Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin toimista aloitetaan esitutkinta, tiedottaa Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjän määräämässä esitutkinnassa selvitetään, onko Puolustusvoimain komentaja syyllistynyt rikokseen rikkomalla sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annettuun lakiin perustuvia velvollisuuksiaan.

– Tässä vaiheessa en voi kertoa rikosnimikettä, sanoo neuvotteleva virkamies Sampsa Hakala Valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Hän toimii asiassa syyttäjänä. Hakalan mukaan epäilyssä on kyse sotilasrikosasiasta.

Kyse on siitä, ryhtyikö Lindberg kaikkeen, mitä häneltä voidaan vaatia Lemmenjoen kahden upseerin syytteisiin johtaneen harjoituksen jälkiselvittelyssä.

Karjalan lennoston ex-komentajan Markus Päiviön syytteet epäasiallisesta käytöksestä koskevat Karjalan lennoston isännöimiä vapaaehtoisia harjoituksia Ilmavoimien Lapinmajalla Lemmenjoella syksyllä 2017.

Syytteessä palvelusrikoksesta on myös Päiviön tuolloinen esimies, Ilmavoimien ex-komentaja Sampo Eskelinen, jonka epäillään viivytelleen alaisensa epäiltyjä rikoksia koskevan esitutkinnan aloittamista. Hänen syytettään aletaan käsitellä maanantaina. Eskelisen virkasuhde loppui maaliskuun lopussa, jolloin hänen tilalleen nousi kenraalimajuri Pasi Jokinen. Eskelinen kiistää syyllistyneensä rikokseen.

Hakala arvioi, että esitutkinta kestää ainakin muutamia viikkoja, mahdollisesti kuukausia. Tutkinnan yksityiskohdista hän ei kerro.

– Aika paljon on kuitenkin jo tehty, kun asiaa on esiselvitetty, sanoo Hakala.

Toimet kurinpitoesimiehenä keskiössä

Ministeriön Pääesikunnalta pyytämän selvityksen mukaan Lindberg päätti itse käynnistää rikostutkinnan Ilmavoimien komentajan toiminnasta. Lindbergin on kerrottu kuitenkin saaneen tietoa Lemmenjoen tapahtumista kuukausia ennen kuin esitutkinta hänen alaistensa toimista alkoi.

Valtakunnansyyttäjänvirasto pyysi tammikuussa keskusrikospoliisia aloittamaan esiselvityksen Lindbergin toimista Lemmenjoen tapaukseen liittyen. Tarkoitus oli selvittää alustavasti, onko Lindbergillä ollut velvollisuus ryhtyä joihinkin kurinpitotoimenpiteisiin ylempänä kurinpitoesimiehenä ja onko hän ryhtynyt siihen kaikkeen, mitä häneltä voidaan vaatia. Esiselvityksessä suoritettiin useita alustavia kuulemisia ja hankittu kirjallisia selvityksiä.

Esitutkinta ei vaikuta komentajan asemaan virassaan, kertoo kansliapäällikkö

Puolustusvoimien komentajasta Jarmo Lindbergistä aloitettu esitutkinta ei ainakaan välittömästi vaikuta hänen virka-asemaansa. Puolustusministeriön kansliapäällikön Jukka Juustin mukaan mahdollisia toimenpiteitä harkitaan sitten, jos Lindbergiä vastaan nostetaan syyte.

Keskusrikospoliisin esitutkinnassa on kyse siitä, laiminlöikö Lindberg velvoitteitaan esimiehenä Lemmenjoen kahden upseerin syytteisiin johtaneen harjoituksen jälkiselvittelyssä. Lindberg on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Jarmo Lindbergin on määrä siirtyä reserviin elokuussa, kun hän jää eläkkeelle.

Lindberg ei kommentoi esitutkinnan alkamista. Hän on ulkomaanmatkalla.

Tarkennus kello 15.55: Esitutkinnan aloittamisesta päätti syyttäjä, ei valtakunnansyyttäjä, kuten otsikossa alun perin luki.

Lue lisää:

Rivoista nimittelyistä Lemmenjoen harjoituksissa syytetty ex-komentaja katuu – julkisuus tuhosi uran: "Totesin, että minun on syytä väistyä"

Ilmavoimat puolustaa kohun nostanutta Lemmenjokea: Alkoholia ohjeiden mukaan, diskopallot harjoitusväline ja paikka erityinen

Roadscanners Oy on myynyt rautatiedivisioonan liiketoimintansa yhdysvaltalaisomisteiselle Loram Finland Oy:lle. Kauppaan kuului myös Rail Doctor -ohjelmisto ja siihen liittyvät oikeudet.

Samalla Roadscannersin Tampereella sijaitsevan rautatiedivisioonan kuusi työntekijää siirtyvät Loram Finland Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Kauppa tehtiin torstaina 2. toukokuuta.

– Kauppahintaa ei julkisteta mutta olemme tyytyväisiä siihen, Roadscanners Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarenketo sanoo.

Roadscannersin muu toiminta jatkuu

Loram Finlandin omistaa Loram Maintenance of Way, Inc. on yksi maailman suurimmista rautateiden kunnossapidon laitteisiin sekä urakointiin ja konsultointipalveluihin erikoistuneista yhtiöistä.

Roadscanners Oy jatkaa teiden, katujen, siltojen ja lentokenttien kuntotutkimuksiin, diagnostiikkaan ja kunnonhallintaan liittyvää konsultointia sekä ohjelmistojen ja laitteiden kehittämistä. Lisäksi yhtiö jatkaa älyliikenteeseen liittyvää tuotekehitystyötään. Roadscannersin tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Tšekeissä ja Yhdysvalloissa säilyvät Roadscanners Oy:n omistuksessa ja niiden toiminta jatkuu yhtiön mukaan normaalisti.

Roadscanners Oy:n pääpaikka on Rovaniemellä. Yhtiöllä on runsaat 20 vakituista työntekijää. Roadscannersin liikevaihto oli viime tilikaudella vajaat neljä miljoonaa euroa.

Pohjois-Norjan Tamokdalenissa ei vieläkään päästä hakemaan tammikuisen lumivyöryonnettomuuden viimeistä suomalaista uhria.

Tromssan poliisin mukaan tunturialueella on yhä niin paljon lunta, ettei etsintöjä voida jatkaa. Aluetta tarkastettiin helikopterilla alkuviikolla.

Poliisi arvioi, että etsinnät voivat jatkua lumien sulamisen jälkeen vasta noin kuukauden kuluttua tai jopa myöhemmin.

Neljän hiihtäjän kuolemaan johtanut lumivyöryonnettomuus tapahtui tammikuun toinen päivä.

Onnettomuutta seuranneissa etsinnöissä löydettiin ryhmän ruotsalainen hiihtäjä sekä kaksi suomalaista. Etsinnät lopetettiin lumivyöryvaaran vuoksi 21. tammikuuta.

Lappilaisen Vesa Kaulasen pihamaalla on useita linnunpönttöjä, mutta isoin ruokintapaikka sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Äkäslompolosta. Siellä Kaulanen ruokkii kotkia, erityisesti alueella elävää vanhaa maakotkapariskuntaa.

Pariskunnan muninta saattaa alkaa jo maaliskuussa, vaikka lämpötila meneekin öisin vielä reippaasti pakkasen puolelle. Hautominen kestää reilut 40 päivää ja poikasia kuoriutuu kerrallaan yksi tai kaksi.

Kesän ajan vanhemmat vievät tuoretta riistaa kiireisinä suoraan pesälle. Syksyllä poikasen on aika lähteä omille teilleen.

Talviruokinta vahvistaa lintuja

Pesinnän onnistumiseen vaikuttaa erityisesti talven ja kevään ravintotilanne. Ruokinta auttaa pitämään pariskunnan hyvässä fyysisessä kunnossa siihen saakka, kun pesintäkausi alkaa.

Apu on elintärkeää, sillä viimeiset pari vuotta maakotkien pesintätulos on ollut koko maassa heikko: vuonna 2018 onnistuneita pesintöjä oli 92.

Kaulasen kojun lähimmän reviirin pesimämenestys on ollut hyvä, ja reviiri on ruokinnan ansiosta tuottanut poikasia keskimääräistä paremmin.

– Poikasia ei tule joka vuosi, mutta se olisikin maakotkalle epänormaalia, kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Korppien show viihdyttää kotkia odotellessa

Kaulasen tietojen mukaan tämä on ainoa kotkien ruokintapaikka Lapissa. Hän ruokkii kotkia syyskuusta toukokuulle kolariporoilla, poistometsästetyillä ketuilla ja sioilla.

Koskaan ei tiedä milloin kotka saapuu haaskalle vai saapuuko lainkaan. Odotellessaan Kaulanen katselee korppien keskinäistä kommunikaatiota. Fiksuina ja sosiaalisina lintuina niillä on koko ajan jotain showta meneillään, lentonäytöksiä, leikkejä, kärhämiä tai toisten sukimista.

– Niillä on sellainen äänivalikoima, että se on melkein parempi kuin Yleisradiolla.

Kaulanen ei suinkaan ole ainoa, joka pääsee nauttimaan lintujen showsta ja äänistä. Paikalle voi kuka tahansa tulla katsomaan lintuja ilman kiikareita.

– Kotka kun tulee tuohon 15 metrin päähän, niin se on vähän eri näköinen kuin silloin, kun se on täplä taivaalla.

