Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo matkusti tiistaina Rovaniemen Arktisen neuvoston kokouksesta Irakiin, uutistoimistot kertovat. Alun perin Pompeon oli määrä matkata Rovaniemeltä Saksaan.

– Halusin mennä Bagdadiin keskustelemaan Irakin johdon kanssa vakuuttaakseni, että seisomme Irakin suvereniteetin takana, Pompeo kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Ulkoministeri tapasi Bagdadissa Irakin pääministerin Adel Abdul Mahdin. Vierailu Irakiin oli lyhyt, sillä Pompeo lähti Bagdadista jo tiistai-iltana.

Uutistoimisto AP:n mukaan Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset kertoivat tiistaina, että Iran on siirtänyt lyhyen matkan ballistisia ohjuksia rannikkonsa edustalle.

Tästä syystä Yhdysvallat on lähettänyt Lähi-Itään USS Abraham Lincoln -lentotukialuksen ja pommikoneita. Yhdysvaltain tiedustelulähteiden mukaan Iran harkitsee hyökkäystä Yhdysvaltojen joukkoja vastaan alueella.

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantajan John Boltonin mukaan kaluston siirtäminen Lähi-Itään oli voimannäyttö Iranille.

Vt. puolustusministeri Patrick Shanahan kertoi toimittajille tiistaina Pentagonissa, että hän oli hyväksynyt lentotukialuksen siirron alueelle.

– Olemme ryhdistäytymässä oikeaan asentoon tuossa dynaamisessa ympäristössä, Shanahan sanoi viitaten Irakiin ja muuhun Lähi-Itään.

Yhdysvalloilla on noin 5200 sotilasta Irakissa.

Iran vähentää sitoumuksiaan ydinsopimuksessa

Iran ilmoittaa keskiviikkona karsivansa sitoumuksiaan vuonna 2015 sovitusta ydinsopimuksesta, kertoo Iranin valtion virallista uutistoimisto IRNA:ta siteeraava CNN.

Iranin presidentti Hassan Rouhani tulee kertomaan päätöksestään EU:lle kirjeitse. Britannian, Ranskan, Saksan, Venäjän ja Kiinan suurlähettiläille asiasta tullaan IRNA:n mukaan kertomaan henkilökohtaisesti Iranin ulkoministeriössä.

– Iran oli viime vuonna maltillinen, mutta muut sopimuksen osapuolet eivät noudattaneet sitoumuksiaan, joten Iranilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin vähentää sovittuja sitoumuksia, kirjeessä sanotaan IRNA:n mukaan.

Presidentti Donald Trump ilmoitti päivälleen vuosi sitten, että Yhdysvallat vetäytyy Iranin ydinsopimuksesta.

Ranskan viranomaislähteet kertoivat uutistoimisto Reutersille, että Euroopassa ei vielä tiedetä, mitä Iran tarkalleen ottaen nyt suunnittelee. Lähteen mukaan voi kuitenkin olla mahdollista, että Iranille määrätään uudelleen pakotteita, vaikka tahto ydinsopimuksen noudattamiseen on kova.

– Emme halua, että Teheran ilmoittaa huomenna toimista, jotka vahingoittaisivat ydinsopimusta, sillä siinä tapauksessa eurooppalaisten olisi määrättävä uudelleen sanktioita sopimuksen mukaisesti, lähde kommentoi.

Lue myös:

Sovinnollinen yhteistyö Arktisessa neuvostossa koki kolauksen – Tutkija: "Voimapolitiikka on tullut myös arktiselle alueelle"

Analyysi: Trumpilainen ulkopolitiikka jyräsi Rovaniemellä – Arktisella neuvostolla on nyt valkoinen hetki

Huippukokous Rovaniemellä päättyi dramaattisesti: Yhteistä loppujulistusta ei tule – katso tiedotustilaisuus tästä

Keskiviikkona on huono ajokeli ympäri pohjoisimman Suomen, erityisesti Ylä-Lapin kunnissa Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella.

Ajokeli on huono sankan lumi- ja räntäsateen ja teille kertyvän loskan vuoksi. Lapin pelastuslaitoksella on ollut keskiviikkoaamuna useita tehtäviä huonoon ajokeliin liittyen.

– Meillä on ollut useita tehtäviä Pohjois-Suomen alueella. Kyse on tähän mennessä ollut yksittäisten henkilöautojen tieltä suistumisista, eikä vakavampia onnettomuuksia ole onneksi vielä sattunut, kertoo päivystävä palomestari Pekka Väliheikki Muoniosta.

Väliheikki kehottaa erityiseen varovaisuuteen, jos autossa on jo alla kesärenkaat. Jos mahdollista, kannattaa pitkien matkojen ajamista välttää.

– Jos autossa on kesärenkaat, kannattaa odottaa tämä päivä ja pitkittää reissuun lähtöä. Jos kuitenkin lähtee tien päälle, niin maltti on valttia. Pitkiä matkoja ajavien kannattaa harkita, josko pyöräyttäisi talvirenkaat takaisin, Väliheikki ohjeistaa.

Ilmatieteenlaitos ennustaa lumisateen loppuvan torstaihin mennessä.

Metsä Fibre on käynnistänyt Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Se on toimittanut YVA-ohjelman Lapin Ely-keskukselle keskiviikkona.

Menettelyssä käsitellään suunnitellun biotuotetehtaan ympäristövaikutuksia. Sen tulokset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa sekä päätöksenteossa.

YVA-prosessin tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Sen tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä vaikutusmahdollisuuksia.

Ely-keskus asettaa YVA-ohjelman yleisön nähtäville 30 päiväksi. Arviointiohjelmaan voi tutustua Lapin Ely-keskuksessa Kemissä, Kemin kaupungintalolla ja kaupunginkirjastolla sekä Keminmaan kunnantalolla ja pääkirjastolla. Se tulee myös nähtäville nettiin.

Yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus hankkeesta järjestetään toukokuun 22. päivä Kemin Digipoliksella.

Lue lisää:

Analyysi: Metsä Group pani muille sellunkeittäjille luun kurkkuun – Kemiin nouseva uusi jättitehdas vie puut toisten käsistä

Kemin biotuotetehtaan suunnittelu pääsee vauhtiin

Lapin poliisilaitoksella tehty henkilöstökyselyn tulos on huolestuttava. Kyselyn mukaan peräti 40 prosenttia Meri-Lapin rikostorjuntayksikön henkilöstöstä kokee, että työyhteisössä esiintyy selvästi eriarvoista kohtelua erittäin paljon tai melko paljon. Myös Ylen haastattelemat poliisit vahvistavat tilanteen tulehtuneen.

Työpaikan selvä vähemmistö pitää kohtelua tasa-arvoisena. Vain 24 prosenttia Meri-Lapin rikostorjuntayksikössä työskentelevistä on kertonut kokevansa selvästi eriarvoista kohtelua erittäin vähän tai ei lainkaan.

Lapin poliisipäällikkö Esa Heikkinen myöntää, että väki on ollut tyytymätön tilanteeseen. Hänen mukaansa Meri-Lapissa on ollut tiukka henkilöstötilanne.

– Työvoimapula on ollut poliisien huonon saatavuuden vuoksi todella vaikea. En tiedä, onko sillä ollut vaikutusta tyytymättömyyteen ja ristiriitoihin, sanoo Heikkinen.

Hänen mukaansa Meri-Lapin tilanne ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksellinen.

– Sinällään tuo 40 prosenttia vaikuttaa todella suurelta, mutta se ei poikkea valtakunnallisista keskiarvoista hirveästi. Huolestuttava se kuitenkin on. Meidän on reagoitava ja käynnistettävä toimenpiteitä, että tilanne saadaan paranemaan, jatkaa Heikkinen.

Huolestuttavan kyselytuloksen lisäksi on muitakin ongelmia. Lapin Aluehallintovirasto on selvittänyt Meri-Lapissa ilmi tullutta epäilyä työpaikkakiusaamisesta vuodesta 2016 lähtien. AVI on antanut Lapin poliisilaitokselle useita kehotuksia ja toimintaohjeita kahden eri työsuojelutarkastuskäynnin jälkeen.

Yksi lähes ilman tehtäviä, osa työuupumuksen partaalla

Yli 20 vuotta poliisina työskennellyt, muun muassa ryhmänjohtajana ja tutkinnanjohtajana toiminut, henkilö on kärsinyt töissä ollessaan epäasiallisesta kohtelusta. Hänelle on annettu liian vähän töitä. Esimerkiksi neljän kuukauden aikana hän sai tutkittavakseen vain kaksi rikosilmoitusta.

– Samaan aikaan kun toiselle ei annettu töitä, toiset tutkijat väsyttivät itsensä jopa burnoutin partaalle, kommentoi yksi Ylen haastattelemista poliiseista.

Lisäksi saman poliisin työhuone siirrettiin poliisilaitoksen tiloihin, joista muita tutkijoita oli siirretty aiemmin pois muun muassa työturvallisuussyistä. Poliisi työskenteli tiloissa noin puoli vuotta. Työolojen takia hän sairastui keskivaikeaan masennukseen ja jäi sairauslomalle.

