Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Agnico Eagle Finland Oy:lle ympäristöluvan Kittilän kaivokselle suunnitellun uuden rikastushiekka-altaan rakentamiselle ja toiminnalle. Samalla on hyväksytty päivitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.
Lisäksi aluehallintovirasto on kaivosyhtiön pyynnöstä määrännyt, että toiminta voidaan aloittaa, vaikka viraston päätöksestä valitettaisiin.
Päätöksen mukaan uusi NP4 -allas rakennetaan olemassa olevan NP3-altaan ja Pikku Rouravaaran pohjoispuolelle kaivosalueen laajennuksen sisälle. Sen pinta-ala on valmistuessaan noin 175 hehtaaria. Allas on kooltaan siis saman kokoinen kuin 212 Rovaniemen keskuskenttää.
Altaaseen mahtuu rikastushiekkaa sen verran, että sen on laskettu riittävän kaivoksen toiminta-ajan loppuun saakka eli vuoteen 2035 asti.
Rakennustyöt kestävät useamman vuoden
Kaivosyhtiö aikoo rakentaa altaan useamman vuoden aikana. Altaan ja patojen tiivistysmateriaalina käytetään moreenista ja keinotekoista eristeestä muodostuvaa yhdistelmärakennetta.
Uuden rikastushiekka-altaan rakentamisvaiheen aikana muodostuvat kiintoainepitoiset vedet on määrätty johdettavaksi käsittelyyn. Aluehallintoviraston mukaan käsittelyn jälkeen vesiin johdettavat päästöt eivät sanottavasti lisää Seurujokeen kohdistuvaa kuormitusta.
Kaivoksen nykyinen NP3-allas on täyttymässä vuoteen 2021 mennessä.
Aluehallintovirasto on samalla hyväksynyt päivitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sekä kiviaineksen hallintasuunnitelman ja muuttanut niiden takia Kittilän kaivoksen lainvoimaisen ympäristö- ja vesitalousluvan eräitä määräyksiä. Sivukivialueen vakuutta on nostettu siten, että sen kokonaissumma on noin 8 miljoonaa euroa.
Aluehallintoviraston päätös on nähtävillä 17. toukokuuta saakka Kittilän kunnanvirastossa. Lupa löytyy myös viraston verkkosivuilta. Päätöksestä voi valittaa 17. toukokuuta saakka.
Kittilän kunta on päättänyt maksaa sovintosopimuksen mukaisen korvauksen entiselle kunnanjohtajalle Anna Mäkelälle. Kunta maksaa Mäkelälle 140 828 euroa. Summassa on mukana virkasuhteen päättymisen johdosta maksettava korvaus 119 664 euroa, loput summasta on korvausta Mäkelän asiamiehen käyttämisestä aiheutuneista kuluista.
Kittilän kunnanhallitus päätti asiasta tiistaina äänestyksen jälkeen. Kaksi Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän päättäjää olisi halunnut lisäksi periaatepäätöksen siitä, että mikäli irtisanomisjupakasta syytetyt päättäjät saavat tuomiot tahallisista rikoksista, kunnan pitäisi periä tuomituilta Mäkelälle maksetut korvaukset. Esitys hävisi äänin 5–2.
Lapin käräjäoikeus antanee ratkaisunsa Kittilän syytteessä olevien kuntapäättäjien jutussa 28. kesäkuuta.
Sovintosopimus Kittilän kunnan ja entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän välille sai lainvoiman vajaa kuukausi sitten, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi sovintosopimuksesta tehdyn valituksen. Kittilän kunnanvaltuusto irtisanoi Mäkelän kunnanjohtajan virasta lähes 4,5 vuotta sitten. Potkut todettiin myöhemmin laittomiksi.
Levin Matkailu Oy uudistaa välittämiensä lomahuoneistojen turvallisuussuunnitelmat. Taustalla on viime viikolla Levillä tapahtunut mökkipalo, jossa kuoli kolme ihmistä.
Vaikka tulipalon kohteena ollut mökki Isorakassa ei ollut Levin Matkailun välittämä, yhtiö lupaa edistää lomalaisten turvallisuutta matkailualueella.
Heti pääsiäisen jälkeen Levin Matkailun edustajat tapaavat alueen lomahuoneistojen huolitsijat turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Toukokuussa vastaavat keskusteltu käydään mökkien ja lomahuoneistojen omistajien kanssa.
Levin Matkailu tekee kohteisiin uudet laatu- ja turvallisuusluokitukset ensi kesänä. Lisäksi yhtiö ottaa käyttöön mobiilipalveluna toimivan digitaalisen lomahuoneistokansion, josta löytyvät muun muassa asuntojen turvallisuusohjeet.
– Tulemme myös esittämään, että mökkien siivoaminen sesonkien aikaan tulee tapahtua huolitsijoiden toimesta. Haluamme taata, että mökki on aina uutta lomalaista varten kunnossa eli se on siivottu ja huolehdittu kuntoon ammattilaisten toimesta, Levin Matkailu Oy:n vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari sanoo tiedotteessa.
Luvassa on aurinkoinen ja harvinaisen lämmin pääsiäinen, ennustaa Ylen meteorologi Anne Borgström. Parhaista ulkoilusäistä päästään pyhien aikana nauttimaan maan etelä- ja keskiosissa, missä aurinko paistaa useana päivänä pilvettömältä taivaalta.
Kesäisistä lämpötiloista ei kuitenkaan vielä päästä nauttimaan.
– Lauantaina voi olla pieni mahdollisuus, että 20 astetta menee rikki. Sanoisin kuitenkin, että se menee ensi viikkoon.
Vaikka pääsiäistä vietetään tänä vuonna myöhäisenä ajankohtana, on sää myös vuodenaikaan nähden tavanomaista lämpimämpi. Maa on monin paikoin myös kuiva.
– Vaikka metsässä on lunta eikä varoituskartalla ole mainintaa ruohikkopalovaarasta, niin tulen kanssa kannattaa olla hyvin varovainen, Borgström muistuttaa.
Pohjoisimmassa Suomessa tällaista vaaraa ei vielä ole, sillä lumi peittää vielä maata. Esimerkiksi Kittilässä oli perjantaina aamulla vielä 84 senttimetriä lunta.
Lapissa sateita ja räntää
Torstaina on mitattu kevään lämpimimpiä lämpötiloja. Perjantaina sää on hieman viileämpi ja pilvisyys lisääntyy jonkin verran, kertoo Borgström. Länsi-Lapissa voi sataa iltapäivästä alkaen räntää.
Lauantaina sateet kuitenkin väistyvät itään ja pohjoisessa päästään viettämään pääsiäisen lämpimintä päivää. Lapissa voidaan päästä 15 asteeseen ja etelässäkin sen yläpuolelle. Maan itäosissa lauantai on viileämpi, lämpötila jää monin paikoin 10 asteeseen.
Sunnuntaina pohjoisessa saadaan sadekuuroja ja tuulta. Etelässä sen sijaan on edelleen lämmintä ja melko aurinkoista.
Borgströmin mukaan sää lämpenee myös Lapissa tiistaina, jolloin koko maassa on aurinkoista. Lämpötila alkaa myös lähestymään 20 astetta maan etelä- ja keskiosissa.
Yle tarjoaa varaslähdön pääsiäisen ulkoilukeleihin torstaina iltapäivällä. Tule mukaan kävelylle taimenpuron varrelle Helsingin Longinojalle. Voit seurata lähetystä Longinojalta täältä.
