Varningsmeddelande Sodankylä Urho Kekkonens nationalpark 29.06.2018 kl 18.00. Nödnumret 112 kan igen nås från Telias, Elisas och DNA:s mobilabonnemang.
Nödcentralsverket.
VÁRUHUSDIEÐÁHUS: Soađegili UKK-meahcci 29.06.2018 diibmu 18.00. Heahtenummár 112 doaibmá fas Telia, Elisa ja DNA mátketelefonnummáriin.
Heahteguovddášlágádus.
VAARÂTIÄÐÁTTÂS: Suáđigil Urho Kekkos aalmuglâšmecci 29.06.2018 tijme 18.00. Etinummeer 112 tuáimá oppeet Telia, Elisa já DNA mätkipuhelinlavtattuvvâin.
Etikuávdášlájádâs.
VAARRTEÂÐTÕS: Suäˊđjel UKK-muõrrǩe´dd 29.06.2018 čiâss 18.00. Jie´ttnââmar 112 tuåimmai e´pet Telia, Elisa da DNA õhttuum mä´tǩǩte´lfoonin vuäitt såittad.
Moni Lapin-vaellus tapahtuu kansallis- tai luonnonpuistoissa, joissa koiria ei joka tapauksessa saa pitää vapaana. Toisekseen kesällä eläinten poikaset ovat liikkeellä, joten metsästyslakikin kieltää koiran vapaanapidon tähän aikaan vuodesta.
Aihe herättää paljon intohimoja ja siihen liittyy myös myyttejä. Miten paljon koiria Lapissa katoaa ja toisaalta löytyy maastosta? Miten usein koirat joutuvat poromiesten ampumiksi, entä porojen tai hirvien potkaisemiksi?
Omistajat etsiskelevät irti pidettyjä koiriaan myöhemmin löytöeläintaloista
Irti olevat koirat aiheuttavat poronhoitoalueella vuosittain yli sadan poron kuoleman. Asiaa on tutkinut poronhoitajia edustava Paliskuntain yhdistys muutamia vuosia sitten.
Paliskuntain yhdistyksen mukaan porojen ja koirien kohtaamisista koituneet ongelmat ovat kasvaneet rajusti viime vuosina. Vahinkoja koituu yhdistyksen mukaan erityisesti metsästyskoirista, mutta tavallista on myös, että matkailijoiden tai paikallisten irtokoirat aiheuttavat porojen kuoleman.
Yleisimmin koirat tappavat yksittäisiä poroja. Vakavimmissa tapauksissa on jouduttu lopettamaan kymmeniä poroja, koska ne ovat loukkaantuneet juostuaan koirien ajamina esimerkiksi aitaa päin.
Luonnon petoeläimet puolestaan tappavat Paliskuntain yhdistyksen mukaan vuosittain noin 30 000 poroa, joskin niistä vain viidennes löydetään ja arvioidaan pedon tappamiksi. Poroja on Suomessa vajaat 200 000.
Poronomistajat tuovat koiria talteen
Porojen perään juosseita koiria etsiskellään myöhemmin löytöeläintaloista. Usein omistaja uskoo, että poromies on tappanut koiran, kertoo Inarin kunnan löytöeläimistä vastaava Nina Lager. Inarissa on laajat ulkoilu- ja metsästysmaastot kansallispuistoineen. Kesäaikaan Lagerille tulevista koirista puolet on matkailijoiden lemmikkejä.
Tapauksia, joissa poromies on ampunut koiran, tulee tietoon harvoin. Paliskuntain yhdistyksen mukaan ampumisia ei ole edes vuosittain.
Ylikomisario Esa Harju Lapin poliisista ei muista Inarin tai Sodankylän alueilta yhtäkään tapausta, jossa poromiehen olisi epäilty ampuneen koiran. Esimerkiksi Koillismaalla sattuneista tapauksista on sen sijaan uutisoitu.
Lupa tappaa ei ole automaattinen
Poronhoitolaki kieltää porojen pelottelemisen. Siksi poronhoitajalla on oman paliskuntansa alueella lupa tappaa isännätön koira, joka koirien kiinnipitoaikana tavataan ajamasta poroja niiden laitumella tai joka muuna aikana tavataan repimästä ajamaansa poroa.
Lain mukaan koiraa ei saa tappaa, jos se saadaan kiinni tai vahinko on mahdollista estää muuten. Lupa tappaa ei siis suinkaan ole automaattinen. Sen sijaan poronomistajat tuovat merkittävän osan karkurikoirista Lagerin hoiviin.
Heinäkuu on Suomen lämpimin ja sateisin kuukausi, ilmenee Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven kokoamista tilastotiedoista. Tilastotietojen mukaan keskilämpötila heinäkuussa on etelässä 18 astetta, ja pohjoisessa 11 astetta.
Kuukauden ylin mitattu keskilämpötila on 23 astetta, joka mitattiin Puumalan kirkonkylässä vuonna 2010.
Päivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä keskimäärin yli 20 astetta ja Lapissa 15 asteen tienoilla. Ylin lämpötila 37,2 astetta mitattiin Joensuun lentoasemalla 2010.
Heinäkuussa on aina hellettä, eli 25,1 asteen lämpötiloja jossain kohtaa kuuta. Keskimäärin hellepäiviä on etelässä kahdeksana päivänä, pohjoisessa hellepäiviä esiintyy yksittäisinä. Pisimmillään helle on kestänyt 26 päivää, luku saatiin Helsingin Kumpulassa heinä-elokussa 2014.
Yhtäjaksoisia, yli 30 asteen lämpötiloja mitattiin pisimmillään 10 päivää Inarissa heinäkuussa vuonna 1972.
Yli 30 asteen lukemia on mitattu heinäkuussa viimeksi kolme vuotta sitten.
Jossain kohtaa heinäkuuta on myös pakkasta, aste tai pari. Alin heinäkuun lämpötila, -5 astetta, mitattiin vuonna 1958 Enontekijöllä Kilpisjärvellä.
Joka toinen päivä sataa
Heinäkuussa sataa keskimäärin 60–85 millimetriä, ja suurimmat sademäärät tulevat keskimäärin sisämaassa.
Paikalliset vaihtelut sademäärissä ovat merkittäviä, sillä korkeassa lämpötilassa ilman vesihöyrypitoisuus on suuri. Sateet ovat myös, ainakin osittain, kuurotyyppisiä.
Heinäkuussa sataa keskimäärin joka toinen päivä. Vähiten sadepäiviä on etelä- ja länsirannikolla. Suurin heinäkuinen kuukausisademäärä, 302 millimetriä, mitattiin Laukaalla vuonna 1934.
Pitkän vilpoisen jakson jälkeen Pohjois-Suomi kylpee hellelukemissa jo huomenna maanantaina. Lännestä tulee korkeapaine, joka lupaa hyvää heinäkuun alkua Lappiin. Aurinko paistaa ja mittari nousee yli 25 asteen.
Mutta Etelä-Suomeen pyörähtää samaan aikaan kaakosta matalapaine ja meno on sen mukaista – epävakaata ja sadekuuroista. Kaakossa myös tuulee edelleen suht koht navakasti. Tiistaista on luvassa maanantaita sateisempi.
Lisäksi sadekuurot viilentävät paikallisesti. Ylen meteorologi Anne Borgström tarjoaa etelän asukeille pientä lohtua sillä, että ylemmissä ilmakerroksissa on ihan lämmintä ilmaa. Se vain ei aina pääse maahan asti pilviverhon ja sadekuurojen takia. Toisaalta, jos pilviverho vähän raottuu, ilma lämpenee nopeastikin.
– Tyypillinen Suomen kesäsää, ei sentään juhannusviileä, Borgström rauhoittelee.
Lomasuunniksi pohjoinen tai Keski-Eurooppa
Jos loma alkoi nyt heinäkuun alussa, Etelä-Suomesta kannattaa suunnata siis pohjoiseen ja Lappiin. Matalapaine kuin katkaisee edetessään Suomen puolivälistä aurinkoiseen ja pilviseen osaan.
Toinen vaihtoehto on suunnata Keski-Eurooppaan. Baltiaan ei ehkä kannata mennä, sillä sama kaakosta tuleva matalapaine jyllää alkukuun päivät sielläkin.
Muualla Euroopassa sää on varsin lämmin ja kesäinen. Ranskan Bretagnessa ja Alpeilla saattaa kesäsade raikastaa.
