Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatin odotetuin osuus, paraatijoukkojen ohimarssi, järjestettiin Rovaniemellä Jätkänkynttilän sillalla.

Ohimarssiin osallistui tällä kertaa noin tuhat marssijaa ja noin 50 ajoneuvoa. Paraatin ylilentoja jouduttiin supistamaan aiotusta hunojen sääolojen takia. Ylilentoon osallistui Ilmavoimista lopulta vain yksi Hornet-hävittäjä. Pilvet Rovaniemellä olivat matalalla alueella vallinneen sateisen säärintaman takia.

Ohimarssin moottoroidussa osassa esiteltävässä taisteluosastossa ajoi mm. kaksi Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunua. Marssijonossa nähtiinmyös eteläkorealainen K9 Thunder -panssarihaupitsi, jonka Puolustusvoimat on vakiinnuttanut osaksi valtakunnallisten sotilasparaatien ohimarssikalustoa nyt jo useamman vuoden ajan.

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen otti ohimarssin vastaan Jätkänkynttilän sillalla seurassaan sotaveteraani Jorma Savukoski ja Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

Ohimarssin jälkeen Lapin lennoston oli määrä järjestää Rovaniemellä vielä erillinen Hornet-hävittäjän esityslento, joka kuitenkin jouduttiin perumaan sääolojen takia.

Lue lisää:

Arktinen ulottuvuus palasi sotilaspolitiikan keskiöön – Ilmavoimien komentaja: Puolustusvoimien pitää pystyä toimimaan koko maan alueella

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatikatselmus järjestettiin Rovaniemen keskuskentällä – katso tallenne Ylen lähetyksestä

Pekka Toverista kenraalimajuri ja Tuomas Tiilikaisesta lippueamiraali

Puolustusvoimien lippujuhla myllää Rovaniemen keskustan liikenteen – vaikuttaa myös bussiliikenteeseen

Puolustusvoimien paraatisivusto

Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraati, kalustonäyttely ja ohimarssi vetivät Rovaniemen keskustaan tuhansittain ihmisiä sateisesta säästä huolimatta. Kadunvarret olivat keskustassa ja Jätkänkynttilän sillalla mustanaan ihmisiä, vaikka sadepilvet roikkuivat niin alhaalla, että Ilmavoimien ylilento jouduttiin supistamaan vain yhteen Hornetiin ja esityslento peruttiin kokonaan.

Puolustusvoimien kalustoa oli esillä jo ennen ohimarssia Rovaniemen vanhalla torilla. Yleisöä houkutteli paikalle muun muassa uusimpiin hankintoihin kuuluva 155 mm:n tykillä aseistettu, tela-alustainen panssarihaupitsi K9 Moukari, joka oli pysäköity riviin Leopard-panssarivaunujen ja pienempien rynnäkkövaunujen kanssa.

– Kyllä yllätti se, että minkälaista ja miten paljon tätä kalustoa on. Nuo tykit tuolla ovat kaikkein kiinnostavimpia ja yllättävää tietoa niistä tuli. Kantamaa, kuinka pitkälle voi ampua ja minkä hintaisia nämä laitteet ovat, kommentoi Mari Haikonen.

K9 Moukari on "yllättävän hyvä ajaa"

Yliluutnantti Marko Uotila Karjalan prikaatista kertoo, että K9 Moukariksi nimetty järeä panssariajoneuvo on ollut yksi kalustonäyttelyn vetonauloista. Uotila on yksi Puolustusvoimien kantahenkilökunnasta, jotka ovat päässeet kokeilemaan uutta panssarihaupitsia.

– Yllättävän hyvä ajaa. Niin kuin muutkin nämä nykyaikaiset vaunut, helppo ohjata, luonnehtii Uotila.

Paraatiin ja ohimarssiin osallistui Puolustusvoimista ja eri järjestöistä yhteensä tuhat ihmistä. Ajoneuvoja oli mukana puolensataa. K9 Moukari -panssarihaupitsin lisäksi ohimarssia seurannut yleisö pääsi näkemään muun muassa Leopard 2A4 -panssarivaunuja, telakuorma-autoja, tiedustelujoukkojen maastomoottoripyöriä ja -mönkijöitä ja erilaisia komento- ja huoltoajoneuvoja.

Suunniteltu Hornet-hävittäjien ja Hawkien ylilento supistui lopulta vain yhden Hornetin ylilentoon.

Myös NH90-kuljetuskopterien ylilento peruttiin sääesteen vuoksi. Pilvet olivat tiistaina Rovaniemellä niin matalalla, että Jätkänkynttilän yli lentäviä koptereita ei olisi niiden takaa näkynyt.

Katso myös:

Katso tallenne: Lippujuhlaparaatin ohimarssi toi Leopardit, K9:n ja Hornetin Rovaniemen Jätkänkynttilälle

Lippujuhlapäivän paraatikatselmuksen ja ohimarssin järjestelyt aiheuttivat monia muutoksia Rovaniemen keskusta-alueen liikenteeseen. Yleisön liikkuminen esimerkiksi paraatikatselmuspaikalta keskuskentältä ohimarssin näyttämölle Jätkänkynttilän sillan tuntumaan sujui kuitenkin ilman vaikeuksia.

Puolustuskykyä pidetään yllä koko maassa

Lippujuhlapäivän paraatikatselmus järjestettiin Rovaniemen keskuskentällä. Tapahtumaa seurasivat kunniavierasaitiosta muun muassa veteraanijärjestöjen edustajat ja paikalle saapuneet sotiemme veteraanit.

Paraatijoukoille pitämässään puheessa Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen muistutti tulevan hävittäjähankinnan tärkeydestä. Jokinen nosti puheessaan esille myös Suomen arktisen ulottuvuuden merkityksen ja Puolustusvoimien halun pitää huolta koko maan puolustuksesta.

Paikalle saapuneen yleisön suhtautuminen Puolustusvoimien näyttävään esittäytymiseen oli positiivinen. Rovaniemeläiselle Arja Pertalle myönteinen suhtautuminen maanpuolustukseen on sota-ajan jälkeisen lapsuuden peruja.

– Olin lastenrattaissa Pohjoismakasiininkadulla ja kysyin äidiltä, miksi on pommitettu, kun Pääesikunnan talosta oli kaikki ikkunat rikki ja vain pelkkä silhuetti oli jäljellä. Se oli kauhean näköinen, muistelee Arja Perta.

Myös kalustonäyttelyssä vieraillut Tanja Syväjärvi kertoi olevansa positiivisesti kiinnostunut Puolustusvoimien toiminnasta.

– Yleisesti ottaen on ihan kiva päästä katsomaan, että mitä Puolustusvoimissa tällä hetkellä tapahtuu ja mitä on uusia juttuja. Esimerkiksi nuo pommit tuolla on sellaisia, mitä ei ole aikaisemmin ollut esillä, Syväjärvi sanoo.

Tallenteet lippujuhlapäivän paraatista ja ohimarssista on mahdollista katsoa Yle Areenasta.

5.6.2019 klo 9.33 Korjattu kuvateksteissä olleet kaksi virhettä. Kuvassa singoksi mainittu ase on ilmatorjuntaohjus ja ohjuksiksi väitetyt aseet ovat pommeja.

Lue vielä:

Arktinen ulottuvuus palasi sotilaspolitiikan keskiöön – Ilmavoimien komentaja: Puolustusvoimien pitää pystyä toimimaan koko maan alueella

Pekka Toverista kenraalimajuri ja Tuomas Tiilikaisesta lippueamiraali

Lauantaina 1.6. Tenolla alkoi jälleen lohenpyynti. Nyt paikallisilla on vielä vajaa viikko aikaa kalastaa, ennen kuin turistit rientävät Euroopan parhaalle lohijoelle.

Maanantai-iltana hieman ennen ensimmäisen viikkorauhoituksen päättymistä Raine Tapiola on aloittamassa pyyntikautta isänsä Ilmari Tapiolan kanssa.

– Kalastuksen alkamista aina odottaa ja miettii, koska pääsee pyyntiin. Kalastuksesta alkaa kesä, toteaa Raine Tapiola.

Miehet laskevat veneen jyrkkää törmää pitkin alas. Vaivannäkö kannattaa, sillä Yläkönkään alla on hyvä paikka kalastaa.

– Suomen puolella tämä on kuin järvi. Täällä ei tarvitse moottoria ollenkaan, kun voi soutaen käydä verkoilla. Tämä on kaunis ja hyvä paikka, kehuu Ilmari Tapiola.

Kun vene on vesillä ja kello lyö seitsemän, tämä kaksikko ei viivyttele. Poika ryhtyy soutamaan ja isä käy laskemaan verkkoja.

– Täytyy keskiyön jälkeen käydä kokemassa verkot, onko tullut kalaa. Viiden tunnin jälkeen on uteliaisuuttaan käytävä katsomassa, kertoo Ilmari Tapiola.

Uudet verkkomääräykset kiusana

Kalastuskauden aloittaminen on mukavaa, mutta yksi asia vaivaa Ilmari Tapiolaa. Syksyllä pauloitetut uudet verkot eivät ole tänä kesänä enää luvallisia.

Maa- ja metsätalousministeriön keväällä julkaisemat uudet verkkomääräykset kieltävät tietynlaisten kuituverkkojen käyttämisen. Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste toteaa, että päätös on sama, kuin edellisen Norjan ja Suomen välisen Tenon sopimuksen aikaan.

– Määräyksillä haluttiin varmistaa, että Tenolla ei oteta käyttöön hyvin ohuita ja kestäviä kuituja sisältäviä monikuituverkkoliinoja, jotka eivät ole olleet perinteisesti käytössä, kertoo Hakaste.

Hän lisää, että päätöksenteossa on kuultu Saamelaiskäräjiä. Tieto kuitenkin tavoitti tavan kalastajat vasta noin kuukausi sitten. Ilmari Tapiola ei ollut siitä hyvillään.

– Ministeriön toiminta harmittaa. Joka vuosi määräykset muuttuvat, eikä aikaa jää varautua uusilla pyydyksillä.

Kuten kahtena edellisenä vuotena, myös tänä vuonna perinteistä kulkutusta eli ajoverkkokalastusta on mahdollista harjoittaa vain neljän vuorokauden ajan. Rajoitettujen pyyntipäivien vuoksi Ilmari Tapiola ei ole enää innostunut kulkuttamaan.

–Neljän vuorokauden vuoksi ei viitsi edes pauloittaa verkkoja. Ne saavat minun puolestani olla. En ole kulkuttanut enää vuosiin. Aika on niin lyhyt, ettei siihen kannata valmistautua.

Patopyynti alkaa, kun tulva laskee

Kulkuttamisen lisäksi saamelaisten perinteisiin pyyntimuotoihin kuuluu patopyynti. Patoaminen tarkoittaa sitä, että veden alaisella esteellä ohjataan lohet verkon suuntaan.

Padotessa verkkoa ei vedetä koko joen yli.

Lue myös: Tenolaiset treenaavat kuntosalilla lohenkalastusta varten: "Silloin pitää olla 48 tuntia yhteen menoon Tenolla"

Rajoitusten puolesta patopyynnin olisi voinut aloittaa maanantaina. Tapiolat aikovat kuitenkin odottaa rauhassa tulvan laskemista.

– Hyvä että joki tulvii. Tähän aikaan vuodesta pitää vähän tulvia, jotta lohi pääsee vapaasti nousemaan myös joen yläjuoksulle, pohtii Ilmari Tapiola.

Pyyntimuodosta riippumatta tulevat nämä kalamiehet viihtymään joella koko kesän.

– Kalastaminen on iso osa omaa kesää. Kesällä kuluu paljon aikaa padolla, kertoo Raine Tapiola.

