Länsi-Pohjan keskussairaalan ovissa oli tänä aamuna uudet tarrat. Ne kertovat tarinaa alueen sote-yhteisyrityksen toiminnan alkamisesta.

Mehiläinen Länsi-Pohjan toimitusjohtaja Lasse Männistö on toiminnan alkamiseen tyytyväinen.

– Tietysti ollaan nyt hirvittävän iloisia, että ollaan nyt päästy tähän pisteeseen. Tällaisessa isossa ulkoistushankkeessa vaatii valtavan paljon töitä, että päästään siihen lähtöviivalle, josta toiminta sitten käynnistyy.

Joulun alla allekirjoitettu sopimus yhteistyöstä terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa konkretisoitui tänään maanantaina yhteisyrityksen ottaessa haltuunsa Länsi-Pohjan keskussairaalan erikoissairaanhoidon palvelut. Yhteisyritykseen eivät siirry psykiatria ja ensihoito, jotka jäävät edelleen sairaanhoitopiirin vastuulle.

Osakkaina sote-yhteisyrityksessä Meri-Lapin kunnista ovat Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio. Lisäksi Tervola ja Ylitornio hankkivat erikoissairaanhoidon palvelunsa yhteisyritykseltä.

Kunnilta yhteisyrityksen vastuulle siirtyivät Kemin ja Tornion vastaanottopalvelut, kuntoutus, työterveyshuolto ja suun terveydenhuolto. Keminmaan terveysaseman kaikki palvelut siirtyvät Mehiläiselle omalla sopimuksellaan. Simo hankkii yhteisyritykseltä erikoissairaanhoidon lisäksi myös kuntoutuspalvelut.

Palvelut sujuvammiksi, vähemmän pompottelua luukulta toiselle

Kulmakivenä yhteisyrityksen toiminnan järjestämisessä on ollut tuoda sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palvelut samojen palvelulinjojen alle.

– Tällä on tarkoituksena, että asiakasta ei enää juoksutettaisi eri pisteissä, vaan asiakas saisi palvelunsa mahdollisimman nopeasti ja jonottamatta. Sitä kautta parannetaan palvelun laatua ja asiakkaan tyytyväisyyttä, sanoo Mehiläinen Länsi-Pohjan lääketieteellinen johtaja Paavo Uusimaa.

Konkreettisina muutoksina tämän pitäisi näkyä nopeampana hoitoonpääsynä sekä panostuksena kuntoutukseen ja kiireelliseen hoitoon.

– Olemme nostamassa kuntoutusta painopistealueeksi. Tarkoitus on, että kuntoutus alkaa jo silloin kun leikkausta suunnitellaan ja sama henkilöstö huolehtii sitä myös eteenpäin. Kuntoutusta viedään myös asiakkaalle kotiin, Uusimaa selventää.

Resursseja on tarkoituksena lisätä myös terveysasemien kiirevastaanottotoimintaan, jotta terveysongelmia voidaan hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siten välttyä kalliimmilta hoitomuodoilta.

Asiakkaille palveluiden tuottajan vaihtuminen näkyi tänään ovessa olevien uusien tarrojen lisäksi vain sairaalan aulassa tarjolla olleesta täytekakusta. Muutosten on tarkoitus näkyä hiljalleen syksyn koittaessa, kertoo Paavo Uusimaa.

Henkilöstön ideat otetaan huomioon uudistamisessa

Yhteisyrityksen toimitusjohtaja Lasse Männistö sanoo, että heidän kokemuksensa mukaan yhdeksän kymmenestä uudistamisideasta kumpuaa ruohonjuuritasolta. Männistö lupaa, että henkilökunnan ideoita tullaan hyödyntämään myös Meri-Lapin sote-yhteisyrityksessä.

– Me teimme jo haltuunottovaiheessa henkilöstölle ennakkotietokyselyn ja siihen saatiin 640 vastausta. Henkilöstöllä on tosi paljon kehittämisideoita ja ajatuksia ja niistä on hyvä lähteä viemään kehittämistä eteenpäin, kertoo yhteisyrityksen haltuunottoprojektia vetänyt Seija Parviainen.

Mehiläinen Länsi-Pohjan vastaanottopalvelujen palvelulinjajohtajaksi siirtyvä Seija Parviainen lisää, että palveluiden saatavuutta on tarkoitus parantaa ja kustannussäästöjä hakea myös digitaalisilla palveluilla. Virtuaalipalvelut ovat etenkin nuorten suosiossa.

– Monenlaista sähköistä asiointia, digiklinikkapalveluita, chat-palveluita. Palveluita saadaan varmasti valjastettua käyttöön syksyn ja kevään aikana, Parviainen sanoo.

Uusien sähköisten palveluiden on määrä löytyä juuri avatuilta yhteisyrityksen verkkosivuilta. Sivuilta löytyvät jo nyt ohjeet hoitoon hakeutumisesta.

Ulkoistuksen myötä Mehiläisen palvelukseen siirtyi yhteensä 811 Meri-Lapin kuntien sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin työntekijää. Lisäksi Keminmaa on ulkoistanut Mehiläiselle erillisellä sopimuksellaan 74 sote-työntekijää.

