Ympäri Suomea on nyt useita ulkoilman laatua ja ihmisten oloa heikentäviä tekijöitä, sanoo Ilmatieteenlaitoksen erikoistutkija Pia Anttila. Etelä-Suomesta Oulun korkeudelle asti on kulkeutunut parin viime päivän aikana pienhiukkasia Itä-Euroopan maastopaloista ja kulotuksista. Myös katupölyn harjaus on vielä kesken monessa kaupungissa ja siitepölykeväänkin arvioidaan olevan hankala.

Lisäksi tällä viikolla alailmakehän otsonipitoisuus on ollut hieman koholla. Se on huonontanut ilmanlaatua eri puolilla Suomea, jopa Lapin pienemmissä taajamissa.

– Tietysti hankaloittaa niiden ihmisten oloa, jotka herkemmin reagoivat, Pia Anttila sanoo.

Ulkoilman otsonipitoisuus kohoaa ilmansaasteiden ja korkeapaineen yhteisvaikutuksesta.

– Meille on kulkeutunut otsonipitoista ilmaa Keski-Euroopan tiheästi asutuilta alueilta.

Anttilan mukaan lukemat eivät ole vielä terveydelle haitallisia, mutta ulkoilijat voivat saada ärsytysoireita.

Helpotusta luvassa

Viimeistään ensi viikolla sateet laskevat ainakin otsonitasoa koko Suomessa.

– Etelässä alkaa jo pilvistellä, vappuun mennessä alkaa tämä helpottaa. Pienhiukkasepisodikin on laimenemaan päin parin päivän aikana.

Sade tuo helpotusta myös katuhiekan pöllyämiseen, Anttila sanoo.

Lapissa havaittu Saharasta maamme ylle kulkeutunut hiekka ei voi Pia Anttilan mukaan heikentää hengitysilman laatua. Hiekkaa on vähän ja se on kymmenen kilometrin korkeudessa ilmakehässä.

Kemissä uutinen biotuotetehtaan suunnittelun etenemisestä on otettu ilolla vastaan. Alueelle on pitkään odotettu suurempaa investointia, joka toisi uutta elinvoimaa metsäteollisuuden rakennemuutoksen ravistelemalle seutukunnalle.

– Tämä on loistouutinen. Hyvällä mallilla ollaan, kun toimijalla on lihakset ja paukut, osaaminen riittää ja on näyttöjä Äänekosken tehtaasta, kommentoi Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Nissinen tähdentää, että kyse on koko Pohjois-Suomen hankkeesta.

– Pelkästään raaka-aineen korjuualue on säteeltään hyvinkin parisataa kilometriä, hän sanoo.

Infra on saatava kuntoon

Nissinen muistuttaa, että hankkeen toteutuminen vaatii myös valtiovallan panostusta.

– Pitää saada tukea Ajoksen väylän syväykseen ja tiestöön ihan alimmalle tieverkolle, mistä raaka-ainetta tulee. Lisäksi on hoidettava tietyt rautateiden sähköistämiset, kuten Laurila–Tornio ja Kolarin rata. On hallituspohja mikä vaan, kirjaukset on saatava listoille ja sitä myötä kilpailukykyä ja työllisyyttä eteenpäin, Nissinen sanoo

Myös Kemin kaupungin on tehtävä satsauksia.

– Tiedostamme tietysti, että katuverkkoihin liittyvissä investoinneissa kaupungin on kannettava oma kortensa kekoon ja samaten satamayhtiön kautta väylän syväyksessä. Joka tapauksessa kaupungille kertyy menoja miljoonatolkulla, Nissinen sanoo.

Työllisyysvaikutukset ovat merkittävät

Metsä Groupin uuden biotuotetehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutus on 10 000 henkilötyövuotta. Valmis tehdas työllistää koko arvoketjussa 2 500 ihmistä, mikä on 1 500 enemmän kuin tällä hetkellä.

– Puhutaan todella merkittävästä sysäyksestä. Uskon, että välillisiä vaikutuksia tulee bio- ja kiertotalouteen, majoitukseen ja palveluihin yleensä, Nissinen arvioi.

Meri-Lapin kunnista työttömyys on korkeinta juuri Kemissä, joten myönteiset työllisyysvaikutukset olisivat tervetulleita.

Kemissä on panostettu kiertotalouteen jo aiemmin. Kemiin on perustettu Sitran ja kaupungin yhteistyönä valtakunnallinen kierto- ja biotalouden osaamiskeskus.

Muokattu 17.08. Poistettu sitaatti otsikosta.

Lue lisää:

Analyysi: Metsä Group pani muille sellunkeittäjille luun kurkkuun – Kemiin nouseva uusi jättitehdas vie puut toisten käsistä

Finnpulp osasi odottaa Kemin biotuotetehdasuutista: "Tämä ei ollut odottamaton ratkaisu"

Väinö Roponen, Panu Muraja ja Väinö Rissanen olivat lähes lapsia, kun he aloittivat asepalveluksen jatkosotaa käyvässä Suomessa. Kun sota loppui huhtikuun lopussa 1945, he olivat kuolemaa väistäneitä nuoria miehiä, joiden piti aloittaa elämä alusta.

Kysyimme veteraanikolmikolta, mitä he muistavat siitä, miten sota loppui ja mitä ajattelivat rauhasta tuolloin.

Väinö Roponen: "Sanoin että älä höpise, tuollahan ammutaan vielä"

– Ammuksia ei ole.

Se oli viimeinen viesti, jonka tykistön tulenjohtueen radistina ollut Väinö Roponen sai jatkosodan viimeisessä suuressa taistelussa Ilomantsissa.

Vasta 19-vuotiaalla kuopiolaisella Roposella oli takana raastava jakso pitkiä marsseja ja mottitaistelua. Sotaretki oli ollut jo kerran päättyä huonosti, kun vetäytyvä tulenjohtue oli kohdannut yllättäen vihollisia. Luodit olivat viuhuneet ilmassa, kun Roponen oli juossut pakoon raskas lähetin-vastaanotin selässään.

– Yritin huutaa, että älkää jättäkö, mutta ääntä ei tullut. Olin juossut itseni niin kuitiksi. Onneksi siinä oli kumpare, jonka takana saatiin huokaista.

Oli elokuu 1944, ja perääntymisvaihe oli vaihtumassa rohkeaan operaatioon, jossa suomalaiset lopulta motittivat kaksi puna-armeijan divisioonaa.

Tulenjohto ei tavallisesti osallistunut itse tulitaisteluun, mutta viholliselle se oli sitäkin mieluisampi kohde. Tämän Roponen sai huomata taistelun loppuvaiheessa. Piiskatykin ammus osui lähelle, sirpale lävisti ylähuulen ja pysähtyi hampaiden väliin.

Siinä vaiheessa kävi kylmä tunne. Väinö Roponen

Luutnantti kehotti lähtemään joukkojensidontapaikalle, mutta Roponen ei halunnut. Hän lainasi peilin ja sai sen avulla nykäistyä sirpaleen pois suusta.

– Mietin vielä, laitanko sirpaleen taskuun. Mutta sitten ajattelin, että ei täältä palata elävinä kumminkaan ja viskasin sen. Se on harmittanut jälkeenpäin, sirpale olisi ollut hyvä muisto.

Pian sen jälkeen lähellä räjähti kranaatti, luutnantti haavoittui kaulaan ja kylkeen ja lähti paikattavaksi. Silloin Roponen kuuli viimeisen viestin saartorenkaasta: "Ammuksia ei ole". Neuvostoliittolaisten rynnäkkö ulos motista oli alkamassa.

– Siinä vaiheessa kävi kylmä tunne ja mietin, otanko kiväärin vai pidänkö kuulokkeet korvissa.

Yhtään laukausta ei tarvinnut ampua. Puna-armeija rynnäköi ulos motista muuta kautta, jättäen jälkeensä kalustoa, haavoittuneita ja kaatuneita. Jatkosodan viimeinen taistelu oli päättynyt suomalaisten voittoon.

– Siellä oli kymmenien aarien alueella vieri vieressä venäläisiä kaatuneita. Sitten oli vielä eläviä, antautuneita. He polttelivat suomalaisten kanssa mahorkkaa.

Mottien laukeamisen jälkeen radisti komennettiin saattomieheksi muonamiehelle ja myöhemmin takaisin entisiin tehtäviinsä. Lopulta, erään puolivalmiissa hirsimökissä vietetyn yön jälkeen Roponen sai uutisen, jota ei ollut uskoa.

– Sinne tuli Reini-niminen hevosmies, joka sanoi, että aselepo oli tullut. Sanoin, että älä höpise, tuollahan ammutaan vielä.

Tieto oli kuitenkin oikea. Vihollisuuksien loppuminen oli helpotus, vaikka varsinkin vanhemmat miehet olivat huolissaan siitä, kuinka raskaat rauhanehdoista tulisivatkaan.

Ja tulivathan niistä. Talvisodan jälkeen luovutettujen ja sittemmin vallattujen alueiden lisäksi oli luovutettava Neuvostoliitolle Petsamo ja vuokrattava Porkkala. Sotakorvauksia piti maksaa 300 miljoonan dollarin arvosta.

Tiesin, että tulee raskasta, mutta olivathan edellisetkin sukupolvet kestäneet vaikeuksia. Väinö Roponen

Suomen oli myös ajettava saksalaiset maasta, mikä sytytti Lapin sodan. Se päättyi vasta 27.4.1945 – ja tuona päivämääränä kansallista veteraanipäivää nykyään vietetään. Roponen ei tykistön radistina joutunut Lapin sotaan, vaan hän oli tuolloin viiden kuukauden lomalla Tuusulan varuskunnasta. Sodan päättyminen oli kuitenkin hänelle suuri helpotus.

– Kun lopullinen rauha tuli, tuli mieliala, että nyt on kaikki hyvin. Tiesin, että tulee raskasta, mutta olivathan edellisetkin sukupolvet kestäneet vaikeuksia. Näin ajattelin silloin ja sellainen ajatus on ollut tähänkin päivään saakka.

Panu Muraja: "Kai me oltiin olevinamme sankareita"

Vuonna 1943 siilinjärveläinen Panu Muraja oli aloittanut alokaskoulutuksen Rissalan varuskunnassa. Kursseja käytiin saksalaisten rakentamissa parakeissa ja saksalaiset puuhastelivat omiaan lentokentän toisella puolella.

Seuraavana vuotena Muraja ja muut 1924–1925-ikäluokkien nuoret miehet käskettiin sotaan saksalaisia vastaan. Rissalassa nuoret eivät yleensä olleet missään tekemisissä tulevien vihollistensa kanssa, mutta varsinkin upseerit olivat ehtineet saada saksalaisista ystäviä.

– Jälkeenpäin on vaikea muistaa, miltä se silloin tuntui. Kai me oltiin olevinamme sankareita, kun ei ollut vielä ehditty pelätä mitään varsinaista ankarampaa sotaa, Muraja muistelee.

Hänet oli lähetetty Petroskoihin vasta 18-vuotiaana, mutta joukko-osasto ei yleensä joutunut tulitaisteluihin. Lähinnä he varmistivat pääjoukkojen vetäytymistä, kun Neuvostoliitto oli aloittanut suurhyökkäyksensä.

Uusi kokemus oli edessä poltetussa Lapissa. Vastaan marssineet kotiutettavat sotilaat näyttivät kurkunleikkauselettä nuoremmilleen: kuolemaa kohti olette menossa.