– Tämä on antanut mahdollisuuden niillekin lapsille, joiden vanhemmat eivät pääse kuljettamaan lapsia harrastuksiin, tai jotka ovat etäällä kaikista harrastuksista. Tämä on mahdollistanut kaikille lapsille tasapuolisesti liikuntaharrastuksen, mikä on lapsille tärkeää, rovaniemeläinen isä Ossi Saniola kertoo
Valtakunnallisesti toimiva Wau ry on järjestänyt lasten liikuntakerhoja lähellä lapsia, mahdollisuuksien mukaan koulujen liikuntasaleissa tai ulkoliikuntapaikoilla. Kerhoja on järjestetty iltapäivien lisäksi myös aamuisin. Tämä on ollut Saniolan mukaan hyvä.
– Monesti on niin, että lapsi jää yksin kotiin odottamaan koulun alkua. Tämä on paljon parempi, kun saa olla täällä ohjatussa, ammattimaisesti vedetyssä kivassa harrastuksessa, Saniola sanoo.
Rahoittaja lopetti tukemisen
Kiirastorstaina nämä ilmaiset liikuntakerhot loppuivat tuhansilta lapsilta eri puolella Suomea WAU ry:n konkurssin vuoksi. Toiminta loppui, koska useampi merkittävä rahoittaja lopetti yhdistyksen tukemisen kesken rahoituskauden.
Uusia rahoituslähteitä ei löydetty joten WAU ry jätti konkurssihakemuksen huhtikuun alussa.
Yhdistys on vuosien aikana järjestänyt liikuntakerhoja lapsille ja nuorille yli 40 paikkakunnalla eri puolella Suomea.
– WAU ajetaan koko valtakunnassa alas. Sen vuoksi noin 10 000 lapselta lähtee viikottainen ilmainen harrastus alta pois, Tuomas Kosunen kertoo.
Rovaniemellä mukana 500 lasta
Rovaniemen Koskenkylän koulun liikuntasaliin on kerääntynyt keskiviikkoisin koulun oppilaita pelaamaan erilaisia pallopelejä. Ilmassa oli tällä viikolla pientä haikeutta, koska lapsilla oli viimeinen Wau ry:n järjestämä liikuntakerho.
Rovaniemellä kuuden ohjaajan voimin järjestettyihin kerhoihin on osallistunut noin 500 lasta viikottain.
– Meillä on ollut täällä kerhoja 32 viikkotuntia, eli 32 kertaa olemme käyneet eri kouluilla pitkin Rovaniemeä liikuttamassa lapsia. Osa kerhoista on aamuisin, osa iltapäivisin ja osa kerhoista on järjestetty keskellä päivää, kertoo Wau ry:n liikuntakoordinaattori Tuomas Kosunen.
Kosunen ehti omien laskujensa mukaan toimia WAU ry:ssä kahdeksan vuotta, kahdeksan kuukautta ja 18 päivää.
Ilmainen lämppäri ennen koulupäivää
Koskenkylän koulua käyvä Saga Saniola on käynyt nimenomaan WAU:n aamukerhoissa aktiivisesti.
– Mä tykkään kun täällä saa liikkua paljon. Siinä menee aamu kivasti, Saga Saniola kertoo.
Koulukaveri Ville Laurila on kerhoista samaa mieltä.
- Ne ovat tosi kivoja ja sitten siellä saa periaatteessa ilmaisen aamulämppärin, Laurila sanoo.
Sääkartat näyttävät varsin lupaavilta ainakin, jos pitää auringonpaisteesta. Korkeapaine vahvistuu Suomen yllä pääsiäisen jälkeen entisestään.
Ensi viikko on ennusteen mukaan todella lämmin ja aurinkoinen, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.
Lämpötilat ovat pääsiäisen pyhinä etelässä ja maan keskiosassa korkeimmillaan 15 asteessa. Pohjoisessa lämpötila on kymmenen asteen vaiheilla. Lämpötilat ovat viisi astetta keskimääräistä korkeampia.
Yle
Kevään lämpöennätys meni aiemmin tällä viikolla rikki Kemiönsaaressa, jossa mitattiin 19,3 astetta lämmintä.
– Lämpöennätys ei mene rikki pääsiäisen aikana, mutta ensi viikolla ehkä.
Sateita ei juuri näköpiirissä ole. Huomenna sunnuntaina kapea sadealue liikkuu Lapin yli ja voi myöhemmin päivällä liikkua maan keskivaiheille. Kotakorven mukaan sateet jäävät kuitenkin vähäisiksi. Myös maanantaina pohjoisessa liikkuu sateita.
Tiistaina sää lämpenee entisestään. Kotakorven mukaan sää on aurinkoista ainakin torstaihin asti. Lämpötilat ovat 15 asteen tuntumassa. Myös 20 astetta voidaan paikoin hätyytellä.
– Ainakin tiistaina päästään lähemmäs 20 astetta kuin 15 astetta, muotoilee Kotakorpi.
Viikon aikana myös yöt lämpenevät. Pakkasta on öisin ensi viikolla lähinnä enää Lapissa. Lämpenevät yöt edesauttavat myös lumien sulamista. Lapissa lunta on vielä yli puoli metriä ja paikoin idässä ja maan keskiosassa useita kymmeniä senttejä.
Lapin matkailun talvisesonki päättyy vappuna ja alkaa vuoden hiljaisin aika. Toukokuussa ei ole lunta eikä oikein mitään muutakaan.
Mutta enää Ylläksen alue ei hiljene koko kesäkaudeksi. Tunturin valtaavat maastopyöräilijät, joille on jo kaikkiaan tuhat kilometriä poljettavaa. Talvikaudellakin pyöräilijöille pidetään yllä sadan kilometrin reittiverkostoa.
Miten pyörät haastoivat sukset?
Hiihtäminen ei houkuta nuoria
Ylläksen matkailuyhdistys alkoi kehittää pyöräilyä ja etenkin talvipyöräilyä vuonna 2015.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimuksen mukaan varsinkin talvisin matkailijoiden keski-ikä oli melko korkea. Puistoon pääsi lähinnä vain maastohiihtäen, mutta etenkään nuoret eivät enää välttämättä innostu hiihtämisestä.
Kuin tilauksesta markkinoille tulivat fatbiket eli läskipyörät. Matkailuyhdistys löi paikallisten pyöräilijöiden kanssa hynttyyt yhteen ja konsultoi Suomen latua.
Ylläksellä on pyöriäilijöille sata kilometriä talvireittejä ja tuhat kilometriä kesäreittejä.Yle
Aluksi hommaa edistettiin talkoovoimin ja rakkaudesta lajiin, muistelee Ylläksen Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Ylipiessa.
Läskipyörien suosio vauhditti suunnitelmia, koska leveällä renkaalla on helppo ajaa lumella. Kesällä iso rengas puolestaan toimii myös pehmeämmässä maastossa ja juurakkoisilla poluilla. Sama väline toimii siis kesät talvet eikä tarvitse olla valmiiksi hyvä pyöräilijä saadakseen kunnon tuntuman lajiin.
Ylipiessan mukaan voi puhua jo buumista.
– Meillä on noin 300 pyörää vuokrattavana ja pyörät ovat menossa käytännössä päivittäin niin, että vuokraamot joutuvat jo lisäämään kapasiteettia. Pyöräilijöitä näkyy sekä katukuvassa että reiteillä ja latukahvioissa runsaasti.
Huoltoreiteistä monipuoliseksi reittiverkostoksi
Talvireitit on suunniteltu pyöräilijöitä ajatellen niin, että ne ovat mielekkään mutkaisia rengaslenkkejä. Korkeuseroja löytyy jos niitä kaipaa ja reiteillä saa myös kävellä.
Reittihuoltoa tekevä Timo Veijalainen on ollut mukana kehittämässä alueen pyöräverkostoa.
