Sodankylän elokuvajuhlille mahtuu jatkossa aiempaa enemmän katsojia. Uusi kaarihallin näköinen teltta otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön ensi kuussa. Uudessa elokuvateatterissa on 200 paikkaa, mikä on kaksinkertainen määrä vanhaan pieneen telttaan verrattuna.

– Uusi kaarihalli on nimeltään Kitisen kino, joka oli suunnitteilla jo kaksi vuotta. Tämä on tehty sitä varten että me lisätään asiakaspaikkoja, koska asiakasmäärät ja elokuvamäärät ovat lisääntyneet ja on ollut vähän hankala saada lippuja. Ongelma poistetaan tällä, Sodankylän elokuvajuhlien toiminnanjohtaja Ari Lehtola sanoo.

Kaarihalli ei korvaa isoa telttaa, jossa näytetään elokuvia myös tänä kesänä.

Sodankylän elokuvajuhlilla saavat Suomen ensi-iltansa muun muassa J-P Valkeapään ohjaama elokuva Koirat eivät käytä housuja sekä Mikko Mattilan Freud, Marx, Engels & Jung -yhtyeen laulajasta Pekka Myllykoskesta kertova dokumenttielokuva Mystinen metsätyömies.

Elokuvajuhlat järjestetään 12.-16. kesäkuuta.

Tervolasta Kemijoesta on löytynyt hylkeen poikanen eli kuutti. Kuutti löytyi Kemijoen rannalta, kuntakeskuksen kohdalta kunnantalon laiturin luota. Löytöpaikasta on matkaa hylkeen kotivesiin Perämerelle 40 kilometriä linnuntietä.

Eläimen havainneet ohikulkijat ottivat asiasta yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Suurpetoyhdyshenkilö Hannu Kähkönen kävi toimittamassa hylkeen paikalliselle eläinlääkäriasemalle tarkastettavaksi.

– Ensimmäisenä tuli mieleen, että perus maanataipäivä. Ammatti on opettanut, että mitä vaan voi tulla vastaan, naureskeli eläimen tarkastanut eläinlääkäri Paula Kurth Tervolan eläinlääkäriasemalta.

Hylje vaikutti Kurthin mukaan olosuhteisiin nähden reippaalta – se jopa yritti näykätä sekä tarkastuksen tehnyttä Kurthia että eläintä kuljettanutta Kähköstä.

– Hyvältä vaikutti kuutti, ei näkynyt ulkoisia vaurioita. Kovasti oli äkäinen ja pullea kaveri, että syönyt hyvin. Päädyttiin siihen, että sen voi ihan huolettomasti viedä takaisin mereen, Kurth kertoo.

Kuutti kopattiin vedestä lohihaavilla

Kähkösen mukaan hylje uiskenteli kunnantalon laiturin luona rauhallisena, eikä yrittänyt karkuun. Hän nappasi vieraaseen ympäristöön joutuneen hylkeenpoikasen autonsa kyytiin lohihaavilla.

– Ajattelin, että eihän tämä ihan tavallinen SRVA (suurriistavirka-apu) -keikka ole. Toiminnanohjaaja soitti ja pyysi minua käymään paikalla ja ajattelin, että käydään nyt hoitamassa eläin sieltä turvaan, Kähkönen sanoo.

Kähkönen tai eläimen tarkastanut Paula Kurth eivät tehneet jokiveteen joutuneesta kuutista tarkkaa lajinmääritystä, mutta heidän mukaansa eläin vaikutti Perämeren norpan eli itämerennorpan (Phoca hispida botnica) poikaselta.

Sekä Kurth että Kähkönen ovat ymmällään siitä, miten norppa on päätynyt Tervolaan asti. Matkaa mereltä on paljon ja lisäksi ylitettävänä on kaksi korkeaa voimalaitospatoa Isohaarassa ja Taivalkoskella.

– Sitä me ollaan kovasti pohdittu, että miten se päätyi tänne. Onhan sillä aikamoinen mönkiminen jos se on maata pitkin kahden voimalaitoksen ohi, Kurth sanoo.

Kähkönen epäilee, että ihmisen toiminnalla on voinut olla vaikutusta asiaan.

– Minusta sillä näytti olevan jotain esimerkiksi verkon jälkeä kyljessä, että kyllä epäilys on että voisiko olla jonkun ihmisen mukana tullut, Kähkönen pohtii.

Kolmatta viikkoa käytävissä hallitusneuvotteluissa alkaa olla käsillä loppusuora. Rinteen mukaan hallitusohjelmaa on kirjoitettu jo 150 sivua. Neuvotteluissa on päästy sopuun talouden raameista ja nyt myös työllistämistoimista.

– Nyt koko talouskokonaisuus on sovittuna. Se lähti loppuviimeistelyyn ryhmiin. Tänä iltana pitäisi olla valmista, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi Säätytalolla tiistaiaamuna.

Ylen tietojen mukaan Säätytalolla olisi sovittu talouden tasapainosta eikä uutta velkaa olisi tulossa. Uudet menot katettaisiin verotuloja lisäämällä ja valtion omaisuutta myymällä. Ylen tietojen mukaan verotuloja kerättäisiin lisää ainakin 700 miljoonaa euroa.

SDP:n puheenjohtaja Rinne vahvistaa tiedot.

–Tähän kokonaisuuteen sisältyy myös veronkorotuksia, Rinne sanoo.

Helsingin Sanomat kertoi tänään, että neuvotteluissa on päätetty rahoittaa uusia menoja myymällä valtion omaisuutta jopa kolmen miljardin euron edestä. Ylen tietojen mukaan luku jäänee alemmas.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja Rinne vahvistavat, että uusia pysyviä menoja on tulossa 1,2 miljardia.

– Se on se pohja, josta nyt lähdetään liikkeelle puheenjohtajien pöydässä, Lindtman sanoo.

Puheenjohtaja Rinteen mukaan uudet menot katetaan veroilla, työllisyyden kasvulla ja uudelleenkohdennuksilla. Lisää velkaa ei Rinteen mukaan oteta, jos "normaali kasvu" jatkuu.

Seuraava hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, jos punamultahallitus saadaan kasaan.

Vasemmistoliitto vastusti omaisuuden myyntiä

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on aiemmin vastustanut valtion omaisuuden myyntiä.

– Jos Helsingin Sanomien tiedot pitävät paikkansa, siinä on varmaan sitten kyse sellaisesta rahoitusmallista, johon on päädytty, koska tarvitaan rahoitusta hankkeisiin, jotka eivät ole valtion perustoiminnan ja rahoituksen piirissä.

Nämä voivat olla esimerksi isoja rata- ja tiehankkeita. Uutta rahaa tarvitaan myös eriarvoisuuden torjumiseen.

Li Andersson uskoo, että hallitusohjelma valmistuu tällä viikolla. Sisällöt voivat Anderssonin mukaan olla selvillä jo keskiviikkona.

Ylen eri lähteistä saamien tietojen mukaan neuvottelussa olisi myös sovittu metsäasioista niin, että Kemin sellutehdasinvestointi voisi toteutua.

Maahanmuuttopolitiikkaan joitakin höllennyksiä

Ylen tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on etenemässä se, että joitakin edellisen hallituksen tekemistä maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä höllennetään. Kyse on tiettävästi oikeusturvaan liittyvien ongelmien korjaamisesta.

Esimerkiksi oikeusministeriö kertoi joulukuussa, että turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä ja vaarantanut hakijoiden oikeusturvan. Edellinen hallitus lyhensi valitusaikaa maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä runsaasta neljästä viikosta kolmeen viikkoon vuonna 2016.

Tiettävästi maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä ovat halunneet purkaa etenkin RKP, vihreät ja vasemmistoliitto, kun ainakin edellisen hallituksen pääministeripuolue keskusta on ollut päinvastaisella kannalla.

Sipilä: Sopu yritysveroista ja työllisyystoimista

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi eduskunnassa, että viime yönä päästiin pitkä harppaus eteenpäin. Työllistämistoimista on päästy sopuun. Sipilä on luottavaisella mielellä.

– Tämä on nyt askeleen lähempänä onnistumista. Tavoitteemme ovat siellä nyt hyvin sisällä. Olen varsin tyytyväinen eilisillan keskusteluun, Sipilä sanoi Pikkuparlamentissa.

Sipilä sanoo keskustan päässeen hyvin omiin tavoitteisiinsa.

– Yritysverotukseen ja työllisyystoimiin olen varsin tyytyväinen. Myös 75-prosentin työllisyystoimista on sopu. Nyt on laadittu vahvat kirjaukset sitä varten, jos työllisyystoimet eivät toteutuisi.

Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteissäkin keskusta ja vihreät ovat päässeet Sipilän mukaan jo lähelle sopua.

– Kompromisseja siellä on tehty, mutta esimerkiksi puunkäytön näkökulmasta on saatu ihan ok-kirjaukset. Toki vielä on auki olevia asioita.

Sipilä lähtee tänään Brysseliin ja palaa keskiviikkona neuvotteluihin puolilta päivin. Tällä välillä työryhmät jatkavat työtään Säätytalolla.

Rinteen mukaan hallitusohjelman sisältö valmistunee huomisiltana. Hän kertoi, että työ jatkuu puheenjohtajien kesken myös huomenna.