– Järkyttävintä oli, kun tultiin Rovaniemelle ja talot olivat vielä tulessa. Kyllähän sen vieläkin näkee, miltä palava kaupunki näyttää, Muraja sanoo, viitaten uutiskuviin Notre Damen tulipalosta.

Miinat, nälkä ja pakkanen olivat suomalaisia vastassa. Saksalaiset olivat perääntyessään miinoittaneet maan ja tuhonneet pienetkin sillat, eikä suomalaisten huolto toiminut.

– Jo Ounasvaaran rinteillä käytimme ruuaksi saksalaisten jättämiä muulien raatoja, joista osan oli jo korpit ja ketut syöneet.

Viimeiselle partioretkelle Muraja lähti Kaamasesta lumen tulon jälkeen. Miehille oli annettu kymmenen päivän kuivamuona, mutta tehtävä kesti toista kuukautta.

– Koluttiin poltettujen asuntojen kellareita ja syötiin, mitä saksalaiset olivat jättäneet. Syötiin pääasiassa hunajaa ja keksejä, nyt 93-vuotias veteraani nauraa.

Sitten saksalaiset jättivät Ylä-Lapin ja kaivautuivat Käsivarren Lapissa sijaitsevaan vahvasti linnoitettuun Sturmbock-asemaan. Sinne Muraja ei olisi enää halunnut lähteä, niin kuin ei moni muukaan.

– Aikamoinen huuto pääsi, kun ilmoitettiin, että meitä lähdetään viemään Hämeenlinnaan.

Hämeenlinnassa oli edessä jälkikäteen katsoen erikoinen näytelmä. Alikersantiksi kohonnut Muraja ja muu ikäluokka pantiin uudelleen koulutettavaksi, rauhansopimuksen mukaisesti. Kaksi sotaa nähneitä miehiä passitettiin käytännössä uudelleen alokaskurssille, mitä kaikki eivät sulattaneet.

Olisi pitänyt aloittaa uusi sota, niin oltaisiin saatu kunnon koulutusta. Panu Muraja

Veteraani muistaa, miten komppanian vääpeli halusi miesten lähtevän aamulenkille suksilla heti, kun ensimmäiset lumet olivat tulleet. Vääpeli komensi miehet ullakolle suksia hakemaan. Lopputulos oli, että miehet menivät ylös, mutta eivät tulleet alas – kunnes komppanian päällikkö haettiin paikalle.

– Meitä oli turha kouluttaa alokkaina uudestaan. Olisi pitänyt aloittaa uusi sota, niin oltaisiin saatu kunnon koulutusta, mies virnistää.

Kevään 1945 aikana saksalaiset jättivät asemansa Käsivarren Lapissa ja sota päättyi, mutta siitä Muraja ei tiennyt paljoakaan. Hänet oli komennettu tekemään polttopuita Harvialan kartanon metsiin muiden koulutettavien kanssa. Tuntui, että siviilitkin tiesivät sotatoimista enemmän kuin Hämeenlinnan kasarmin sotilaat.

Jossain kaukana käytiin kansainvälisiä neuvotteluita, jotka määrittivät Suomenkin rauhanomaisen eloa – mutta niitä ei vielä siinä iässä osannut miettiä, Muraja sanoo.

– Vaikka oltiinhan me isoja poikia ja tiedettiin, että rauhan tultua oli aloitettava alusta ja etsittävä työmaa itse kunkin.

Väinö Rissanen: "Ajatelkaa, sota on loppunut!"

Ei ollut ihme, että Väinö Rissanen oli kyllästynyt sotaan. Hän oli selvinnyt hengissä läpi jatkosodan verisimpien taisteluiden, joissa puna-armeijan eteneminen pysäytettiin kalliilla hinnalla. Sitten hänelle oli kerrottu, että sota jatkuisi Lapissa saksalaisia vastaan.

– Purnattiin tietysti. Mutta ei siinä mikään auttanut, tokaisee Rissanen nyt, 93-vuotiaana sotaveteraanina.

Rissanen oli täyttänyt 19 vuotta keskellä pahimpia taisteluita kesällä 1944. Kesäsodan aikana oli kasvanut parisenttinen untuva pitkin leukaa, kuten monelle muullekin Lappiin lähtevälle nuorukaiselle. Tähän komppanianpäällikkö puuttui heti, kun miehet olivat saapuneet Enontekiölle.

– Hän katsoi porukkaa ja sanoi: "Luulin ottavani vastaan mallikelpoisen asemiesjoukon, mutta te olette kuin metsänpetoja".

Suomalaisten ja saksalaisten voimasuhteet olivat niin epätasaiset, että mitään todellista taistelua ei enää siinä vaiheessa voinut syntyä. Rissasen joukko-osastossa oli kaksi vajaata komppaniaa ilman tykistöä – vastassa oli vuoristojääkäridivisioona vahvoissa asemissa.

Alkuun tahtoi tulla itku siinä laulaessa. Väinö Roponen

Sota oli silti sotaa. Partioretkellä Rissanen söi nälkäänsä korvikekahvin poroja, jotka hän oli sekoittanut sakkariiniin. 50 asteen pakkasessa varpaat paleltuivat niin pahoin, että lääkäri harkitsi jo niiden amputoimista.

Suurin vaara tuli miinoista, joita saksalaiset olivat virittäneet kaikkialle. Erityisen häijyjä olivat niin sanotut hyppymiinat, jotka pomppasivat lauetessaan ensin ylöspäin ja vasta sen jälkeen kylvivät ympärille tuhansia sirpaleita.

– Kerran ryhmän vetäjä astui suksiltaan, jolloin jalkojen alla paukahti ja hyppymiina kimposi häntä reiteen – mutta onneksi se putosi tantereelle eikä räjähtänyt. Meitä oli suunnilleen kymmenen miestä siinä miinan ympärillä. Olisihan siinä pahaa jälkeä tullut.

Kuoleman vaara, väsymys, vilu, nälkä ja turhautuminen entisten asetoverien kanssa käytyyn sotaan olivat kypsyttäneet miehet. Rissanen kuvaa joukko-osastoaan "nuorten miesten pinnariporukaksi", joka oli kerta kaikkiaan kyllästynyt sotaan.

– Niin kuin olin itsekin, en ollut esimerkillinen ryhmänjohtaja. Kun metsässä harjoiteltiin, huusin kovalla äänellä komentoja, kun kaverit istuivat suksien päällä.

Sitten talvi vaihtui kevääksi. Viimeisetkin saksalaiset joukot lähtivät Norjan puolelle 27. huhtikuuta. Ryhmänjohtajana Rissasen velvollisuuksiin kuului iltahartauden pitäminen, mutta juuri tuona iltana hän ei voinut sitä tehdä pahan angiinan vuoksi.

Sitten tapahtui jotakin, jonka Rissanen muistaa hyvin vielä tänäkin päivänä, 74 vuotta myöhemmin. Hän antoi iltahartauden pitämisen tehtäväksi Mattila-nimiselle korpraalille. Hiljaisena ja hintelänä miehenä tunnettu korpraali piti puheen, ja sittemmin Rissanen kirjoitti sen ylös ulkomuistista:

"Hyvät aseveikot. Olen ollut joukoissanne vasta vähän aikaa, mutta olen ihmetellyt, miksi te kiroilette noin paljon. Purnaatte ja pinnaatte joka asiassa. Tiedän kyllä, että teillä on takana erittäin raskas talvi Käsivarren tuntureilla pimeissä, savuisissa teltoissa vailla pesumahdollisuuksia, kylmä, nälkä ja sodan jännitys jokapäiväisenä kiusana.

Mutta eikö asiat ole nyt toisin? Ei se ole teidän päälliköidenne ja johtajienne ansiota, että olette nyt täällä. Kyllä se on ollut Jumalan käsi, joka on ohjannut latunne ja polkunne läpi miinakenttien ja tykistön tuli-iskujen.

Vajaa tunti sitten tuli komppanian toimistoon tieto, että viimeisetkin saksalaiset joukot ovat vetäytyneet Kilpisjärveltä rajan yli Norjan puolelle. Ajatelkaa, sota on loppunut! Ja pieni Suomi on täyttänyt rauhanehdot, häätänyt vieraat pois Suomen alueelta.

Katsokaa noita puhtaan valkeita tuntureiden huippuja, katsokaa tuota kevään kirkasta sinitaivasta. Valkoinen ja sininen, ne ovat Suomen värit, jotka saavat vapaasti liehua isänmaan kunniaksi. Eikö meillä ole aihetta suureen kiitokseen? Ja teemme sen nyt lukemalla yhteen ääneen Isä meidän -rukouksen."

Rissanen muistaa seuranneensa, miten tavallisesti levoton ja hälisevä joukko oli puheen aikana hiirenhiljaa. Katseet kääntyivät alas, sormet menivät ristiin. Sota oli loppu.

Mukavaltahan se tuntui kuulla äidin ääntä. Väinö Rissanen

Huonoon kuntoon joutunut Rissanen pääsi toipumaan ensin Kihlangin sairaalaan ja sitten muutamaksi viikoksi kotiin. Se tuntui hienolta – nuorukainen oli kirjoittanut vanhemmilleen melkein joka viikko, mutta kelirikon vuoksi kirjeet eivät olleet tulleet perille.

– Tulin ensin Tampereelle siskoni luo, missä minulla oli asuinpaikka. Viereisestä kaupasta kävin soittamassa kotiin, että tulen parin päivän päästä Kuopioon. Mukavaltahan se tuntui kuulla äidin ääntä.

"Itsepä menitte, pitäkää nahkoissanne"

Rissanen, Muraja ja Roponen muistavat sodanjälkeisen Suomen yhteiskuntana, jossa veteraaneista ei puhuttu mitään. Sitten kun alettiin puhua, sävy oli tyly.

– Itsepä menitte, pitäkää nahkoissanne, tiivistää Rissanen.

Vuosikymmenien vieriessä asenne alkoi muuttua. Ensimmäistä kansallista veteraanipäivää vietettiin vuonna 1987. Kun tästä kerrottiin radiossa Väinö Roposen työpaikalla Iisalmessa, työnjohtaja kommentoi: "Olipa aikakin".

Seuraavana vuotena kuorolaulua harrastanut Roponen sai ensimmäisen kerran esitettäväkseen uuden laulun, jonka oli kirjoittanut musiikinopettaja Kalervo Hämäläinen. Se oli Veteraanin iltahuuto, nykyään yksi tunnetuimmista ja koskettavimmista veteraanilauluista.

– Alkuun tahtoi tulla itku siinä laulaessa.

Tänä päivänä Roponen, Muraja ja Rissanen tuntevat olevansa veteraaneina arvostettuja kansalaisia. Siitä yhtenä osoituksena on kutsu kunniavieraina kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan, joka järjestetään Kuopiossa lauantaina 27.4.

Yhtenä kohokohtana juhlassa on juuri Veteraanin iltahuuto, jonka veteraanien kuoro esittää yhdessä Kalevalan koulun musiikkiluokkalaisten kanssa.

Yle lähettää kansallisen veteraanipäivän juhlatilaisuuden lauantaina kello 15 alkaen.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto toppuuttelee hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) intoa tukea Kemiin kaavailtua metsäteollisuuden jätti-investointia.

Metsäteollisuuden tehdassuunnittelmat pitäisi sovittaa yhteen metsien järkevän käytön kanssa, Haavisto totesi vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa sunnuntaina.

– Rinteen lupaukset eivät ole meidän lupauksiamme. Nyt täytyy olla malttia kaikissa näissä järjestelyissä ja vaiheissa, hän sanoi tiedostustilaisuudessa.