Yle Sää
Lapissa ei tosin riemuita iltapäivälehtitermein "seksihelteistä" kovin kauaa, sillä sinne alkaa muodostua jo tiistain jälkeen kuuropilviä samaan aikaan, kun sateet muualla Suomessa siirtyvät lännemmäksi ja kaakossa poutaantuu. Joka tapauksessa epävakaisuus jatkuu edelleen matalapaineen takia.
Alkukuun sekavuuden jälkeen tilanne rauhoittuu, jos uskomme pitkän aikavälin ennustetta.
Siinä todetaan nimittäin, että "toisella viikolla on keskimääräistä lämpimämpää koko maassa aivan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Myös kolmannella ja neljännellä viikolla on keskimääräistä lämpimämpää suuressa osassa maata, mutta lämpimämmän sään alue liikkuu vähitellen etelämmäksi".
Todettakoon tähän, että meteorologit muistuttavat pitkien ennusteiden sisältävän paljon epävarmuustekijöitä.
Elokuun 17.-18. päivä järjestettävän Ijahis idja (su. Yötön yö) – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman ohjelma on julkaistu.
Inarissa viidettätoista kertaa järjestettävän Ijahis idja juhlistaa teini-iän saavuttamista kutsumalla pääesiintyjäkseen maailmalla mainetta niittäneen kanadalaisen alkuperäiskansakollektiivi A Tribe Called Redin Inariin.
Festivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu konserttien lisäksi muun muassa keskusteluareena, saamelaiset urheilukilpailut, sekä lasten ja nuorten omaa ohjelmaa.
Maailmalla tunnettu alkuperäiskansakollektiivi A Tribe Called Red pääesiintyjänä
Kanadalainen DJ-kollektiivi A Tribe Called Red on Ijahis idjan tämän vuoden pääesiintyjä. Kollektiivi tulee nyt ensimmäistä kertaa Suomeen esiintymään. Saamenmaalla A Tribe Called Red on nähty muun muassa Riđđu Riddu –festivaaleilla Norjan puolella.
A Tribe Called Red -yhtyeen musiikissa yhdistyvät moderni hip hop, perinteinen pow wow -rummutus ja laulu sekä elektroniset musiikkityylit. Nykyisessä muodossaan, DJ NDN, Bear Witness ja 2oolman kokoontuivat ensimmäistä kertaa vuonna 2008. He ovat uuden sukupolven artisteja, jotka pyrkivät vaikuttamaan Kanadassa kulttuurillisesti ja sosiaalisesti yhdessä alkuperäiskansaliikkeen Idle No More kanssa.
A Tribe Called Red on kiertänyt maailmaa ahkerasti ja saanut palkintoja musiikistaan. Vuonna 2014 yhtyeestä tuli ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava artisti, joka voitti Breakthrough Group of the Year-palkinnon (Vuoden läpimurto) Juno Awards-palkintogaalassa.
A Tribe Called Red esiintyy Ijahis idjan päälavalla perjantaina 17.8.
Ohjelmassa perinteisesti jokaiselle jotain
Ijahis Idja on Suomen puolen Saamenmaan suurin saamelaismusiikkitapahtuma. Se tarjoaa perinteisesti jokaiselle jotain.
Festivaalin tuottaja Oula Guttorm kertoo, että modernin alkuperäiskansamusiikin lisäksi festivaali haluaa antaa sijaa perinteiselle joiulle.
– Tietysti meille on tärkeää, että meillä kuuluu joiku. Ei voi olla liikaa sellaisia areenoita, joilla joiku pääsisi kuulumaan julkisesti. Meillä on siinä kuitenkin suuri rooli ja vastuu Suomen puolella erityisesti, nostaa lavalle ja kuuluville joikua, Guttorm sanoo.
Festivaali käynnistyy perjantaina lasten festivaalilla. Päivän aikana ennakkoon ilmoittautuneet lapset ja nuoret osallistuvat työpajoihin ja pääsevät näkemään saamelaisia lyhytelokuvia. Omaa osaamistaan lapset ja nuoret pääsevät esittämään Ijahis ija násttážat –nuortenkonsertissa. Myös Solju-yhtye esiintyy Ijahis ija násttážat –nuortenkonsertissa.
Festivaaleilla esiintyvät tänä vuonna erilaisissa konserteissa muun muassa Solju, norjansaamelainen pop-tähti Kevin Boine, Vildá, Felgen Orkester, Amoc & Ailu Valle ja Trio Boogiemen, Tundra Electro, sekä joikuperinteen taitajia. Festivaalin koko ohjelman löydät täältä.
Lauantaina festivaalialueella Sajoksen auditoriossa järjestetään konsertti ”Luohti ja Suõmmkar”.
Konsertissa esiintyvät joikaajat Berit Alette Mienna, Ingá Elisá Påve Idivuoma, Hildá Länsman sekä Iŋgá-Máret Gaup-Juuso.
Koltansaamenkielinen Suõmmkar-yhtye puolestaan julkaisee debyyttialbuminsa.
Lisäksi urheilukilpailut, seminaareja ja keskusteluareena
Festivaalien lauantaipäivä alkaa musiikkiseminaarilla, joka järjestetään saamelaismuseo Siidassa. Juhlavuoden seminaarissa on aiheena Ijahis idja. Paneelikeskustelussa pureudutaan Aslak Palton johdolla festivaalin historiaan sekä sen merkitykseen saamelaiselle musiikille ja muusikoille.
– Musiikkiseminaari keskittyy siihen, miksi juuri Ijahis Idja on ja mikä on sen merkitys saamelaismuusikoille, mutta tietysti myös yhteiskunnallemme. Kuitenkin Ijahis Idja on ainut suuri saamelaismusiikkitapahtuma Suomessa, mikä kerää ihmisiä kohtaamaan, tuottaja Oula Guttorm kertoo.
Lauantaina järjestetään myös Yle Sápmin tuottama Yle Sápmi -areena. Kyseessä on keskusteluohjelma, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja ihmisiin. Keskusteluita käydään kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Keskusteluareena järjestetään festivaalialueella, Sajoksen pihalla.
Molempina festivaalipäivinä kisaillaan lisäksi suopunginheitossa. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella.
Ijahis idja –festivaali järjestetään 17.–19.8.2018 Inarissa. Ennakkolipunmyynti alkaa huomenna tiistaina. Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, Yle Sápmi ja Hotelli Kultahovi.
Australiasta kotoisin oleva Hassin Husein kertoo olleensa aina Suomi-fani. Hän piipahti Helsinkiin Tukholmasta.
– Olen aina ollut innokas Suomi-fani, ja olen aina ihaillut Mika Häkkistä ja Kimi Räikköstä, vaikka Michael Schumacher on tietysti ykkönen, hän sanoo Helsingin kauppatorilla.
Husein kehuu myös Helsingin itäeurooppalaista vaikutelmaa, joka syntyy isoista rakennuksista. Kauppatorin linnut tosin ovat liian tungettelevia ja häiritseviä.
Husein tunnustautui Suomi-faniksi.Sasha Silvala / Yle
Huseinin lisäksi moni muukin on kiinnostunut Suomesta matkakohteena. Suomi kiinnostaa ulkomaalaisia kesämatkailumaana enemmän kuin muutamaan vuoteen, vaikka kesämatkailu ei ole ihan vielä talvimatkailun tasolla.
Iso harppaus Suomeen suuntautuvassa turismissa tapahtui jo viime kesänä. Ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomea maailmalle markkinoivan Business Finlandin Visit Finland -yksikön keräämistä tiedoista.
Suomen kesän löytävät nyt eurooppalaiset turistit,vaikka venäläiset ovat edelleen merkittävä ryhmä. Heidän osuutensa on parina viime vuonna ollut noin kymmenes. Venäläiset innostuvat Suomesta kun ruplan kurssi nousee suhteessa euroon, mikä tapahtui viimeksi alkukesästä.
Etelä-Savossa Saimaan rannalla lomaileva sveitsiläinen Jeannine Buesscr on ollut savolaisissa järvimaisemissa joitakin päiviä, ja kehuu sekä Suomen luontoa että ruokaa.
Jeannine Buesscr on vaikuttunut Suomen luonnosta.Yle
– Täällä on todella hienoa, maisemat ovat niin kauniit, kun joka paikassa on metsiä ja järviä. Ruoka on herkullista ja ihmiset ovat ystävällisiä, tykkään todella olla täällä.
