiryhmään kuuluvan asiakkaan luona. Palo myöntää silti, että suojainten riittävyyden vuoksi niiden käyttöä joudutaan käytännössä rajoittamaan.
Äidistään huolestunutta Taina Torvelaa pelottaa erityisesti, että riittääkö suojaimia kaikille tarvitseville. Samaa huolta on kuulunut Lapin aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastajan Päivi Salmisen mukaan myös kunnista.
– Kunnista viikoittain kerätyn tilannekuvan perusteella suojavälineiden riittävyydestä pidemmällä tähtäimellä on huolta, Salminen myöntää.
Derrick Frilund / Yle
Osassa kunnista suojausvälineiden saatavuus on järjestetty omana hankintana. Osa kunnista puolestaan on keskittänyt hankinnat ja logistiikan esimerkiksi sairaanhoitopiirille. Näin on esimerkiksi Rovaniemellä ja niitä on palvelualapäällikkö Johanna Lohtanderin mukaan riittänyt.
– Kaupunki jakaa myös tilanteen mukaan välineitä yksityisille toimijoille. Viime viikolla kotihoidossa jaettiin 2 800 suu-nenäsuojaa, joten menekki on suurta, Lohtander sanoo.
Omainen: "Olin ihan kauhuissani"
Helsingissä suojainten riittävyyttä on pyritty turvaamaan rajoittamalla maskien käyttöä. Helsingin sairaalakuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi kiistää kuitenkin väitteet, että maskien käyttö olisi jopa kielletty.
– Ei missään tapauksessa kielletä, mutta Helsingissä niin kuin osittain myös muualla valtakunnassa on kohdennettu suojainten käyttöä sellaisten asiakkaiden hoitoon, joilla on joko koronainfektion oireita tai koronatesti on ollut positiivinen, Meripaasi sanoo.
Helsinkiläinen Maija Lanne on linjauksesta hyvin huolissaan. Kotisairaanhoito käy hänen miehensä Kari Lanteen sairauden vuoksi asunnossa noin kerran kuukaudessa tekemässä veritankkauksen. Viimeksi hoitajilla ei ollut kasvosuojia.
– Olin ihan kauhuissani. Siinä ollaan ihan lähikontaktissa. Jos mieheni saa koronatartunnan, se on sitten menoa. Tällaisia toimenpiteitä ei voida tehdä ilman suojautumista, Maija Lanne sanoo.
THL:n ohje edellyttäisi suojainten käyttöä kaikilla kotihoidon asiakaskäynneillä. Helsingissä tähän ei ole mahdollisuuksia.
– Maskeja on olemassa. Niitä on saatu pääsiäistä ennen ja pääsiäisen jälkeenkin, mutta niin paljon niitä ei ole, että jokaiselle kotihoidon käynnille olisi, Meripaasi sanoo.
Nyt Maija Lanne toivoo, että hänen pyyntönsä kuultaisiin ja maskit puettaisiin, vaikka kummallakaan ei ole suojautumisohjeessa edellytettyjä hengitystieoireita.
– Jos selitys on, ettei maskeja ole, se pitää sanoa ääneen.
Meri-Lapissa suojainlinjaa tiukennetaan
Suomen koronakartalta erottuu pääkaupunkiseudun lisäksi Meri-Lapin alue, missä ilmaantuvuus on myös muuta maata korkeampi. Tähän asti alueella on noudatettu kotihoidossa alueellisen pandemiatyöryhmän linjausta, jonka mukaan suojainten käyttäminen oireettomien asiakkaiden luona vierailtaessa ei ole välttämätöntä.
Työryhmän jäsen, Tornion kaupungin johtava lääkäri Pertti Sakaranaho myöntää, että monia muita alueita konservatiivisempi linja johtui tarpeesta säästää suojavarusteita epidemiatilanteen varalle.
– Oli pelko suojavälineiden riittävyydestä siinä tilanteessa, kun epidemia on todella päällä. Nyt niitä on saatu ja ohjeistusta ollaan muuttamassa niin, että lisättäisiin suojausten käyttöä ainakin riskipotilaiden kohdalla, Sakaranaho sanoo.
Riskipotilaiksi luettaisiin esimerkiksi diabeetikot, monisairaat ja kotihoidon asiakkaat, joilla on immuniteettia alentava lääkitys.
Kotihoidon asiakkailla ei tiedetä olevan tartuntoja Meri-Lapin alueella, ainakaan Kemissä, Torniossa eikä Keminmaassa. Sen sijaan hoivakodeissa tartuntoja on Lapin Kansan mukaan kaksi (siirryt toiseen palveluun).
Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.
VR ei ole lisäämässä kaukoliikenteen junavuoroja, vaikka Uudenmaan matkustusrajoitukset purettiin keskiviikkona.
Yhtiöstä kerrotaan, että matkustajamäärät vähenivät merkittävästi jo ennen Uudenmaan rajojen sulkemista eikä VR odota rajan avaamisen vaikuttavan merkittävästi junamatkustuksen lisääntymiseen.
VR:n mukaan matkamäärät ovat laskeneet yleisesti noin 90 prosenttia ja tämä koskee myös esimerkiksi Lappiin suuntautuvia vuoroja.
Tilanne ehti aiheuttaa hämmennystä, sillä VR:n verkkopalveluissa oli vielä tänään aamulla maininta lisävuoroista. VR:n viestintä joutui vastailemaan useille lisävuoroja ihmetelleille ihmisille, että viesti verkkosivuilla ei ollut ajantasaista tietoa.
– Kyseessä on todellakin ollut väärinkäsitys, joka ilmeisesti sai alkunsa matkahakuumme virheellisesti jääneestä vanhasta viestistä liittyen aiemmin suunniteltuihin pääsiäisen lisävuoroihin. Tämä viesti oli jäänyt sivuille ajalta ennen koronaepidemiaa, jolloin pääsiäisliikenteenkin suunnitelmat näyttivät junaliikenteessä hieman erilaisilta, kertoo Katriina Tuominen VR:n viestinnästä.
Koronavirustilanteen vuoksi VR on supistanut junavuoroja 14. huhtikuuta alkaen 15 prosenttia. Lisää vuoroja vähennetään toukokuun alusta niin että tuolloin niitä on 40 prosenttia vähemmän kuin tavallisesti. Lisäksi pohjoisen yöjunat ovat tauolla ainakin 24. toukokuuta saakka.
Vähennyksistä huolimatta esimerkiksi Rovaniemelle pääsee matkustamaan päiväjunalla useamman kerran päivässä.
Metallijätti Boliden vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö on tehnyt sopimuksen sellaisen sähkön ostamisesta, jonka tuotannossa ei käytetä fossiilisia polttoaineita.
Boliden ostaa "fossiilivapaata" sähköä Agder Energi -yhtiöltä miljoona megawattituntia vuodessa eli keskimäärin yli 100 megawatin teholla. Sopimus kattaa 15 vuotta vuodesta 2022 alkaen.
Yhtiön mukaan sopimus lisää uusiutuvan sähkön tuotantomahdollisuuksia Suomessa ja Ruotsissa.
Boliden omistaa muun muassa Kevitsan kaivoksen Sodankylässä. Boliden on parhaillaan siirtymässä sähkökäyttöisiin kulkuneuvoihin Kevitsassa ja Ruotsin Aitikissa.
Lapin käräjäoikeus on antanut tuomioita harvinaisen isossa nuuskan salakuljetusjutussa. Käräjäoikeus katsoi kahden henkilön tuoneen Ruotsista Suomeen nuuskaa yhteensä runsaat 173 kiloa 15 eri kerralla.
Kolmas henkilö oli tuonut maahan reilut 136 kiloa nuuskaa 12 eri kerralla. Kolmikko tunnusti toimineensa kuriireina ringin päällikön toimeksiannosta.
Ringin johtaja oli myynyt nuuskaa Facebookissa perustamansa valeprofiilin kautta. Valeprofiilia käytti myös toinen rinkiin kuulunut henkilö.
Tuomitut ovat ukrainalaistaustaisia.
Päätekijälle 11 kuukautta ehdollista
Lapin käräjäoikeus katsoi neljän henkilön syyllistyneen törkeään veropetokseen ja salakuljetukseen.