AVI aloitti asian tutkimisen vuonna 2016 ja antoi ensimmäisen kehotuksen työolojen parantamisesta kesäkuussa 2017. Poliisi oli sairauslomalla yli vuoden. Hänen palatessaan sairauslomalta työoloja ei velvoitteista huolimatta ollut parannettu. Poliisi joutui jäämään uudelleen sairauslomalle.

Aluehallintovirasto vaati parannuksia myös vuoden 2019 helmikuussa. Asian käsittely on edelleen kesken.

– Kyseessä on pitkäkestoinen asia ja sitä hoidetaan parasta aikaa. En halua käsitellä asiaa julkisuudessa sen enempää, Lapin poliisipäällikkö Esa Heikkinen sanoo.

Valtakunnansyyttäjä tutkii

Tapahtumat ovat johtaneet myös tutkintapyyntöihin.

Lapin poliisin päällystöön kuuluvasta virkamiehestä on jätetty kaksi tutkintapyyntöä valtakunnansyyttäjänvirastoon. Tutkittavana on epäily työsyrjinnästä, virkavelvollisuuden rikkomisesta, työturvallisuusrikoksesta ja henkisestä pahoinpitelystä.

Lisäksi hänen ja kahden muun poliisin toimista on tehty tutkintapyyntö viraston yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.

Lapin poliisilaitos toimii 21 kunnan alueella. Koko Lapin poliisilaitoksella työskentelee noin 390 henkilöä, Meri-Lapin rikostorjuntayksikössä on töissä 30–40 henkilöä.

Ongelmia myös muualla Suomessa

Poliisissa esiintyviä ongelmia on tutkittu viimeksi kuluneen vuoden aikana muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Lounais-Suomen poliisilaitoksen päällikköä ja apulaispoliisipäällikköä epäiltiintyöturvallisuusrikoksista ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Päälliköiden työsyrjintä- ja työturvallisuusrikosepäilyt eivät kuitenkaan edenneet syyteharkintaan.

Sisä-Suomen syyttäjänviraston mukaan rikoksen tunnusmerkistö ei täyttynyt esitutkinnassa kahden rikosilmoituksen osalta. Esitutkinta on vielä kesken yhden rikosilmoituksen osalta.

Lisäksi poliisiammattikorkeakouluun on kohdistunut vakavia epäilyjä. Koulun miesopettajaa epäiltiin seksuaalisesta ahdistelusta. Asiasta on aloitettu esitutkinta. Rikosnimikkeinä ovat seksuaalinen ahdistelu ja virkavelvollisuuden rikkominen.

Myös Ylen MOT on kertonut aiemmin poliisissa ilmenneistä ongelmista. MOT:n julkaiseman jutun aiheesta löydät täältä.

Lue myös: Lounais-Suomen poliisilaitoksen päälliköiden kiusaamisepäilyt eivät etene syyttäjälle

Pulaan saamenkielisistä opettajista näyttää nyt todella tulevan helpotusta.

Yli kolmekymmentä opiskelijaa valittu aloittamaan saamen kieliopinnot Oulun yliopiston Ketterä korkeakoulu-ohjelmassa. Opintojen tähtäimenä on lopulta pätevyys myös kasvatustieteissä.

Koltansaamen opiskelijoita on aiemmin valittu yhdeksän. Tulevana syksynä opintonsa aloittaa 27 pohjoisaamen tai inarinsaamen kielten ja kirjallisuuden opiskelijaa.

Aiemmin Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsmankertoi tavoitteeksi saada kolmisenkymmentä saamen kieltä taitavaa tai siitä kiinnostunutta Ketterään korkeakouluun.

Valinnat pedagogisiin opintoihin järjestetään vuoden päästä erikseen. Suurin osa kielenopiskelijoista on valintahaastattelussa kertonut haluavansa jatkaa opettajaksi asti.

Opinnot järjestetään Inarissa

Osa opiskelijoista saattaa jättää opiskelun vain kielen tasolle, jos esimerkiksi opettajan pätevyys on jo takataskussa. Valituissa onkin jo aiemmin opettajan ammatissa toimineita henkilöitä.

– Suurin osa meidän opiskelijoista on pohjoisesta. Se johtuu siitä, että koulutuksen lähiopetusosuus, kielenopinnot järjestetään Inarissa, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin projektikoordinaattori Tiina Mattanen kertoo.

Samoihin kieliopintoihin on tulossa opiskelijoita myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Pohjoissaamen opiskelijoita on tätä kautta valittu kymmenen ja inarinsaamen opiskelijoita aiotaan vielä valita yhdeksän.

Nämä opiskelijat ovat kuitenkin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, eivät siis Ketterän korkeakoulun opiskelijoita.

Lue myös: Saamelaislapset opiskelevat jopa yli 20 vuotta vanhoilla oppikirjoilla – eivät ole nykytiedon ja uuden opetussuunnitelman tasal

Korjattu 9.5.2019 kello 10.39 Kysymyksessä on Saamelaisalueen koulutuskeskus, ei Saamelaisalueen koulutuskeskus Sajos. Sajos on saamelaiskulttuurikeskus.

Ilmavoimien entisen komentajan Sampo Eskelisen rikossyytteen käsittely on päättynyt Helsingin hovioikeudessa.

Syyttäjä Sampsa Hakala katsoo toteen näytetyksi, että Eskelinen laiminlöi tahallisesti velvollisuuttaan huolehtia esitutkinnan aloittamisesta välittömästi Lemmenjoen kohutun vapaaehtoisen harjoituksen jälkeen.

Syyttäjä ei pitänyt tarpeellisenä arvioida erikseen Eskelisen motiivia siihen, miksi vapaaehtoista harjoitusta johtaneen Karjalan lennoston silloisen komentajan Markus Päiviön rikosepäilyjen selvittely viipyi.

– Ei ole ilmennyt mitään syytä epäillä, että olisi ollut kyse Päiviön henkilöön kohdistuvasta suosimisesta. Onko sitten ollut ajatuksena estää enempi kiusallinen huomio omaa puolustushaaraa kohtaan vai joku muu syy, aprikoi Hakala.

Hakalan mielestä Ilmavoimien toimintaedellytysten turvaaminen ei olisi edellyttänyt lennoston komentajan suojelemista.

– Ei ole kyse epäterveestä kulttuurista eikä hyvä veli -verkostosta, eikä ole yritetty mitään salata tai peitellä. Toimia on tehty, tiivisti Eskelinen oman näkymyksensä Ylelle oikeudenkäynnin päätyttyä.

Eskelinen käynnisti esitutkinnan Päiviön toimista joulukuussa 2017, kaksi ja puoli kuukautta harjoituksen jälkeen.

Hovioikeudessa kuultiin torstaina kolmea todistajaa ja syyttäjän sekä puolustuksen loppulausunnot.

Eskelinen: "Voin panna pääni giljotiiniin"

Pääesikunnan oikeudellisen osaston päällikkö asessori Tuija Sundberg kertoi ensimmäisenä istuntopäivänä maanantaina, että Eskelinen ei ollut ilmoittanut pääesikunnalle, että Päiviötä olisi syytä epäillä rikoksista eikä Eskelinen keskustellut asiasta hänen kanssaan.

Eskelinen korosti oikeudessa antaneensa tietoa tapahtumista pääesikuntaan, keskustelleensa Sundbergin kanssa kaksi kertaa ja odottaneensa toimintaohjeita. Eskelinen kertoi, että hän otti yhteyttä Sundbergiin Puolustusvoimain komentajan aloitteesta.

Eskelinen sanoi, että lokakuun 2017 lopulla hän kysyi, oliko pääesikuntaan tullut yhteydenottoja Karjalan lennoston komentajaan liittyen.

– Sundberg ilmoitti, että hän katsoo asiaa. Ymmärsin, että hän tietää mikä tällainen Karjalan lennoston keissi on. Hän ei millään lailla esittänyt mitään vastakysymystä, että hän ei ymmärtäisi, mitä minä häneltä kysyn.

Eskelinen sanoi, että hän palasi asiaan toistamiseen marraskuussa ja Sundberg vastasi hoitavansa asiaa.

– Voin panna pääni giljotiiniin, se putoaa jos valehtelen. Uskon, että asessori on täysin unohtanyt asian.

Eskelinen käynnisti esitutkinnan sen jälkeen kun hän oli puhunut puhelimessa Sundbergin kanssa joulukuun puolivälissä.

– Oltiin odotettu pitemmän aikaa, että saataisin vastaus siihen, että miten me toimitaan.

Syyttäjä: Eskelinen olisi voinut selvittää rikosepäilyn helposti

Syyttäjä Sampsa Hakala sanoi, että Eskelinen oli Päiviön kurinpitoesimiehenä välinpitämätön tai tarkoituksellisen tietämätön.

Hakala korosti, että Eskelinen oli saanut yksityiskohtaiset tiedot harjoitusviikonlopun tapahtumista lennoston esikuntapäälliköltä ja hänen on täytynyt heti ymmärtää, että kysessä on vakava asia.

– On ollut niin karkeista rikoksista kyse, että käsittely huonona käytöksenä ei ollut mahdollista. Eskelisen on täytynyt ymmärtää, että Päiviön menettely täyttää myös sotilasrikoksen tunnusmerkistöt. Hän olisi voinut sen helposti selvittää.