Saksalaiset ovat löytäneet Saimaan rannalle
Hän lomailee Hotel & Spa Resort Järvisydämen vieraana. Tunnettu Järvi-Suomen lomaviettopaikka on ollut saman suvun hallussa useita sukupolvia ja nyt yrittäjänä toimii Markus Heiskanen. Venäläiset eivät enää ole heidän suurin matkailijaryhmänsä.
– Kyllä se muuttui Ukrainan kriisin jälkeen ja Saksa onneksi tuli meille vahvasti tilalle.
Toimitusjohtaja Markku HeiskanenYle
Yritys on markkinoinut vahvasti Saksassa ja saksankielisillä alueilla ja se kantaa nyt hedelmää. Alueen yrittäjät ovat myös löytäneet yhteistyön ja Saimaa-hanke on tuottanut tulosta, Heiskanen kertoo.
– Kyllä luonto ja meillä järvialue on se vahvuus ja Linnasaaren kansallispuisto. Ne tuntuvat kiinnostavan eniten, Heiskanen sanoo.
Heiskasen kokemus on, että asiakkaat eivät ole valittaneet Suomen hintatasosta, joka on korkeampi kuin monessa muussa EU-maassa.
– Ehkä tänne ei hakeudutaan sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole valmiita maksamaan palvelusta.
Päälimmäinen huoli yrittäjällä on lentokenttien logistiikka. Etelä-Savolle oleellista on Kuopion, Savonlinnan ja Lappeenrannan lentoyhteydet. Ilman niitä alueen turismi kärsii. Samoin juna- ja bussiyhteydet ovat tärkeitä.
Heiskanen kehuu valtion panostuksia alueen turismiin. Teiden rakentamiseen on saatu tukea ja Visit Finlandin panostukset ovat lisääntyneet. Niitä pitäisi hänen mielestään lisätä edelleen, sillä valtio saa sen omaan kassaansa takaisin nopeasti.
– Annan kyllä valtiolle isot pisteet, kiitoksia siitä, Heiskanen kiteyttää.
Kesämatkailu kasvaa myös alueilla – ei pelkästään pääkaupunkiseudulla
Suomi elää nyt ulkomaisen turismin nousukautta ja tänä kesänä tulijoita odotetaan erityisesti Hollannista, Iso-Britanniasta ja Saksasta, kertoo valtion kasvukiihdyttämön Business Finlandin Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen. Kaukokohteista kasvua odotetaan Yhdysvalloista, Kiinasta ja Japanista. Luonto on Suomen suuri valtti ulkomaan markkinoinnissa.
– Puhtaus, raikkaus ja puhdas ilma ovat monelle ihmiselle maailmalla mitä suurinta luksusta, sanoo Paavo Virkkunen.
Johtaja Paavo VirkkunenSasha Silvala / Yle
Vaikka kasvua on eniten pääkaupunkiseudulla ja Lapissa lentoyhteyksien lisääntymisen takia, ihmiset ovat löytäneet myös rannikolle ja Saimaan alueelle ja laajemminkin Järvi-Suomeen. Ulkomaisia turisteja näkyy entistä enemmän Uudellamaalla muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja kasvua on ollut myös Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Yöpymistilastot kertovat muutoksista touko-lokakuussa 2017.
Yksilötrendi haastaa matkailubisnestä
Matkailussa on nyt maailmanlaajuisena trendinä siirtyminen ryhmämatkailusta yksilömatkaamiseen. Yhä useampi haluaa räätälöidä itse tapahtumia ja muuttaa suunnitelmiaan kesken reissun tai bongata uusia kohteita matkan varrelta. Tässä piilee myös iso haaste matkailubisnekselle Suomessa.
– Yksilöllä ei välttämättä ole omia kulkuvälineitä käytettävissä. Haaste on palveluiden saavutettavuus julkisten kulkuvälineiden kautta, Virkkunen sanoo.
Tähän ratkaisuksi Visit Finlandilla on kehitteillä niin kutsuttu digitaalisuuden tiekartta, jotta turisti voi matkustaa vaivattomasti Suomeen ja löytää itselleen sopivat palvelut mobiilivälineillä. Matkaajalle on tärkeätä saada tietoa julkisten liikennevälineiden aikatauluista, jotka myös pitävät paikkansa.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan suhdannekatsaus kertoo myös plusmerkkistä viestiä. Matkailu- ja ravintola-alalla on ollut kasvua koko alkuvuosi ja viime kasvua oli 6,5 prosenttia. Kesäsesongille on maltilliset kasvuodotukset. Odotuksia tukee kuluttajien vahvana pysynyt luottamus talouteen alkuvuonna.
MaRan toimitusjohtaja Timo LappiSasha Silvala / Yle
Ulkomaalaiset ovat löytäneet suomalaiset hotellit ja muun majoituksen viime vuonna ja vauhti oli muita Pohjoismaita kovempi, mutta silti ulkomaalaisten yöpymisissä ollaan muita jäljessä useamman vuoden perspektiivillä. Yöpymisten suuri ongelma on kotimaan matkailussa.
– Jos vertaa esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin niin siellä kotimaan matkailu on kasvanut reippaasti, mutta meillä kehitys on ollut heikkoa viimeisen viiden vuoden aikana, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.
Toinen syy jälkeenjääneisyyteen yöpymisvuorokausissa on Suomen sijainti, Lappi pohdiskelee. Islantia lukuunottamatta Keski-Euroopasta pääsee autolla Pohjoismaihin.
– Automatkailu on niin yleistä, että kun Suomessa on tuo lautta välissä, sillä on suuri merkitys, Lappi sanoo.
Lappi painottaakin tiiviimpien matkaketjujen kehittämistä juuri siksi, että Suomi on niin harvaan asuttu maa.
Suomalaisten hotellien ja ravintoloiden hintakilpailukyky on heikohko, sillä hintataso on reippaasti yli EU:n keskitason. Eurostatin hintatasoindeksissä Suomen ohi kiilaavat vain Pohjoismaat ja Sveitsi. Kaikissa muissa maissa hintataso on matalampi kuin meillä.
Lappi nostaa keskiöön korkeat henkilöstökustannukset ja kireän verotuksen.
– Suurin ongelma ravintoloissa ja koko matkailualalla on alkoholin anniskelun verotus, joka on Euroopan kireintä.
Monissa maissa, kuten Kreikassa ja Ranskassa alkoholin verotus on erittäin alhaista Suomeen verrattuna. Lappi lobbaa alkoholin anniskelussa arvonlisäveron alentamista ravintolaruoan kanssa samalle tasolle eli 14 prosenttiin. Nyt alkoholin anniskelualvi on 24 prosenttia. Alkoholiannosten hintoja tämä alentaisi 8 prosenttia ja sillä olisi etujärjestön nokkamiehen mukaan "hyvin myönteinen vaikutus niin kysyntään kuin työllisyyteenkin".
Moni pettyi, kun sääennusteissa kuluvalle viikolle luvatut helteet muuttuivatkin vesisateeksi.
Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan epävarmuus helteistä johtui siitä, että Skandinavian yllä on tällä hetkellä korkeapaine, kun taas Suomen kaakkoispuolella vallitsee matalapaine.
– Säämalli on koko ajan vähän kiikun kaakun. Meillä olisi aurinkoa ja hellettä, jos korkeapaine olisi vahvempi. Mutta jos ennustus meneekin vähän pieleen ja matalapaine onkin voimakkaampi, käy niin kuin tänään [maanantaina], kun matalapaine levisi etelään, Kotakorpi kertoo.
Suomi on loppuviikon matalapaineen vaikutuksessa, kun taas Ruotsi nauttii auringonpaisteesta.
– Me olemme juuri siinä rajalla, että Ruotsiin ennustetaan koko ajan vain aurinkoa ja meille sadetta. Periaatteessa ennuste voi muuttua joka päivä vähän.
– Länsirannikolla voi ollakin joku päivä aurinkoa ja joku toinen päivä sadetta. Silloin Vaasassa sääennustetta katsova voi ajatella ennusteen muuttuneen täydellisesti, kun taas meteorologista näyttää, että ennuste on sama, mutta korkeapaine on vain vähän siirtynyt.
Varsinkin paikkakuntakohtaiset ennusteet vesisateesta voivat tuntua olevan joskus täysin pielessä.