Rinne sanoo, että puolueiden välillä ei ole kiistaa ja näkemyseroista on sovittu. Auki olevia kysymyksiä on kuitenkin edelleen. Ne eivät Rinteen mukaan liity talouteen tai työllisyyteen. Rinteen mukaan kiistaa ei olisi myöskään esimerkiksi hakkuumääristä.

– Tällä hetkellä puheenjohtajapöydässä ei ole riitaa, joka vaatisi ratkaisuja tässä asiassa.

Haavisto: Kovaa vääntöä

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoi tiistaina, että auki olevia kysymyksiä on edelleen kohtuullinen määrä ja eri ryhmien välillä "käydään melkoisen kovaa vääntöä".

Haavisto kertoi, että budjetin mittaluokasta ja rahoituksesta vuoden 2023 tasossa syntyi eilen yhtenäinen käsitys, samoin joidenkin investointien mittaluokasta ainakin rataverkkoon.

Haavisto sanoi, että talousraamit ovat tämänhetkisessä keskustelussa "tiukat", kun häneltä kysyttiin, voiko valtion- tai julkinen talous olla alijäämäinen vuoden 2023 tasossa.

Investointeja infrastruktuuriin, kuten ratoihin, ymmärretään Haaviston mukaan kertaluonteisina menoina, joilla on paitsi työllisyysvaikutus myös ekologista ja aluepoliittista merkitystä, kun kulkuyhteyksiä parannetaan.

Haaviston mukaan tulevalla hallituksella on yhteinen ajatus, että 75 prosentin työllisyystasoon päästään. Siihen etsitään hänen mukaansa koko ajan keinoja.

– Jos ajattelee budjetin rahoituspuolta, se tulee nojaamaan osittain siihen että työllisyys paranee ja sitä kautta valtiontalouden tila paranee, Haavisto sanoi.

Yksi käsittelemättömistä asioita on tulevan hallituksen kokoonpano. Tästä ei neuvotella ainakaan tänään, sillä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on Brysselissä huippukokouksessa.

– Ministerikokonaisuudesta ei ole keskusteltu eikä edes siitä, kuinka paljon ministereitä tulee olemaan, Rinne sanoo.

Vapaavuori moitti maakuntamallia

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) tapasi viiden puolueen puheenjohtajia Säätytalolla aamupäivällä. Hän kertoi toimittajille, että isoimmat suomalaiset kaupungit vastustavat jyrkästi hallitusneuvotteluissa sovittua maakuntamallia.

Pääkaupunkiseudulle luvattua erillisratkaisua Vapaavuori sanoi pieneksi lohduksi.

Rinne totesi Vapaavuoren arvostelusta, että hän voi olla kriittinen, mutta "teemme nyt päätetyn mukaan".

Rinne kommentoi myös ratahankkeita. Hän sanoo olleensa siinä käsityksessä, että Pisara-rata tarvitaan ennen kuin muut ratahankkeet voivat edetä. Pisararataa on suunniteltu Helsingin keskustaan maan alle.

Henriksson: Tämän viikon aikana valmista

– Totean vain, että olemme päässeet sopuun raameista, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi saapuessaan Säätytalolle ensimmäisenä puheenjohtajista.

Henriksson mukaan useita kysymyksiä on yhä pöydässä. Valmista tullee tämän viikon aikana, hän ennakoi.

Maanantaina myöhään jatkuneiden neuvotteluiden jälkeen hallitusneuvotteluiden vetäjä Rinne kertoi, että viiden puolueen neuvotteluissa on päästy sopuun talousasioista.

Rinteen mukaan "tulot ja menot ovat tasapainossa".

– Vajaat kymmenen kysymystä vaatii ratkaisua. Keskiviikkona varmaankin käydään viimeiset asiat läpi, Rinne sanoi maanantai-iltana.

Rinne arvioi illalla, että vaikeimmat kysymykset on nyt siivottu alta pois. Hänen mukaansa ohjelman sisältö voisi tulla valmiiksi jo keskiviikkoiltana.

Neuvottelut alkoivat Säätytalossa aamulla, mutta päivällä niissä oli tauko eduskuntaryhmien kokousten ja eduskunnan täysistunnon takia.

Hallitusneuvotteluja saattaa tiistaina mutkistaa jonkin verran se, että Sipilä matkustaa Brysseliin, jossa hän osallistuu EU-johtajien kokoukseen.

Johtajilla on Brysselissä pöydällä visainen kysymys, miten EU:n johtopaikat jaetaan eurovaalien jälkeen.

Lue lisää:

Pitkä neuvottelupäivä tuotti tulosta – Rinne uskoo, että keskiviikkona voi tulla valmista

Analyysi: Rinteen sote-pakasta pullahti voitto keskustalle, demarit näyttivät yksityisille firmoille kaapin paikan

Posiolle, maailman pohjoisimpaan keramiikkapitäjään, voi nousta tulevaisuudessa jopa kokonainen kylä taiteilijoille. Kunnassa valmistellaan hanketta, jossa selvitettäisiin kylän rakentamista.

– Kohderyhmänä ovat lähinnä kansainväliset, jo läpilyöneet taitelijat ilman toimialarajausta, Posion kunnan elinkeinokoordinaattori Veli-Matti Ruotsalainen sanoo.

Taiteilijat voisivat työskennellä kylässä tilapäisesti tai pidempiä aikoja.

Suunnitelmia esitellään ensi vuonna

Aikeissa on etsiä sopiva paikka taiteilijakylälle ja tehdä alustavat suunnitelmat.

– Etsimme vaihtoehdoksi 3–4 paikkaa kylälle. En halua vielä nimetä, mitä ne ovat, Ruotsalainen sanoo.

Taiteilijakylän suunnitelmia aiotaan esitellä kansainvälisessä keramiikkakongressin osallistujille. Kongressi järjestetään ensi vuonna Posiolla ja Rovaniemellä.

Selvityshankkeelle haetaan rahaa Koillismaan Leader -maaseuturahoittajalta. Posion kunta on valmis maksamaan Work in Magical Lapland -hankkeen kuluista viidesosan eli vajaat 6000 euroa, loput tulisivat Leader-rahoista.

Lue myös:

Taiteilijakylä Aska kerää luovia ihmisiä

Melko tarkasti vuosi sitten Linda Tervaniemi painoi valkolakin päähänsä. Edessään hänellä oli välivuosi, mutta mielessä vakaa suunnitelma päästä opiskelemaan huippuyliopistoon Yhdysvaltoihin.

Edellinen vuosi oli ollut kova paikka, sillä alppihiihtoa koko ikänsä harrastanut Tervaniemi joutui loukkaantumisen takia lopettamaan rakkaan harrastuksen, josta oli tulossa kovaa vauhtia ammatti. Sitä kautta olisikin avautunut ilmainen tie unelmien opiskelupaikkaan rapakon toiselle puolelle.

– Itkin monta kuukautta joka ilta, hän muistelee.

Tervaniemi kirjoitti tapauksesta esseen, joka oli myötävaikuttamassa opiskelupaikan saamiseen New Yorkin yliopiston NYU:n Shanghain kampukselta. Vapaaehtoinen essee kuului yhtenä osana Tervaniemen kouluhakemukseen.

Viime aikoina on puhuttu kiinalaisten opiskelijoiden saapumisesta Suomeen. Ensi syksynä 20-vuotias rovaniemeläisnainen kuitenkin muuttaa Kiinaan, missä vessanpöntöt on korvattu rei’illä lattiassa ja omaa vessapaperia saa kantaa jatkuvasti mukana.

Isä on sanonut, että on valmis vaikka kauppaamaan munuaisensa, jotta saamme rahat kasaan. Linda Tervaniemi

Tervaniemi ei ole ainut suomalaisnuori, joka aloittaa opintonsa ensi syksynä ulkomailla. Maailmalle-nettisivuston mukaan tutkintonsa ulkomailla suorittavien suomalaisten määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Edellisenä lukuvuonna (2017–2018) ulkomailla tutkintoa suorittavia Kelan opintotuen saajia oli 9580.

Opetushallituksen selvityksen mukaan ulkomaille opiskelemaan hakeutuminen johtuu nuorilla halusta asua ulkomailla, saada uusia kokemuksia sekä mahdollisuudesta kansainväliseen uraan.

Kielikurssilta koulunpenkille

Alppihiihtoharrastus kuljetti Linda Tervaniemeä jo nuorena Itävaltaan, Italiaan ja Saksaan. Lisäksi perhe on matkustanut vuosittain Eurooppaan sekä Yhdysvaltoihin. Tervaniemelle onkin ollut aina selvää, että hän lähtee ulkomaille.

Tervaniemi hakeutui jo välivuotenaan New Yorkiin kielikurssille, joka valmensi opiskelupaikan saamiseen Yhdysvalloista. Kurssilla oppilaat suorittivat muun muassa englannin kielen kokeen sekä yliopistoihin vaadittavat ACT-tasokokeen, jossa tarkastellaan lukemista, matematiikkaa, luonnontieteitä ja englannin kieltä.

NYU tarvitsi hakevilta opiskelijoilta lisäksi suosittelukirjeitä. Yhden kirjoitti entinen alppivalmentaja, toisen matematiikan opettaja ja kolmannen lukioaikainen opinto-ohjaaja. Opolle amerikkalaistyylisen suosituksen kirjoittaminen oli uusi asia.

– Häntä vähän pelotti kirjoittaa sitä, kun tulevaisuuteni oli osaltaan hänen käsissään.