– Kalastukseen ehtii vähän kyllästyä jo heinäkuun lopussa ja elokuussa. Silloin siirtyy mielellään porohommiin ja muihin syys- ja talvitöihin, kertoo Ilmari Tapiola.

Hallitusohjelmaan kirjatut kaivosten verouudistukset vaikuttaisivat Kittilän kultakaivosyhtiön mukaan kaivostoiminnan jatkuvuuteen ja työllistämismahdollisuuksiin.

Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösösen mukaan pelkästään kaivoksille hallitusohjelmassa suunniteltu sähköveron muutos tarkoittaisi kahdesta kolmeen miljoonan euron vuotuisia lisäkustannuksia.

– Lisäksi se heikentää merkittävästi edellytyksiä siirtyä dieselkäyttöisestä kalustosta sähkökäyttöiseen kalustoon kaivostoiminnassa, pohtii Lösönen sähköpostivastauksessaan.

Tämän lisäksi hallitusohjelmassa on mainittu kansainvälisten kaivosten myyntitulojen verottaminen Suomessa sekä mahdollinen kaivosvero. Kokonaisuudessaan verouudistukset voisivat heikentää Kittilän kaivoksen saamaa rahoitusta tulevaisuudessa, Jani Lösönen arvioi.

Kemin kaivoksen omistamasta Outokumpu konsernista hallitusohjelmaa ei kommentoida tässä vaiheessa.

Kaikki eivät vielä kommentoi

Kaksi Lappiin kaivoksia vahvasti harkitsevan yhtiön edustajaa ei lähde arvioimaan maanantain julkaistujen verouudistusten vaikutuksia tulevien kaivosten kannattavuuteen.

Savukosken Sokliin fosfaattikaivosta suunnittelevan Yaran Suomen toimitusjohtaja Eero Hemming kertoo, ettei ole vielä tutustunut hallitusohjelmaan, eikä voi siksi kommentoida asiaa.

Ranuan Suhangon kaivoshankkeen projektipäällikkö Juha Rissanen sanoo, että Suhanko Arctic Platinum Oy:stä ei vielä osata arvioida mahdollisten veronkiristysten vaikutusta parhaillaan tehtäviin kannattavuuslaskelmiin.

Posti sulkee vaiheittain 18 omaa myymäläänsä ympäri Suomen. Postin palvelupisteverkoston uudistuksia koskeneiden yt-neuvottelujen tuloksena myös henkilöstön määrä pienenee. Yhtiö vähentää enintään 106 henkilöä.

Toisten tänään päättyneiden yt-neuvottelujen seurauksena hallinnosta ja esimiestehtävistä vähennetään 94 työtehtävää.

Neuvotteluissa sovittiin, että muutoksen kohteena olevalle 18 myymälälle etsitään joko ulkoisia kumppaneita palvelujen tuottajiksi tai muita palvelumalleja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että postipavelut ottaa hoitaakseen kaupallinen kauppa.

– Tarkkoja henkilömääriä myymälöittäin emme kerro, mutta suurimmassa osassa on 10 henkilöä töissä, kertoo Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen.

Turun myymälässä on esimerkiksi töissä yhdeksän henkilöä, joista vain osa vakituisesti.

Suunnitelmissa olevat muutokset tapahtuisivat vaiheittain maaliskuuhun 2021 mennessä. Muutoksista kerrotaan tarkemmin lähempänä niiden toteutumista. Huttusen mukaan pitkä siirtymäaika mahdollistaa työntekijöiden etsiytymisen uusiin töihin.

– Osa henkilöstöstä löytää uusia työtehtäviä toivottavasti Postin sisältä, osa voi lähteä ehkä muualle töihin. Riski on, että siirtymäajan jälkeen osa voi joutua ihan työttömäksi. Myymälähenkilöstö laitetaan etusijalle nyt Postin työtehtäviä täytettäessä, kertoo Huttunen.

Posti luopuu vaiheittain seuraavista myymälöistään: Helsinki (Punavuori, Etu-Vallila, Hakaniemi ja Herttoniemi), Espoo (Tapiola), Lahti, Turku, Pori, Tampere, Kouvola, Mikkeli, Lappeenranta (kaksi eri sijainneissa sekä Harapaisten noutopiste), Lemi, Vaasa, Kuopio ja Rovaniemi.

Tarkoituksena on, että näillä paikkakunnilla postipalveluita ylläpitää jatkossa yhtiön paikallinen kumppani, jolla on täysin samanlainen palveluvalikoima kuin Postin omassa myymälässä.

Palvelupisteitä ja pakettiautomaatteja lisää

Palvelupisteiden ja pakettiautomaattien määrä sen sijaan kasvaa Postin mukaan tämän ja ensi vuoden aikana yli seitsemällä sadalla yli 2 800 palvelupisteeseen.

Yt-neuvottelujen taustalla oli tarve uudistaa Postin palvelupisteitä vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita verkkokaupan asioinnin lisääntyessä voimakkaasti. Lisäksi Postin pitää alentaa kustannuksia vähintään noin 150–200 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Postin kuusi omaa myymälää ovat jatkossa Helsingissä (Postitalo, Kasarmitori ja Töölö), Espoossa (Matinkylä), Jyväskylässä (keskusta) ja Rovaniemellä (Napapiiri).

Postilla on Suomessa yhteensä noin 18 500 työntekijää.

Maanantaina julkaistussa hallitusohjelmassa todetaan, että saamelaiskäräjävaalien ajankohtaan liittyvä kysymys selvitetään pikaisella aikataululla. Oikeusministeriö on tarttunut tuumasta toimeen ja kutsunut Saamelaiskäräjät ja eri saamelaisyhdistyksiä kuulemistilaisuuteen koskien saamelaiskäräjävaalien ajankohtaa.

Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö neuvottelivat asiasta tänään keskiviikkona. Kuulemistilaisuus järjestetään Helsingissä torstaina 6.6.

Oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston osastopäällikkö Johanna Suurpää kertoo, että taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean antamat kaksi ratkaisua, jotka Suomi sai helmikuussa. Ratkaisuissaan komitea moittii Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta.

Lue myös: Suomella on kolme kuukautta aikaa reagoida YK:n moitteisiin koskien saamelaiskäräjien vaaliluetteloa – voiko syksyn vaaleja siirtää?

Moitteet koskevat korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä. Silloin korkein hallinto-oikeus hyväksyi vaaliluoetteloon 93 henkilöä Saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti.

– Tämä on herättänyt kysymyksen siitä, pitäisikö nyt arvioida seuraavaa saamelaiskäräjävaalin ajankohtaa ja menettelyä siihen liittyen.

Torstain kuulemistilaisuuden tarkoituksena on kerätä tietoa ja erilaisia näkemyksiä, jotka on hyvä ottaa huomioon vaalien siirtoa ja uutta ajankohtaa harkittaessa.

– Kuulemistilaisuuteen on kutsuttu eri tahoja, joilla voidaan arvioida olevan näkökohtia tähän kysymykseen.

Seuraavat saamelaiskäräjävaalit on tällä hetkellä määrä käydä 2.9.–30.9.2019. Päätöstä vaalien siirtämisestä ei ole vielä tehty.

– Tässä vaiheessa meillä on tämä hallitusohjelmalinjaus. Koska vaalit alkavat syksyllä, joudutaan tätä selvitystyötä tekemään pikaisesti, kertoo Johanna Suurpää.

"YK:n ihmisoikeuskomitean päätös velvoittaa Suomea toimimaan"

Saamelaiskäräjien toisen varapuheenjohtajan, Tuomas Aslak Juuson mielestä on tietysti hyvä asia, että oikeusministeriö alkoi selvittää asiaa heti hallitusohjelman valmistumisen jälkeen.

– YK:n ihmisoikeuskomitean päätös velvoittaa Suomea toimimaan asian suhteen. Tuntuu, että valtio ottaa sen tosissaan ja varmistaa toimet sen eteen.

Ensimmäinen askel on selvittää saamelaisten ajatuksia vaalien siirtämiseen liittyen. Jos selvityksen tulokset osoittavat vaalien siirtämisen olevan mahdollista, asia pitää hyväksyä vielä Saamelaiskäräjien täysistunnossa ja eduskunnassa.

Juuso arvelee, että jos saamelaiskäräjävaaleja siirretään, vaalit olisivat puolentoista tai kahden vuoden päästä.

– Täytyy katsoa, millaisia tuloksia selvitystyöstä tulee. Mikäli vaaleja siirrettäisiin kahdella vuodella, olisi sillä myös se positiivinen vaikutus, että meillä olisi vaalit samana vuonna Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien kanssa.

Saamelaiskäräjien kokous käsittelee vaalien ajankohtaa koskevaa asiaa seuraavassa kokouksessaan 18.6.2019.

Kulttuuritalo Korundin varastohuoneessa maalinkatku on pistävä. Kuulet vain spraymaalin suhinan ja katseen vangitsee saamelaistaiteilija Anders Sunnan maalaama raju teos, jossa pääosassa on pakkopaitaan puettu saamelaisnainen.

Protestitaiteilija Sunnan teos on nähtävillä tästä viikosta eteenpäin Rovaniemen taidemuseon Korundin seinällä. Teos on katutaidehengessä tehty ja on esillä niin kauan kuin se kestää hyvänä.

Sunna ei suunnitellut työtään, vaan tarttui vain maalipurkkiin. Maalatessaan hän ajatteli Suomen saamelaisia ja toivoo taiteensa herättävän suomalaiset ajattelemaan.

– Se kuvastaa sitä, että meillä on paljon sanottavaa, mutta poliitikot eivät halua kuunnella. Tuntuu kuin sinua kuristettaisiin mutta et voi itse tehdä mitään. Kun yrität päästä tilanteesta pois ilman apua, et ole enää kovin ystävällinen, se on vähän niin kuin varoitus, kuvailee Sunna.

– Jos pienempää ryhmää koko ajan ahdistetaan nurkkaan, joskus tilanne räjähtää. Ei niin voi tehdä ikuisuuksiin. Jotkut ovat jo todella tympääntyneitä tilanteeseen, selittää Sunna.

Teoksessa viitataan myös ILO 169 -sopimukseen, joka on Suomessa ratifioimatta.

– Ehkä ihmiset aluksi kiinnittävät huomiota roomalaisiin kirjaimiin ja pohtivat niiden merkitystä. Jotkut ehkä suuttuvat tästä teoksesta.

Ajatusten herätteleminen on päätarkoitus.

– Kun näet teoksen, se jää mieleesi. Jäät ajattelemaan sitä, vaikka et katsoisi enää sitä. Ehkä töihin tai kotiin mennessä pohdit, miksi teos oli sellainen, toivoo Sunna.

Anders Sunna on saamelaisyhteisössä tunnettu protestitaiteilija. Ympäri saamenmaata kulkiessa silmiin osuu usein roskapönttöihin maalattu mies pommin kera. Sunna tunnetaan myös musiikkivideosta, jonka teki yhdessä artisti Sofia Jannokin kanssa. Musiikkivideo ottaa kantaa Girjasin lapinkylän kamppailuun Ruotsin valtiota vastaan.

Anders Sunna ottaa taiteensa kautta kantaa saamelaisten kokemiin ennakkoluuloihin sekä hyökkää stereotyyppistä ja tietämättömyyteen perustuvaa saamelaiskäsitystä vastaan, analysoi Tuija Hautala-Hirvioja katsauksessaan, jonka hän on kirjoittanut Agon-lehteen.