– Ymmärrämme kaikkien investointihankkeiden osalta hyvät työpaikkauutiset. Tottakai Kemi ja Länsi-Lapin alue tarvitsevat kipeästi työpaikkoja. Se on yksi asia ja toinen asia on, että investointien täytyy olla kestävällä pohjalla myös ilmaston ja ympäristön näkökulmasta.

SDP:n puheenjohtaja Rinne totesi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että SDP olisi valmis tukemaan Metsä Groupin Kemiin suunnitteleman jättitehtaan toimintaa sillä, että tehtaan tarvitsemia vesi- ja tieväyliä parannetaan valtion rahoilla.

Haavisto: Emme peräänny ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä

Vihreiden puoluevaltuuskunta on sunnuntaina koolla Helsingissä. Aamulla kokouksessa riemuittiin puolueen historian parhaasta eduskuntavaalituloksesta. Puoluejohtaja Haaviston mukaan vihreät on valmis hallitukseen lunastamaan äänestäjille antamansa lupaukset.

Valtuuskunnan kokouksen avauspuheessaan Haavisto iloitsi siitä, että ilmastonmuutos on hallitustunnustelija Rinteen kysymyslistan kärjessä. Haavisto lupasi, että vihreät puolustaa omia kantojaan mahdollisissa hallitusneuvotteluissa.

– Vaikka neuvotteluissa joutuu aina tekemään myös kompromisseja, me vihreät emme näe ilmastonmuutoksen pysäyttämistä asiana, josta voisi perääntyä. Elämän jatkuminen maapallolla, hyvinvointimme, taloutemme on kokonaan riippuvainen ympäristöstämme. Tästä asiasta emme tingi, Haavisto linjasi.

Vapunjuhlintaan on syytä ottaa tänäkin vuonna myös hieman lämpimämpää vaatetta. Viikonvaihteen poikkeuksellisen lämmin jakso on toistaiseksi ohi, ja kylmä ilmavirtaus valtaa Suomen.

– Etelä-Suomessa luvassa ei ole räntäsateita, mutta viikonvaihteen kesäinen sää on toistaiseksi ohi. Vappuna lämpötila on etelässäkin vähän päälle 10 astetta. Rannikkoalueilla voi olla myös huomattavasti viileämpää, jos tuuli puhaltaa mereltä päin. Pohjoisempana sää on pilvisempää ja sateiltakaan ei vältytä, sanoo meteorologi Mikael Frisk Ilmatieteenlaitokselta.

Pohjoisimpaan Lappiin lumikuuroja

Viimeisimmät säätiedot kertovat, että pilvisyys lisääntyy jo maanantaina Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sää kuitenkin vielä poutaista. Aurinkoisinta on lännessä.

Tiistaina pilvisyys vaihtelee ja voi lännessä olla paikoin runsasta. Paikoin tulee myös jokunen sadekuuro.

Myös pohjoisessa pilvisyys lisääntyy. Pohjoisimpaan Lappiin levinnee myös heikkoja lumisateita, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Tiistaina päivälämpötila on läntisimmässä Suomessa 12–15 astetta, muuten 10 asteen vaiheilla, Keski- ja Pohjois-Lapissa 2–5 astetta.

Vappupäivänä keskiviikkona pohjoisessa on pilvistä ja sataa monin paikoin, Pohjois-Lapissa lunta. Sen sijaan maan eteläosissa sää jatkuu poutaisena myös vappupäivänä.

Maasto monin paikoin poikkeuksellisen kuivaa

Vähäisten sateiden takia maasto on monin paikoin poikkeuksellisen kuivaa.

Metsäpalovaroitus jatkuu suuressa osassa maata vapun yli, joten avotuletekoa on syytä välttää vappuna.

Pohjois-Lappiin ryhdytään suunnittelemaan uutta maakuntakaavaa niin, että Jäämerenrata voi kulkea saamelaisalueen halki Pohjois-Norjaan Kirkkoniemeen. Lapin liitto päätti maanantaina sisällyttää Jäämerenradan pohjoisen reittivaihtoehdon kaavaan.

Lapin liitto pitää kiinni Jäämerenradasta, vaikka mitään rataa ei ole päätetty edes suunnitella. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön teettämä konsulttiselvitys kertoo, että Jäämerenrata olisi taloudellisesti kannattamaton.

Saamelaisalueen ja pohjoisen poronhoitoalueen poikki kulkeva rata on herättänyt runsaasti arvostelua. Ratahanketta vastustavat niin saamelaiskäräjät kuin suunnitellun reitin varrella toimivat paliskunnatkin.

Lapin liitossa saamelaisten palaute otettiin huomioon silloin, kun kyse oli pienistä yksityiskohdista. Liitto ei kuitenkaan taipunut poistamaan Jäämerenrataa ja sen pohjoista reittivaihtoehtoa suunnitelmistaan.

Lapin liitto: Neuvottelujen ei tarvitse johtaa sopimukseen

Lapin liitto totesi saamelaiskäräjien lausunnosta, että saamelaisilla ei ole alkuperäiskansana veto-oikeutta eikä sen kanssa käytyjen neuvottelujen täydy välttämättä johtaa sopimukseen tai suostumukseen.

Myös Lapin liiton hallituksen varapuheenjohtaja Heikki Autto sanoo, että millään yksittäisellä taholla ei voi olla veto-oikeutta näin tärkeään hankkeeseen.

– Tämä on tulevaisuudessa yksi mahdollinen keskeinen logistinen yhteys, joka on tärkeä Pohjois-Lapille mutta myös koko Lapille, Suomelle ja Euroopan Unionille. Vielä emme tiedä, miltä maailma näyttää 2030- ja 2040-luvuilla, mutta kaavan puolesta meillä on nyt työkaluja kehittää tätä aluetta, mikäli radan rakentaminen on silloin ajankohtaista.

Autto ei hyväksy saamelaiskäräjien väitettä siitä, että junarata tuhoaisi toteutuessaan saamelaisten kulttuurin ja elinkeinojen perustaa.

– Itse alueen alkuperäisenä asukkaana näen, että on tärkeää turvata, että perheet voivat asettua myös saamelaisten kotiseutualueelle asumaan, löytää sieltä monipuolista työtä ja toimeentuloa, jolloin sieltä löytyy myös perinteisten elinkeinojen jatkajia – niitä perheitä, joissa saamen kieli ja kulttuuri säilyvät.

"Lapin liitossa on suljettu korvat ja menty kippuraan"

Toista näkökulmaa edustaa Lapin liiton hallituksen jäsen Henri Ramberg (vas.). Rambergin mukaan saamelaisia ei ole kuultu riittävästi maakuntakaavan valmisteluprosessissa eikä myöskään silloin, kun Lapin liitto toivoi Jäämerenrataa uudelta hallitukselta.

– Tässä tullaan perustuslaillisiin kysymyksiin saamelaisten kulttuurin osalta. Tämä olisi pitänyt haudata siltä osin kuin se kulkee saamelaisalueen halki. Tällä kaavalla me mahdollistetaan jo se, että rata voidaan rakentaa. Siitä seuraa se, että saamelaisalueen ihmisten kulttuurilta ja kulttuurin tulevaisuudelta voidaan ottaa pohja pois.

Edes viime hetken vetoomus Lapin liiton hallituksen kokouksessa ei muuttanut tilannetta.

– Meillä oli täällä saamelaiskäräjien edustaja tänään paikalla läsnä- ja puheoikeudella, ja hän esitti syvän huolensa siitä, että tätä ei rakennettaisi. Siinä oli viiden kohdan perustelut, ja silti meillä ei käyty asiasta minkäänlaista keskustelua. Tuntuu, että täällä ollaan suljettu silmät ja korvat siltä tosiasialta, mitä saamelaiskäräjät asiasta lausuu. Ollaan täysin menty kippuraan eikä kanneta mitään vastuuta siitä, mitä saamelaiskäräjät esittää saamelaiskulttuurin osalta.

Lue lisää

Suomen saamelaisnuoret haluavat Jäämeren radan pois maakuntakaavasta

Lapin liitto listasi tavoitteensa tulevaan hallitusohjelmaan – henkiin herätelty toive Jäämeren radasta herättää kiistaa

Maakuntajohtaja Riipi: Jäämeren rataa arvioitaessa on katsottava kauemmas tulevaisuuteen

Jäämeren radalle jäi ovi raolleen – Loppuraportti näyttää mitä pitää ottaa huomioon jatkosuunnittelussa, jos rataa edelleen edistetään

Kiistellyn Jäämeren radan kaava nähtäville – viiden kilon paperimöhkäleestä toivotaan kommentteja

Saamelaiskäräjät: Jäämerenrata pois maakuntakaavasta

Jäämeren ratalinjaus on huomioitava maakuntakaavassa – Poroisäntä: "Kaikki ratavaihtoehdot ovat huonoja"

Ministeriö: Jäämeren radan selvittäminen jatkuu Kirkkoniemen reitillä – hinta-arvio lähes kolme miljardia euroa

Ruokaa laitetaan roskiin kaupoissa ja kodeissa. Monet kaupat pienentävät hävikkiä myymällä alennetuilla hinnoilla tuotteet, joiden parasta ennen -päivä tai viimeinen käyttöpäivä lähestyvät.

Kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on alle viidennes eli noin 12-14 kiloa suomalaista kohti. Kotitalouksien osuus hävikistä on 30 prosenttia. Loput hävikistä syntyy alkutuotannossa, teollisuudessa ja ravitsemuspalveluyrityksissä.

– Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyrityksissä hävikiksi päätyy keskimäärin alle kaksi prosenttia elintarvikkeista, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen.

Asiakas voi pienentää ruokahävikkiä jo kaupassa

Viimeisen käyttöpäivän ohittanutta tuotetta ei saa myydä. Sen sijaan parasta ennen -päivän ylittäneitä tuotteita saa myydä, jos tuote on kunnossa, mutta suositellaan, että päiväyksen ohituksesta on tuotteessa merkintä.

– Käytännössä parasta ennen -päivän ohittaneita tuotteita ei myydä. Kuluttajille syntyvä mielikuva tuotteista on tärkeä, Nieminen sanoo.

Kaupan hävikki on suurinta tuoretuotteissa. Kuluttajat voivat omalla toiminnallaan vähentää hävikkiä jo kaupassa. Asiakkaat ovat tottuneet valitsemaan parhaat tuotteet. Puolikypsien hedelmien ja vihannesten sijaan kaupassa voi valita kypsiä ja näin vähentää hävikkiä.

Kemissä opetellaan haistelemaan ja maistelemaan

Kemissä halutaan vähentää ruokahävikkiä ja ohjata samalla kaupunkilaisia syömään terveellisemmin. Kaupunki on palkannut Tarja Sipilän kasvisravinto-ohjaajaksi Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeeseen. Hänen tehtävänsä on muun muassa järjestää hävikki- ja kasvisruoan valmistamis- ja maistelutilaisuuksia.

Sipilä ottaa muutaman kerran viikossa laukut mukaansa ja hakee ilmaista hävikkiruokaa Kemin marketeista. Hän tarkistaa tuotteet toimistollaan. Kaikkia parasta ennen -päiväyksen ohittaneita tuotteita ei pidä käyttää, mutta haju- ja makuaistia voi harjoittaa kertomaan, mikä kelpaa syötäväksi ja mikä ei.