Mutta hyvin kävi. Helmikuussa Tervaniemi sai tiedon, että hänet oli hyväksytty opiskelemaan NYU:n Shanghain oppilaitokseen.

Munuaista kauppaamaan

Nyt Linda Tervaniemi on uuden ongelman edessä. Toisin kuin Suomessa, ulkomailla korkeakouluopiskelusta joutuu usein maksamaan. Tervaniemen tapauksessa lukuvuosimaksu on reilut 50 000 dollaria. Koulu maksaa siitä stipendinä puolet, mikäli hänen arvosanansa pysyvät hyvänä. Oma puolikaskin on vielä täysi kysymysmerkki.

Haluamme kannustaa nuoria siihen, ettei kannata ainakaan kalleuden pelossa jättää haavetta toteuttamatta. Sanna Heliövaara

Tervaniemi on yrittänyt saada rahoitusta muun muassa Rovaniemen kaupungilta ja Finnairilta, onhan hän Aasiassa elävä mainos suoraan Lapista kertoessaan taustastaan. Toistaiseksi häntä ei ole kuitenkaan onnistanut.

Hänellä on takataskussaan kaksi muutakin vaihtoehtoa. Ottaa pankista lainaa tai lainata rahat yrittäjänä toimivalta isältään.

– Isä on sanonut, että on valmis vaikka kauppaamaan munuaisensa, jotta saamme rahat kasaan, Tervaniemi nauraa.

Opetushallituksen vastaava asiantuntija Sanna Heliövaara vakuuttaa, ettei ulkomailla opiskeluun tarvitse välttämättä suurta rahapussia. Euroopassa on maita, joissa suomalaisten ei tarvitse maksaa lainkaan lukukausimaksuja. Toisissa EU-maissa maksut ovat muutamista sadoista tuhansiin euroihin riippuen alasta ja korkeakoulusta.

Yleiset elinkustannukset sen sijaan riippuvat paljon siitä, mihin päin maailmaa päättää muuttaa. Miljoonakaupungissa vuokra ja muut kustannukset kasvavat helposti isoiksi.

– Haluamme kannustaa nuoria siihen, ettei kannata ainakaan kalleuden pelossa jättää haavetta toteuttamatta. Varmasti löytyy taloudellisesti hyvä vaihtoehto, Heliövaara sanoo.

Neljät paperit

Sanna Heliövaara myöntää, että joissakin tilanteissa voi olla kannattavaa maksaa opinnoista enemmän ja käydä tunnettu oppilaitos tai saada työllistävä tutkinto, jolla on opintojen jälkeen paljon painoarvoa.

– Se voi olla jopa valttikortti työllistymiseen.

Kela myöntää opintotukea myös ulkomaille. Ulkomailla opiskelevalla on myös oikeus korotettuun opintolainaan. Lisäksi opintoja voi rahoittaa esimerkiksi apurahalla.

Linda Tervaniemen isälle on tärkeää, että ainokainen lapsi saa maailman parhaan koulutuksen. Mikäli Tervaniemi opiskelee koulussa myös maisteriohjelman, saa hän valmistuessaan neljät paperit: niin kandidaatin kuin maisterinkin todistuksen Kiinasta ja Yhdysvalloista. Lisäksi hän puhuu sujuvasti kiinaa, onhan se edellytyksenä koulusta valmistumiseen.

Vaikka Tervaniemen ylioppilastodistuksessa oli useita kiitettäviä arvosanoja, voi ulkomaiseen kouluun päästä vaikkei olisi kympin tyttö.

– Tykkään siitä, että ulkomailla heitä kiinnostaa myös ihminen. Suomessa lähetän paperit, he katsovat että sain äidinkielestä C:n ja vastaavat, että katsotaan joskus toiste.

Tulevissa opinnoissa hän hyppää kovaan joukkoon. Vain noin 2,7 prosenttia hakijoista sai Shanghain kampukselta opiskelupaikan.

Kampuksen toinen suomalainen

Keväällä Linda Tervaniemellä kävi hyvä tuuri. Hän voitti nimittäin arvonnassa, jossa 150 hyväksyttyä oppilasta kustannettiin Shanghaihin tutustumaan tulevaisuuden opinahjoon.

Matkan aikana hän pääsi muun muassa tapaamaan tulevia opiskelutovereitaan, seuraamaan oppituntia, keskustelemaan opettajien kanssa ja näkemään asuntolan, jossa viettäisi tulevat neljästä kuuteen vuotta. Hän oppi, että kampuksella opiskeli aiemmin toinen suomalainen, mutta tämä lopetti opintonsa muutaman kuukauden jälkeen. Tervaniemi ei kuitenkaan ole oppilaitoksessa ainut suomalainen, sillä kampuksella työskentelee suomalainen professori.

Hyppäys 62 000 asukkaan Rovaniemeltä 26 miljoonan ihmisen kaupunkiin vaikuttaa hieman jännittävän Tervaniemeä. Lapissa hän on tottunut luonnon läheisyyteen. Kaupungin tasaisuus tuli järkytyksenä.

– En ole ajatellut olevani metsäihminen. Siellä ei kuitenkaan ollut yhtään ylä- tai alamäkeä. Ajattelin, että apua, enkö pääse juoksemaan metsään, Tervaniemi muistelee.

Myös ilmansaasteet hirvittävät puhtaaseen ilmaan tottunutta naista. Shanghaissa ilmassa oli niin paljon saastetta, ettei aurinkoa näkynyt koko vierailun aikana. Ne kulkeutuivat rannikon tehdaskaupungista.

Yhteisvaikutus astman kanssa mietityttää.

– Jännittää, että lähden juoksemaan, yhtäkkiä tulee hirveä tuulahdus huonoa ilmaa ja kuolen matkalle, hän naurahtaa.

Kotiin jouluksi

Vaikka Linda Tervaniemi oli kuvitellut lähtevänsä opiskelemaan Yhdysvaltoihin, ei yllätyslähtö Kiinaan harmita. Itse asiassa hän olisi ollut valmis lähtemään vaikka Arabiemiirikuntien pääkaupunkiin Abu Dhabiin, mutta hänen vanhemmilleen se oli jo liikaa.

– He vetivät siihen viivan, sanoivat etteivät uskalla päästää tyttöä yksin sinne.

Äkkiseltään voisi ajatella, että nuori nainen tuntisi olonsa orvoksi lähtiessään miljoonakaupunkiin maailman toiselle laidalle ilman perhettä ja ystäviä. Tervaniemeä se ei kuitenkaan häiritse. Hän luottaa saavansa kavereita koulusta.

Perhe ja nykyiset ystävät ovat sen sijaan Skype-yhteyden päässä. Tarkoitus on myös vierailla kotimaassa ainakin viiden viikon pituisella joululomalla. Parin kuukauden kesäloma saattaa sen sijaan vierähtää tutkien itäistä maailmaa.

Työelämätaitoja maailmalta

Opetushallituksen vastaavan asiantuntijan Sanna Heliövaaran mukaan ulkomailla koko tutkinnon opiskelu antaa valmiuksia kansainväliselle uralle, auttaa sietämään työelämän epävarmuutta ja globaalia kilpailua. Se opettaa sitkeyttä ja rohkeutta.

– Mutta myös kykyä ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä laajemmin sekä oppia avarakatseisuutta.

Linda Tervaniemi ei vielä tiedä, aikooko palata takaisin Suomeen, kun opinnot ovat ohi. Tarkoituksena on perustaa oma yritys, joka voisi olla jotain matkailubisneksen ja kiinteistösijoittamisen väliltä.

– Mieluummin ehkä jäisin ulkomaille. Varmaan vanhuuttaan tulen takaisin tänne, jonnekin kesämökille ja asun puolet vuodesta Espanjassa.

Kommentointi sulkeutuu 28.5. kello 22.

Haja-asutusalueiden huonot bussiyhteydet hankaloittavat esimerkiksi toisen asteen opiskelijoiden kulkemista kotoa käsin opiskelujen piiriin. Huonot kulkuyhteydet voivat johtaa siihen, että opiskelupaikka valitaan muualta kuin omalta seutukunnalta. Meri-Lapin kuntien ostopalveluina hankittavat bussivuorot ovat parhaillaan kilpailutettavana.

Ammattiopisto Lappian Tornion toimipisteessä on huomattu, että kaikkein hankalinta on ollut kulkea opintojen pariin Kemijokivarresta tai Simosta.

Simolainen leipuri-kondiittori opiskelija Suwanna Väänänen joutuu kulkemaan omalla autolla Torniossa.

– Minä tulin omalla autolla, koska bussipysäkki on kaukana, neljän kilometrin päässä ja lisäksi bussiyhteydet on huonot. Esimerkiksi koulun leipomovuoroon tullaan töihin tosi varhain. Lisäksi vien usein lapsen hoitoon ennen kouluun tuloa.

Kemiläinen musiikkiteknologian opiskelija Veli-Antti Liukko kertoo, että varsinkin illalla on hankala päästä bussilla kotiin.

– Jos on illalla treenejä tai muita bändiprojekteja, niin sitten illalla on vähän vaikea päästä pois. Se viimeinen bussi Torniosta käsin Kemiin päin lähtee liian aikaisin, kun yleensä treenit menee yhdeksään asti illalla. Tällöin oma kyyti on ainoa mahdollisuus.