Syyttäjä arvioi, että Eskelinen oli päättänyt jo lokakuun 2017 alussa, jos ei muodollisesti niin mielessään, että hän ei käynnistä esitutkintaa.

– Rikosepäilyjen suhteen ei ollut aktiivisia selvityksiä lokakuun puolivälin jälkeen.

Syyttäjä ei usko unohdukseen

Syyttäjä ei usko, että pääesikunnan oikeudellisen osaston päällikkö olisi unohtanut keskustelleensa Eskelisen kanssa Päivöön kohdistuvista epäilyistä.

Hakalan mukaan Sundbergin kertomusta tukee se, mihin toimenpiteisiin Sundbeg ryhtyi saatuaan vihjetiedon rikosepäilyistä 8. joulukuuta 2017. Sundberg ilmoitti 15. joulukuuta Eskeliselle, että jos Eskelinen ei tee päätöstä esitutkinnan aloittamisesta sen tekee joku muu.

– Eikö olisi uskottavampaa, että jos hän olisi saanut saanut tietoa syys-lokakuussa, hän olisi siihen hyvin topakasti tarttunut.

Syyttäjä katsoo, että Eskelisen puheet siitä, että asiaa selvitetään pääesikunnassa ovat olleet yritys rauhoittaa tilannetta Ilmavoimien esikunnassa.

– Siellä on ollut kuohuntaa. On ihmetelty, miksi mitään ei tapahdu. Ilmoitus siitä, että pääesikunta hoitaa asiaa, on ollut rauhoittamistoimi.

Puolustus: Ilmavoimilla oli oikeus odottaa

Eskelisen avustaja, asianajaja Heikki Maunila katsoi, että Eskelisen ei ole näytetty toimineen tahallisesti eikä tuottamuksellisesti, vaan huolellisesti ja esimiehelle kuuluvan harkinnan puitteissa.

Maunilan mukaan Eskelisellä oli lokakuun 2017 alusta lähtien perusteltu syy odottaa, että pääesikunta tutkii asiaa.

– On vakiintunut ja järkevä menettely, että kun pääesikunta ilmoittaa, että se hoitaa asiaa, niin puolustushaara jää odottamaan. Ilmavoimilla oli oikeus odottaa eikä pyytää esitutkintaa.

Syyttäjä vaatii Eskeliselle vähintään 20 päiväsakon rangaistusta. Jos oikeus katsoo teon tahalliseksi, syyttäjän mielestä oikea rangastus olisi 50 päiväsakkoa.

Maunila puolestaan sanoi, että jos oikeus tuomitsee Eskelisen tahallisesta palvelusrikoksesta, olisi 15–20 päväsakkoa oikeudenmukainen seuraamus. Jos Eskelisen toiminnan katsotaan olleen huolimatonta, oikeudenmukainen rangaistus olisi Maunilan mielestä syyksilukeva tuomio ilman sakkoa.

Oikeuden puheenjohtaja, hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä sanoi, että tuomio asiassa annetaan ennen kesälomakautta.

Lennoston ex-henkilöstöpäällikkö: Eskelinen halusi estää huhujen leviämisen

Karjalan lennostosta oli kutsuttu todistajaksi silloinen henkilöstöpäällikkö Jarkko Nykänen. Hän kertoi oikeudessa selvittelyn alkuvaiheista.

Nykänen kirjoitti lennoston esikuntapäällikön kehotuksesta muiden johtoryhmän jäsenten tavoin muistiinpanot Lemmenjoen vapaaehtoisen harjoituksen tapahtumista. Esikuntapäällikkö lähetti kertomukset Ilmavoimien esikuntaan.

Eskelinen tapasi lennoston johtoryhmän Ilmavoimien pääsotaharjoituksen aikana lokakuussa 2017.

– Hän puhui ympäripyöreitä ja oli ärtynyt siitä, että joutui huhujen takia tulemaan lennostoon. Hän sanoi, että kertomukset, mitä hän on saanut, ovat hänellä kassakaapissa ja tästä asiasta ei käynnistetä tutkintaa.

Nykänen kertoi Eskelisen sanoneen, että jos asia menee oikeusprosessin läpi, mahdolliset tuomiot ovat niin vähäiset, että oikeusprosessia ei kannata käynnistää.

– Hän sanoi myös, että hänellä on oikeus vaihtaa johtoryhmän henkilöitä. Koin tämän uhkauksena.

Eskelisen mukaan johtoryhmän kokoonpano määräytyy virkatehtävän mukaan eikä komentaja voi sitä muuttaa.

– Hän sanoi, että meidän tulee pitää huoli siitä, että nämä huhut eivät leviä. Huhut olivat jo alkaneet levitä, sitä oli vaikea pysäyttää, koska Lemmenjoella oli ollut paljon muitakin ihmisiä, sanoi Nykänen.

Nykäsen mukaan johtoryhmän jäsenet olivat pettyneitä ja hämmästyneitä.

– Ymmärsimme, että koko asia jää tähän.

Eskelinen sanoi, että aikaa keskustelulle oli kiireisenä päivänä vain 20 minuuttia ja siksi siitä tuli valitettavasti "yksipuolinen saarna". Hän ei voinut tuolloin kertoa, mitä Päiviön osalta oltiin tekemässä.

Myös Puolustusvoimain komentaja esitutkinnassa

Eskelinen siirtyi reserviin huhtikuun alussa. Hän ei hakenut jatkokautta Ilmavoimien komentajan tehtävään.

Karjalan lennoston entisen komentajan Markus Päiviön rikosyytteitä puitiin hovioikeudessa toukokuun alussa.

Lemmenjoen harjoituksen jälkipyykki on johtanut esitutkintaan myös Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin toimista.

Lindbergin on kerrottu saaneen tietoa tapahtumista kuukausia ennen esitutkinnan aloittamista. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Lue myös:

Lemmenjoen kohuharjoituksen sekava jälkipyykki: Ilmavoimien ex-komentaja odotti ohjeita – pääesikunnassa ei tietoa rikosepäilyistä

Rivosta nimittelystä Lemmenjoen harjoituksissa syytetty ex-komentaja katuu puheitaan: "Myönnän, että näin on päässyt käymään"

Lemmenjoen kertausharjoituksia käsitellään nyt hovioikeudessa – Ex-komentajan ryöpytyksen kohteeksi joutuneet: Haukkui munattomaksi mieheksi ja tyhmäksi nahkapääksi

Karjalan lennoston ex-komentaja kiistää rikokset pääosin – everstin käytöstä Lemmenjoen harjoituksessa aletaan puida oikeudessa torstaina

Ministeriö päätti, ettei edellytä Ilmavoimien komentaja Eskelisen pidättämistä virasta

Lemmenjoen jälkipyykki jatkuu – puolustusministeriö kuulee ilmavoimien komentajaa ja harkitsee, voiko tämä jatkaa huhtikuuhun

Angry Birds -mobiilipelistä ja Tallinna-tunnelista tuttu liikemies Peter Vesterbacka lähtee vetämään Jäämeren rata -hanketta. Vesterbackan yhtiö allekirjoitti Rovaniemellä torstaina aiesopimuksen norjalaisen Etelä-Varangin kehitysyhtiön kanssa Jäämeren radan suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.

Peter Vesterbacka sanoo, että rautatie Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen rakennettaisiin yksityisellä rahoituksella, joka aiotaan hankkia ulkomailta.

Rautatien hinnaksi on arvioitu noin kolme miljardia euroa.

Liikenneministeriön tilaama konsulttiselvitys totesi runsas vuosi sitten, että rata on taloudellisesti kannattamaton.

350 km/h Rovaniemeltä Norjaan

Vesterbacka uskoo, että juna Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden, mutta viimeistään alle kymmenen vuoden kuluttua.

– Meillä on tarkoitus tehdä nopea yhteys samalla tavalla kuin Tallinna-tunnelissa. Jäämeren rataa suunnitellaan junille, jotka kulkevat 350 km/h tai nopeammin. Teemme sellaisen yhteyden, että se toimii turismin kannalta.

Matkailun osuutta Jäämeren radan kannattavuuteen ei ole hänen mielestään otettu riittävästi huomioon aiemmissa selvityksissä.

– Rahti ei todellakaan ole se ainoa juttu. Jos katsoo Tallinna-tunnelia, niin siellä rahdin osuus on noin 20 prosenttia ja muu on henkilöliikennettä. Kyllä tässäkin henkilöliikenteellä tulee olemaan merkittävä rooli, etenkin kun Rovaniemelle laskeutuu tulevaisuudessa suoria lentoja Aasiasta.

– Oleellista on, että Jäämeren rata säästäisi 20 rahtipäivää Aasian ja Euroopan välillä. Maailman huomio on kiinnittynyt tänne todella hyvällä tavalla ja nyt on hyvä aika lähteä tekemään.

Entä saamelaiset?

Jäämeren rata on herättänyt vastustusta saamelaisten parissa. Radan on pelätty halkovan porolaitumia. Vesterbacka uskoo kuitenkin, että keskustelu myös vastustajien kanssa auttaa.

– Nämä asiat ratkeavat sillä, että puhutaan. Olemme jo puhuneet saamelaisten kanssa ja heidänkin parissaan on monta mielipidettä asiasta. Olen varma, että pääsemme hyvään ratkaisuun kun keskustellaan.

