Mannerkiinalaisella ajokortilla on saanut ajaa Suomessa helmikuun alusta, jolloin ajokorttilaki uudistui. Lapissa kiinalaiset ovat suuri ja alati kasvava matkailijaryhmä, ja heidän tulonsa auton rattiin herätti myös huolta.

Heidän pelätttiin aiheuttavan esimerkiksi "pällistelyonnettomuuksia" eli pysäköivän auton riskialttiisti keskelle tietä kiirehtiessään ottamaan kuvia revontulten loimusta tai poroista. Tällaiset tilanteet ovat tulleet tutuiksi Islannissa, jossa kiinalaiset ovat nousseet onnettomuustilastoissa kakkoseksi heti islantilaisten jälkeen.

– Riskit ja uhkakuvat eivät ole toteutuneet millään tavalla, sanoo ylikomisario Rauno Pätsi Lapin poliisista. Hänen tietoonsa ei ole tullut kiinalaisten aiheuttamia onnettomuuksia.

Aasialaiset vuokra-autoilijat ovat tulleet poliisin tietoon lähinnä niissä tapauksissa, että navigaattoria uskollisesti seuranneet turistit ovat päätyneet ajamaan pitkin moottorikelkkauraa.

Rovaniemen Scandia Rentin toimipistevastaava Tomi Heikkilä kertoo, että vuokraamossa on ehtinyt helmikuun alun jälkeen asioida vain muutamia yksittäisiä kiinalaisia, mutta ensi talvelle on jo varauksia tullut.

– Automaattivaihteet pitää heidän autoissaan olla. Jotkut haluavat ajaa halvinta, ja toinen puolisko sitten mersua tai bemaria, vähän hienompaa autoa, Heikkilä kertoo. Vuokraamossa on kiinankielisiä opasvihkosia talviajosta.

Kelkkareiteille kieltomerkit

Europcarin tiskeilläkään ei ole käynyt kuin muutamia kymmeniä kiinalaisia, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jussi Holopainen. Hän uskoo kiinalaisasiakkaiden määrän kyllä kasvavan tulevana talvena, kun sana ajokorttimuutoksesta leviää. Valtavaa rynnistystä Holopainen ei odota missään tapauksessa.

– Kiinalaisten tulo tietää ehkä puolen prosentin tai prosentin kasvua autonvuokrauksessa. Lapissa vaikutus on suurempi, mutta ei missään nimessä yli kolmea prosenttia, arvioi Holopainen. Euroissa vaikutus koko Suomessa olisi kahden miljoonan luokkaa.

Holopainen pitää kuitenkin hyvin tärkeänä, että myös kiinalaisten ajokortti hyväksytään siinä missä intialaisten tai meksikolaistenkin.

– Se on hirvittävän tärkeä asia. Kun ajokortti ei ole aiemmin käynyt, niin sillä on ollut negatiivinen vaikutus matkailukuvaan.

Liikenneturvallisuus ei ole yksin kiinalaisista kiinni, Holopainen muistuttaa. Matkailijan silmiin ajotieltä näyttävä moottorikelkkareitti pitäisi varustaa kaikkien ymmärrettävissä olevalla merkillä, joka kertoisi että autolla ei saa tällä väylällä ajaa.

Ohikulkeneet lintuharrastajat huomasivat Prisman rakennustyömaalla sijaitsevat pesät muutama viikko sitten.

Ei ole epätavallista, että törmäpääsky tekee pesän rakennustyömaalle.

– Sinne, mihin vähänkin pidemmäksi aikaa jätetään tuollainen jyrkkä penkka, törmäpääsky sen kyllä löytää, Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi sanoo.

Törmäpääskyn pesinnän olisi voinut estää peittämällä esimerkiksi pressulla kuopan, jonka seinämälle linnut ovat tehneet pesän.

– Nyt, kun pesintä on jo käynnissä, on laitonta mennä häiritsemään ja tuhoamaan pesiä, Kreivi muistuttaa.

Törmäpääsky on taantuva laji ja ihmiset hajottavat sen pesiä joskus vahingossa.

– Onneksi tässä olivat sivulliset hereillä ja huomasivat ja rakennustyömaallakin asiaan suhtauduttiin hyvin.

Rakennustyöt eivät häiritse lintuja

Ismo Kreivi oli mukana rauhoittamassa törmäpääskyjen pesäpaikkaa.

– Eristimme pesimäalueen, mutta työt jatkuvat kyllä sen ympärillä.

Raskaat työkoneet ja kovat äänet eivät häiritse pesiviä lintuja, kunhan niiden pesäkolot jätetään rauhaan.

Ei pidä mennä liikkumaan kovin lähelle, sillä pesät ovat hiekkaan kaivettuja koloja ja ne voivat sortua. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi

– Niin kuin näkyy, niin tuolla ne lentelevät, eivätkä pelkää koneita tai kauheasti ihmisiäkään. Ainoastaan se, että ei pidä mennä liikkumaan kovin lähelle, sillä pesät ovat hiekkaan kaivettuja koloja ja ne voivat sortua, Kreivi sanoo.

Luonnossa törmäpääskyt rakentavat pesiä mielellään joen törmille ja Rovaniemellä on isoja yhdyskuntia esimerkiksi Ounasjoella.

Rakennustyömailla ja pihoilla on syytä huomioida, että törmäpääskyt saattavat pesiä myös hiekkakasoihin.

– Se on nopea prosessi, kun ne siihen asettuu. Ei kannata työmaalla jättää potentiaalisia paikkoja, ne pitää peittää.

Rauhoitetun linnun tappamisesta viidenkympin sakko

Kun pesintä ehtii alkaa, kuten Rovaniemen Prisman työmaalla on käynyt, pesäpaikka rauhoitetaan siihen asti, että pesintä on ohi.

– Elokuun puoleen väliin, mutta toki ne voivat aikaisemminkin siitä lähteä. Sovimme työmaan kanssa, että tulen käymään uudestaan ja tarkistamme sitten, mikä on tilanne, Ismo Kreivi kertoo.

Prismasta arvioidaan, että marketin laajennustyö ei viivästy pääskynpesien vuoksi.

Kreivin arvion mukaan Prisman rakennustyömaalla pesii yksi törmäpääsky-yhdyskunta.

– Laskin viimeksi, että tässä on ainakin 40 pesäkoloa.

Törmäpääsky on rauhoitettu laji. Lain mukaan yhden törmäpääskyn tappamisesta saa 50 euron sakot.

Jos Prisman työmaan pesät tuhottaisiin, sakkoa tulisi Kreivin arvion mukaan noin 10 000 euroa, kun lasketaan mukaan pesiin kuoriutuvat poikaset.

Läntinen maaraja pohjoisessa ja Venäjän vastainen valtakunnanraja ovat monella tavalla erilaisia rajoja. Erilaisuus vaikuttaa myös rajan läheisyydessä asuvien ihmisten näkemyksiin rajoista yleensä. Tämä selviää Oulun yliopiston tekemästä kyselytutkimuksesta lappeenrantalaisille ja torniolaisille.

Ruotsin läheisyys on Torniossa sekä fyysistä että henkistä laatua. Länsirajalla suomalaiset mieltävät paikalliseksi myös Haaparannan puolen, mikä osaltaan selittää näkemystä rajasta.

– Se paikallisuus voi Tornio–Haaparannassa ylettyä rajan toiselle puolelle, mutta lappeenrantalaisten mielissä ei tämän tuloksen perusteella vaikuttaisi olevan samanlaista kokemusta, yliopistotutkija Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta kertoo.