Alkuun pyöräreitit hyödynsivät olemassaolevia huoltoreittejä, joita pitkin hoidettiin latukahviloiden ja muiden taukopaikkojen tarpeita.
– Nykyään on erilaisia vaihtoehtoja, on tunturin kiertävää reittiä ja lähireittejä. Ja sehän tekee tästä reitistä niin äärimmäisen monipuolisen.
Timo Veijalainen huoltaa pyöräreittejä talvisin ja pyöräilee itsekin ahkerasti.Yle
Kesällä saa pyöräillä lähes kaikilla reiteillä
Kesällä reittejä ei tarvitse erikseen huoltaa, vaan pyöräillä voi olemassaolevia polkuja pitkin.
Kaikki kesäreitit avautuivat pyöräilyyn vuonna 2017, mikä osaltaan vaikutti Ylläksen kehittymiseen ympärivuotiseksi maastopyöräilykohteeksi.
Timo Veijalaisen mielestä upeimmat paikat kesäpyöräilyyn löytyvät kansallispuiston pohjoisemmasta osasta.
– Klassikko on mennä Hetta-Pallas-reitille ja sieltä puolivälistä Pahakurun alueelle, jossa on ihan superhienoa polkua. Se soveltuu monentasoiselle polkijalle, kunhan jaksaa ensin nousta sinne tunturiin.
Pyöräily kuluttaa luontoa jopa vähemmän kuin kävely
Pyöräily on myös luontoystävällinen harrastus. Vastoin monen luuloa maastopyöräily ei Timo Veijalaisen mukaan edes kuluta polkuja.
– Jos verrataan kulutusta ja eroosiota poluilla, niin pyöräilijä on siinä mielessä ihan ihannetapaus. Pyöräilijä pysyy yhdellä polulla toisin kuin kävellen vaeltavat, joiden reitit tahtovat levitä vähän joka suuntaan. Se aiheuttaa kulumista aika laajastikin.
Pyöräilijöiden ja kävelijöiden kohtaamiset samoilla poluilla voivat joskus aiheuttaa närää.
Mutta ei täällä, vakuuttaa Veijalainen.
– Kahden vuoden kokemuksella sanoisin, että kaikki kohtaamiset ovat menneet äärimmäisen hienosti. Mahdollisuudet liikkumiseen ovat kasvaneet, joten ei siellä semmosta yrmynaamaa tule vastaan. Aina jompi kumpi väistää.
Juristi Anne Nuorgam on valittu YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtajaksi. Nuorgam on oikeustieteiden maisteri ja saamelaiskäräjien jäsen. Hänet on nimitetty pysyvän foorumin asiantuntijajäseneksi arktisten alkuperäiskansojen, inuittien ja saamelaisten alueelta.
Saamelaiskäräjien tiedotteessa kerrotaan, että Nuorgam haluaa puheenjohtajuuskaudellaan vahvistaa alkuperäiskansojen roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa ja alkuperäiskansoihin liittyvien konfliktien ratkaisussa.
Maaliskuussa Nuorgam voitti yhdessä kolmen muun saamelaisen kanssa saamelaisten kalastusasiaa koskevan kiistan Lapin käräjäoikeudessa.
YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi (UNFPII) antaa suosituksia alkuperäiskansojen oikeuksien toteuttamisesta.
Brittimatkailijat ovat pitäneet Rovaniemen matkailuryhmien kärkipaikkaa hallussaan 1980-luvulta saakka. Heitä vierailee kaupungissa 30 000-40 000 joka vuosi.
Lapille ja Rovaniemelle brittimatkailijoiden saapuminen marraskuun lopulla avaa yli kuukauden kestävän joulun huippusesongin. Britit ovat joulumatkailun ensimmäinen, ja edelleen myös tärkein yksittäinen kansallisuusryhmä.
Lappilaisten onneksi riippuvuus briteistä on viime vuosina hieman vähentynyt ja rinnalle on noussut myös muita kansallisuuksia. Se on vähentänyt alan suhdanneriskiä mahdollisen sopimuksettoman brexitin varalta.
Tästä huolimatta Britannian repivä ja pitkittyvä eroprosessi EU:sta näkyy jo varaustilastoissa.
Se "toinen" ulkomaanmatka
Brexit vähentää brittien ulkomaanmatkailua, sillä punnan arvo suhteessa euroon on laskenut ja lomamatkojen hinnat nousevat.
Euroopan matkailukomissio ETC arvioi, että brittien ulkomaanmatkailu laskisi 10 prosenttia viime vuodesta, jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta. Lapissa lasku voi olla tätä suurempi, sillä Lappi on briteille se "toinen ulkomaanmatka", perinteisen etelänmatkan jälkeen.
Jos siis matkailusta pihistetään, tapahtuu se todennäköisimmin juuri Lapin matkoista.
Lapland Hotels -ketjun toimitusjohtaja Ari VuorentaustaJarmo Honkanen / Yle
Lapin suurimman hotelliketjun, Lapland hotelsin toimitusjohtajan Ari Vuorentaustan mukaan brittien lapinmatkojen myynti on tällä hetkellä noin 10-20 prosenttia jäljessä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
– Mitä pitempään tämä epävarmuus jatkuu, sen pahemmaksi tilanne muuttuu, Vuorentausta sanoo.
Brexitin todelliset vaikutukset alkavat näkyä vasta vuoden tai kahden viipeellä, kun poistuminen Euroopan sisämarkkinoilta alkaa näkyä Britannian taloudessa ja mahdollisesti punnan kurssissa.
"Kaikki on neuvoteltava uudelleen"
Epävarmuutta lisää myös lentoliikenteen tulevaisuus. Euroopan unionin tekemät sopimukset eivät Brexitin jälkeen enää päde.
– Kaikki on neuvoteltava uudelleen. En tiedä, onko valmistelevaa työtä jo tehty. Toivottavasti sitä joku ainakin valmistelee tällä hetkellä, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki sanoo.
Vuorentausta mukaan hallittu ero EU:stä olisi ehdottomasti paras ratkaisu. Se kurittaisi mahdollisimman vähän Iso-Britannian taloutta ja vapaalle liikkuvuudelle tulisi mahdollisimman vähän esteitä.
– Mitä nopeammin tämä asia saadaan ratkaistua, sen parempi. Epävarmuus on pahinta.
Britannia siirtyy 30 vuotta ajassa taaksepäin
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki pelkää, että kaikista eurooppalaisista sopimuksista irtautuminen on Britannialle kova urakka, ja seuraukset arvaamattomat.
– Britannia siirtyy hetkellisesti 30 vuotta ajassa taaksepäin. Harvalla nykyisistä päättäjistä on siitä ajasta kokemusta, Rautajoki sanoo.
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki.Tapio Räihä / Yle
Kauanko Britannialla kestää rakentaa sisämarkkinoista eroamisen jälkeinen infrastruktuuri, byrokratia ja järjestelmät, kymmenien vuosien tauon jälkeen, kun kaikki on harmonisoitu EU:n kanssa?
– Väittäisin, että kaupassa kaikki hidastuu. Esimerkiksi kaikki vientiasiakirjat, joita kauppakamareissa käsitellään, tapahtuu nykyään digitaalisesti. Todennäköisesti Britanniassa eivät ole omat järjestelmät vielä valmiina, joten todennäköisesti siirrytään takaisin paperiin. Rautajoki sanoo.
– Kyllä se on aikamoinen hämminki, mitä tämä aiheuttaa Britanniassa. Se heijastuu koko Euroopan talouskehitykseen ja suunta on valitettavasti alaspäin, Rautajoki sanoo, ja toivoo, että brexit peruuntuisi.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Kittilän kunnan teknisen lautakunnan päätöksen yhdyskuntainsinöörin valinnasta. Oikeus kumosi siten päätökset, jotka tehtiin ensin syyskuussa 2017 ja uudelleen heinäkuussa 2018, kun edellisellä kierroksella valitut kaksi henkilöä peruivat tulonsa.