Päätekijä tuomittiin 11 kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Kuriirit saivat kahdeksan ja seitsemän kuukautta ehdollista vankeutta. Tuomiot olivat ehdollisia, koska syytettyjä ei oltu aiemmin tuomittu vankeuteen. Lisäksi yksi nuuskaa kaupannut ja välittänyt henkilö sai sakot laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä.
Porukan päätekijä ja kaksi eniten nuuskaa tuoneet kuriirit velvoitettiin korvaamaan valtiolle nuuskantuonnista koituvat vältetyt verot eli yhteensä runsaat 60 000 euroa. Hieman pienemmän nuuskalastin tuonut kuriiri joutuu maksamaan korvauksia reilut 50 000 euroa vältetyistä veroista.
Nuuskalastit kulkivat Haaparannalta Vantaalle
Nuuskan tuonti oli hyvin organisoitua. Kuriirit hankkivat nuuskat Ruotsin Haaparannalta, ja kuljettivat ne Suomeen henkilöautolla. Tämän jälkeen kuriirit toivat nuuskat kukin vuorollaan Vantaalle, missä ringin johtaja otti nuuskat vastaan ja myi ne.
Kuriirit olivat yöpyneet nuuskanhakumatkoilla johtajan hankkimissa asunnoissa Oulussa ja Rovaniemellä. Nuuskan tuojat saivat palkkiot työstään ja ringin johtaja maksoi heille myös matkaliput.
Ringin ykkösmiehen autosta löytyi yli 23 000 euroa ja kotoa 2500 euroa käteistä rahaa. Mies selitti rahojen liittyvän hänen autokauppaliiketoimintaansa. Käräjäoikeus ei pitänyt miehen selityksiä uskottavina.
Rikokset tehtiin viime syksynä.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Siitä voi valittaa ylempiin oikeusasteisiin.
Yritykset ovat hakeneet Finnveran, Business Finlandin ja Ely-keskusten tarjoamia erilaisia koronatukia hurjia määriä ja myös vasta avautuneelle yksinyrittäjätuelle odotetaan kohta hakemusten vyöryä.
Samuli Huttunen / Yle
Esimerkiksi Business Finlandin 6-250 työntekijää työllistävälle yritykselle tarkoitettua kehittämisrahoitusta on hakenut lyhyessä ajassa jo noin 20 000 yritystä.
– Normaalivuotena hakemuksia on tullut yhteensä 6900. Siihen nähden hyvin ovat yritykset meidät löytäneet ja avustusta hakeneet, sanoo johtaja Reijo Kangas, Business Finlandista.
Samuli Huttunen / Yle
Ely-keskuksista 1-5 työntekijän yrityksille tarkoitettua kehittämisrahoitusta on hakenut tähän päivään mennessä yli 13 000 yritystä. Päätöksen on saanut yli 1700 yritystä.
– Osattiin odottaa, että tuki kiinnostaa yrityksiä. Alkuryntäyksestä hakumäärät ovat nyt tasaantuneet, mutta edelleen hakemuksia tulee muutamia satoja päivässä, sanoo ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman Työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Samuli Huttunen / Yle
Finnveraan on tullut maalis-huhtikuun aikana tullut yli 10 000 vanhojen lainojen lyhennysvapaa tai ehtojen muutoshakemusta sekä uusien lainojen takaushakemusta. Rahoituspäätöksiä on tehty noin 9000.
– Ensimmäisessä aallossa kysyntä tuli ensisijaisesti pieniltä yrityksiltä ja vähitellen liikkeelle ovat lähteneet suuremmat yritykset, kertoo liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä Finnverasta.
Kontulan ostoskeskuksessakin on hiljaista.Toni Määttä / Yle
Yksinyrittäjille tarkoitettu suora 2000 euron toimintatukikin on juuri tullut osassa kuntia hakuun.
Esimerkiksi Nurmijärven seitsemän kuntaa kattavaan hakuun tuli ensimmäisenä päivänä yksinyrittäjiltä 350 hakemusta.
Hakemuksista odotetaan vyöryä muuallakin, sillä Suomen noin 286 000 yrityksestä yksinyrittäjiä on suurin osa eli noin 187 000 kertovat Suomen Yrittäjien ja Tilastokeskuksen tiedot.
Myös Teollisuussijoituksen alkuviikosta avautunut vakautusrahoitus keskisuurille yrityksille on herättänyt kiinnostusta. Rahoitusta on hakenut 13 yritystä yli 35 miljoonan euron edestä.
Avustuksina, kehittämistukina, lainoina ja pääomasijoituksina valtion rahoitusta on koronatilanteessa tarjolla 1,9 miljardin edestä ja Finnveran takauksina 12 miljardia.
Lisäksi hallitus on muun muassa rajoittamassa velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Yrityssaneerauksenkin pääsyä helpotetaan.
Työeläkemaksuja on alennettu ja iso osa vuokranantajista on tullut yrityksiä vastaan.
Myös työntekijöiden lomauttamisesta on tehty yrityksille nopeampaa.
Yrittäjät voivat myös saada poikkeusellisesti työttömyyskorvausta, ilman yritystoiminnan lopettamista.
Miljardien eurojen tukimuotojen lisäksi yrityksiä yritetään siis pitää pystyssä myös monilla muilla tavoilla kuin rahoituksella.
Yrittäjien etujärjestöt vaativat miljardeja lisää
Yrittäjien etuja ajavissa järjestöissä ei silti olla vieläkään tyytyväisiä.
Suomen Yrittäjät on esittänyt, että valtio ottaisi vastuulleen yritysten sosiaalivakuutusmaksut esimerkiksi huhti-toukokuuksi. Se maksaisi valtiolle noin kolme miljardia euroa.
Matkailu- ja ravintolayrittäjät tarvitsisivat puolestaan 300-400 miljoonaa euroa.
– Hallituksen päätökset ovat sinällään hyviä, mutta ne kohdistuvat huonosti matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin, sanoo toimitusjohtaja Timo Lappi Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa:sta.
Korona on vienyt asiakkaat kaupoista ja ravintoloista.Silja Viitala / Yle
Lapin mukaan syynä on se, että yritysten kassoissa ei ole rahaa. Palkat, vuokrat ja laskut pitää kuitenkin maksaa.
– Ammattiliiton kanssa sovittiin nopeutettu yt- ja lomautusmenettely, mutta kuitenkin se kesti sen verran, että täydet kulut juoksivat kahdesta neljään viikkoa, vaikka asiakkaita ei enää ollut, Lappi sanoo.
Lapin mukaan nykyrahoitus ei kaikilta osin toimi, koska ravintolat ja hotellit ovat usein jo valmiiksi niin velkaisia, että uutta vaikkapa Finnveran takaamaa lainaa ei voi ottaa.
Ely-keskusten ja Business Finlandin kehittämisavustuksetkaan eivät tyhjän kassan kanssa painiskeleiville alan yrityksille sovi, koska niissä on omarahoitusosuus.
Eikä kaikilla yrityksillä ole edes mitään kehitettävää, johon avustusta voisi hakea Lappi perustelee.
– Kyllä me tarvitaan suoraa tukea ravintoloille. Jos puhutaan huhti-ja toukokuusta, niin se olisi suuruudeltaan 300-400 miljoonaa euroa.
Samalla Lappi muistuttaa, että tukitoimia vaikkapa ravintolaruokien ja -juomien arvonlisäveron alennuksen muodossa tarvitaan myös koronarajoitusten jälkeen.
Business Finland ja Finnvera eivät niele syytöksiä
Finnveran, Business Finlandin ja Ely-keskusten johtajat ihmettelevät kritiikkiä ja kertovat tukimuotojensa käyneen varsin hyvin kaupaksi eri kokoisille yrityksille ja myös ravintola- ja hotelliyrittäjille.
– Meillä on paljon hakemuksia ravintoloilta ja paljon myös päätöksiä. Myös matkailuyrittäjiä on rahoitettu. Meidän näkökulmasta nämä tukimuodot osuvat kyllä kohdalleen, sanoo johtaja Reijo Kangas Business Finlandista.
Pub Kippari Kontulassa on hiljainen.Toni Määttä / Yle
Ely-keskuksiin kehittämistukihakemuksia ovat lähettäneet muun muassa kauneus- ja hyvinvointiyrittäjät, ohjelmistosuunnitteluyritykset, taksiyrittäjät, konsultit, majoitusyrittäjät ja suurimpana yksittäisenä ryhmänään ravintolat, pitopalveluyritykset, kahvilat ja baarit.