– Esimerkiksi nyt keskiviikosta perjantaihin ennustetaan sadekuuroja suurimpaan osaan maata. Mutta koska ne ovat sadekuuroja, ei niitä tulekaan läheskään joka paikassa.
Sääennuste tiistaille 3. heinäkuuta.Yle
Tiistaina Lapissa nautitaan helteestä
Maan etelä- ja keskiosiin leviää tiistain vastaisena yönä sadealue, joka tuo mukanaan mahdollisesti ukkosta. Tiistai on laajalti pilvinen päivä ja sadekuuroja tulee eri puolilla maata.
Lapissa tiistaita vietetään maanantain tavoin helteisessä ja aurinkoisessa säässä. Sateet yltävät myös Lappiin keskiviikkona.
Torstaina on luvassa lisää kuurosadetta ja ukkosta koko maahan.
– Ilma on kuitenkin tosi lämmintä, se tuntuu varmasti ihan kesäiseltä. Lämpöasteita on 15–20 koko maassa. Siellä missä sataa, on 15 astetta, ja siellä missä on poutaista ja vähän auringonpaistetta, on helposti yli 20 astetta, Kotakorpi kertoo.
Mansikkasesonki kiihtyy lähipäivinä vähitellen ympäri Suomea. Venälän tilalla Kuopion Pellesmäessä poimittiin maanantaina Honeoye- ja Polka-lajikkeita. Tilalla on viljelty mansikkaa 1960-luvulta lähtien.
Nykyään Venäläinen viljelee mansikkaa noin kolmen hehtaarin alalla ja pelloissa on kolmea eri lajiketta. Yrittäjä Pirkko Venäläisen mukaan paras mansikkakausi on Kuopion seudulla ja Sisä-Savon pelloilla vielä edessä.
– Alkuvaiheessa ollaan, kesäsää ratkaisee mitä sieltä tulee. Kaikilta lohkoilta ei ole vielä edes ensimmäisiä marjoja kerätty, kertoo Venäläinen.
Sortavalalaiset Artem ja Irina Klemzikova poimivat mansikoita Venälän tilalla Kuopiossa.Sakari Partanen / Yle
Venälän mansikkapellolla ahersi maanantaina neljä poimijaa. Tämä on jo 14. kesä kun sortavalalainen Irina Klemzikova on tilalla poimijana omalla kesälomallaan. Edessä on vielä noin 1,5 kuukauden kesäpesti.
– Mansikka kukkii paljon. Vihreää marjaa on paljon ja kohta tulee satoa. Tämä on varmaan hyvä mansikkakesä, arvioi Klemzikova.
Torihinnoissa on melkoisia eroja ympäri Suomea
Ylen toreilla tekemän selvityksen mukaan litran mansikoita sai maanantaina halvimmillaan eli neljällä eurolla Kuopiossa ja Porissa. Kallein litrahinta, seitsemän euroa oli Kokkolassa ja Rovaniemellä.
Viiden kilon laatikoissa hintahaitari oli lähes 20 euroa. Laatikko maksoi maanantaina vähiten eli 30 euroa Kuopiossa, Kouvolassa ja Tampereella.
Sakari Partanen / Yle
Kallein mansikkalaatikko oli Helsingin Kauppatorilla, 48 euroa. 40 euroa tai enemmän laatikko maksoi myös Kotkassa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Kajaanissa.
Ainakin Kuopion torilla mansikkakauppaan kuuluu myös tinkiminen. Riihimäkeläinen Matti Koskelo oli palaamassa Rautavaaralta mökkireissulta kotiinsa eikä mansikan listahinta tyydyttänyt. Koskelo tivasi hyvää tarjousta yrittäjä Esa Hokkaselta.
– Minä tarjosin 60 euroa kahdesta laatikosta, mutta kauppias on kauppias. Ei vielä täysin tyrmännyt, mutta ei suoraan luvannutkaan, mietti Koskelo.
Muutaman minuutin kuluttua tämä hintavääntö päättyi siihen, että Koskelon ja lastenlasten kyytiin lähti neljä neljän kilon mansikkalaatikkoa sadalla eurolla. Kilohinnaksi tuli siis 6,25 euroa.
Yrittäjä Esa Hokkanen Kuopion torilla.Sakari Partanen / Yle
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ennakoi kesän mansikkasadosta hieman tavallista pienempää. Keskimäärin Suomessa tulee mansikkaa noin 12–13 miljoonaa kiloa vuodessa. Viime vuonna sato oli 14 miljoonaa kiloa. Tämän kesän satoarvio tarkentuu heinäkuun aikana.
Kuopiolainen toriyrittäjä Esa Hokkanen odottaa vielä kuuminta mansikkasesonkia.
– Kyllä se tästä vasta vilkastuu. Tämän viikon loppupuoli ja ensi viikon alku on parhaimmat, arvioi Hokkanen.
Loukussa olevat thaipojat opetetaan sukeltamaan – ruokaa viedään luolaan kuukausien tarpeisiin
Thaimaassa Than Luangin luolastoon loukkuun jääneet 12 poikaa ja heidän valmentajansa aiotaan opettaa sukeltamaan, jotta heidät saadaan pelastettua. Laivaston erikoisjoukot löysivät joukon eilen elossa. Nuoret ja heidän valmentajansa menivät juhannuslauantaina retkelle luolastoon harjoitustensa jälkeen. He olivat kateissa yhdeksän päivää.
Ylen makoisimmat matkailuvinkit lomalaiselle – Maailman matkailun trendit -erikoislähetys kello 12
Yle uutisten erikoislähetyksessä keskustellaan, miten voi matkustaa ympäristöystävällisesti ja mitä yllättävää tutuista turistimaista sekä matkailun trendeistä tänä vuonna löytyy. Samalla poiketaan myös Ylen kirjeenvaihtajien luona useassa eri maassa kuulemassa viimeisimmät terveiset ulkomaanmatkaa suunnittelevalle kesälomalaiselle. Lähetys on katsottavissa Yle Areenassa.
AOP
Näin mansikkalaatikon hinta heittelee eri puolella Suomea: halvin torihinta 30 euroa, kallein 48 euroa
Yle selvitti maanantaina mansikan torihintoja ympäri Suomea. Selvitys paljasti, että viiden kilon mansikkalaatikon hinta vaihtelee suuresti eri kaupungeissa. Mansikkalaatikko maksoi torilla maanantaina halvimmillaan 30 euroa. Kallein viiden kilon laatikko oli Helsingissä, 48 euroa. Jutussa voit katsoa mansikan hintatietoja eri puolelta Suomea.
Sakari Partanen / Yle
Etelässä sateita, Lapissa hellettä
Tiistaina säärintama liikkuu maan etelä- ja keskiosan ylle. Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan sade alkaa etelässä jo illalla ja sadetta tai sadekuuroja tulee päivän aikana monin paikoin. Iltapäivällä sateisinta on etelärannikolta Keski-Suomeen ja Kainuuseen yltävällä alueella. Lapissa sää jatkuu aurinkoisena ja helteisenä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilla.
Pienkone on tehnyt Rovaniemellä tiistaina aamulla. Onnettomuuspaikalla olleen viranomaislähteen mukaan kyseessä on rovaniemeläisvalmisteinen pienkone.
Pelastuslaitos arvioi, että kone laskeutui muutaman kilometrin päähän Rovaniemen lentoasemalta. Putoamispaikka on metsässä Rovaniemen lentoaseman eteläpuolella.
Yle Uutisgrafiikka
Poliisin mukaan koneessa oli kaksi henkilöä, ja ensitietojen mukaan he pääsivät itse ulos koneesta.
Pelastuslaitokselta kerrotaan, että pienkone teki pakkolaskun ja syttyi palamaan . Koneesta ulos päässeillä ei ollut vakavia vammoja mutta heidät on toimitettu jatkohoitoon. Kone oli yksityisomistuksessa.
Hälytys tuli hieman kello 10 jälkeen.
Paikalla olleen Ylen kuvaajan mukaan onnettomuuspaikalta nousi savua.
Viranomaiset kertovat asiasta enemmän kello 13 tiedotustilaisuudessa Rovaniemen lentoasemalla. Tiedotustilaisuus lähetetään suorana lähetyksenä Ylen verkkosivuilla.