Bussireitti Kemijokivarresta Tornioon rakennettiin alusta uusiksi

Lapissa on lakkautettu viime vuosina bussivuoroja kannattamattomana, niinpä kunnat ovat joutuneet hankkineet ostopalveluina täydentäviä vuoroja. Meri-Lapin seutulogistikko Kirsi Ylipiessa sanoo, että nyt kun toisen asteen oppilaitokset on keskitetty pääsääntöisesti Kemiin ja Tornioon, niin tämä tulee vaikuttamaan uusien yhteyksien suunnitteluun.

– Tällä hetkellä vaikein reitti on Tervolan ja Keminmaan suunta eli Kemijokivarsi. Kemiin sieltä on perinteisesti aika hyvät yhteydet, mutta Tornion yhteyksiä meidän on pitänyt alkaa rakentamaan ihan alusta uusiksi.

Meri-Lapin seudulliset täydentävät joukkoliikennepalvelut on kilpailutettu viimeksi vuosina 2016 ja 2018. Molemmat sopimuskaudet päättyvät tänä kesänä ja uusi kilpailutus on parhaillaan käynnissä.

–Toisen asteen opiskelijat on huomioitu. Heille on räätälöity tiettyjä vuoroja ja liitäntäyhteyksiä, kun ne ei aina istu ihan sinne perinteisiin koulukuljetuksiin.

– Kunnat ovat halunneet lähteä tukemaan näiden toisen asteen opiskelijoiden kulkemista koulussa sillä lailla, että he pystyvät kotoa käsin kulkemaan, toteaa Kirsi Ylipiessa.

Valtiolta saatava tuki kattaa tällä hetkellä noin 25 prosenttia ostopalveluina hankittavien vuorojen kustannuksista. Ilman kuntien rahallista panostamista, Meri-Lapin bussiyhteydet olisivat vielä toimimattomammat kertoo Ylipiessa.

–Sen nettokustannusarvio on ehkä noin 200 000 euroa vuodessa ja siitä useampi kymmenen tuhatta euroa menee ihan puhtaasti näihin toisen asteen kuljetusten järjestämiseen.

Keskustele Lapin joukkoliikenteestä: Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lue myös:

Rovaniemen nuoret vaativat parempia bussiyhteyksiä – kaupunki lupaa pieniä parannuksia

Tornio lisäsi vuoroja ja uudisti reittejä – kaupunkilinjalle toivotaan lisää käyttäjiä

Suomen puolella Tenojoella ei saa enää ajaa vesiskoottereilla. Lapin ELY-keskuksen asettama vesiskootterikielto alueen vesistöön tulee voimaan 15. kesäkuuta. Tarkoitus on suojella varsinkin lohen elinolosuhteita ja välttää häiriötä virkistysmatkailulle ja asukkaille.

– Kiellolla vähennetään myös riskiä lohiloisen leviämiseen, sanoo ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtaja Timo Jokelainen Lapin ELY-keskuksesta.

Päätös asiasta julkaistiin tiistaina.

Vielä nyt vesijeteille ei kuitenkaan saada täyskieltoa koko Tenojoella. Norjan puoleisella rannalla Karasjoki päätti toukokuun alussa sallia niiden käytön vesistössä edellleen. Sen sijaan toinen norjalainen Tenojokivarren kunta, Tana, on kieltänyt vesiskootterit jo huhtikuussa.

Skootterikiellosta kertovia merkkejä rannoille

Suomen puolelle Tenojoen vesistöä asetetaan erillisiä vesiskootteriajon kieltäviä merkkejä. Valvonnassa eri viranomaiset tekevät yhteistyötä.

Valvonnassa voi tulla hankaluuksia, kun kieltoalue ei olekaan yhteinen. Jokelaisen mukaan suomalais-norjalainen rajajokikomissio aikoo käsitellä asiaa kokouksessaan ensi viikolla. Kyseinen komissio suositteli yhtenäistä vesiskootterikieltoa Suomelle ja kahdelle Norjan kunnalle jo viime vuonna.

Vesijetit haluttiin kieltää nyt, kun vesijettejä ei vielä liiemmälti Tenojoella näe. Lapin ELY-keskus näkee, että erä- ja luontomatkailun rinnalle skootterit eivät sovi.

– Tenojoella on perinteinen lohenpyyntitapa, joka perustuu soutamiseen ja rannalta kalastamiseen, Timo Jokelainen sanoo.

Pohjoisen kunnat eivät täysin allekirjoittaneet kieltoa

Esimerkiksi Inarin kunta kuitenkin vastusti vesiskoottereitten täyskieltoa ja olisi halunnut paikallisille mahdollisuuden käyttää niitä Tenojoen vesistössä. Myös matkailukäytössä, jos paikallinen olisi ollut sitä valvomassa.

Utsjoen kunnanhallitus päätyi kieltoa puoltavalle kannalle, mutta päätökseen jätettiin eriäviä mielipiteitä.

– On selvää, että yksilön oikeuksiin menevissä rajoituksissa näkemyksiä on useampia. Selkeää yksimielisyyttä on mahdotonta saavuttaa.

Timo Jokelaisen mukaan Utsjoen hyväksynnällä oli Inaria enemmän painoarvoa, koska valtaosin Suomen puolinen Tenojoen vesistö on pääosin nimenomaan Utsjoen puolella.

Lisää aiheesta:

Pikaista vesiskootterikieltoa puuhataan Tenolle – matkailuyrittäjä: "Mikä haitta on muutamasta vesiskootterista?"

Juhlapöydissä on tarjolla niin makeaa kuin suolaistakin. Osa takavuosien tarjottavista on muodostunut kestosuosikeiksi, jotkut ovat painuneet unohduksiin ja eräät tehneet paluun pitopöytiin.

Muistatko milloin juhlissa tarjottiin nakukakkua ja milloin kinkku-juustopiirakkaa? Valmistujaisjuhlien herkkuja koskeva visa on laadittu Marttojen ruokatietäjien avustuksella.

Lue myös:

Älä stressaa valmistujaisjuhlia – tässä vinkit ruokatarjoilun järjestämiseen

Juhlat tulossa ja kravattipakko? Ei hätää, video näyttää ohjeet solmimiseen

Keskustelu suosikkiherkuista vuosien varrelta on auki kello 22 saakka.

Vaikka Suomi mainitaan usein mallimaana, on todelliseen tasa-arvoon vielä matkaa. Sukupuoli rajaa, ohjaa ja muullakin tavoin vaikuttaa hyvin monen nuoren elämään, sanoo Suomen ensimmäisen sukupuolisensitiivisyyteen keskittyvän kouluttajakoulutuksen koordinaattori Tatu Tossavainen Loisto setlementti ry:stä.

Tossavainen vastaa muun muassa nuorisoalalla työskenteleville suunnatusta koulutuksesta, josta ensimmäiset kuusi ovat juuri valmistuneet viemään oppejaan käytäntöön eri puolille Suomea.

Hänen mukaansa sukupuolisensitiivisyyttä on tuotu esille esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisten koulutuksessa. Kaikilla sektoreilla tekemistä olisi vielä, mutta nuorten parissa työskentelevät ovat tässä ehkä hieman takamatkalla.

– Meillä sosiaalisen nuorisotyön puolella on sukupuolisensitiivisyydestä kokemusta jo kaksikymmentä vuotta, mutta laajemmin nuorisoalalla meillä on vielä paljon työtä jäljellä verrattuna siihen, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä elementtejä nuorisolaissa, Tossavainen sanoo.

Nyt valmistuneet kouluttajat työskentelevät esimerkiksi Tyttöjen taloilla ja aikuiskaveritoiminnan parissa sosiaalisessa nuorisotyössä pääkaupunkiseudun lisäksi Rovaniemellä, Kemissä, Kuopiossa, Joensuussa ja Turussa.

Poikia saa sanoa pojiksi, mutta kaksijakoon ei jumita

Mutta mitä sukupuolisensitiivisyys nuorisotyössä tarkoittaa? Halutaanko sukupuoli häivyttää? Saako Poikien talolle tulevia poikia sanoa pojiksi? Ei ja kyllä, vastaa yksi ensimmäisistä koulutuksesta valmistuneista, kemiläinen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Matti Virtasalo.

– Sukupuolisensitiivisyydellä ei pyritä häivyttämään sukupuolia vaan siihen, että löydetään tässä arjessa ja elämässä sukupuolittuneita käytäntöjä ja vaikutetaan niihin niin, että voitaisiin elää tasa-arvoisempaa elämää, Virtasalo sanoo.

Käytännön esimerkiksi käy Virtasalon mukaan vaikkapa ompelijan ammatti.

– On ihan ok, että alasta kiinnostunut nainen haluaa työskennellä ompelijana ja on onnellinen valinnastaan. Jos taas mies haluaisi ompelijaksi, mutta hänelle on sanottu että "pojat ei virkkukoukkuun koske", se ei oikein osu siihen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ajatteluun mikä meillä on, Virtasalo sanoo.

Tatu Tossavainen muistuttaa, että sukupuolisensitiivisyydessä ei silti jumittauduta perinteiseen tyttö-poika -kahtiajakoon.

– On ilman muuta tärkeää, että tunnistamme myös sukupuolten moninaisuuden. Toiminta voi olla sukupuolisensitiivistä riippumatta siitä ovatko kohteena pojat, tytöt vai muunsukupuoliset.