– Ravintola-ala on suurin yksittäinen hakijaryhmä. Joillekin yrityksille tukimuotomme siis sopii, toisille ei. Valtion tuet eivät voi olla 100-prosenttista tukea. Sen estää lainsäädäntö, vastaa kritiikkiin ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman Työ- ja elinkeinoministeriöstää.
Kangas ja Pihlman myös muistuttavat, että kehittämishankkeet voivat olla nyt hyvinkin käytännönläheisiä ja lyhytkestoisia. Heidän mielestään yritykset, jotka kehittävät toimintaansa ovat vahvoilla tulevaisuudessa.
Yrityksiä ei pidä tekohengittää veroeuroilla
Etujärjestöjä koronarahoituksessa voi toki korventaa se, että yksinyrittäjätuesta ja työttömyyskorvauksesta poiketen ne vaativat yrittäjältä vastikkeellisuutta.
Ely-keskusten ja Business Finlandin kehittämisavustukselle vaaditaan omarahoitusosuutta, Finnveran takauksesta maksua ja pankkilainoista tietysti aina korkoa ja takaisinmaksua.
Rahaa ei siis anneta ilmaiseksi. Rahoitusta ei myöskään ole jaossa ihan kaikille.
– Tärkein kriteeri on taloudellinen tilanne ennen kriisiä. Jos ei ole ollut maksuhäiriöitä tai ulosottoa, niin kyllä me yhteinen polku löydetään, sanoo johtaja Reijo Kangas Business Finlandista.
Lähes kiikun kaakun keikkuneet yrityksetkin siis pelastetaan, jos ei ole verovelkaa, maksuhäiriöitä tai ulosotossa ja on edes jonkinlaista näyttöä kannattavasta toiminnasta.
– Lukuisissa yrityksissä on hätä. Pitää kuitenkin muistaa, että rahoitusta on mahdollista kohdistaa vain niille joilla on kannattavan liiketoiminnan näyttöjä ennen kriisiä, sanoo liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä Finnverasta.
Konkurssikypsää yritystä ei siis aiota tekohengittää veroeuroilla.
– Kaikenlaiset yritykset rahoitusta hakevat, mutta kaikille sitä ei voi myöntää, sanoo Heinilä Finnverasta.
Tukien jakaminen ilman kriteereitä olisi sitäpaitsi vastoin valtionavustus- ja yritystukilakeja.
Lisäksi jos kaikki yritykset voisivat lähettää laskunsa valtion maksettavaksi, tulisi se tolkuttoman kalliiksi.
Toiminta olisi vastuutonta myös yrittäjiä kohtaan. Euroja voisi valua yrityksille, jotka kaatuisivat kuitenkin tai eivät rahoitusta edes tarvitsisi ja silloin rahat eivät välttämättä riittäisi niitä tarvitseville. Esimerkiksi viime vuonna konkurssiin ajautui noin 2600 yritystä.
– Rahoituksen oikealla kohdistamisella koronalasku ei kasva niin suureksi, sanoo johtaja Jussi Huttula Teollisuusijoituksesta.
– On erittäin tärkeää että pystytään pelastaman elinkelpoisia yrityksiä. Kaikkia yrityksiä tuskin on edes mahdollista pelastaa, vahvistaa puolestaan Heinilä.
Myös pankit ovat pitäneet tiukasti kiinni kriteereistään.
Monet yritykset ovat hakeneet lainoihinsa lyhennysvapaata omasta pankistaan. Finanssialan mukaan lyhennysvapaita on myönnetty yli 12 000 yritykselle.
– Pyydetään etenkin lykkäystä olemassa oleviin lainoihin. Jos asiakkaalla ei ole ollut ennen kriisiä ongelmia niin silloin tullaan aika hyvin vastaan, sanoo varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari Finanssiala ry.stä.
Etujärjestöjen vaatimuksia on silti kuultu.
TEM:istä kerrotaan, että Ely-keskusten ja Business Finlandin kehittämisavustusten kriteerit ovat seurannassa ja niitä voidaan tarvittaessa hioa.
Toukokuun lisäbudjettiinkin kaavaillaan lisätoimia, joista saattaa vielä löytyä jotakin yrityksiä uuteen nousuun avittavia tukikeinoja.
"Hauskaa, että te kaikki olette tulleet. Olemme Siirin kanssa valmistelleet täällä päiväkodissa pienen teatteriesityksen teille."
Näin alkaa lasten etätapaaminen Karigasniemen saamenkielisessä päiväkodissa, Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella. Tapaamista vetää varhaiskasvatuksen opettaja Suvi Niittyvuopio-Nieminen apunaan esikoululainen Siiri Paltto.
Päiväkodin ryhmähuoneessa touhuaa myös kolmivuotias Elise Guttorm, joka hetkittäin osallistuu yhteiseen tuokioon, kunhan vain omilta leikeiltään ehtii. Kotoa käsin tapaamiseen osallistuu tällä kertaa viisi perhettä. Kaikki näkevät toisensa tietokoneen ruudulta.
Niittyvuopio-Nieminen kertoo tietävänsä, että moni lapsi on viimeaikoina käynyt pilkillä. Siitä syntyi ajatus kertoa tarina kalojen tapaamisesta.
"Aikoinaan erään järven kalat kokoontuivat kertomaan toisilleen, miten he tykkäävät elää ja uiskennella. Paikalla oli seitsemän erilaista kalaa."
Suvi Niittyvuopio-Nieminen ja Siiri Paltto näyttävät tietokoneen kameralle paperista leikattuja kaloja: rautua, harria, ahventa, madetta, taimenta, siikaa ja haukea. Sitten alkaa kalojen tapaaminen. Tarinassa kalat kertovat muun muassa, että millaisessa vedessä ne tykkäävät elää ja mihin ne laskevat mätimunansa.
Varhaiskasvatusta halutaan tarjota, vaikka lapsi ei olisikaan päiväkodissa
Koronatilanteen vuoksi yli puolet Karigasniemen Gollerássi-päiväkodin lapsista on jäänyt pois päivähoidosta tai käy päiväkodissa vain satunnaisesti. Utsjoen kunnassa halutaan kuitenkin yhä pitää lapsiin yhteyttä, ja päiväkodit järjestävät sen takia yhteisiä etätapaamisia.
Etätapaamisilla pyritään noudattamaan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa osittain myös niiden lasten osalta, jotka eivät vallitsevasta tilanteesta johtuen osallistu varhaiskasvatukseen.
– Olisi sääli, ellemme voisi lainkaan toteuttaa kuntamme hienoa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Niinpä pohdimme, miten voisimme siinä olevia toimia toteuttaa edes vähän niiden lasten kanssa, jotka ovat kotona, kertoo Suvi Niittyvuopio-Nieminen.
Varhaiskasvatuksen opettaja Suvi Niittyvuopio-Nieminen toteutti keskiviikon etätapaamisen yhdessä esikoulua käyvän Siiri Palton kanssa.Vesa Toppari / Yle
Utsjoen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa painotetaan luonnon merkitystä elinkeinona, levon ja virkistyksen lähteenä ja luovuuden innoittajana. Sen mukaan päiväkodin toiminnassa tuleekin muun muassa seurata pohjoisen vaihtuvia vuodenaikoja ja niiden myötä luonnossa tapahtuvia muutoksia.
Tarinahetki kalojen tapaamisesta sopiikin kevätaikaan, jolloin moni perhe kulkee tunturijärvillä pilkkimässä.
Lapset tottuvat nopeasti kommunikoimaan etänä
Etähetkien tarjoaminen aloitettiin ennen pääsiäistä. Toistaiseksi niitä on pidetty kerran viikossa, mutta tulevaisuudessa tapaamisia on ehkä useamminkin.
– Haluamme lisätä niitä, koska poikkeustilanne jatkuu vielä jonkin aikaa. Haluamme pitää yhteyttä lapsiin ja vahvistaa heidän kuulumistaan meidän pieneen yhteisöömme täällä päiväkodissa, Niittyvuopio-Nieminen toteaa.