Eläköitymistahti siirtyvän henkilöstön keskuudessa on kiivas. Männistön mukaan säästöjä saadaan aikaan myös siitä, että kaikkia eläköitymisten myötä vapautuvia tehtäviä ei tarvitse täyttää, kun palvelulinjoja saadaan ensin sujuvoitettua.

Heinäkuun alussa voimaan astuva uusi liikennelaki on aiheuttanut huolta matkailualan yrittäjien parissa, kerrotaan Lapin markkinointitalo House of Laplandin tiedotteessa. Matkailualan yrityksiltä vaadittaisi jatkossa taksilupa kuljetuksien järjestämistä varten.

Uuden lain myötä matkailuyrittäjät eivät enää saisi kuljettaa asiakkaitaan eri toimintapisteiden välillä, esimerkiksi lomakylästä kajakkilaiturille ilman taksilupaa. Aiemmin niillä on ollut erityisoikeus tehdä kuljetuksia ilman taksilupia.

– Tämä on täysin kohtuutonta, jos uuden lain seuraus on tämä. Matkailuyrittäjien elämää ei saa vaikeuttaa, vaan sitä pitää päinvastoin helpottaa keventämällä byrokratiaa, kansanedustaja Stefan Wallin (r.) sanoo.

Matkailualalla on ollut tapana myydä lomapaketteja, jotka sisältävät majoituksen lisäksi autokuljetukset erilaisiin aktiviteetteihin.

Kahdenlaisia vaatimukset

Vaatimukset matkailuyrityksiä kohtaan ovat kahdenlaiset: Ensiksi yritykseltä vaadittaisi taksilupa ja toiseksi kuljettajalta vaadittaisi vielä oma ajolupa. Lisäksi käytettävät ajoneuvot tulisi olla rekisteröity taksitoimintaan.

Harriniva Hotels & Safaris -matkailuyrityksen toimitusjohtaja Niina Pietikäinen sanoo tiedotteessa, että lain uudistaminen ennakoidulla tavalla aiheuttaisi uusia kustannuksia ja vaikeuttaisi palveluiden järjestämistä merkittävästi.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi on samaa mieltä. Tarkkoja arvioita summista ei ole, mutta vaikutukset olisivat erittäin negatiiviset koko alan kannalta.

Erityisesti Lapissa toimii paljon ulkomaisia kausityöntekijöitä, jotka eivät puhu suomea. Taksikuljettajan koe on mahdollista suorittaa vain suomeksi ja ruotsiksi, joten ulkomaisille työntekijöille ajoluvan suorittaminen olisi aika lailla mahdottomuus.

Erityisesti pienillä paikkakunnilla ongelmia tulisi myös siitä, että niissä takseja on vähän tarjolla.

– Meillä Harrinivassa tarjotaan joka päivälle useita ohjelmapalveluja, joihin sisältyy kuljetus. Kahden viikon päähän tullut yllättävä lakimuutos on aiheuttanut tilanteen, että joko emme myy näitä ohjelmapalveluja enää tai yritämme saada taksikuljetuksen ja maksamme itse siitä tulevan 20-50 prosentin hinnankorotuksen tuotteeseen. Tai sitten haemme taksilupia itsellemme ja alamme kilpailemaan tulevaisuudessa paikallisten taksiyrittäjien kanssa, Niina Pietikäinen toteaa.

Berner lupaa helpotusta tilanteeseen

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoo tiedotteessa esittäneensä muutosta lain kohtaan, josta matkailualan yrittäjät ovat kantaneet huolta.

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa luvataan, että koti- ja matkailupalveluyritysten tarjoamissa kuljetuksissa ei tarvittaisi jatkossakaan taksinkuljettajan ajolupaa. Mutta: Yritykset tarvitsisivat kuitenkin taksiluvan.

Vielä ei ole tietoa siitä, paljonko nämä taksiluvat tulevat yrityksille maksamaan tai kuinka kauan niiden käsittelyajat ovat.

Trafin mukaan tavoitteena on, että taksiliikennelupien hakemuksista 90 prosenttia olisi käsitelty 10 työpäivän sisällä. Trafi kertoo myös, että liikenneluvan maksun suuruus tullaan kertomaan heti, kun 1.7. voimaan astuva maksuasetus on hyväksytty.

Berner kertoo tiedotteessa olevansa tyytyväinen ratkaisuun.

– On hienoa, että tämä asia saadaan nopeasti ratkaistua ja näin helpotettua matkailualan yrittäjien elämää. Julkinen keskustelu on liikennepalvelulain kohdalla keskittynyt pitkälti taksiliikenteen kysymyksiin, mutta lailla on laajat vaikutukset koko yhteiskuntaan, sanoo ministeri Berner.

Ministeri Berner toteaa myös, että taksisääntelyn muutoksen vaikutus matkailuyrityksiin on ollut koko ajan ministeriön tiedossa.

– Sen vuoksi matkailuyrityksiä koskeva helpotus sisältyi jo alun perin lausuntokierroksella olleeseen liikennepalvelulakiluonnokseen. Se ei kuitenkaan silloin saanut poliittista hyväksyntää eikä ehdotusta sisällytetty lopulliseen hallituksen esitykseen.