Maakotkan siipiväli on noin kaksi metriä.

Fonzie-maakotka vs. reppana-merikotka

Kun maakotka ilmestyy sadan metrin päähän ruokintapaikasta, korpit kaikkoavat. Maakotkalla on auktoriteettia.

– Maakotka on kuin Fonzie, tukka geelillä laitettu ja nahkatakki päällä. Se osoittaa, "että minä olen muuten kova jätkä ja minusta näkee sen", kertoo Kaulanen.

Maakotka on erämaiden lintu, joka elää nykyisin vain pohjoisimmassa Suomessa. Se saalistaa pienempää riistaa.

Joskus ruokintapaikalle eksyy myös muuttomatkalla oleva merikotka, mutta sillä ei ole lainkaan samaa karismaa kuin maakotkalla.

– Merikotka on vähän semmonen raukka ressukka koulukiusattu. Vaikka merikotka sanoisi mitä ja hyppisi tasajalkaa, niin kukaan ei korvaansa lotkauttaisi. Korpitkin vaan tönivät sitä syrjemmälle.

Merikotka ei siis juuri muita lintuja pelota, vaikka Suomen suurimpana petolintuna ihmisen silmään hurjalta näyttääkin.

Kotkien tiet eivät yleensä kohtaa, mutta riitatilanteessa merikotka saisi kyytiä Fonzie-maakotkalta.

Kotkat ovat kärsineet vainoista

Sekä maa että- merikotkakannat ovat vajonneet vainojen takia. Ihmisten vihan lisäksi merikotka kärsi ympäristömyrkyistä ja vuonna 1975 Suomessa kasvoi vain neljä merikotkan poikasta.

Aktiviisilla suojelutoimilla, erityisesti talviruokinnalla, kanta on saatu nousuun. Nykyisin Suomessa on jo yli 450 pesivää merikotkaparia ja 360 maakotkaparia. Maakotkien vaino saatiin loppumaan poronhoitoalueella sen jälkeen, kun korvausjärjestelmä uusittiin vuonna 1998.

– Valtio maksaa paliskunnalle korvausta asutusta kotkanpesästä. Myös kotkan tappamasta porosta saa korvausta.

Enää maakotkaa ei pohjoisessa vihatakaan niin kuin ennen ja kotkat pärjäävät nykyisin paljon paremmin. Suurin osa Suomen maakotkista asuu Lapissa.

Yksinkertaisten asioiden äärellä

Vesa Kaulanen ei lintuharrastuksestaan huolimatta ole lintubongari, eikä häntä kiinnosta laskea pisteitä eri lajeista. Kaulaselle parasta on, kun lintu muuttaa hänen tekemäänsä asuntoon asumaan.

– Kaikista mukavinta on niiden seuraaminen ja kaikki väkertäminen lintujen kanssa.

Kaulanen onkin virittänyt moneen pönttöön kameran, jotta voi seurata lintujen pesätouhuja tarkemmin.

– Siinä pysyy luonto lähellä ja pysyy itsekin jollain lailla järkevänä, kun katselee tämmöisiä yksinkertaisempia asioita.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapaa Venezuelan ulkoministerin Jorge Arreazan sunnuntaina Moskovassa. Asiasta kertoi venäläinen Interfax Venäjän ulkoministeriötä siteeraten.

Tapaaminen on ennen Lavrovin ja Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon tapaamista.

Molemmat osallistuvat Arktisen neuvoston kokoukseen Rovaniemellä alkuviikosta. Jo etukäteen on ollut tiedossa, että keskusteluissa käsitellään Venezuelaa.

Maan kriisi otti uusia kierroksia vappuna, kun oppositio yritti vallankumousta siinä onnistumatta.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat eri puolilla Venezuelan kriisissä. Yhdysvallat tukee oppositiojohtaja Juan Guaidóa, Venäjä presidentti Nicolás Maduroa.

Lue myös:

Washington Post: Yhdysvallat haluaa poistaa ilmastonmuutoksen Rovaniemen kokouksen julkilausumasta

Vuoden tärkeimmän kansainvälisen huippukokouksen järjestelyjä tehty jo vuosia – Arktisten valtioiden ulkoministerit kerääntyvät Rovaniemelle

Oikeus liikkua -tutkimuksen mukaan hyvin toimeentulevien perheiden lapset liikkuvat vähävaraisia säännöllisemmin. Mitä vanhempi lapsi, sitä kalliimmaksi tulevat harrastusvälineet, kisamatkat, kausi-, halli- tai jäsenmaksut.

Lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kalleudesta on keskusteltu viime vuosina paljon julkisuudessa. Muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriön pyrkimys on ollut jo pitkään, että lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksia saataisiin lasketuksi. Kehitys on kuitenkin ollut jo vuosia päinvastainen.

Liikunnan harrastamisen hinnat ovat nousseet koko 2000-luvun ajan. Seuraliikunnan kustannukset ovat paikoin jopa moninkertaistuneet.

Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan keskimääräinen liikunnan harrastamisen hinta oli noin 2 000 euroa niin sanotuissa harrasteseuroissa ja 3 300 euroa kilpaseuroissa.

Useita lajeja kokeiluun

Nuorisotutkimusverkoston tutkija Sami Myllyniemeä kustannusten kehitys huolestuttaa.Hänen mukaansa kolmasosa lapsista tai nuorista on jättänyt harrastuksen kesken rahan puutteen vuoksi.

– Harrastamisella on myönteisiä merkityksiä. Merkitykset eivät rajoitu vain siihen, että saadaan uusia tietoja ja taitoja. Harrastukset ovat usein paikka, jossa sosiaalinen elämä tapahtuu. Sillä on merkitystä myös elämään tyytyväisyydelle ja tulevaisuudelle, Myllyniemi toteaa.

Mitä useampaa lajia on kokeillut nuorena, sitä todennäköisemmin menestyy esimerkiksi kilpaurheilu-uralla.

Keminmaalainen liikunnanopettaja Eeva Laari on mukana Liikkuva koulu -hankkeen toteuttamisessa Keminmaassa. Hankkeen idea on, että lapset eivät vain harrasta liikuntaa, vaan liikkuminen tulisi osaksi kaikkea muutakin tekemistä.

– On tärkeää kokeilla useita eri lajeja, että löytäisi sen oman juttunsa nuoruudessa. Se näkyy sitten aikuisuudessakin.

Seuroilta kädenojennus vähävaraisille

Esimerkiksi Keminmaan naisvoimistelijoilla on ideana tarjota edullista matalan kynnyksen toimintaa kaiken ikäisille.

– Olemme puhtaasti harrasteseura eli emme ole mukana kilpailutoiminnassa. Lähtökohta on, että kaikki voisivat tulla mukaan ilman, että hinta on kynnyskysymys, Keminmaan naisvoimistelijoiden puheenjohtajana toimivaLaarisanoo.

Hänen mukaansa on jo nähtävissä, että seuroissa on herätty perheiden taloudellisiin eroihin. Seurat tarjoavat yhä enemmän mahdollisuuksia pelkkään harrasteliikuntaan pienemmillä maksuilla ilman, että on pakko maksaa kalliita lisenssimaksuja.

– Toivottavasti tällainen toiminta lisääntyy. Onhan meillä pakko olla eri harrastamisen muotoja.

Kommentointi sulkeutuu 4.5. kello 22.

Venezuelassa seitsemän armeijan upseeria on kuollut sotilashelikopterin pudottua, kertoo maan presidentti Nicolás Maduro.

Maan puolustusministeriön mukaan helikopteri oli lähtenyt aamulla pääkaupungista Caracasista kohti San Carlosin kaupunkia ja pudonnut vuoristoisella alueella. Puolustusministeriö käynnistää tutkinnan onnettomuuden syistä.

Poliittinen tilanne Venezuelassa on tällä viikolla kiristynyt ja yhteenotot ovat kiihtyneet.

Presidentti osallistui lauantaina San Carlosissa järjestettyyn sotilasharjoitukseen, jota on pidetty Maduron voimannäytteenä oppositiojohtaja Juan Guaidón kapinayrityksiä vastaan.

Maduro yllytti joukkojaan olemaan valmiina mahdollisen Yhdysvaltain sotilaallisen puuttumisen varalta.

Kriisiä puidaan Rovaniemellä

Oppositio jatkoi lauantaina mielenosoituksiaan ja yritti houkutella armeijaa mukaan, mutta mielenosoitukset olivat pieniä. Osallistujia oli uutistoimisto AFP:n mukaan satoja, ei tuhansia.

Guaidó yritti vappuaattona vallankumousta sotilaiden tuella, mutta joutui pian tunnustamaan yliarvioineensa armeijan tuen.

Lauantaina hänen asiansa sai puhtia, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo julkaisi venezuelalaisille kohdistetun videon. Pompeo sanoi, että "siirtymän aika on nyt" ja kehotti venezuelalaisia vaatimaan paluuta demokratiaan. Pompeo lupasi, että Yhdysvallat tukee vaatimusta.

Venezuelan kriisiä puidaan alkuviikosta myös Suomessa, kun Maduroa tukevan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Pompeo tapaavat Rovaniemellä Arktisen neuvoston kokouksen yhteydessä.

Lue lisää:

Venezuelan kriisiä setvitään ensi viikolla Rovaniemellä

Kuinka kaksi itsevaltaista johtajaa saivat öljymahdin 20 vuodessa polvilleen – Mistä Venezuelan kaaos kumpuaa?