Etätapaamisilla pyritään myös lievittämään lasten ikävää, sillä kotona olevat lapset voivat kaivata kavereitaan. Päiväkodissa yhä jatkavasta Siiri Paltosta on ollut mukavaa päästä tapaamaan kavereita etänä, vaikka kameran edessä vähän jännittikin.
– On ollut mukavaa.
Oletko ikävöinyt kavereita?
– Olen, vastaa Siiri Paltto hymyillen.
Siiri Paltto käy esikoulua tavalliseen tapaan päiväkodissa. Vesa Toppari / Yle
Uuden tapaamistavan aloittamisessa on ollut opeteltavaa. Tekniikka on tuottanut omia haasteitaan ja lapsillakin meni hetki tottua kommunikoimaan tietokoneen kautta.
– Aluksi oli todella vaikeaa. Lapset vaikuttivat lähes lamaantuvan ruudun toisella puolella, eivätkä osanneet sanoa mitään. Kun sitten vähän lämpesivät, niin lapset vapautuivat, Suvi Niittyvuopio-Nieminen kertoo.
Keskiviikkona järjestetyssä etätapaamisessa tilanne oli muuttunut. Lapset innostuivat puhumaan ja yhteisen tarinatuokion jälkeen jäivät kuuleman mukaan vielä keskustelemaan keskenään.
Suvi Niittyvuopio-Nieminen iloitsee siitä, että perheissä ovat innostuneet osallistumaan etätapaamisiin. Hän näkee etätapaamisten järjestämisessä mahdollisuuksia myös laajemmin saamelaisen varhaiskasvatuksen näkökulmasta.
– Minusta tuntuu, että tämä on jotain sellaista, mihin meidän tulee tarttua ja mitä tulee laajentaa, jotta tavoitamme enemmän saamelaislapsia ja -perheitä, hän pohtii.
Lapissa Ruotsin rajalla sijaitsevassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä koronatartuntojen määrä on kovassa kasvussa. Viikon aikana tapausten määrä on kaksinkertaistunut. Nyt todettuja tartuntoja on 80.
Pienessä noin 60 000 asukkaan sairaanhoitopiirissä tartuntoja on paljon väkilukuun suhteutettuna.
THL:n alkuviikosta julkistetun muistion mukaan näin laskettuna uusia tartuntoja on jopa enemmän kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilan mukaan HUSin tilanne on kuitenkin jossain määrin haastavampi.
– HUS-alueella tautia liikkuu vapaasti. Meillä vapaata tautia ei ole löytynyt satunnaisotoksissa, hän sanoo.
– Jos meiltä hiihtokeskuksessa käy 10 hengen porukka ja se johtaa 40 tartuntaan, meidän määrä tuplaantuu. HUSin tilastoissa tuskin desimaali liikahtaisi vastaavassa tilanteessa.
Kun kaikki tartunnat suhteutetaan väkilukuun, on niitä eniten HUSin alueella ja toiseksi eniten Länsi-Pohjassa.
Mistä Länsi-Pohjan tartunnat ovat tulleet?
Taskila selittää Länsi-Pohjan korkeita lukuja kahdella pitkällä tartuntaketjulla ja hyvin kohdennetulla testauksella.
– Meidän kaikista näytteistä reilusti yli 12,2 prosenttia on positiivisia, mikä on Suomen suurin luku. Tämä kertoo näytteenoton osuvuudesta, Taskila sanoo.
Taskila kertoo, että HUSin näytteistä 8,1 prosenttia on ollut positiivisia.
Taskilan mukaan Länsi-Pohjassa on otettu testejä sairaanhoitopiireistä viidenneksi eniten väestöpohjaan suhteutettuna.
THL:n mukaan Länsi-Pohjan suhteutettu testimäärä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin HUSin. Länsi-Pohjassa se on 867,4 ja HUSissa 1499,5 testiä sataatuhatta asukasta kohti.
Ruotsia on pelätty, mutta vaikuttaako rajan läheisyys?
Taskilan mukaan Ruotsista tulleet tartunnat eivät ole esittäneet merkittävää roolia Länsi-Pohjassa ainakaan tähän mennessä.
Perjantaina löydettiin kuitenkin uusi Ruotsista tullut tartuntaketju. Aiemmin Länsi-Pohjassa on havaittu kolme Ruotsista tullutta yksittäistä tartuntaa, joissa kaikissa ketju on saatu katkaistua.
Lauantaina Länsi-Pohjassa saatiin tieto seitsemästä uudesta tartunnasta.
– Uudet tapaukset liittyvät aiemmin tällä viikolla uutisoituihin altistumisiin. Tartuntatautilain mukaiset rajoittamistoimet epidemian leviämiseksi on tehty. Uusien tapausten yhteydessä aktiivinen altistuneiden jäljittäminen jatkuu. Suojaustoimet ovat tehostettuina käytössä, Taskila kommentoi.
Ruotsin erilainen tapa hoitaa koronakriisiä on herättänyt länsirajalla huolta. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri on vaatinut Ruotsiin suuntautuvan työmatkaliikenteen keskeyttämistä. Tornion johtava lääkäri on ollut samoilla linjoilla.
Onko tilanne yhtä huono muualla Lapissa?
Länsi-Pohjan tartuntojen määrä lähenee maakunnan toisen sairaanhoitopiirin lukua. Länsi-Pohjassa on todettu 80 ja Lapissa 88 tartuntaa.
Lapin sairaanhoitopiirin alueella asukkaita on kuitenkin lähes kaksi kertaa enemmän kuin Länsi-Pohjassa.
– Keskeistä on kuitenkin se, että vaikka tartuntoja olisi sata, niin meillä on pääasiassa kaksi isoa tartuntaketjua, Taskila toteaa.
Lapin maakunnan molemmissa sairaanhoitopiireissä tartuntaketjut ovat tiedossa.
Suomen kunnista väkimäärään suhteutettuna tartuntoja on eniten Kittilässä, jossa on THL:n mukaan 26 tartuntaa. Kittilän kultakaivoksella on testattu noin 400 työntekijää koronavirustartunnan osalta.
Tässä vaiheessa on saatu 360 näytteen testitulos ja ne ovat kaikki negatiivisia.
– Se kertoo siitä, että Lapin tartunnat liittyvät matkailuun eli hiihtokeskuksiin, ulkomaihin tai Helsinkiin. Väestötasolla ei ole epidemiaa, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.
Länsi-Pohjan alueella on tapahtunut ensimmäinen koronaviruksesta johtunut kuolemantapaus. Asiasta kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen. Hänen käsityksensä on, että kuollut oli hoivakodin asukas, mutta Korpelainen korostaa, että tältä osin kyse ei ole varmistetusta tiedosta.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila ei vahvista asiaa, vaan vetoaa yksityisyyden suojaan.
THL on raportoinut kuolemantapaukset erva-alueittain. Lauantaihin mennessä Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta on raportoitu kaksi kuolemantapausta. Alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä.
Lapin sairaanhoitopiirissä ei ole infektiolääkäri Markku Broaksen mukaan tapahtunut yhtään kuolemaa.
Lauantain jälkeen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on vahvistunut yksi uusi koronavirustartunta, joka liittyy aiemmin tunnettuun tartuntaketjuun. Lapin sairaanhoitopiirissä ei uusia tartuntoja ole tullut vuorokauden aikana.
lisätty klo 13.25: Korpelainen korostaa, että kuoleman sijoittuminen juuri hoivakotiin ei ole varmistettua tietoa.
Niskan puutarhalla Rovaniemellä asetellaan miljoonakelloja amppeleihin ja latvotaan daalioita urakalla. Käsityötä ja näpräämistä riittää yrittäjä Tarmo Niskan mukaan niin paljon, ettei koronakriisiä ehdi juuri miettiä. Äitienpäivän tienoilla alkaa kesän myyntikausi ja siihen on varauduttu yhtä suurella kukkamäärällä kuin aiemminkin.
– Aivan normaalimäärä on viljelty, sen suhteen ei ole alettu aristelemaan. Ja siitä lähdetään, että kaikki saadaan myytyä.
Niskan kokemus on, että huonoina aikana kukille on kysyntää, koska ihmiset ovat joka tapauksessa kotona eivätkä matkoilla milloin missäkin. Yrittäjä kertoo nähneensä 90-luvun alun taloustilastoista, että puutarha-ala kasvoi silloinkin kun mikään muu ala ei kasvanut.