Hallituksen esitys liikennepalvelulain muuttamisesta on tarkoitus antaa tällä viikolla ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Liikennepalvelulaki tulee pääosin voimaan 1.7.

Matkailuala huojentunut ministeriön toimista

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi on ilahtunut siitä, että matkailupalvelujen huutoon on ministeriössä vastattu. Lapin mukaan kyseessä on erittäin tervetullut uudistus.

– On erittäin hienoa, että ministeriö on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, nyt kun on selvinnyt, kuinka tuhoisat vaikutukset uudistuksella olisi erityisesti pieniä matkailuyrityksiä kohtaan, joille asiakkaiden kuljettaminen on välttämätöntä ja ikään kuin pakkopullaa, Lappi sanoo.

Lappi kertoo, että lakimuutoksen yksityiskohdista ei ole tässä vaiheessa tietoa. Siksi hän voi kommentoida aihetta vain yleisellä tasolla. Hänen mukaansa matkailualan yrittäjiltä on tullut hirveän paljon yhteydenottoja.

– Huolestuneita viestejä on tullut viimeisen viikon aikana niin paljon, etten muista milloin olisi viimeksi ollut vastaavaa. Edes alkoholilain uudistus ei herättänyt näin paljoa huolestuneisuutta. Tässä ollaan ihan matkailuyrittäjien ydintoiminnan äärellä, Lappi sanoo.

Kirkkonummella maanantaina syttynyt metsäpalo aiheutti niin runsaasti savua, että pelastuslaitos antoi asiasta vaaratiedotteen iltapäivällä.

Savu huononsi paikoin näkyvyyttä ajoväylillä Kirkkonummen lisäksi Espoossa asti. Paloalue oli noin 50 x 500 metrin suuruinen metsäalue Kantatie 51:n ja viereisen rautatien välissä.

Iltapäivällä kello viiden jälkeen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Stig Granström kertoi, että palo on saatu hallintaan.

– Olemme vetäneet letkut koko paloalueen ympärille, ja nyt alkavat alueen kasteleminen ja jälkivartiointi, Granström sanoi.

Palon syttymissyy ei ole tiedossa. Navakka tuuli on Granströmin mukaan paitsi vaikeuttanut sammutustöitä, myös hajottanut savua tehokkaasti. Sammutusten odotetaan jatkuvan pitkään, sillä rutikuiva maasto kytee veden ruiskutuksesta huolimatta.

Vaaratiedotteessa kehotettiin alueen ihmisiä hakeutumaan sisätiloihin ja sammuttamaan ilmastoinnin. Vaaratiedote purettiin hieman ennen iltakuutta.

Maastopalot ovat viime päivinä työllistäneet useita palolaitoksia eri puolilla maata. Lähes koko Suomessa on voimassa metsäpalovaroitus ainakin tiistaihin asti muutamaa Lapin maakuntaa lukuun ottamatta.

Juttua päivitetty klo 18.15: Lisätty tieto siitä, että sammutusten oletetaan jatkuvan pitkään.

Maanantaina tuhannet kotitaloudet jäivät ilman sähköjä, kun ukkosrintama kuritti Suomea.

Puoli viiden aikaan iltapäivällä sähköttä oli lähes 5 800 sähköyhtiöiden asiakasta. Iltakahdeksalta määrä oli laskenut vajaaseen 800 asiakkaaseen.

Ensimmäiset salamat välähtivät lännessä aamuyöllä, ja iltaa kohden kapea rintama on siirtynyt itärajan tuntumaan. Paikoin, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, ukkosta ryydittivät raekuurot.

Etelässä salamoilta pääosin vältyttiin.

Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo, että iltaseitsemään mennessä maanantaina oli havaittu noin 7 500 maasalamaa eli maata kohti iskevää salamaa. Lisäksi havaittiin satoja pilvestä pilveen iskeviä pilvisalamoita. Tahti on reipas, mutta ei tavaton.

– Voimakkaimpina ukkospäivinä voi iskeä kymmeniä tuhansia salamoita, Borgström sanoo.

Tiistaista tulossa tuulinen

Tiistaina sateet laskevat lämpötilaa koko maassa, ja helteet ovat Borgströmin mukaan toistaiseksi ohi. Länteen ja etelään on luvassa tuulista, ja lounaisessa Suomessa tuulenpuuskat yltyvät jopa myrskylukemiin.

Tiistaisen rintaman jälkeen sadetta saadaan paikallisina kuuroina.

– Ainakin Lappiin odotetaan sateita juuri ennen juhannusta, joten siellä saa todennäköisesti polttaa juhannuksena kokkoja, Borgström kertoo.

Metsäpalovaroituksen voimassa ollessa avotulen ja siten myös kokkojen tekeminen on kielletty. Varoitus on edelleen voimassa muutamaa Lapin maakuntaa lukuun ottamatta.