Itäraja on tiukasti valvottu, geopoliittisesti merkittävä raja, kun taas Suomen ja Ruotsin rajan yli asioidaan jatkuvasti, ilman minkäänlaista kynnystä.

– Voisi sanoa, että turvallisuuden tunteen näkökulmasta Ruotsin raja merkitsee paikallisille asukkaille sujuvaa yhteistyötä, luottamusta ja ennalta-arvattavuutta, kun taas Venäjän raja on monesti nähty geopoliittisesti kriittisimpänä rajana ja se totta kai vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat sen. Venäjän rajahan on hyvin suljettu vielä tänäkin päivänä, Prokkola luonnehtii.

Tutkimuksessa sekä lappeenrantalaiset että torniolaiset joutuivat miettimään asiaa myös päinvastaisella rajalla asuvien näkökulmasta. Vieressä olevan rajan luonne vaikuttaa ihmisten yleisiin käsityksiin rajoista. Lappeenrantalaisten mielestä länsirajakin voisi olla tiukempi, kun taas vapaaseen liikkumiseen tottuneiden torniolaisten mielestä itäraja voisi olla vapaammin ylitettävissä.

– Näyttää siltä, että se, missä ihminen asuu ja elää ja minkälainen kokemus on omasta rajasta ja sen avoimuudesta muokkaa käsitystä ja ajatusta siitä, minkälainen se kauempana oleva raja voisi olla ja minkälaisia oikeuksia paikallisella väestöllä on ylittää raja vapaasti, Prokkola sanoo.

Tutkimus paljastaa merkittävän eron tarpeessa käydä rajan toisella puolella. Länsirajalla rajan yli liikutaan jatkuvasti, mutta osa itärajan asukkaista ei edes haikaile lähirajan ylittämistä.

– Haaparanta–Tornio -alueella rajan ylittäminen on suurelle osalle päivittäinen tai ainakin viikoittainen rutiini ja käytäntö ja monet asiat tapahtuvat rajan toisella puolella. Lappeenrannassa taas on paljon vanhempiakin ihmisiä, jotka eivät ole koskaan ylittäneet Venäjän rajaa ja osa ilmaisee, ettei koskaan haluakaan ylittää. Kyllä ne ovat hyvin erilaiset, se tuli hyvin selkeästi esiin näissä kyselyissä, kun kysyttiin, paljonko paikalliset ylittävät rajaa, Prokkola kertoo.

Tutkimus toteutettiin satunnaisotantana postikyselyllä keväällä 2017. Kyselyyn vastasii 401 torniolaista ja 589 Lappeenrantalaista.

Kittilän kunnanhallitus päätti tiistain kokouksessaan valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen valtiovarainministeriön päätöksestä, jossa 20 kittiläläistä luottamushenkilöä pidätetään luottamustoimistaan. Päätökselle haetaan myös täytäntöönpanokieltoa. Kunnanhallituksen päätös syntyi äänin 7–2.

Valituksen mukaan niin sanottu Lex Kittilä, jonka pohjalta valtiovarainministeriön päätös tehtiin, on perustuslain vastainen. Päätös myös syntyi puutteellisen valmistelun johdosta.

– Tämä saatetaan asiallisesti muutoksenhakuun sen selvittämiseksi, onko oikeudellinen arviointi ollut kunnossa, sanoo Kittilän vastaava kunnanjohtaja Sanna Ylinampa STT:lle.

Valituksen ja täytäntöönpanokiellon käsittelyyn asti ministeriön päätös on lainvoimainen, eli luottamushenkilöt on pidätetty luottamustoimistaan.

Lue lisää:

Kittilän kunnanhallituksesta vaihtuu yli puolet – uudella kokoonpanolla istutaan jo ensi viikolla

Kittilägate väsytti kuntalaiset: "Asiat pitäisi käsitellä nopeammin, ettei ihmisten tarvitsisi olla epätietoisia"

Valtiovarainministeriön hyllyttämä Kittilän kuntapäättäjä ei peräänny: "Tämä on aivan naurettavaa"

Syyttäjä tyytymätön tuomioon, Kittilän hissihankinta voi edetä hovioikeuteen

Valtiovarainministeriö hyllyttää 20 Kittilän päättäjää – Valtuuston puheenjohtaja: "Kyllä siinä aamukahvit jäähtyivät kuppiin"

Etelä-Suomessa nautitaan hellelukemista keskiviikkona, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Elohopea nousee Tampereen ja etelärannikon alueella 25–26 asteen tienoille.

– Ilmamassa on todella lämmintä, pitkälle iltaan saakka on tosi lämmin. Myös ensi yö ja huominen päivä ovat lämpimiä Etelä-Suomessa, Kotakorpi sanoo.

Myös pohjoisessa on kesäisen lämmin päivä, vaikkakaan Etelä-Suomen hellelukemiin ei ylletä. Päivä on aurinkoinen koko maassa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia, missä on pilvistä ja satelee hieman.

Lapissa lämpötilat vaihtelevat reilusti. Pohjois-Lapissa ylletään noin kymmeneen asteeseen ja Etelä-Lapissa noin 15 asteeseen.

Torstai jakaa Suomen

Torstaina sää jatkaa lämpenemistään Etelä-Suomessa.

– Etelässä voi olla enimmillään 27–28 astetta. Lämpö ulottuu torstaina laajemmalle alueelle, suurin piirtein Jyväskylän korkeudelle asti, Kotakorpi kertoo.

Pohjoisessa ilma puolestaan viilenee entisestään. Lappiin ja Pohjanmaalle leviää sateita aamusta alkaen. Sateet ulottuvat iltapäivällä Etelä-Lapista Jyväskylän korkeudelle.

– Sadetta tulee tosi paljon. Paikoin on kuurotyyppisyyttä, joten paikalliset rankkasateet ovat mahdollisia.

Perjantaina kovia sateita

Suomen yllä oleva matalapaine voimistuu perjantain aikana. Viikon suurimmat sademäärät saadaankin perjantaina, kun paikoin sadetta voidaan saada jopa 50 millimetriä. Sateita esiintyy maan etelä- ja keskiosissa.

Lounais-Suomessa merialueilla on odotettavissa perjantaina ja lauantaina kovia tuulia.

– Odotettavissa on puiden kaatumista ja sähkökatkoksia, sen verran on puuskaa, Kotakorpi sanoo.

Lauantaista näyttäisi tulevan viileä ja tuulinen, mutta Kotakorpi huomauttaa ennusteessa olevan vielä epävarmuuksia.

Lue lisää säästä täältä.

Kemiin biojalostamoa suunnittelevan Kaidi Finlandin uusi toimitusjohtaja on insinööri Olli-Pekka Viljakainen.

Viljakainen seuraa tehtävässä toimitusjohtajan paikkansa jättävää Carl Haglundia.

Viljakaisen on määrä aloittaa Kaidi Finlandin toimitusjohtajana 10. elokuuta.

– Nyt kuin lainsäädäntö ja luvitus-asiat ovat tulleet tähän pisteeseen on luonnollinen ajankohta vaihtaa Kemin hankeen vetäjä. Hankeen seuraava vaihe on hyvin tekninen ja tähän Viljakainen tuo välttämätöntä osaamista, Haglund toteaa tiedotteessa.

Viljakainen osallistui myös Vapon ja Forest Btl:n hankkeisiin, kun yhtiöt suunnittelivat biojalostamon rakentamista Kemiin. Nämä hankkeet eivät kuitenkaan toteutuneet.