– Vihreys ja kukkivat kasvit harvoin masentavat ihmisiä, tuumaa puutarhuri itse.
Toisaalta leikkokukkien menekki notkahti tuntuvasti, kun kevään juhlia on olosuhteiden pakosta jouduttu perumaan ympäri Suomea.
Kauppapuutarhoissa kesäkukkien menekki ei huoleta, mutta pohdintaa on aiheuttanut se, miten kaupanteko tehdään kaikissa olosuhteissa turvalliseksi. Niskan puutarhalla aiotaan tuplata myyjien määrä, pystyttää myyntipisteitä pihalle ja pidentää aukioloaikoja, jotta asiakassumppua ei synny. Tavallisena keväänä maksavia asiakkaita on normipäivänäkin ollut satakunta.
– Jos on kylmä niin on hiljaisempaa ja jos aurinko paistaa, niin on täysi ralli päällä.
Tarmo Niska suunnittelee, että näin poikkeusoloissa voidaan palvella tarvittaessa niinkin, ettei asiakkaan tarvitse poistua autosta lainkaan.
Puutarhuri Tarmo Niska kasvihuoneellaan keväällä 2015.Anni Tolppi / Yle
Moni tulisi töihin puutarhalle
Keminmaassa Tasalan kasvitarhalla yrittäjä Auli Tasala valmistautuu kuljettamaan itse kesäkukat asiakkailleen, jos tilanne sitä vaatii. Tasala miettii myös noutopisteen pystyttämistä pihaan niin, että asiakkaat voisivat hakea puhelimitse tai netissä tilaamansa kasvit siitä.
Tasala uskoo Niskan tavoin, että kotiin pakotetut suomalaiset satsaavat nyt pihaan ja puutarhaan. Lomareissut eivät tänä kesänä estä kukkien kastelua. Työvoimaakin on nyt helpompi saada.
– On tullut jo kyselyitä, että pääsisikö töihin kun olen lomautettuna omasta työstä, Tasala kertoo. Kesäkaudelle hän suunnittelee palkkaavansa ehkä kahdeksan työntekijää.
Ennen myyntikauden alkua Tasala yrittää tehdä itse niin paljon kuin pystyy. Lauantaina alkuiltapäivästä hän on ehtinyt tehdä 11-vuotiaan poikansa kanssa sata amppelia eikä päivän urakka ole siinä.
"Jos asiakkaat eivät liiku, me liikumme"
Ollilan puutarhassa Rovaniemen Marraskoskella kukkien ruukutus on jatkunut jo kuukauden päivät. Myyntikausi alkaa vasta touko-kesäkuun vaihteessa, sillä perinteisiä kauden avajaisia ei aiota äitienpäiväviikonloppuna pitää. Yrittäjä Mika Ollila uskoo hänkin tuotteidensa kysyntään sinänsä, mutta pohtii miten lappilaiset rohkenevat lähteä kaupoille.
– Jos asiakkaat eivät tohdi liikkua niin sitten meidän täytyy liikkua, Ollila sanoo. Oma pakettiauto ja tarvittaessa kavereidenkin autot otetaan kotiinkuljetuskäyttöön. Sellaista ei ole Ollilan puutarhalla aiemmin tehty.
Lappilaista puutarhayrittäjää lämmittää kaiken keskellä se, että yöt ovat olleet suhteellisen leutoja.
– Kesäkukan viljely pohjoisessa on kyllä extremelaji. Joskus on kauden alussa ollut yli 30 asteen yöpakkasia ja kasvihuoneissa pitäisi kuitenkin olla parikymmentä astetta lämpöä.
Tätä extremelajia Ollila on harrastanut koko ikänsä ja varsinaisena yrittäjänäkin jo 17 vuotta vanhempiensa perustamalla puutarhalla.
Ihmiset eri puolilla Suomea vaikuttavat pääpiirteittäin pysyneen viikonloppuna omissa oloissaan, eivätkä yli kymmenen hengen joukkokokoontumiset ole juuri työllistäneet poliisia joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Koronaviruksen torjumiseksi määrättyjen toimenpiteiden mukaan julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön ja tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla suositellaan välttämään.
Yle kysyi eri alueiden poliisilaitoksilta, miten poliisi on joutunut viikonlopun aikana puuttumaan erilaisiin joukkokokoontumisiin.
Monilla alueilla joukkokokoontumiset eivät ole tänä viikonloppuna työllistäneet poliisia ollenkaan. Näin kerrottiin Länsi-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Oulun ja Hämeen poliisilaitoksilta.
Pohjanmaalla oli ollut lauantai-iltana useammallakin paikkakunnalla jopa sadan auton kokoontumisia. Poliisi oli arvioinut tällaisia kokoontumisia tapauskohtaisesti. Vaasassa porukkaa oli jouduttu hajottamaan, ja useita poliisipartioita oli tarvittu rauhoittamaan tilannetta.
Joitakin autokokoontumisia oli ollut myös Itä-Suomessa esimerkiksi Pieksämäellä ja Itä-Uudellamaalla, mutta niihin ei ollut liittynyt rähinöintiä.
Lounais-Suomen poliisi kertoo puuttuneensa alueella alle kymmeneen joukkokokoontumiseen. Porissa poliisi joutui pääsiäisenä hajottamaan jopa sadan nuoren kokoontumisia, mutta nyt tällaisia ei ole ollut. Salon torilla oli ollut joitakin nuoria koolla, mutta nuoret olivat totelleet poliisia eikä sakkoja tarvinnut kirjoittaa.
Lapissa julkiset kokoontumiset eivät ole viikonlopun aikana työllistäneet poliisia, mutta sen sijaan kaupungeissa, ja erityisesti Rovaniemellä, on pitänyt puuttua kotibileisiin, joissa on ollut liikaa ihmisiä.
Yle ei saanut tietoja poliisin tehtävistä liittyen joukkokokoontumisiin Sisä-Suomen poliisilaitokselta eikä Helsingin poliisilaitokselta. Helsingin poliisista todetaan, että kyseiset tehtävät kootaan yhteen vasta ensi viikolla.
Tuulivoimaloiden aiheuttama infraääni ei selitä niihin liitettyjä terveyshaittoja. Tämä käy ilmi valtioneuvoston teettämästä laajasta tutkimuksesta. Tuulivoiman infraääneen liitettyjen oireiden taustalla voi olla se, että infraäänillä ajatellaan olevan terveyshaittoja.
Tutkimuksen päähavainto on se, että infraääntä ei havaittu kuuntelukokeissa. Infraääni ei myöskään aiheuttanut mitattavia fysiologisia reaktioita. Tutkimuksen vastuullinen johtaja Panu Maijala Teknologian tutkimuslaitos VTT:stä arvioi, että tulokset ovat helpotus tuulivoima-alalle.
– Se, että infraääni ei aiheuta terveyshaittoja, on varmasti kaikille alan toimijoille ja tuulivoimaoperaattoreille se keskeisin havainto, Maijala sanoo.
Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä pitää tutkimusta merkittävänä, sillä tuulivoimatuotannon terveysvaikutukset ovat puhuttaneet kansalaisia.
– Totesimme heti alkuvaiheessa, että tutkimuksen pitää täyttää luotettavuuden suhteen tiukatkin kriteerit, Pekkola sanoo.
Myös Maijala korostaa, että tutkimus on laaja, perusteellinen ja monitieteinen.
– Tämä on tehty äärimmäisen huolella ja meillä on ollut käytössä usean tieteenalan parhaat tutkijat, mitä tästä valtakunnasta löytyy.
Ihminen ei havaitse infraääntä
Tutkimus selvitti tuulivoiman infraäänen vaikutusta pitkäaikaisin mittauksin, kuuntelukokeiden ja kyselyjen avulla. Infraäänellä tarkoitetaan ääntä, jonka taajuus on ihmisen kuuloalueen alapuolella.
Tutkimuksessa havaittiin, että infraäänen taso tuulivoimala-alueilla vastaa keskimäärin tavanomaisen kaupunkiympäristön infraäänitasoa.
Panu Maijalan mukaan mitattu keskiäänitaso hyvin pienillä infraäänen taajuuksilla oli hetkittäin jopa yllättävän kova, enimmillään 102 desibeliä.
– En olisi ikinä kuvitellut, että sieltä tulisi kolminumeroisia desibelilukemia infraäänellä, Maijala sanoo.