Hallinto-oikeus katsoi, että lautakunta ei ole perustellut millään tavalla päätöstään sivuuttaa kummassakin valintatilanteessa vs. yhdyskuntainsinöörinä työskennellyt Pentti Kangas. Lautakunnan esittelijä Lauri Kurula esitti useassa kokouksessa toimeen pätevimpänä hakijana Kangasta, mutta joka kerta lautakunnan jäsenet muuttivat päätöstä joksikin muuksi kuin Kankaaksi.
Tekninen lautakunta ei perustellut sitä, miten toimeen valitut hakijat olisivat pätevämpiä kuin Levin Vesihuolto Oy:n toimitusjohtajanakin toiminut Kangas.
Kittilän kunta ei toimittanut teknisen lautakunnan päätösten perusteluja edes hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden mukaan kunta perusteli asiaa vain siten, että kuntien lautakunnat eivät ole sidottuja esittelijän esitykseen.
Tekninen johtaja: Kankaalta poistettiin vuosien työkokemus
Teknisen lautakunnan päätöksistä on jätetty useita eriäviä mielipiteitä vuosina 2017 ja 2018. Esimerkiksi Kittilän tekninen johtaja Lauri Kurula moitti lautakunnan päätöstä siitä, että vuonna 2018 ansiovertailusta oli jätetty pois vesi- ja jätehuolto.
Kurulan mukaan Pentti Kankaalta poistui vertailussa yli 10 vuotta työkokemusta sillä, että lautakunta päätti korostaa työkokemusta infra-alalla ja kunnossapidossa. Kurula sanoo, että siten luotiin hakua varten oma "eniten eduksi katsottavan työkokemuksen" kategoria, jotta Kangas voitiin syrjäyttää.
Teknisen lautakunnan jäsen Outi Marttila (kesk.) puolestaan moittii Kittilän entistä vs. kunnanjohtajaa Sanna Ylinampaa siitä, että hän on viivyttänyt Kankaan oikaisupyynnön käsittelyä. Syksyllä 2018 tehty oikaisuvaatimus käsiteltiin lautakunnassa vasta helmikuussa 2019.
Oikeus: Päättäjät eivät olleet jääviä
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi yhden keskeisen perustelun Pentti Kankaan valituksesta. Kankaan mukaan hänen työsuhteestaan oli päättämässä kolme jääviä henkilöä sen vuoksi, että he olivat epäiltyinä virkarikoksesta entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän laittoman erottamisen vuoksi.
Kangas on ollut puolustamassa Anna Mäkelää. Kankaan tarkoittama kolmikko on sittemmin saanut syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, ja heidät on pidätetty luottamustoimistaan oikeudenkäyntien ajaksi.
Hallinto-oikeuden mukaan tästä asetelmasta ei kuitenkaan sinänsä seuraa, että syytteitä saaneet kuntapäättäjät olisivat olleet esteellisiä käsittelemään asiaa teknisessä lautakunnassa – siitä huolimatta, että päätös vaikutti Kankaan asemaan.
Pentti Kangas sanoo Ylelle harkitsevansa vielä, hakeeko hän korvauksia työsyrjinnästä, jos hallinto-oikeuden päätös saa lainvoiman. Kankaan kohtelusta on tehty myös tutkintapyyntö poliisille.
Olen odottanut joutsenia. Pitäisi soittaa Kaaron Janille. Nuo lauseet eivät liity mitenkään toisiinsa. Kaikki lauseet liittyvät toisiinsa.
Jo maaliskuussa vartoilin joutsenia. Kun huhtikuu nytkytti jo melkein puolta väliä, kurkin tuon tuostakin ikkunaan. Mikä niitä pidätti? Mikseivät ne tule?
Yhden ainoan kerran olin kuullut öisen tiedustelijan kaihoisat huhuilut Tornionväylän yllä. Kai se totesi, ettei kannattanut vielä jäädä. Täällä olisi joutunut syömään pelkkää lunta.
Luin tekstin monta kertaa enkä ymmärtänyt sitä.
En tunne toimittaja Jani Kaaroa, en ole koskaan tyyppiä nähnytkään, mutta olen lukenut hänen tekstejään. Viime aikoina Kaaro on päässyt uudelle tasolle. Rapportissa julkaistu Pieni essee tiivistymisestä tasapainoilee sillä pelottavalla kielekkeellä, jossa kaikki kaunis aina tapahtuu. Luin tekstin monta kertaa enkä ymmärtänyt sitä. Hyväksyn sen, sillä parhaita ei tarvitse puhkiymmärtää. Kun ollaan tarpeeksi syvällä, logiikka väistää asian alta ja päästään kiinni kieleen, tunnekieleen. Ihmisen mieleen. Kaikkein pysäyttävimmissä teksteissä on kyse sen herättämistä kuvista ja tunteista eikä tarinasta.
Minulle on sanottu: ”kirjoitat niin ymmärrettävästi.” Siitä voi johtaa ajatuksen, että kirjoittaminen olisi ajatusten järjestämistä loogiseen muotoonsa. Mutta eihän se sitä ole, ja siksi tuo kehu kuulostaa päivä päivältä enemmän moitteelta. Jos kirjoitan loogisesti, en osaa vielä niin kuin Kaaron Jani tai Kuoppalan Mikko, se räpäyttelijä.
Jos kirjoittaa täysin ymmärrettävästi, ei ole vielä päässyt ajatuksiinsa rehellisesti käsiksi. Sillä ajatukset ovat kaikkea muuta kuin jäsenneltyjä. Ne ovat poukkoilevia, irrallisia ja rumia. Ne luiruvat mustassa mudassa ja suloisissa unelmissa yhtä aikaa. Ja silloin, kun kaunis ja tyly ovat yhdessä esillä, kun sielun taivas köyrii mielen helvettiä estoitta, syntyy lauluja, proosaa ja runoja – tiivistymiä, joilla on merkitystä.
Jos joskus soittaisin Kaarolle, haluaisin sanoa, että kaikki me olemme rikki. Meidät on sirpaleista rakennettu.
Kaikki liittyy kaikkeen. Tuonelan valkolintu ja puhelu Jani Kaarolle. Puhelu jota tuskin tulee. Uudet avaukset, kuten soitto tuntemattomalle, ne ovat niin vaikeita aloittaa. Ja mitä hänelle edes sanoisin? Sanoisinko, terve tässä Pekka. Kysyisinkö, mitä kuuluu. Vastaisiko hän, mitä se sinulle kuuluu. Jos uskaltaisin, kysyisin voiko lapsesi jo paremmin. Olethan itse kunnossa, vaikka mietit niin usein kuolemaa?
Vanhan säilyttäminen on helpompaa. Muuttomatkaltaan palaava joutsen on sitä vanhaa, tottumusta. Se on vuoden kierto, luonnon todistusta, elämän paluu. Kai joutsenessa on jotain pyhää, vaikka ensimmäisenä olin esittämässä niiden lahtaamista. Eipä siinä, voisin tappaa joutsenen vieläkin surua tuntematta. Jos kanta kestää, ei muuta kuin pataan. Pitäähän ihmisen syödä, totean ja ymmärrän, että pitää lukea vielä paljon ja laveasti ennen kuin lestadiolaiskeskustalainen luontosuhteeni murtuu.