Jäämeren radasta aiotaan järjestää yleisötilaisuudet joka kuukausi. Lisäksi kaikkien asianosaisten kanssa aiotaan keskustella.

– Koska emme ole paikallisia, meillä ei ole tavallaan mitään ennakkoluuloja, vaan voimme keskustella kaikkien kanssa siitä mitä ollaan tekemässä.

Peter Vesterbackan mukaan osa Jäämeren radasta kulkisi maan alla tai jopa ilmassa.

Valtiovallalta rautatien puuhamies toivoo tukea siihen, että radalle saataisiin joustavasti kaikki tarvittavat luvat.

Tallinna-tunnelille naurettiin

Liikemiehen visiot kuulostavat varsin mahtipontisilta. Samanlainen vastaanotto oli miehen edellisen ison projektin, Tallinna-tunnelin kanssa kolme vuotta sitten.

– Silloin iso osa vain nauroi ja sanoivat, ettei tämä ole mitenkään realistista. Nyt kolme vuotta myöhemmin alkaa olla rahoitus kasassa, YVA (ympäristövaikutusten arviointi) on liikkeellä ja kohta päästään poraamaan.

Vesterbackan mukaan ensimmäinen juna Tallinnan ja Helsingin välisessä tunnelissa viilettäisi joulukuussa 2024. Tallinna-tunnelin hinnaksi on arvioitu 15 miljardia euroa eli se maksaa noin viisi kertaa Jäämeren radan verran.

Saamelaiset tyrmäävät torstaina uutisoidut uudet Jäämeren rata -suunnitelmat.

Angry Birds -mobiilipelistä ja Tallinna-tunnelista tutun liikemiehen Peter Vesterbackan yhtiö allekirjoitti torstaina aiesopimuksen norjalaisen Etelä-Varangin kehitysyhtiön kanssa Jäämeren radan suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.

Tarkoituksena on rakentaa rautatieyhteys Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen ulkomailta hankittavalla yksityisellä rahoituksella. Radalla halutaan nopeuttaa Aasian ja Euroopan yhdistävän Koillisväylän kauppareitin muodostumista.

Jäämeren rata on herättänyt voimakasta vastustusta saamelaisten parissa. Rata halkoisi toteutuessaan saamelaisten kotiseutu- ja poronhoitoaluetta. Kielteisen kannan ratahankkeelle ovat aiemmin ilmaisseet muun muassa Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta sekä useat yhdistykset.

Torstainen uutinen tuli yllätyksenä saamelaisten viralliselle edustajalle, Saamelaiskäräjille. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on pettynyt siihen, että saamelaiset saivat tiedon hankkeesta jo toistamiseen median kautta. Samoin kävi kaksi vuotta sitten, kun Suomen hallitus päätti selvittää Jäämeren rataa.

– Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty virallisia keskusteluja tai neuvotteluja asiasta. Ei ole hyväksyttävää, että Saamelaiskäräjiä saamelaisten virallisena edustajana ei ole tiedotettu asiasta etukäteen, sanoo puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisten kanssa aiotaan keskustella asiasta

Finest Bay Area Development Oy:n ja Etelä-Varangin kehitysyhtiön välisessä aiesopimuksessa osapuolet sitoutuvat tutkimaan Jäämeren radan toteutusmahdollisuuksia sekä sen laajempia vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Tarkoituksena on suunnitella kaikki osapuolet huomioiva toteutusmalli.

Peter Vesterbackan mukaan hankkeesta keskustellaan asianosaisten kanssa. Suunnitelmissa on järjestää aiheesta myös kuukausittaisia yleisötilaisuuksia.

– Olen varma, että pääsemme keskustelemalla hyvään ratkaisuun, Vesterbacka kommentoi.

Tiina Sanila-Aikio haluaa huomauttaa, että pelkkä keskustelu ei kuitenkaan riitä.

– Saamelaiset eivät ole hankkeen osalta sidosryhmä, vaan oikeudenomistajia ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jonka asema ja oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on turvattu niin kansallisessa lainsäädännössä kuin kansainvälisenkin oikeuden tasolla. Saamelaisten kanssa ei keskustella vaan neuvotellaan.

Saamelaiskäräjät odottaa, että saamelaiset osallistetaan tällaisiin hankkeisiin niiden ensimetreiltä lähtien.

– Ainoa tapa edistää tätä hanketta on se, että saamelaiset ovat alkusta alkaen mukana ja että vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja ympäristöön selvitetään asianmukaisesti. Odotan, että Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous saamelaisten virallisina edustajina saavat kaikki mahdolliset tiedot asiasta, oikea-aikaisesti.

Saamelaiskäräjien mukaan Jäämeren rata uhkaisi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, jotka on suojattu muun muassa Suomen perustuslain saamelaiskulttuurin heikentämiskiellolla. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio uskookin kyseisen hankkeen näyttävän heikentämiskiellon vahvuuden.

– Jäämeren radan rakentamiselle ei ole edellytyksiä nyt eikä tulevaisuudessa, koska saamelaiskulttuurin heikentämiskielto estää radan rakentamisen saamelaisten kotiseutualueelle. Heikentämiskielto on juuri tämänkaltaisia tilanteita varten, ja nyt mitataan, kuinka tällaisia hankkeita arvioidaan sen valossa. Uskon kyllä siihen, että heikentämiskielto estää tällaisten hankkeiden toteuttamisen.

Peter Vesterbacka uskoo, että juna Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden, mutta viimeistään alle kymmenen vuoden kuluttua. Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff epäilee, onko tällaisella aikataululla mahdollista selvittää saamelaisiin kohdistuvat vaikutukset sekä huomioida saamelaisten oikeudet.

– Kyllä siinä saamelaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksien yli kävellään, jos niin nopeasti rakennetaan. Tarvittavat selvitykset eivät mitenkään valmistu tuollaisella aikataululla.

– Me olemme samaa mieltä kuin ennenkin. Me emme halua emmekä tarvitse Jäämeren rataa, Feodoroff jatkaa.

Samaa mieltä on inarilainen poronhoitaja Jussa Seurujärvi. Hän on antanut viime vuosina poronhoitajien kasvot Jäämeren radan vastustamiselle. Vaikka hankkeen tiimoilta on ollut myös hiljaisempia aikoja, pyörii uhka nuoren poronhoitajan mielessä alituiseen.

– Jäämeren rata on asia, jota ei saa millään pois mielestä. Se työntyy ajatuksiin joka ikinen päivä, uudestaan ja uudestaan. Se on kuin musta pilvi pään päällä.

– Ja nyt saimme uusia uutisia radan suhteen. Jäämeren rata on poronhoidon kaikista suurin uhkakuva. Jatkamme radan vastustamista kuten ennenkin, Seurujärvi kertoo.

Peter Vesterbackan edistämän Tallinna-tunnelin myötä Suomesta tulisi osa Kiinan arktista silkkitietä. Jäämeren rata olisi luontainen jatkumo silkkitielle ja kiinalaisyhtiöiden valmistamien tuotteiden sujuvalle pääsylle maailmanmarkkinoille. Vesterbackan mukaan Jäämeren rata säästäisi 20 rahtipäivää Aasian ja Euroopan välillä.

Myös Lapin liitto päätti äskettäin sisällyttää Jäämeren radan pohjoisen reittivaihtoehdon Pohjois-Lapin uuteen maakuntakaavaan.

Torstain yllätysuutinen on otettu Lapissa vastaan sekä epäilevästi, iloiten että pettyneenä. Angry Birds -mobiilipelistä ja Tallinna-tunnelista tutun liikemies Peter Vesterbackan ilmoitus napata Jäämeren rata -hanke haltuunsa kuulostaa mahtipontiselta.

Mies itse uskoo, että juna Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden, mutta viimeistään alle kymmenen vuoden kuluttua.

Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki ei kuitenkaan ole yhtä optimistinen hankkeen aikataulusta kuin Vesterbacka.

– Hallitus istuu säätytalossa, missä pitäisi käsitellä näitä asioita ja sitä, miten yleensäkin suhtaudutaan rautatieliikenteeseen. Kaikki rahti tulee kumipyörillä Lappiin ja hiilijalanjälki on valtava. Mikä on rautatien merkitys pohjoisessa? Toinen asia on saamelaiskysymykset. Viidessä vuodessa nähdään, mitä tästä tulee.

Liike-elämä näkee mahdollisuuksia ja on valmis toimimaan. Tuntuu, että kun julkinen puoli miettii jonkun asian kannattavuutta, ne ovat pitkässä juoksussa. Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja

Lapin liitto: Näemme tässä liiketoimintamahdollisuuksia

Vesterbacka kertoi torstaina, että hän on jo aloittanut keskustelut saamelaisten kanssa ratahankkeesta. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoo kuitenkin, että kuuli koko asiasta vasta päivän uutisista.

– Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty minkäänlaisia virallisia keskusteluja tai neuvotteluja asiasta, Sanila-Aikio sanoo.

Jäämeren radasta on väännetty jo pitkään ja viimeksi helmikuussa hanke jäädytettiin kannattamattomana. Lapin liitto on kuitenkin pitänyt ratasuunnitelmista kiinni. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipin mielestä Vesterbackan yhtiön allekirjoittama aiesopimus on hyvä uutinen.