Kipu ja kamppailu olemassaolosta panee Sunnan maalaamaan – ”Jos he ottavat jotain meiltä pois, minun on tehtävä jotain heitä vastaan”

Ruotsin puolen saamelainen Sunna päätti kuusi vuotiaana, että hänestä tulee taiteilija. Kuten useimmilla taiteilijoilla, myös Sunnalla on kipupiste, tai trauma, jonka kautta hän työstää rajunkin näköistä protestitaidettaan. Sunnan kipupiste on poronhoitajaperheen pakkosiirto Sattajärven lapinkylästä Muonion lapinkylään.

Taustalla on yli neljäkymmentä vuotta kestänyt taistelu valtiota vastaan.

Vuonna 1971 uuden porotalouslain myötä Sunnan perhe menetti poronhoito-oikeutensa. Vuonna 1986 Sunnan perhe pakotettiin poliisipartioiden voimin muuttamaan omilta kotiseuduiltaan toiseen lapinkylään. Vuonna 2000 tuli ilmoitus, että Sunnan perheen on teurastettava koko porokarjansa. Poroja ei ole teurastettu mutta kamppailu jatkuu.

– Tuntuu kuin emme saisi olla olemassa missään, kuvailee Sunna.

Sunnan taide kumpuaa oman elinkeinonsa ja identiteetin puolustamisesta.

– Jos meillä ei ole poroja, he ottavat identiteettimme, perheen historian ja sielun. Jos he ottavat jotain meiltä pois, minun on otettava jotain myös heiltä pois, tai tehtävä jotain heitä vastaan, sanoo Sunna.

"Taiteen kautta voit purkaa sisältäsi asioita, joista et voi puhua" – Sunna suosittelee taidetta nuorille

Sunna on itse kasvanut konfliktin keskellä ja yrittää taiteensa kautta kaivaa koetusta myös positiivisuutta.

Monet saamelaisnuoret kokevat yhteisön ulkopuolelta tulevat uhat ahdistavina. Suomessa nuoria poronhoitajia on puhuttanut varsinkin Jäämeren rata -keskustelu.

Silloin on tartuttava taiteeseen, neuvoo Sunna.

– Taide on hyväksi keholle ja varsinkin mielenterveydelle. Silloin saat sellaiset asiat ulos, joista et ehkä voi, tai halua puhua.

– Taide on hyvä väline auttaa nuoria, silloin et tee itsemurhaa tai ala käyttämään huumeita, kiteyttää Sunna.

Tutkimuksen mukaan yksi kolmesta nuoresta saamelaisesta poronhoitajasta Ruotsissa on harkinnut itsemurhaa. Ahdistusta ja masennusta aiheuttaa muun muassa taistelu maankäytöstä perinteisellä poronhoitoalueella.

– Sinun täytyy yrittää pitää hauskaa, vaikka kärsitkin. Muuten sinulla ei ole vahvuutta jatkaa, sanoo Sunna.

Aikaisemmin Sunna on maalannut Suomessa muun muassa seinämuraalin Ouluun. Tänä kesänä Sunnan taiteesta voi nauttia Rovaniemen lisäksi myös Örebrossa.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää hallitusohjelman lapsi- ja perhepoliittisia kirjauksia erittäin lupaavina. Hänen mukaansa ero edellisen hallituksen linjaan on selvä: siinä missä Juha Sipilän hallitus kohdisti säästötoimia perheisiin, Antti Rinteen hallitusohjelma lupaa perheiden asemaan monta parannusta, Pekkarinen arvioi.

– Siellä on otettu sekä kokonaisvaltaisesti kantaa ja haltuun lasten oikeuksien toteutumista esimerkiksi kansallisen lapsistrategian luomisen puitteissa.

Pekkarinen pitää hyvänä, että hallitusohjelma sisältää myös konkreettisia muutoksia lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseen.

– Kokonaisuudessaan se vaikuttaa hyvin lupaavalta, Pekkarinen arvioi.

Pekkarinen oli useaan otteeseen Rinteen ja muiden hallitusneuvottelijoiden kuultavana hallitusohjelmaa laadittaessa.

"Lapsiperheköyhyyteen puuttuminen on hyvä asia"

Kemiläinen perheenäiti Elina Kehusmaa pitää myös hallitusohjelman kirjauksia perheiden kannalta hyvinä. Toisaalta energiaverotuksen kiristäminen huolettaa öljylämmitetyssä talossa asuvaa Kehusmaata.

– Esimerkiksi lapsiperheköyhyyteen puuttuminen ja toisen asteen maksuttomuus ovat hyviä asioita. Se herättää kysymyksiä, että jos autoilun verotus kiristyy. Itse kuljen pitempää matkaa töissä, Kehusmaa puntaroi.

Toden teolla Rinteen hallitusohjelman anti lapsiperheille punnitaan kuitenkin vasta siinä, miten tavoitteet, lupaukset ja kirjaukset siirtyvät käytäntöön, muistuttaa Elina Kehusmaa.

Seuraavassa kuusi kohtaa Rinteen hallitusohjelmasta, joilla tuleva hallitus aikoo parantaa lasten ja lapsiperheiden elämää ja arkea tulevalla hallituskaudella.

1. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen perutaan, päiväkotien ryhmäkokoja pienennetään

Juha Sipilän hallitus hyväksyi vuonna 2016 lakiuudistuksen, joka mahdollisti kunnille varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen esimerkiksi työttömien vanhempien lapsilta. Rinteen hallitus aikoo kumota tämän uudistuksen. Hallitus aikoo toteuttaa "täysipäiväisen kokoaikaisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden" ja pienentää ryhmäkokoja yli kolmevuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä.

Tosin osa varhaiskasvatusoikeuden leikkaamiseen ryhtyneistä kunnista on ehtinyt pyörtää päätöksensä päivähoito-oikeuden rajaamisesta jo aiemmin.

Suomessa aiotaan myös pilotoida kaksivuotista esikoulua ja laajentaa 5-vuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua.

2. Osaa lapsilisistä korotetaan

Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu korotukset lapsilisien yksinhuoltajalisään ja lisäksi neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiin. Kaikkiin on tulossa 10 euron korotus. Yksinhuoltajakorotus lapsilisään on tällä hetkellä 53,30 euroa.

Neljännestä lapsesta maksetaan lapsilisää nyt 153,24 euroa, viidennestä ja jokaisesta seuraavasta 172,69 euroa.

3. Perhevapaat uudistetaan

Hallitusohjelman tavoitteeksi on kirjattu, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuisivat tasaisemmin vanhempien kesken. Keinoja tähän on kirjattu hallitusohjelmaan useita, mutta yksi keskeinen on vanhempainrahakauden jakaminen tasan isien ja äitien kesken.

Tällä hetkellä noin puolen vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainrahakaudesta äideille on kohdennettu 105 päivää eli neljä kuukautta. Isien osuus on yhdeksän viikkoa, eli reilu kaksi kuukautta, josta osan voi pitää yhtäaikaa äidin kanssa.

Hallitusohjelman mukaan tasapuolisuutta tavoitellaan lisäämällä isien vapaakuukausia, eikä lyhentämällä äitien vanhempainrahakautta. Ruotsissa vastaava päätös tehtiin muutama vuosi sitten.

Selvittelyyn tulee myös se, voitaisiinko kotihoidontukea maksaa vaihtoehtoisesti myös isovanhemmille, jos he hoitavat lasta kotona.

4. Toisen asteen koulutus maksuttomaksi, oppivelvollisuusikää nostetaan

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että oppivelvollisuusikä nostetaan 18 vuoteen. Toisen asteen koulutus tehdään maksuttomaksi, jotta se on jokaisen peruskoulun päättävän nuoren saatavilla. Tällä halutaan tasoittaa muun muassa lapsiperheköyhyyden mukanaan tuomia eroja.

Hallitusohjelmassa on pohdittu erilaisia keinoja toisen asteen koulutuksen tavoittavuuden parantamiseksi. Esille on tuotu muun muassa erilaiset tukimuodot ja opiskelutapojen monimuotoisuuden lisääminen, kymppiluokat, kansalaisopistot ja erilaiset valmentavat koulutusmuodot.

Suomeen halutaan myös kopioida niin sanottu Islannin malli (juttu maksumuurin takana), jossa jokaiselle nuorelle turvataan koulupäivän yhteyteen jokin harrastus.

5. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin lisätään resursseja

Tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten palveluita hallitusohjelma haluaa parantaa tuomalla lastensuojelun henkilöstölle vähimmäismitoituksen. Tähtäimessä on 35 asiakasta yhtä ammattilaista kohti vuoteen 2022 mennessä. Sen jälkeen mitoitusta on määrä vielä kiristää 30 asiakkaaseen yhtä työntekijää kohti.

Lisäksi hallitusohjelma lupaa parantaa neuvolapalveluja ja ennaltaehkäiseviä sosiaalipalveluita ja helpottaa kotihoidon tuen saamista. Myös oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita luvataan vahvistaa.

6. Suomeen laaditaan lapsistrategia

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää erityisen tärkeänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan Suomeen laaditaan YK:n lastenoikeuksien sopimukseen pohjaava lapsistrategia. Parlamentaarisesti valmistellun linjauksen on määrä vauhdittaa sopimuksen toimeenpanoa.

Se sisältää muun muassa lapsibudjetointia, lapsivaikutusten arviointia ja linjaa tukien ja palveluiden lapsi- ja perhelähtöisyyttä. Strategian tavoitteisiin on määrä sitouttaa myös esimerkiksi kunnat, elinkeinoelämä ja kolmas sektori.

Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu joukko taloudellisia reunaehtoja, joiden toteutuminen voi vaikuttaa siihen, mitä aiotuista uudistuksista lopulta toteutetaan. Koko hallitusohjelma perustuu tavoitteeseen työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin, mutta varaumia on kirjattu myös talouskasvun tai sen puuttumisen varalle.

Aiheesta voi keskustella klo 22 asti.

Lue myös:

Hallitusohjelman seuraus: Suomi torjuu ilmastonmuutosta nyt innokkaamin kuin muut Euroopan maat – Ruotsikin tulee 10 vuotta jäljessä

Paljonko Rinteen hallituksen suunnitelmat maksavat ja mistä rahat otetaan? Yle kokosi tärkeät numerot yhteen pakettiin

Rinteen hallitus muuttaa Suomea – katso 10 kohtaa politiikan superpäivästä

Rovaniemellä poliisi on kiinnostunut mahdollisista lainrikkomuksista yksityisessä majoitustoiminnassa. Lapin poliisilaitoksen talousrikostutkinnassa on aloitettu esiselvitys asiasta, mutta tässä vaiheessa ketään ei epäillä mistään rikoksesta.

Poliisin esitutkinta koskee sellaista toimintaa, jossa kaupallisilta nettisivuilta voi varata majoituksen yksityisasunnossa. Tällaista tarjotaan useilla sivustoilla, joista kuuluisin lienee AirBnB.

Poliisin mukaan se tekee myös samalla ennaltaehkäisevää työtä sen eteen, että ammattimaiset majoittajat täyttävät kaikki lain vaatimukset.

Laki ammattimaisesta majoitustoiminnasta koskee myös yksityisasunnoissa järjestettyä majoitusta silloin, jos toiminta on säännöllistä. Säännöllinen majoitustoiminta lasketaan ammattimaiseksi, vaikka se ei tuottaisi lainkaan voittoa.

Poliisin mukaan majoitustoimintaan liittyvät lait vaativat kaikkia ammattimaisia majoittajia muun muassa

• tekemään ilmoituksen toiminnasta terveydensuojeluviranomaiselle,
• tekemään majoittujista majoitusilmoitukset poliisille,
• pitämään kirjanpitoa,
• maksamaan veroa yritystulosta,
• maksamaan joissakin tapauksissa tavallisia asuinrakennuksia korkeampaa kiinteistöveroa,
• noudattamaan majoitustoimintaan tarkoitetun tilan palomääräyksiä ja
• maksamaan arvonlisäveron, jos liikevaihto nousee yli 10 000 euroon vuodessa.