Kiinan johtaviin bioenergiatoimijoihin kuuluva Kaidi ilmoitti helmikuussa 2016 suunnittelevansa miljardiluokan biodieseljalostamon rakentamista Kemiin.

Kaidi on saanut ympäristö- ja vesitalousluvan Kemin biojalostamolle. Lopullista investointipäätöstä biojalostamon toteutumisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Kunnanjohtajan virkaa tavoitteleville on useita paikkoja auki Lapissa.

Kolarissa kunnanjohtaja Antti Määttä lähtee jo heinäkuun jälkeen henkilöstöjohtajaksi Rovaniemelle. Kolarin kunnanhallitus päätti laittaa vapautuvan paikan hakuun viikko sitten. Vt. kunnanjohtajana aloittaa Tiina Piirilä-Laiho, joka on nykyinen perusturvajohtaja.

Myös Pelkosenniemeä luotsaava Pertti Severinkangas on muuttamassa. Hän lähtee kunnanjohtajaksi Siikajoelle.

Keminmaan johtajahaku päättyi viime viikolla. Seitsemäntoista hakijan joukossa on myös nykyinen kunnanjohtaja, määräaikaisella sopimuksella oleva Mauri Posio.

Mäkelän ero vahvistumassa Kittilässä

Kittilässä odotetaan, päästäänkö kunnanjohtajan paikka avaamaan. Kunnassa on ollut monta vs. kunnanjohtajaa neljän vuoden aikana.

Jos laittomasti irtisanotun Anna Mäkelän johtajasopimuksesta ei valiteta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, päästään hänen eronsa vahvistamaan mahdollisesti jo tänä kesänä.

Sopimukseen tyytymättömät Kittilän kunnanvaltuutetut Inkeri Yritys ja Pentti Kangas (Oikeudenmukainen Kittilä) harkitsevat molemmat edelleen, haluavatko viedä asiaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Valitusaikaa heillä on heinäkuun alkupuolelle asti.

Kittilän nykyinen vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa jatkaa tehtävässään vuoden loppuun saakka.

Manner-Euroopan pohjoisimmasta paikasta, Nordkappista yksipyöräisellä reissuun lähtenyt James Grieve on taittanut matkaa kaksi viikkoa.

Väliin on sattunut muutama sadepäivä, jotka mies on levännyt.

– En ole polkenut joka päivä. Totuttelen vasta tähän yksipyöräiseen, mies kertoo.

Grieve lähti reissuun hieman hullun rohkeasti, sillä hän osti kyseisen yksipyöräisen juuri ennen reissua.

Mukanaan hän kantaa telttaa, ruoanlaittovälineitä ja ruokaa kolmen päivän varalle.

Australialaisen matkan teko on spontaania, eikä hän ole suunnitellut muuta kuin ajavansa läpi Euroopan.

Päivämatkat yksipyöräisellä ovat tavallisesti 60-70 kilometriä.

– Tiedän, että pari kaveria on tehnyt tällaisen pitkän matkan yksipyöräisellä. Toinen on kohta kiertänyt maailman ja toinen polki Pohjois-Amerikassa, Grieve kertoo.

Erikoinen kulkupeli ei jää huomiotta

Tiistaina Grieve pysähtyi napapiirille Joulupukkia tapaamaan. Hän aikoo viipyä Rovaniemellä pari päivää.

Matkallaan hän yöpyy teltassa.

– Varsinkin täällä päin maailmaa on hieman kallista yöpyä muualla, joten toistaiseksi olen nukkunut teltassa.

Grieven mukaan yksipyöräisellä matkustaminen on hauskaa.

– Tämä on aika uniikki tapa reissata ja saa kyllä hymyn ihmisten huulille, austalialainen sanoo.

Maa järisi Perämerellä Ruotsin ja Suomen rannikon läheisyydessä tänään keskiviikkona. Suomen seismografiset asemat havaitsivat maanjäristyksen kello 10.22.

Helsingin yliopiston Seismologian instituutin tekemän alustavan analyysin mukaan järistyksen keskus sijaitsee Perämeren pohjoisosassa 18 kilometrin syvyydessä. Järistyksen voimakkuudeksi arvioidaan 3,1 magnitudia.

– Tämä on ollut Pohjois-Euroopan, Pohjois-Skandinavian alueelle suhteellisen harvinainen tapaus, kuitenkin alueelle ihan tyypillinen. Täällä Perämerellä tapahtuu vuosittain useita maanjäristyksiä ja näitä suurempiakin harvakseltaan, kertoo seismologi Jari Kortström Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

Monet Tornion seudulla asuvat ihmiset kertovat havainneensa maanjäristyksen.

– Tämänaamuinen ei todennäköisesti aiheuta mitään vaurioita, kun tapahtumapaikka menee meren puolelle, mutta kyllähän se varmasti on laajalti havaittu sekä Suomen että Ruotsin puolella. Olemme saaneet muutamia havaintoja nettisivujemme kautta, että on kuultu ukkosenjyrinän kaltaista jyrinää ja tunnettu tärinää samalla. Ihan tärinä- ja äänihavaintoja, Kortström kertoo.

Perämerellä heikkousvyöhyke kallioperässä

Kortströmin mukaan järistys on saanut voimansa Atlantin leviämisvyöhykkeeltä, missä on aktiivinen laattareuna, jossa mannerlaatat erkanevat toisistaan.

– Perämeren alueella sattuu olemaan yksi tällainen suurempi heikkousvyöhyke kallioperässä, ikivanha siirros, jota pitkin nämä jännitteet purkautuvat, Kortström taustoittaa järistyksen syytä.

Järistyksen paikka näkyy Helsingin yliopiston Seismologian instituutin verkkosivuillaan julkaisemassa kartassa.

Maaliskuussa 2016 Perämerellä havaittiin harvinaisen voimakas maanjäristys, jonka voimakkuudeksi mitattiin 4,6 magnitudia.

Suomalaisten eläkerahoja makaa ruotsalaiseen eläkejärjestelmään kuuluvilla tileillä. Eläketurvakeskus ja Kela selvittivät Ruotsin eläkeviranomaisen Pensionsmyndighetenin pyynnöstä muutama vuosi sitten, että Suomessa asui tuolloin vajaat parituhatta 65-vuotta täyttänyttä ihmistä, jotka eivät olleet hakeneet Ruotsista heille kuuluvaa eläkettä.

Eläketurvakeskuksen mukaan osa ihmisistä ei varmastikaan tiedä, että he olisivat oikeutettuja eläkkeeseen Ruotsista, mutta osa jättää sen hakematta tietoisesti.

EU-eläkeneuvojan Jan Pesosen mukaan syynä voi olla esimerkiksi se, että Ruotsista tuleva eläke saattaa vaikuttaa Suomesta saataviin muihin etuuksiin.

– Yhtenä syynä voivat olla myös puutteelliset osoitetiedot Ruotsissa, joten viranomaiset eivät saa eläkeoikeutettuun yhteyttä, sanoo Jan Pesonen.

Vaillinaiset osoitetiedot nostaa yhdeksi tekijäksi myös Pohjoiskalotin rajaneuvonnassa Torniossa työskentelevä koordinaattori Päivi Koivupalo. Hän auttaa pääasiassa tavallisia ihmisiä rajan ylittämiseen liittyvissä ongelmissa.

– Ilman muuta ihmisten kannattaisi nyt selvittää, tulevatko työperäiset eläkkeet oikein ja alkaa sitten tehdä salapoliisityötä tai ainakin muistella, missä työuraa tulikaan aikoinaan tehtyä ja olla sitten yhteydessä Ruotsin eläkeviranomaiseen, opastaa Päivi Koivupalo.