Sukupuolisensitiivisyys ei ota pois keneltäkään, vaan sen avulla voidaan rikastaa mahdollisuuksia kaikille, korostaa Tossavainen.

– Halutaan avartaa nuorten mahdollisuuksia sukupuolen rajoittamatta.

"Pienilläkin kohtaamisilla on iso merkitys"

Rovaniemen Tyttöjen talon johtajan Tiina Lappalaisen mukaan erityisesti koulutuksessa nousi esiin sukupuolen huomioonottavan kohtaamisen merkitys. Lappalainen on myös yksi ensimmäiseen koulutukseen osallistuneista.

– Pienilläkin kohtaamisilla on iso merkitys: miten sinua katsotaan, mitä sinulle viestitään, joudutko salaamaan jotain itsessäsi tai vastaavasti korostamaan jotain, Lappalainen konkretisoi.

Hänen mukaansa esimerkkeihin epätasa-arvosta erityisesti asenteiden tasolla törmää työarjessa jatkuvasti.

– Ei ole kauaakaan, kun tapasin nuoren naisen jota ei haluttu päästää kesätöihin metsänistutukseen pienuutensa ja heikkoutensa vuoksi, vaikka hänen pikkuveljensä kelpasi samoihin töihin ja naisella oli samasta työstä kokemusta jo muualta, kertoo Lappalainen.

Loisto setlementin kehittämä koulutus jatkuu tänä vuonna vielä syksyllä. Sen jälkeen maahan on saatu ensimmäiset 18 ammattilaista jakamaan oppejaan sukupuolisensitiivisestä ajattelusta. Ainakin pohjoisessa koulutukselle on kysyntää ja tarvetta nuorisotyötä tekevien keskuudessa, uskoo Lappalainen.

– Käytännössä meillä muuttuu vapaaehtoistemme koulutuksen sisältö hieman. Teemme jo nyt oppilaitosyhteistyötä, ja koulutamme eri alojen ammattilaisia, mutta haluaisimme tehdä sitä vielä laajemmin ja kattavammin, Lappalainen suunnittelee.

Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.

Lue myös:

Ahtaat sukupuoliroolit kaventavat yhä monien poikien elämää – Poikien Puhelin haluaa moninaistaa miehen mallia: "Itsekin välillä hämmästyn, miten paljon erilaisuus vielä häiritsee osaa pojista"

Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin

Railey, 6, ja Aurora, 4, ovat sukupuolineutraalin päiväkodin kasvatteja – “Moni luulee, että haluamme tehdä lapsista homoseksuaaleja"

Vuosittain sulavan lumen alta ympäristöstä paljastuu ruma näkymä. Katujen varret, maanteiden levähdyspaikat ja ojan pohjat täyttyvät muovisista käärepapereista, tupakan tumpeista ja metallisista purkeista.

Ihmisen jättämät roskat täytyy toisen ihmisen kerätä yksitellen maastosta. Ympäri Ylä-Lappia järjestetäänkin joka kevät erilaisia siivoustapahtumia, joissa vapaaehtoiset siivoavat kotipaikkakuntansa ympäristöä.

Ivalolainen Hannele Pitkänen yhdisti siivoustalkoilun lauantain ulkoiluun. Ivalon kylä on Piirosen mielestä muuten todella siisti, mutta roskia leviää ympäriinsä tuulen mukana.

– Minua ärsyttää roskaaminen. Ei minulla sinänsä ole mitään tiettyä roskaa vastaan, mutta oman ja toisten elinympäristön pilaaminen ärsyttää. Ja varsinkin täällä pohjoisessa, jossa luonto on herkkää ja lähellä, kertoo Pitkänen.

Mikromuovia ja kemikaaleja – pieni tupakantumppi on ongelma suuri luonnolle

Roskaaminen on maailmanlaajuinen ongelma eikä siltä olla vältytty myöskään Suomen Lapin luonnossa. Roskat eivät vain rumenna maisemakuvaa, vaan vaikuttavat laajasti myös luontoon ja eläimiin.

Esimerkiksi tupakantumppeja päätyy vuosittain miljardeja luontoon. Maailman yleisimmäksi roskaksi todettu tupakantumppi eli filtteri luokitellaan muoviksi, joka sisältää myrkyllisiä kemikaaleja. Tupakantumppi ei maadu, vaan hajoaa hitaasti mikromuoveiksi.

Myös Ivalon siivoustalkoiden järjestäjä on huolissaan nimenomaan tupakantumppien määrästä.

– Tupakantumppia voi sanoa kaikista näistä roskista hankalimmaksi ja myös hankalimmaksi kerättävänä, kertoo Ilkka Roininen.

Inarin luonnonystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Roininen uskoo, että ihmisillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, millaisia vaikutuksia roskilla on luontoon pitkällä aikavälillä.

– Emme elä täällä pohjoisessakaan missään lintukodossa: roskia löytyy jo esimerkiksi Huippuvuorilta isoja määriä, vaikkei siellä ole paljoa asutusta, pohtii Roininen.

– Roskat kulkeutuvat luontoon ihmisten mukana. Tälle pitäisi löytää toimivia ratkaisuja, hän jatkaa.

Maanteiden levähdyspaikat muuttuneet kaatopaikoiksi Lapissa

Huolimaton roskaaminen on yleinen ongelma Lapin maanteiden varsilla. Esimerkiksi Käsivarren suosittujen levähdyspaikkojen kunto ja häikäilemätön roskamäärä nousee jopa raivon aiheeksi joka kesä.

Enontekiöläinen Minna Näkkäläjärvi on väsynyt jokavuotiseen luonnon turmeluun. Erityisesti Ruijantien levähdyspaikka muuttuu keväisin kaatopaikaksi. Roskat leviävät tuulen mukana äyräitään täynnä olevista jäteastioista lähiympäristöön.

– Se näyttää ihan järkyttävältä! Parkkipaikalla on roskia levinnyt ympäri jänkää, ja jäteastiaa ei ole tyhjennetty. En ymmärrä, miten se on edes mahdollista. Paljon puhutaan merten roskaamisesta, mutta ihan samalla tavalla täälläkin tämä ilmiö näkyy, kertoo Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärvi kertoo roskausongelman kestäneen jo pitkään, eikä jäteastioita ole tyhjennetty tarpeeksi usein.

– Kai nyt näitä pitäisi tyhjentää useammin, kun roskaa kertyy niin paljon. Jos jäteastioita täytyy olla tienvarsilla, niin kyllä niistä tulee huolehtia myös paremmin, kysyy Näkkäläjärvi.

Roskaaminen aiheuttaa päänsärkyä viranomaisillakin – "Yksi ratkaisu on jäteastioiden poistaminen"

Tunturi-Lapin aluevastaava Vesa Joona Lapin ELY-keskuksesta on myös harmillisen tietoinen Enontekiön alueen roskausongelmasta. Hän vakuuttaa, että urakoitsijat lähtevät pian siivouskierrokselle.

Hän osoittaa syyttävällä sormella niin rekkakuskeja kuin kotitalouksia. Levähdyspaikkojen roskaisuus on lisääntynyt rekkaliikenteen lisääntyessä.

– Kyllä se siltä näyttää, että pysähdys- ja levähdyspaikkoja on talven aikana käytetty. Roskaa on todella paljon ja osa paikoista on aika ryötässäkin kunnossa. Varsinkin sellaisissa paikoissa, jotka on vähän syrjässä tiestä, ei ilman kumisaappaita kehtaa luiskaan lähteä kävelemään. Se on yleinen käymälä ja roskavarasto, kuvailee Joona.

Alati lisääntyvä roskan määrä turhauttaa eikä suoria ratkaisuja löydy Lapin Ely-keskukseltakaan. Levähdyspaikkojen jäteastioihin ja niiden edustalle ei päädy vain matkailijoiden roskat, vaan sinne kantautuvat Joonan mukaan myös kotitalousjätteitä.

– Sinne kannetaan kaikki, mitä kotoa sattuu löytymään. Autoilijan roskia on vain murto-osa noista, että kyllä sinne jonkun täytyy niitä kantaa. En tiedä, mitä tälle tekisi, harmittelee Joona.

Joonan mielestä yksi ratkaisu voisi olla, että isot jäteastiat poistetaan niiltä alueilta, joissa ei ole asutusta.

– Kun jäteastioita on teiden varsilta poistettu, ovat ne siisteytyneet siinä mielessä, että sinne ei ole niin paljon kannettu kiinteistöjätettä, pohtii Joona.

Valmistujaisiaan juhlivat voivat viettää lauantaina juhlapäivää monin paikoin aurinkoisessa säässä, kertoo Ilmatieteen laitos.

Huomenna perjantaina sateita tulee aamulla pääkaupunkiseudulla, maan itäosassa ja pohjoisessa. Sateet siirtyvät päivän aikana vauhdilla itään. Pohjanmaalla tulee sadekuuroja illalla.

Valmistujaispäivänä eli lauantaina sää on suurimmaksi osaksi aurinkoista. Sadekuuroja tulee lauantaina lähinnä pohjoisessa.

Lämpötilat keikkuvat maan etelä- ja keskiosassa 15–20 asteen tietämillä, kertoo Ilmatieteen laitos tiedotteessa. Pohjoisessa jäädään lauantaina alle 15 asteen. Sateita on luvassa illalla, kun lännestä saapuu sadealue.