– Kasviksissa voi olla pieniä kolhuja, mutta ulkonäkö ei aina kerro, onko se hyvää ruokaa. Maitotaloustuotteissa on tietysti päivämäärät, mutta aina on käytetty pikkuisen happamampiakin maitotuotteita.

Sipilä on järjestänyt erityisiä hävikki- ja kasvisruokatilaisuuksia. Esimerkiksi hieman nuutuneet salaatit hän huuhtoo vedellä ja kuivaa salaattilingolla, jolloin ne virkistyvät. Niistä saa hyviä smoothieaineksia.

Maistelutilaisuuteen tullut kemiläinen Rauno Pulkkinen ylistää ruokaa.

– Aivan yllättävää. Harvoin saa näin hyvää ruokaa.

Pidä jääkaappi järjestyksessä

Sipilä muistuttaa yksinkertaisesta keinosta vähentää hävikkiä kotona: Pidä jääkaappi hyvässä järjestyksessä. Vanhentuvat tuotteet voi asettaa jääkaapissa etualalle.

– Tutkitaan mitä jääkaappiin on jo aikaisemmin tullut hankittua. Käytetään vanhimmat ensin, vaikka ne olisivat vähän jo nuutuneita. Niistä tulee tosi hyvää keittoa.

Hävikkiruoan kanssa pitää olla järki päässä. Viimeinen myyntipäivä pitää ottaa vakavasti, mutta parasta ennen -päivään voi suhtautua vapaammin, sanoo Tutkija Aino-Maija Eloranta Itä-Suomen yliopistosta.

– Omia aisteja voi harjoittaa tuotteiden laadun tunnistamisessa.

Lue lisää:

Hävikkiruoka kasvattaa ruokalaskua 500 eurolla vuodessa – millaista apua kiertotalous voisi tarjota?

Kommentointi sulkeutuu 29.4. kello 22.

– Opiskelijana perinne on ollut, että tekee vappusiman ja vappuviinin tälle viikolle. Kyllä tästä paras vappu tulee moneen vuoteen, iloitsee Miikka-Aukusti Heiskanen Oulun Rotuaarilla.

Lapin yliopiston hallintotieteiden opiskelija on juhlinut opiskelukaupungissaan Rovaniemellä vappua jo viikosta lähtien. Siellä bileputki alkoi heti pääsiäisen jälkeen tiistaina.

Nyt Miikka-Aukusti Heiskanen on tullut Ouluun viettämään ne suurimmat juhlapäivät.

– Rovaniemellä on aivan uskomattoman ihana opiskelijayhteisö ja vappuviikko. Huipentuma – vappuaatto ja vapunpäivä – ovat kuitenkin Oulussa massiivisempia, vertailee kaksi aiempaa vappua Rovaniemellä kokonaan juhlinut Heiskanen.

Oulussa ainakin teekkarit ovat ottaneet vappuilosta irti jo toista viikkoa. Startti oli 17. huhtikuuta. Tällaisessa juhlinnassa maltti on valttia ja vesikin välillä maistuu.

– Minä yleensä katson sitä, ettei mene liian höpöksi, kun sen tietää seuraavana päivänä, jos on mennyt. Tämä on kuitenkin maratoni, ei pikaspurtti, pohtii Oulun Teekkariyhdistyksen hallituksen kulttuurisika Heikki Kaarlela.

Hänen mukaansa teekkarien hurja maine kovakuntoisina juhlijoina johtuu siitä, että kyseinen opiskelijaryhmä näkyy tapahtumineen katukuvassa niin paljon.

Miikka-Aukusti Heiskasella kestävän juhlakunnon salaisuus on panostaminen vappuaattoon ja vapunpäivään.

– Ei alkoholi ole se itsetarkoitus, vaan ystävien kanssa juhliminen. Ja varsinkin Rovaniemellä, talven päättyminen!

Mutta jos juhlinta kuitenkin ennakkoaikomuksista huolimatta yltyy riehakkaaksi, on kaverista joka tapauksessa aina pidettävä huolta. Tätä tähdentää teekkari Kaarlela.

Keväisin sankka joukko lintuharrastajia rynnistää Ivalon Mellanaavalle pohjoisimpaan Suomeen. Heitä ei pysäytä edes alueella olevat lannan tuoksuiset multakasat, sillä Mellanaavan suo on yksi Suomen tunnetuimpia lintujen bongauspaikkoja.

Juhani Honkola on lähes 40 vuotta tarkkaillut lintuja. Hän on pannut merkille, että linnut tulevat vuosi vuodelta aiemmin Ivaloon. Varhainen kevät houkuttelee linnut muuttopuuhiin.

– Nyt kevät on ollut aika erikoinen, kun se tuli tavallaan liian aikaisin. Ehkä tämä on normaalia nykypäivänä, pohtii Honkola.

Lintulajien levinneisyys siirtyy noin kahden kilometrin vuosivauhtia

Muuttolintujen matkaan vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka kaukana lintu talvehtii, kuinka lämmin kevät on ja millaiset tuulet puhaltavat.

Ensisijaisesti kuitenkin kalenteri eli käytännössä päivän pituus viestittää linnulle, koska on oikea aika lähteä muuttomatkalle, kertoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen. Esimerkiksi Afrikassa talvehtivat kirjosiepot lähtevät tiettyyn aikaan Afrikasta liikkeelle ja ovat Suomessa silloin, kun on hyvä aika aloittaa pesintä.

– Sääolosuhteet vaikuttavat erityisen paljon alkukevään muuttajilla, jotka talvehtivat lähellä Suomea. Nämä linnut lähtevät lämpimien virtausten mukana katsomaan, minkälainen keli on täälläpäin, lisää Toivanen.

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta linnut levittäytyvät pohjoista kohti ja pohjoisen lajit puolestaan vähenevät levinneisyysalueensa eteläisistä osista.

– Tutkimusten mukaan lintulajien levinneisyys liikkuu noin kahden kilometrin vuosivauhtia.

Toivanen jatkaa, että on vaikea sanoa, mihin muuttolintulajeihin ilmastonmuutos on pohjoisessa eniten vaikuttanut. Esimerkkinä hän mainitsee tunturien pesimälajistoon kuuluvat linnut ja palsasoiden linnut, jotka eivät voi Suomessa vetäytyä enää pohjoisemmaksi tai ainakaan kylmempiin olosuhteisiin. Esimerkiksi pulmunen ja suokukko ovat tällaisia lajeja.

– Suomen uhanalaisimmista lintulajeista esimerkiksi tunturikiuru on sellainen laji, joka on nyt koko Suomesta aivan sukupuuton partaalla. Pesintöjä ei ole varmistettu vuosikausiin.

Mellanaavan lannan katkuinen suoalue tarjosi viikko sitten parastaan, kun lintuharrastaja Juhani Honkola tähyili kaukoputkella merikotkan, metsähanhia, kapustarinnan ja kevään ensimmäisen pajusirkun. Reilun kilometrin päässä metsän reunalla tepasteli kolmesta neljään kurkea.

Toukokuun toisen viikon tiistaina Rovaniemi on Arktisen alueen huomion kohteena, koska kaupungissa ovat paikalla pohjoisen pallonpuoliskon kaikkien kahdeksan arktisen valtion ulkoministerit delegaatioineen.

Viikon aikana järjestetään kuuden kokouksen sarja, joista tärkein on Arktisen neuvoston ulkoministerikokous 7. toukokuuta. Kokoukseen osallistuvat arktisten valtioiden rinnalla kuusi arktisen alueen alkuperäiskansoja edustavaa järjestöä.

Ulkoministeriön arktisen tiimin tiedottajan Martti Ruokolaisen mukaan tärkeimpään ulkoministeriön järjestämään kansainväliseen kokoukseen valmistautuminen aloitettiin hyvissä ajoin.

– Neljä vuotta sitten pidettiin ensimmäinen kokous ja kolme vuotta sitten varattiin hotellit. Kaksi vuotta sitten aloitettiin yksityiskohtien hiominen. Eli tässä on tehty töitä jo pidemmän aikaa.

Rovaniemellä valmistautuminen isäntäkomitean hoidossa

Arktisen neuvoston kokousten vastuullinen järjestestäjä on ulkoministeriö. Rovaniemellä järjestelyistä on vastannut Arctic Council Host -komitea, jossa mukana ovat UM, Visit Rovaniemi, House of Lapland, Arktinen keskus ja Rovaniemen kaupunki.

– Me ollaan autettu koko Suomen Arktisen neuvoston kahden vuoden puheenjohtajuuskauden ajan eri kokousten järjestelyissä. Kokoonnuttiin ensimmäisen kerran oikeastaan jo vuosi ennen kuin tämä puheenjohtajuuskausi alkoi, kertoo Arktisen keskuksen projektikoordinaattori Anne Raja-Hanhela.

Arktisen neuvostoon liittyviä kokouksia on järjestetty eri puolella Lappia Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.

– Ollaan oltu tosi iloisia siitä, että ulkoministeriö on halunnut tuoda kokouksia Rovaniemen lisäksi myös muualle Lappiin. Ollaan saatu suunnitella kokouksia hyvin läheisessä yhteistyössä ja järjestää erilaisia oheisohjelmia sekä näyttää Lapin parhaita puolia ja meidän osaamista, kiittelee Anne Raja-Hanhela.

Suurvalloista tulevat vieraat vaativat korkeaa turvallisuustasoa

Ulkoministeriön arktisen tiimin tiedottajan Martti Ruokolaisen mukaan suurvallat Yhdysvallat ja Venäjä ovat vahvistaneet, että kummankin maan ulkoministerit saapuvat paikalle.

Mike Pompeon, Sergei Lavrovin sekä muiden arktisten maiden ulkoministereiden turvallisuutta Rovaniemelle tulee turvaamaan Lapin poliilaitoksen lisäksi joukkoja neljästä muusta poliisilaitoksesta.

Lisäksi Säteilyturvakeskus varmistaa, ettei kokouspaikoilla ole mitään vaarallisia säteilylähteitä.

– Kun otetaan huomioon turvajärjestelyt, kuljetukset, kokousavustajat ja muut ihmiset sekä avustava henkilökunta, kokousta on tekemässä noin 300 ihmistä, kertoo Ruokolainen.

Paikat lopullisesti kuntoon vasta Vapun jälkeen

Arktisen neuvoston ulkoministerikokous on vaatinut paljon valmisteluja ja vaatiii yhä, koska kokouspaikkoja päästään rakentamaan vasta Vapun jälkeen.

Jääkiekkohalli Lappi-Areena somistetaan täysin uuteen uskoon, jotta kokousvieraat eivät tuntisi olevansa tavallisessa kiekkohallissa.

– Tämä tulee olemaan täysin erilainen paikka, eikä sitä tunnista jääkiekkohalliksi ollenkaan, kertoo Rovaniemellä kokouspaikoista ja niiden viimeistelyihin perehtynyt Visit Rovaniemen kokouspäällikkö Juhani Sallanmaa.

Kokous kiinnostaa myös Suomen ulkopuolella

Kaikkiaan kokoukseen tulee noin 300 vierasta eri maiden delegaatioissa sekä alkuperäiskansojen edustajina.

Suurvaltojen ulkoministereiden tapaaminen kiinnostaa myös lehdistöä. Ulkoministeriön arktisen tiimin tiedottajan Martti Ruokolaisen mukaan Rovaniemellle on tulossa eri medioiden henkilökuntaa noin 150 ihmisen verran. Heitä tulee niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Pääkokouksen lisäksi Rovaniemellä pidetään maanantaina 6. toukokuuta Arktinen ilmastokokous. 8-9. toukokuuta on Arktisen alueen ilmastofoorumi.