Eläkettä ei myönnetä automaattisesti, vaan se pitää hakea

Neuvoja voi kysyä Suomen Eläketurvakeskuksesta, joka myös välittää Suomessa asuvien henkilöiden eläkehakemukset käsiteltäviksi Ruotsiin. Ruotsin eläkettä ei kuitenkaan myönnetä automaattisesti, vaan sitä pitää hakea itse.

– Lisätiedustelut Ruotsin eläkeoikeudesta tulisi osoittaa suoraan Ruotsin eläkevirastoon, sillä Suomen viranomaisilla ei ole näitä tietoja käytössään, kertoo Jan Pesonen.

Eläkepäätöksen saaminen Ruotsista saattaa viedä kuukausia. EU-eläkeneuvoja Jan Pesonen kertoo, että Ruotsin eläkeviranomaisten ilmoituksen mukaan päätöksen saa 4-8 kuukaudessa.

Ruotsissa tehdystä työurasta maksettavan eläkkeen puuttuminen on noussut esille Norjan ja Ruotsin välisessä rajaneuvonnassa viime aikoina, mutta Suomessa yhteydenottoja ei ole vähän aikaan ollut.

Koordinaattori Päivi Koivupalo sanoo, että viimeksi häneltä on tiedusteltu Ruotsin takuueläkejärjestelmästä, johon saattaa olla tulossa muutoksia.

Varningsmeddelande Sodankylä Urho Kekkonens nationalpark 28.6.2018 kl. 09.50. Nödnumret 112 kan inte nås från Telias, Elisas och DNA:s mobilabonnemang. I nödsituationer ska man söka sig utanför det berörda området eller vända sig till närmaste jourhavande hälsovårdscentral, brandstation eller polisstation. Nödcentralsverket.

VÁRUHUSDIEÐÁHUS: Soađegili UKK-meahcci 28.6.2018 diibmu 09.50. Heahtenummárii 112 ii sáhte čuojahit Telia, Elisa ja DNA mátketelefonnummáriin. Jos deaivá heahtedilli, de vikka beassat hehttehusguovllu olggobeallái dehe lagamus dearvvašvuohta-, buollin- dehe boleslágádussii. Heahteguovddášlágádus

VAARÂTIÄÐÁTTÂS: Suáđigil Urho Kekkos aalmuglâšmecci 28.6.2018 tijme 09.50. Etinumerân 112 ij pyevti suáittiđ Telia, Elisa já DNA mätkipuhelinlavtattuvvâin.Jis etitile šadda, moonâ hemâdâstile ulguubeln teikâ aldemuu tiervâsvuođâ-, puálu- teikâ poolissajattâhân. Etikuávdášlájádâs.

VAARRTEÂÐTÕS: Suäˊđjel UKK-muõrrǩe´dd 28.6.2018 čiâss 09.50. Jie´ttnââmra 112 ij vuei´t såittad Telia, Elisa da DNA õhttuum mä´tǩǩte´lfoonivui´m. Jie´ttvue´jj šõddâm poodd mõõn stamldemvuu´d åålǥǥbeälla le´be ââldmõs tiõrvâsvuõtt-, tollčackkeem- le´be påå´lespõ´rtte. Jie´ttkõõskõs-strooi´tel.

Kävimme serkkupoikien kanssa saunassa, vaikka emme olleet likaisia. Nyt keikumme pyyhe päällä pirtissäni ja juomme kaljaa. Emme tunne suurta tarvetta juopotteluun, mutta juomme, koska miehenä olemisen rituaalit elävät meissä voimakkaina.

Jukka istuu vastapäätä ja näyttää kreikkalaiselta jumalalta. Minä näytän siltä, että olisin nälissäni. Serkkupoikiin kuuluu myös Heikki, joka ei näytä juuri nyt miltään, koska meni pimeään kamariin nukuttamaan poikiaan.

Heikki on kirvesmies. Minä olen kynämies. Jukka opettaa sirkustaidetta. Jukka on siitä harvinainen suomalainen köysitaiteilija, että hän ei roiku kaulastaan.

Minusta se on hauskasti sanottu. Keksin sen pikku känässä.

Heikki tulee pöytään. Hakkaamme aikamme korttipeliä nimeltä kolmen tuppi ja juomme kaljaa. Heikki menee ajoissa nukkumaan, koska aikoo ajaa puoli Suomea halki heti aamusta. Me Jukan kanssa jäämme pöytään. Avaamme rommipullon ja kaadamme kopsut. Nyt jo siksi, että se on mukavaa.

Kännääminen yhteiskunnallisena ilmiönä on perkeleestä. Yksityisenä tapahtumana harvakseltaan se voi olla terapeuttinen matka pois itsestä. Huumattuna sitä näkee maailman toisesta kulmasta, ja se sohjoinen aivomössö, jota arjeksi kai voisi kutsua, kristallisoituu hetkittäin teräviksi kuviksi. Sitä tuntee tyytyväisyyttä jo pelkästään siitä, että on.

Elämässä vaikeinta on sen oppiminen.

Tenuissa tulee ajateltua toisin. Ei niin raskaasti, eikä työläästi pohjamutien kautta. Joskus harvoin saa oivalluksia, jotka kuvittelee keksineensä ihan itse. Niin kuin sellaisen, että elämässä vaikeinta on sen oppiminen. Viime vuodet olen tehnyt oppimisen eteen kovasti työtä. Mielestäni olen kasin oppilas.

Yksi suurimmista oivalluksistani on se, että kannattaa lopettaa ryntäileminen. Kaikkea ei saa. Pitää luopua, julmasti viskellä asioita yli laidan, tippa silmässä nakella joutavia loitommalle niin kauan, että jäljelle jää olennainen. Se pätee töihin, se pätee koko elämään.

Jobbsin Steve, ihminen ja mulkero, totesi jotenkin niin, että meillä on työ, perhe, harrastukset ja ystävät. Valitse niistä kolme.

Pyydän anteeksi ystävät.

Miehuuteni alkuvuosina aikomukseni oli kerätä omaisuutta. Oli tarkoitus täyttää joentörmätontti loihakoilla rakennuksilla kunnollisen tornionlaaksolaisen isännän tavoin. Nyt näyttää, että jää toinen latokin tekemättä. Muutama vuosi sitten tuntui, ettemme voisi elää yhdellä autolla. Nyt Mitsu seisoo pihalla yksin. Nissan on myyty.

On nimittäin tullut mieleen, ettei omistamisessa ole kovin paljon järkeä. Maksa ja huolla sitten niitä autoja ja vehkeitä ja taloa niin, ettet mitään muuta jouda tekemään. Viisaampaa on luopua, kohtuullistaa.

Elämme kreivin elämää rengin palkalla ja ajalla.

Olen vakuuttunut, että suurin syy keskiluokan stressiin, avioeroihin ja burn outeihin ei suinkaan ole koventunut työelämämme vaan se, että koetamme liian sinnikkäästi elää itseämme isompaa elämää. Elämme kreivin elämää rengin palkalla ja ajalla. Pitää hankkia iso velkatalo ja yhtä aikaa matkustaa, harrastaa, näyttää, että hyvin menee ja hetkessä tässä elellään, vaikka tulevan kuun lyhennykset painavat jo ohimoa ja muutenkin menee melko tavallisesti.