Tuntemattomuudesta Venezuelan johtoon – Kuka on Juan Guaidó?

Kahdeksan maan ulkoministerit kokoontuvat tänään Rovaniemelle Arktisen neuvoston kokoukseen. Varsinainen kokous pidetään tiistaina ja tarkoitus on hyväksyä yhteinen Rovaniemen julistus.

Julistus on aiheuttanut eripuraa jo ennen kokousta, kun Yhdysvallat haluaisi pudottaa ilmastoasiat pois julistuksesta.

Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen on kuitenkin kertonut neuvottelujen edistyneen ja suhtautuu toiveikkaasti yksimielisyyden löytymiseen tekstistä.

Arktisella alueella lämpötilan kohoaminen on kaksi kertaa nopeampaa kuin muualla. Tämä sulattaa jäitä ja parantaa laivojen liikennöintimahdollisuuksia.

Tämä mahdollistaa myös paremmin öljyn ja kaasun etsimisen alueelta.

Arktisen alueen ulkopuolelta Kiina onkin osoittanut kasvavaa kiinnostusta alueeseen. Kiinassa puhutaan jo ”arktisesta silkkitiestä”.

Yhdysvaltain ulkoministeri pitää puheen tänään iltapäivällä, eli jo ennen varsinaista kokousta. Hänen odotetaan esittävän puheessaan Yhdysvaltain vastustavan Kiinan kasvavaa kiinnostusta alueeseen.

Pentagon varoitti 2. toukokuuta siitä, että Arktisilla merialueilla saattaa olla jo kiinalaisia sukellusveneitä.

Arktinen neuvosto koostuu kahdeksasta maasta. Pohjoismaiden lisäksi neuvostoon kuuluvat Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä.

Suomi on ollut kaksi vuotta neuvoston puheenjohtajamaa. Nyt puheenjohtajuus siirtyy Islannille.

Aiheesta lisää:

Nämä asiat kiinnostavat ulkoministeritapaamisessa Rovaniemellä: Pompeon ja Lavrovin keskustelu sekä Yhdysvaltojen kanta ilmastonmuutokseen Washington Post: Yhdysvallat haluaa poistaa ilmastonmuutoksen Rovaniemen kokouksen julkilausumasta

Venezuelan kriisiä setvitään ensi viikolla Rovaniemellä

Vuoden tärkeimmän kansainvälisen huippukokouksen järjestelyjä tehty jo vuosia – Arktisten valtioiden ulkoministerit kerääntyvät Rovaniemelle

Yksi viime aikojen merkittävimmistä ulkoministerikohtaamisista alkaa maanantaina Rovaniemellä. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kohtaavat toisensa Arktisen neuvoston kokouksessa Lappi-Areenalla.

Kummatkin suurvaltojen ministerit ovat paikalla ainakin tiistain ulkoministerikokoukseen asti, johon osallistuvat myös kuuden muun arktisen maan ulkoministerit. Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini.

Kun ulkoministerit ovat paikalla, he antavat viimeisen silauksen julkilausumalle. ulkoministeriön arktisen tiimin tiedottaja Martti Ruokolainen

Pompeon ja Lavrovin ohjelmaan kuuluu kahdenkeskinen neuvottelu, jossa käsitellään muun muassa Venezuelan kriisiä. Lisäksi Pompeo pitää maanantaina kello 16 puheen, jossa hän kertoo Yhdysvaltain arktisesta politiikasta.

Vielä ei tiedetä, keskustelevatko suurvaltojen ulkoiministerit jo ennen kyseistä puhetta maanantaina vai pidetäänkö kahdenkeskinen tapaaminen tiistaina. Kokouksen aikatauluun on nimittäin varattu aikaa osallistujamaiden ministerikeskusteluille kumpanakin päivänä.

Maanantaina ohjelmassa on tervetuliaispäivällinen, johon sekä Pompeon että Lavrovin odotetaan osallistuvan.

Yhdysvaltain kanta ilmastonmuutokseen herättänyt spekulaatioita

Tiistaiaamun arktisen neuvoston ulkoministerikokouksessa osallistujamaat allekirjoittavat yhteisen julkilausuman. Vielä näihin hetkiin saakka on ollut epäselvää, kuinka laajasti Yhdysvallat suostuu lausumaan ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista.

Viime viikolla Washington Post kertoi, että presidentti Donald Trumpin hallinto on yrittänyt poistaa viittaukset ilmastonmuutokseen.

Suomen arktisten asioiden suurlähettiläs Aleksi Härkönen on sanonut uskovansa, että asiasta löytyy vielä kompromissi.

Kuten yleensäkin kansainvälisissä kokouksissa, myös nyt ministerien julkilausumaa hiotaan aivan viime metreille.

– Sunnuntaina on ollut ylimääräinen arktisten suurlähettiläiden kokous. Ja maanantaina, kun ulkoministerit ovat paikalla, he antavat viimeisen silauksen julkilausumalle, sanoo ulkoministeriön arktisen tiimin tiedottaja Martti Ruokolainen.

Ruokolaisen mukaan julkilausuman sisältöä ei paljasteta, ennen kuin ulkoministerit ovat sen hyväksyneet.

– Tämä on prosessi, jossa tehdään päätöksiä tiistaina.

Massiiviset turvajärjestelyt

Arktisen neuvoston kokousta on ollut järjestämässä noin 300 henkilöä. Paikalle saapuu noin 150 toimittajaa eri maista. Turvajärjestelyihin osallistuu poliiseja Helsingin, Oulun, Itä-Suomen ja Pohjanmaan poliisilaitoksilta.

Kokouksen pitopaikka, Rovaniemen Lappi-Areena, on suljettu yleisöltä. Lisäksi Rovaniemen liikenteessä voi olla hetkellisiä sulkuja ainakin maanantaina ja tiistain aikana.

Arktisen neuvoston kahdeksan jäsenvaltiota ovat Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat. Suomi on ollut neuvoston puheenjohtajamaa kahden vuoden ajan. Puheenjohtajuuskausi huipentuu nyt Rovaniemellä järjestettävään kokousviikkoon.

Arktiseen kokoukseen liittyvää ohjelmaa on aina perjantaihin asti. Ilmastoasioihin keskitytään maanantaina Arktisessa ilmastokokouksessa, sekä keskiviikkona ja torstaina Arktisen alueen ilmastofoorumissa. Arktinen talousneuvosto kokoontuu keskiviikkona.

Seuraava Arktisen neuvoston puheenjohtajama on Islanti.

Lue myös:

Venäjän ulkoministeri Lavrov tapaa venezuelalaisen kollegansa ennen matkaa Suomeen

Washington Post: Yhdysvallat haluaa poistaa ilmastonmuutoksen Rovaniemen kokouksen julkilausumasta

Vuoden tärkeimmän kansainvälisen huippukokouksen järjestelyjä tehty jo vuosia – Arktisten valtioiden ulkoministerit kerääntyvät Rovaniemelle

Suosikkilinjoille pyrkii jopa nelinkertainen määrä paikkoihin nähden

Tämän kevään yhteishaussa toisen asteen opiskelupaikkaa haki 72 100 hakijaa. Hammaslääketiede ja muu hammashuolto on osoittautunut halutuimmaksi opintosuunnaksi: ensisijaisia hakijoita oli neljä kertaa enemmän kuin aloituspaikkoja. Muita suosikkeja ovat tekniset terveyspalvelut, teatteri ja tanssi sekä farmasia ja muu lääkehuolto. Aloituspaikkoihin suhteutettuna vähiten haettiin puutarhatalouteen, käsi- ja taideteollisuuteen ja puhdistuspalveluihin.

SDP tavoittelee eurovaaleissa yhtä lisäpaikkaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tänään Ylen aamu-tv:n ja Ykkösaamun yhteisessä eurovaalitentissä kello 8.11. SDP tavoittelee EU-vaaleissa Suomesta kolmea meppipaikkaa eli yhtä lisäpaikkaa, vaikka S&D-ryhmälle on povattu vaalitappiota. Vaaliteemoina on muun muassa veronkierron torjuminen ja sosiaaliturvan sekä työntekijöiden oikeuksien parannukset EU-tasolla.

Kymmeniä kuollut lento-onnettomuudessa Moskovassa

Venäjällä Moskovassa kansainväliselle lentoasemalle hätälaskun tehneen matkustajalentokoneen tulipalossa uskotaan kuolleen jopa 41 ihmistä. Useita ihmisiä on myös loukkaantunut. Kuolleiden joukossa on kaksi lasta. Lentäjien ilmoituksen mukaan onnettomuus johtui salamaniskusta. Kone oli matkalla Moskovasta Murmanskiin, kun se lähes heti nousun jälkeen ilmoitti palaavansa kentälle.

Nämä asiat kiinnostavat Rovaniemen ulkoministeritapaamisessa

Yksi viime aikojen merkittävimmistä ulkoministerikohtaamisista alkaa tänään maanantaina Rovaniemellä. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kohtaavat toisensa Arktisen neuvoston kokouksessa Lappi-Areenalla. Pompeon ja Lavrovin ohjelmaan kuuluu kahdenvälinen neuvottelu, jossa käsitellään muun muassa Venezuelan kriisiä. Lisäksi Pompeo pitää maanantaina iltapäivällä puheen, jossa hän kertoo Yhdysvaltain arktisesta politiikasta.