– Maan etelä- ja keskiosassa sunnuntain vastainen yö on sateinen. Pohjoisessa sää poutaantuu, sanoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

Sunnuntaina sateita saadaan pohjoisessa ja idässä, mutta Länsi-Suomessa on luvassa kaunis kesäpäivä.

Sää lämpenee ensi viikolla

Ensi viikolla sää näyttäisi lämpenevän, mutta myös uusia sadealueita kulkee Suomen yli tiuhaan tahtiin. Sateita saadaan eri puolilla Suomea.

– Etelässä päästään viikon alkupuolella yli 20 asteen silloin, kun ei sada.

Borgströmin mukaan tiistaista torstaihin mitataan todennäköisesti myös hellelukemia. Helteet painottuvat näillä näkymin maan eteläosaan. Ennuste on vielä ensi viikon suhteen epävarma.

– Hyvässä lykyssä Lapissakin voi olla 20 astetta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kaivosyhtiö Hannukainen Mining lupaa pienentää purkuvesien metallipitoisuuksia Muonionjokeen. Kolariin suunnitellun kaivoksen päästöt etenkin Muonionjokeen ovat herättäneet huolta. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus on aiemmin arvioinut, että kaivoksen päästöt voisivat jopa tappaa äkillisesti lohia.

– Tarkennetut vesienkäsittelysuunnitelmat vaikuttavat moneen asiaan ja tästä syystä sekä kuormituslaskelmat että vaikutukset vedenlaatuun ja vesieliöstöön päivitetään vielä myöhemmin tänä vuonna tehtävään ympäristölupahakemuksen täydennykseen, Hannukainen Mining Oy:n hankejohtaja Jaana Koivumaa sanoo yhtiön tiedotteessa.

Samalla yhtiö aikoo laittaa ajan tasalle myös hankkeen kaivannaisjätteen hallintasuunnitelman sekä sulkemissuunnitelman.

Kun Hannukaisen kaivosyhtiö saa Pohjois-Ruotsin Kaunisvaaran kaivoksen päästölaskelmat, kahden kaivoksen aiheuttamat yhteisvaikutukset voidaan myös päivittää.

Kaunisvaaran kaivoksen rikastushiekan pumppaaminen suolle on herättänyt huolta paikallisissa ihmisissä. Esimerkiksi suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on aiemmin ilmaissut huolensa siitä, miten kaksi kaivosta vaikuttaisivat yhdessä Tornionjoen vesistöalueeseen.

– On tärkeää saada kaikki hankkeen vaikutusarviot ja suunnitelmat selkeiksi, jotta voimme hallita sekä minimoida ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja riskejä. Haluamme luoda kestävää, kotimaista kaivostoimintaa, Koivumaa jatkaa.

Hannukainen Mining antoi vastineensa ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta saatuihin lausuntoihin keskiviikkona. Kaivoksen luvista päättää aikanaan Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Hannukaisesta aiotaan louhia rautamalmia, sivutuotteina saataisiin kuparia ja kultaa.

Kaivosyhtiö on toivonut aloittavansa Hannukaisen kaivoksen rakentamisen vuonna 2021 ja tuotannon pääsevän käyntiin vuonna 2023. Kaivoksen rakentaminen ja toiminnan aloittaminen maksaa arviolta 200-300 miljoonaa euroa.

Kova tuuli on aiheuttanut useita tehtäviä pelastuslaitokselle Meri-Lapissa. Vahingontorjuntatehtäviä ovat aiheuttaneet kaatuneet puut sekä tuulen voimasta irronneet kattorakenteet.

Esimerkiksi Tietokadulla Kemin Kivikankaalla ammattikorkeakoulun rakennuksesta on rullaantunut kattohuopaa irti laajalta alueelta.

Lisäksi Kemin Syväkankaan koululta on sähköt poikki. Asiaa selvitetään parhaillaan.

Myös energialaitosten työntekijät ovat työskennelleet sähköjen palauttamiseksi. Lapissa tuuli on katkonut perjantaina sähköjä laajalti. Keminmaan Energian alueella sähköttä on lähes 900 asiakasta ja Rovakairan alueella Rovaniemellä ja Kittilässä lähes 1000 asiakasta.

Koko maassa ilman sähköjä on nyt yli 4500 asiakasta. Tiedot käyvät ilmi Energiateollisuuden ylläpitämästä kartasta.

Valmistujaispäivää vietetään epävakaisessa säässä. Etelä- ja Keski-Suomessa on lauantaina aamupäivällä poutaista ja jopa aurinkoista, mutta iltapäivästä pilvistyy. Sitten tulevat sateet

– Iltapäivällä kello 15:n aikaan saderintama on Ahvenanmaan yllä ja saaristomerellä. Kuuden aikaan se yltää jo tukevasti Länsi-Suomeen, ennustaa Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Sateet kulkeutuvat iltayhdeksään mennessä Etelä- ja Keski-Suomen ylle. Siinä vaiheessa Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ei vielä sada, mutta myöhään illalla saderintama on kulkeutunut jo itäänkin.

– Kyllä siinä lakki kastuu, Huutonen varoittelee itäsuomalaisia juhlijoita.

Pohjois-Lapissa on sateista koko päivän, ja Etelä-Lapissakin voi aamupäivän aikana sadella. Etelä-Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa kuitenkin säästyvät illan saderintamalta.

Perjantain hurjat tuulet heikkenevät lauantaihin mennessä, mutta illan matalapaine pistää taas uutta puhtia tuuleen.

Lämpötila on etelässä, kaakossa ja Päijät-Hämeessä 17–20 astetta. Keski-Suomessa liikutaan 15 asteen korvilla. Pohjois-Pohjanmaalla ollaan 10–15 asteessa ja Ylä-Lapissa 5–10:ssä.

Tulli epäilee kahden miehen tuoneen Suomeen yli 2 200 kiloa nuuskaa ja kaupanneen sen pääkaupunkiseudulla. Tapaukseen liittyy myös rahanpesua.

Nuuskan salakuljetuksesta on epäiltynä kaksi pääkaupunkiseudulta kotoisin olevaa noin 30-vuotiasta miestä. Tullin esitutkinnan mukaan nuuskaa on salakuljetettu yli 30:llä eri kerralla Ruotsista Suomeen viime kesästä alkuvuoteen 2019. Nuuska on hankittu pohjoisruotsalaisesta nuuskakaupasta.

Nuuskan salakuljettamiseen on käytetty epäiltyjen omia, vuokrattuja ja autoliikkeestä koeajossa olevia autoja. Nuuskaa on levitetty jälleenmyyjille ja kuluttajille pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Levityksessä on käytetty muun muassa sosiaalista mediaa.

Tulli paljasti epäiltyinä olevat miehet, ja heidät otettiin kiinni nuuskan salakuljetusmatkan päätteeksi tammikuussa 2019. Silloin miesten käyttämästä autosta takavarikoitiin nuuskaa noin 150 kiloa.

Myös nuuskan tilaajille tulossa syytteitä

Tulli tutkii tapausta törkeänä veropetoksena ja salakuljetuksena. Nuuskaa tilanneita henkilöitä epäillään törkeästä veropetoksesta ja veropetoksesta sekä salakuljetuksesta.

Vältettyjen valmisteverojen määrä on yhteensä noin 850 000 euroa. Tulli on tutkinut myös useita rahanpesurikoksia nuuskakaupan rahaliikenteestä.

Tapauksen esitutkinta valmistuu pian, ja se siirtyy lähiaikoina syyteharkintaan Lapin syyttäjänvirastoon.

Lapin linnuston kesä on alkanut varsin epätasaiseen tahtiin: muun muassa viirupöllöt ja talitiaiset hoivaavat jo poikasiaan, kun viimeiset muuttolinnut eivät ole edes ehtineet vielä Rovaniemen korkeudelle.

Lappiin kesäksi pesimään tulevien lintujen muuttovaihe alkaa olla loppusuoralla.

– Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueella on tällä hetkellä tullut noin 150 lajia. Kutakuinkin 25 lajia vielä puuttuu. Monien hyönteissyöjälintujen kuten meidän yleisimmän lajin pajulinnun pääjoukko on vielä kokonaan tulematta, kertoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yliopistotutkija Jukka Jokimäki.

Pajulinnun lisäksi esimerkiksi yleisimmistä lajeista lehtokerttu ja ruokokerttunen ovat vielä tulematta.

Esimerkiksi kirjosiepon kumppanin ja pesäkolon etsintä on kiivaimmillaan napapiirin korkeuksilla. Etelämpänä kirjosieppo on varmasti jo hautomisvaiheessa, mutta pohjoisempana pesintä on vasta alkuvaiheessa.

Kiireisimmät pesijät jo poikasvaiheessa

Varhaisimmat muuttajat ovat jo ehkä rauhoittuneet haudontavaiheeseen, mutta suuri osa Lappiin tulleista lintulajeista etsii vielä kiivaasti kumppania, kuten Rovaniemen kaupungin keskustan tuntumasta pesäkolon valinnut kaunis oranssinhohtoinen leppälintu.

Ennen vappua Pohjois-Suomea hellinyt lämpöaalto sai muuttolinnut liikkeelle hieman tavanomaista aikaisemmin.

– Ennen vappuahan tänne oli tullut todella paljon lintuja, että kevät oli edessä varmaan puolitoista viikkoa. Sitten tuli tämä kylmempi jakso ja tällä hetkellä ollaan ihan normaalissa tilanteessa, arvelee lintujen elämää Lapissa työkseen tutkiva Jukka Jokimäki.