Työpaikat ovat tuulisia nykyään. Kolmen sadan tonnin velkavankeudessa työpaikan menettäminen on kammottava ajatus. Se tekee ihmisistä nöyriä, semmoisia vettyneitä lapasia. Koetamme niin kovasti olla vauraita, että sen tavoittelu on tehnyt meistä orjia.

Voimme lajina pelastua itseltämme vain, jos alamme luopua asioista.

Lisäksi olen sillä tavalla surullinen mies, että minua korventaa ylikuluttamisen taakka. Meidän tapamme elää perustuu siihen, että varastamme lapsiltamme. Luopuminen on vastaus siihenkin.

Voimme lajina pelastua itseltämme vain, jos alamme luopua asioista. Siinä ei nimittäin auta suotuisa suhdannekaan kun ekosysteemit pettävät.

Pitäkää vain kahelina, ei se mitään, mutta minulla on todisteet. Lisäksi saatan olla hieman päissäni.

Viimeksi kun Jukan kanssa ryypiskelimme, olimme nuoria. Nyt minua nuorempi Jukkakin on alkanut muuttua sedäksi. Jukka haukottelee. Niin minäkin. Aiemmin olisimme ottaneet taksin ja ajaneet takki auki kylille. Nyt lähdemme nukkumaan, sillä ymmärrämme, ettei kaikkea voi saada ja luopuminen on viisautta. Kun luopuu huikaisevasta aamun kajoa syleilevästä kännistä, saa terveen aamun.

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä palkittu toimittaja ja kolmen lapsen isä. Vapaa-aikanaan hän hortoilee pohjoisen talousmetsissä kädessään hinkki tai haulikko.

Helleraja rikkoutuu torstaina monin paikoin Etelä-Suomessa, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen. Lämpömittari voi näyttää paikoitellen jopa 28 astetta.

Maan keskivaiheilla voi puolestaan tulla sadekuuroja. Sateita tulee yhtenäisemmin Pohjois-Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Kainuussa.

Lapissa on melko pilvinen päivä ja joitain sadekuuroja esiintyy.

– Lapissa lämpötila jää 10–15 asteen välille, ero on huima pohjoisen ja etelän välillä tänään, Paasonen sanoo.

Sadevaroitus yöstä alkaen viiteen maakuntaan

Lännestä matkaa Suomea kohti matalapaine, jonka keskus kulkee yön aikana Itä-Suomeen.

– Siinä yhteydessä on useita runsaita sateja. Maan keskivaiheilla tulee varmaan useita kymmeniä millejä nyt vuorokauden sisään.

Perjantaina varsinkin maan itäosissa sataa runsaasti. Sadevaroitus on annettu Keski-Suomeen, Etelä- ja Pohjois-Savoon, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.

– Siellä voi tulla yli 50 milliä vuorokaudessa. Paikoin voi tulla viikonlopun aikana lähes koko kuukauden tilastollinen sademäärä, niin hurjia määriä näyttäisi voivan tulla.

Sadevaroitus on voimassa perjantain vastaisesta yöstä alkaen.

Mitä lännemmäs perjantaina liikutaan, sitä aurinkoisemmaksi ja poutaisemmaksi sää muuttuu. Vaikka aurinko pääsee pilkistämään paikoin, tekee pohjoistuuli ilmasta kolean tuntuista. Etelä-Suomessa lämpötila kohonnee noin 16 asteeseen.

Lappia lukuun ottamatta koko maassa on perjantaina voimassa varoitus kovista tuulista maa-alueilla.

– Nimenomaan ne puuskat ovat pahoja. Maa-alueella nämä puuskat tulee ottaa huomioon, varsinkin kun on tapahtumia ja telttoja viritellään sinne tänne.

Suunta on parempi perjantain jälkeen

Lauantai on pääosin pilvinen päivä, mutta joitain sadekuuroja esiintyy.

Pohjoistuuli puhaltaa vielä lauantaina. Torstaina tuulista on annettu varoitus maa-alueille Pohjois- ja Etelä-Savoon, Pohjois- ja Etelä-Karjalaan sekä Kymenlaaksoon.

Lämpötila liikkuu lauantaina koko maassa 10–15 asteen tienoilla.

Sunnuntai on jo hieman aurinkoisempi päivä.

– Suunta on parempi, kunhan päästään perjantaista. Tuulet alkavat heiketä sunnuntaina ja lännestä tulee vähän lämpimämpää ilmaa.

Myös maanantai näyttää tämänhetkisen ennusteen mukaan melko lämpimältä, mutta tilanne saattaa vielä muuttua.

– Kaakon suunnalla kyttää yksi matalapaine, että tuleeko se maanantaina vai ei, Paasonen sanoo.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Politiikan konkari Paavo Väyrynen on perustanut jälleen uuden poliittisen yhdistyksen. Väyrynen kertoi asiasta tänään torstaina eduskunnassa pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Väyrynen halusi perustaa uuden yhdistyksen, koska hänen aiemmin perustamansa kansalaispuolue on Väyrysen itsensä mukaan "kaappausyrityksen vuoksi toimintakyvytön".

Eduskuntaan hiljattain palannut Väyrynen on riitautunut kansalaispuolueen joidenkin muiden jäsenten kanssa niin pahasti, että hänet on erotettu puolueesta. Väyrysen ja kansalaispuolueen välejä on selvitelty oikeudessa asti.

– Turvatakseni sen, että voin johtaa kannattajani voitokkaaseen vaalitaisteluun ensi kevään eduskuntavaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa, olen yhdessä tukijoitteni kanssa perustanut tänään Seitsemän tähden liike -nimisen yhdistyksen, jonka puitteissa voimme tarvittaessa osallistua ensi kevään vaaleihin, Väyrynen kertoo lähettämässään tiedotteessa.

Väyrysen mukaan hän pyrkii edelleen "palauttamaan kansalaispuolueen sen jäsenten valtaenemmistön määräysvaltaan". Jos tämä ei onnistu, Seitsemän tähden liikkeelle aletaan kerätä kannattajakortteja, jotta se voitaisiin merkitä puoluerekisteriin.

Väyrynen kertoo Seitsemän tähden liikkeen nimen tulevan Italiassa toimineesta "osittain samankaltaisesta Viiden tähden liikkeestä", jonka kanssa hän on tehnyt yhteistyötä Euroopan parlamentissa.

Väyrynen tasapainoili pitkään perustamansa kansalaispuolueen ja keskustan välillä. Huhtikuun loppupuolella Väyrynen ilmoitti eroavansa lopullisesti keskustasta.

Hallituksen sote-ratkaisun venyminen seuraavalle hallituskaudelle ja vähintään vuoteen 2021 ei ollut hyvä uutinen Lapin sairaanhoitopiirille ja Lapin maakunnalle.

Kaksipäinen järjestelmä, jossa Lapin kunnat vastaavat perusterveydenhuollosta ja sairaahoitopiiri erikoissairaanhoidosta, jatkuu jälleen vähintään vuoden pitempään ja vaikeuttaa sosiaali- ja terveysmenojen kasvun hillitsemistä ja toimintojen kehittämistä.

Samaan aikaan yksityiset terveysyritykset kiertävät kuntia ja tarjoavat omia ratkaisujaan. Lapin toinen sairaanhoitopiiri Länsi-Pohja Meri-Lapissa tarttui tarjoukseen ja siirsi, ensi- ja psykiatrista hoitoa lukuunottamatta, koko sosiaali- ja terveystoimensa yhteisyritykselle Mehiläinen Länsi-Pohjalle.