Sateita osaan maata

Pilvisyys lisääntyy, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. Maan länsiosassa ja Kainuussa tulee paikoin vesikuuroja, Pohjois-Lapissa lumi- ja räntäkuuroja. Lämpötila kohoaa maan etelä- ja keskiosassa laajalti 10 asteen yläpuolelle. Pohjoisessa on hieman kylmempää. Mittari on painunut aamuyöstä pakkaselle, joten aamuruuhkassa kannattaa varoa liukkaita tienpintoja. Ajokeli on mahdollisesti vaarallinen aamulla Keski-Suomen, Etelä-Savon, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Suomen Tivoli ohittaa tänä vuonna Kokkolan. Syynä on työvoimapula, sillä tivoli käyttää myös paikallista työvoimaa. Tänä keväänä työntekijöiden löytäminen on ollut harvinaisen vaikeaa.

Kun taloustilanne on parempi, tivoli kärsii työvoimapulasta, koska työtä on muuallakin. Taantumavaiheessa taas tekijöitä löytyy hyvin, kuvaa toimitusjohtaja Lulu Sariola.

Kokkola oli mukana kiertueaikataulussa vielä huhtikuun alussa, mutta tipahti kiertueen jo ollessa käynnissä.

– Pääsisimme ehkä Kokkolaan, mutta emme pois sieltä. Apuvoimia tilojen rakentamiseen ja kuljettajia ei ole, sanoo Sariola.

Kun on liian vähän kuljettajia, tivolin siirtoon kuluu enemmän aikaa. Muuttopäiviä voi tulla jopa yhtä monta kuin aukiolopäiviä, mikä syö kannattavuutta.

Suomen Tivoli aloitti kiertueensa Järvenpäästä. Jyväskylästä se siirtyy suoraan Ouluun. Muut paikkakunnat ovat Rovaniemi, Tornio, Kemi, Kajaani, Joensuu, Kuopio, Lahti ja Kerava.

Kiertuepaikkakunnat päätetään vuosittain tilanteen mukaan.

Voit keskustella aiheesta maanantaina klo 21 saakka.

Rovaniemellä alkaa tänään Arktisen neuvoston kokous, johon odotetaan saapuvaksi arktisten suurvaltojen ulkoministereistä Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeota sekä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovia.

Kokoukseen osallistuvat arktisten valtioiden rinnalla kuusi arktisen alueen alkuperäiskansoja edustavaa järjestöä.

Kokouksen puheenjohtajana toimii Suomen virkaa tekevä ulkoministeri Timo Soini (sin.), joka tapaa ulkoministerikollegojaan myös kahdenvälisesti. Viikon aikana Rovaniemen Lappi-areenalla pidetään myös muita Arktisen neuvoston toimintaan linkittyviä kokouksia.

Yhdysvaltojen ja Venäjän tapaaminen

Kokouksen huomiota herättävin hetki on Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkoministerien kahdenkeskinen tapaaminen. Heidän on kerrottu keskustelevan muun muassa Venezuelan tilanteesta.

Yhdysvallat, samoin kuin Euroopan unioni, tukee kiistassa oppositiota, mutta Venäjä Venezuelan presidentti Nicolas Maduron hallintoa. Pompeo ja Lavrov yrittävät Rovaniemellä sovitella näkemyksiä.

Muiden maiden ulkopolitiikan kriisien ei toivota vievän kaikkea huomiota kokouksen pääasialta eli arktisten alueiden tilanteelta.

Pompeo pitää myös Yhdysvaltojen arktista politiikkaa linjaavan puheen maanantaina. Sen tavoitteena on terävöittää Yhdysvaltojen nykyhallinnon näkemystä alueesta.

Julistuksen sanakäänteet

Ulkoministerien kokouksessa on määrä allekirjoittaa Arktisen neuvoston Rovaniemen julistus. Asiakirjaan on haettu viime hetkiin asti kaikkia osapuolia tyydyttäviä sanakäänteitä.

Viime vuosina ympäristöpolitiikkansa suuntaa muuttaneen Yhdysvaltojen on esimerkiksi kerrottu haluavan muuttaa kohtia liittyen ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ja Pariisin ilmastosopimukseen.

Kokouksessa selviää kääntävätkö seitsemän muuta maata Yhdysvallat kannalleen ja saadaanko asiakirjaan jokin kompromissi ilmastonmuutoksen vastaisista toimista ja kestävästä kehityksestä alueella.

Julistuksessa odotetaan olevan maininta Suomen aloittamasta meteorologisesta yhteistyöstä arktisten maiden välillä. Jos tätä toimintaa jatketaan, se sallii parempien sää- ja jääennusteiden tekemisen alueella.

Lisäksi mustan hiilen suitsiminen saatetaan mainita yhtenä jatkotavoitteena. Suomi ja erityisesti presidentti Sauli Niinistö ovat pitäneet esillä mustan hiilen ongelmaa arktisilla alueille.

Arktisella neuvostolla ei ole ollut erillistä strategia-asiakirjaa, mutta jos sellainen allekirjoitetaan kokouksessa, sen voisi katsoa olevan voitto Suomelle.

Suomen ankkuriosuus päättyy

Suomen Arktisen neuvoston kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi päättyy julistukseen, joka toimii samalla myös suuntaa-antavana seuraavalle puheenjohtajamaalle Islannille.

Julistusta voidaan pitää jonkinlaisena arviona Suomen onnistumisesta puheenjohtajana.

Väkiluvultaan pieni, mutta arktisena maana itseään korostava Islanti perinee Suomen tavoitteista ainakin tietoliikenneyhteyksien parantamisen alueella. Yhteydet ovat edelleen paikoitellen riittämättömät, mikä puolestaan saattaa lisätä vaaratilanteita jos alueella liikennöinti tulevaisuudessa lisääntyy.

Islanti on ollut innoissaan lähestyvästä puheenjohtajuudesta. Maiden kahden vuoden tavoitteet hyväksytetään aina muilla valtioilla, joten suuria muutoksia tuskin on luvassa.

Islannin tulevan ja oletettavasti ympäristöarvoja esillä pitävän Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden heikkona kohtana voidaan pitää kaupallista valaanpyyntiä, josta maa ei ole suostunut luopumaan.

Vaikka valaanpyynti ei kuulu Arktisen neuvoston asialistalle, voi se nousta esiin vielä monesti seuraavien kahden vuoden aikana.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa CNN on uutisoinut Islannin sallivan kalastajien pyytää yli 2 000 valasta seuraavien viiden vuoden aikana.

Helsingin hovioikeus aloitti tänään Ilmavoimien entisen komentajan Sampo Eskelisen palvelusrikossyytteen käsittelyn. Syyte liittyy Lemmenjoen kohuttuun vapaaehtoiseen harjoitukseen syyskuussa 2017.

Syyttäjä katsoo, että Eskelinen laiminlöi velvollisuuttaan huolehtia esitutkinnan aloittamisesta viipymättä alaisensa rikosepäilyjen vuoksi. Eskelinen oli harjoitusta johtaneen Karjalan lennoston tuolloisen komentajan Markus Päiviön esimies.

Syyttäjä, Valtakunnansyyttäjänviraston neuvotteleva virkamies Sampsa Hakala sanoi, että Eskelinen oli saanut 25. syyskuuta alkaen tietoja, joiden perusteella viimeistään 29. syyskuuta hänellä oli ollut syytä epäillä Päiviön rikkoneen sotilaalle astettuja velvoitteita muun muassa käyttäytymällä epäasiallisesti ja esiintymällä ilmeisen päihtyneenä.

Eskelinen teki tutkintapyynnön pääesikunnan oikeudelliselle osastolle kuitenkin vasta noin kahden ja puolen kuukauden kuluttua, 18. joulukuuta.

Syyttäjän mukaan tämä tapahtui vasta sen jälkeen, kun pääesikunnan oikeudellinen osasto oli saanut tietää, että tutkintapyyntöä ei ollut aiemmin tehty.

– Pyrin osoittamaan, että tutkintapyynnön allekirjoittamisen taustalla on se, että puolustusvoimien oikeudellinen osasto on saanut jotakin muuta kautta tiedon, että esitutkintaa ei ole käynnistetty ja vasta tämä yhteydenpito on johtanut tutkintapyynnön tekemiseen, sanoi Hakala.

Syyttäjä katsoo, että Eskelinen oli Päiviön kurinpitoesimies, joten niemenomaan hänen olisi tullut huolehtia siitä, että esitutkinta toimitetaan viipymättä.

Puolustus: Asia oli tiedossa pääesikunnassa

Kenraalimajuri Sampo Eskelisen avustaja, asianajaja Heikki Maunila sanoi, että Eskelinen kiistää syytteen. Puolustuksen mukaan Eskelinen oli ryhtynyt välittömästi asian vaatimiin toimiin, selvittänyt asiaa ja puhutellut ja ojentanut Päivötä yleisen palveluohjesäännön mukaisesti.

– Puhuttelu on palvelusohjesäännön mukaista ojentamista. Hän ei ole rikkonut palvelusohjesääntöä.

Puolustus korosti, että alkuvaiheessa oli epäselvää, miltä osin Päiviön käytös mahdollisesti täytti palvelusrikoksen tunnusmerkistön. Sanailu tai huono käytös eivät puolustuksen mukaan vielä tätä tee eivätkä epäillyt kunnianloukkaukset ole sotilasrikoksia.