Joutsenia odotellessa mietin, mitä jos ne eivät enää palaisikaan. Mitä jos tulisi hiljainen kevät, ikimykkä Väylä. Tottuisiko siihen ikinä? Vai kävisikö joutsenen kanssa niin kuin metsiemme, vesiemme ja jumaliemme kanssa, että unohdimme, mitä meillä kerran oli. Tottuisimmeko me? Ajattelisimmeko kohta, että näinhän se on aina ollut.
Kaaro kirjoittaa esseessään, että isän juopottelu myrkytti hänet. ”Menin jollain tavalla rikki”, hän toteaa. Jos joskus soittaisin Kaarolle, haluaisin sanoa, että kaikki me olemme rikki. Meidät on sirpaleista rakennettu. Olemme tuhannen pillun päreinä, märkiä rättejä asfaltissa, jyrän alle jääneitä, ja sieltä nousseita. Me kannamme mukanamme surut ja kuolemat, petolliset ihmiset, pettymykset, sukutragediat. Kaiken me kannamme.
Kaverini Mikko murahti kerran, ettei kukaan selviä lapsuudestaan ilman traumoja. Ei pidäkään selvitä. Vain robotti rakennetaan virheettömistä osista.
Kaaro kirjoittaa pitäneensä lapsena metsää turvapaikkanaan. Minä pidän vieläkin, enkä lapsena tiennyt turvallisempaa paikkaa kuin iltapimeä metsä. Kuka minut sieltä voisi löytää?
Kesäisin minulla on tapana kävellä halki pystyyn unohtuneen metsänsirpaleen, joka rajautuu kahta puolta suohon ja päättyy soiseen lampeen. Alkukesästä siellä voi nähdä laulujoutsenen pesällään. Jos naaras huomaa tulijan, se liukuu alas veteen ja ui pounujen suojassa pois kummultaan. Sillä ei ole mitään muuta mielessään kuin suojella elämää.
Minun pitäisi tosiaan soittaa Kaaron Janille. Haluaisin kertoa hänelle joutsenista.
Pekka Juntti
Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja.
Lämmin sää ja vähäluminen talvi ovat pakottaneet monet laskettelukeskukset sulkemaan tavallista aiemmin. Muonion Oloksella 36 vuotta työskennellyt rinnekoneenkuljettaja ei muista, että hänen urallaan olisi koskaan ollut näin vähälumista talvea ja kevättä.
– Rinteiden lumitilanne on jopa kaksi viikkoa tavanomaista edellä, kertoo Oloksen rinnepäällikkö Markus Pietikäinen.
– Vielä viime viikon torstaina Oloksella näytti, että rinteet ovat laskukunnossa vielä viikkoja, mutta viikossa tapahtui massiivinen muutos, Pietikäinen toteaa.
Rinnekeskuksista kiinni ovat jo Ounasvaara Rovaniemellä, Luosto Sodankylässä ja Pallas Muoniossa. Oloksen rinteet suljetaan perjantaina.
Yöpakkaset pelastaisivat rinteet
Kolarin Ylläksellä on tarkoitus laskea vappuun saakka. Jos yöpakkasia ei pian tule, tavoite on vaikea saavuttaa. Rinteet ovat hyvin lumetettuja ja tarkkaan rajattuja, sillä laskualueiden ulkopuolella ei juuri lunta enää ole.
Kittilässä Levillä latukoneet tekevät työtä yötäpäivää, jotta rinteet ja yhdysväylät pysyisivät laskukunnossa. Silti sielläkin joudutaan joka päivä sulkemaan rinteitä. Laskettelua on kuitenkin tarkoitus jatkaa aina 5.5. saakka.
- Etelärinne, Etumäki ja Taalojärvi ovat sellaisia rinteitä, jotka pystymme pitämään auki loppuun saakka, arvioi Levin rinnepäällikkö Hannu Mäkitalo.
Myöskään Mäkitalo ei muista tällaista kevättä.
– Talvikin oli erikoinen, kun lunta ei tullut. Helmikuussakin lunta oli vain puolimetriä, muistelee Mäkitalo.
Lisäksi tuulinen sää on lisännyt haasteita. Tuuli on kuljettanut irtonaista, kuivaa lunta ja hionut lumikiteet pyöreiksi, joka tekee siitä todella huonon laskettelurinnettä ajatellen, sillä kiteet eivät tartu toisiinsa.
– Rinne on kuin pieniä herneitä täynnä, kuvailee Mäkitalo.
Saariselkä on auki äitienpäivään
Saariselällä on tavoitteena lasketella äitienpäivään saakka. Saariselällä suurin osa rinteistä on vielä auki ja jos ennustetut yöpakkaset toteutuvat viikonloppuna, pysyvätkin rinteet auki suunnitellusti.
– Meille tuli lunta aiemmin ja enemmän kuin Leville ja Ylläkselle, selittää Ida Katajamaa Saariselkä Ski & Sport Resort Oy:stä.
Lauha syksy ja vähäluminen talvi ovat nostaneet myös laskettelurinteiden ylläpitokustannuksia. Esimerkiksi lumen tekeminen alkutalven huonoilla pakkasilla oli kallista verrattuna kovilla pakkasilla saatavaan tekolumimäärään.
– Kyllä tänä vuonna on tehty huomattavasti enemmän työtä sen eteen, että saadaan arki pyörimään, sanoo Markus Pietikäinen.
Vanhusten hoivakotien valvontavastuussa olevat kunnat voivat joskus saada tiedon hoitoon liittyvien ongelmien laajuudesta viiveellä.
Jos esimerkiksi vanhuksen omainen ilmoittaa huomioistaan suoraan ylemmälle valvontaviranomaiselle, tätä ei automaattisesti kerrotakaan heti kunnalle. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira saattaa laittaa vasta tarkastusraporttinsa kunnalle tiedoksi.
– Jos ilmoitusta selvitetään esimerkiksi kanteluna, laitemme selvityspyynnön kuntaan ja palveluntuottajalle. Jos teemme tarkastuskäyntiä, niin välttämättä kunnalle ei siitä ilmoiteta. Riippuu siitä, mitä asia koskee, ylitarkastaja Mervi Tiri Valvirasta kertoo.
Räikeistä ja vakavista puutteista ilmoitetaan Tirin mukaan heti.
Omavalvontaan luotetaan paljon
Joskus voi siis tulla tilanne, ettei kunnalla aina olekaan tietoa ilmoitusten todellisesta määrästä ja siten ongelmien mittakaavasta. Esimerkiksi Ranualla ei ollut aivan alkuvuodesta tietoa siitä, että paikkakunalla sijaitsevasta Attendon hoitokodista oli tehty useampia ilmoituksia aluehallintovirastoon.
Kuntien valvonnan taso vaihtelee ja kaikki eivät tee vuosittaista virallista tarkastusta vanhusten hoivakoteihin. Aluehallintovirastot ovat suositelleet tarkastuskäytäntöä, jossa ainakin yksityiset hoivakodit tarkastettaisiin kerran vuodessa.
Tietoa saatetaan sen sijaan hankkia palavereissa sekä puhelin- ja sähköpostiviestinnällä. Palautetta tulee henkilöstöltä ja omaisilta.
Jos huomautuksia tulee, tehdään tarkastuksia. Kunta saattaa luottaa siihen, että hoivakodin omavalvonta toimii.
– Sekä kuntien että palveluntuottajien omavalvonnassa on parantamisen varaa, Mervi Tiri kuitenkin sanoo.
Saharan hiekkaa on levinnyt yläilmakehään, usean kilometrin korkeuteen hiekkamyrskyn yhteydessä, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström. Hänen mukaansa Saharasta lähtee hiekkaa monta kertaa vuodessa, mutta tällä kertaa Pohjois-Euroopan yllä ollut korkeapaine on kuljettanut hiekan Lappiin asti.