Vapaaehtoinen kuntayhtymä

Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela sanoo nyt olevan aika pohtia uudelleen mahdollisuutta perustaa Lappiin oma sote-kuntayhtymä, jonka hoidettavaksi siirrettäisiin koko Lapin sosiaali- ja terveystoimi, Meri-Lappia lukuunottamatta.

– Nyt kun valtakunnan soteuudistus taas siirtyi vuodella eteenpäin, niin Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kesken olisi paikallaan käydä keskustelua siitä, että onko tarvetta lähteä, valtakunnallista sotea odotellessa, rakentamaan sairaanhoitopiirin alueelle vapaaehtoista sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymää. Niin kuin on monessa muussa maakunnassa tehty, Jari Jokela sanoo.

Kuntayhtymä vastaisi hoidon kokonaisuudesta aina perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon saakka.

– Siellä missä näitä uudistuksia on jo toteutettu, kuten Kainuussa, Etelä-Karjalassa ja lisääntyvästi myös muuallakin Suomessa, tällä integraatiolla on saatu hyviä tuloksia. Kustannuksien kasvu on ollut hitaampaa ja potilaiden hoidon kokonaisuus paremmin hallinnassa, Jokela sanoo.

Suomalainen tuulivoimayhtiö suunnittelee Lappiin 700 miljoonan euron arvoista tuulivoimalahanketta. Suunniteltu tuulivoimapuisto olisi yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista.

Smart Windpower -yhtiö on aloittanut esiselvityksen sadan tuulivoimalan rakentamisesta Ylitorniolle, Rovaniemelle ja Pelloon.

Aloite uudesta tuulivoimapuistosta on lähtenyt Varejoen-Sivakkajoen ja Kätkävaaran Asutusalueiden yhteismetsältä. Se katsoi alueen sopivaksi tuulivoimatuotantoon, halusi alueesta tuottoa ja kilpailutti vuokrasopimuksen 8 500 hehtaarin alueesta eri tuulivoimatoimijoilla.

Kilpailutuksen voitti Smart Windpower, jolla on parhaillaan menossa tuulivoimahanke myös Pyhäjoen Puskakorvenkalliossa.

Suurin osa voimaloista sijoittuisi Ylitornion Isovaaraan. Rovaniemellä rakentamisalue olsi Aittavaarassa ja Pellossa Korpivaarassa.

Työtä ja tuloa myös paikallisesti

Smart Windpower korostaa kunnille toimittamassaan tiedotteessa, että tuulivoimalat toimisivat markkinaehtoisesti ilman valtion tukia. Yhtiö myös rekisteröi tytäryhtiöt aina tuulivoimahankkeen sijaintikuntaan, joten kunnat hyötyvät kiinteistöverotuottojen lisäksi myös yhteisöveronpalautuksesta.

Työllisyysvaikutuksia yhtiö kuvailee merkittäviksi. Rakentamisen aikana vaikutus olisi jopa 2000 henkilötyövuotta ja valmistumisen jälkeenkin voimalat toisivat työtä noin 300 henkilölle vuodessa.

Esiselvitys valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yhtiö lupaa olla selvityksen aikana yhteydessä kaikkiin alueen toimijoihin. Vasta ensi vuoden puolella yhtiö neuvottelee kuntien kanssa, onko hankkeelle edellytyksiä lähteä tekemään ympäristövaikutusten arviointia.

Yhteismetsän edustaja ei halua tässä vaiheessa kommentoida tarkemmin asiaa.

NELLIM. Tänne minä aina hiippailen, hymyilee nellimiläinen Ritva Kytölä kävellessään kohti pientä jänkää.

Korppi raakkuu, kun saavumme kuivahkon jängän reunaan keräämään kasveja. Vielä emme hillasta, vaan tähtäimessä ovatkin tällä kertaa hillan lehdet. Kytölä ottaa varoen haitarimaisesta, nuoresta hillan lehden varvusta kiinni, napsaisee sen maasta ja haistelee lehden tuoksua.

– Hillan lehdistä voi tehdä vaikka mitä, mutta minä olen käyttänyt niitä lähinnä teeaineksena. Lehdistä voi tehdä myös tuoremehua, samaan tapaan kuin väinönputkesta. Siihen tulee upea kullankeltainen väri, opettaa Kytölä.

Aurinkoinen sää on paras kasvien keruuseen

Kasvien talteen keräämisessä kaikki liittyy säähän. Pitkän talven jälkeen hiljalleen kevääseen heräilevät kasvit ovat täynnä vitamiineja ja hivenaineita. Lehdet ja varvut tulee kerätä keväällä tai alkukesästä juuri silloin, kun ne ovat vasta nousseet ja kukkineet. Esimerkiksi horsmassa vain ensimmäiset kukat kerätään käyttöön, sillä aromit katoavat mitä pidemmälle kesä etenee.

Kulkiessaan Itä-Inarissa, Nellimin syrjämetsässä voi tuntea luonnon heränneen. Hyttyset inisevät korvan juuressa, mutta siitä huolimatta juuri tämä paikka on Ritva Kytölälle paratiisi.

– Täältä minä saan haettua kasveja ja mielikin paranee, hymähtää Kytölä.

Toimittaja Sara Wesslin ja Ritva Kytölä lähtivät Nellimin metsikköön hakemaan teeaineksia. Kuuntele koko haastattelu Yle Areenasta.

Kasveja käytetään nykyisin liian vähän

Saamelaiset ja muut pohjoisen kansat ovat hyödyntäneet kasveja ruuanlaitossa, lääkkeeksi ja teejuomana. Yhä enemmän myös nuoret ovat oppineet vanhoja perinteitä ja suuntaavat alkukesästä keräämään lähiyrttejä talven varalle.

Kuitenkin kasvien tuntemus ja niiden hyödyntäminen ei ole suurelle yleisölle tuttua. Kytölän mielestä monen kodin kaapiston tuotteen voisi korvata tavallisilla kasveilla.

– Tuntuu siltä, että olemme unohtaneet sen, mitä kaikkea kasveilla voi tehdä. Monen tuotteen voisi korvata vain sillä, että kävelisi lähimetsään ja poimisi kasveja.

Ritva Kytölä on kolttasaamelaisen ruokaperinteen taitaja ja on tutustunut kolttasaamelaisten kasvien käyttöön aikoinaan haastattelemalla ihmisiä aiheesta.

Ennen vanhaan kasvienkeruu kuului kalaretkien evästaukoihin.

Taukopaikan ympäristöstä kerättiin muun muassa horsman kukkaa sekä hillan ja lillukan lehtiä tsajustelua, eli teenjuontia varten.

Mustikoita poimiessa voi hyvinkin hyödyntää myös koko varren teetä varten. Varvut ja lehdet jätettiin hautumaan kuumaan veteen ja pian nuotion ympärillä sai nauttia tuoreesta teestä.

– Tällaiseen teehenhän voi laittaa vaikka mitä. Horsman kukat tuovat hunajaista makua juomaan. Teeveteen voi laittaa vaikkapa koivun lehtiä, vaikken siitä itse varsinaisesti tykkää, että tee maistuu saunavastalle, naurahtaa Kytölä.

Kolttasaamelaisille kaikista ylivertaisin kasvi oli kuitenkin männyn kuoresta saatava pettu, jota käytettiin paljon arjessa pula-ajasta huolimatta.

Entisajan Petsamo oli kasvien aarreaitta

Toisen maailmansodan loputtua kolttasaamelaiset joutuivat uusille asuinsijoille. Petsamon kasvisto oli erilaista, kuin nykyisillä asuinsijoilla Inarin Sevettijärvellä ja Nellimissä. Petsamon aluetta pidetään kasvitieteellisesti erikoisena idän ja lännen kasvilajiston kokonaisuutena, joka houkutti tutkijoita jo ennen maailmansotia.