Lue myös:

Haluaisiko taloyhtiösi kieltää AirBnB-toiminnan? Se on mahdollista, mutta hyvin vaikeaa

Verottaja näkee kaiken: Uber, Airbnb ja muu jakamistalous nousukiidossa – 2 400 asunnon "lyhytaikaista vuokraajaa" unohti ilmoittaa tulonsa

Airbnb-vuokraus räjähti Rovaniemellä – majoitustoiminnan jyrkkä kasvu synnyttää myös uusia yrityksiä ja palveluja

Rovaniemelle kokoontunut poroväki sai tuoreet terveiset uuden hallituksen aikeista poronhoidon suhteen. Paliskuntain yhdistyksen vuosittaisessa edustajakokouksessa eli Poroparlamentissa torstaina puhunut maa- ja metsätalousministeriön kansiapäällikkö Jaana Husu-Kallio iloitsi tuoreen hallitusohjelman sisällöstä, sillä se sisältää useita poronhoitoa koskevia kirjauksia.

Hallitusohjelmassa poronhoito on sisällytetty osaksi maataloutta omana kappaleenaan. Hallituksen tavoitteena on edistää aktiivista, kestävää ja kehittyvää porotaloutta. Painopiste on porotalouden tukijärjestelmän kehittämisessä ja porotalouden investointitukien turvaamisessa. Hallituksen tavoitteena on myös edistää porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona. Lisäksi halutaan puuttua porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välisiin ristiriitoihin ja uudistaa porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä.

– Hallitusohjelma luo hyvän pohjan sille, että katsotaan vähän avarammalla tavalla nykyistä voimassa olevaa tukijärjestelmää ja mietitään, onko mahdollista ottaa ympäristönäkökulma huomioon, toteaa Jaana Husu-Kallio.

– Toivon, että mukaan tulisi uudenlainen tukielementti. Onko se sitten ympäristötuen tai ympäristökorvauksen nimellä, joka koskisi nimenomaan porolaidunten hoitoa ja sitä, miten siihen voitaisiin vaikuttaa, pohtii Husu-Kallio.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö painotti puheenvuorossaan sitä, että tulevaisuudessa porolaidunten tulee olla hyvässä kunnossa. Husu-Kallio viittaa vasta valmistuneeseen Luken porolaiduninventointiin, jonka tuloksissa suositellaan kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia porolaidunten hoitosuunnitelmia poropaliskuntien laidunten turvaamiseksi.

“Nyt on oikea hetki miettiä, että miten eurot on järkevintä kohdentaa”

Porotaloutta kuten maatalouselinkeinoja tuetaan erilaisilla tukimuodoilla. Porotalouden nykyinen elotukijärjestelmä perustuu eläinkohtaiseen tukeen, jota maksetaan eloporojen määrän mukaan. Tuki on 28,50 euroa eloporoa kohden ja tukea voi saada, jos poronhoitajalla tai poroperheellä on vähintään 80 eloporoa. Nykyinen porotukijärjestelmä on ollut käytössä Suomen EU jäsenyyden alusta saakka.

Jaana Husu-Kallion mukaan poronhoidon tukijärjestelmän mahdolliset muutokset liittyvät kiinteästi maatalouspolitiikan uudistamiseen. Uudelle ohjelmakaudelle joudutaan tekemään uudistuksia kaikissa tuotantomuodossa, toteaa Husu-Kallio.

– Nyt on juuri se oikea hetki miettiä myös porotaloudessa, että miten eurot on järkevintä kohdentaa. Aika on muuttunut siitä, mitä se on ollut EU-jäsenyyden alussa. Nyt on hyvät mahdollisuudet uudistaa tätä osana kokonaisuutta.

Poromiesten puheenjohtaja: Paliskunnat voisivat pitäytyä poroluvuissaan suurimman sallitun alapuolella

Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti on tyytyväinen hallitusohjelman poronhoitoa koskeviin kirjauksiin.

Tulevissa neuvotteluissa maa- ja metsätalousministeriön kanssa halutaan kuitenkin vielä tarkennuksia hallitusohjelman tavoitteisiin.

– Me tulemme käymään ministeriön kanssa kirjaukset läpi kahdenkeskisissä keskusteluissa. Uudistukset ottavat aikaa, eikä ne tälle vuodelle vielä edes ehdi. Katseemme on kuitenkin suunnattu tulevaisuuteen ja mielestämme se näyttää tosi lupaavalta, toteaa Knuuti.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön mainitsema ympäristötuki tai ympäristökorvaus herättää heti ajatuksia poromiesten puheenjohtajassa. Tukijärjestelmän muuttaminen heijastuu esimerkiksi poromääriin.

– Siinä tullaan sellaisiin omaehtoisiin ratkaisuihin, kuten suurimman sallitun alittaminen omaehtoisesti paliskunnan hallinnollisilla päätöksillä. Tämä voisi olla yksi tapa lähestyä ympäristökorvausjärjestelmää, pohtii Knuuti.

Porotukijärjestelmän tulevaisuuden lisäksi Poroparlamentissa keskusteltiin myös paliskuntien suurimmista sallituista poroluvuista sekä muista poronhoidon ajankohtaisista asioista. Poroparlamentti on Paliskuntain yhdistyksen vuosittainen edustajakokous ja se jatkuu perjantaihin saakka.

PIETARI Aiesopimus Koillisväylän merikaapelin rakentamisesta on allekirjoitettu Pietarin talousfoorumissa. Aiesopimus suomalaisen Cinia Oyn ja venäläisen Megafonin välillä tarkoittaa Cimian toimitusjohtajan Ari-Jussi Knaapilan mukaan sitä, että nyt perustetaan hankekehitysyhtiö, jonka tehtävänä on viedä hanketta eteenpäin.

Tässä vaiheessa toimintaa on rinnakkain kolmella suunnalla. Viranomaisilta pitää saada tarvittavat luvat, ja asiakkaita ja rakennusurakoitsija pitää löytää.

– Ensimmäinen tehtävämme on tutkia merenpohja ja päättää tietokaapelin lopullisesta reitistä, sanoo Ari-Jussi Knaapila.

Tähän työhön tarvitaan luvat Venäjän, Norjan ja Japanin merialueella.

Kaapeli on Knaapilan mukaan vastaus huippunopean tiedonsiirron suurelle kysynnälle.

Tietoturva herättänyt kysymyksiä

Tietoa Aasian ja Euroopan välillä siirtävä kaapeli on tarkoitus vetää Jäämeren pohjaan seuraten suurin piirtein Venäjän pohjoista rannikkoa.

Projektin kokonaishinta on noin 700 miljoonan euroa, ja Knaapilan optimistisen arvion mukaan rakentaminen voi olla mahdollista aloittaa jo kolmen vuoden päästä.

Cinia Oyn hallituksen jäsen Esko Aho pitää tärkeänä, että Suomi on mukana juuri nyt, eli kaapelin suunnitteluvaiheessa. On tärkeää seurata, missä kaapeli tulee maihin Euroopassa.

– Jos se tulee Kirkkoniemeen Norjaan, se antaa mahdollisuuksia investoida myös Suomen tietoverkkoon, ja yhdistää tietovirta jo olemassa olevaan Saksan merikaapeliin, Aho sanoo.

Hanketta on ajoittain kritisoitu siksi, että tietoturvan pelätään heikentyvän, kun kaapeli kulkee Venäjän alueella. Tälle pelolle Ari-Jussi Knaapila viittaa kintaalla.

– Ei tämä tuo yhtään lisää turvattomuutta verrattuna kolmeensataan olemassa olevaan merikaapeliin, hän sanoo.

Hanna Tapio on tulossa työvuoroon Kirkkoniemen sairaalaan. Takana on yli seitsemän tunnin ajo, 550 kilometriä Rovaniemeltä Jäämeren rannikolle. Silmien edessä avautuu maisema Kirkkoniemeen.

Taajama, jota voisi sanoa pikkukaupungiksi, on tyypillisen norjalaisen näköinen: vuonolta kohoaviin rinteisiin on rakennettu vieri viereen omakotitaloja. Kahta samanväristä taloa ei näy vierekkäin, värien kirjo näyttää suomalaisiin rakennusmääräyksiin tottuneen silmissä oudolta.

Kello näyttää viisi iltapäivällä. Vielä on hyvin aikaa levähtää ennen töiden alkua.

– Vuoro alkaa iltakymmeneltä. Teen niin sanottua vakiyökön virkaa eli pelkkiä yövuoroja. Työtä on yleensä neljä tai viisi kymmentuntista yötä peräkkäin ja sitten viikon vapaa, Hanna Tapio sanoo.

Kaikki alkoi kahdesta kuukaudesta

Hanna Tapio on kulkenut Norjassa sairaanhoitajan työssä jo pitkään.

– Aluksi tulin tänne kahdeksi kuukaudeksi, tuulettamaan vähän päätäni ja toteuttamaan nuoruuden unelmaa, hän kertoo.

Työrupeaman piti olla kaksi kuukautta, sitten siitä tuli kuusi kuukautta. Ja nyt on täynnä jo kahdeksan vuotta.

– Kyllä siinä oli taustalla ajatus, että laajentaisin vähän maailmankuvaa ja ajatusmaailmaa. Mutta voi sanoa, että norjalainen tapa elää ja asennoitua elämään on pitänyt minut töissä Norjassa, Hanna Tapio sanoo.

Hänen Norjan työuransa alkua voisi kutsua jopa sokkialoitukseksi. Hän ei ollut ennen Norjaan tuloa käynyt mitään kielikursseja. Ainoa kosketus ruotsiinkin oli ylioppilaskirjoitukset yli 20 vuotta aikaisemmin.

– Siltä pohjalla lähdin ja ajattelin, että sillä pärjää – ja onhan sillä pärjännytkin. Opin kielen aika nopeasti, kun satuin menemään sellaiseen paikkaan, jossa ei ollut muita suomalaisia. Oli pakko, Hanna Tapio sanoo.

Työyhteisön suhtautuminen tulokkaaseen oli ratkaisevaa.

– Norjassa perehdytys saattaa kestää neljäkin viikkoa eikä vain pari työvuoroa kuten Suomessa. Ja kun ihmiset näkivät, että tuo on ihan silmät pyöreinä, että se tarvitsee enemmän kielellistä opastusta, niin kyllä hyvin autettiin, Hanna Tapio kertoo.

Kautokeinossa, Norjan saamelaisalueen keskuksessa töissä ollessaan hän opiskeli myös pohjoissaamen kieltä. Kun Finnmarkissa on kolme virallista kieltä eli norja, saame ja kveenin kieli, joka on vanhaa suomea, hänen nykyinen kielitaitonsa on melkoinen valtti.

– Välillä sairaalassa saa olla tulkkinakin, Hanna Tapio naurahtaa.

Raha ei ole ainoa tekijä

Alan piireissäon tiedetty pitkään, että Norjassa terveydenhoitoalalla työ on selvästi paremmin palkattua kuin Suomessa.

Tilanne on sama edelleen, vaikka Norjan kruunun kurssin lasku suhteessa euroon on kaventanut eroa huomattavasti. Vuosina 2012–2013 tuhannella kruunulla sai yli 130 euroa, kun nykykurssilla sillä saa enää reilun sata euroa.

– Silloin kun tulin, kruunu oli aivan huikeasti parempi kuin tällä hetkellä. Mutta edelleenkin palkassa voittaa sen verran, että täällä kannattaa käydä, Hanna Tapio sanoo.

Raha on hyvä motivaattori, mutta hänelle Norja antaa paljon muutakin.