Valtiovarainministeriö ilmoittaa pidättävänsä luottamustehtävistä välittömästi 20 Kittilän luottamushenkilöä, joita vastaan on nostettu syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. He ovat tällä hetkellä Kittilän kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston tai lautakuntien jäseniä. Osaa heistä syytetään lisäksi virka-aseman väärinkäytöstä, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä.

Kittilän kuntasotku sai alkunsa viisi vuotta sitten Levin hissihankinnoista, joihin silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä puuttui. Tämän jälkeen Mäkelä sai laittomat potkut ja laittomuuksiin osallistuneet kuntapäättäjät saivat rikossyytteet.

Hyllyttämispäätöstä perustellaan sillä, että syytteet ovat kuntakentällä poikkeuksellisia ja koskevat vakavia väärinkäytösepäilyjä. Ministeriö teki päätöksensä kuulemiskierroksen jälkeen. Ministeriö korostaa, että hyllyttämispäätöksellä ei oteta kantaa syytettyjen syyllisyyteen vaan sillä halutaan turvata päätöksenteon uskottavuus. Syytetyt pidetään syrjässä kunnan päätöksenteosta oikeudenkäynnin loppuun saakka.

Lähes kolmeakymmentä entistä ja nykyistä Kittilän kuntapäättäjää syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Oulun syyttäjänvirasto päätti syytteiden nostamisesta viime lokakuussa.

Valtuusto: Ketään ei haluta julistaa syylliseksi

Alkuvuonna Kittilän hallintosotkuja perannut, valtiovarainministeriön asettama selvitysryhmä esitti, että syytetyt pidätetään luottamustoimista kunnes rikossyytteet on käsitelty oikeudessa. Selvitysryhmän perustamisen mahdollisti Lex Kittilä -laki, joka sallii valtion puuttua hallinnollisessa kriisissä olevan kunnan toimintaan.

Kittilän kunnanvaltuusto ei ole ollut halukas siirtämään syytettyjä luottamushenkilöitä syrjään oikeudenkäynnin ajaksi. Valtuusto on perustellut linjaansa muiden muassa sillä, ettei se halua julistaa ketään syylliseksi.

Viimeisen kerran valtuusto otti asiaan kantaa toukokuun lopussa, jolloin se päätti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, että syytetyt saavat jatkaa tehtävissään. Päätöstä perusteltiin tuolloin sillä, että kunnalliseen itsehallintoon puuttuva Lex Kittilä on ristiriidassa perustuslain kanssa.

Oikeudenkäynti Lapin käräjäoikeudessa alkaa 11. syyskuuta.

"Aamukahvit jäähtyivät kuppiin"

Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (Vas.) sanoo olevansa tyrmistynyt päätöksestä, vaikka osasikin sitä odottaa. Hän sai tiedon hyllyttämispäätöksestä ennen aamukahdeksaa. Valtuuston piirissä hyllyttämispäätös koskee yhtätoista valtuutettua ja neljää varavaltuutettua. Nevalainen ei itse ole syytettyjen joukossa.

– Kyllä siinä aamukahvit jäähtyi kuppiin, kun puhelimet alkoivat soida, Nevalainen sanoo. Hän puhui useamman syytetyn kanssa ja he todennäköisesti hakevat Nevalaisen mukaan ministeriön päätökselle toimeenpanokieltoa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta. Myös kunnanhallitus päättää ensi viikon tiistaina, valittaako se päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Nevalainen kritisoi ministeriön perustetta uskottavuuden säilyttämisestä.

– Ei tämä kyllä uskottavuutta paranna millään tavalla, kun kokeneet kuntapäättäjät pistetään syrjään ja vähemmän kokeneet tulee tilalle, Nevalainen sanoo. Hän kertookin kiirehtineensä uusien varavaltuutettujen koulutusta.

Ensimmäinen valtuuston kokous uudella kokoonpanolla on elokuussa. Syytettyjen tilalle nousevat varajäsenet ja lisäksi varavaltuutetuiksi nousee joukko uusia henkilöitä, jotka keskusvaalilautakunta nimesi maaliskuussa.

Virkarikossyytteisiin johtaneet tapahtumat juontuvat Levin hissihankintoihin vuonna 2013. Silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä puuttui hissihankintoihin ja teki tutkintapyynnön hissiyhtiön johtajasta Jouni Palosaaresta. Mäkelän toimiin tyytymättömät Kittilän kuntapäättäjät aloittivat sittemmin laittomaksi osoitetut toimet Mäkelän erottamiseksi.

Viime perjantaina Lapin käräjäoikeus antoi Palosaarelle vapauttavan tuomion. Hänen todettiin toimineen epäasiallisesti, mutta ei kuitenkaan syyllistyneen rikokseen.

Esitys uudesta saamelaiskäräjälaista on valmistunut.

Esityksessä todetaan, että lakimuutoksen tavoitteena on saamelaiskäräjälain osittain vanhentuneiden säännösten uudistaminen ja niiden toimivuudessa havaittujen ongelmien poistaminen.

Saamelaiskäräjien jäsenille ja -työntekijöille pidettiin aamulla tiedotustilaisuus lakimuutostyön tilanteesta.