Keskiviikkona järjestetään Arktisen talousneuvoston kokous. Samana päivänä myös järjestetään arktisen alueen pormestareiden ja kaupunginjohtajien tapaaminen.

Kokousviikko päättyy 9-10.5 järjestettävään Arctic Business Forumiin johon on tulossa noin 150 osallistujaa.

Kommentointi sulkeutuu 30.4. kello 22.

Vappu viimeistään on karistanut talviväsymyksen suomalaisten harteilta. Tämän voi ainakin päätellä näiden kuvien perusteella, joita Ylen toimitukset eri puolilla Suomea ovat tänään vappuaattona ottaneet Suomen monesta kolkasta.

Helsingissä Havis Amanda -patsas sai perinteisesti valkolakkinsa, kun ylioppilaat lakittivat sen.

Tradition mukaan ylioppilaat laittavat valkolakkinsa päihinsä vasta, kun patsas on lakitettu vappuaattoona klo 18.

Tampereella opiskelijat kokoontuivat opiskelijavalaan Frenckellin aukiolla Tampereella. Tapahtuma oli oikeastaan historiallinen, sillä kyseessä oli uuden yhdistyneen Tampereen yliopiston ensimmäinen yhteinen opiskelijavala.

Oulussa syntynyt runoilija ja akateemikko Frans Mikael Franzén sai patsaansa päälle valtaisan lakin. Patsas on sen verran korkealla, ettei sinne ihan noin vaan pääsekään. Ja onhan tuo nosturikin ihan komea.

Kotkassa insinööriopiskelijat lakittivat kaupungin keskustassa olevan fyysikko Aleksandr Popovin patsaan. Lakki ei olekaan valkoinen.....

Joensuun Kauppatorilla järjestettiin tänään kaikkien aikojen ensimmäiset torisitsit eli akateemiset pöytäjuhlat. Mitäpä muutakaan siellä tehtiinkään kuin syötiin, laulettiin ja pidettiin puheita.

Hämeenlinnassa on päätetty, että vapun juhlinta on hyvä ottaa haltuun jo työpäivän aikana. Teknologiayritys Ambientian service deskillä on jo kymmenen vuotta pukeuduttu railakkaasti vapun kunniaksi.

Mikkelin Naisvuorella sijaitsee Vaeltaja-patsas, jonka ammattikorkeakoulun opiskelijat tänään lakittivat. sen äärellä on hyvä patsastella.

Riihimäellä insinööriopiskelijat näyttivät Riihimäellä, miten ihmispyramidi kootaan. Ei se helppoa ole, edes vappuna.

Oulun vappu ei ole mitään ilman Wesibussia. Se takaa nopean yhteyden bilepaikalta toiselle. Eikä biletys keskeydy hetkeksikään, sillä bussissa on bilehenkilöitä, jotka takaavat ilon myös matkan aikana.

Lappeenrannassa yliopiston ylioppilaskunta on jo vuosien ajan lakittanut minilakilla kaupungin keskustassa olevan kurkipatsaan. Sen jälkeen housut kastuvat, kun uudet opiskelijat saavat kasteensa Lappeenrannan satamassa.

Rovaniemellä Lapin yliopiston opiskelijat kokoontuivat Lordi-aukiolla ja jatkoivat sieltä matkaa lakittamaan Jätkänpatsasta. Ja pitäähän vappuna ilmapalloja olla.

Lahtelaiset opiskelijat kokoontuivat vappuaattona Pikku-Vesijärven puistoon. Ohjelmassa oli perinteinen fuksikaste ja piknikin viettoa, joten kaikilla oli oikein mukavaa.

Turussa alkoi vapun kunniaksi maistua myös jäätelö. Yhtenäinen pukeutuminen luo selvästikin tunnelmaa.

Kouvolassa lakin sai Unto Seppänen. Eipä taida olla ihan normikokoinen hattu tuo, jonka Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta on Seppäselle loihtinut.

Raumalla opiskelijat kokoontuivat Rauman kanalin varrelle odottamaan suurta hetkeä, kun kanavassa kastetaan vuoden fuksi. Myöhemmin opiskelijat lakittivat Kanalin Helm -patsaan.

Siilinjärveläiselle Suortin perheelle vauhdikkaampi kaupunkivappu ei ole vaihtoehto. Perheen äidin Kaisa Suortin mukaan luontovaput tulivat mukaan kuvioihin lasten myötä.

Perheen perinteeksi on muodostunut vierailu Kuopion Maaningalla sijaitsevalla Korkeakoskella.

– Lasten synnyttyä olemme enemmän pysyneet syrjemmässä ja liikkuneet vappuna luonnossa. Tämä paikka on keväällä kaunis ja tänne on helppo tulla, perustelee Kaisa Suortti.

Myös perheen esikoistytär, 7-vuotias Enni on Korkeakosken kuohuista vaikuttunut.

– Näyttää hienolta, kun putous virtaa ja vesi pauhaa, sanoo Enni Suortti.

Etelämmässä retkeillään, pohjoisessa pääsee vielä laskettelemaan

Vappu käynnistää perinteisesti kymmenien tuhansien suomalaisten kesän retkeilykauden. Useissa luontokohteissa avautuvat myös esimerkiksi kesäkahvilat.

– Vappu on luonteva lähtölaukaus. Hiihtokausi loppuu perinteisesti pääsiäiseen, jonka jälkeen on yleensä pieni rospuuttokäppi. Vapusta alkaa henkinen kesä, pohdiskelee suositun Retkipaikka-blogin perustaja Antti Huttunen.

Esimerkiksi Järvi-Suomen alueella avautuu vappuna paljon yrittäjävetoisia palvelupisteitä.

Erityisen suosittuja luontokohteita vapun seudulla ovat Maaningan Korkeakosken kaltaiset vesiputoukset. Muita yleisöä kiinnostavia putouksia ovat esimerkiksi Hepoköngäs Puolangalla ja Auttiköngäs Rovaniemellä.

Lumien sulettua tulvat ovat korkeimmillaan, joten putoukset ovat parhaimmillaan juuri tähän aikaan vuodesta.

– Pohjoisemmassa kevättulvat osuvat useimmiten myöhempään aikaan kuin Kuopion korkeudella, joten välttämättä kohteet eivät ole parhaimmillaan juuri vappuna, muistuttaa Suomen vesiputoukset -sivuston perustaja Jussi Laine.

Suomi on pitkä maa, joten etelän ja pohjoisen tilanteet eroavat toisistaan. Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Timo Karisen mukaan tänä keväänä lumet ovat sulaneet nopeasti, joten pohjoisessa pääsee hiihtämään enää vain Enontekiön käsivarressa.

– Laskettelurinteet ovat kuitenkin vielä vappuna auki, Karinen kertoo.

Erityisesti lapsiperheet retkeilevät vappuna

Monet valitsevat vauhdikkaan kaupunkivapun sijaan keväisen retken johonkin luontokohteeseen. Seitsemän vuotta retkeilyaiheista blogia ylläpitäneen Antti Huttusen arvion mukaan vappupäivän retkeilijämäärät ovat samankaltaisia kuin suomalaisten suosikkiretkeilypäivänä, sunnuntaina.

– Varmaan se on se osa kansasta, jolle vapussa alkoholi ei näyttele niin suurta osaa. He lähtevät liikkumaan luontoon, toteaa Vihdissä nykyisin asuva Huttunen.

Huttunen perustaa arvionsa miljoona kävijää vuosittain tavoittavan bloginsa analytiikkaan. Sunnuntaisin retkeilystä kiinnostuneiden kävijämäärä tuplaantuu sivuston liikenteen perusteella. Näin käy myös vappuna.

Luontovappu lataa akkuja pitkäkestoisemmin. Antti Huttunen

Yksi selkeimmin tunnistettava vapun retkeilijäryhmä ovat lapsiperheet. He lähtevät vapaapäivänään yhdessä liikkeelle lähellä asutusta sijaitseville luontopoluille, missä on mielenkiintoista nähtävää ja jotka ovat helposti saavutettavissa.

– Kyllähän luontovappu lataa akkuja pitkäkestoisemmin. Luonnossa liikkumisella on tutkittuja terveysvaikutuksia eikä tarvitse olla ihmishulinan keskellä.

Pikkupojasta lähtien retkeillyt Huttunen muistuttaa, että yhtä lailla vapun voi viedä piknikin muodossa mukanaan luontoon.

– Siellä voi nauttia simaa ja munkkeja, mies nauraa.

Maaningan Korkeakoskella paikallisen yhdistyksen pyörittämä kesäkahvila avautui vappuna. Kantriland Ry:n puheenjohtaja Minna Räihä kertoo, että alueella vierailee yhden päivän aikana tuhansia ihmisiä.

– Kaikki eivät tietysti tänne kahvilaan asti eksy, mutta parkkipaikat ovat olleet täynnä ja parkkijonot jatkuneet tuonne pääteille asti, hymyilee Räihä.

Karjalan lennoston ex-komentajan, eversti Markus Päiviön syytteitä esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta aletaan käsitellä torstaina Helsingin hovioikeudessa. Syytteet koskevat Karjalan lennoston isännöimiä vapaaehtoisia harjoituksia Ilmavoimien Lapinmajalla Lemmenjoella syksyllä 2017.

Päiviön epäillään muun muassa sättineen alaisiaan ja vieraita harjoituksessa. Harjoitukseen osallistui Päiviön lisäksi 20 vierasta. Savon Sanomat on kertonut aiemmin, että Päiviö olisi muun muassa antanut taakse poistu -komennon jääkylmän joen rannassa ja että simputusta tai epäasiallista käytöstä olisi jatkunut kaksi vuorokautta.

Epäiltyjen rikosten uhreja on kaikkiaan 12. Asianomistajat ovat pääosin Puolustusvoimien henkilökuntaa. Kunnianloukkausrikoksessa asianomistajana on Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi.

Syytteessä palvelusrikoksesta on myös Päiviön tuolloinen esimies Ilmavoimien ex-komentaja Sampo Eskelinen, jonka epäillään viivytelleen alaisensa epäiltyjä rikoksia koskevan esitutkinnan aloittamista. Hänen syytettään aletaan käsitellä maanantaina. Eskelisen virkasuhde loppui maaliskuun lopussa, jolloin hänen tilalleen nousi kenraalimajuri Pasi Jokinen.

Päiviö kiistää rikokset asianajajansa Pentti Laihon mukaan pääosin. Laiho kertoi tiistaina STT:lle, ettei voi toistaiseksi kommentoida asiaa enempää tai eritellä sitä, mitä Päiviö myöntää ja mitä ei.

Syyttäjä on kertonut aiemmin, että myös Päiviön kurinpitoesimiehenä toiminut Eskelinen kiistää syyllistyneensä rikokseen.

Puolustusvoimain komentajan toimet esiselvittelyssä

Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin on kerrottu saaneen tietoa Lemmenjoen tapahtumista kuukausia ennen kuin esitutkinta Ilmavoimien ex-komentaja Eskelisen ja Karjalan lennoston ex-komentaja Päiviön toimista alkoi.

Valtakunnansyyttäjänvirasto pyysi tammikuussa keskusrikospoliisia aloittamaan esiselvityksen Lindbergin toimista Lemmenjoen tapaukseen liittyen. Tarkoitus on selvittää alustavasti, onko Lindbergillä ollut velvollisuus ryhtyä johonkin kurinpitotoimenpiteisiin ylempänä kurinpitoesimiehenä ja onko hän ryhtynyt siihen kaikkeen, mitä häneltä voidaan vaatia. Esiselvitys ei ole esitutkinta, eikä Lindbergiä ainakaan toistaiseksi epäillä rikoksesta.