Äänen päätaajuudet olivat hertsin molemmin puolin – pienimmillään vain 0,1 hertsiä – mikä on reilusti alle ihmisen kuuloalueen. Ihmisen kuuloalue alkaa noin 16–20 hertsin taajuudesta. Mitä matalampi ääni, sitä voimakkaampi pitää äänen olla, jotta ihminen havaitsee sen.
Tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan, että tuulivoimaloiden aiheuttama infraääni olisi ihmisen havaittavissa tai että sillä olisi vaikutusta voimaloiden äänen häiritsevyyteen.
Maijala pitää silti mahdollisena, että jotkut ihmiset kykenisivät havaitsemaan suurimmat tuulivoimaloiden aiheuttamat infraäänitasot.
Infraäänen vaikutusta ei tutkimuksessa pystytty havaitsemaan myöskään fysiologisissa mittauksissa.
Ihmiset, jotka kokivat saavansa tuulivoimaloiden infraäänestä oireita, eivät pystyneet aistimaan sitä tarkemmin kuin ihmiset, jotka eivät koe saavansa oireita. Heidän tahdosta riippumaton hermostonsa ei myöskään reagoinut infraääniin muita ihmisiä voimakkaammin.
Pitkäaikainen mittaus tuotti arvokasta dataa
Tutkimuksessa on hyödynnetty tuulivoiman infraääniin ja terveysvaikutuksiin liittyvää kansainvälistä aiempaa tutkimusta, mutta lisäksi sitä varten tehtiin pitkäaikaisia mittauksia kahdella tuulivoimala-alueella. Mittauksia tehtiin Kurikassa ja Raahen Kopsassa, missä kummallakin alueella on 17 voimalan suuri tuulipuisto.
Mittauksia tehtiin talojen sisä- ja ulkopuolella niin tuulivoima-alueella kuin sen ulkopuolellakin 308 vuorokauden ajan.
– Yleensä, kun mittauksia tehdään, siellä käydään ehkä päivä tai kaksi. Tässä saatiin sinänsä harvinaista dataa, koska pystyttiin mittaamaan ihmisten kodeissa noin pitkänä aikana, tutkimuksen vastuullinen johtaja Panu Maijala sanoo.
Mitatuista äänistä valittiin pahimpia mahdollisia infraäänitilanteita edustavat näytteet kuuntelukokeisiin. Lisäksi ääninäytteiden vaikutusta tutkittiin seuraamalla äänten aiheuttamia fysiologisia vasteita.
Lisäksi satunnaisesti valituilta alueiden asukkailta kyseltiin erityisesti tuulivoimaan ja infraääniin liitetyistä oireista.
Pahimman tapauksen skenaario
Tutkimuksessa huomioitavaa on, että mittaukset tehtiin asunnoissa, joiden asukkaat olivat muuttaneet niistä pois, koska kokivat saavansa niissä oireita tuulivoiman vuoksi. Maijala vietti myös itse useita vuorokausia toisessa, Raahen Kopsassa sijaitsevassa talossa.
– Kyllä siinä joutui keskittymään, että äänen kuulee. Se on niin hiljaisella maaseudulla, että siellä kuulee omat ajatuksensakin. Ääni ei ainakaan minua häirinnyt nukkumasta, mutta vietin siellä aika vähän aikaa, Maijala sanoo.
Tutkimuksessa todetaankin, että oireilua voi selittää tuulivoimaloiden kokeminen häiritseväksi ja niiden pitäminen terveysriskinä, jolloin kyse olisi niin sanotusta nosebo-efektistä. Ihmiset saattavat myös tulkita sellaiset oireet ja sairaudet tuulivoimasta johtuviksi, jotka eivät todellisuudessa liity siihen.
Tällä hetkellä korkeimpien voimaloiden lavat yltävät noin 250 metrin korkeuteen, mutta esimerkiksi Tornion Karhakkamaahan on suunnitteilla vieläkin korkeampia, jopa 300 metrin pyyhkäisykorkeuteen kurottavia tuulivoimaloita.Antti Ullakko / Yle
Pätevätkö tulokset myös uusiin voimaloihin?
Lapissa Tornion ja Ylitornion rajalle Karhakkamaahan on suunniteltu kymmeniä pyyhkäisykorkeudeltaan jopa 300-metrisiä tuulivoimaloita.
Niitä on vastustettu muun muassa maisemahaittojen vuoksi, mutta tuulivoiman vastustajien argumenteissa myös terveysvaikutukset ovat olleet mukana.
Suomessa ei vielä ole Karhakkamaahan suunnitellun kokoisia myllyjä. Korkeimpien pyyhkäisykorkeus eli lavan kärjen saavuttama korkein kohta on esimerkiksi Iin Viinamäkeen valmistuneissa tuulivoimaloissa noin 250 metriä.
Tutkimuksen vastuullisen johtajan Panu Maijalan mukaan pyyhkäisykorkeutta oleellisempi tekijä infraäänessä on esimerkiksi lavan pituus ja tornin rakenne.
Tutkimustulos kiinnostaa myös kansainvälisesti
Valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen toteuttivat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto, Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Pekkolan mukaan kansallista tai kansainvälistä kriteeristöä tuulivoiman infraäänten vaikutusten arvioinnille ei ole ollut ennen tätä tutkimusta. Tarve tiedolle on ollut kova, myös kotimaassa.
– Kansalaisilta on tullut yhteydenottoja, joissa on epäilty terveysvaikutuksia olevan. Nyt meillä on tutkimustietoa siitä, miten asiaan pitää suhtautua, Pekkola sanoo.
Myös tutkimuksen vastuullinen johtaja Panu Maijala uskoo, että tutkimus on alalla merkittävä ja kiinnostaa myös kansainvälisesti.
– Vastaavia tutkimushankkeita on käynnissä Saksassa ja Australiassa, mutta niiden tuloksia ei ole vielä saatu. Odotan mielenkiinnolla, mitä sieltä selviää. Uskon, että tästä tutkimuksesta tulee merkittävä kansainvälinen referenssi, Maijala sanoo.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.
Poliisin tietoon tulleiden mökkimurtojen määrä on kasvanut huomattavasti alkuvuodesta viime vuoteen verrattuna.
Tämän vuoden tammi-maaliskuussa poliisi kirjasi 268 mökkimurtoa, kun vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana niitä kirjattiin 143. Kasvua oli siis 87,4 prosenttia.
Mökkimurtojen määrä on kasvanut etenkin Sisä-Suomessa, Lounais-Suomessa, Hämeessä, Itä-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa eli niillä paikkakunnilla, joilla on runsaasti mökkejä.
Sen sijaan Oulussa ja Pohjanmaalla mökkimurtojen määrä on vähentynyt viime vuodesta. Lapissa, Länsi-Uudellamaalla ja Helsingissä mökeille on murtauduttu suurin piirtein yhtä paljon kuin vuotta aiemmin.
Naapurit avuksi mökin valvonnassa
Murtoja tapahtuu tyypillisimmin silloin, kun mökkikausi ei ole käynnissä, eikä mökeillä näin ole aktiivista valvontaa. Eniten mökkimurtojen määrä nousi heti tammi-helmikuussa. Maaliskuussa murtojen määrä jatkoi kasvuaan.
– Omistajat ovat käyneet joko itse mökeillään ja todenneet teot tai sitten mökkien valvonnasta on sovittu muiden kanssa. Tuhothan paljastuvat usein juuri keväällä uuden mökkikauden alkaessa, poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta kertoo.
Hallituksen suositus olla matkustamatta koronavirustilanteen vuoksi mökeille on edelleen voimassa. Siksi poliisi kehottaa mökkien omistajia kääntymään naapuriavun puoleen.
Jos oma mökki on kaukana asuinpaikkakunnasta, vinkkaa poliisi pyytämään esimerkiksi mökin lähellä asuvaa tuttavaa käymään tarkastamassa mökin tilanteen.
‒ Naapuriapu on hyvä apu. Sovitaan naapureiden kanssa, että kaikki katsovat epäilyttävien kulkijoiden perään ja ottavat tarpeen vaatiessa yhteyttä poliisiin, Aho neuvoo.