Esitysluonnos on lähetetty tänään lausunnolle ja lausuntojen määräaika on heinäkuun 27. päivä. Esitys on taivoitteena antaa eduskunnalle heti syyskauden alussa.

"Kysymys nimenomaan äänioikeudesta, ei siitä, kuka on saamelainen"

Esitysluonnoksen mukaan lain nykyisen saamelaisen määritelmän sijasta halutaan selvemmin säätää, että tässä laissa kysymys on oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, eli toisin sanoen oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon – ei siitä, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena.

Äänioikeutta koskevan säännöksen otsikkona olisi oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon. Äänioikeus olisi kieliperustainen.

Esitysluonnoksen mukaan vaaliluetteloon merkitsemisen edellytyksenä olisi, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään, tai että ainakin toinen hänen vanhemmistaan on merkitty tai ollut merkittynä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

– Ehdotettu uusi säännös vastaisi pitkälti Ruotsissa ja Norjassa voimassa olevia säännöksiä, eli lopputuloksena olisi yhteispohjoismaiset kriteerit hakeutumiselle saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Säännös vastaisi pitkälti myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen määräystäsaamelaiskäräjien äänestysluettelosta.

Näin ollen voimassaolevan saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmässä ollut ns. lappalaispykälä jäisi uudesta lakiehdotuksesta pois.

Henkilön merkitsemisellä vaaliluetteloon ei olisi muita vaikutuksia saamelaisille muutoin perustuslain mukaan alkuperäiskansana kuuluvista oikeuksista ja niiden kehittämisestä.

Oikaisulautakunta ratkaisemaan vaaliluetteloon merkitsemistä koskevat oikaisuvaatimukset

Esityksessä pyritään selkeyttämään nykyisiä vaalisäännöksiä. Myös oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmää pyritään selkeyttämään.

Ehdotuksen mukaan jatkossa asetettaisiin oikaisulautakunta. Oikaisulautakunnan tehtävänä olisi käsitellä vaaliluettelooon merkitsemistä koskevat oikaisuvaatimukset.

Oikaisulautakuntaan kuuluisi lainoppinut puheenjohtaja sekä kolme jäsentä. Lisätäkseen avoimuutta ja yleistä luottamusta, olisi menettelyn edellytyksenä lautakunnan toiminnan itsenäisyys ja riippumattomuus.

– Oikaisulautakunnan päätöksestä muutoksenhaku tehtäisiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle, jolla olisi näin ollen ensiasteen oikeusturvan vahvistamisen jälkeen nykyistä paremmat edellytykset keskittyä laissa säädettyjen äänioikeuden kriteereiden noudattamisen takaamiseen sekä syrjinnän ehkäisemiseen.

Uuden saamelaiskäräjälakiesityksen mukaan vaalilautakunta asetettaisiin jatkossa heti saamelaiskäräjien vaalikauden alussa. Lisäksi vaaliluetteloon hakeutumiseen liittyviä määräaikoja aikaistettaisiin nykyiseen verrattuna.

Saamelaiskäräjien kokoonpanoon lisäystä – Inarin kunnalla enemmistö saamelaiskäräjien kokoonpanossa

Lakiehdotuksen mukaan saamelaiskäräjille ehdotetaan valittavaksi nykyisen 21 jäsenen sijaan tulevaisuudessa 25 jäsentä.

Ehdotuksen mukaan kuntakiintiöistä ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että kiintiöt vastaisivat nykyistä paremmin saamelaisten kotiseutualueen kunnissa asuvien äänioikeutettujen saamelaisten lukumäärää.

Saamelaiskäräjissä tulee ehdotuksen mukaan olla vähintään kuusi jäsentä Inarin kunnasta, neljä jäsentä Utsjoen kunnasta, kolme jäsentä Enontekiön kunnasta ja kolme jäsentä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueelta ja yksi varajäsen kustakin mainitusta kunnasta.

Aiemmin jokaisella saamelaisalueen kunnalla ja Lapin paliskunnan alueella oli kolmen edustajapaikan kiintiö.

Lisäksi käräjissä tulee vastaisuudessa olla saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta vähintään yksi jäsen ja varajäsen. Yhden paikan varaaminen kotiseutualueen ulkopuolelta valittavalle jäsenelle on perusteltua, kun otetaan huomioon, että suurin osa saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeutetuista asuu kotiseutualueen ulkopuolella.

Ehdotuksen mukaan vähintään puolet saamelaiskäräjien jäsenistä olisi siten edelleen valittava saamelaisten kotiseutualueelta.

Neuvotteluvelvoitteeseen hienoista vahvistusta – saamelaiskulttuurin heikentämiskielto

Lakiesityksessä luvataan hienoista vahvistusta viranomaisten neuvotteluvelvoitteeseen saamelaisia koskevissa asioissa. Nykyistä säännöstä saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvoitteesta uudistetaan yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeksi.

– Samalla ilmaistaan pyrkimys yhteisymmärrykseen ja suostumuksen saavuttamiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita veto-oikeutta. Näihin neuvottelujen kohteena oleviin toimenpiteisiin sisällytettäisiin nykylain mukainen luettelo perustuslakivaliokunnan mietinnössä (PeVM 13/2014 vp) edellytetyin tavoin.