– Liike-elämä näkee mahdollisuuksia ja on valmis toimimaan. Tuntuu, että kun julkinen puoli miettii jonkun asian kannattavuutta, ne ovat pitkässä juoksussa. Lapin liitto näkee tässä liiketoimintamahdollisuuksia, jotka voivat auttaa Lapin aluekehitystä.

"Radiosta kuulin ja yllätyin kovasti"

Itä-Lapin kuntayhtymän liikenneasiamies Kari Väyrynen taas on pettynyt. Väyrynen oli matkalla Rovaniemelle lobbaamaan Murmanskin ratavaihtoehtoa, kun hän kuuli radiosta, että Jäämerenrata on jo "päätetty rakentaa" Kirkkoniemelle.

– Ajoin autoa ja radiosta kuulin ja yllätyin kovasti. Olimme sopineet tapaamisen Jäämerenradan tiimoilta ja nyt ei ehkä ole enää sitten tapaamiselle aihetta. Toivotan kaikille onnea, Väyrynen sanoo.

Hän muistuttelee kuitenkin siitä, että Itä-Lapista kuljetetaan paljon puuta ja tavaraliikenteen tarpeet ovat kasvussa.

– Jos Kemiin toteutuu biotuotetehdas tai Kaidi, puhumattakaan Soklista, niin tavaramäärät kasvavat, Väyrynen summaa radan tarpeita.

Lue myös:

Suomen saamelaisnuoret haluavat Jäämeren radan pois maakuntakaavasta

Lapin liitto listasi tavoitteensa tulevaan hallitusohjelmaan – henkiin herätelty toive Jäämeren radasta herättää kiistaa

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Jäämeren rata kuohuttaa tunteita Lapissa

Maatalouden kannattavuusongelmat voivat ajaa viljelijöitä siirtymään luonnonmukaiseen tuotantoon. Esimerkiksi Lapissa pari edellistä kesää on ollut niin heikkoja, että osa viljelijöistä joutuu nipistämään tai luopumaan kokonaan lannoitteiden käytöstä.

Lannoitteista luopumisesta seuraava askel on siirtyminen virallisesti luomutuotantoon. Lannoitekustannuksista tulevan säästön lisäksi tilan kannattavuuteen vaikuttavat esimerkiksi luomutuotteiden korkeampi hinta ja luomutuet.

Projektityöntekijä Eija Tammela Välitä viljelijästä -projektista sanoo, että keskivertotilallakin lannoitteisiin menee helposti 10 000 – 20 000 euroa.

– Se on todella iso summa rahaa. Jos talous on mennyt niin kuralle, että luotolla ei enää saa ostettua, niin se on mahdoton paikka. Niitä ei pysty ostamaan, Tammela kuvaa.

Luomu käy talousjärkeen

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Antero Nikander tunnistaa ilmiön. Talousvaikeudet ovat saaneet monet tilat pohtimaan kannattavuusasioita.

– Viljelijät joutuvat todella tarkkaan miettimään mikä tuotantosuunta ja millä tavalla on kaikkein kannattavinta, Nikander sanoo.

Myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Arto Latukan mielestä kiinnostus luomutuotantoa kohtaan nimenomaan taloudellisista syistä on järkeenkäypää.

– Esimerkiksi maitotiloilla kannattavuusvertailussa pärjäävät ne tilat, jotka ovat kokonaan luomussa verrattuna niihin tiloihin, joilla vain pellot ovat luomulla, Latukka sanoo.

Luomutilojen kannattavuus on tavanomaista viljelyä parempi huolimatta siitä, että satotaso on alhaisempi. Tätä kompensoi luomutuotteiden korkeampi hinta.

– Erityisesti kun on hankalia vuosia, kuten nyt pari viimeisintä vuotta, ero sadoissa kapenee, Latukka sanoo.

Viime vuosina maatalouden kannattavuus on laskenut ja ero luomun eduksi kaventunut.

Maatilan pikavipiksi luomusta ei ole

Luomusta ei toki ole pikaiseksi talousavuksi. Luomusitoumuksessa on siirtymäaika ja kaiken lisäksi luomusitoumuksia on haettu niin vilkkaasti, että määrärahat uusien tilojen ottamiseksi luomutukien piiriin ovat loppuneet tältä vuodelta.

– Periaatteessa tukia voi hakea 15.6. asti, mutta toistaiseksi rahoja uusien luomusitoumusten tekoon ei ole, Antero Nikander maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Viime vuonna luomukorvauksia maksettiin 55 miljoonaa euroa. Koko 2014-2020 EU-ohjelmakaudella luomusitoumuksiin on ollut käytettävissä 326 miljoonaa euroa.

Jos talous on mennyt niin kuralle, että luotolla ei enää saa ostettua, niin se on mahdoton paikka. Eija Tammela

Luomutuotannon pinta-ala Suomessa on kasvanut tasaisesti. Esimerkiksi vuonna 2015 luomulla oli noin 225 000 hehtaaria, mutta viime vuonna määrä oli kasvanut jo lähes 300 000 hehtaariin.

Säästö väärästä paikasta kostautuu

Välitä viljelijästä -projektin Eija Tammelan mielestä lannoitteet ovat ehdottoman väärä paikka säästää. Lannoitteiden käyttämättömyydellä on oma vaikutuksensa satoon.

– Kun omaa rehua ei tule riittävästi, niin sitten seuraavana vuonna joudutaan taas ostaman rehua entistä enemmän muualta. Se on vähän niin, että suo siellä vetelä täällä.

Talousvaikeuksista huolimatta maanviljelijöillä on Tammelan mukaan vahva usko tulevaan.

– Luojan kiitos viljelijöillä on edelleen uskonto kymmenen. Aina jaksetaan uskoa ja toivoa, että parempaa on tulossa. Onneksi ei ole vaivuttu sillä tavalla epätoivoon, että ei enää edes yritettäisi.

Artikkelista voi keskustella kello 22 asti.

Yhdysvallat aikoo perustaa pysyvän edustuston Grönlantiin, kertoo Grönlannin radio KNR.

Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon oli määrä vierailla Grönlannissa tänään, mutta hän lyhensi Euroopan-matkaansa Iranin kriisin vuoksi.

Yhdysvallat kuitenkin kertoo KNR:n mukaan, että maa aikoo perustaa Grönlantiin pysyvän edustuston mahdollisimman pian.

KNR:n mukaan Tanskan ulkoministeriö on vahvistanut uutistoimisto Ritzaulle, että asiasta keskustellaan Yhdysvaltain, Tanskan ja Grönlannin kesken.

Valta arktisella kiinnostaa

Ministeri Pompeo osallistui alkuviikosta Rovaniemellä Arktisen neuvoston kokoukseen.

Hän varoitti puheenvuorossaan Kiinan ja Venäjän vaikutusvallan kasvusta arktisella alueella. Pompeon mukaan Kiina ei ole arktinen valtio, joten sen ei pidä saada alueella erityistä asemaakaan.

Pompeo oli Ylen haastattelussa huolissaan Venäjän aluevaatimuksista Pohjoisella jäämerellä. Lisäksi kysymyksiä herättää Venäjän kasvava sotilaallinen läsnäolo alueella.

– Emme halua, että Venäjän kaltaiset maat käyttävät sotilaallista voimaa estääkseen esimerkiksi sellaisten alusten liikennöinnin, joilla on lupa liikennöidä. Tämä on kansainvälisen lain vastaista, Pompeo sanoi Ylen Pirkko Pöntisen haastattelussa.

Kokouksen kova poliittinen kielenkäyttö hämmästytti suomalaistutkijaa. Strateginen geopolitiikka ei ole perinteisesti kuulunut Arktiseen neuvostoon.

Lue lisää:

Analyysi: Trumpilainen ulkopolitiikka jyräsi Rovaniemellä – Arktisella neuvostolla on nyt valkoinen hetki

Levillä kolmen lapsen hengen vaatinut tulipalo sai alkunsa lattialämmityksestä. Onnettomuustutkintakeskus on tutkinut paloa poliisin kanssa. Keskus kertoi perjantaina lisätietoja Kittilän Levillä kolmen ihmisen kuolemaan johtaneesta tulipalosta.

Tutkinnanjohtaja Kai Valosen mukaan kyse oli asennuksessa tehdystä virheestä.

– Lattialämmityskaapeli oli pienessä ilmavälissä lautalattian alla. Se oli asennettu melko jyrkille mutkille ja lisäksi sitä oli kiinnitetty sillä tavalla, että se kaapeli oli painunut vähän lyttyyn. Ja tämä, että se oli painunut lyttyyn mahdollistaa sen, että sen eristykset menevät kasaan ja se taas mahdollistaa lämpenemisen ja se taas tulipalon, niinkuin nyt kävi, Valonen kertoo.

Palaneen vuokramökin olohuone oli korkeaa avointa tilaa, joten savu nousi suoraan yläkertaan. Kaikki palossa kuolleet olivat nukkumassa yläkerran huoneessa.

Vuokramökki sai rakennusluvan vuonna 1998.

Alakerrassa nukkunut nuori heräsi palovaroittimeen ja soitti nopeasti hätäkeskukseen.