– Ei sitä varmaan joka vuosi Pohjois-Lappiin tule, mutta ei tämä täysin poikkeuksellista ole.
Hiekka on kulkeutunut ensin Länsi-Eurooppaan, sitten Iso-Britanniaan ja Atlantin yli Pohjois-Lappiin. Torstain aikana se on siirtynyt hitaasti etelämmäs, viimeistään illalla hiekkapölyä pitäisi olla myös Etelä-Lapissa.
Auringon ollessa matalalla pölyhiukkaset sirottavat auringon valoa ja aiheuttavat punaisen aamu- tai iltaruskon.
Suomen etelä- ja keskiosissa Saharan hiekkaa ei ole vielä ollut. Etelä-Suomen ylle on sen sijaan levinnyt alailmakehässä pölyä, joka on syntynyt Itä-Euroopan kulotuksissa. Ilmiö huonontaa Borgströmin mukaan ilmanlaatua maan eteläosassa.
Kuvatekstiä muokattu 26.4.2019 kello 11:30, lisätty maininta kuvan ottamisajankohdasta.
Kun utsjokelainen yrittäjä Tony Bateman kertoi pohjoisessa asuville ystävilleen aikovansa hankkia sähköauton, herätti se hilpeyttä ja suuria epäilyjä auton toimivuudesta talviolosuhteissa ja kovilla pakkasilla. Muutaman kuukauden käytön jälkeen Bateman uskaltaa jo kehua valintaansa. Auto on osoittautunut kelvoksi talviautoksi, jolla on voinut ajella myös 30 asteen pakkasilla.
– Tässä on sähköratti sekä lämmitetyt penkit, ikkunat ja akku. Kunhan vain auto on ollut yön latauksessa ja akku on lämmin, niin se toimii hyvin. Olen ajanut sillä pakkaskelillä Utsjoelta Inariin ja takaisin ilman ongelmia, kertoo Bateman.
Bateman hankki sähköauton muutama kuukausi sitten, koska halusi valinnoillaan säästää luontoa ja olla ekologinen.
– Olen pitkään seurannut ilmastoasioita. Täällä pohjoisessakin voi jo havaita, miten kesät ovat kuumempia ja talvet lyhyempiä kuin ennen. Halusin ostaa auton, joka ei saastuta luontoa niin paljon kuin tavallinen auto.
Batemanin mukaan sähköautossa on paljon hyviä puolia kuten se, ettei auto päästele kaasuja ja sillä on myös hiljainen käyntiääni. Auto kulkee sähkömoottorilla, jonka voimanlähteenä ovat ladattavat akut.
Akkuja on kuitenkin ladattava noin reilun 400 kilometrin välein, sillä auto ei käytä bensiiniä tai muita polttoaineita, ja kaikki käyttövoima tulee sähköstä.
Tony Bateman lataa autoaan latauspisteellä Utsjoella. Piritta Lampinen
Pohjoisen teillä Batemanin sähköllä kulkeva Jaguar on kummajainen. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan Suomen pohjoisimmassa kunnassa on vain yksi täyssähköauto. Naapurikuntaan Inariin on rekisteröity kolme täysin sähkökäyttöistä autoa ja vähän etelämpänä Rovaniemelläkään tämän tyyppisiä kulkupelejä ei ole kuin 17.
Kaikkiaan Suomeen on rekisteröity vajaat 3 000 sähköautoa. Ladattavia hybridiautoja Suomen teillä huristelee kuitenkin jo reilut 15 500 kappaletta.
Lapissa on vähän latauspisteitä – sähköautoilija suunnittelee matkansa tarkasti
Ylä-Lapissa sähköautoilijan elämä vaatii suunnitelmallisuutta. Pakkaskelit ja vastatuuli lyhentävät jonkin verran auton toimintamatkaa. Myös lataaminen aiheuttaa päänvaivaa. Suomen pohjoisimmassa kolkassa ei ole kovin montaa julkista latauspistettä, ja vielä harvemmassa ovat sellaiset, joissa on pikalatausmahdollisuus.
Utsjoen kunnan julkiset latauspisteet sijaitsevat Nuorgamissa ja Karigasniemellä. Välimatkaa näiden latausasemien välillä on lähes 150 kilometriä. Latausasemaverkko ei ole tiheämpi naapurikunnissakaan, Inarissa ja Sodankylässä.
Ylä-Lapin julkinen latausasemaverkosto koostuu pääasiassa hitaista latausasemista, joissa virtaa syötetään 22 kilowatin teholla, jolloin auton lataaminen kestää tunteja. Suomen pohjoisimmat pikalatausasemat, joissa auton saa ladattua tunnissa, sijaitsevat Rovaniemellä ja Levillä.
Ajoreitti ja sääolosuhteet on syytä tarkistaa jo etukäteen, kun tietää, että lataamiseen saattaa kulua tunteja.
– Minulla on puhelimessa sovellus, jolla tutkin tuulioloja. Jos ajaa myötätuulella, autolla pääsee noin 50 kilometriä pidemmälle kuin tavallisesti, sanoo Bateman.
Sähköauton lataus hitaassa latauspisteessä voi kestää monta tuntia. Tony Bateman lataa autoa Inarin kirkonkylällä. Piritta Lampinen
Bateman avaa lataamiseen liittyviä kokemuksiaan turhautuneena. Maaliskuussa mies ajoi autollaan Utsjoelta Rovaniemelle 450 kilometrin matkan vastatuuleen, jolloin virtaa kului odotettua enemmän.
– Se oli katastrofi. Pysähdyin lataamaan autoa ensin Ivalon lentokentällä, sitten ajoin Sodankylään, jossa taas latasin autoa. Tämän jälkeen pääsin Rovaniemen lentokentälle, jossa autoon laitettiin jälleen virtaa. Perillä päästyäni olin niin vihainen, koska Lapissa on niin surkea julkinen latausverkosto, puuskahtaa Tony Bateman.
Tony Bateman osti sähköautonsa vuoden 2019 alussa. Piritta Lampinen
Toivoo sähköyhtiöiltä panostuksia
Kesäkeleillä Tony Batemanilla ei ole hätää, sillä hän ajelee sähköautollaan Varsinais-Suomessa Paraisilla. Siellä julkinen latausasemaverkosto on tiheämpi kuin Ylä-Lapissa. Talveksi mies palaa Utsjoelle, jossa järjestää turisteille luonto- ja revontulimatkoja.
Matkailun parissa toimiva yrittäjä pelkää, että kehittymätön julkinen latausasemaverkosto vaikuttaa alueen matkailuun negatiivisesti.
Bateman lähettää toiveen suomalaisille sähköyhtiöille, jotta sähköautoilijoilla olisi helpompaa: jos Suomi haluaa tavoittaa ilmastonmuutostavoitteensa ja vähentää päästöjä, niin pohjoiseen pitäisi saada lisää nopeita latauspisteitä.
– Sähköautoilijat eivät tule tällaiselle alueelle, jossa on huono julkinen latausverkosto. Mielestäni suomalaisten sähköyhtiöiden tulisi panostaa tähän. Ei kestä kauaa, ennen kuin ulkomaiset yhtiöt ovat täällä keräämässä voitot, toteaa Bateman.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset koskien saamelaiskäräjien vaaliluetteloa saivat YK:n ihmisoikeuskomitealta moitteita helmikuussa. Suomella on päätöksen antamisesta lähtien kuusi kuukautta aikaa reagoida komitean ratkaisuihin.
Yhtenä toimenpiteenä on esitetty saamelaiskäräjien vaalien siirtämistä, jotta saamelaismääritelmää ehdittäisiin muuttaa komitean odottamalla tavalla ennen seuraavia vaaleja.