Loppuviikon sää on Suomessa epävakainen, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Kaakkois- ja Itä-Suomen yllä liikkuu matalapaine, joka tuo idästä sateita Suomeen.
Tiistai-illasta eteenpäin sadekuuroja on etenkin lännessä ja pohjoisessa. Itäisessä Suomessa voi olla kuivempaa. Maan yllä pyörivä matalapaine tuonee myöhemmin kuurot myös itään.
Poutaisina hetkinä ilma on kuitenkin lämmin: lämpömittarin elohopea voi nousta 20 asteen yli, jopa hellelukemiin. Sateen ripsiessä lämpötila laskee 15 asteeseen.
– Kesäisen lämmintä, mutta epävakaista. Voi sataa tai olla satamatta, toteaa Huutonen.
Tänään tiistaina Lappi on maan lämpimin paikka. Keski- ja Pohjois-Lapissa mitataan todennäköisesti jopa 27–28 asteen hellettä. Huutonen arvelee, että lämpötila nousee hellelukemiin myös loppuviikon aikana.
– Jossakin päin Suomea hellelukemia mitataan, mutta missä päin, sitä ei voi tietää.
Pääasiassa loppuviikko ei kuitenkaan ole helteinen. Tämänhetkinen säätyyppi on hyvin vaihtelevan epävakainen, ja siksi luotettavaa ennustetta on vaikeaa tehdä vuorokaudenkaan päähän.
Ennen oli Ala-Tenolla rannat mustanaan kalastajia juhannuksen kahta puolen. Nyt tilanne on toinen. Euroopan parhaimman lohijoen suosittu kalastuspaikka, Ala-Köngäs on ollut lähes autiona.
Nuorgamilainen Eemeli Hekkanen, joka pyörittää yhdessä perheensä kanssa matkailuyritystä, ihmettelee tilannetta.
– Esimerkiksi Ala-Könkäällä on normaalisti kolmekymmentä ihmistä jonottamassa omaa vuoroaan. Nyt siellä on viisi ihmistä parhaimmillaan. Kyllä se aika tyhjältä näyttää, Hekkanen kuvaa tilannetta.
Eemeli Hekkanen pyörittää yhdessä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa matkailuyritystä Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa. Aikanaan hän aikoo jatkaa yritystoimintaa jo kolmannessa polvessa.Kaija Länsman / Yle
– Se on vähän ihmeellistä, kun kaikki luvat on myytynä ja kalastajia ei kuitenkaan näy missään. Joku ne luvat on ostanut, mutta mihin kalastajat ovat sitten jääneet, niin se on mielenkiintoista.
– Viime kesänä oli ongelmia luvanmyynnin kanssa, kalastajamäärä väheni jo tuolloin. Nyt on vielä enemmän vähentynyt, sanoo Hekkanen.
Kuva on kuvattu Ala-Könkäältä vuonna 2015. Ala-Köngäs on suosittu kalastuspaikka Tenojoella.Eira Pelkonen, Nuorgam
Veti asuntovaununsa Sallasta Nuorgamiin katsellakseen Tenon törmältä muiden kalastusta
Sallalainen Kari Leivo tuli tänäkin kesänä yhtä varmasti kuin muuttolintu Tenolle. Leivo on monta kymmentä vuotta kulkenut Nuorgamissa ja vietti tänäkin vuonna juhannuksen asuntovaunussaan Tenon törmällä.
Tosin tässä juhannuksessa oli jotain erilaista, kalalle hän ei päässyt, koska ei saanut kalastuslupaa.
– Kyllä se harmittaa, se on selvä asia se. Mielelläni olisin käynyt heittelemässä, jos olisin luvan saanut, kertoo Leivo.
– Lupien myynti pitäisi olla paikan päällä niin kuin ennen vanhaan. Olisi hyvä, jos lupia olisi puoleksi vuorokaudeksi ja asetettaisiin saaliskiintiö, ettei saisi pyytää enempää kuin tietyn kiintiön. Olen valmis maksamaan noilla ehdoilla saman hinnan kuin nykyluvista, sanoo Leivo.
Leivo toivoo, että sellaiset henkilöt, jotka luvat saavat, mutta eivät tulekaan Tenolle, palauttaisivat luvat uudelleen myyntiin.
ELY-keskuksen mukaan Tenojoen kalastusluvan voi perua ostohetkestä kaksi viikkoa ilmaiseksi. Mikäli luvan peruu sen jälkeen, luvan hinnasta saa puolet takaisin aina siihen asti, kun luvalle ostettu kalastusviikko alkaa.
ELY-keskus tarkkailee tilannetta: Laskee kalastajien todellisen määrän ja vertaa sitä myytyihin lupiin
Vanhan Tenon kalastussopimuksen aikana Ala-Könkäällä saattoi ELY-keskuksen mukaan olla joskus jopa sata kalastajaa odottamassa vuoroaan. Nyt ei ole montaakaan. ELY-keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koivisto kertoo, että he ovat tietoisia tilanteesta. Kalastuksenvalvojat laskevat kalastajien todellisen määrän ja ELY-keskus vertaa niitä myytyihin lupiin.
– Viimevuodelta havaittiin jonkun verran sellaista ilmiötä, että kalastaja oli ostanut luvan, mutta ei käyttänyt sitä, eikä perunut, joten se jäi kokonaan käyttämättä. Tätä tilannetta seurataan tarkemmin tänä vuonna, kertoo Koivisto.
Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koivisto kertoo, että tällä viikolla pitäisi viimeistään Ala-Tenolla vilkastua.Jarmo Siivikko / Yle
Koivisto muistuttaa, että vaikka suosituilla kalastuspaikoilla ei jonoa olekaan, alue on laaja, eivätkä kaikki kalastajat ole välttämättä yhtä aikaa joella.
– Heinäkuun ensimmäiselle viikolle viikkokiintiö veneluvissa on 85 ja rantaluvissa 289 lupaa. Nämä luvat jakautuvat koko viikon ajalle, joten joella ei välttämättä joinakin päivinä ole kuin muutama kalastaja.
Tämän viikon Nuorgamin alueen luvat ovat kaikki menneet, joten mahdollisesti kalastajia näkyy tällä viikolla enemmän, arvioi Koivisto.
Lohen sijaan matkailualalla on panostettava talveen
Uusi Tenon kalastussopimus heitti saavillisen kylmää vettä paikallisten niskaan. Utsjoen kunta vetosi tammikuussa elinkeinoministeri Mika Lintilään ja pyysi apua, jotta Tenon kalastussopimuksen aiheuttamat tappiot saataisiin jotenkin kompensoitua. Yrittäjiä neuvottiin keksimään kalastuksen tilalle jotain muuta.
Nuorgamin lomakeskuksen nuori yrittäjä suuntaa katseensa talveen, kuten moni muukin Tenon rannan yrittäjä.
– Olemme panostaneet talvimatkailuun. Viimeiset kolme vuotta talvimatkailu on alkanut kasvamaan. Ensi talvikin näyttää aika hyvältä, kertoo Hekkanen tulevaisuuden näkymistä.
– Täällä on älyttömän kaunis luonto. Ihmiset vaeltavat paljon tuntureissa ja fatbike-pyöräily on lisääntymään päin.
Entäs se itse Teno?
– Nyt kun Tenolla on kalastus vähentynyt, niin jotain sinne pitäisi keksiä, jokiveneajelua tai vastaavaan. Vesiskoottereita ei meidän yritykseen ikikuuna päivänä tule. Se ei ole tämän alueen asia, linjaa Hekkanen.
Eemeli Hekkanen oli Yle Sápmin Johttiradion vieraana 29.6.2018. Hekkasen haastattelun voi kuunnella Yle Areenasta.
Rovaniemen keskustassa huomiota herättänyt poliisioperaatio päättyi kahden ihmisen kiinniottoon tiistaina, kertoo Lapin poliisilaitos Twitterissä. Kiinniotettuja epäillään tapon yrityksestä.
Lapin poliisilaitos kertoi tiistaina iltapäivällä, että Rovaniemen keskustassa sijaitsevassa asunnossa on pahoinpidelty mies, joka on toimitettu sairaalaan.
Oulun johtokeskuksen mukaan hätäkeskus sai ilmoituksen tapahtumasta hieman ennen kello 16.00.
Poliisit aloittivat Rovaniemen keskustassa operaation epäiltyjen tekijöiden löytämiseksi. Paikalle sattuneen Ylen toimittajan mukaan poliisit olivat olleet "täysissä varusteissa".