Eskelinen oli yhteydessä muun muassa Karjalan lennoston työterveyslääkäriin.

– Hän otti yleisesti sen kannan, että kaikkihan siellä heittelivät kaikenlaista levotonta. Toinen mikä jäi mieleen oli, että pojat on poikia.

Lääkäri myös kiisti puheet, joiden mukaan hän olisi joutunut harjoituksessa Päiviön seksuaalisen ahdistelun kohteeksi.

Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi oli sanonut Eskeliselle, että hän hän ihmettelee, jos Päiviö on tehtävässään vielä puolen vuoden päästä.

Eskelinen: Kukaan ei neuvonut

Puolustuksen mukaan Eskelinen oli myös ollut yhteydessä harjoitukseen osallistuneisiin ja Puolustusvoimien johtoon syyskuun lopulla, eikä hän ollut viivytellyt asiassa.

Eskelinen oli luottanut siihen, että tieto pääesikunnassa oli liikkunut eteenpäin. Hän ei ollut saanut mitään ohjeita pääesikunnasta.

Ilmavoimien esikunta valmisteli asiaa lokakuussa. Lokakuun loppupuolella Pääesikunnan oikeudellisen osaston päällikön tapaamisen jälkeen Eskelinen käsitti, että asiaa käsitellään myös pääesikunnassa eikä hän siksi ryhtynyt rikosoikeudellisiin toimiin.

– Jos ei sieltä mitään kuulu, nostetaan kädet pystyyn, sanoi Eskelinen.

Puolustusvoimain komentajan käskystä Eskelinen lähestyi vielä uudelleen oikeudellisen osaston päällikköä, joka ilmoitti pääesikunnan hoitavan asiaa.

– Jäätiin odottamaan, että pääesikunta antaisi jotakin kättä pidempää, ja sitten se tuli sellaisena kuin tuli. Asessori otti yhteyttä ja totesi, että on tehtävä rikosilmoitus. Olin hölmistynyt, koska olin jo kahteen kertaan puhunut hänen kanssaan.

Eskelisen mukaan hänellä ei ollut käytännön kokemusta kurinpitoesimiehenä toimimisesta koko palvelusuran aikana. Kukaan ei ollut neuvonut tai kehottanut tekemään tutkintapyyntöä ennen kuin joulukuussa 2017.

Eskelinen korosti, että hän olisi tehnyt tutkintapyynnön välittömästi harjoituksen jälkeen, jos hänellä olisi ollut tiedossa rikosnimike, johon olisi voinut vedota.

Eskelinen toivoi komentajan vaihtamista

Eskelinen vetoaa myös siihen, että hän oli syksyn aikana paljon virkamatkoilla, joten hän vietti hyvin vähän aikaa virkapaikallaan.

– Vuorokausi tai puolitoista päivää viikossa Jyväskylässä, sanoi Eskelinen.

Ennen rikosoikeudellista prosessia Eskelinen kertoi pyytäneensä lokakuun alussa puolustusministeriön henkilöstöpäällikköä ryhtymään toimiin, jotta Karjalan lennoston komentaja vaihdettaisiin. Eskelinen sanoi päätyneensä tähän, koska koki, että Päiviö ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta.

Eskelinen sanoi, että hän halusi rauhoittaa tilanteen lennostossa. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön mukaan edessä oli "haastava homma". Päiviö oli ollut komentajana tuohon mennessä vain kaksi kuukautta.

– Kävi ilmi, että tökerö käyttäytyminen oli alkanut heti, kun hän oli ottanut tehtävän vastaan.

– Sanoin Päiviölle, että hän ei ollut onnistunut tehtävässään ollenkaan. Sanoin myös vinkkinä, että jos alkoholi muuttaa käytöstäsi, niin kannattaa lopettaa alkoholin käyttö.

Eskelinen korosti, että hän ei voinut kertoa keskeneräisestä asiasta tuolloin lennostossa. Päiviö siirrettiin muihin tehtäviin kevättalvella 2018.

Myös Puolustusvoimain komentajan toimia tutkitaan

Päiviötä koskevia rikossyytteitä puitiin hovioikeudessa toukokuun alussa. Jo tuolloin osa asianosaisista kertoi, että Ilmavoimien komentaja tiesi Lemmenjoen tapahtumista heti harjoitusviikonlopun jälkeen.

He kertoivat Eskelisen ottaneen yhteyttä ja pahoitelleen asiaa. Karjalan lennoston esikuntapäällikkö kertoi puhuneensa Eskelisen kanssa pitkiä puheluita.

Eskelinen siirtyi reserviin huhtikuun alussa. Hän ei hakenut jatkokautta Ilmavoimien komentajan tehtävään.

Lemmenjoen harjoituksen jälkipyykki on johtanut esitutkintaan myös Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin toimista.

Lindbergin on kerrottu saaneen tietoa tapahtumista kuukausia ennen esitutkinnan aloittamista. Lindberg on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Korjattu 6.5. klo 11.55. Vapaaehtoinen kertausharjoitus korjattu muotoon vapaaehtoinen harjoitus. Hovioikeus päätti muuttaa oikeudessa aiemmin käytössä ollutta sanamuotoa.

Lue myös:

Rivosta nimittelystä Lemmenjoen harjoituksissa syytetty ex-komentaja katuu puheitaan: "Myönnän, että näin on päässyt käymään"

Lemmenjoen kertausharjoituksia käsitellään nyt hovioikeudessa – Ex-komentajan ryöpytyksen kohteeksi joutuneet: Haukkui munattomaksi mieheksi ja tyhmäksi nahkapääksi

Ministeriö päätti, ettei edellytä Ilmavoimien komentaja Eskelisen pidättämistä virasta

Lemmenjoen jälkipyykki jatkuu – puolustusministeriö kuulee ilmavoimien komentajaa ja harkitsee, voiko tämä jatkaa huhtikuuhun

Syyttäjä: Karjalan lennoston entistä komentajaa ja Ilmavoimien komentajaa epäillään sotilasrikoksista – Ilmavoimien komentaja saa jatkaa toistaiseksi tehtävässään

Rovaniemellä tammikuussa kadonnut Tanja Ahven-Posio on löydetty. Hänen ruumiinsa löytyi maanantaina aamulla Kemijoesta Rovaniemeltä. Poliisin mukaan ruumiin löysi ohikulkija.

Lapin poliisilaitoksen mukaan asiaan ei epäillä liittyvän rikosta, mutta poliisi selvittää vielä tarkemmin naisen kuolinsyytä.

Ahven-Posio katosi tammikuun 12. päivä Rovaniemellä. Häntä etsittiin poliisin ja vapaaehtoisten voimin. Poliisi kiittää kaikkia talven aikana etsintöihin osallistuneita henkilöitä.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo linjasi puheessaan Lappi Areenalla Yhdysvaltojen arktista politiikkaa. Pompeon odotetaan myös neuvottelevan Rovaniemellä kahden kesken Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa. Huomenna tiistaina alkavassa Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksessa on määrä hyväksyä yhteinen Rovaniemen julistus.

Klo 16.22 Hetki hetkeltä -seuranta ulkoministeri Pompeon puheesta päättyy tähän. Kiitos mielenkiinnosta! Noin klo 18 kerromme Pompeon Ylelle myöntämästä haastattelusta ja Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ajatuksista.

Klo 16.21 Ulkoministeri Mike Pompeo päättää puheensa.

Klo 16.21 "Rohkealla kumppanuudella voimme onnistua."

Klo 16.21 "Uudet haasteet odottavat arktista aluetta."

Klo 16.19 Pompeo vertaa USA:n ympäristötoimia Kiinaan ja Venäjään ja sanoo Yhdysvaltojen olevan molempia ympäristöystävällisempi.

Klo 16.17 Pompeo sanoo Trumpin hallinnon haluavan hyödyntää arktisia alueita kestävällä tavalla.

Klo 16.15 "Olemme valmiina varmistamaan, ettei arktisista alueista tule laittomuuden alueita."

Klo 16.15 "Venäjä ei ole ainoa laittomia aluevaatimuksia esittävä maa."

Klo 16.14 "Venäjä lisää sotilaallista läsnäoloaan ja kehittää tukikohtiaan alueella."

Klo 16.13 "Haluamme yhteistyön Venäjän kanssa jatkuvan, mutta olemme huolissamme Venäjän vaatimuksista arktisilla alueilla."

Klo 16.11 Pompeon mukaan Kiina haluaa profiloitua arktisena maana, vaikkei sellainen ole. Hän lainaa puolustusministeriö Pentagonin arviota, että Kiina voi hyödyntää arktisia alueita myös sotilaallisesti.

Klo 16.10 "Kiinan toimet herättävät huolta."

Klo 16.09 Pompeon mukaan arktisella alueella on valtavat hyödyntämättömät luonnonvarat. Muun muassa 13 prosenttia hyödyntämättömistä öljyvaroista ja 30 prosenttia kaasuvaroista.

Klo 16.07 Pompeo painottaa arktisen alueen strategista merkitystä.

Klo 16.07 "Arktinen neuvosto on kaksi vuosikymmentä voinut keskittyä muun muassa tutkimukseen, mutta enää meillä ei ole varaa keskittyä vain siihen."

Klo 16.06 Pompeo muistuttaa Suomen ja USA:n pitkistä suhteista.