Vaalien siirtäminen vaatisi kuitenkin kiireellistä lakimuutosta, sillä saamelaiskäräjävaalit on määrä pitää syyskuussa.
Saamelaismääritelmä on ratkaisevassa asemassa YK:n moitteissa
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea julkisti helmikuun alussa kaksi Suomea koskevaa ratkaisua valitusasioissa, jotka koskivat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymisen edellytyksiä.
Valitusten takana olivat saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio saamelaiskäräjien hallituksen valtuuttamana, sekä saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja, tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi yhdessä 24 muun valittajan kanssa asiamiehenään Sámi Árvvut -yhdistys.
Ratkaisuissaan ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta. Moitteet koskevat korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä hyväksyä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti.
Komitea painotti ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Se suosittelee, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Lisäksi komitea suosittelee, että Suomen valtio ryhtyy toimiin, joilla estetään jatkossa vastaavat oikeusloukkaukset.
Suomella on elokuun alkuun saakka aikaa raportoida komitealle niistä toimenpiteistä, joihin ratkaisujen johdosta on ryhdytty.
Klemetti Näkkäläjärvi on Sámi Árvvut -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän toimi saamelaiskäräjien puheenjohtajana vuosina 2008–2015.Ville-Riiko Fofonoff / Yle
Näkkäläjärvi ja kumppanit asiamiehenään Sámi Árvvut -yhdistys esittävät ulkoministeriölle ja oikeusministeriölle, että Suomen on reagoitava päätökseen ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet ennen syksyn saamelaiskäräjävaaleja.
Valittajat vaativat muun muassa, että saamelaismääritelmä muutetaan sellaiseksi, jonka saamelaisyhteisö hyväksyy, ja että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vaaliluetteloon hyväksytyt henkilöt poistetaan vaaliluettelosta.
Seuraavat vaalit on määrä käydä 2.9.–30.9.2019. Siksi valittajat esittävätkin poikkeuslain säätämistä, jolla jatkettaisiin saamelaiskäräjien nykyistä toimikautta niin, että vaalit toimitettaisiin vasta syksyllä 2020.
– On liian vaarallista lähteä vaaleihin siinä valossa, mitä korkein hallinto-oikeus on aiemmin tehnyt, kun lakia ei ole muutettu, toteaa Näkkäläjärvi.
Saamelaiskäräjät ei ole vielä esittänyt omia toimenpide-ehdotuksiaan
Saamelaiskäräjien sisällä keskustelu YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisusta on yhä kesken, eikä saamelaisten parlamentaarinen elin ole vielä tavannut valtion edustajien kanssa keskustellakseen YK:n päätöksestä.
Keskustelu on näillä näkymin tarkoitus käydä toukokuun puolessa välissä, kertoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Silloin selviää, millaisia toimenpide-ehdotuksia saamelaiskäräjillä on esittää valtiolle, ja tuleeko esimerkiksi vaalien siirtäminen kysymykseen.
– Vaalien siirtämisestä on käyty keskustelua myös saamelaiskäräjien hallituksessa. Toki vaalien siirtäminen vaatii, että saamelaiskäräjälakia on jotenkin muutettava, toteaa Sanila-Aikio.
Sanila-Aikio lisää, että mikäli saamelaiskäräjälakia muutettaisiin vaalien osalta, niin miksi ei samalla voisi muuttaa saamelaismääritelmää. Asiaa vaikeuttaa kuitenkin se, että saamelaiskäräjävaalien vaalivalmistelut ovat jo käynnissä.
Lakimiessihteeri: “Vaalien siirtäminen on teoriassa mahdollista”
Vaalien siirtäminen vaatisi ensinnä saamelaiskäräjien omaa aloitetta, sillä vaaleista aikatauluineen on säädetty saamelaiskäräjälaissa. Saamelaiskäräjillä ei ole valtaa tehdä aloitetta suoraan eduskunnalle, joten lakimuutosta tulisi esittää hallitukselle ja viedä se läpi hallituksen ehdotuksena.
Vaalien siirtäminen vaatisi Suomen hallitukselta nopeaa asian käsittelyä, kertoo saamelaiskäräjien virkaatekevä lakimiessihteeri Kalle Varis.
Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa siitä, milloin Suomessa on jälleen toimiva hallitus.
Saamelaiskäräjien virkaatekevä lakimiessihteeri Kalle Varis arvioi, että lakimuutos on mahdollinen, mutta se vaatisi pikaisia toimenpiteitä.Vesa Toppari / Yle
Tavallisesti hallituksen lainsäädäntöehdotuksilla on kuukauden mittainen lausuntokierros. Variksen mukaan hallituksen esitys pitäisi viedä eteenpäin ilman lausuntokierrosta, jotta lakia ehdittäisiin säätää ennen eduskunnan kesän istuntotaukoa.
– Mitä enemmän aikaa kuluu, sen epätodennäköisempää on, että näin voisi tapahtua, mutta teoriassa se on mahdollista, lisää Varis.
Eduskunnan kesän istuntotauko on lakimuutokselle takarajana, sillä saamelaiskäräjävaalien ehdokasasettelu loppuu elokuun alussa.
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi kertoo, että ministeriö on perehtynyt YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuihin ja aloittanut valmistelevan työn mahdollisen tulevan lainmuutoshankkeen pohjaksi.
– On liian aikaista sanoa, mikä sen sisältö olisi, mikäli lakimuutosta lähdetään tekemään. Tältä osin odotetaan seuraavan hallituksen linjauksia, toteaa Hautakorpi.
Suomen tunturialueilla on ollut keskimääräistä pienempi lumivyöryvaara viime talvena. Näin arvioi Ilmatieteenlaitoksen kehityspäällikkö Alberto Blanco, vaikkei analyyseja menneen talven havainnoista ole vielä tehty.
– Tunturissa on ollut vähän lunta. Vapaalaskijat ovat hieman valitelleet sitä, että kiviä on ollut näkyvissä jopa keskellä talvea. Tasaisella maalla lumipeite on ollut ihan normaali, Blanco sanoo.
Esimerkiksi Norjassa on koettu erityisen hankala lumivyörytalvi. Siellä yhdeksän ihmistä on menehtynyt luonnon tai ihmisten aiheuttamien vyöryjen vuoksi.
Lumivyöryvaaraa Norjassa on vielä paikoin. Suomen puolella lumet ovat osin sulaneet. Loska ja hyvin märkä lumi voivat kuitenkin vielä aiheuttaa vyöryjä.
Pohjois-Suomen tuntureista varoituksia on voimassa enää Kilpisjärvellä ja Ounas–Pallaksella. Sielläkin lumivyöryindeksi on kaksi, joka tarkoittaa, ettei luonnollisia lumivyöryjä enää todennäköisesti synny. Ihmisen aiheuttama lumivyöry voi olla mahdollinen.
Lumivyöryindeksi on viisiportainen. Vielä alkuviikosta lumivyöryindeksi osoitti Kilpisjärvellä neljää, jolloin lumivyöryriski oli suuri. Saariselällä, Levi–Ylläksellä ja Luosto–Pyhällä indeksi oli kolme.
Lumen hupeneminen ilman lämpötilan noustessa on pienentänyt myös indeksiä. Nyt Kilpisjärven indeksi on siis pudonnut kahteen ja muut, Ruka mukaan lukien yhteen. Ounas–Pallaksella lumivyöryindeksi on ollut tämän viikon ajan kahdessa. Sielläkin lumivyöryriskin arvioidaan katoavan lähipäivinä.