Murtovaras usein päihdeongelmainen
Poliisin mukaan varkaat ovat vieneet mökeiltä helposti realisoitavaa tavaraa, kuten työkaluja ja -koneita, mopoja, mönkijöitä ja niiden kuljettamiseen tarkoitettuja perävaunuja.
Poliisi muistuttaa myös, että arvokasta tavaraa ei tule jättää mökille. Jos sellaista kuitenkin mökille jää, kannattaa tavaroiden tunnisteet ottaa talteen ja tavarat kuvata.
Mökkimurtojen tekijäksi paljastuu usein lähiseudulla asuva, tyypillisesti päihdeongelmista kärsivä henkilö, jolle omaisuusrikokset ovat tuttuja. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi annettujen matkustusrajoitusten myötä ulkomainen rikollisuus on Suomessa vähentynyt.
– Uhrien kannattaa tutkia netin kauppapaikkoja, jos vaikka lähialueella olisi tarjolla itselle tutun näköistä omaisuutta, Aho sanoo.
Poliisin viisi vinkkiä mökkimurtojen estämiseen
Sovi, että alueen asukkaat tarkkailevat, jos alueella liikkuu epäilyttäviä henkilöitä ja ilmoittavat tarvittaessa poliisille.
Älä jätä arvo-omaisuutta tai mitään rikollisia mahdollisesti kiinnostavaa mökille.
Jos arvokkaampaa omaisuutta on pakko jättää mökille, kuvaa tai merkitse omaisuus ja ota mahdolliset tunnisteet ylös.
Jätä verhot avoimiksi. Näin varas näkee, ettei mökissä ole anastettavaa.
Murto- ja kameravalvontalaitteet sekä niistä kertovat tarrat ja kilvet toimivat pelotteena.
Syrjäinen Mustajärventie Tornion Korpikylässä on yleensä hiljainen, mutta nyt tietä halkoo yli 20 auton äänekäs letka torvia soittaen. Kyläläiset Torniossa ja naapuripitäjässä Ylitorniolla ovat vajaassa puolessa vuorokaudessa järjestäneet automielenosoituksen – korona-ajan turvavälit pitäen – jotta Suomi saisi tietää mitä mieltä uusimmista tuulivoimasuunnitelmista ollaan.
Liisa Koivisto tiivistää autoletkalaisten tunnot.
– Pelkään, että ei voida asua enää täällä meluhaitan takia. Jos me joudutaan lähtemään niin meillä jää tänne talo tyhjilleen ja paljon lainaa. En usko, että kukaan tänne sitten muuttaa.
Mielenosoittajat vastustavat Tornion ja Ylitornion rajalle Karhakkamaahan suunniteltua tuulivoimapuistoa. Sinne halutaan rakentaa jopa lähes 50 kappaletta ennennäkemättömän isoa, jopa 300 metriin yltävää tuulivoimalaa.
Tilanne on kinkkinen: Karhakkamaan vaikutuspiirissä ihmiset puolustavat kotiaan, maaseudun rauhaa ja paikallisten vaalimaa kulttuurimaisemaa. Samalla muun muassa hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet edellyttävät uusiutuvan energiantuotannon, kuten tuulivoiman lisäämistä.
– Jos pyritään hiilineutraaliin energiaan niin vähän haastavaksihan se menee, jos tuulimyllyt eivät saa näkyä missään, toteaa hanketta vetävän Tuuliwatti oy:n tuulivoimajohtaja Tuomas Candelin-Palmqvist.
Karhakkamaan kaltaisia suunnitelmia on Suomessa kymmeniä, ja lähes kaikki niistä ovat säikäyttäneet lähialueen asukkaat vastustamaan hankkeita.
Meluhaitat vievät unet ja romuttavat yrityshaaveet
“Tuulivoima hyvä, paikka ei.”
Lyhyt teksti automielenosoituksen kyltissä tiivistää tornionlaaksolaisten sanoman.
Liisa Koivisto muutti Korpikylän Mustajärvelle maaseudun rauhaan 17 vuotta sitten, perusti sinne oman yrityksen ja pelkää nyt, että melun vuoksi alta menee sekä koti että yritys.
– Nyt kun ihmiset ovat koronan myötä tottuneet etätöihin niin uskon, että tosi moni haluaisi muuttaa maalle ja tehdä etätöitä. Sitten ne mahdollisuudet viedään.
Hän tietää jo millaista elo tuulimyllyjen kupeessa on, sillä Tuuliwatti on rakentanut alueelle viime vuosina kahdeksan myllyä. Lähimmistä on matkaa Koivistojen talolle noin puolitoista kilometriä. Niiden surina kuuluu televisionkin äänen yli.
Nyt suunnitteilla on vajaat 50 myllyä lisää, ja entistäkin suurempia eli jopa 300-metrisiä.
– Tässä on joka puolella ympärillä asutusta. Lähimmät on kahden kilometrin päässä ja meillä on jo nykyisistä myllyistä haittaa. Luulen että tällä kylällä eikä lähiseudullakaan ei paljon enää nukuta, Koivisto toteaa.
Syntyperäinen mustajärveläinen Mervi Similä on puolestaan joutunut luopumaan tulevaisuuden suunnitelmistaan.
– Olin ajatellut tänne Mustajärveen jotain matkailualaan liittyvää yritystä. Mutta jos nämä tuulimyllyt tulee, joudun unohtamaan ne ajatukset kokonaan. Turistit tulisivat hakemaan sitä luonnonrauhaa ja kauniita maisemia eikä niitä tuulimyllyjä, Similä huokaa.
Se harmittaa myös Similän äitiä Irja Takavirtaa, joka toivoi tyttärestään jatkajaa tilalle ja siellä tehdylle 50 vuoden työlle.
– Viisikymmentä vuotta ollaan oltu täällä. Jos tytär ei tule jatkajaksi, se menee aivan hukkaan, Takavirta murehtii.
Tornion Karhakkamaan myllyt rakennettaisiin vajaan kuuden kilometrin päähän Suomen ja Ruotsin rajasta eli Tornionjoesta, joten ne näkyisivät vaivatta myös naapurimaahan.
Suunnitelmat ovatkin nostattaneet protestin myös Ruotsissa: hanketta vastustavat lähikylien asukkaat, matkailuyrittäjät (siirryt toiseen palveluun) ja jopa läheisen kunnan johtaja (siirryt toiseen palveluun).
Ruotsalaisten mukaan kymmenet isot tuulivoimalat pilaisivat Tornionjokilaakson ainutlaatuisen maiseman ja vaikuttaisi sen myötä myös alueen vetovoimaan ja matkailuun.
– Olemmeko me valmiit maksamaan tämän hinnan? Eivät keskieurooppalaiset matkailijat halua tulla tänne tuulimyllyjä katsomaan, heillä on niitä jo sadoittain, huokaa Ruotsin Korpikylässä matkailualan yritystä pyörittävä Birgit Niva.
Mitä korkeampi tuulivoimala, sitä kauemmas se luonnollisesti näkyy. Näiden tuulimyllyjen lavat ulottuvat 243 metrin korkeuteen.Antti Ullakko / Yle
Isot myllyt, iso vastustus
Tuulimyllyjen tehokkuus on kehittynyt vuosien varrella huimasti samalla, kun niiden koko on kasvanut. Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että kaikissa parin viime vuoden aikana aloitetuissa tuulivoimakaavoissa varaudutaan jo 300 metrin kokonaiskorkeuteen.
– Niin korkeita ei ole rakennettu vielä mihinkään. Mutta kaavassa jätetään tekniselle kehitykselle tilaa, Mikkonen sanoo.
Tuulivoimalat tuottavat infraääntä, jota esiintyy toki luonnossa ja esimerkiksi kaupunkiympäristössä muutenkin. Tuoreen tutkimuksen mukaan infraääni ei selitä tuulivoimaan liitettyjä terveysoireita.
Sitä tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, miten myllyjen koon kasvattaminen vaikuttaa infraäänen tasoihin. Myllyjen korottamisella halutaan nostaa roottorit vapaan tuulen vyöhykkeelle, mikä voi vähentää kuultavan melun määrää. Isommissa myllyissä roottorinlavat ovat pitemmät, mikä puolestaan voi vaikuttaa infraäänen määrään ja taajuuteen.
Mikkosen mukaan on luonnollista, että entistä korkeammat tuulivoimalat herättävät myös enemmän vastustusta. Silti korkeuden kasvattamiseen on sähkön tuotannon kannalta hyvät perusteet.