Klo 16.05 Hän kertoo olevansa Suomessa nyt toista kertaa.

Klo 16.04 Pompeo kertoo kasvaneensa lähellä Disneylandia, joka mainostaa olevansa maailman onnellisin paikka.

Klo 16.02 Pencen mukaan ulkoministeri on tullut Arktisen neuvoston kokoukseen onnistumaan. Hän toivottaa Pompeon tervetulleeksi Joulupukin kotiin.

Klo 16.00 Ennen Pompeon puhettaYhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Robert Frank Pence puhuu lyhyesti.

Klo 15.55 Tervetuloa seuraamaan Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon puhetta Lappi Areenalta. Puheen on määrä alkaa klo 16.00. Puhetta seuraa hetki hetkeltä Jussi Nurminen.

Lue myös:

Arktisen neuvoston kokous alkaa Rovaniemellä – näitä kolmea asiaa kannattaa seurata

Särestöniemen Ilvekset-maalaus myytiin lähes 115 000 euron hintaan Bukowski-huutokaupassa maanantaina Helsingissä.

Ilvekset on vuodelta 1972. Teos esittää kahta kyljekkäin seisovaa ilvestä joiden yllä syvänlämmin oranssi aurinko paistaa.

Vuonna 1981 kuollut kittiläläinen taidemaalari Reidar Särestöniemi kuuluu nykyään huutokauppojen kysytyimpiin taiteilijoihin.

Bukowskin markkintointivastaavan Ellen Huhtamiehen mukaan myyjä on ostanut Ilvekset -teoksen aikanaan suoraan taiteilijalta. Myyjä ei halua nimeään julkisuuteen.

Tiettävästi korkein Särestöniemen teoksesta maksettu hinta on 140 000 euroa. Se maksettiin viime vuonna maalauksesta Omakuva ja ilves.

Reidar Särestönimen kestävästä suosiosta voi lukea tästä.

Saamelaiset pitävät tärkeänä, että ilmastonmuutosta käsitellään osana arktisten ulkoministerien julkilausumaa. Ilmastonmuutos koskettaa jo arktisen alueen alkuperäiskansoja, sanoo saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Arktisen neuvoston ulkoministerikokous järjestetään tiistaina Rovaniemellä.

Vielä viime metreille jännitetään, missä muodossa Yhdysvallat aikoo hyväksyä ilmastonmuutosta vastaan liittyvät toimet kahdeksan maan ulkoministerien yhteisessä julkilausumassa.

Saamelaiskäräjien mukaan ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat keskeisiä Arktisen neuvoston työssä, Tuomas Aslak Juuso sanoo.

– Erityisesti arktiset alkuperäiskansat, jotka asuvat pohjoisimmilla alueilla, ovat niitä jotka kokevat jo ilmastonmuutoksen vaikutuksia. On toivottavaa, että kaikki varsinaiset jäsenvaltiot sitoutuvat ilmastonmuutokseen liittyvään työhön.

Konkreettisesti tähän työhön kuuluisi Juuson mukaan ilmastonmuutoksen estäminen, sen vaikutuksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Saamelaiskäräjiltä kiitosta Suomen puheenjohtajakaudelle

Eri maiden kasvava kiinnostus arktisia alueita kohtaan on Juuson mukana myös tärkeä teema.

– Olemme nähneet arktisten alueiden liikenneyhteyksien uusista ajatuksista, mitä kaikkea se voi tuoda alueille. Osa Arktisen neuvoston työtä on, että suuret infrastruktuurihankkeet eivät aiheuttaisi alkuperäiskansoille negatiivisia vaikutuksia.

Tuomas Aslak Juuso osallistuu Arktisen neuvoston ulkoministerikokoukseen osana Suomen delegaatiota. Kokoukseen saapuu edustajia kaikista arktisen alueen kuudesta alkuperäiskansasta.

Juuso näkee, että Suomen kaksivuotisella puheenjohtajakaudella Arktinen neuvosto on ottanut askelia eteenpäin alkuperäiskansojen asemaan liittyen.

– Yhtenä kärkihankkeena on ollut alkuperäiskansoille tärkeä mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn liittyvä teema. Myös ilmastonmuutokseen liittyvä työ, erityisesti meteorologinen yhteistyö, on ollut keskeistä alkuperäiskansoille.

Juuson mukaan olisi hyvä, että alkuperäiskansoihin liittyvä hyvä työskentely jatkuisi myös Islannin puheenjohtajakaudella.

KORJATTU: Juuso on Suomen delegaatiossa, ei luontodelegaatiossa.

Lue myös:

Vuoden tärkeimmän kansainvälisen huippukokouksen järjestelyjä tehty jo vuosia – Arktisten valtioiden ulkoministerit kerääntyvät Rovaniemelle

Arktisen neuvoston kokous alkaa Rovaniemellä – näitä kolmea asiaa kannattaa seurata

Nämä asiat kiinnostavat ulkoministeritapaamisessa Rovaniemellä: Pompeon ja Lavrovin keskustelu sekä Yhdysvaltojen kanta ilmastonmuutokseen

Arktisen neuvoston kokous sai yllättävän käänteen, kun ulkoministerit eivät päässeet sopuun yhteisestä julistuksesta. Suomen puheenjohtajuuden piti päättyä yhteiseen julistukseen, jonka piti samalla myös olla suuntaa-antava seuraavalle puheenjohtajamaalle Islannille. Yhteistä julistusta ei saatu allekirjoitettua, sen sijaan ulkoministerit allekirjoittivat yhteisen lausunnon, joka on luettavissa täältä.

Yhteinen julistus kaatui muun muassa kiistaan ilmastonmuutoksesta. Yhdysvaltojen, Venäjän ja muiden osanottajien ilmastonmuutosta koskevien näkemysten yhteensovittaminen osoittautui ylivoimaiseksi.

Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova kommentoi julkilausuman puuttumista.

– USA jäi ilmastonmuutoksen vastustamisessa yksin ja muut kokivat, etteivät voi vesittää ilmastonmuutokseen liittyviä lauseita.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 300 henkilöä. Toimittajia paikalla on yli sadasta maasta.

Tiedotustilaisuus ja haastattelut:

klo 14.57 Uutistoimisto Reutersin lähteen mukaan ulkoministeri Mike Pompeon Saksan-matkan peruuntuminen johtuu "kansainvälisistä turvallisuusasioista".

klo 13.12 Uutistoimisto AFP kertoo ulkoministeri Mike Pompeon peruvan suunnitellun matkansa Saksaan "pakottavista syistä". Tarkempaa tietoa näistä syistä ei ole kerrottu. Pompeon oli määrä tavata tänään liittokansleri Angela Merkel.

klo 13.01 Toimittaja Saana Uosukainen avaa taustoja, miksi yhteistä julistusta ei tehty. Hän kertoo, että Soini painotti sitä, että on tehty kaksi lausuntoa, eli ministerikokouksen yhteinen lausunto ja Suomen oma lausunto, josta löytyivät myös ilmastoasiat.

klo 12.59 Rohweder: Arktiselle alueella on myös maailman varakkaimmat maat, joten näillä mailla tulee olla halukkuutta ja resursseja näyttää muille mallia.

klo 12.58 Koivurova: Trumpin puheenvuorot vaikuttavat myös Arktisen neuvoston työhön. Trumpin uudelleenvalinta tulisi hänen mielestään muuttamaan neuvoston työtä pois ilmastonmuutostyöstä, joka on ollut tähän asti keskeisin neuvoston asioista.

klo 12.56 Haastattelussa on myös Liisa Rohweder WWF Suomen pääsihteeri, joka sanoo, että Arktinen neuvosto on ympäristönsuojelua varten, ministereiden yhteislausumassa ei mainita ilmastonmuutosta kuitenkaan lainkaan. Rohwederin mukaan tunnelma on kuitenkin positiivinen. Kaikki ulkoministerit nostivat puheissaan esille yhteistyön tärkeyttä.

klo 12.54 Toimittaja Annu Passoja jututtaa Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurovaa ja kysyy, tuliko nyt symbolinen mahalasku. Koivurova vastaa, että työ pääsee jatkumaan normaalisti. Kyseessä ei ole dramaattinen pettymys. USA on torjunut ilmastonmuutokseen liittyvät asiat. Tämä voi nousta tulevaisuudessa ongelmaksi.

klo 14.50 Timo Soini vastaa ja sanoo, että hänen mukaansa nyt on tehty lausunto, joka on hyvin tavoitteellinen myös ympäristön suhteen. Lausunto saatiin valmiiksi tänä aamuna kello 8 ja sen eteen tehtiin paljon työtä. Arktisella alueella on paljon meneillään, eikä kaikkia ongelmia saada nyt ratkaistua. Pääasia on, että ihmiset olivat koolla. Soini on siis tyytyväinen lopputulokseen ja sanoo, että täytyy olla myös realisti. Tulos voisi olla myös paljon pahempi, Soini jatkaa.

klo 12.47 Arktisen neuvoston tulevaisuudesta esitetään kysymys. Muuttuuko Arktisen neuvoston merkitys?

klo 14.45 Islannin ulkoministeriltä kysytään mielipidettä Pompeon eilen esittämiin mielipiteisiin.

klo 12.43 Media saa esittää kysymyksiä. Ensimmäisenä kysytään ilmastonmuutoksesta johtuvista kiistoista ja sitä, miksei yhteistä julistusta allekirjoitettu?

klo 12.42 Islannin ulkoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson pitää puheenvuoron, jossa hän korostaa Arktisen neuvoston merkitystä myös tulevaisuudessa.

klo 12:37 Timo Soini avaa lehdistötilaisuuden, hänen vieressään seisoo Islannin ulkoministeri.

klo 12:36 Rovaniemen Lappi Areenalla huippukokouksen jälkeen järjestettävä lehdistötilaisuus alkaa hieman myöhässä.