Etsintäoperaatiosta annettiin kitsaasti tietoja julkisuuteen, mutta Lapin poliisilaitos kirjoitti kuitenkin melko pian etsintöjen alettua, että Rovaniemen keskustassa oli turvallista liikkua.
Oulun johtokeskuksen mukaan poliisi otti kaksi teosta epäiltyä kiinni Rovaniemen Korkalovaarassa. Kiinniotto tapahtui tiistaina illalla hieman puoli kahdeksan jälkeen.
Johtokeskuksesta kerrotaan, että kiinniotto sujui rauhallisesti, eivätkä epäillyt tehneet vastarintaa. Lapin poliisilaitos kiittää tviitissään kansalaisia avusta epäiltyjen tavoittamiseksi, vaikka epäiltyjen tuntomerkkejä ei missään vaiheessa kerrottu julkisuuteen.
Tapahtumista tai epäillyistä ei kerrota vielä enempää tutkinnallisista syistä.
– Vanhemmuudessa erityisesti isät jäävät helposti äitien varjoon, sanoo Heli Lappeteläinen.
Hän työskentelee projektisuunnittelijana Isän näköinen -hankkeessa, jossa ammattilaisia koulutetaan kohtaamaan isät entistä paremmin.
– Että isien asema paranisi ja he paremmin voisivat ottaa vastuuta omasta isyydestään, vanhemmuudestaan, sitä kautta lapsen ja perheen hyvinvoinnista ja myös omasta hyvinvoinnistaan.
Lisäksi testataan konkreettisia tapoja saada miehet vahvistamaan vanhemmuuttaan. Isäryhmiä aiotaan käynnistää viimeistään ensi vuonna paikallisten Setlementtiyhdistysten kanssa.
Isien saaminen mukaan tulee olemaan haasteellista, myöntää Lappeteläinen.
– Johtunee siitä, että meidän kulttuurimme ei ole tukenut poikien, nuorten miesten ryhmämuotoista osallistumista, emme osaa ehkä oikeanlaisia ryhmiä vetää.
– Isät eivät koe työntekijöitä vertaisekseen. Pyrimme nyt tekemään toiminnan sellaiseksi, että siihen olisi helppo osallistua, Heli Lappeteläinen sanoo.
Pohjoisessa tuetaan maahanmuuttajien isyyttä
Tukea halutaan tarjota isyyden muutostilanteisiin. Oli kysymys sitten leskeydestä, erosta, äkillisestä työttömyydestä tai muusta elämän taitekohdasta.
Pohjois-Suomessa ensimmäisiä kohderyhmiä ovat maahanmuuttajat, kertoo Oulussa toimistoaan pitävä Heli Lappeteläinen.
Myös isyyteen voi tarvita kotoutusta. Sosiaalityön kentältä on kantautunut viestiä, että maahanmuuttajaäidit saavat ja hakevat tukea, mutta isejä perhetapahtumissakaan harvoin näkyy.
– Maahanmuuttajataustaisilla isillä on paljonkin haasteita siinä, että tullaan kasvattamaan omat lapset erilaisessa kasvatuskulttuurissa kuin mistä ollaan tultu, Lappeteläinen kertoo.
– Erityisesti siellä on nousemassa kohderyhmäksi isät, jotka ovat perheenyhdistämisen kautta saamassa lapsensa Suomeen.
Esimerkiksi Lappeteläisen toimialueella maahanmuuttajaperheiden isille kaavaillaan toimintaa Ouluun ja Kemiin. Pohjoisessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia aiotaan kouluttaa edellä mainittujen lisäksi Rovaniemellä ja Kemijärvellä.
Olichel / Pixabay
Myös vankilataustaisten isien tukeminen on nähty ensi vaiheessa tärkeäksi.
– Vertaisryhmätoiminta on meillä tärkein työväline. Pyrimme tekemään ryhmiä, jossa samanlaisesta taustasta tulevat isät kohtaavat toisensa. Ja pystyisivät tukemaan toisiansa, jakamaan kokemuksiaan vertaisesti ja mahdollisesti sitä kautta saada apua, Lappeteläinen sanoo.
Työntekijä neljällä paikkakunnalla
Isän näköinen on Miessakit ry:n ja Suomen Setlementtiliitto ry:n kaksivuotinen hanke, jonka pyrkimys on saada tukea isyyteen. Helmikuussa 2020 loppuvan hankkeen rahoitus saadaan Euroopan unionin ESR-rahastosta.
Heli Lappeteläisen mukaan hankkeen hallinto sijaitsee Kuopiossa, lisäksi toimipaikkoja on Oulussa ja Jyväskylässä. Helsingissä Miessakit ry on palkannut hanketta varten toimistoonsa työntekijän.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen käytävät kaikuvat kesäaikaan tyhjyyttään, ainoastaan kangaspuiden tasainen kolina vetää vierailijaa puoleensa.
Saamelaisen käsityön opettaja Anniina Turunen istuu yksin luokkahuoneen nurkassa kutomassa tietokoneavusteisilla kangaspuilla silkkihuivia. Hän on yksi kymmenestä saamelaisesta käsityöläisestä, jonka työt tulevat esille Duodji Dreamers -näyttelyyn Norjan Kaivuonoon.
Näyttelyssä nuoret käsityöläiset pohtivat saamen käsityön eli duodjin asemaa nyky-yhteiskunnassa. Turuselle silkkihuivi merkitsee paljon ja kätkee sisäänsä tarinan.
– Silkkihuivi koristaa pienen puisen arkun, kiisan sisustaa, kertoo Turunen.
Mii leat ain dás – Me olemme yhä tässä
Anniina Turusen silkkihuivi ei ole täysin perinteinen saamelainen, kangaspuilla luotu huivi. Tavallisesti kangaspuilla on kudottu ruutukuvioisia villahuiveja ja silkkihuivit on ostettu tuontitavarana. Anniina Turunen on kirjaillut tietokoneen avulla pastellisävyiseen silkkihuiviinsa kantaaottavan pohjoissaamenkielisen tekstin "Mii leat ain dás" – me olemme yhä tässä.
– Haluan tällä huivilla näyttää kaikille, että duodji eli saamenlainen käsityö elää ja on yhä olemassa. Me olemme yhä täällä. Ja duodjikin voi olla tällaista. Silloin kun duodji näkyy, se on todella tärkeää, kuvailee Turunen.
Duodji on aitoa saamelaista käsityötä, joka syntyy käsityöläisen mielessä ja käsissä, eikä tule massatavarana Aasiasta, painottaa Turunen.
– Tämä huivi myös kertoo siitä, ettei sitä voi vain ostaa. Se on "made in Sápmi", tehty Saamenmaalla.
Sara Wesslin / Yle
Mikä tekee duodjista duodjin?
Käsityöläisenä Turunen on myös palannut saamelaisen käsityön juurille ja pohtinut sitä, mikä tekee duodjista oikean duodjia?
Violetin, mintunvihreän, keltaisen ja pinkin väreissä hehkuva silkkihuivi on saamelaisen käsityöläisen designia ja käsityö etenee kangaspuilla saamen käsityöläisen, duojárin käsissä vilkkaaseen tahtiin. Kuitenkin huivin materiaali, silkki on tuontitavaraa.
Sara Wesslin / Yle
– Olen pohtinut paljon tämän projektin aikana, että onko tämä silkkihuivi sittenkään duodjia. Tutkin omassa pro gradu -työssäni silkkihuivia. Tutkin ja kudoin huivin, jolloin huomasin, ettei tämä huivi ole tällaisenaan saamelainen käsityö, mutta sitten, kun siinä on käsin solmeillut hapsut, silloin siitä syntyy duodji.
Nuori käsityösukupolvi näyttävästi esillä
Anniina Turunen huokaisee tyytyväisenä ja löysää kangaspuiden loimen irroittaaksen valmiiksi kudotun näyttelyhuivin. Tämä hetki on käsityöläiselle jännittävä. Turunen heilauttaa huivin harteilleen ja Mii leat ain dás -teksti laskeutuu kauniisti huivin värien keskeltä.
– Nyt on onnellinen olo, iloitsee Anniina Turunen.
– Mutta vielä riittää töitä, täytyy vielä hapsut solmia, hän kertoo ja jatkaa töitään.