– En minä ole täällä pelkästään rahan takia. Minua vetää Norjassa vallitseva henkinen mieliala, ihmisissä on sellainen luonnollinen positiivisuus. Vaikka olisi kuinka kiirettä tai töissä olisi vaikeaa, kuitenkin löydetään aina positiivinen puoli, Hanna Tapio sanoo.

Iso asia on myös se, että sairaanhoitajaa arvostetaan Norjassa aivan eri tavalla kuin Suomessa. Ja Hanna Tapiolle on tärkeää sekin, että työssä riittää haasteita.

– Minä koen, että työ on mielenkiintoista ja antoisaa. Kirkkoniemessä pystyn hyödyntämään koulutustani ja elämänkokemustani, ja sitä kokonaisuutta myös arvostetaan, hän sanoo.

Kerran elämässä uuteen sairaalaan – uudenlaiseen virkaan

Hanna Tapion työpaikka, Kirkkoniemen uusi sairaala, niin kuin sitä paikkakunnalla kutsutaan, on Finnmarksykehusetin eli lääninsairaalan toinen yksikkö. Pääsairaala on Hammerfestissa.

Kokonaan uusi, useampia rakennuksia käsittävä sairaalakompleksi otettiin käyttöön vain reilu puoli vuotta sitten. Potilaat muuttivat vanhasta sairaalasta uuteen marraskuun lopussa.

– Kirkkoniemen sairaala on koko Norjan uusin ja nykyaikaisin sairaala, sanoo Finnmarksykehusetin viestintäpäällikkö Eirik Palm ylpeänä.

Osastoilla on paljon uudenaikaista sairaalatekniikkaa, jota satunnainen kävijä ei näe lainkaan.

Sairaalassa on satsattu myös ulkoasuun ja viihtyvyyteen. Seinillä on luontoon ja alueeseen liittyviä taideteoksia ja sisustusta on suunniteltu myös silmää ajatellen. Käytävät ovat avarat ja valoisat.

Hanna Tapiolle uusi sairaala on once in lifetime -kokemus.

– Eihän tämmöistä tapahdu kovin monelle, ja minullekin ihan varmasti vain kerran elämänuralla. Että saa muuttaa kokonaan uuteen sairaalaan, uusiin tiloihin. Hienoahan tämä on, on niin modernia ja puhdasta, hän sanoo.

Hänellä on vakituinen virka, jossa hän tekee 80-prosenttista työmäärää. Vastaavaa ei taida muualta löytyä.

– Tällainen vakituinen yöhoitajan virka on kehitetty ihan tähän uuteen sairaalaan. On hienoa ja haastavaa olla rakentamassa kokonaan uutta systeemiä, Hanna Tapio sanoo.

Hänen kotiosastonsa on "Fysikalsk og medisin rehabilitering" eli osasto, jossa kuntoutetaan erilaisten sairauksien vammauttamia potilaita. Hän kiertää myös neljällä muulla osastolla yön aikana antamassa tarvittaessa lääkityksiä ja muuta apua.

Aamun aurinko saattaa yötyöläisen nukkumaan

Sairaalassa on ollut päällisin puolin rauhallinen yö.

– Jokainen osasto työllisti jonkun verran, askelmittariin tuli askeleita ihan hyvin. Kun on koko ajan tekemistä, se ei ole minulle kiirettä vaan se on kivaa

– Sekoitin suonensisäisiä antibiootteja ja kävin tiputtamassa niitä usealle potilaalle eri osastoilla. Avustin potilaiden kääntämisessä, hain lääkkeitä ja vein verinäytteitä. Kun on touhukasta, yö menee leppoisasti, Hanna Tapio sanoo.

Kello näyttää aamukahdeksaa, kun vuoronvaihtopalaveri päättyy. Kirkkoniemessä on yötön yö, aurinko paistaa tunturin takaa kirkkaasti.

Kaupunki heräilee, yön päivystänyt sairaanhoitaja on lähdössä nukkumaan.

Sairaalan pääsisäänkäynnin luona seisoo patsas, joka hänen mielestään kertoo jotain olennaista norjalaisesta mentaliteetista. Vanha mies, joka on heittämässä lennokkia.

– Patsas herättää minussa joka kerta lämmöntunteen. Nuo lempeät kasvot ja viisas, valaiseva aurinkoinen hymy. Kädestä lähtevä paperilennokki, ikuinen leikkisyys. Tässä on sitä norjalaista hetkessä elämistä ja elämästä nauttimista, Hanna Tapio sanoo patsasta halatessaan.

Suomessa on tänään havaittu yli 8 000 maasalamaa, kertoi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Anja Häkkinen puoli kuuden aikaan illalla.

Ukkosia on saatu tänään Häkkisen mukaan laajalti Suomessa. Salamointi on ollut kovaa tai jopa rajua Keski-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ja paikoin myös Pohjois-Lapissa Muonion tienoilla.

– Poutainen alue on ollut Salpausselän eteläpuolella ja Lounais-Lapista Keski-Lappiin, Häkkinen kertoo.

Etelä-Savon pelastuslaitos kertoi, että ukkoset ovat aiheuttaneet muutamia tehtäviä Etelä-Savon alueella. Tehtävät ovat olleet muun muassa pieniä maastopaloja ja puunraivauksia Mikkelissä, Joroisissa ja Heinävedellä.

Ukkonen on aiheuttanut häiriöitä Savon Voima Verkon sähkönjakeluun. Yhtiön mukaan kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin verkossa on salamaniskusta johtuva vika, joka vaikuttaa Nilsiän ja Juankosken sähkönjakeluun.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että Juankosken asentajat odottavat Fingridin järjestämää viankorjausta. Vian selvittäminen Fingridin kantaverkossa on parhaillaan käynnissä.

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan Savon Voima Verkon asiakkaista vajaa 10 000 oli ilman sähköä puoli kahdeksan aikaan illalla.

Ukkosia on luvattu myös huomiselle, joten yhtiö varoittaa mahdollisista ukkosen aiheuttamista vioista sunnuntainakin.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Itä-Suomessa Joroisten ja Varkauden välillä sekä Kesälahden tienoilla on saatu tänään melko voimakkaita raekuuroja. Rakeet ovat olleet halkaisijaltaan 1,5-2 senttiä.

Lämpötilat pyörineet 30 asteessa

Lämpötilat ovat tänään pyörineet isossa osassa maata 30 asteen tuntumassa. Päivystävän meteorologi Häkkisen mukaan Jämsässä mitattiin tänään 30,6 astetta, Lammilla 30,4, Lahdessa 30,3 ja esimerkiksi Heinolassa ja Vesannolla 30,1. Inarissa lämpötila kohosi 28,8 asteeseen.

Ukkoset jatkuvat taas sunnuntaina osassa maata, ja sää viilenee tuntuvasti. Häkkisen mukaan sunnuntaiaamuna ja -aamupäivällä ukkoset ovat mahdollisia maan etelä- ja länsiosassa ja iltapäivällä maan itä- ja pohjoisosassa.

– Lännestä tulee kuivempaa ilmaa maan etelä- ja länsiosaan, Häkkinen sanoo.

Ukkoset keskittyvät pohjoiseen

Sunnuntaina lämpötilojen ennustetaan pyörivän laajalti 20 asteen vaiheilla maan etelä- ja länsiosassa. Idässä ja mahdollisesti Etelä-Lapissakin voidaan päästä vielä hellelukemiin ennen iltapäivän ukkosia.

Lauantaina iltapäivällä päivitetyn varoituskartan mukaan ukkoset voivat olla jopa rajuja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sunnuntaina. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Pohjois-Karjalaan on annettu myös sadevaroitus, jolloin herkimmin tulvivat alikulut ja painanteet voivat tulvia taajama-alueilla.

Yllättiköhän talvi autoilijat?

Näin voisi kysellä, kun katselee Lapin sääkarttoja. Ilmatieteen laitoksen mukaan Kilpisjärvellä mitattiin viime yönä 2,7 astetta pakkasta. Aamupäivällä kello 10.40 pakkanen oli kiristynyt vielä hieman eli 2,9 asteeseen.

Kylmimmät lämpötilat mitattiin kuitenkin noin tuhannen metrin korkeudessa Saana-tunturilla. Kilpisjärven kyläkeskuksessa elohopea pysyi kylmimmilläänkin hitusen nollan yläpuolella.

Pakkasasteet eivät ole aivan tavattomia Lapissa tähän aikaan vuodesta, mutta viime päivien +30:tä hipovien lämpötilojen jälkeen ne ovat ainakin yllättäviä. Suomen kesäkuun pakkasennätykseen on vielä matkaa: vuonna 1962 Inarissa mitattiin peräti 7,0 miinusastetta.

Pakkaset eivät välttämättä helpota aivan lähiaikoina, vaan yöpakkaset ja lumisateet ovat yhä mahdollisia lähipäivinä. Kaikkein kylmin sää kattaa Käsivarren ja Pohjois-Lapin alueita. Torstaina on jo selvästi lämpimämpää.

Ainakin Käsivarressa on havaintojen mukaan satanut lunta ja räntää, joten Ilmatieteen laitos antaa Lappiin varoituksen huonosta ajokelistä.

Oletko paikan päällä? Voit lähettää meille uutiskuvan tai -videon osoitteessa yle.fi/uutisvinkki.

Uusi tutkimus osoittaa, että Isonkyrön Levänluhtaan haudattujen ihmisten DNA on lähellä nykysaamelaisten DNA:ta.

Rautakaudella Levänluhdan alueella haudattiin ihmisiä veteen ja tapaa jatkettiin ainakin 400 vuoden ajan. Arkeologit, historioitsijat ja paikallinen väestö ovat ihmetelleet löytöä jo yli 150 vuoden ajan.

Helsingin yliopiston monitieteellinen tutkimusryhmä on vuodesta 2010 yrittänyt selvittää Levänluhdan arvoitusta. Se kertoo tuloksista nyt Nature-lehdessä. Projekti on osa laajaa kansainvälistä tutkimusta, jossa selvitettiin Siperian asuttamista ja väestöhistoriaa.

– Omassa osuudessamme halusimme erityisesti selvittää Levänluhdan rautakautisesta lähteestä löytyneiden ihmisten alkuperää, sanoo tutkimusta johtanut dosentti Anna Wessman yliopiston tiedotteessa.

Muinais-DNA viittaa saamelaisiin

Levänluhtaan haudattujen ihmisten alkuperää selvitettiin uusimman muinais-DNA-teknologian avulla. Kolmen Levänluhdan vesikalmistoon haudatun vainajan perimässä oli selkeitä samankaltaisuuksia nykysaamelaisten kanssa.

Tutkimuksen jatkuessa todettiin, että nämä ihmiset olivat kasvaneet Levänluhdan alueella. Tutkijoiden mukaan tämä on ensimmäinen fyysinen osoitus saamelaisasutuksesta näin eteläisessä Suomessa.

Sen sijaan kysymys siitä, miksi heidät on haudattu veteen, jää edelleen arvoitukseksi.

– Levänluhta-projekti vaatii ehdottomasti jatkotutkimusta. Ei ainoastaan DNA-tulosten laajentamiseksi, vaan koko vesihautaustavan ymmärtämiseksi. Kysymys miksi, on edelleen auki, ihmettelee luututkija, dosentti Kristiina Mannermaa.

Lue myös:

DNA-testi yllätti Ahervuon perheen: Mystiseen lampeen 1600 vuotta sitten upotettu nainen on heille sukua

Rautakauden kalmistosta löydettiin 75 kiloa luita, mutta kenelle ne kuuluivat? – Leväluhdan tutkija: "Mitä enemmän tuloksia tulee, sen vaikeammaksi menee"

Katso dokumentti: Levänluhdan kadonnut kansa

Tie on poliisille enemmän kuin tuttu. Tänä keväänä virkavalta on kutsuttu tänne usein.