Aamupäivän kokous:

klo 11:04 Ulkoministerit pitävät vuorotellen parin minuutin mittaisia päätöspuheenvuoron.

klo 10.50 Kaikki ovat allekirjoittaneet ja kaikki antavat aplodit.

klo 10.50 Rovaniemen julistuksen sijaan allekirjoitetaan ministerilausunto. Ministeri Timo Soini poistaa julistus kohdan asialistalta. Kaikki ministerit allekirjoittavat lausunnon.

klo 10:45 Timo Soini päättää aloituspuheensa.

klo 10.36 Puheenjohtaja Timo Soini avaa kokouksen ja toteaa, että Arktinen neuvosto on onnistunut tekemään työtä ilmaston ja arktisen ympäristön hyväksi. Soini puhuu mustan hiilen vaikutuksista.

klo 10.29 Kokous on alkamassa.

klo 10:11 Timo Soinin naurunremakka raikaa Lappi Areenalla, ennen kuin ulkoministerit kokoontuvat yhteiseen perhepotrettiin.

klo 10:05 Rovaniemellä alkaa mielenilmaus Arktikumilla. Lapin poliisilaitos on saanut etukäteen ilmoituksen asiasta. Lapin poliisilaitokselta kerrotaan, että mielenilmaus on pieni ja sen uskotaan sujuvan rauhallisesti. Mielenilmaukseen osallistuu parikymmentä henkilöä.

Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa päättyi Rovaniemellä ilman loppujulistusta. Yhdysvaltojen, Venäjän ja muiden osanottajien ilmastonmuutosta koskevien näkemysten yhteensovittaminen osoittautui ylivoimaiseksi.

Kokousta on Rovaniemellä seurannut Ylen toimittaja Saana Uosukainen.

Oliko puheenjohtajuudesta hyötyä? Muuttuiko maailma? Mikä on luonnoltaan äärimmäisen herkän alueen tulevaisuus?

Vastaamassa on myös Maailman Luonnon Säätiön WWF:n erityisasiantuntija Lotta Manninen. Hän on tutkinut arktisen alueen muutosta usean vuoden ajan, ja asunut ja asunut ja opiskellut Grönlannissa.

Ylen jutun Arktisen neuvoston kokouksesta voit lukea tästä.

Ulkopoliittisen instituutin arktiseen alueeseen erikoistunut tutkija Harri Mikkola arvioi että voimapolitiikka on tullut nyös arktiselle alueelle.

Kommenttipalsta on suljettu kello 16, kuten ennalta ilmoitettiin

Ensimmäiset vastaukset Rovaniemeltä - jossa sekä Lotta Manninen että Saana Uosukainen ovat kokousta seuraamassa - on nyt saatu, ja aloitamme julkaisun.

Vastauksia on ryhmitelty ja väliotsikoita lisätty kello 1620. Vastauksien julkaisu jatkuu!

"Arktinen meriliikenne puhdistuu – kiitos Suomen"

1. kysymys: – Mitä konkreettisia ilmastonmuutoksen vastaisia toimia Suomen puheenohtakaudella tehtiin?

Erityisasiantuntija Lotta Manninen vastaa: – Suomi on ajanut mustan hiilen eli nokipölyn vähentämistä arktisella alueella. Musta hiili sulattaa arktista lunta ja jäätä laskeutuessaan valkoisille pinnoille. Mustahiilityötä on tehty Arktisen neuvoston työryhmissä. Konkreettiset tulokset ovat lähinnä tietoisuuden lisäämistä, joten konkreettisia ja tuntuvia toimia tarvitaan nopeasti.

– Presidentti Niinistö on tahollaan pitänyt mustan hiilen vähentämisen tärkeyttä yllä tapaamisissa Venäjän ja USA:n kanssa. Hän ajoi myös arktista mustahiili -huippukokousta, joka ei kuitenkaan toteutunut.

– Suomi on tehnyt puheenjohtajuuskaudella hyvää työtä vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjä etenkin arktisessa meriliikenteessä Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa. Siellä saatiin aikaan raskaan polttoöljyn käyttökielto arktisilla vesillä ja siten laivojen päästöt vähenevät, kunhan päätös toimeenpannaan asiaankuuluvasti.

Toimittaja Saana Uosukainen vastaa: – Suomen kaudella jatkuivat myös monet Arktisen neuvoston yhteistyöohjelmat, joissa mm. alueiden asukkaiden havaintoja ilmastonmuutoksesta pystytään keräämään ja saadulla tiedolla jatkossa vaikuttamaan.

"Neuvoston ilmastonmuutostyö vaikeutuu"

2. kysymys: – Kun loppujulistusta ei tullut niin tekeekö Arktinen neuvosto siis ilmastonmuutoksen estämiseksi mitään?

Saana Uosukainen vastaa: – Yhteistä loppujulistusta ei tullut, mutta Suomen puheenjohtajalausunnossa linjattiin tulevia toimia, joista Islanti puolestaan ottaa kopin. Moni taho voi jatkaa siis toimintaansa. Kaikki maat ovat kuitenkin edelleen yhtä mieltä siitä, että Arktisen alueen luonto on hyvin herkkä ja sen päätön saastuttaminen ei ole vaihtoehto.

Lotta Manninen vastaa: – Se jää nähtäväksi. Suomi julkaisi Ministerilausuman lisäksi oman, puheenjohtajan lausunnon, jossa viitattiin vahvasti ilmastonmuutoksen torjumiseen, kansainvälisen ilmastonpaneelin raporttiin ja Pariisin ilmastonsopimukseen.

– Ministerien yhteisessä lausunnossa ilmastonmuutosta tai kansainvälisiä sitoumuksia ei mainittu lainkaan. Nähtäväksi jää, voiko Suomen lausunto olla Arktisen neuvoston tuleva työjärjestys tavalla tai toisella. Ministerilausunnon valossa ilmastonmuutoksen estämiseksi tehtävä työ neuvostossa vaikeutuu.

3. kysymys: – Eikö ilmastonmuutos tuo myös kehitysmahdollisuuksia pohjoiselle ulottuvuudelle? Oliko kokouksessa esillä rautatieyhteys Pohjanlahdelta esim. Kantalahteen ja sieltä Pohjois-Venäjän merialueiden kautta yhä enemmän sulana pysyvälle Koillisväylälle?

Lotta Manninen vastaa: – Arktinen neuvosto on kansainvälinen organisaatio, jossa käsitellään kaikkien arktisten valtioiden ja kuuden alkuperäiskansojen järjestön kesken koko arktiselle alueelle yhteisiä asioita - erityisesti edistetään kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Siksi kansallisia aiheita, kuten rautatieyhteyttä, ei Arktisen neuvoston piirissä käsitellä.

Saana Uosukainen vastaa: – Ratayhteydet eivät kuulu Arktisen neuvoston alle. Ne ovat enemmän kansallisen ja EU:n päätöksenteon alla.

– Toki ilmastonmuutos aiheuttaa nähtävästi sen lopputuloksen, että pohjoinen meriväylä tulee olemaan aktiivisemmassa käytössä, jolloin varmasti joku yhteys saattaa tulevaisuudessa nousta esiin. Onko tämä kestävää kehitystä tuolloin, en tiedä?

"Yhdysvallat ei halua sitoutua"

4. kysymys: – Kuka oli suurin syyllinen siihen ettei loppujulkilausumaan päästy?

Lotta Manninen vastaa: – USA. Ulkoministeri Mike Pompeon eilinen puhe antoi viitteitä tähän lopputulokseen. Hän ei maininnut puheessaan sanallakaan ilmastonmuutosta ja toi esille paljon elementtejä, jotka eivät kuulu neuvoston mandaattiin, kuten sotilaallinen turvallisuus.

– Ministerikokouksessa kaikki arktiset valtiot ja alkuperäiskansojen edustajat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta toivat esille suuren huolensa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta arktiseen ympäristöön ja ihmisiin.

Saana Uosukainen vastaa: – Suurimpana syyllisenä näyttäytyi nyt Yhdysvallat, joka oli jo ennen kokousta ollut hankala juuri ilmastonmuutoksen vastainen työ -termin kanssa. Ulkoministeri Mike Pompeon puhe oli kärkäs, ja heidän linjansa on selkeästi muuttunut. On mielenkiintoista nähdä, miten seuraavat kaksi vuotta menevät.

– Kun Yhdysvallat toimi nyt noin, mitä tapahtuu kun jää sulaa – kuka seuraavaksi alkaa toppuutella yhteisiä tavoitteita? Venäjällä on suurin raja-alue arktiksella.

5. kysymys: – Onko kokouksen heikko lopputulos osoitus siitä että Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina eivät halua osallistua arktiksen luontoa uhkaavien kehitystekijöiden hillitsemiseen?