Turusella on vielä muutama päivä aikaa viimeistellä huivi Duodji Dreamers -näyttelyä varten. Saamelaiset käsityöntekijät neljästä maasta avaavat näyttelyn Norjan Kaivuonossa järjestettävässä alkuperäiskansojen musiikkifestivaalissa Riddu Riđđussa ensi viikolla.
Anniina Turusen lisäksi Laila Mari Brandsfjell, Lisa Lyngman Gælok, Merethe Kuhmunen, Milana Sapelnikova, Niká Pittja, Ove Stødle, Patric Jonsson, Sandra Márjá West ja Sara Inga Utsi Bongo ovat käsitelleet duodjin kestävyyttä ja asemaa omia käsitöitään luodessaan.
Kesän lämpöennätyksen rikkoutuminen oli todella lähellä tiistaina.
Utsjoen Kevolla oli Ilmatieteen laitoksen mukaan 29,5 astetta, mikä on vain kymmenyksen vähemmän kuin kesän tähänastinen lämpöennätys. Tämän kesän lämpöennätys, 29,6 astetta on mitattu 15. toukokuuta Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Kemiönsaaressa ja Kouvolan Utissa.
Lappi oli tiistaina toista päivää peräkkäin Suomen lämpimin paikka. Lämpimintä oli Pohjois-Lapissa. Utsjoen Kevon jälkeen kuuminta oli Ilmatieteen laitoksen mukaan Ivalon lentoasemalla ja Inarin Kaamasessa (27,9 astetta), Inarin Nellimissa (27,8 astetta) ja Inarin Angelin Lintupuoliselkä (27,4 astetta).
Hellettä oli laajalti koko Lapissa. Esimerkiksi Rovaniemen rautatieasemalla elohopea kohosi enimmillään 25,7 asteeseen.
Ilmatieteen laitoksen mukaan helteet ovat Lapissa toistaiseksi ohi.
– Viileämpää ilmaa tulee Lappiin idästä ja koillisesta. Eli ainakaan lähipäivinä ei ole odotettavissa hellelukemia, meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta sanoo.
Naurulokit ovat tänä kesänä olleet todellinen riesa Rovaniemen keskustassa. Lokkeja on ollut aina, mutta nyt niitä on monin verroin enemmän, ja ne ovat selvästi röyhkeämpiä kuin aikaisempina vuosina.
– Lokit käyvät ihan suoraan asiakkaan lautaselta hakemassa ruokaa ja kiusaavat muutenkin asiakkaita, Cafe 21 -ravintolan yrittäjä Juha Eskelinen sanoo.
– Ja sitten ne ulosteet. Joka aamu edessä on siivous kun terassit, pöydät ja sohvat pitää puhdistaa. Lokinkakkaa on kaikkialla.
Ravintolan terassia päivystää vakituinen vieras. Välillä se seisoo talon katon reunalla, välillä se lehahtaa terassin markiisin päälle.
Yhdellä pöydällä on lautanen, jossa on jonkun verran ruokaa kun asiakas on syönyt tarpeekseen ja poistunut. Hetkessä lokki lehahtaa pöydälle, nappaa palasen ja lentää syömään saalistaan viereisen talon katolle.
Kyseinen lokki on erityisen röyhkeä.
– Me on nimetty se Kuningaslokiksi. Se on ottanut tilan haltuun, ottanut selkeästi omakseen tämän meidän terassin. Se rääkkyy, kun muita yrittää tulla paikalle, mutta sillä on kaveri, jonka kanssa ne kyttäävät tässä ruokia, Juha Eskelinen sanoo.
Matias Väänänen / Yle
Kaatopaikan sulkeminen näkyy
Lokit pyrkivät hakemaan ruokansa sieltä, mistä sen vähimmällä vaivalla saa. Rovaniemellä Kuusiselän kaatopaikalla oli vielä edelliskesänä katettuna valtava ruokapöytä lokeille ja varislinnuille. Kun kotitalouksien jätteitä alettiin kuljettaa Oulun polttolaitokseen, linnuille tarjolla olleen ravinnon määrä romahti.
Alueella ruokailemaan tottunut lokkiyhdyskunta joutuu hakemaan ravintonsa muualta kun kaatopaikka on suurelta osin suljettu. Nälkä ajaa linnut terasseille.
– Ruoka otetaan sieltä mistä se helpoimmin saadaan ja lokit ovat huomanneet, että ravintoloiden terasseilla sitä on helposti saatavilla, Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi sanoo.
Lokit ovat myös nopeita oppimaan, että kaupungissa ihminen ei ole vaarallinen. Siksi lintu voi kierrellä tarkkailemassa tilannetta hyvinkin lähellä ihmisiä ja napsia tilaisuuden tullen makupaloja vaikka lautaselta.
Ja ne myös oppivat nopeasti mistä ruokaa löytää. Nälkäisten lokkien karkottaminen onkin sitten jo vaikeampaa.
– Viime vuonna meillä oli pari leikkikäärmettä markiisin päällä ja se auttoi hyvin, mutta tänä vuonna sekään ei ole tepsinyt, ravintolayrittäjä Juha Eskelinen sanoo.
– Me on kokeiltu jo kaikenlaisia keinoja. Käärmeitä on lisätty ja laitettu erilaisia pelättimiä, mutta mikään ei ole tänä vuonna tepsinyt..
Viimeinen virhe on paiskata lokille jotain makupalaa kun se tulee tarkkailemaan tilannetta.
– Missään nimessä niitä ei pidä yllyttää eli ei pidä antaa ruokaa.. Jos ne sitä saa, niin ne tulee aina hakemaan lisää, Ismo Kreivi varoittaa.
Ympäri Lappia on poronhoitajien elämänrytmi päälaellaan. Yöt valvotaan ja päivät nukutaan, kaikki tehdään porojen takia ja niiden ehdoilla. Käsillä on kesän kiireisin aika, vasanmerkitys, joka on paras tehdä yön viileinä tunteina.
Vasanmerkitys on vanha ja vahva perinne, kertoo Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti.
– Vasanmerkitys on perinne. Kun vasa on emänsä merkissä, se on omistajalleen turvallisempaa. Jos vasa joutuu esimerkiksi peto- tai liikennevahinkoon, niin korvamerkin perusteella voidaan osoittaa omistaja.
Käytännössä vasanmerkitys tarkoittaa sitä, että joko porot kootaan yhteen, tai sitten itikat hoitavat asian ja kokoavat porot tokiksi tuntureille. Kun porot ovat kirnussa, eli pienessä aidassa, vasojen kaulaan laitetaan numerolaput. Sen jälkeen vasat emineen päästetään isompaan aitaan, jossa emä tunnistetaan korvamerkin perusteella ja sitten katsotaan, mikä vasa seuraa tätä emää. Vasa taas tunnistetaan kaulaan laitetusta numerolapusta.
Lopulta porot tuodaan uudestaan kirnuun, jossa vasan korvaan leikataan puukolla sama korvamerkki kuin emällään on. Jokaisella poronomistajalla on oma henkilökohtainen korvamerkkinsä, jolla porot merkitään omiksi. Poro ei kärsi tästä toimenpiteestä, huomauttaa Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti.
– Aina mennään eläimen ehdolla. Jos iltapäivällä ilman viilennyttyä laitetaan aitaan, niin yöllä vasoilla on merkki korvassa ja ennen aamua porot ovat taas vapaina laitumella.
– Porojen aidassa olo jää muutamiin tunteihin, eikä siinä edes imetysreaktio kärsi, tarkentaa Knuuti.
Vasanmerkityksissä tunnistetaan ensin vaami (emä) korvamerkin perusteella ja sitten katsotaan, mikä vasa seuraa tätä emää. Vasa taas tunnistetaan kaulaan laitetusta numerolapusta. Tämä vasa sai viime yönä Lapin paliskunnan vasanmerkityksissä saman korvamerkin korvaansa kuin emällään on.Maiju Saijets / Yle
Saamelaisalueen eteläisimmällä paliskunnalla, Lapin paliskunnalla työtä riittää vielä muutamaksi yöksi, kertoo poroisäntä Antti Äärelä. Vasaprosentti, eli kuinka monella vaatimella eli emällä on vasa, on poronhoitajien keskuudessa yleinen puheenaine ja kiinnostuksen kohde.