Neuvotteluvelvoitteen mukaisesti viranomaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat vaikuttaa erityisellä tavalla saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Lakiesityksen mukaan käydyistä neuvotteluista olisi laadittava pöytäkirja. Säännöstä täydennettäisiin myös saamelaiskulttuurin heikentämiskiellolla.

– Viranomaisten ja muiden julkisia hallintotehtäviä hoitavien olisi 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan pyrittävä huolehtimaan siitä, ettei saamelaisten oikeudelle harjoittaa kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan aiheudu huomattavaa haittaa ja että saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana voidaan turvata ja edistää, esityksessä todetaan

50 saamelaisen allekirjoituksella aloite saamelaiskäräjien käsittelyyn

Uuteen saamelaiskäräjälakiin ehdotetaan myös lisättäväksi uusi säännös vähintään viidenkymmenen äänioikeutetun saamelaisen oikeudesta tehdä saamelaiskäräjille aloite käräjien tehtäviin kuuluvissa asioissa.

Ehdotuksen mukaan aloiteoikeus olisi uusi kansalaistason vaikuttamisen muoto saamelaiskäräjien toiminnassa.

Työryhmä työskennellyt marraskuusta 2017 lähtien

Oikeusministeriö asetti marraskuussa 2017 toimikunnan valmistelemaan saamelaiskäräjälain muutosta. Tavoitteena on ollut, että uudistettu saamelaiskäräjälaki olisi voimassa seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa, syksyllä 2019.

Toimikunnassa on mukana jäseniä ja asiantuntijoita Suomen saamelaiskäräjiltä, hallituspuolueista sekä oikeusministeriöstä. Toimikunnan asettamiskirjeen mukaan toimikaudeksi oli määritelty 8.11.2017 - 30.4.2018. Työryhmä haki toukokuussa jatkoaikaa työlleen. Jatkoaikaa myönnettiin elokuun 2018 loppuun saakka.

Aiemmin saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on todennut, että saamelaiskäräjälain uudistaminen on yksi tärkeimmistä saamelaisia koskevista lakihankkeista tällä hallituskaudella.

Uusi laki on määrä saada eduskunnan käsittelyyn syyskuussa.

Erkkilä sai tiedon valtiovarainministeriön hyllytyspäätöksestä Kittilän kunnan aamulla lähettämässä sähköpostissa. Hän ei aio tyytyä päätökseen.

– En helvetissä. En missään nimessä, Erkkilä toteaa. Hän aikoo hakea päätökselle toimeenpanokieltoa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta.

Erkkilän mielestä se riittäisi, että hän jäävää itsensä asioissa, jotka liittyvät syytteisiin. Tätä mieltä myös Kittilän kunnanvaltuusto on ollut pitkin matkaa.

– Millä ihmeen logiikalla olen jäävi päättämään vaikka sosiaali- ja terveyslautakunnassa mummojen puuron hinnasta. Miten se liittyy tuohon asiaan, Erkkilä ihmettelee. Hän kritisoi niin valtiovallan, oikeuslaitoksen kuin mediankin toimintaa.

– Jos tällainen tapaus olisi käynnissä Venäjällä, niin lehtimiehet huutaisivat kitalaki punaisena, kuinka Venäjällä on demokratia huonossa jamassa.

Erkkilä on yksi lähes kolmestakymmenestä entisestä ja nykyisestä kuntapäättäjästä, joita syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisprosessin yhteydessä.

Syytetyistä 20 on Erkkilän tavoin luottamustehtävissä tälläkin hetkellä. Valtiovarainministeriö ilmoitti, että heidänt siirretään syrjään luottamustoimista välittömästi niin pitkäksi aikaa, että oikeusprosessi on käyty.

Vain aniharva tavoitetuista kittiläläisistä haluaa sanoa mielipiteensä valtionvarainministeriön päätökseen pidättää 20 kuntapäättäjää luottamustehtävistään heitä koskevan oikeudenkäynnin ajaksi.

Kittiläläinen Taina Jokiniemi oli tavoitetuista ainoa, joka sanoi mielipiteensä ministeriön päätöksestä. Hänestä ministeriön päätös oli oikea.

– Parempi on, että pistetään vähäksi aikaa jäähylle. Jos tilanne korjaantuu, niin tietenkin ne takaisin otetaan.

– Välissä on tuntunut, että on kuin lasten hiekkalaatikkoleikit olis menossa, että siinä katotaan, että kuka se on se, joka viimeisen sanan sanoo. Valta nousee päähän, valitettavasti, Taina Jokiniemi sanoo.

Pitkä prosessi uuvuttaa

Vuosia kestänyt prosessi on selvästi väsyttänyt ja yhteinen toive vaikuttaa olevan, että asiat saataisiin vihdoin pois päiväjärjestyksestä ja päättäjät joko tuomittua tai vapautettua syytteistä.

– Tuntuu oikeastaan pahalta niitä kohtaan, joita tästä epäillään. Sehän on kuin olisi jo vankilassa istunut. Toivotaan, että ne saisivat siihen nopeasti jonkinnäköisen päätöksen, että ihmiset pääsevät piinasta pois, kittiläläinen Maija Voudinmäki sanoo.