Australialainen kaivosyhtiö Dragon Mining on alkanut louhia kultamalmia Valkeakoskella Kaapelinkulman kaivoksessa. Aktivisteja ja alueen asukkaita tämä ei miellytä.

He pelkäävät pohjavesien pilaantumista ja jätevesien kulkeutumista ojia pitkin lähistön vesistöihin. Tästä syystä aktivisti Sanni Laine on kiivennyt työkoneen päälle ja lukinnut itsensä kaivosalueen porttiin.

Laineen mielestä kaivosyhtiön toiminta on rikollista, rikkoipa se nykyisiä lakeja tai ei.

– Mielestäni suurimmat rikokset ovat luontoa kohtaan, eli se, miten paljon sitä tuhotaan tuossa matkalla, mutta myös paikallista yhteisöä ja ihmisiä kohtaan.

Aktivistit pelkäävät, että Valkeakoskella käy samoin kuin 70 kilometrin päässä Orivedellä, jossa kultakaivos on pilannut lähivesistöjä.

– Toki me protestoimme kaivostoimintaa ylipäätään, emme pelkästään tätä kaivosta, toinen aktivisti Markku Heritty sanoo.

Oriveden kaivoksessa tuotanto loppuu, mutta yritys joutuu vielä siivoamaan paikalta löytynyttä kaatopaikkaa. Kukaan ei tiedä, saadaanko kaivoksen uumenista ikinä kaikkea sinne dumpattua jätettä pois.

Samaan aikaan ulkomaiset sijoittajat etsivät Suomesta uusia kultaesiintymiä. Onko se sen arvoista?

Kulta mahtuu 400 maitopurkkiin

Vielä muutama vuosikymmen sitten uskottiin, että ne ovat muut maat, jotka kullalla koreilevat.

– Vielä 1980-luvulle asti uskottiin, että Suomessa on niin vähän kultaa, ettei sitä kannata etsiä, erikoistutkija Pasi Eilu Geologian tutkimuskeskuksesta sanoo.

Ihmiset olivat väärässä. Vuosittain Suomen kaivokset tuottavat Geologian tutkimuskeskuksen mukaan noin 10 000 kiloa kultaa. Viime vuonna tarkka määrä oli 8 732 kiloa.

Suurin osa kullasta tulee kaivoksista, kun mineraaleja irrotetaan kallioperästä räjäyttämällä, louhimalla, murskaamalla ja sitten rikastamalla prosessilaitoksissa. Kullankaivussa eli huuhdonnassa maaperää taas pestään vedellä, että kultahiput saadaan irtoamaan.

Kulta on hyvin painavaa. Maitopurkillinen kultaa painaa lähes 20 kiloa, Eilu sanoo. Näin laskettuna Suomen kaivokset tuottivat viime vuonna 406 maitopurkillista kultaa.

Meidän pitää katsoa Hongkongin pörssiin asti tietääksemme, kuinka kannattavaa sen louhinta on.

Oriveden kaivos loppuu

Oriveden kaivoksella tuotettiin viime vuonna 150 kiloa kultaa. Se tarkoittaa 7,5 maitopurkillista.

Oriveden kaivoksen omistaja Dragon Mining ilmoitti keväällä Hongkongin pörssissä, että tuotanto on kaavailtu keskeytettäväksi. Kaivosyhtiö kertoi huhtikuussa, että Oriveden kaivoksen tiedossa olevat malmivarat on lähes tyhjennetty.

Kaivos toimi vanhalla luvalla. Viime torstaina korkein hallinto-oikeus hylkäsi lopullisesti kaivosyhtiön valituksen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaivoksen toiminta loppuu.

Oriveden kaivos on Suomen vanhin toiminnassa oleva kultakaivos. Se perustettiin jo vuonna 1990. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan kaivos on tuottanut yhteensä noin 17 000 kiloa kultaa.

Maitopurkeissa se on yhä suhteellisen vähän, 881 kappaletta. Rahassa se on paljon tätä enemmän.

Ihmiset ovat iän kaiken sijoittaneet kultaan, koska sen arvo ei heittele niin rajusti kuin esimerkiksi valuuttojen.

– Kullasta puhutaan maailmalla safe havenina eli turvasatamana. Kulta on rahan korvike ja sitä käytetään elektroniikassa ja koruissa, Pasi Eilu sanoo.

Suomen kulta tallessa eri maissa

Myös Suomi on varautunut kullalla pahan päivän varalle. Suomen Pankilla on varannossaan 49 tonnia kultaa, jonka arvo on vajaat 1,7 miljardia euroa.

Tätä kultaa säilytetään maantieteellisesti hajautettuna kaikkein turvallisimmiksi katsotuissa keskuspankeissa.

Miljoonabisnes Suomessakin

Kullan arvo on helpompi määrittää kuin se, kuinka kalliiksi yhtiölle, suomalaisille ja ympäristölle sen louhinta tulee.

Toukokuun lopussa kultaunssi maksoi pörssissä 1 275 Yhdysvaltain dollaria eli 1 130 euroa. Tarkasti ottaen tuolla summalla saa vain 31,10 grammaa kultaa. Kultamyyjät puhuvat troy-unssista. Troy-unssi oli alun perin ranskalaisen Troyesin kaupungin naulan prototyypin kahdestoistaosa.

Kultakaivoksilla voi olla sopimushintoja eri myyjien kanssa. Siksi on vaikea laskea ihan tarkalleen, kuinka paljon Suomen kultakaivokset tuottavat. Pörssihinnalla laskettuna saadaan kelpo summia.

Oriveden kaivoksen viime vuonna tuottama 7,5 maitopurkillista kultaa olisi maksanut pörssissä 6 miljoonaa dollaria (5,3 miljoonaa euroa). Suomen koko vuoden kultatuotannon arvo on puolestaan päivän pörssikurssilla 410 miljoonaa dollaria (360 miljoonaa euroa).

Seuraavaksi kiinnostaa tietää, paljonko tästä menee ulkomaisen kaivosyhtiön pussiin.

Kultaryntäyksiä nähty

Ihmiset ovat aina himoinneet kultaa. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa nähtiin kultaryntäyksiä 1800-luvulla.

Kun uutinen Kalifornian kultalöydöstä levisi, noin 300 000 ihmistä Yhdysvalloista ja ulkomailta tuli etsimään kultaa joista ja kukkuloista. Meksiko oli vain vähän ennen kullan löytymistä luovuttanut Kalifornian Yhdysvalloille.

Kultaryntäys oli kohtalokas alueen intiaaniväestölle, josta suuri osa kuoli kullankaivajien tuomiin tauteihin ja osa surmattiin.

Harva tavallinen ihminen rikastui. Sen sijaan esimerkiksi farkkuja tehnyt Levi Strauss oli yksi hyötyjistä.

Suomessa ensimmäiset kultalöydöt tehtiin jo 1500-luvun alkupuolella Utsjoelta. 1800-luvulla löydettiin kultapitoinen lohkare Kemijoen varresta ja merkkejä kullasta Ivalojoelta. Suomen ensimmäinen kultaryntäys Lapissa alkoi.

Seppo J. Partanen on kerännyt tarinoita kultakuumeesta Kultahippu.fi-sivustolle. Yksi riipaisivimmista kohtaloista oli Kuopiosta lähtöisin olevalla Frans Björklundilla.

Tarinan mukaan Björklund oli juonut rahansa kapakassa ja sammunut puron rannalle. Unessa hänelle ilmestyi vanha nainen, joka kehotti häntä nousemaan ylös kullan päältä. Björklund teki valtauksen ja löysi yhden Ivalojoen parhaimmista kultapaikoista.

Valtaukseen liittyy myös kamala onnettomuus. Björklundin valtaukselle menossa ollut vene kaatui ja kuusi ihmistä hukkui koskeen. Björklund kuoli itse viinaan valmistellessaan lähtöä Ivalojoelle keväällä 1873.

Kullalla on ollut myös kirouksensa.

Parikymmentä yhtiötä etsii kultaa

Tukes on Suomessa se viranomainen, joka valvoo kaivoksia. Viime vuonna 44 yhtiötä raportoi Tukesille malminetsinnästä.

Tukesin kaivosasioiden ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa sanoo, että puolet malminetsinnästä kohdistui kultaan ja puolet perusmetalleihin, kuten nikkeliin ja kupariin.

– Malmia etsivät yhtiöt mainitsevat etsittävänä metallina pääsääntöisesti aina myös kullan, vaikka ensisijaisesti etsitään muita metalleja, Liikamaa sanoo.

Jotain yhtiöt uskovat löytävänsä, koska malminetsintäkairausta tehtiin viime vuonna 219 kilometrin verran. Yhtiöt investoivat viime vuonna Suomessa malminetsintään 70 miljoonaa euroa. Tämä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena.

Yhtiöt investoivat lisäksi kaivoksiin 390 miljoonaa euroa, mikä on lähes kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna.

– Kultaa etsitään, koska sen kysyntä on maailmalla vakaata ja kullan hinta on nyt melko korkealla. Hintaa pitävät korkealla muun muassa maailmantalouden epävarmat näkymät, Liikamaa sanoo.

Miksi Suomi kiinnostaa?

– Suomesta kultaa etsitään, koska on olemassa näyttöä siitä, että Suomen kallioperässä on kultaa löydettävissä. Suomessa on muun muassa Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä.

Se on aika hyvin maalta, jossa ei pitänyt olla kultaa ollenkaan.

Euroopan suurin kultakaivos

Kannattaako kullan kaivaminen tai kaivostoiminta ylipäänsä?

Erikoistutkija Pasi Eilu sanoo, että tämä riippuu näkökulmasta.

Ihmiset käyttävät jatkuvasti tuotteita, joiden raaka-aineet on tuotettu kaivoksista. Ilman kaivostoimintaa ei olisi olemassa autoja, kännyköitä eikä nykyaikaisia rakennuksia, koska niissä kaikissa käytetään metalleja.

– Maanviljelyksessä EU:n ainoa fosfaattikaivos on Siilinjärvellä. Ilman fosfaattia ei voi tehdä apulantaa ja ilman apulantaa ei ole modernia maanviljelystä.

Kittilässä oleva Agnico Eagle Finland on Euroopan suurin kultakaivos. Se työllistää noin 900 työntekijää, joista puolet on yhtiön omia työntekijöitä ja puolet urakoitsijoiden työntekijöitä.

Vuonna 2016 kaivoksen työntekijät maksoivat tuloveroja yhteensä 8,6 miljoonaa euroa, josta kunnallisveron osuus oli arviolta 6,1 miljoonaa euroa. Kittilän kunnan osuus tästä on arviolta 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Ongelmilta ei ole vältytty Lapissakaan. MOT-ohjelma on kertonut, miten kaivos on päästänyt enemmän jätevesiä kuin lupa sallisi ja sille on annettu poikkeuslupia.

Kalliit tuotantokustannukset

Kullan kaivaminen ei ole halpaa puuhaa. Se selviää, kun taas sukellamme Hongkongin pörssiin ja luemme Dragon Miningin pörssitiedotteen.

Pitää mennä sivulle 57 asti. Dragon Mining kertoo, että jokaista kultaunssia kohti sillä on mennyt yli 800 euroa Orivedellä ja Huittisissa, missä yhtiöllä on myös kultakaivos.

Australialaisyhtiö kertoo myyneensä kultaunssin viime vuonna keskimäärin 1 120 eurolla. Voittoa on siis tullut pari sataa euroa unssilta.

Tämän laskelman mukaan Oriveden kaivoksen kulta olisi tuottanut viime vuonna noin miljoona euroa, jos pörssitiedotteen kuluissa on kerrottu kaikki kulut.

Yhtäkkiä ala ei enää kuulosta kultakaivokselta.