Esiselvitys alkaa olla keskusrikospoliisin rikostarkastaja Janne Järvisen mukaan jo loppuvaiheessa.

– Olemme tehneet useita alustavia kirjallisia puhutteluja, jotka ovat käytännössä kuulustelumuotoisia. Sitten juttu menee Valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa päätetään jatkotoimenpiteistä.

Syyttäjä Sampsa Hakala kertoo, että arvio pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti.

– Kun saan aineiston käyttöön niin arvioidaan, että onko esiselvitys tarpeellisessa laajuudessa tehty. Se arvioidaan yhdessä KRP:n kanssa. Sen jälkeen ratkaistaan, aloitetaanko esitutkinta vai ei.

Lindbergin on määrä siirtyä reserviin elokuussa, kun hän jää eläkkeelle.

Juttua täsmennetty 2.5. klo 12.43: viimeisestä väliotsikosta poistettu tutkinta

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo vierailee Rovaniemellä maanantaina 6. toukokuuta. Vierailun vahvisti Yhdysvaltain ulkoministeriö keskiviikkona.

Pompeo osallistuu Rovaniemellä Arktisen neuvoston kokoukseen ja pitää puheen Yhdysvaltain arktisesta politiikasta, ministeriö tiedottaa.

Pompeo jatkaa Rovaniemeltä matkaansa Berliiniin, Lontooseen ja Grönlantiin. Pompeo tapaa matkallaan muun muassa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Britannian pääministerin Theresa Mayn.

Pompeon vierailusta kerrottiin alustavasti maaliskuussa.

Lue myös:

Vuoden tärkeimmän kansainvälisen huippukokouksen järjestelyjä tehty jo vuosia – Arktisten valtioiden ulkoministerit kerääntyvät Rovaniemelle

Helsingin hovioikeus on aloittanut Karjalan lennoston entisen komentajan, eversti Markus Päiviön syytteiden käsittelyn. Syytteet koskevat Karjalan lennoston isännöimää vapaaehtoista kertausharjoitusta Ilmavoimien Lapinmajalla Inarin Lemmenjoella syksyllä 2017.

Päiviotä syytetään esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta. Kihlakunnansyyttäjä Mikko Larkia vaatii Päiviölle sakkorangaistusta.

Päiviön asianajaja Pentti Laiho kertoi Helsingin hovioikeudessa ennen istunnon alkua, että Päiviö siirtyi eilen keskiviikkona reserviin oikeusprosessin ja sen aiheuttaman julkisuusmylläkän seurauksena.

– Päämieheni on nyt tyytyväinen, että vihdoin on saatu tähän vaiheeseen tämä prosessi. Se on ollut hänelle pitkä ja vaikea. Sen hän myöntää, että virheitä on tullut tehtyä ja hän kantaa niistä täyden vastuun, Laiho kertoi.

Päiviön epäillään muun muassa sättineen ja haukkuneen alaisiaan ja vieraita. Päiviön johtamaan kolmipäiväiseen harjoitukseen osallistui 20 henkilöä.

Päiviö myöntää nimittelyt ja alkoholin käytön

Laihon mukaan Päiviö kiistää rikokset pääosin. Hän katsoo, että ei ole käyttänyt ammattitaitoon liittyviä nöyryyttäviä nimityksiä ja hänellä on ollut oikeus antaa käskyjä alaisilleen esimerkiksi hiusten leikkaamisesta.

Hän kuitenkin myöntää, että hän on käyttänyt harjoituksen aikana sellaista kieltä ja nimittelyjä, joita ei saisi käyttää.

Päiviön näkemyksen mukaan harjoituksessa on ollut herrashenkistä kilpailua ja kielenkäyttö on ollut armeijan harjoitusten tapaan karskia. Hän ei kuitenkaan tarkoittanut, että hänen mustaa huumoria sisältäviä puheitaan otettaisiin tosissaan.

Päiviön mukaan hänen palveluskykynsä oli harjoituksen aikana ajoittain heikentynyt alkoholin käytön vuoksi.

Moitittava menettely ajoittuu Päiviön mukaan lauantai-iltaan. Kaatuminen lauantain vaelluksella johtui sopimattomasta jalkinevalinnasta ja fyysyisesti heikosta kunnosta, ei alkoholista.

Päiviöltä vaaditaan tuhansien eurojen korvauksia

Epäiltyjen rikosten uhreja on kaikkiaan 12. He ovat pääosin Puolustusvoimien henkilökuntaa.

Kunnianloukkausrikoksessa asianomistajana on Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi. Hän vaatii Päiviöltä 3 000 euron korvauksia.

Saatsi sanoo, että Päiviön asiaton käytös jatkui koko harjoituksen ajan eikä vain lauantai-iltana.

– Tämä alkoi perjantai-iltana ja jatkui sunnuntaiaamuun. Useassa yhteydessä on viitattu alkoholiin, mutta on kyse muista asioista kuin alkoholista. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei toimita pitkäkestoisesti, niin kuin tässä on tapahtunut.

– Käytös oli nöyryyttävää, simputtavaa ja jatkuvaa esimiesaseman väärinkäyttöä, ei ollut kyse huumorista.

"Täälläkö ne homopojat nukkuvat"

Saatsi kertoi, että Päiviö tuli kertausharjoituksen aikana everstiluutnantti Joni Mahosen ja Saatsin huoneeseen.

– Hän sanoi, että täälläkö ne homopojat nukkuvat.

Saatsi sanoi, että luvaton tunkeutuminen majoitushuoneeseen ja nimittely oli loukkavaa. Tunturille tehdyn vaelluksen jälkeen Päiviö loukkasi Saatsia laavulla.

– Hän sanoi, että Saatsi on Suomen paskin kaupunginjohtaja. Joni Mahoselle hän sanoi, että olette munaton mies. Pankinjohtaja Simo Sarkkista hän sanoi tyhmäksi nahkapääksi.

Laavulla tapahtunut oli Saatsin mukaan hyvin loukkaavaa, koska kuulijoina oli hyvin arvostettuja ihmisiä. Saatsin mukaan Päiviö potkaisi samaan aikaan laavun tukipuuta ja Saatsi koki tilanteen uhkaavaksi.

Myös tapahtumat joen rannalla ja rasteilla olivat Saatsin mukaan uhkaavia. Saatsi kertoi, että Päiviö antoi taakse poistumiskomennon kun harjoitukseen osallistuvat olivat selin jokeen viiden metrin päässä rantaviivasta. Pysähtymiskäskyä ei tullut.

– Tein sellaisen ratkaisun, että pysähdyn vesirajassa. Olen tästä sotilaana häpeissäni. Ajattelin, että ei ole järkevää mennä sinne jokeen.

Tehtävärasteilla Päiviö Saatsin mukaan potki käsikranaatteja. Saatsi korosti, että hän on sotilasarvoltaan reservin kapteeni ja on ollut mukana useissa harjoituksissa.

– Missään en ole koskaan kokenut tällaista, mitä Lemmenjoella tapahtui.

Esikuntapäällikkö: Päiviö kutsui alaisiaan homorunkkareiksi

Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Joni Mahonen kertoi oikeudessa, että Päiviön käyttäytyminen ei ollut sellaista, mitä upseerilta ja lennoston komentajalta odotettiin.

– Hän piti puheen, jossa muistaakseni sanoi meitä homorunkkareiksi ja käsitin että hän osoitti meitä henkilökuntaa.

– En ottanut sitä henkilökohtaisesti, mutta kun siellä oli siviilejä paikalla ja oltiin sotilasasussa, se ei kuulostanut hyvältä. Sen kuulivat kaikki Ahkun tuvalla olleet

Mahonen sanoi, että hän ei ole kuullut tällaista aikaisemmin esimiehen suusta. Hänen mielestään se ei ollut hyväksyttävää etenkin, kun se toistui viikonlopun aikana useamman kerran.

Mahosen mukaan humalaisen komentajan käytös vaikutti harjoituksiin osallistuviin siviilikumppaneihin.

– He keskustelivat siitä, että miten tällainen lennoston komentaja voi olla puolustusvoimissa. Matkan aikana muutama henkilö sanoi, että he eivät enää tule näille reissuille vaikka kutsuttaisiin.

Puolustautuuko Päiviö itse torstaina?

Mahosen mukaan Päiviö pahoitteli seuraavalla viikolla tapahtunutta, mutta käyttäytyi kuin hän ei olisi tehnyt mitään väärää.

– Juttelin Ilmavoimien komentajan kanssa näistä asioista. Vaikutti, että ohjausta oli tullut ylempää.

Mahosen mukaan jokainen matkalla ollut sai kertoa komentajalle kokemuksistaan ja oli hämmennystä siitä, oliko komentajalla edellytyksiä johtamiseen.

Mahonen sanoi käyneensä Ilmavoimien komentajan kanssa pitkiä puheluita asiasta. Hän kertoi myös esittäneensä lennoston johtoryhmässä, että järkevintä olisi, jos Päiviö itse hakeutuisi pois komentajan tehtävästä.

– Itselläni oli erilainen kuva siitä, että mitä tulee tapahtumaan nopealla aikavälillä.

Oikeus kuuli myös kolmea muuta Päiviön alaista. Alaisten mielestä humalatila vaikutti selvästi Päiviön toimintaan perjantaina illalla ja lauantaina ja he pitivät sitä täysin sopimattomana. He kertoivat olevansa häpeissään ja järkyttyneitä komentajan käytöksestä.

Alaisten mukaan Päiviö uhkaili johtoryhmää erottamisella ja reserviläisiä sillä, että osaa harjoitukseen osallistuneista ei kutsuttaisi enää uudelleen.

Oikeus kuulee lisää todistajia torstaina, jolloin myös Päiviö voi kertoa oman näkemyksensä tapahtumista. Päiviön avustaja Pentti Laiho muistutti, että Päiviöllä ei kuitenkaan ole siihen velvollisuutta.

Päiviön esimies sai myös syytteen

Syytteessä palvelusrikoksesta on myös Päiviön esimiehenä toiminut Ilmavoimien entinen komentaja Sampo Eskelinen.

Hänen epäillään viivytelleen alaisensa epäiltyjä rikoksia koskevan esitutkinnan aloittamista.

Asko Saatsi kertoi, että harjoitusviikonlopun jälkeisenä tiistaina Eskelinen soitti hänelle.

– Hän sanoi minulle, että teitä on kohdeltu siellä erityisen huonosti. Ilmavoimien komentajalla oli varsin tarkka tieto jo tuolloin.

Saatsi teki rikosilmoituksen tammikuussa 2018, kun asian käsittely eteni hänen mielestään hitaasti.

Syyttäjä on kertonut aiemmin, että Eskelinen kiistää syyllistyneensä rikokseen. Eskelisen syytteen käsittely alkaa hovioikeudessa maanantaina.

Keskusrikospoliisi selvittää tapauksen vuoksi myös Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin menettelyä.

Lindbergin on kerrottu saaneen tietoa tapahtumista kuukausia ennen esitutkinnan aloittamista.