– Ensimmäiset linnut kuten talitiainen ruokkii jo poikasiaan joissakin paikoissa ja räkättirastaat hautovat ja varmaan kohta myös ensimmäiset sorsapoikueet tulevat näkyviin. Tästä se jatkuu niin, että kiireisimmät alkavat muuttaa kohti etelää, kuten kuovinaaras jo lähti kohti etelää, Jokimäki jatkaa.

Pöllöt aloittavat pesimäpuuhat jo lopputalvella

Haukkojen pesintätilanne vaihtelee myös sen mukaan, ovatko muuttajia vai eivät.

– Haukat ovat pääsääntöisesti hautomisvaiheessa. Kanahaukoilla voi olla jopa poikaset, mutta esimerkiksi mehiläishaukka ei ole vielä saapunut Lappiin. Varmaan tällä viikolla ja ensi viikon aikana sekin saapuu tänne, arvelee rovaniemeläinen rengastaja ja lintuharrastaja Mikko Lantto.

Ympäri vuoden Suomessa viihtyvien pöllöjen pesintä on myös pitkällä. Pöllöt aloittavat kuhertelut ja puputuksen tavallisesti jo helmikuussa.

Tästä hyvänä esimerkkinä on pohjoisessa harvinainen viirupöllö. Rovaniemen lähialueella olevassa viirupöllön pesäkolossa ovat jo poikaset hoivattavana.

Uros kantaa pesään myyriä, jotka emä paloittelee poikasille sopiviksi paloiksi. Lantto korostaa, että pöllöjen pesintärauhaa ei saa eikä kannata häiritä.

– Jos vahingossa sattuu pesän lähelle ja kuulee varoittelevan pöllön niin kannattaa ehdottomasti vetäytyä nopeasti samaan suuntaan kuin mistä oli tullut. Esimerkiksi viirupöllö on äärimmäisen aggressiivinen varsinkin nyt kun poikaset ovat ihan pieniä. Se tulee ihan kiinni asti jos liian lähelle pesää eksyy.

Maanantaita vietetään koko maassa vielä melko viileässä ja epävaikaisessa säässä, mutta tiistaina säässä tapahtuu äkkikäännös ja ilma lämpenee nopeasti. Paikoin hätyytetellään jo hellerajoja, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Loppuviikkoa kohden sää lämpenee entisestään. Viikon lämpimimmät päivät näyttävät tämän hetkisen ennusteen mukaan osuvan torstaista sunnuntaille ulottuvalle jaksolle.

– Kesän toistaiseksi korkeimpia lämpötiloja mitataan viikon loppupuolella. Mittari saattaa paikoin nousta maan etelä- ja keskiosissa 30 asteen tuntumaan, Kotakorpi ennustaa.

Hellerajan paremmalla puolella käydään Lappia myöten, Pohjois-Lapissa lämpötila jää kuitenkin parhaimmillaan parinkymmenen asteen tuntumaan.

Yölämpötilat ovat loppuviikosta koko maassa yli 10 asteessa ja lämpimimpinä päivinä Kotakorven mukaan on mahdollista, että yölämpötilakin jää aluettain lähelle 20 astetta.

Koululaisten ensimmäinen lomaviikkoon mahtuu niin aurinkoa ja poutasäätä kuin sateitakin.

– Helteiden mukana kehittyy paikoitellen sade- ja ukkoskuuroja, Kotakorpi kertoo.

Puolustusvoimat juhlistaa tänään lippujuhlan päivää valtakunnallisessa paraatissa Rovaniemellä. Voit seurata päivän tapahtumia Ylen kanavilla.

Paraatikatselmus alkaa Rovaniemen keskuskentällä kello 12. Paraatin ohimarssi on vuorossa kello 13.15 alkaen Jätkänkynttilän sillalla. Tätä seuraa vielä Hornet-hävittäjän esityslento kello 14. Paraatijärjestelyistä Rovaniemellä vastaa Lapin lennosto.

Paraatin ottaa vastaan Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen, ja paraatijoukkoja komentaa Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen. Kenttähartauden pitää Ilmavoimien kenttärovasti Kari Mannermaa.

Paraatissa on mukana joukkoja Maa-, Meri- ja Ilmavoimista sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta, Rajavartiolaitoksesta ja veteraani- sekä maanpuolustusjärjestöistä. Osallistujia on yhteensä noin tuhat.

Ohimarssissa on mukana lisäksi noin 50 ajoneuvoa. Paraatin ylilentoihin osallistuu paitsi Ilmavoimien hävittäjiä myös Maavoimien helikoptereita.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on virallinen liputuspäivä. 4. kesäkuuta on myös Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymäpäivä.

Lue lisää:

Arktinen ulottuvuus palasi sotilaspolitiikan keskiöön – Ilmavoimien komentaja: Puolustusvoimien pitää pystyä toimimaan koko maan alueella

Puolustusvoimien lippujuhla myllää Rovaniemen keskustan liikenteen – vaikuttaa myös bussiliikenteeseen

Pekka Toverista kenraalimajuri ja Tuomas Tiilikaisesta lippueamiraali

Puolustusvoimien paraatisivusto

Arktinen ulottuvuus on palannut sotilaspolitiikan keskeiseksi painopisteeksi, arvioi Ilmavoimien komentajana kaksi kuukautta sitten aloittanut kenraalimajuri Pasi Jokinen.

– Se alleviivaa sitä, että Puolustusvoimien pitää pystyä toimimaan koko maan alueella: sekä etelän hallintokeskuksissa että pohjoisilla alueilla, että mitään erityisiä tyhjiöitä tai spekulaation kohteita ei pääse syntymään, Jokinen linjaa Ylen haastattelussa.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati järjestetään tänään Rovaniemellä, ja paraatin järjestelyistä vastaa Lapin lennosto. Paraatin vastaanottaa Ilmavoimien komentaja Jokinen. Itsenäisyyspäivän paraatin ohella lippujuhlaparaati on yksi niistä vuosittaisista perinteistä, joiden aikana kansalaiset pääsevät lähietäisyydeltä tutustumaan Puolustusvoimien osaamiseen.

Perinteikäs varuskuntakaupunki Rovaniemi ja Ilmavoimat sopivat hyvin kuvaan juuri näihin aikoihin: Suomi on paraikaa päättämässä elinkaarensa huipulla lentävien Hornet-hävittäjien korvaajia.

Hallitusneuvotteluiden yhteydessä nousi esiin keskustelu siitä, mikä on sopiva määrä korvata Suomen 1990-luvulla hankkimat 64 Hornetia. Vastikään maanantaina julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu, että "Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti".

– Koneiden määrä on tärkeä tekijä. Me olemme iso maa ja meidän pitää operoida monessa suunnassa yhtä aikaa ja se vaatii tietyn määrän runkoja. Ja määrä on myöskin laatua, Jokinen valaisee.

Ruotsin pääministerin avaus "myyntipuhetta"

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven arvioi tarkalleen kuukausi sitten Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö helpottuisi, jos suomi valitsisi Hornetien tilalle ruotsalaishävittäjät. Ilmavoimien komentaja Jokinen kuitenkin muistuttaa, että yhteistoiminta Ruotsin kanssa sujuu jo nyt, vaikka maiden konetyypit ovat erilaiset.

– Kyllä tässä paljon myyntipuhetta on. Kumppanuus Ruotsin kanssa on erittäin hyvää tälläkin hetkellä, vaikka meillä ei samaa konetyyppiä ole. On selvää, että sitten kun valinta tehdään, niin tämän niin sanotun pääkäyttäjän kanssa toiminta todennäköisesti nousee korotetulle tasolle siinä alkuvaiheessa koulutuksiin ja muihin liittyen.

– Mutta kaikki nämä kandidaatit, jotka tässä nyt ovat pöydällä, ovat Euroopassa läsnä, ja joka tapauksessa tämä toiminta on luonnollista minkä tahansa valinnan seurauksena, Jokinen arvioi.

Pohjoisen ACE-harjoitus toiminnallisesti lähellä Red Flag -harjoitusta

Yhtenä osoituksena Ilmavoimien monikansallisesta toiminnasta se on ollut vastikään järjestämässä kansainvälistä ACE 19 -lentotoimintaharjoitusta, joka on mittakaavaltaan vuoden laajimpia harjoituksia Euroopassa. Järjestelyvastuussa olivat Ruotsin, Suomen ja Norjan ilmavoimat, mutta mukana oli kaikkiaan yli sata ilma-alusta yhdeksästä maasta. Esimerkiksi Rovaniemen tukikohdassa operoi suomalaisten lisäksi amerikkalaisia Horneteja ja tanskalaisia F-16-hävittäjiä.

– Ilmavoimien harjoituksilla tähdätään yhteensopivuuden lisäämiseen ja kasvattamiseen. Kumppanien kanssa toimiminen on tärkeää. Jos valtionjohto jossain tilanteessa päättää apua pyytää ja sitä saadaan, niin kyllä sen täytyy aika nopeasti tähän meidän toimintaamme pystyä integroitumaan. Samalla saadaan hyvää oppia ja näkemystä kumppaneiden toimintamalleista ja pystytään kehittämään omaa toimintaa, Jokinen kuvailee harjoituksen tavoitteita.