Jäidenlähtö on alkanut Tenojoella. Jäät ovat lähteneet liikkeelle torstai-iltana Yläkönkäältä alaspäin. Ylä-Tenolla jäät ovat vielä paikallaan. Ne lähtevät perinteisesti liikkeelle pari päivää sen jälkeen, kun joen alaosa on vapautunut jäistä.
Keskimääräisesti jäät lähtevät Tenosta toukokuun toisen päivän tienoilla.
Kyseessä on aikaisin jäidenlähtö Suomen ympäristökeskuksen seurannan aikana, kertoo ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.
Seurantaa on tehty vuodesta 1990 saakka. Lähes yhtä aikaisin jäät ovat lähteneet 28.4.1990 ja 29.4.2002.
Ympäristökeskuksen mukaan lauhan sään vuoksi myös lunta on nyt vähemmän kuin tavallisesti koko Suomessa pohjoisimpia alueita myöten.
Tenon tulvahuippua ympäristökeskusessa ennustetaan lauantaiksi. Toisen tulvahuipun arvioidaan ajoittuvan toukokuun lopulle.
Metsä Group on selvittänyt vuoden ajan, rakennetaanko Kemiin uusi miljardiluokan biotuotetehdas vai modernisoidaanko nykyinen sellutehdas.
Perjantaina konserni järjesti todellisen yllätyksen julkistaessaan tehdashankkeen esiselvityksen tulokset Helsingissä.
Metsä Group kertoi käynnistävänsä yhteensä noin kahden miljardin euron hankesuunnittelun lähivuosille. Paketti sisältää investointeja Kemiin, Raumalle ja Ruotsin Husumiin.
Näistä suurin täräys on luvassa Kemin Pajusaareen. Sinne on tarkoitus on rakentaa uusi biotuotetehdas nykyisen sellutehtaan tilalle.
Uusi Polar King -niminen tehdas on jopa suurempi kuin Metsä Groupin Äänekosken laitos, joka käynnistyi kesällä 2017.
Uusi biotuotetehdas maksaisi 1,5 miljardia euroa. Se tuottaisi 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita.
Biotuotetehdas työllistäisi suoraan 250 ihmistä ja arvoketjussa 2 500 ihmistä.
Lopullinen rakentamispäätös 2020
Seuraavaksi edessä ovat Kemin tehdashankkeen osalta muun muassa ympäristövaikutusten arviointi -menettely sekä ympäristölupien hakeminen.
Lopullinen investointipäätös on määrä tehdä aikaisintaan kesällä 2020.
Kemin investoinnin lisäksi Metsä Group kaavailee uuden sahan rakentamista Raumalle ja Ruotsin Husumin-sellutehtaan uudistamista.
Rauman saha maksaisi 200 miljoonaa euroa ja se työllistää suoraan noin 100 henkeä. Myös sen rakentamisesta tehdään päätös 2020.
Yhteensä investointien arvo nousee noin kahteen miljardiin euroon vuosien 2019–2023 välillä.
Konserni arvioi, että Kemin ja Rauman investoinnit tuovat Suomeen noin 0,7 miljardia euroa lisää vientituloja.
Kemissä tuotettava sellu menisi käytännössä kokonaan vientiin ulkomaille, mikä vaatisi Ajoksen satamaan johtavan meriväylän syventämistä. Sellutuotanto myytäisiin pääasiassa eurooppalaisille ja aasialaisille asiakkaille.
Puun kysyntä harppaa uudelle tasolle
Kemin biotuotetehdas olisi jättimäinen puusyöppö. Metsä Group arvioi, että vuotuinen kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä.
Kemin vanha sellutehdas käyttää puuta noin 3,1 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Metsä Groupin mukaan puu on tarkoitus hankkia pääosin Suomesta. Vaikuttaa selvältä, että Pohjois-Suomen puut eivät Metsä Groupille riitä, vaan yhtiö selvittää puunhankinta-alueen laajentamista.
Metsä Groupin Kemin nykyinen tehdas on yhtiön vanhin. Sen tekniikka on pääosin peräisin 1980-luvulta.
Tehdas työllistää suoraan 170 ihmistä ja välillisesti yhteensä noin 1 500 ihmistä.
Sellun kysyntä on ollut viime vuosina kovaa erityisesti Aasian kasvavan kysynnän vuoksi.
Sellu on ollut yksi Suomen ykkösvientituotteista jo pitkään. Siksi uusia tehtaita on suunnitteilla puolenkymmentä.
Jos kaikki muutkin Suomeen aiotut sellutehtaat saataisiin jollakin ilveellä rakennettua, puuta ei riittäisi kaikille. Suunniteltujen uusien tehdashankkeiden puun käyttö lisäisi hakkuiden määrää rajusti.
Jo nyt kiistellään lisähakkuiden sopivasta määrästä.
Sellu- tai biotuotetehtaita on suunniteltu ainakin Kemijärvelle, Kemiin, Kajaaniin ja Kuopioon. Yksikään niistä ei ole niin pitkällä kuin Metsä Groupin hanke. Varsinaista päätöstähän siitäkään ei nyt vielä tehty.
Metsä Groupin etuna on vankka kokemus Äänekosken biotuotetehtaan tekemisestä. Kemin tehtaasta voitaisiin tehdä siis kopio.
Kopioimalla Metsä Group säästäisi paljon suunnittelukustannuksissa, rakentamisessa ja tuotannon ylösajossa.
Puuongelman lisäksi muita tehdashankkeita vaivaa rahapula. Ainakin Kemiin ja Kemijärvelle on yritetty haalia rahaa Kiinasta, mutta eipä ole näkynyt eikä kuulunut.
Esa Fills / Yle
Metsäliitolta löytyy rahaa
Kuopioon on taas suunnitteilla yksi Suomen suurimmista sellutehtaista. Investointi maksaisi arviolta 1,4 miljardia euroa eli se olisi jopa kalliimpi kuin Äänekosken upouusi biotuotetehdas. Ainakaan Suomesta tuollaisia rahoja ei hevin löydy.
Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta. Sen omistajina on noin 104 000 suomalaista metsäomistajaa. Puuta siis löytyy, ja niin löytyy lähes velattomalta yritykseltä rahaakin.
Metsäliittolaisten Kemin tehdas on tullut elinkaarensa päähän. Sellu hinta on pienen notkahduksen jälkeen taas ollut nousussa, joten tuotetta kannattaa valmistaa.
Kiina tarvitsee pehmopapereita, ja nettikauppa pakkauksia. Niitä saadaan tehtyä sellusta.
Mårten Lampen / Yle
Tukeeko valtio?
Nykytekniikalla sellutehtaista on tullut oikeita biotuotetehtaita, joissa voidaan valmistaa paljon muitakin tuotteita kuin sellua. Tosin muu tuotanto on vielä pientä, mutta kasvaa takuuvarmasti.
Metsä Groupin uuden tehtaan merkitys on valtava koko Suomen taloudelle. Äänekosken tehtaan on laskettu kasvattavan Suomen vientiä peräti 0,5 miljardia euroa joka vuosi. Työpaikkoja tuli suoraan arvoketjuun 1 500 ihmistä, ja rakennusaikaiset työpaikat päälle.
Nyt näyttää siltä, että Kemin valtavan tehtaan myönteiset talous– ja työllisyysvaikutukset ovat vielä merkittävämmät. Sikäli kun varsinainen päätös tehdään; mikä näyttää siis erittäin todennäköiseltä, lähes varmalta.
Kemin tehtaan osalta onkin mielenkiintoista nähdä, miten uusi hallitus tulee auttamaan projektin etenemistä. Uudet työpaikat olisivat valtiolle enemmän kuin tarpeen talouskasvun hidastuessa.