Lue myös:

Karjalan lennoston ex-komentaja kiistää rikokset pääosin – everstin käytöstä Lemmenjoen harjoituksessa aletaan puida oikeudessa torstaina

Karjalan lennoston kohutun Lemmenjoen harjoituksen käsittely alkaa hovioikeudessa toukokuussa

Ilmavoimat puolustaa kohun nostanutta Lemmenjokea: Alkoholia ohjeiden mukaan, diskopallot harjoitusväline ja paikka erityinen

Savon Sanomat: Komentaja poistutti Lemmenjoen harjoituksessa jokeen

Silminnäkijät vaitonaisia välikohtauksesta Ilmavoimien kertausharjoituksessa – SS: Yksi haukutuista oli Nurmeksen kaupunginjohtaja

Syyttäjä: Karjalan lennoston entistä komentajaa ja Ilmavoimien komentajaa epäillään sotilasrikoksista – Ilmavoimien komentaja saa jatkaa toistaiseksi tehtävässään

Esitutkinta Karjalan lennoston entisen komentajan toimista valmistui – epäillään käyttäytyneen sopimattomasti vapaaehtoisessa harjoituksessa Lapissa

Huhtikuun ylin lämpötila mitattiin Turussa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kuukauden ylin lämpötila oli Turun Artukaisten asemalla 27. päivänä mitattu 22,8 astetta. Sen sijaan kylmintä oli Ilmatieteen laitoksen mukaan Kilpisjärvellä. Kilpisjärvellä mitattiin huhtikuun 5. päivänä -22,2 astetta.

Huhtikuu oli lämpimin yhteensä 13 mittausasemalla ja asemakohtaisia huhtikuun ylimpien lämpötilojen ennätyksiä rikottiin muutamalla pitkäikäisellä havaintoasemalla, kertoo Ilmatieteen laitos.

Esimerkiksi Paraisten Utön saarella mitattu 15,9 astetta ylittää edellisen ennätyksen 1,4 asteella. Vertailukelpoinen aineisto alkaa Utössä vuodesta 1901. Lisäksi Ilmatieteenlaitoksen mukaan Rovaniemen Apukassa ja Kotkan Rankissa saavutettiin uudet ennätykset, 17,2 ja 18,6 astetta. Asemilla on tehty mittauksia 1930-luvulta lähtien.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuu oli monin paikoin 2–3,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi.

Huhtikuussa kuivaa

Ilmatieteen laitoksen mukaan suuressa osassa maata satoi vain noin kolmannes tyypillisestä huhtikuun sademäärästä.

Lapissa kuukausi oli monin paikoin mittaushistorian vähäsateisin. Esimerkiksi Pellon kirkonkylän 3,6 millimetriä on aseman lähes 50-vuotisen mittaushistorian pienin huhtikuun sademäärä.

Kuukauden suurin sademäärä oli Ikaalisten Vehuvarpeen asemalla mitattu 60,7 millimetriä ja pienin sademäärä puolestaan Paraisten Utössä mitattu 1,8 millimetriä.

Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit Mike Pompeo ja Sergei Lavrov tapaavat toisensa ensi viikon tiistaina Rovaniemellä.

Ministerit saapuvat kaupungissa järjestettävään Arktisen neuvoston kokoukseen. He tapaavat toisensa myös kahden kesken ja keskustelevat eri ajankohtaisista aiheista.

Yksi merkittävimmistä ajankohtaisista kriiseistä on käynnissä Venezuelassa, missä tiistaina oppositiojohtaja Juan Guaidó yritti tiistaina aloittaa armeijan johtaman vallankumouksen. Yritys lopahti nopeasti. Neljän ihmisen kerrotaan saaneen surmansa tiistain ja keskiviikon katumellakoissa. Myös Venezuelan talous on kaaoksessa.

Yhdysvallat, samoin kuin Euroopan unioni, tukee kiistassa oppositiota, mutta Venäjä presidentti Nicolas Maduron hallintoa. Pompeo ja Lavrov yrittävät Rovaniemellä sovitella näkemyksiä.

Kokoukseen tulevat myös Arktisen neuvoston viiden muun jäsenmaan ulkoministerit.

Rovaniemen kokous päättää Suomen kaksivuotisen kauden Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Kokouksen puheenjohtajana toimii ulkoministeri Timo Soini (sin.)

Kokous järjestetään Rovaniemen Lappi Areenalla.

Lue lisää:

Venäjä ja USA kovistelivat toisiaan Venezuelan sisäisiin asioihin puuttumisesta, levottomuuksien pelätään jatkuvan tänään

Venezuelan oppositiojohtaja kehottaa armeijaa ottamaan vallan – Caracasin kaduilla mielenosoittajat ja sotilaat ottaneet yhteen

WASHINGTON Presidentti Donald Trumpin hallinto on yrittänyt poistaa viittaukset ilmastonmuutokseen

Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksen julkilausumasta, Washington Post –lehti kertoo.

Kahdeksan Arktisen neuvoston jäsenmaan ministerit kokoontuvat maanantaina Rovaniemellä. Paikalle saapuu Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.

Lehden haastattelemien nimettömänä pysyttelevien diplomaattilähteiden mukaan Yhdysvallat on erimielinen muiden kanssa kokouksen julkilausumasta, jota on valmisteltu jo pitkään etukäteen.

Muut haluaisivat mainita kokouksen päättävässä julkilausumassa ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ja Pariisin ilmastosopimuksen, mutta Yhdysvallat on ollut vastahankainen.

Suomalaiset uskovat kompromissiin

Diplomaattilähteiden mukaan yhdysvaltalaiset ovat kokouksen lähestyessä pehmentäneet tähän asti tiukkana pysyneitä kantojaan. Lehden haastattelema Suomen arktisten asioiden suurlähettiläs Aleksi Härkönen sanoo uskovansa, että asiasta löytyy vielä kompromissi.

Ilmastonmuutoksen jättäminen pois julkilausumasta olisi outoa, sillä se on viime vuodet ollut tämän Jäämeren alueen yhteistyöelimen keskeinen huolenaihe.

Kompromissi voisi Washington Postin mukaan olla vaikkapa se, että kokouslausumassa ei mainita Pariisin ilmastosopimusta. Trump on vetänyt Yhdysvallat pois siitä. Muut seitsemän Arktisen neuvoston jäsenmaata ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Näistä maista Venäjä ei ole vielä ratifioinut sopimusta.

Pompeo pitää Rovaniemellä linjapuheen Yhdysvaltain arktisesta politiikasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö kertoi torstaina, että Pompeo linjaa tavoitteeksi Jäämeren alueen talouskasvun, joka ottaa huomioon ympäristönsuojelun.

Yhdysvallat painottaa myös pohjoisten alueiden turvallisuuden ylläpitämistä ja Arktisen neuvoston puolueetonta roolia niiden hallinnoimisessa.

Juttua korjattu kello 12.01: Venäjä on allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen, mutta ei ole ratifioinut sitä.

Aiheesta lisää:

Venezuelan kriisiä setvitään ensi viikolla Rovaniemellä

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo vierailee Rovaniemellä ensi viikon maanantaina

Vuoden tärkeimmän kansainvälisen huippukokouksen järjestelyjä tehty jo vuosia – Arktisten valtioiden ulkoministerit kerääntyvät Rovaniemelle

Karjalan lennoston entinen komentaja eversti Markus Päiviö pahoittelee ja katuu puheitaan Lemmenjoen kohutussa vapaaehtoisessa kertausharjoituksessa syksyllä 2017. Tapahtumien johdosta nostettuja syytteitä käsiteltiin Helsingin hovioikeudessa kaksi päivää.

– Kadun mielipahaa, jota olen aiheuttanut harjoitukseen osallistuville ja kadun sitä, mitä tein, mutta sitä ei tekemättömäksi saa.

– Olen loukannut ihmisiä, myönnän sen ja alkoholin käytön ajoittain.

Ennen Päiviön omaa puolustautumista oikeus kuuli kahta todistajaa. Leirillä mukana ollut sotilaslääkäri arvioi, että Päiviö ei ollut palveluskelpoinen koko harjoituksen ajan humalatilansa vuoksi. Humalatila oli ajoittain hyvin selvästi nähtävissä.

– Ei Päiviö ollut siellä ainoa joka joi, mutta hän oli ainoa joka oli todella humalassa.

Sotilaslääkärin mukaan Päiviö ei loukannut häntä, mutta hän ei saanut kaikista Päiviön puheista selvää käsitystä.

– Sai justiinsa ja justiinsa selvää puheesta, mutta sisältö oli hataraa.

Hän kuitenkin koki, että etenkin Päivön alaiset kokivat komentajan puheet loukkaavina.

– Oli vitsailua, että alennetaan joidenkin sotilasarvoa tai siirretään johonkin muuhun tehtävään eri puolelle Suomea. Se varmasti koettiin loukkaavana.

Puolustus: Hyväntuulinen harjoitus

Päiviön avustaja asianajaja Pentti Laiho valotti kolmipäiväisen harjoituksen kulkua sen aikana otetuilla kuvilla. Kuvakokoelmalla hän pyrki osoittamaan leirin harjoitusten leikkimielisyyttä ja hyvää tunnelmaa.

Lauantain pahaa mieltä aiheuttaneelta illalliselta otetuissa kuvissa näkyi Laihon mukaan myös hyväntuulisuus ja hyväryhtinen komentaja.

– Kuva kertoo enemmän kuin monet sanat. Tämä selvensi monia seikkoja Päiviön käytöksessä, korosti Laiho.

Päiviö: Sammakko pääsi suusta

Päiviö myöntää alkoholin käytön harjoituksen aikana osittain. Alkoholia oli tarjolla jo perjantain aloitustilaisuudessa Lemmenjoella.

– Jos ihmisellä oli jano, hän joi. Aika pidättyväisesti nautin itse mitään, koska minulla oli esitelmä. Siitä tuli paljon kiittävää palautetta.

Päiviön mukaan hän ei ollut humalassa lauantaina maastossa järjestetyn harjoituksen aikana. Hän kertoi kaatuneensa väsymyksen ja liukkaiden kenkien vuoksi eikä humalatilan takia.

Taaksepoistuttamiskäskyn jokeen hän kertoo kumonneensa välittömästi, joten ihmiset "eivät kauhean pitkälle ehtineet". Hän sanoi, että harjoituksella oli tarkoitus herätellä ihmisiä.

Päiviö kiistää, että hänellä olisi ollut tarkoitus nöyryyttää ketään. Puheet alaisten siirroista olivat myös humoristisia heittoja.

– Itsellä on paha tapa käyttää mustaa huumoria ja piikittelyä. Se on jäänne vanhasta ja oli aiemmin armeijassa yleisempää. Jälkeenpäin pidän sitä harkitsemattomana.

Nurmeksen kaupunginjohtajasta Asko Saatsista Päiviö sanoo antaneensa harkitsemattoman kommentin Saatsin tietokilpailussa antaman väärän vastauksen vuoksi.

– Sammakko, mikä lähti sillä kohtaa, oli ikävä. Myönnän sen ja olen edelleen pahoillani, että tällaisen kommentin olen suustani päästänyt. Minulla ei ole kykyä arvioida hänen kykyään toimia kaupunginjohtajana.

Päiviö ei osaa täysin selittää menettelyään

Päiviö myönsi myös käyttäneensä vääränlaisia ilmaisuja alaisistaan. Hänen entiset alaisensa kertoivat torstaina, että Päiviö oli nimitellyt henkilökuntaa muun muassa homorunkkareiksi.

– Olen siis käyttänyt tällaista kieltä. Myönnän, että näin on päässyt käymään.