Samoilla linjoilla on Anna-Liisa Kinisjärvi

– Se tuntuu hullulta. Ihmiset kärsivät. Asiat pitäisi käsitellä nopeammin, ettei ihmisten tarvitse olla epätietoisia, Kinisjärvi sanoo.

Tänään torstaina koittaa taas se aika vuodesta, kun aurinko paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirillä. Useimmille tämä ilmiö on tutumpi kesäpäivänseisauksen nimellä ja vuoden pisimpänä päivänä.

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pidempään valoisa aika kestää. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske tänään lainkaan.

Lapissa koko kesä on pitkien päivien aikaa, ja matkailun ammattilaiset ottavatkin tästä kaiken hyödyn irti.

Rovaniemen matkailumarkkinointia tekevän Visit Rovaniemi -organisaation toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kertoo, että eurooppalaisille turisteille jatkuva valoisuus voi olla tuttua, mutta esimerkiksi Aasian maista saapuville valoisat yöt ovat usein ihmeellinen kokemus.

– Erityisesti niissä maissa, joissa aurinko laskee aina tasan tarkkaan tiettyyn aikaan ja pimeä tulee kertaheitolla, tämä meidän jatkuva valomme on käsittämätön mysteeri, Kärkkäinen kuvailee.

– Turistit voivat todellakin kysyä kymmeniä kertoja illan aikana, että eikö aurinko oikeasti painu tuon alemmas.

Kesäpäivänseisauksen jälkeen valo vähenee

Kärkkäinen kertoo, että paikallisten kesäöiden valoisuus sekoittaa monen turistin ajantajun. Rovaniemeläiset hotellit yrittävät taata asiakkailleen hyvät yöunet asentamalla huoneisiinsa pimennysverhot ja jakamalla unimaskeja lasikattoisissa igluissa yöpyville.

Heinäkuussa Rovaniemen yöt pimenevät jälleen, ja revontulet palaavat taivaalle jo elokuussa.

Pohjoisen pallonpuoliskon kesäpäivänseisaus on joka vuosi kesäkuun 20. ja 22. päivän välisenä aikana. Sen jälkeen vuorokauden valoisa osuus alkaa vähentyä ja pimeä aika lisääntyä.

Joulukuiseen talvipäivänseisaukseen mennessä tilanne on kääntynyt päälaelleen: Suomessa tarvotaan pimeässä valtaosa vuorokaudesta, ja maan pohjoisimmissa osissa aurinko piilottelee yhtäjaksoisesti jopa kymmeniä päiviä.

Lue myös:

Lappia myydään kaukomaiden turisteille nyt kesä edellä

Juhani Mikkosta näkee päivittäin aamuviideltä Inarin kirkonkylällä. Mikkonen siivoaa päivittäin kylää ja kerää tyhjät pullot maasta, hän ei kuitenkaan kehuskele työllään.

– En tiedä, kunhan vaan jotakin. Ei se niin tärkeää ole muutoin. Se pitää liikkeellä.

Etelä-Suomessa talvet asuva Kari Paldanius ja palaa kesän tullen pohjoiseen. Hän arvostaa Juhani Mikkosen työtä.

– Se on tärkeä homma ja on hyvä, että joku jaksaa ja viitsii tehdä sitä.

Inarin kylän asukas: "Jussilla on suuri merkitys täällä"

Mikkonen kerää päivittäin pulloja, muttei rikastu sillä. Tällä kertaa hän ansaitsi kaksi euroa. Parempia tuloja on silti luvassa.

– Joskus kun kalastusporukkaa tulee järveltä, siellä saattaa olla säkki kerrallaan tölkkejä ja pulloja.

Inarin kylän asukkaat odottavat Mikkosta ja huolestuvat, jos häntä ei näy.

– Häntä voisi sanoa jokapäiväiseksi leiväksi. Jos häntä ei näy, niin minä vähän huolestun. Jussilla on suuri merkitys täällä. Hän kiertää täällä, jos kukaan muu ei sitä tee, sanoo kylässä asuva taiteilija Merja Aletta Ranttila.

Pienten kylien väkimäärä on Suomessa melko yleisesti ollut laskussa. Ylä-Lapissa tilanne on kuitenkin toinen: Matkailu kasvaa vauhdilla ja sen myötä kasvaa palveluiden ja työntekijöiden tarve. Lisäksi vahvat saamelaisyhteisöt pitävät saamelaisalueen vireänä ja saamenkielisille työntekijöille on tarvetta lähes joka sektorilla. Tulijoita olisi, mutta asuntoja ei ole niin vain tarjolla.

Muutama kuukausi sitten Inarin kunnan vuokra-asuntojonossa oli yli 200 ihmistä, kertoo Inarin kunnan rakennustarkastaja Vesa Pietikäinen. Kunta rakensi talven aikana Ivaloon kahdenkymmenen asunnon kerrostalon, ja nyt myös yksityiset yritykset ovat havahtuneet Inarin kunnan asuntopulaan.