Lotta Manninen vastaa: – Kiina ei ole Arktisen neuvoston jäsenmaa vaan ainoastaan tarkkailija. Kiina ei siksi ole syyllinen tämän kokouksen huonoon lopputulokseen.

– Venäjä on ollut vastahakoinen raportoimaan Arktisen neuvoston musta hiili -työn tuloksista. Muutoin Venäjä on kuitenkin sitoutunut Arktisen neuvoston mandaattiin ja toiminut neuvostossa hyvässä yhteistyössä muiden arktisten valtioiden ja alkuperäiskansojen edustajien kanssa.

– Heikko lopputulos on osoitus etenkin siitä, että Yhdysvallat ei halua sitoutua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen arktisella alueella vaan haluaa hyötyä siitä taloudellisesti.

"Arktinen öljy ja kaasu voidaan jättää käyttämättä"

6. kysymys: – Pohjoisen Jäämeren pohjassa odottaa öljy ja kaasu ottajaansa. Olisiko esimerkiksi niiden käyttöä voitu estää loppujulistuksella, joka olisi sitonut Arktisen neuvoston jäseniä ilmastokatastrofin estämiseen?

Saana Uosukainen vastaa: – Öljy ja kaasu odottavat ottajaansa, ja aina voidaan lausua, ettei kukaan koske niihin. Esimerkiksi Arktisen neuvoston puitteissa on aiemmin sovittu oikeudellisesti sitova sopimus yhteistyöstä merellä tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntavalmiudesta ja torjumisesta.

– Vaikka julistusta ei tullut, on olemassa tämänkaltaisia aiempia sopimuksia, joilla yritetään varmistaa sitä, ettei esimerkiksi öljyvahinkoja alueella synny. Öljyn poraaminen arktisissa oloissa on eri asia kuin muualla, se on kallista ja hankalaa.

Lotta Manninen vastaa: – Arktinen neuvosto ei tee laillisesti sitovia päätöksiä vaan valtiot sopivat yhdessä suosituksista, jotka sitten toimeenpannaan kansallisesti. Suositukset eivät kuitenkaan ole sitovia.

– Mikään ei kuitenkaan estä arktisia valtioita toimimasta ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhtenä rintamana. Ne voivat yhdessä päättää olla käyttämättä arktista öljyä ja kaasua. Arktisia öljy- ja kaasuvarantoja ei voi ottaa käyttöön, jos valtiot aikovat saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen.

7. kysymys: – Eikö esimerkiksi Grönlannin jäätikkö ole aiemminkin sulanut ilmaston lämpenemisen myötä? Lämpökauden aikana kasvillisuusvyöhykkeet ovat poikenneet nykyisestä ja niin tulee käymään ilmastonlämpenemisen seurauksena uudelleen. Miksi lämpenemistä pidetään maailmanloppuna?

Lotta Manninen vastaa: – Ilmaston lämpeneminen on ihmisen aiheuttamaa ja se tapahtuu ennennäkemätöntä vauhtia. Ilmaston lämpenemiselle ei myöskään ole näkyvissä loppua. Jos Grönlannin mannerjäätikkö sulaa, se tarkoittaa sitä, että maapallon merenpinta nousee 8 metriä.

Saana Uosukainen vastaa: – Ongelma jäätiköiden ja arktiksen merijään sulamisessa on se, että kun monivuotinen jää sulaa kiihtyvään tahtiin niin meren pinta nousee. Sulamisen myötä valo ei heijastu jäältä enää yhtä tehokaasti, jolloin ilmastoa alueilla lämpiää. Meristä haihtuu enemmän vettä ilmakehään, jolloin syntyy sään sääilmiöitä.

– Jos nykyihminen ei pärjää kesällä ilman ilmastointia kotonaan, miten käy maapallon kun viilentävät jäätiköt häviävät?

Kettu hyötyy, naali häviää

8. kysymys: – Mitkä Arktisella alueella elävät kasvi- ja eläinlajit ovat suurimmassa vaarassa ilmastonmuutoksen myötä? Mitkä lajit taasen hyötyvät muutoksesta? Miten kaikenkaikkiaan käy biodiversiteetin, jos katsotaan vain arktista aluella?

Lotta Manninen vastaa: – Arktinen luonto on äärimmäisen herkkä, ravintoketjut ovat lyhyet ja lajien määrä on pienempi kuin useimmissa muissa paikoissa maapallolla. Nyt ilmastonmuutos uhkaa arktisen alueen biodiversiteettiä.

– llmaston lämpeneminen sulattaa esimerkiksi arktista merijäätä, joka on luontainen elinympäristö lumesta ja jäästä riippuvaisille eläinlajeille. Niiden elinolosuhteet vaikeutuvat entisestään. Vaarassa ovat esimerkiksi jääkarhut, arktiset valaat, mursut ja Suomessa esimerkiksi naali ( lue tuore juttu Pohjolan naalikannoista tästä ).

– Arktisten lajien luontaisen elinympäristön kutistuessa eteläisemmät lajit levittäytyvät pohjoiseen. Esimerkiksi kettu on vienyt elintilaa naalilta Pohjois-Suomessa.

9. kysymys: – Voisiko jokin järjestö ylläpitää reaaliaikaista arktista 'lämpömittaria' ( velkakellon tapaan ) siitä miten suuri lämpeneminen syntyy nykyisillä päästöillä ja toteutetuilla torjuntakeinoilla ?

Saana Uosukainen vastaa: – Voikun tätä voisi mitata tämänkaltaisella "lämpömittarilla". Ehkä paras tapa on kuitenkin yhdessä kerätä tietoa ja vaihtaa sitä, että tulevaisuudessa kaikki ovat kartalla siitä, mitä tulisi tehdä.

Suomen puheenjohtajuuskauden päättänyt Arktisen neuvoston huippukokous Rovaniemellä päättyi pettymykseen.

Osanottajamaat eivät saaneet aikaan yhteistä julistusta, koska ilmastonmuutosta koskevien näkemysten yhteensovittaminen osoittautui ylivoimaiseksi.

Ylen kokousta seurannut toimittaja Saana Uosukainen kertoo, että yhteistä julistusta ei saatu aikaan Yhdysvaltain vastustuksen takia. Yhdysvallat vastusti juuri sopimuksen ilmastonmuutosta käsittelevää kohtaa.

Soini ei suostunut nimeämään syyllisiä

Suomen ulkoministeri Timo Soini korosti kokouksen päättäneessä lehdistötilaisuudessa, että kaikkien arktisten jäsenmaiden osallistuminen kokoukseen kertoo kuitenkin siitä, että arktinen alue on merkittävä.

Soinilta kysyttiin, vastustiko Yhdysvallat julistuksen ilmasto-osiota. Hän ei vastannut kysymykseen suoraan, mutta myönsi maiden välillä olleen erimielisyyksiä.

Hän ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan pitänyt sitä "maailman seitsemäntenä ihmeenä".

Soini kertoi olevansa luova ihminen ja siksi ehdottaneensa yhteisen julistuksen sijaan kahta lausuntoa, joiden sisältö toisti hyvin pitkälti sen, mitä myös julistuksessa olisi ollut.

Hän kuitenkin sanoi, että Suomi on onnistunut puheenjohtajuutensa aikana edistämään tärkeinä pitämiään tavoitteita.

Soini myös sanoi olevansa tyytyväinen huippukokouksen antiin.

Lapin yliopiston arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova puolestaan on pettynyt siihen, ettei kokouksessa saatu aikaan julistusta, jossa olisi sitouduttu ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Myös Koivurova uskoo, että tämä johtui nimenomaan Yhdysvaltojen vastustuksesta.

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder oli julistuksen vesittymisestä huolimatta positiivinen, sillä monet muut kokoukseen osallistuneet maat ja järjestöt ottavat ilmastonmuutoksen tosissaan.

Hän toivoo arktisen alueiden mailta johtajuutta asian suhteen, koska ilmastonmuutos vaikuttaa kaikista eniten juuri niihin.

Tutkija yllättyi kovasta kielenkäytöstä

Ulkopoliittisen instituutin arktiseen alueeseen erikoistunut tutkija Harri Mikkola on yllättynyt kokouksessa esiintyneestä kovasta kielenkäytöstä.

– Sama retoriikka, jota Trumpin hallinto toistaa ilmastonmuutoksesta ja monenkeskisestä sopimisesta, on nyt osa myös arktisen alueen politiikkaa, hän sanoo.

Arktisen neuvoston työnkuvaan ei ole perinteisesti kuulunut geostrateginen suurvaltapolitiikka, vaan se on ympäristökysymyksiin keskittynyt konsensushakuinen yhteistyöelin.

Nyt kuitenkin Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo keskittyi puheenvuoroissaan varoittamaan sekä Kiinan että Venäjän vaikutusvallan kasvusta alueella.

– Konfrontationaalisen kielenkäytön tuominen Arktiseen neuvostoon oli aika raju veto, Mikkola sanoo.

– Strateginen kilpailu ja voimapolitiikka tuli nyt osaksi myös arktista kontekstia.

Hänen mukaansa arktisen alueen geostrateginen merkitys kasvaa Venäjän asevarustelun ja Kiinan vaikutusvallan myötä.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy nyt Islannille. Islannin ulkoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson kertoi, että arktisen alueen suhteissa pitää noudattaa kansainvälistä lakia ja sopimuksia.

Hän ei nimennyt maita, joiden koetaan uhkaavan arktisen alueen vakautta.