Apua paikalla 13 minuutissa

Ensimmäinen pelastusyksikkö tuli paikalle 13 minuutin kuluttua hätäpuhelun alusta, kertoo Onnettomuustutkintakeskus.

Mökissä majoittuneet olivat vuokranneet mökin viikon ajaksi vapaa-ajan matkaa varten, joten tutkinnassa tarkastellaan myös vuokramökkitoiminnan turvallisuusvaatimuksia ja -käytäntöjä.

– Suomessa on paljon vuokramökkejä, joissa vuodepaikkojen määrää on maksimoitu erilaisilla yläkerran tiloilla ja parvilla. Valitettavasti tulipalotilanteissa niistä tulee helposti surmanloukkuja. Ikkunoista voi olla käytännössä mahdotonta tai vaikeaa poistua. Vuokramökkien palo- ja pelastautumisturvallisuutta tulee parantaa. Turvallisuudesta ei voi tinkiä, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo tiedotteessa.

Tutkinnassa tarkastellaan, miten käytännössä sähköasennusten vaatimustenmukaisuudesta varmistutaan ja miten sähkölaitteistojen huolto- ja kunnossapitotöitä tehdään. Mökin sähköjärjestelmässä on ollut häiriöitä vuosien varrella.

Onnettomuustutkinnassa selvitetään tavanomaiseen tapaan myös muun muassa tapaukseen liittyvien viranomaisten toimintaa.

Tutkintaselostus turvallisuussuosituksineen valmistuu loppusyksystä.

Tulipalossa kuoli kolme kouluikäistä sisarusta, jotka nukkuivat mökin yläkerrassa. Mökin alakerrassa nukkunut vanhin sisarus pelastautui palavasta mökistä ja selvisi hengissä.

Perhe oli kotoisin Kymenlaakson Pyhtäältä.

Tulipalo syttyi vajaa kuukausi sitten, 12. huhtikuuta.

Levillä tuhoisan tulipalon syyksi paljastunut lattialämmitysjärjestelmä puulattian alla on yleinen rakenne erityisesti mökkirakentamisessa.

Palotutkintaa johtaneen Onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Kai Valosen mukaan tarkkaa määrää ei tässä vaiheessa vielä voi sanoa, mutta hän pitää rakennetta varsin tavanomaisena.

– Kyseessä oli lautalattia ja sen alla on sähkötoiminen lattialämmitys. Tällainen järjestelmä on melko tavanomainen, mutta me ei sitä tarkkaa määrää pystytä vielä tässä vaiheessa sanomaan, Kai Valonen kuvaa.

Jos vuokraa mökin, niin siihen hintaan pitää kuulua kunnollinen turvallisuus. Kai Valonen, tutkinnanjohtaja

Hänen mukaansa on mahdollista, että vastaavanlainen onnettomuus voisi toistua.

– Onnettomuus ei ollut minun näkemykseni mukaan millään tavalla mystinen, että tavallaan siinä mielessä helpohko tutkia. Se voi tapahtua valitettavasti uudestaan, eli tällainen tapahtumien kulku on mahdollinen, Valonen sanoo.

Onnettomuustutkintakeskuksen raportin mukaan palo sai alkunsa virheellisesti asennetusta lattialämmityskaapelista. Tiukalle mutkalle asennetun kaapelin eristeet olivat vahingoittuneet, mikä mahdollisti kaapelin kuumenemisen ja tulipalon syttymisen lautalattian rakenteissa.

Nykymökkien sähköturvallisuudelle tiukemmat vaatimukset

Tutkinnanjohtaja Kai Valonen korostaa, että vuokramökkien omistajien pitäisi huolehtia myös mökkien sähköturvallisuudesta.

– Kyllä sen niin täytyy olla, että jos vuokraa mökin, niin siihen hintaan pitää kuulua kunnollinen turvallisuus, tutkinnanjohtaja Kai Valonen painottaa.

Valosen mukaan OTKES ei jatka tutkintaa vastuukysymysten osalta.

– Poliisi selvittää näitä vastuukysymyksiä.

Pekka Alamommo Lapin poliisista vahvistaa, että asiassa on aloitettu "esitutkintalain mukainen selvitys". Mahdollisesta tutkinnan aloittamisesta päätetään sen pohjalta.

TUKESin ylitarkastaja Sakari Hatakka muistuttaa, että sähköturvallisuusvaatimukset ovat palomökin rakentamisajoista tiukentuneet. Esimerkiksi lattialämmityksen vikavirtasuojaus, joka mahdollisesti olisi voinut estää palon, on nykyisin pakollinen.

Hatakan mukaan nykyvaatimusten mukaan rakennetut mökit ovat tässä mielessä turvallisempia.

– Uusille mökeille tulevat vaatimukset päivittyvät melkein kerran viidessä vuodessa. Koko ajan siinä mennään eteenpäin, Hatakka sanoo.

Vanhojen mökkien turvallisuuden parantamiseksi olisikin tärkeää, että laitteissa havaitut viat ja häiriöt korjattaisiin. Tutkimusraportin perustella mökin sähköjärjestelmässä oli aiemmin havaittu häiriöitä, joista osa oli liittynyt nimenomaan lattialämmitykseen.

– Vanhoja asennuksia vikaantuu ja niitä pitäisi korjata ja pitää yllä. Kyllähän se niin on, että kun sähköasennuksista puhutaan ja siellä vaikka sulake palaa tai vikavirtasuoja laukeaa, niin kyllä se syy pitää selvittää, ettei pääse tulemaan joko sähköiskua tai tulipaloa, Hatakka korostaa.

Sähköpaloja vuosittain noin 2500

TUKES on seurannut sähköpalojen määrää Suomessa. Sen mukaan vuosittain sähkövioista aiheutuu noin 2500 tulipaloa. Määrä on pysynyt melko tasaisena. Useimmiten sähköpalo saa alkunsa kiukaasta tai liedestä.

Sähköpaloissa on kuollut tällä vuosituhannella keskimäärin 15 ihmistä vuosittain.

Huhtikuussa sattuneessa tulipalossa kuoli kolme kouluikäistä sisarusta, jotka nukkuivat mökin yläkerrassa. Mökin alakerrassa nukkunut vanhin sisarus pelastautui palavasta mökistä ja selvisi hengissä.

Perhe oli kotoisin Kymenlaakson Pyhtäältä.

Lue myös:

Kolmen lapsen hengen vaatinut Levin mökkipalo syttyi lattialämmityksestä – parvesta tulee helposti surmanloukku

Levin tulipalo sai matkailijat kiinnittämään huomiota turvallisuuteen – "Tuossa on lumikasa, hyppään sinne, jos tulipalo tulee"

Ystävät hyvästelivät Levin mökkipalossa kuolleet nuoret kirjeillä, jotka he jättivät tyhjiin pulpetteihin – "Tänään on itketty paljon"

Onnettomuustutkintakeskus kertoi perjantaiaamuna, että kolmen alaikäisen pyhtääläisnuoren hengen vaatinut mökkipalo Levillä sai alkunsa väärin asennetusta lattialämmityskaapelista.

Kyseessä oli sähköinen lattialämmitys.

Kysyimme Rakennusliiton puheenjohtajalta Matti Harjuniemeltä ja Sähköliiton varapuheenjohtajalta Hannu Luukkoselta, miten mahdolliset ongelmat lattialämmityksessä voi havaita.

1. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, mistä tietää, onko oma lattialämmitys asennettu väärin?

– Se on aika vaikeaa itse selvittää. Sähköasentajilla, jotka ovat asentaneet kaapelit ja kytkeneet lattialämmitysjärjestelmän, on laitteisto, jolla lattian lämmönkulkua testataan. Laitteella tarkkaillaan virran kulkemista kaapelissa ja kaapelin vastusta.

2. Sähköliiton varapuheenjohtaja Hannu Luukkonen, olisiko Levin mökin lattialämmitysjärjestelmän virheasennus voitu havaita tarkistuslaitteella?

– Tälläinen ei välttämättä mittauksissakaan tule esille. Loppupeleissä kaikki on kiinni asentajasta. Kun järjestelmä on asennettu, niin tehdään vielä silmämääräinen tarkastus. Siinä tulisi tarkastaa, että onko lattialämmitys asennettu oikein.

3. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, kuinka lattialämmitysjärjestelmää pitäisi huoltaa?

– Kenenkään ei tule ruveta itse huoltamaan lattialämmitysjärjestelmää. Jos lattialämmityksissä on katkoksia tai lattia jää kylmäksi järjestelmän ollessa päällä niin tulee ottaa yhteyttä sähköasennusliikkeen ammattilaiseen.

4. Kuinka yleisiä lattialämmitysjärjestelmät ovat puutaloissa?

– Kyllä ne varsin yleisiä ovat. Lattialämmitys on hyvä tapa lämmittää taloa. Lattialämmityksiä on kiertovesijärjestelmiä ja sähkökaapelijärjestelmiä.

5. Kuinka harvinaista on, että tulipalo saa alkunsa lattialämmityksestä?

– Mielestäni tämä on tosi harvinainen tapaus. Tulipalot saavat useammin alkunsa viallisista sähkölaitteista.