Dragon Mining tuotti tappiota

Dragon Mining kertoo tehneensä tappiota viime vuonna useita miljoonia euroja. Syy ei ole kuitenkaan Suomessa.

Yhtiön mukaan Suomen toiminnot tuottivat vielä voittoa ja pitivät kassan positiivisena, mutta Hongkongin pörssin kustannukset ja Ruotsin toimintojen jatkaminen veivät tuloksen tappiolle.

Samaan aikaan yhtiö käynnistää uutta kultakaivostoimintaa Valkeakoskella.

Valkeakosken kultakaivos on pieni avolouhos. Mitä yhtiö uskoo sieltä saavansa?

– Tämänhetkisen arvion mukaan louhinta kestää noin kaksi vuotta. Investoimme kairaukseen ja malminetsintään resurssien ja reservien kasvattamiseksi, sanoo Dragon Miningin kaivospäällikkö Olli Pajula.

Valkeakosken Kaapelinkulman tiedossa olevat kultamalmivarat ovat noin 280 kiloa. Se tarkoittaa 14 maitopurkillista kultaa. Kannattaako tämä?

– Kaapelinkulman malmin louhintaa ei olisi aloitettu, jos se olisi kannattamatonta, Pajula sanoo.

Kaivoksesta tuli kaatopaikka

Viime syksynä Oriveden kaivoksen sisältä löytyi luvaton kaatopaikka. Kaivostunnelissa oli ensimmäisten kuvausten mukaan öljytynnyreitä, räjähdelaatikoita, muovia ja metallia.

Dragon Miningia epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta, ja se joutuu kärsimään myös edeltäjänsä toimista ja puhdistamaan kaatopaikkaa. Rikosprosessi asiassa on kesken.

Jätteiden sijoittaminen tunneliin on aloitettu ELY-keskuksen mukaan jo 1990-luvulla. Jätteiden laiton varastointi kaivostunneliin on poliisin arvion mukaan alkanut jo kaivoksen edellisen omistajan, Outokumpu Oy:n aikana.

Outokumpu toimi Orivedellä vuoteen 2003 saakka. Dragon Mining tuli kuvioon neljä vuotta myöhemmin.

Poliisin mukaan kaivoksen nykyinen johto on lopettanut väärän käytännön vuonna 2016. Kaatopaikan ensimmäinen siivous valmistui huhtikuussa ja jätettä saatiin pois lähes 30 000 kiloa.

Luvatonta kaatopaikkaa ei ehkä koskaan saada kokonaan puhtaaksi. 85 metrin syvyydessä kaivos on osin täyttynyt liejusta ja vedestä. Puhdistaminen on yhtiön mukaan vaarallista.

Aluehallintovirasto halusi sulkea kaivoksen, koska toiminta on tehnyt vahinkoa kaivoksen lähivesistöissä, kuten Ala-Jalkajärvessä, Peräjärvessä ja Horhanpurossa.

Veden alumiini- ja sinkkipitoisuus yhdessä happamoitumisen kanssa on tuhonnut muun muassa kaloja ja rapuja. Dragon Miningin mukaan järvessä ei ole ollut rapuja 2000-luvulla.

Aktivisteille matkustuskieltoja

Kaivosyhtiön lisäksi myös aktivistit ovat lain kanssa tekemisissä. Keväällä aktivisti vastaa puhelimeen pylvään päältä. Poliisi on hälytetty taas paikalle, kun aktivistit ovat estäneet louhintatöiden aloittamisen Valkeakoskella.

Kultakaivoksen vastustajat pelkäävät vesistöjen pilaantumista. Valkeakosken kaivoksen vieressä on Pitkäkorven Natura-alue, ja luonnonsuojelijat sanovat, että melu häiritsee lintujen pesintää ja muutenkin eläimiä. Lisäksi kaivoksen ympäristö on uhanalaisen perhosen, kirjopapurikon, elinaluetta.

Poliisi on soitettu paikalle aktivistien roikuttua milloin nosturissa, milloin koneiden päällä. Huhtikuun alkupuoliskon jälkeen mielenosoituksia ei ole ollut.

Mielenosoittaminen on laillista, mutta alueella on tapahtunut muutakin. Poliisi on kirjannut rikosilmoituksen kevään aikana 14 eri kertaa.

– Epäiltyjä rikoksia ovat muiden muassa julkisrauhan rikkominen, niskoittelu poliisia vastaan, pakottaminen ja haitanteko virkamiehelle, rikoskomisario Antti Uusipaikka Sisä-Suomen poliisilaitokselta luettelee.

Poliisi turvautui harvinaiseen pakkokeinoon. Neljälle henkilölle määrättiin matkustuskiellot, jotka eivät ole enää voimassa. Tapaukset ovat siirtyneet syyttäjälle syyteharkintaan.

Sanni Laine on yksi matkustuskieltoa saaneista. Vielä pari kuukautta sitten hän ei saanut mennä Kaapelinkulmalle. Liikkuminen Valkeakoskella tai Sastamalassa olisi voinut johtaa vangitsemiseen.

– Tuntui aika hirmuiselta, että en saanut tulla kotikaupunkiin, jossa käyn paljon ja jossa on ystäviä, Laine sanoo.

Ainoa poikkeus matkustuskiellossa oli Laineen vanhempien koti Valkeakoskella. Sinne Laine sai kulkea suorinta reittiä.

Laineen lapsuudenkoti on muutaman kilometrin päässä kaivoksesta. Nykyään Laine asuu Tampereella.

Kotiseudun sienimetsien häviäminen koskettaa Lainetta kovasti. Hän ei kuitenkaan sure vain sienien takia.

– Ennemmin valvon, mietin ja itken asian järjettömyyttä ja luonnon tuhoa sekä moraalikysymyksiä, joita aihe herättää, Laine sanoo.

Kaivoslakiin vaaditaan muutoksia

Aktivistit vaativat muutosta kaivoslakiin.

– Kaivosvero on tietysti yksi juttu, mutta kyllä laki pitäisi perin pohjin uudistaa niin, että kaivosten olisi pakko toimia vastuullisesti, Markku Heritty sanoo.

Mutta miksi ei voi osoittaa mieltä niin, ettei rikota lakia?

– Sitäkin on tehty, mutta kyllä minulla on sellainen kokemus, että tällainen kansalaistottelemattomuus on herättänyt enemmän huomiota ja keskustelua, Heritty sanoo.

Rikoskomisario Antti Uusipaikan mukaan tapaukset työllistävät poliisia.

– Yksittäisen rikostehtävän hoitaminen sitoo hälytystoiminnasta useita eri partioita, rikostutkinnasta monta eri rikostutkijaa, tutkinnanjohtajan sekä syyttäjän. Täytyy myös muistaa, että nämä vähäiset resurssimme ovat jo ennestään olleet äärimmilleen kuormitettuja nykyisellä huolestuttavan alhaisella poliisimäärällä, Uusipaikka sanoo.

Kaivosyhtiön mielestä mieltä saa osoittaa, kunhan lakia eri rikota eikä kenenkään turvallisuutta vaaranneta. Yhtiön mukaan Kaapelinkulman kaivoksen ympäristöluvassa on otettu huomioon naapureiden ja luonnonsuojelijoiden huolenaiheet.

– Olemme tehneet laajoja melututkimuksia ja ylläpidämme aktiivista pohja- ja pintavesien seurantaa ja kommunikointia lähiasukkaiden kanssa, kaivospäällikkö Olli Pajula sanoo.

Hallitusohjelma puhuu kiristyksistä

Kamppailua kullasta ei käydä enää vain Valkeakoskella, Orivedellä tai Kittilässä. Äänenpainot ovat tiukentuneet koko maassa.

Hallitusohjelmaan kirjatut kaivosten verouudistukset voivat vaikuttaa siihen, miten houkuttava kaivosmaa Suomi on jatkossa. Tämän lisäksi hallitusohjelmassa on mainittu kansainvälisten kaivosten myyntitulojen verottaminen Suomessa sekä mahdollinen kaivosvero.

Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen kertoi Ylelle, että jo kaivoksille hallitusohjelmassa suunniteltu sähköveron muutos tarkoittaisi kahdesta kolmeen miljoonan euron vuotuisia lisäkustannuksia.

Kullan hinta määritetään pörssissä, mutta mikä arvo on lähijärvellä tai työpaikalla? Tätä poliitikot joutuvat punnitsemaan lähivuosina.

Kiistat kultakaivosten ympärillä eivät ole nimittäin laantumassa. Jalometallia löytyy todennäköisesti Suomesta vielä lisää.

– Emme vielä tiedä kaikki paikkoja, mistä kultaa löytyy, erikoistutkija Pasi Eilu sanoo.

Korjaus 12.6. klo 10.05 muokattu vanhaaa tarinaa kultalöydöstä.

Lue myös:

Dragon Mining on alkanut sulkea Suomen vanhinta kultakaivosta – kaivos ehti ehtyä ennen kuin kielto oikeudesta tuli

Kittilän kultakaivoksen johtaja: Hallituksen verouudistukset vaikeuttaisivat kaivoksen toimintaa ja työllistämistä

Sääksen pesä keskeytti räjäytykset vastustusta herättäneellä kultakaivoksella – lintu on havaittu viimeksi vuonna 2015

Salaisesta kaatopaikasta kaivoksen sisältä saatu jätettä pois jo lähes 30 000 kiloa – kukaan ei tiedä, paljonko sitä on vielä jäljellä

Mustatäplätokon leviämistä Suomen merialueille taitaa olla myöhäistä yrittää pysäyttää. Lisääntymis- ja sopeutumiskykyinen kalalaji on levinnyt jo lähes pohjoisimmalle Perämerelle asti.

Tutkijoita huolettaa, mitkä sen vaikutukset herkkään meriekosysteemiin ovat, mutta mustatäplätokosta voi ehkä olla myös hyötyä.

Tähän mennessä pohjoisin havainto mustatäplätokosta (Neogobius melanostomus) on tehty Oulun edustalta Kellon Kattilankallasta. Metsähallituksen meritiimi sai havainnon mustatäplätokosta viime perjantaina. Aikaisemmin pohjoisin havainto oli Raahesta.

Ensimmäistä kertaa laji havaittiin Suomen merissä vuonna 2005. Se on levinnyt tasaisesti pohjoista kohti muutaman kymmenen kilometriä vuodessa.

– Mustatäplätokko on hyvin tehokas lisääntyjä, sillä se lisääntyy läpi kesän. Näin se voi hyvissä olosuhteissa tuottaa hurjan määrän poikasia lyhyessä ajassa, kertoo tutkija Riikka Puntila Suomen ympäristökeskuksesta.

Pohjoiset meret erityisen herkkiä vieraille vaikutteille

Vasta 90-luvulla Mustaltamereltä ja Kaspianmereltä levinnyt pohjakaloihin kuuluva laji sopeutuu hyvin nopeasti erilaisiin elinolosuhteisiin ja suolapitoisuuksiin, sanoo Metsähallituksen meribiologi Essi Keskinen.

Hänen mukaansa mustatäplätokko voi jopa syrjäyttää paikallisia kalakantoja, sillä sen ruuaksi kelpaavat melkein kaikki pohjaeläimet.

– Se tykkää syödä esimerkiksi muiden kalojen mätiä. Sellaisilla alueilla Suomenlahdella, missä se on yleistynyt, se on karkottanut muita lajeja. Tällä tavalla se voi ajaa ahdinkoon suomalaisia lajeja, Keskinen kuvailee.

Tutkija Riikka Puntilan mukaan esimerkiksi onkikilpailuissa Helsingin seudulla on havaittu mustatäplätokon yleistyneen saalistilastoissa alkuperäislajistoon kuuluvan mustatokon kustannuksella.