Petsamon alueen kallisarvoinen luonto jouduttiin jättämään Neuvostoliiton puolelle. Kytölän mukaan evakkoon lähtö muutti kolttasaamelaisten perinteistä kasvien käyttöä.

– Siihen aikaan kolttien kasvimaailma oli niin erilainen. Näillä alueilla, jonne koltat asuvat nykyisin on paljon karumpi luonto, kuin Petsamossa. Petsamoahan pidettiin sellaisena kasvien aarreaittana, kertoo Kytölä.

Kytölän tekemissä haastatteluissa monet kolttasaamelaiset kertoivat, että Petsamon alueella oli vielä enemmän käyttökasveja, kuin Inarin maastossa.

– Voin kuvitella, että Petsamossa sen ajan ihmiset osasivat käyttää kasveja. Siellä kävi paljon vieraita, kuten tutkijoita, jotka toivat tietoa ympäri maailmaa, että millaisia kasveja voi käyttää mihinkin. Saattaa olla hyvinkin, että se tietämystaso on ollut paljon korkeammalla, kuin mitä meillä on tällä hetkellä, pohtii Kytölä.

Kemi-Tornio käräjäoikeudessa on puitu tällä viikolla isoa huumejuttua, jossa neljää irakilaista miestä syytetään törkeästä huumausainerikoksesta.

Poliisi pääsi jutun jäljille viime helmikuussa mentyään torniolaiseen kerrostaloasuntoon sieltä kantautuneen metelin vuoksi.

Poliisi havaitsi asunnon pöydällä lojuneet ekstaasitabletit ja järjesti kotietsinnän.

Koiran avulla suoritetussa etsinnässä suihkutiloista ja rakennuksen ulkopuolelta lumihangesta löytyi yhteensä 1,8 kiloa amfetamiinia. Lisäksi asunnosta löytyi ekstaasitabletteja, hasista ja oopiumia.

Syytetyistä kaksi asuu Turun seudulla, yksi Torniossa ja yksi Oulussa. Kolme miehistä on ollut tutkinnan aikana vangittuna ja kaksi on edelleen. Päätekijäksi epäilty on asunut Suomessa jo lähes kymmenen vuotta. Asunnon haltija on tullut Suomeen vuonna 2015.

Syyttäjä vaatii kahdelle miehelle viiden vuoden ja kahdelle neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistusta. Käräjäoikeus antaa tuomionsa jutussa 11. heinäkuuta.

Huumeita myös välitetty Torniossa?

Kuluvalla viikolla Kemi-Tornion käräjäoikeudessa on myös pyritty kuulemaan neljää huumausainerikoksesta syytettynä olevaa nuorta, kahta miestä ja kahta naista.

Syyttäjä on pyrkinyt näyttämään toteen, että syytetyt ovat hankkineet huumeita, jotka ovat peräisin irakilaisen asunnosta löytyneestä erästä.

Oikeus pääsi kuulemaan kahta miestä, mutta naiset jättivät saapumatta oikeuteen eli heidän osaltaan juttu on vielä käsittelemättä.

Lohennousu Tornion-Muonionjokeen on vilkastumassa. Tällä hetkellä kaikuluotaimien ohi on mennyt arviolta 17 000 lohta. Se on enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

– Seuraava viikko on ratkaiseva lohennousun kannalta ja näyttää, millainen tästä kesästä tulee, arvioi tutkija Ville Vähä Luonnonvarakeskuksesta.

Tornion-Muonionjokeen odotetaan palaavaksi noin 60 000 kalaa. Se on enemmän kuin viime vuonna, jolloin määrä jäi ennakoitua alhaisemmaksi, noin 40 000 kalaan. Luvuissa ollaan kuitenkin kaukana mittaushistorian huippuvuosista.

Vuosina 2014 ja 2016 Tornion-Muonionjokeen nousi noin 100 000 lohta. Vuonna 2015 määräksi mitattiin noin 58 000 lohta.

Vuonna 2009 alkaneen seurannan aikana vähiten lohia on noussut vuonna 2010, jolloin määräksi laskettiin noin 17 200 lohta. Seurantavuosien 2009–2017 keskiarvo on ollut noin 54 000 lohta.

Vähän mukaan juhannuksena tulleiden vesisateiden uskotaan hidastaneen jonkin verran lohennousua kotijokeen. Suurempi merkitys vaelluksen ajoittumiselle on kuitenkin Itämerellä vallitsevilla olosuhteilla.

Lohen lippoaminen on päättymässä Kukkolankoskella

Kun monet viehekalastajat vasta suunnittelevat kesän pyyntireissua Tornion-Muonionjoelle, on lohen lippopyynti Tornion Kukkolankoskella päättymässä.

Paikallisten lippopyynti on rajattu kolmeen viikkoon kesäkuussa ja aivan kuin lippomiesten kiusaksi, on parhaita saaliita alettu nostaa vasta pyynnin viimeisinä päivinä.

Kun pyyntiaikaa on jäljellä vajaat kaksi vuorokautta, on saaliiksi saatu 70-80 lohta. Kahtena edellisenä kesänä kolmen viikon saalis on ollut 100-200 kalaa.

Kukkolankoskella lohta käy vuorollaan lippoamassa noin puolen sataa miestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kosken partaalle on tehty tänäkin kesänä monta turhaa reissua.

– Viime vuonna sain kuusi lohta, mutta tänä vuonna olen saanut vain yhden. Tuntemuksia on ollut enemmänkin, mutta ne eivät ole olleet minun kalojani, kun eivät ole menneet lippoon, naurahtaa torniolainen Janne Keränen, joka on liponnut vasta puolenkymmentä kesää.

Lipporingissä on puolen sataa pyytäjää

Vähäinen lohisaalis ei lippomiehiä tunnu häiritsevän, sillä vanhaa pyyntikulttuuria pidetään yllä myös matkailijoiden houkuttelemiseksi. Paikallisille suurempi merkitys onkin loppukesään ajoittuvalla siian lippouksella kuin lohenpyynnillä.

Lisäksi paikalliset tietävät, että alati muuttuva koski kivineen on haastava paikka kokeneillekin pyytäjille.

– Kyllä ensimmäinen kerta talven jälkeen on aina opettelua, kun koskessa paikat muuttuvat. Lippoamiseen täytyy ottaa aina tuntumaa, kuvailee koski-isäntä Risto Leinonen, joka on liponnut Kukkolankoskella yli 50 vuotta.

Kukkolankoskella lohta käy vuorollaan lippoamassa noin puolen sataa miestä. Lippovuoro vaihtuu viiden minuutin välein, jos renkuille on ruuhkaa.

– Tämä on ihan riittävä aika, sillä eihän rautaa olevaa raskasta lohilippoa jaksaisi edes pidellä paljon pidempää aikaa, kuvailee Leinonen.

Lohta lipotaan kolme viikkoa eikä maa- ja metsätalousminiseriössä ole ainakaan toistaiseksi suostuttu kyläläisten ehdottamaan kuukauden mittaiseen pyyntikauteen.

– Yksi lisäviikko vähentäisi ruuhkaa suosituimpina aikoina ja saalista saataisiin varmasti paremmin, kun lohi ehtisi nousta Tornionjokeen, sanoo Leinonen.