6. Onko vastaavia tapauksia sattunut aikaisemmin?

– En muista näin rankkaa tapausta. Toki viallisia lattiajärjestelmiä havaitaan. Yleisimmin viallinen lattialämmitys huomataan ensikäyttöönotossa, mutta nekin tapaukset ovat harvinaisia.

Lue lisää: Levin tuhoisa mökkipalo alkoi väärin asennetusta lattialämmityskaapelista – OTKES: "Voi tapahtua valitettavasti uudestaan"

Uudet suunnitelmat kiistanalaisen Jäämeren radan rakentamiseksi ovat saaneet runsaasti arvostelua. Saamelaiskäräjät on tyrmännyt rautatien.

Lisäksi moni saamelainen on arvostellut ratahanketta vetävää liikemies Peter Vesterbackaa voimakkain sanakääntein sosiaalisessa mediassa.

– Siellä kiitettiin, kun annoin kasvot saamelaiskulttuurin tuholle. Ilmeisesti tuhosin aamupäivän aikana yhden kolttasaamelaisten kylän ja saamelaisten lasten tulevaisuudessa poronhoitajina, Vesterbacka kiteyttää saamaansa kritiikkiä.

– Minulla ei ole kuulemma oikeutta mihinkään mielipiteeseen, koska edustan valloittajia ja kaikkien suomalaisten pitäisi hävetä, miten Lapissa saamelaisia on sorrettu sadan vuoden aikana, liikemies jatkaa.

Moni saamelainen vastustaa Jäämeren rataa, koska se halkoisi porojen perinteisiä laidunmaita.

Eihän nyt olla kuitenkaan mitään kansanmurhaa suunnittelemassa, vaan mietitään Jäämeren rataa. Ehkä sellaista pientä tolkkua toivoisin puheisiin. Peter Vesterbacka

Ei peräännytä: "Palaute oli hyvin mustavalkoista"

Liikemies kertoi odottaneensa saamelaisilta kielteistä palautetta, mutta jotakin yllättävääkin oli

– Oli hieman yllätys, että palaute oli hyvin mustavalkoista. Ehkä sellainen ylenpalttinen negatiivisuuskin vähän yllätti.

Vesterbackan mukaan tunnepitoinen palauteryöppy kertoo siitä, että hankkeesta on keskusteltava ja neuvoteltava vielä paljon.

Hän vakuuttaa, että voimakas vastustus ei saa häntä perääntymään hankkeesta.

– Eihän nyt olla kuitenkaan mitään kansanmurhaa suunnittelemassa, vaan mietitään Jäämeren rataa. Ehkä sellaista pientä tolkkua toivoisin puheisiin.

Liikemies lähettää terveisiä hallitusneuvottelijoille

Hän näkee, että kärkevät mielipiteet korostuvat sosiaalisessa mediassa. Erityisesti Vesterbacka on saanut kuulla kunniansa Twitterissä.

– Sosiaalinen media ruokkii tällaista kärjistystä ja vastakkainasettelua. Ehkä tämä enemmän kuvaa muutenkin meidän aikaamme tällä hetkellä, esillä on kärjistyneitä mielipiteitä. Jotkut haluaa rakentaa muureja Jenkeissä, jotkut saarivaltiot haluaa Brexitin ja populistiliikkeet ovat nousseet voimakkaammin esille eri puolilla maailmaa.

Pelkkä Jäämeren rata ei ole saanut saamelaisia ärsyyntymään, Vesterbacka arvioi.

– Erityisesti hiertää juuri ILO 169-sopimuksen ratifiointi. Hallitusneuvottelut ovat meneillään ja hallitusohjelmia sorvataan, niin varmaan olisi hyvä, että tämä asia tämä asia nostetaan keskusteluun ja ehdotetaan, että seuraava hallitus Suomessa tekee asialle jotakin, eikä sitä aina vain lykätä tulevaisuuteen.

Vesterbackan yhtiö allekirjoitti torstaina aiesopimuksen norjalaisen Etelä-Varangin kehitysyhtiön kanssa Jäämeren radan suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.

Vesterbackan mukaan rautatie Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen rakennettaisiin yksityisellä, ulkomaisella rahoituksella.

Lue myös:

Jäämerenradan yllätysuutinen ilahduttaa ja ahdistaa Lapissa – "Viidessä vuodessa nähdään, mitä tästä tulee"

Saamelaisilta täystyrmäys Vesterbackan Jäämeren rata -suunnitelmille – Saamelaiskäräjät yllätettiin jo toistamiseen

Lapissa harjoitellaan kansainvälistä sotilasyhteistyötä poikkeuksellisen suuressa mittakaavassa tällä ja ensi viikolla.

Monikansallisessa Bold Quest 19.1. -tapahtumassa on mukana 30 lentokonetta ja helikopteria Suomesta ja kuudesta muusta maasta. Harjoitukseen osallistuu noin 2.200 henkilöä, joista kolmasosa tulee Suomesta.

Tapahtumassa testataan sitä, miten hyvin maiden erilaiset tiedustelu-, johtamis- ja tulenkäyttöjärjestelmät toimivat käytännön yhteistyössä.

Lapissa harjoituksia on Rovaniemen lentokentällä sekä Sodankylässä ja Rovajärvellä. Rovajärven testausammuntoihin osallistuu raketinheitin-, tykki- ja kranaatinheitinkalustoa Australiasta, Belgiasta, Ruotsista ja Tanskasta.

Koneita Tanskasta, Yhdysvalloista ja Alankomaista

Lapin ilmatilassa voi nähdä ja kuulla esimerkiksi Tanskan ilmavoimien F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä, Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18C/D Hornet -hävittäjiä sekä alankomaalaisen Skyline Aviationin operoimat L-39 ja Cessna Citation CJ2 -koneet.

Norjan ilmavoimien F-16 Fighting Falcon -hävittäjät ja Ranskan ilmavoimien A330 MRTT -ilmatankkauskone osallistuvat tapahtumaan omista kotitukikohdistaan.

Tapahtumaan osallistuu myös lennokkeja, jotka operoivat Sodankylän ympäristön harjoitusalueilla.

Lapin lisäksi ainakin Kuopion seudulla on harjoitukseen liittyvää toimintaa.

Harjoitus päättyy 24. toukokuuta.

Peruskoulun on oltava maksuton. Se koskee myös luokkaretkiä, joten niitä varten keksitään mitä erilaisempia tapoja kerätä rahaa. Tässä muutama ohjenuora onnistuneen luokkaretken järjestämiseen.

1. Varaa riittävästi aikaa

Ulkomaille suunnattu luokkaretki vaatii paljon rahaa. Siksi suunnittelu tulee tehdä huolella ja aikaa kannattaa varata paljon. Rahaa voi kerätä myös useamman vuoden.

Esimerkiksi Kemin Syväkankaan koulun kaikki nykyiset kasiluokkalaiset päättivät jo vuosi sitten lähteä luokkaretkelle Tsekin Prahaan. Retki tehdään peruskoulun viimeisellä luokalla. Varainkeruuseen käytetään siis kolme vuotta. Reissuun lähtee koko luokka-aste, mikä on aika harvinaista.

2. Järjestä tapahtuma

Vanhemmilla ja huoltajilla on iso rooli varainkeruussa. Yksi hyvä tapa kerryttää luokkaretkikassaa on järjestää tapahtumia. Kuten auttaa kahvitilaisuuksissa tarjoilemalla tai muulla työllä.

Kemissä rahaa kerättiin äitienpäivälounaalla. Yhden oppilaan äiti tarjosi oman ravintolansa tilat käyttöön, hygieniapassin omaavat lapset auttoivat ruoanlaitossa, muut tarjoilivat, siivosivat ja järjestivät ohjelmaa. Ravintolayrittäjä Katja Koski sanoo, että työtä tehdään puhtaasti lasten vuoksi.

– Lapsethan pääsääntöisesti tekivät tämän homman. Minä kokkasin ja jaoin ohjeita, Koski toteaa.

3. Tee työtä

Oppilaiden työpanoista voi tarjota eri yrityksille. Esimerkiksi kaupat ja marketit maksavat inventaarioista. Myös vanhempien ja opettajien verkostoja kannattaa hyödyntää työmahdollisuuksien etsimisessä.

Kemiläinen yläkoulun opettaja Tarja Ikonen on kokenut leirikoulun järjestäjä. Takana on reissuja niin Roomaan kuin Prahaan

– Ei pidä pelätä kovaa työtä, eihän tämä ilmaiseksi tule, ja kaikki reissuun käytettävä raha pitää kerätä. Aikuisten pitää tehdä aika paljon taustatyötä takana, että kaikki saadaan onnistumaan, Ikonen sanoo.

4. Mene myyjäisiin myymään

Vain taivas on rajana sille, mitä luokkaretken hyväksi voi myydä. Tavanomaisimmat myyntituotteet ovat pesuaineet, sukat, karkit, keksit ja vessapaperi. Hurjimmat nikkaroivat itse myyntiin jopa leikkimökin.

Myytäviä tuotteita kannattaa olla paljon, jos reissu vaatii paljon rahaa. Kemissä kokemusta on jo vaikka minkälaisesta myynnistä.