– Virossa on saatu myös tutkimuksissa havaintoja siitä, että kampelan ravinnonhankinta olisi vaikeutunut siellä, missä mustatäplätokko on yleistynyt. Kampela helposti väistää, Puntila sanoo.

Erityisen herkkiä tulokkaille ovat pohjoiset meriekosysteemit, kuten Perämeren pohjukan ainutlaatuinen meriluonto.

– Mitä yksinkertaisempi muu meriekosysteemi on, sitä herkempi se on vaikutuksille, Puntila muistuttaa.

Tokko maistuu ahvenelta

Esimerkiksi Norjan pohjoisrannikolle Barentsinmerelle vieraslajina tuotu kuningasrapu on lisääntynyt vuosien saatossa roimasti ja muodostaa jo vakavasti otettavan uhkan alueen alkuperäisille simpukka- ja pohjaeläinkannoille. Lisäksi se levittää turskakantaa uhkaavia tauteja.

Taloudellisesti kuningasravusta on kuitenkin tullut merkittävä kalastuskohde Norjan rannikon kalastajille. Ravunpyyntisafareita järjestetään myös turisteille.

Mustatäplätokollakin voisi ehkä olla merkitystä myös Suomen rannikkokalastukselle. Meribiologi Essi Keskinen muistuttaa, että esimerkiksi Itämeren etelärannikolla mustatäplätokkoa pyydystetään yleisesti ruokakalaksi.

– Sehän on ihan hyvä ruokakala. Mustanmeren ja Kaspianmeren rannikolla ja käsittääkseni myös Puolassa sitä tölkitetään ja pyydetään ihan ruokakalaksi. Sen voi myös paistaa, Keskinen sanoo.

Tutkija Riikka Puntila on mustatäplätokkoa maistanutkin.

– Opiskelijoiden kanssa olemme muun muassa savustaneet mustatäplätokkoja. Siinä on vaalea, melkein ahvenen veroinen liha, mutta pienenä kalana tietysti ruodot ovat myös pieniä.

Myös kotimaiset pedot ovat Puntilan mukaan oppineet nopeasti syömään mustatäplätokkoa. Runsaiden tokkoyhdyskuntien lähellä esimerkiksi merimetsot saattavat käyttää sitä ravintonaan melkein yksinomaan.

Havaintotietoja kerätään netissä

Mustatäplätokko leviää, kuten monet muutkin vieraslajit usein, ihmisen välillisesti avustamana. Itämerelle levittyään se on muodostanut runsaita yhdyskuntia esimerkiksi satamiin.

Tokon munat tai poikaset joutuvat imetyksi laivojen painolastitankkeihin veden mukana ja leviävät laivojen matkassa uusille alueille. Se on murtovesien laji, mutta Keski-Euroopassa niitä elää myös suurissa joissa.

Suomessa vastaavia havaintoja ei ainakaan vielä ole, sanoo Riikka Puntila Suomen ympäristökeskuksesta.

– En uskalla ennustaa, josko näin tapahtuisi meilläkin tulevaisuudessa. Vieraslajit sopeutuvat usein hyvin nopeasti erilaisiin elinympäristöihin, Puntila sanoo.

Mustatäplätokosta kerätään havaintoja internetin vieraslajisivustolla. Hän kehottaakin ilmoittamaan kaikki havainnot Suomen vesiin kuulumattomasta kalasta.

Aiheesta voi keskustella klo 22 asti.

Lue myös:

Vieraslajiasiantuntijan neuvo: Nyt keräämään lupiinikimppuja ja näivettämään kurtturuusuja

Vieraista meristä Itämereen löytänyt kala valtaa alaa Suomessa – "Aggressiivinen etenkin kutuaikaan"

Supikoiran ja villisian jälkeen odotellaan kultasakaalia – metsästäjät varautuvat tulokaslajeihin Suomen luonnossa

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus tulee voimaan vuonna 2020. Tällöin ylioppilastodistuksella on merkittävä vaikutus sisäänpääsyssä.

Yliopistojen todistusvalintaan liittyvästä pisteytystaulukosta voi havaita, miten merkittävässä asemassa matematiikka on jatko-opiskelupaikkaa hakiessa.

• Lue täältä millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä

Kysyimme suurimpien lukioiden rehtoreilta, onko opiskelijavalintauudistukseen liittyvä pisteytystyökalu muuttanut opiskelijoiden kurssitarjottimia ja onko matematiikan suosio lisääntynyt opiskelijoiden keskuudessa. Kyselyyn vastasi 13 lukiota. Yhdeksässä lukiossa matematiikan opiskelijoiden määrä on selvästi lisääntynyt viimeisten vuosien aikana.

Näin on tapahtunut muun muassa Kannaksen lukiossa Lahdessa, Tampereen aikuislukiossa, Ounasvaaran lukiossa Rovaniemellä, Järvenpään lukiossa, Tikkurilan lukiossa Vantaalla ja Oulun aikuislukiossa.

Muutamassa vuodessa suuri muutos

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa matematiikan suosiossa on myös selkeä piikki. Vaikka lukiossa on luonnontiedelinja, on pitkän matematiikan kiinnostus lisääntynyt huomattavasti myös muiden linjojen opiskelijoiden keskuudessa.

Rehtori Riikka Lindroosin mukaan yksi selvä syy ovat korkeakoulujen sisäänpääsyyn liittyvät uudistukset ja siihen liittyvä matematiikan arvosanojen painotus.

– Viime syksynä meillä oli kuusi alkavaa pitkän matematiikan ryhmää. Nyt pitää katsoa riittääkö se tulevana syksynä, sanoo rehtori Riikka Lindroos.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa viime syksynä aloittaneista lukiolaisista yli 80 prosenttia valitsi pitkän matematiikan opiskelun. Pitkän matematiikan aloittaneiden määrä on viimeisten vuosien aikana koko ajan kasvanut. Syksyllä 2011 pitkän matematiikan aloitti reilut 54 prosenttia lukiolaisista.

Kielten opiskelun väheneminen huolestuttaa

Ylen kyselyyn vastanneiden lukioiden rehtorit esittivät huolensa, miten käy yleissivistyksen ja kielten opiskelun, kun matematiikan painoarvo on lisääntynyt.

Tampereen aikuislukion rehtori Vesa Rantanen kertoo, että pitkän matematiikan opiskelu on vähentänyt ja vähentää lyhyiden kielten opiskelua. Saman on huomannut myös Kallaveden lukion ja Kuopion aikuislukion rehtori Ensio Vatanen, joka toteaa, että lyhyiden kielten asema on jo hälyttävä.

Rovaniemellä sijaitsevan Ounasvaaran lukion rehtori Risto Kuoksa nostaa myös esille valinnaiset kielet. Pitkän matematiikan oppimäärän laajuus yhdessä kirjoitettavien aineiden koulukohtaisten kurssien kanssa on johtanut siihen, että valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt. Opiskelijoille ei jää tilaa eikä aikaa opiskella kieliä, vaikka heillä olisi siihen edellytyksiä.

– On huolestuttavaa, jos matematiikan suosio syö yleissivistystä. Itse olen huolissani siitä, että lyhyitä kieliä opiskellaan lukioissa vähän, sanoo myös Turun Suomalaisen Yhteiskoulun rehtori Riikka Lindroos.

Matematiikka kiinnostaa taas

Suomalaisten laskeneesta matematiikan osaamisesta on oltu huolissaan ja samoin myös siitä, että matematiikka ei ole kiinnostanut koululaisia ja opiskelijoita. Nyt näyttää siltä, että jonkinlainen käänne on tapahtumassa. Matematiikka kiinnostaa lukioissa.

– Tavoite oli, että lisätään matematiikkaa opiskelevien määrää eli yhä useampi lukiolainen suorittaa riittävän laajat matematiikan opinnot. Näin on nyt tapahtumassa, sanoo Turun yliopiston professori Erno Lehtinen.

Professori Lehtinen ei näe ongelmana sitä, että korkeakoulujen haussa matematiikalla on valtava painoarvo.

– Pitkän matematiikan suorittaminen lukiossa vaatii suuren määrän kursseja. Pitkä matematiikka edellyttää hyvin pitkäjänteistä paneutumista ja ajattelutaitojen aktivointia opiskelijalta. Tämä kaikki on hyödyllistä aivan mille tahansa myöhemmälle opiskelualalle.

Lehtisenkään mielestä matematiikan painotus ei saa vaikuttaa lukiossa niin, että joitain yleissivistyksen kannalta tärkeitä aineita jätetään kokonaan valitsematta tai niiden opiskelun määrä olennaisesti pienenee.

– Tässä keskustelussa lyhyen matematiikan rooli on jäänyt syrjään. Lyhyt matematiikka voisi olla sitä kaikkien kansalaisten tarvitsemaa matemaattisen ajattelun perustaa, sanoo Erno Lehtinen.

Eritasoiset opiskelijat tuovat haasteita opettajille

Turun yliopiston professori Erno Lehtisen mukaan lisääntynyt pitkän matematiikan opiskelu vaatii myös opettajilta enemmän, kun oppitunneilla istuu eritasoisia opiskelijoita. Asia mietityttää myös lukioiden rehtoreita.

Rovaniemellä sijaitsevan Ounasvaaran lukion rehtori Risto Kuoksa toteaa, että matematiikan korostuminen voi heikentää lukion pitkän matematiikan työskentelyn tasoa.

Lukioissa nähdään ongelmana myös se, että pitkän matematiikan kursseilla roikkuvat mukana myös ne opiskelijat, jotka eivät siinä pärjää. Tampereen aikuislukion rehtorin Vesa Rantasen mukaan noin puolet pitkän matematiikan opiskelijoista keskeyttää opinnot ensimmäisen vuoden aikana.

Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi Järvenpään lukiosta kertoo, että pitkän matematiikan valitsevat myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät ole siitä erityisen kiinnostuneita tai eivät ajattele matemaattisia jatko-opintoja. Tällaiset opiskelijat voisivat Lehtiniemen mukaan käyttää voimavaransa tarkoituksenmukaisemmin.

– Kannattaisi mieluummin lukea aineita, jotka tuntuvat omilta ja suoriutua niistä hyvin. Eikä valita pitkää matematiikkaa, jos ei ole valmiutta tehdä sitä työmäärää, mitä se vaatii, sanoo Vaasan Lyseon rehtori Jaakko Perttu.

Opiskelijoiden jaksaminen huolestuttaa

Vantaan Tikkurilan lukion rehtorin Marianne Heikkilän mukaan pitkän matematiikan oppitunneilla kaikkien opiskelijoiden taidot ja motivaatio eivät ole sitä, mitä opiskelu vaatii. Näin yhä useampi opiskelija uupuu.

Opiskelijoiden jaksamisesta on huolissaan myös vantaalaisen Vaskivuoren lukion rehtori Elina Arokannas.

– Opiskelijoiden jaksaminen on heikentynyt ja taito- sekä taideaineiden opiskelu on vähentynyt. Teemakursseja ei juurikaan valita, koska kaikki paukut laitetaan niihin opintoihin, joista saa eniten pisteitä jatkoon. Taideaineiden merkitys on opiskelijoiden jaksamisessa suuri, muistuttaa Elina Arokannas.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori Riikka Lindroos pitää tärkeänä, että korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta ja siitä mahdollisesti seuranneita ilmiöitä seurataan tarkasti.

– Toivon, että yleissivistyksen taso kouluopetuksessa säilyisi, hän sanoo.

Mitä mieltä olet matematiikan kasvavasta painotuksesta? Voit kommentoida aihetta. Keskustelu sulkeutuu kello 18.

Lue lisää:

Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Matematiikalle esitetään ylivaltaa yliopistojen valinnoissa