Samaan aikaan kun Suomi valitsee uutta monitoimihävittäjää, Ilmavoimat osallistuukin aktiivisesti kansainvälisiin sotilaslentotoiminnan harjoituksiin. Viime syksynä se oli mukana Alaskassa järjestetyssä, vaativimpana pidetyssä Red Flag -harjoituksessa. Kenraali Jokisen mukaan Rovaniemen harjoitus ei tästä paljoakaan poikennut.

– Jos ajattelee näitä operaatioita, mitä siellä (Red Flagissä) tehdään ja minkälainen kalustomäärä siellä on, niin siitä ei jäädä (ACE 19:ssä) ollenkaan jälkeen. Maalijärjestelmät ja järjestelyt maassa ovat hieman vaatimattomampia kuin näissä Flag-harjoituksissa.

Jokisen mukaan suomalaisten Red Flag -harjoituksessa saavuttamat hyvät tulokset ovat tärkeä osoitus myös ulospäin Ilmavoimien kyvykkyydestä.

– Se osaltaan vahvistaa sitä näkemystä, kun väistämättä Suomen Ilmavoimien suorituskykyä arvioidaan Suomen rajojen ulkopuolelta. Se on osoitus siitä, että toiminta on laadukasta ja se on hyvällä tasolla.

Lemmenjoen tapaus "yllättävänkin raskas taakka"

Ilmavoimien syksyllä 2017 järjestämän Lemmenjoen kohutun vapaaehtoisen kertausharjoituksen tapahtumia on setvitty oikeudenkäynnissä, jossa odotetaan vielä tuomiota. Jokisen mukaan tapaus on kuitenkin jo nyt heikentänyt Ilmavoimien julkisuuskuvaa.

– Mediakuva ei tietenkään ole kiiltävin mahdollinen. Nämä varsinaiset tapahtumat siellä Lemmenjoen majalla, mitä tässä nyt oikeudenkäynnissä saatiin seurata, niin olihan se aika karua kuultavaa ja siinä mielessä täysin Ilmavoimien arvojen vastaista toimintaa. En missään muotoa sitä hyväksy. Olen tosi pahoillani siitä, että yhteistyökumppanit ja omakin väki, ketkä siellä oli, joutuivat tämän kokemaan.

Tapaus on jo saanut Ilmavoimat miettimään toimintaansa vastaavissa yhteyksissä sekä kiinnittämään huomiota hallinnon prosesseihin.

– Reagoitu sillä tavalla, että koetetaan toimia oikein, noudatetaan ohjeita ja paljon on keskusteltu. Tämä on itse asiassa ollut kyllä yllättävänkin raskas taakka tiettyjen henkilöiden osalta, Jokinen kertoo.

Koulutukseen tehoa digitaalisuudesta ja simulaatiosta

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS julkaisi viime syksynä kyselytulokset, joiden mukaan erityisesti nuorten maanpuolustustahto on heikentynyt. Ilmavoimien komentaja näkee tuloksessa haasteita, mutta poimii toisaalta samasta kyselyaineistosta esiin myös rohkaisevia tuloksia.

– Totta kai laskeva trendi ei koskaan ole hyvä, mutta tässähän oli kyse nimenomaan siitä, että pitääkö aseellisesti puolustautua kaikissa tilanteissa. Mutta sitten vastapainona siinä oli, haluaako henkilö itse kykyjensä ja taitojensa mukaisesti puolustaa tätä maata, ja siinä vastausprosentti oli todella ylhäällä. Siinä mielessä tilannetta seurataan, mutta tässä ei vielä erityistä syytä huoleen ole.

Puolustusvoimat panostaa 2000-luvulla syntyneisiin nuoriin erityisellä Koulutus 2020 -ohjelmalla, jolla se pyrkii ajanmukaistamaan koulutustaan.

– Se näkyy kasvavina digitaalisina palveluina ja simulaatioiden hyödyntämisenä, nykyaikaisina opetusmenetelminä väsyttävien luentosaliluentojen sijaan, Jokinen tiivistää.

Yle tiedusteli tuoreelta Ilmavoimien komentajalta myös terveisiä niille tytöille ja pojille, jotka jo haaveilevat pääsystä Hornetia seuraavan hävittäjäsukupolven ohjaimiin.

– Ei mitään muuta kuin jatkakaa unelmointia. Tehkää kovasti töitä sen eteen, että kunto pysyy hyvänä ja opinnot sujuvat. Sen jälkeen testeihin, ja kaikki on mahdollista.

Suomen puolustus on nojannut nyt jo sadan vuoden ajan asevelvollisuusjärjestelmään. Jokisen mukaan maanpuolustuksen tukijalka on kestänyt ajan hammasta vain siksi, että sitä on pidetty ajantasalla.

– Se kestää, kun se pidetään ajanmukaisena. Ja toki täällä Suomessa me olemme onnistuneet jalostamaan tästä tuotteesta meidän suorituskykyjämme palvelevan ja meidän sodanajan joukkojamme hyvin tuottavan ja kansainvälisestikin tunnustetun konseptin. Ja se on ajantasainen ja sitä kautta hyväksytty.

Rovaniemellä 4.6. järjestettävää puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallista paraatia voi seurata tänään suorana Yle Areenasta, TV1:stä ja Radio Suomesta. TV1:ssä paraatista lähetetään myös koostelähetys kello 17.10 alkaen.

Lue lisää:

Ilmavoimat siivittää puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatia Rovaniemellä – katso suorana kello 11.55

Lemmenjoen kohuharjoituksen jälkipyykki päättyi oikeudessa – ex-komentaja Ylelle: "Ei ole kyse epäterveestä kulttuurista eikä hyvä veli -verkostosta"

Stefan Löfven Ylen Ykkösaamussa: Maiden yhteistyö helpottuisi, jos Suomi ostaisi ruotsalaishävittäjiä – "Gripen on fantastisen hyvä kone"

Yle vieraili etukäteen ihmetellyssä armeijan Bold Quest -tapahtumassa – ei pidä sanoa harjoitukseksi, taustalla "kohtuullisen iso Excel-tiedosto"

Elektronista sodankäyntiä ja ilmatorjuntaa – Katso video: suomalaiset hakevat oppia Alaskasta tulevia ilmasotaharjoituksia varten

Näin Suomelle kaupataan miljardien hävittäjiä – Ylen reportaasi Yhdysvaltain aseteollisuuden ytimestä

Uudenlainen varusmieskoulutus säästää aikaa ja patruunoita, kamiinan lämmityskin opitaan videolta – "Kuulostaa puiselta, jos joku selittää"

Pekka Toverista kenraalimajuri ja Tuomas Tiilikaisesta lippueamiraali

Ilmavoimat vähentää merkittävästi kohutun Lapinmajan käyttöä Inarin Lemmenjoella, kertoo Keskisuomalainen. Lehden mukaan muutos johtuu Pääesikunnan tuoreesta määräyksestä.

Puolustusvoimien yhteistoiminta- ja sidosryhmätilaisuudet järjestetään vastedes ensisijaisesti Puolustusvoimien omissa tai valtionhallinnon yhteisissä tiloissa, joista ei synny tilakustannuksia. Lemmenjoen Lapinmajaa hallinnoi Ilmavoimien Lapinmaja -säätiö, joka perii majan käytöstä tilavuokraa.

Kenraalimajuri Pasi Jokisen mukaan uusi linjaus on myös se, että vapaaehtoisten harjoitusten käyttö sidosryhmä- ja virkistystoimintaan kielletään yksiselitteisesti.

Karjalan lennosto järjesti syksyllä 2017 Lemmenjoen Lapinmajalla vapaaehtoiseksi harjoitukseksi kutsutun sidosryhmätilaisuuden, jonka jälkipyykkiä pestään rikostutkinnassa ja oikeudessa.

Selvityksen alla on muun muassa se, reagoiko Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg riittävän nopeasti ja kattavasti saatuaan tietää Lemmenjoen harjoituksen johtajan, eversti Markus Päiviön epäasiallisesta käytöksestä ja Ilmavoimien silloisen komentajan Sampo Eskelisen toimista tähän liittyen. Päiviön epäillyn epäasiallisen käytöksen on kerrottu liittyneen hänen alkoholinkäyttöönsä.

Keskisuomalaisen mukaan Pääesikunta antoi huhtikuussa määräyksen, jonka mukaan yhteistoiminta- ja sidosryhmätilaisuuksissa alkoholia voidaan tarjota enintään kolme ravintola-annosta ja pääsääntöisesti aterian yhteydessä.

Lue lisää:

Presidentti Niinistö Lemmenjoen-tapahtumista: "Yksi kulttuuri päättyi nyt" – Haastattelu katsottavissa Areenasta

Lemmenjoen kohuharjoituksen jälkipyykki päättyi oikeudessa – ex-komentaja Ylelle: "Ei ole kyse epäterveestä kulttuurista eikä hyvä veli -verkostosta"

Lemmenjoen kohuharjoituksen sekava jälkipyykki: Ilmavoimien ex-komentaja odotti ohjeita – pääesikunnassa ei tietoa rikosepäilyistä

Rivosta nimittelystä Lemmenjoen harjoituksissa syytetty ex-komentaja katuu puheitaan: "Myönnän, että näin on päässyt käymään"

Lemmenjoen kertausharjoituksia käsitellään nyt hovioikeudessa – Ex-komentajan ryöpytyksen kohteeksi joutuneet: Haukkui munattomaksi mieheksi ja tyhmäksi nahkapääksi