– Tänä vuonna on viime vuoteen nähden parempi vasaprosentti, sitä ei voi moittia. Meidän vasaprosentti on yleensä yli 70. Talvella ei ollut kova hanki, joten porot ovat hyvässä kunnossa. Viimeiset vasanmerkitykset ovat meillä lähellä Kittilän kunnan rajaa, Korkeatievanmaassa, kertoo Äärelä.
Lapin paliskunnan naapuri, Ivalon paliskunta on jo merkannut vasansa. Paliskunnan poroista yli puolet kävi aidassa, kertoo poroisäntä Ari Kustula.
– Meillä oli kova talvi, eikä ruokintakaan auttanut. Edellisvuoden sienitilanne vaikuttaa seuraavaan vuoteen. Viime syksynä meidän paliskunnassa oli vähän sieniä. Vasaprosentti on siksi normaalia huonompi, mutta muuten porot ovat hyvässä kunnossa, kertoo Kustula.
Näkkälän paliskunnassa, Enontekiön kunnassa vasat merkataan tokkakunnittain, eli koko paliskunnan poroja ei koota yhteen, vaan jokainen tokkakunta huolehtii itse omat poronsa merkkiin, kertoo Näkkälän paliskunnan poroisäntä Hannu Ranta.
– Ensi viikolla aloittaa Näkkälän tokkakunta vasanmerkityksen Pöyrisjärvellä. Tuntuu, että olisi tulossa parempi vasavuosi kuin viime vuonna. Talvikaan ei ollut paha, kertoo Ranta.
Tiistaina helle helli Lappia. Päivä oli liian kuuma vasanmerkityksille, joten Muotkatunturin paliskunnassa pidettiin tauko. Muotkatunturin vasanmerkityspaikalla, Porttikaltiossa mittari näytti +28 astetta.
Keskiviikkona ilman viilennettyä työt jatkuvat, kertoo varaporoisäntä Keijo Pirttijärvi.
– Olemme käyttäneet aidassa noin pari tuhatta poroa. Merkitykset jatkuvat vielä noin viikon verran. Vasaprosenttia ei voi vielä arvioida, sanoo Pirttijärvi.
Aina mennään eläimen ehdolla. Porot eivät kärsi merkityksistä, sanoo Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti.Maiju Saijets / Yle
Kaikki paliskunnat eivät merkkaa vasoja kesällä, Paistunturi lopetti monta kymmentä vuotta sitten
Paistunturin paliskunta Utsjoen kunnassa ei ole merkannut vasojaan kesäisin vuosiin, kertoo poromies Ilmari Tapiola.
– Merkkivasat tapasivat meillä olla pienempiä kuin peurakorvat, eli sellaiset vasat, joita ei ole kesällä merkattu. Kerran meillä kuoli monta sataa poroa aitaan voimakkaiden kaatosateiden takia. Sen jälkeen päätimme vuodeksi lopettaa merkitykset. Se taisi olla niin hyvä päätös, että se pitää vieläkin, sanoo Tapiola.
Paistunturi merkitsee poronsa syksyllä, samalla kun syysteurastukset alkavat.
Kemin-Sompio ei merkkaa tänä kesänä, taustalla liian kova talvi
Keski-Lapissa, Kemin-Sompion paliskunnassa on poikkeuksellinen kesä meneillään. Paliskunnan kokouksessa poronhoitajat yhdessä päättivät olla merkkaamatta vasoja tänä kesänä. Taustalla on ankara talvi, kertoo paliskunnan poroisäntä Mika Kavakka.
Kemin-Sompiolaisilla on poikkeuksellinen kesä, vasanmerkityksiä ei ole vaan kovan talven jälkeen porojen annetaan kuntoutua, kertoo poroisäntä Mika Kavakka.Arttu Nieminen / Yle
– Annoimme poroille kuntoutusrauhan, koska talvi oli niin kova. Viime syksynä ei ollut sieniä ja toissa vuonnakin talvi venyi pitkälle. Nyt porot saavat rauhassa kuntoutua tänä kesänä, perustelee Kavakka paliskunnan päätöstä.
Jos ensi syksynä on hyvin sieniä ja talvi on armollisempi, pääsevät Kemin-Sompiolaiset mahdollisesti ensi kesänä taas vasanmerkitykseen.
– Katsotaan ensin minkälaisia kokemuksia tästä kesästä tulee, sanoo Kavakka ja jatkaa, että mukavahan se olisi olla vasanmerkityksissä.
Isohaaran voimalaitoksella Kemijoella testataan tänä kesänä uutta kalatieratkaisua. Hanke kertoo tiedotteessaan, että ensimmäisiä tuloksia uuden laitteiston toiminnasta saadaan heinäkuun aikana ja sen toimivuutta seurataan loppukesän ajan.
Kyseessä on niin sanottu Kalasydän-ratkaisu, jonka kehittäjä on rovaniemeläinen Kalasydän Oy. Järjestelmä on kelluva. Vaelluskalat siirtyvät esteen, eli tässä tapauksessa Isohaaran voimalaitoksen ohi veden painetta ja putkistoja hyödyntäen. Laitteisto saa tarvitsemansa sähkön Isohaaran voimalaitokselta
– Isohaaran testit ovat merkittävä etappi Kalasydämen kehittämisessä. Saamme nyt tietoa Kalasydämen toimivuudesta erityisen vaativissa olosuhteissa. Uskomme innovaatiomme olevan erinomainen vaihtoehto perinteisille kalateille, toteaa Kalasydän Oy:n Mika Sohlberg.
Isohaaran voimalaitoksella testataan tänä kesänä uutta kalatieratkaisua.Risto Koskinen / Yle
Yksi valtion kärkihankkeista
Kalasydän-järjestelmä perustuu lappotekniikkaan, jossa vaelluskala ohjataan houkutusvirtaaman avulla runkokammioon, josta se venttiilien kautta hydraulisesti vedenpainetta kiihdyttäen siirretään putkistoa pitkin voimalaitoksen yläpuolelle.
Yhtiö kertoo, että laitteistoa voidaan käyttää kalatienä tai kalojen kiinniottolaitteena ylisiirtojen tarpeisiin.
– Kalasydämen etuna on, että se voidaan kelluvana laitteistona sijoittaa kalojen kannalta optimaaliseen paikkaan nousureitille. Kalasydän on muunneltavissa ja se soveltuu erikokoisiin kohteisiin sekä useille kalalajeille, kuten lohelle, taimenelle sekä nahkiaiselle. Laitteiston putkistoa voidaan hyödyntää myös kalanpoikasten alasvaellukseen, kertoo Sohlberg.
Yhtiö kertoo, että teknisestä toimivuudesta on aiemmin saatu lupaavia tuloksia vuonna 2017 Luonnonvarakeskuksen Paltamon tutkimusasemalta sekä Oulun Energian Merikosken voimalaitokselta Oulujoella.
Kalasydän-hanke on saanut kärkihankerahoitusta Maa- ja metsätalousministeriöltä. Se sisältyy Lapin liiton koordinoiman vaelluskalatyöryhmän toimenpidesuunnitelmaan Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Laitteen rakentamisessa on käytetty pohjoissuomalaisia yrityksiä.
Metsähallituksen Luontopalvelut tekee aiemmin kerrottua laajemman tarkastuksen riippusilloilleen tänä kesänä. Edellisistä tarkastuksista on paikoin ehtinyt kulua jo pidempi tovi.
– Viralliset lujuustarkastukset ovat jossakin aika vanhoja, sanoo Metsähallituksen Luontopalveluiden Lapin aluejohtaja Jyrki Tolonen.
Riippusiltojen kunto on toistaiseksi tarkastettu tarvittaessa.
Nyt riippusiltojen lujuutta pohditaan myös ministeriötasolla.
– Nyt on lähdetty pohtimaan ympäristöministeriön kanssa, että olisiko tarkastusten lisäksi mahdollista tehdä myös lujuusponnistustestejä. Jotta lujuuteen kiinnitettäisiin vielä enemmän huomiota, Tolonen kertoo.
Kaikki Metsähallituksen lähes neljäkymmentä riippusiltaa tarkastetaan perusteellisesti elokuun loppuun mennessä. Lujuustesteistä puolestaan päätetään tämän tarkastuksen aikana. Tarkastukset tehdään Repoveden kansallispuiston viime sunnuntaisen onnettomuuden vuoksi.
Lähes puolet Metsähallituksen riippusilloista sijaitsee Lapissa.