Saamelaisvanhukset esimerkiksi Utsjoella ovat tottuneet siihen, että he voivat sairaalamatkalle lähtiessään soittaa tutun saamenkielisen taksinkuljettajan, joka toimii sairaalassa myös saattajana ja tuo takaisin kotiin.

Näin ei kuitenkaan saa toimia enää sunnuntaista eteenpäin. 1. heinäkuuta voimaantulevan uuden liikennepalvelulain myötä Suomi siirtyy tiukasti säännellystä ja rajoitetusta järjestelmästä vapaaseen markkinajärjestelmään.Se tuo mukanaan muutoksia myös pohjoisen Kela-kuljetusten järjestelyyn.

Muistisairas tarvitsee mukaansa erikseen saattajan

Heinäkuun alusta lähtien Lapin Kela-korvatut kyydit välitetään Pro-Keskus Oy:n kautta. Asiakkaan tulee tilata kuljetus etukäteen keskuksesta.

Saamenkielisten vanhusten kanssa on yleisesti toimittu pohjoisessa niin, että jos ihminen tarvitsee vaikkapa sairaalaan saattajan, se on usein ollut saamenkielinen taksinkuljettaja, joka kuljettaa asiakkaan hoitoon ja takaisin kotiin.

Uudessa järjestelmässä Kansaneläkelaitos kuitenkin käsittelee jokaisen kyydin yhdensuuntaisena. Ei ole siis varmuutta siitä, tuleeko asiakas saman taksin kyydissä takaisin, kuin millä hän on mennyt.

Pro-Keskuksen Lapin aluepäällikkö Kalle Ruikka kertoo, että asiakkaalla täytyy siis tästä eteenpäin olla pääsääntöisesti erillinen saattaja mukanaan.

– Eli muistisairaiden tulee ottaa huomioon se, että heillä on saattaja mukana pääsääntöisesti kaikilla reissuilla. Koska ei ole varmuutta siitä, että saadaanko kuljetus samaan autoon millä tullaan. Tähän kyllä pyritään, mutta sadan prosentin varmuutta siitä ei ole, koska määritysten mukaan pitää yhdistellä kuljetuksia, Ruikka kertoo.

Saattajan hankkiminen on asiakkaan omalla vastuulla

Pro-Keskus järjestää palveluntuottajana kuljetuksen Kela-kuljetuksissa, mutta heidän vastuullaan ei ole saattajan hankkiminen asiakkaalle.

– Meillä on vastuulla järjestää ne kuljetukset. Meidän vastuulla ei ole järjestää saattajia sinne reissuihin.

Kalle Ruikka kertoo, että saamenkielistä kuljettajaa ei ole edellytetty Pro-Keskuksen Kelan kanssa tekemässä sopimuksessa, joten kuljettajan saamenkielen toivominen ei ole mahdollista. Jos henkilö ei pysty tilaamaan taksia Pro-Keskuksesta suomeksi, hänen on hankittava itselleen avustaja, joka tilauksen tekee.

Kuljetus tulee varata päivä ennen lähtöä

Ennakkoon tiedossa olevat Kela-kuljetukset tulee varata Pro-Keskuksesta hyvissä ajoin ennen matkaa. Kuljetus tulee tilata viimeistään lähtöä edeltävänä päivänä kello 14. Kela-korvausta matkasta ei saa, jos taksia ei ole tilattu keskuksen kautta. Näin pyritään yhdistelemään kyytejä mahdollisimman tehokkaasti.

– Kuljetusta edeltävänä päivänä viimeistään kello 14 mennessä, jotta pystytään järjestämään nämä kuljetukset mahdollisimman joustavasti asiakkaille ja myös palvelemaan Kelaa siinä tarkoituksessa, mikä tässä nyt onkaan, eli säästöjähän tässä myös haetaan, Kalle Ruikka sanoo.

Vakiotaksioikeus säilyy myös edelleen

Tilanne ei kuitenkaan muutu juurikaan niiden ihmisten kohdalla, joilla on Kelan myöntämä vakiotaksioikeus. He voivat tästä eteenpäinkin tilata saman taksin, kunhan kyseinen liikennöitsijä kuuluu Kelan sopimuksen piiriin.

Jos vakiotaksi ei kuitenkaan ole sopimusliikennöitsijä, tilataan taksi normaalisti Pro-Keskuksesta. Pro-Keskuksesta voi myös kysyä itselleen uutta vakiotaksia, jos edellinen ei kuulu uuteen sopimukseen.

Sámi Soster -yhdistyksen toiminnanjohtaja: Saamenkielinen palvelu on suuri asia

Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistyksen Sámi Sosterin toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga on pettynyt, kun saamenkieliset potilaat eivät ole enää oikeutettuja saamenkieliseen taksinkuljettajaan, joka samalla auttaisi asiakasta sairaalassa. Magga on sitä mieltä, ettei Kansaneläkelaitos noudata saamen kielilakia, kun se ei järjestä enää saamenkielistä taksia saamenkielisille.

Saamen kielilain mukaan saamelaisilla on kotiseutualueellaan oikeus asioida viranomaisissa saamen kielellä. Laissa saamen kielellä tarkoitetaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttavaa saamea.

– Se on suomessa niin, että jos he näkevät, että jos osaa suomea niin silloin ei ole oikeutta. Ja se on tietenkin yksi ristiriita, että he eivät seuraa siinä kyllä lakia, Magga sanoo.

Magga on työskennellyt saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parissa kauan. Hän muistuttaa, että saamenkieliselle vanhukselle on tärkeää, että hän saa apua sairaalassa omalla kielellään. Voi olla hankalaa pärjätä tuntemattomassa ympäristössä ja keskustella hoitohenkilökunnan kanssa sairaalassa suomeksi.

– Miten hän osaa kertoa asiat niin, että hänen sanomiset ymmärretään ja toisin päin, että hän ymmärtää mitä hänelle sanotaan. Se ei ole ollenkaan pieni asia. Se on iso asia ihmisen avunsaannissa.

Magga tarjoaa ratkaisuksi vakiotaksioikeutta tai vanhan järjestelmän palauttamista

Ristenrauna Magga toivoisi, että Kansaneläkelaitos ottaisi vastuuta saamenkielisistä ihmisistä ja jatkaisi aikaisemmin käytössä ollutta toimintamallia, jossa asiakas sai tilata saamenkielisen liikennöitsijän, joka myös auttoi hoitopaikassa.

– Minä kyllä heittäisin pallon nyt Kansaneläkelaitokselle. Heidän pitää siellä tehdä päätös saamenkielisten ihmisten ja saamelaisten ihmisten kohdalla, että saisi jatkua niin kuin nytkin. Me olemme kuitenkin saaneet tilata sen saamenkielisen taksin ja hän on sitten ilmoittanut, että tällainen kyyti nyt lähtee, Magga kertoo.

Toinen mahdollisuus asian ratkaisemiseksi olisi se, että saamenkieliset ihmiset saisivat aina käyttää samaa taksia. Sellainen palvelu on voimassa myös uuden lain mukaan heillä, jotka ovat saaneet luvan käyttää itse valitsemaansa taksia.

– Näille saamelaisille jotka sitä tarvitsevat, heille jos Kansaneläkelaitoksen lääkärit antaisivat yhdessä sen luvan, että saa käyttää samaa taksia, Magga sanoo.

Kansaneläkelaitos ei ota kantaa saamenkielisten vanhusten taksipalveluihin. Kelalta todetaan, että Pro-Keskus Oy on voittanut Kelan tarjouskilpailun ja se järjestää Kela-kyydit Lapissa.