Päiviö sanoi, että on miettinyt puolentoista vuoden ajan harjoituksen aikaisia puheitaan. Hän sanoi, että ei täysin pysty selittämään niitä. Hänen on ollut vaikea tunnistaa omia sanavalintojaan ja toimintaansa.

– Peruskunto oli todella huono ja elin haastavaa elämänvaihetta. Se yhdistettynä alkoholiin oli huono yhdistelmä.

Päiviö katsoo, että oli tuolloin kykenevä johtamaan harjoitusta ja lennostoa, mutta hän joutui kuntokuurille harjoituksen jälkeen. Hän kertoi, että harjoituksen aikaista väsymystä aiheutti myös se, että hän oli kymmenen kiloa nykyistä painavampi ja polvi vihoitteli.

Päiviö: Perättömiä huhuja levitettiin jo Lemmenjoella

Päiviön mukaan harjoituksesta on levitetty perättömiä huhuja jo harjoituksen aikana Lemmenjoella ja myös Karjalan lennostossa Rissalassa. Hän korostaa itse pyrkineensä korjaamaan tapahtumien vaikutuksia.

Päiviö kertoo keskustelleensa asiasta Ilmavoimien komentajan kanssa harjoituksen jälkeen ja tapahtumia puitiin yhdessä osallistujen kanssa.

Päiviön mukaan tilaisuuksia oli useampia. Esitutkinnan valmistumisen jälkeen Päiviö lähetti vielä anteeksipyynnön henkilöstölle.

Reserviläisille lähetettiin kirje ja Päiviö kertoi tavanneensa suurimman osan kutsuvieraista.

Päiviön oman arvion mukaan Nurmeksen kaupunginjohtajaa lukuunottamatta yksikään kutsuvieraista ei ollut kokenut itseään loukatuksi ja sotilaistakin vain kaksi tai kolme.

Ura loppui rikosepäilyihin

Rikosepäilyjen aiheuttama julkisuus on ollut Päiviölle ja hänen lähipiirilleen raskasta. Päiviö siirrettiin komentajan tehtävistä erityistehtäviin.

– Ura loppui siihen ja se on vaikuttanut tulotasoon. Palkanalennusta on tullut pitkälti toista tuhatta euroa kuukaudessa.

Hän arvoi, että menetti palkkatuloja yhteensä noin 10 000 euroa. Päiviö siirtyi reserviin toukokuun alussa. Hän sanoi, että teki omat johtopäätöksensä mahdollisuuksista jatkaa puolustusvoimissa.

– Totesin, että tässä kohtaa minun on syytä väistyä ja sitten tein tämän päätöksen. Olen pahoillani negatiivisesta mainehaitasta, jonka tämä on aiheuttanut Ilmavoimille ja Puolustusvoimille.

Vaatimuksena tuntuva sakkorangaistus ja tuhansien eurojen korvaukset

Hovioikeus kuuli torstaina oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä todistajina neljää Päiviön alaisena toiminutta henkilöä.

He kaikki kertoivat samankaltaisia havaintoja silloisen komentajan kielenkäytöstä ja toiminnasta kolmipäiväisen leirin aikana.

Päiviotä syytetään esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta.

Kihlakunnansyyttäjä Mikko Larkia vaatii Päiviölle tuntuvaa sakkorangistusta, 60–80 päiväsakkoa.

Syyttäjä katsoo, että Päiviö kohteli kertausharjoitukseen osallistuneita nöyryyttävällä tavalla, käytti valtaansa harjoituksen johtajana väärin ja toimi päihtyneenä.

Syyttäjä sanoi loppulausunnossaan, että oikeudenkäynnissä on saatu hyvä kuva siitä, miten Päiviö on harjoituksessa käyttäytynyt.

– Mielenkintoista huomata, kuinka monta todistajaa Päiviöllä itsellään on ollut, ei yhtäkään.

Päiviön avustaja Pentti Laiho katsoi loppulausunnossa, että rikosepäilyistä ja syytteistä aiheutuneen mediamyllytyksen vuoksi Päiviön tuomiota tulisi kohtuullistaa. Hänen mielestään kohtuullinen rangaistus olisi 50–60 päiväsakkoa.

Myös syyttäjä katsoo, että oikeus voisi harkita julkisuuden vaikutusta tuomioon.

Laiho korosti, että Päiviön puheita ei voida pitää esimiesaseman väärinkäyttönä lukunottamatta alaisiin kohdistuneita möläytyksiä ja epäasiallisia nimityksiä.

– Puhe siitä, että katsotaan, ketkä tänne ensi vuonna tulevat, se ei voi olla nöyryyttävää. Sitten on aikamoinen mielensäpahoittaja, jos kaikesta tällaisesta pahoittaa mielensä

Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi vaatii Päiviöltä 3 000 euron kärsimyskorvauksia kunnianloukkauksesta.

Oikeuden puheenjohtaja, hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä arvioi, että päätös asiassa annetaan ennen kesälomia.

Ilmavoimien komentaja hovioikeuteen ensi viikolla

Ensi viikolla hovioikeudessa vastaa syytteisiin Ilmavoimien entinen komentaja Sampo Eskelinen.

Syyttäjä katsoo, että Eskelinen viivytteli alaisensa epäiltyjä rikoksia koskevan esitutkinnan aloittamista. Syyttäjän mukaan Eskelinen on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin kerrotaan saaneen tietoa Lemmenjoen tapahtumista kuukausia ennen esitutkinnan aloittamista.

Valtakunnansyyttäjänvirasto tiedotti perjantaina, että Jarmo Lindbergin toimista aloitetaan esitutkinta keskusrikospoliisin tekemän esiselvityksen perusteella.

Lindberg on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Hän ei kommentoi esitutkinnan alkamista.

Lue myös:

Syyttäjä: Esitutkinta toimitettava Puolustusvoimien komentajaa koskevassa ns. Lemmenjoki-jutussa

Lemmenjoen kertausharjoituksia käsitellään nyt hovioikeudessa – Ex-komentajan ryöpytyksen kohteeksi joutuneet: Haukkui munattomaksi mieheksi ja tyhmäksi nahkapääksi

Karjalan lennoston ex-komentaja kiistää rikokset pääosin – everstin käytöstä Lemmenjoen harjoituksessa aletaan puida oikeudessa torstaina

Karjalan lennoston kohutun Lemmenjoen harjoituksen käsittely alkaa hovioikeudessa toukokuussa

Ilmavoimat puolustaa kohun nostanutta Lemmenjokea: Alkoholia ohjeiden mukaan, diskopallot harjoitusväline ja paikka erityinen

Savon Sanomat: Komentaja poistutti Lemmenjoen harjoituksessa jokeen

Silminnäkijät vaitonaisia välikohtauksesta Ilmavoimien kertausharjoituksessa – SS: Yksi haukutuista oli Nurmeksen kaupunginjohtaja

Syyttäjä: Karjalan lennoston entistä komentajaa ja Ilmavoimien komentajaa epäillään sotilasrikoksista – Ilmavoimien komentaja saa jatkaa toistaiseksi tehtävässään

Esitutkinta Karjalan lennoston entisen komentajan toimista valmistui – epäillään käyttäytyneen sopimattomasti vapaaehtoisessa harjoituksessa Lapissa

Perjantain vastainen yö on ollut monin paikoin harvinainen lumisateiden ja kylmyyden takia.

– Sanoisin, että kun täällä etelässä tuli muutamia hitusia lunta Uudellamaalle, niin se on aika harvinaista. Sen toistuvuus on harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Petteri Pyykkö.

Pyykön mukaan idässä ja Lapissa viime yön kaltaiset lumisateet eivät ole harvinaisia.

– Ei kuitenkaan mikään jokavuotinen ilmiö, mutta ei kovin harvinaistakaan, varsinkaan Lapissa, Pyykkö jatkaa.

Aamun mittausten mukaan eniten lunta on satanut Kainuun pohjoisosissa Puolangan Paljakassa. Siellä lumipeite on syventynyt 24 tunnin aikana noin 13 senttimetriä. Toiseksi eniten lunta on satanut Pohjois-Karjalassa Juuassa, noin kahdeksan senttimetriä.

Lumisade ja kylmyys näkyi myös liikenteessä, kun pelti rytisi monin paikoin Itä-Suomessa. Vakavilta onnettomuuksilta on kuitenkin vältytty. Poliisin mukaan moni osasi ennakoida olosuhteet hyvin, osa saattoi jopa vaihtaa talvirenkaat takaisin alle.

– Ihmiset näyttävät ottaneen erittäin huonon ajokelin huomioon. Joko on jätetty auto kotiin ja valittu julkinen liikenne tai vaihdettu talvirenkaat alle. Tai sitten ajettu varovasti, sekin on hyvä vaihtoehto, kertoo komisario Sami Joutjärvi Itä-Suomen poliisista.

Kelin huonomisen takia Keski-Pohjanmaalla moni pitkälle matkalle lähtenyt autolija on käynyt vaihdattamassa talvirenkaat takaisin.

Länsi-Suomessa lunta ei ole tullut yhtään.

Meteorologi Pyykkö arvioi, että Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan voi vielä kuluvan päivän ja tulevan yön aikana sataa lisää lunta noin kymmenen senttimetriä.

– Rintama siirtyy sitten luoteeseen ja esimerkiksi Oulun seudulle on illaksi odotettavissa tosi huonoa ajokeliä, Pyykkö varoittaa ja kehottaa olemaan todella varovainen liikenteessä.

Aivan etelässä lumisateita enää ei näillä näkymin tule enää.

– Tänään voi vielä päivällä jotain sataa ja hyvin pieni mahdollisuus on, että lauantain ja sunnuntain välisenä yönä jotain tulisi.

Harvinaisen alhaisia ylimpiä päivälämpötiloja luvassa

Lumisateiden lisäksi yö oli kylmä ja päivästä voi paikoin tulla jopa harvinaisen tai poikkeuksellisen kylmä.

Esimerkiksi Helsinkiin on ennustettu tälle päivälle poikkeuksellisen alhaisia lukemia.

– Kylmin ylimmän lämpötilan ennuste on Kaisaniemessä noin neljä astetta. Tänään saatetaan ehkä jopa rikkoa se. Se on aika poikkeuksellista.

Ennätysalhainen lukema mitattiin 1. toukokuuta vuonna 1981, jolloin lämpötila jäi Kaisaniemessä 3,1 asteeseen.

– Sitä tuskin rikotaan, mutta alle neljään asteeseen saatetaan jäädä, jos huonosti käy.

Myös Pohjois-Suomen ylimmät päivälämpötilat ovat jäämässä alhaisiksi. Aamulla ja aamupäivällä Lapissa oli pakkasta monin paikoin kahdesta viiteen astetta.

Jos päivälämämpötila jäisi noihin lukemiin, olisi se sitten poikkeuksellista.

– Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä on nyt pakkasta 2,3 astetta. Siellä poikkeuksellisen raja on 1,7 pakkasastetta, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Petteri Pyykkö toteaa.

Lue lisää:

Kevään kehittymisessä harvinainen täyskäännös – Kainuuseen odotetaan jopa 20 sentin lumikerrosta

Keskipohjalaisteillä ulosajoja – rengasrumba käynnistyi uudelleen

Pelti rytissyt ympäri Itä-Suomea, vakavilta vammoilta vältytty: "Ihmiset näyttävät ottaneen erittäin huonon ajokelin huomioon"

Kevät keikkuen etenee – katso kuvia Ylen kevätseurannan sivuilta ja lähetä omasi

Lisää säästä Ylen sääsivuilta