– Minä olen myynyt sukulaisille ja kaikille tutuille esimerkiksi mausteita ja lakuja. Äitienpäiväntapahtumaan myin lippuja, sanoo kemiläinen Miska Pikkarainen (8b) luokan oppilas.

5. Pidä päämäärä mielessäsi

Yhteiset pelisäännöt kannattaa laatia heti, kun reissusta on päätetty. Myös matkan pelisäännöt tulee olla selvillä. Varainkeruun tuskaa helpottaa, kun oppilaiden mielessä pysyy päämäärä eli upea reissu esimerkiksi ulkomaille. Myös säännöt sen varalle, että joku ei reissuun pääsekään, kannattaa tehdä.

Luokkaretken suunnittelu ja rahojen kerääminen parantaa myös yhteishenkeä. Kemissä Prahan reissua odotetaan vielä vuosi, tällä hetkellä tunnelmat ovat hyvät.

– Kavereiden kanssa pääsee reissuun. Meillä on nyt niin hyvä yhteishenki kaikilla luokilla, kertovat sekä 8a-luokan oppilas Saana Suorsa että 8c-luokan oppilas Heamoo Hser.

Lue myös:

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa peruskoulun maksuttomuudesta: köyhien perheiden lapset jäävät usein pois luokkaretkiltä

Erityislapset eivät aina pääse koulun retkille – vanhemmat turvautuvat jopa lakimiehen apuun

Paavo Väyrynen on ilmoittautunut presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleihin, kertoo Seitsemän tähden liike tiedotteessaan.

Samaisesta tiedotteesta käy ilmi, että Väyrynen on pyytänyt eroa Tähtiliikkeen puheenjohtajuudesta ja myös puolueen jäsenyydestä.

Väyrysen on silti määrä johtaa puoluetta eurovaaleihin saakka. Erot astuvat voimaan 27.5.2019, jolloin puoluehallitus järjestäytyy uudelleen.

Tällöin myös päätetään Tähtiliikkeen tulevasta toiminnasta.

Jos Paavo Väyrynen valitaan Euroopan parlamenttiin, hän aikoo liittyä ryhmään, jota Italian Viiden tähden liike on perustamassa.

Lue lisää:

Väyrynen hyvissä ajoin liikkeellä: Tähtää vuoden 2024 presidentinvaaleihin

Legendaarinen Pahkasika ennusti Väyrysen ehdokkuuden jo 25 vuotta sitten: "Paavo on kehissä riemunamme kenties jopa vuoteen 2024"

Kouluilla on kevään tullen törmätty vaaralliseen ilkivaltaan koululaisten pyöriä kohtaan. Pyöristä saatetaan esimerkiksi irrottaa renkaiden kiinnitys tai tyhjentää pyöränkumeista ilmat.

Yksi tällaisen ilkivallan kohteeksi joutunut on rovaniemeläisen Elisa Uutelan Ylikylän koulua käyvä poika.

– Meidän pojalta oli tuossa alkuviikosta irrotettu rengas pyörästä koulupäivän aikana. Poika soitti, että "äiti pyörän rengas on irti, en voi pyöräillä". Mies sitten korjasi pyörää illalla ja totesi, että kyllä se oli aivan tahallaan irrotettu, eikä irronnut omia aikojaan, Uutela sanoo.

Uutela ja Ylikylän koulun rehtori Petri Mäkelä muistuttavat, että pyörän renkaiden irrottamisella voi pahimmillaan olla todella vakavat seuraukset. Jos rengas irtoaa ajossa, pyörä voi pysähtyä äkillisesti etuhaarukan tökätessä ajorataan.

Tangon yli pää edellä suistuminen voi johtaa erittäin vaaralliseen onnettomuuteen, varsinkin jos pyöräilijä ei käytä kypärää.

Pekka Alamommo Lapin poliisista kertoo, että toistaiseksi poliisin tietoon ei kuitenkaan ole tullut ilkivaltatapauksia, joissa pyörän renkaan kiinnitys olisi irrotettu. Sen sijaan pyörävarkauksia poliisille ilmoitetaan vuosittain Lapissa noin 500.

Esimerkiksi Oulun poliisille vastaavista ilkivallanteoista tehtiin viime syksynä useita rikosilmoituksia. Oulun seudulla keppostelu johti Kalevan mukaan ainakin kahden ihmisen loukkaantumiseen. Viime kesänä Iltalehti kertoi, että samanlainen ilmiö on ollut vitsauksena myös Helsingissä.

Lapissa ilmiötä on havaittu muun muassa Kemissä Sauvosaaren koululla ja myös Rovaniemen kouluilla siihen on törmätty tämänkin kevään aikana.

Varkaudesta tai ilkivallasta seuraa rikosilmoitus

Sekä Rovaniemellä että Kemissä ja Torniossa pyöräilkivaltaa ja -varkauksia on pyritty ehkäisemään sillä, että oleskelu pyöräparkeissa on kielletty välituntien aikana.

Kemin Syväkankaan ja Sauvosaaren koulujen rehtorit Susanne Nyman ja Heli Veijola kertovat, että välituntivalvojat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan pitämään huolen siitä, ettei pyörien luona maleksita turhaa.

Ilkivallan lisäksi ongelmana on pyöräkausina esiin pompahtava pyörien lukitsematta jättäminen ja siitä seuraava varastelu.

– Jos varkauksia ilmenee, kouluilla on mahdollisuus tarkistaa tilanne valvontakamerasta. Varkaus- ja ilkivaltatapauksissa suosittelemme heti tehtäväksi rikosilmoitusta, sanoo Tornion Putaan koulun rehtori Tarja Forsström.

Nyt olen kiinnittänyt pikalukot nippusiteillä. Se on helppo tarkistaa – jos nippuside on paikallaan, akseli on kiinni. Petri Mäkelä

Kemin kouluillakin linja on tiukka: ilkivalta tai varkaus, olipa kohteena pyörä tai muu toisen omaisuus, johtaa rikosilmoituksen tekemiseen ja siitä menee myös ilmoitus lastensuojeluun.

– Näin suositellaan. Tiedämme, että poliisin aika on rajallinen tällaisia juttuja tutkimaan, mutta mielestäni on tärkeää että tällaisiin asioihin päästään kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, perustelee Sauvosaaren koulun rehtori Heli Veijola.

Nippuside pikalinkussa voi ehkäistä onnettomuuden

Rovaniemen Ylikylän koulun rehtori Petri Mäkelä on joutunut renkaanirrotustempun kohteeksi kaupungilla. Hänen pyöränsä etuakselin kiinnitys oli löysätty Sampo-keskuksen pihalta. Hän on keksinyt vinkin, jolla onnettomuuksia ja ilkivaltaa voi ehkäistä.

– Nyt olen kiinnittänyt pikalukot nippusiteillä. Se on helppo tarkistaa – jos nippuside on paikallaan, akseli on kiinni. Huollon ajaksi, kun rengas pitää käyttää pois, nippuside on helppo irrottaa, Mäkelä vinkkaa.

Kaikissa pyörissä renkaiden kiinnitys ei ole pikalukitustyyppinen. Pikalukkoja tai -linkkuja käytetään ennen kaikkea maastopyörissä.

Lue myös:

Polkupyöräonnettomuus tuhosi Mari Hegvikin kasvot – kirurgi kokosi murskaantuneet luut kuin palapelin palat

13-vuotiaan hampaat katkesivat, kun Jopo murtui alta – valmistaja teki neljä vuotta pyöriä, joiden runko voi hajota kesken ajon

Posion kunta tekee valtiolle aloitteen Korouoman kansallispuiston perustamisesta. Kunnanhallitus päätti asiasta maanantaina.

– Ehdotusta tukevat alueen monimuotoinen ja ainutlaatuinen luonto, kulttuuriympäristö, upeat maisemat sekä retkeilijöiden ja luontomatkailijoiden vakiintunut suosio. Korouoma valittiin vuoden retkipaikaksi 2015 Suomen parhaana jääkiipeilykohteena, kunta perustelee aloitteessaan.

Posion kunnan kansallispuiston perustaminen ei vaadi merkittäviä lisäinvestointeja, sillä alueen perusinfra on jo valmiina. Metsätalous ei myöskään menettäisi puiston myötä mitään, sillä Korouoma on jo nyt suojeltu hakkuilta.

Posion kunta aloitti Korouoman kansallispuiston valmistelemisen viime marraskuussa yksityishenkilön ehdotuksesta.

Kolme sanoo ei

Kunta on pyytänyt alueen toimijoilta lausunnot siitä, miten mahdollinen kansallispuisto tulisi vaikuttamaan. Kolme tahoa vastustaa kansallispuiston perustamista: Pernun Erauspojat, Posion Metsänhoitoyhdistys ja Posion yhteismetsän osakaskunta.

Kuntalaisille järjestettiin avoin yleisötilaisuus viime helmikuussa.

Kunta toivoo kansallispuisto-statuksen houkuttelevan lisää turisteja Posiolle. Korouoma on rotkolaakso Posion ja Ranuan kuntien rajalla. Paikka on suosittu retkeilykohde.

Kunta lähettää aloitteen valtioneuvostolle ja ympäristöministeriölle. Kansallispuiston perustaminen vaatii erillislain eli eduskunnan päätöksen.