– Mitä korkeampi tuulimylly, sitä parempaan tuuleen se pääsee kiinni ja sitä paremmin se tuottaa sähköä. Mutta kaavahan ei pakota rakentamaan korkeinta sen sallimaa myllyä. Jos mylly on matalampi, tietysti ympäristövaikutuksetkin jäävät kaavassa arvioitua pienemmiksi, Mikkonen huomauttaa.
Tuulipuisto tuo miljoonan verotulot
Lapista löytyy tuore esimerkki tuulivoiman vastustajien voitosta. Kolmen kunnan alueelle Ylitornion, Pellon ja Rovaniemen rajalla suunniteltiin valtavaa, yli sadan tuulivoimalan tuulipuistokokonaisuutta. Aloite tuli alueelta, mutta myös vastustus paikallisten keskuudessa oli jyrkkää.
Se pysähtyi viime vuonna kuntien päätöksillä. Kunnat kävivät vastahankaan, vaikka tuulivoimalat olisivat tuoneet niille kaivattuja tuloja.
Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen viittaa Pohjois-Pohjanmaan liiton arvioihin, joiden mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen toisi 1000 työpaikkaa rakentamisaikana ja 150 työpaikkaa vuodessa käyttöönoton jälkeen.
Jos Tuuliwatin suunnitelmat toteutuisivat aiotusti, kaupunki saisi varovaisen arvion mukaan vuosittain noin miljoonan euron verotulot. Tuulipuistolle vuokrattavista maista tulisi lisäksi vuokratuloja runsaat 100 000 euroa.
– Kyllähän se tietenkin on merkittävä tulo. Täytyy myös muistaa, että Meri-Lapissa on paljon energiavaltaista teollisuutta ja me tavoittelemme hiilineutraaliutta, joten tämä vihreä puoli on tärkeä, Nousiainen sanoo.
Tornion kaupunginjohtajan Timo Nousiaisen mukaan tuulivoima on tärkeä kaupungille, joka tähtää hiilineutraaliin energiaan.Antti Ullakko / Yle
Karhakkamaan hankkeen yva-menettely on vasta alkuvaiheessa. Suunniteltu yleisötilaisuus jouduttiin perumaan koronatilanteen vuoksi, mutta se järjestetään heti kun voidaan.
Yleisötilaisuudet eivät ole lakisääteisiä, mutta yhtiö on pitänyt tärkeänä keskustella suunnitelmista paikallisten kanssa. Tuuliwatti oy:n tuulivoimajohtaja Tuomas Candelin-Palmqvist vakuuttaa, että heidän huolensa tiedetään ja ymmärretään.
– Ajatukset ja mielipiteet voivat kuitenkin olla niin moninaisia, että on mahdotonta saada kaikki tyytyväiseksi, Candelin-Palmqvist sanoo.
Mihin tuulivoiman lisärakentamista pitäisi mielestäsi keskittää ja miksi? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
Kittilässä syytteeseen asetetut kuntapäättäjät saavat palata luottamustehtäviinsä. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että virastapidättäminen ei ole enää välttämätöntä.
KHO hylkäsi siten Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen, joka antoi viraltapidättämisen jatkua kesäkuussa 2019. Viraltapidättämispäätöksen teki Valtiovarainministeriö kesällä 2018.
Päätös koskee 27 luottamushenkilöä, joita syytetään muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Lapin käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet, mutta hovioikeuden käsittely on vielä kesken.
Kittilän kuntapäättäjiä vastaan on nostettu myös muita syytteitä, mutta niiden vuoksi ei ole pidätetty ketään virastaan.
Kittilän kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja kunnanhallituksen varajäsen Yrjötapio Kivisaari (kesk.) on tosin ilmoittanut pidättäytyvänsä niiden vuoksi kaikista luottamustehtävistään toistaiseksi.
KHO: Ei enää välttämätöntä
Korkeimman hallinto-oikeuden perusteluiden mukaan valtiovarainministeriön päätöksessä mainittujen Kittilän kunnan luottamushenkilöiden pidättämistä toimistaan ei ole tässä vaiheessa perusteita pitää kuntalaissa tarkoitetulla tavalla välttämättömänä.
KHO vetoaa perusteluissaan erityisesti kunnallisen itsehallinnon suojaan sekä muuttuneisiin olosuhteisiin. Virkarikossyytteet liittyvät suurelta osin Kittilän kunnanvaltuuston irtisanomaan kunnanjohtajaan Anna Mäkelään, joka ei enää ole virassaan ja jonka kanssa kunta on tehnyt jo sovintosopimuksen.
Syyttäjän mukaan virka-aseman väärinkäyttöä on pidettävä törkeänä, koska vastaajat ovat pyrkineet aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa ja vahinkoa nimenomaan Mäkelälle.
Terveyden ja hyvinvoinnoin laitos, THL kertoo aloittaneensa näytekeräyksen koronaviruksen esiintymisen kartoittamiseksi Suomen jätevesissä.
THL kertoo tiedotteessaan, että aiemmin vastaavia testauksia on tehty muun muassa Yhdysvalloissa sekä Australiassa. Näissä tutkimuksissa on todettu, että puhdistamattomasta jätevedestä pystytään mittaamaan koronaviruksen RNA:ta eli viruksen geeniperimää.
Tiedotteessa sanotaan kuitenkin ettei RNA-testi kerro kuitenkaan viruksen tarttuvuudesta tai elinkyvystä.
THL kertoo, että jätevesinäytteitä kerätään useista eri jätevesipuhdistamoista. Osasta näytteitä otetaan viikoittain, mutta suurimmasta osasta kuukausittain.
Tavoitteena mahdollisimman laaja kattavuus
Tutkimus on jo alkanut Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Nyt tutkimukselle halutaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus ja näytteenottoa laajennetaan muihin kaupunkeihin.
Esimerkiksi toukokuun alussa näytteitä ryhdytään ottamaan Rovaniemellä.
– Siinä, missä tavallinen koronavirustesti kertoo, onko yksilöllä koronavirustartunta, jätevesitutkimus kuvastaa, kuinka paljon virusta esiintyy väestötasolla eri paikkakunnilla, kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen tiedotteessa.
THL muistuttaa, että koronavirukset eivät ole uhka juomaveden turvallisuudelle Suomessa. Vedenpuhdistamoilla käytössä olevat vedenkäsittelytekniikat poistavat ja tuhoavat viruksia tehokkaasti.
Poliisi on lopettanut rikostutkinnan Kittilän Levillä kolmen lapsen kuolemaan johtaneesta mökkipalosta. Mökki paloi huhtikuussa 2019.
Poliisi tutki tapahtunutta aluksi palonsyyn tutkintana ja kuolemansyyn tutkintana. Siinä selvisi, että tulipalo aiheutui lautalattian alla olleesta sähkötoimisesta lattialämmityksestä, jonka lämmityskaapelin asennuksessa oli tehty virheitä.
Tutkinnanjohtaja Kirsi Huhtamäen mukaan mökin nykyinen omistaja oli huolehtinut velvoitteistaan sähkölaitteiston huollon ja kunnossapidon osalta. Mökissä oli myös ollut toimivia palovaroittimia. Siten mökin nykyistä omistajaa ei ole syytä epäillä pelastusrikkomuksesta eikä sähköturvallisuuslain säännösten rikkomisesta.
Lattialämmityksen asennuksessa tehtyjen virheiden osalta poliisin epäili petosta. Kittilän kunnan rakennusvalvonnalle oli esitetty asiakirja, jonka mukaan mökkiin olisi tehty sähköturvallisuuslain velvoittama sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus, vaikka sellaista ei todellisuudessa ollut suoritettu.
Poliisi epäili teoista rakennuttajan edustajaa sekä mökissä sähkötöitä tehnyttä sähköasentajaa. Poliisi on kuitenkin päättänyt kyseisten rikosasioiden tutkinnan, koska rikosten syyteoikeus on vanhentunut. Sähköturvallisuutta koskevien säännösten rikkominen vanhentuu kahdessa vuodessa ja petos viidessä vuodessa.
Poliisi ja Syyttäjälaitos arvioivat yhdessä, ettei asiassa ole syytä epäillä muun rikoksen tapahtuneen. Päätös ei kuitenkaan vapauta mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta.