Ivaloon onkin tämän kesän aikana rakenteilla paljon uusia asuntoja. Ivalon Pikku-Petsamoon on jouluksi määrä valmistua seitsemän uutta rivitaloa, eli yhteensä 43 uutta vuokra-asuntoa. Ivalon keskustaan taas on valmistumassa asuntoja myyntiin. Kaksi luhtitaloa lisäävät kylän asuntokapasiteettia 26 asunnolla ja lisäksi on rakenteilla 27 asuntoinen kerrostalo.

Rakentajat ovat Rakennusliike Jouko Pesonen Oy, Sorakukkola Oy ja Bilto Oy.

Isoissa taajamissa asukkaat löytyvät varmemmin kuin pienissä

Sekä Rakennusliikenne Pesonen Oy:n toimitusjohtaja Jouko Pesonen että Sorakukkola Oy toimitusjohtaja Eero Saarijärvi kertovat, että ajatus rakentamiselle lähti kummankin kuultua Inarin asuntopulasta.

– Tehän tarvitsette asuntoja täälla pohjoisessa, niin nyt me autamme teitä, toteaa Pesonen.

Pesosen yrityksen periaatteena on rakentaa kerralla paljon, vähintään 30 asuntoa. On myös oltava varmaa, että kaikki asunnot saadaan vuokrattua. Siksi hän suosii rakentamista kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

– Luotamme siihen, että Ivalossa asunnot vuokrataan, sillä se on sen verran isompi kylä. Tavoite oli myös syksyllä alkaa rakentamaan Inarin kirkonkylälle, mutta vaikutti, että vuokralaisten etsiminen jäisi täysin meidän harteillemme, joten päätin, ettemme aloita nyt, Pesonen sanoo.

Sorakukkola Oy:n toimitusjohtaja Eero Saarijärvi kertoo, että he ovat nyt tutkimassa mahdollisuutta Inarin kirkonkylälle rakentamisesta. Mitään ei ole kuitenkaan vielä päätetty.

– Ilmoitamme varmaan seuraavien kuukausien aikana enemmän, kun olemme ensin vähän tutkineet tilannetta ja etsineet sopivia rakennuspaikkoja, mutta Inari on toistaiseksi työn alla.

Sorakukkola Oy:n tämänhetkisen strategian mukaan asunnot rakennetaan pääasiassa myyntiin. Rakennuspäätös tehdään, jos vähintään puolet asunnoista varataan tai myydään etukäteen.

Inarin kirkonkylällä vuokra-asunnot vähenevät

Inarin kirkonkylän asuntopulaan ei toistaiseksi vaikuta olevan ratkaisua, vaikka tulijoita olisi. Inarin kunnan rakennustarkastaja Vesa Pietikäinen arvelee, että nykyiset rakennusprojektit parantavat kyllä Ivalon kylän asuntotilannetta, mutta Inarin ja Saariselän osalta tilanne on edelleen haastava.

– On aika varmaa, että asuntotarve tulee yhä kasvamaan, Pietikäinen myöntää.

Asuntotarvetta lisää se, että alueelle rakennetaan kokoajan matkailuelinkeinoa ajatellen, ja sen myötä tarvitaan myös lisää työntekijöitä. Siksi asunnot, joita nyt rakennetaan, eivät vielä ratkaise asuntopulaa kokonaan. Lisäksi Inarin kirkonkylän vanhan kivikoulun vuokra-asunnot on tarkoitus ottaa pois käytöstä, kuten myös vanhat opettajien asunnot koulun pihalla. Myös Inarin uudella koululla on muutama vuokra-asunto, joita ei aiota enää vuokrata. Käytöstä poistettavien asuntojen tilalle ole tiedossa uusia.

Ainakaan tällä hetkellä Inarin kirkonkylällä ei ole Pietikäisen tietojen mukaan suunnitteilla yksityisten asunnonrakennusprojekteja. Hän kertoo kyllä kuulleensa mahdollisista rakennussuunnitelmista, mutta asia konkretisoituu vasta, kun rakennuslupa on haettu ja rakennusmääräys tehty.

Rakennustarkastaja Pietikäisen mukaan myöskään kunnalla ei ole suunnitelmia tarttua itse toimeen.

– Kunta ei pysty itse tällä hetkellä investoimaan asuntojen rakentamiseen.

Utsjoelle valmisteilla rivitalo

Myös Suomen pohjoisimmassa ja ainoassa saamelaisenemmistöisessä kunnassa, Utsjoella, kärsitään asuntopulasta. Sen lisäksi pulaa on opettajista. Työntekijöiden löytämistä vaikeuttaa asunnon saamisen haastavuus.

Kunnan vuokra-asuntojonossa on ollut jatkuvasti vähintään 2-5 henkilöä, ja tällä hetkellä yli kymmenen, kertoo Kiinteistöyhtiö Ringinvatro Oy:n toimitusjohtaja Heidi Keskitalo.

Utsjoen kunnan omistama Ringinvatro Oy alkaa kesällä rakentaa rivitaloa Utsjoen kirkonkylälle. Siihen tulee seitsemän uutta asuntoa ja sen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Heidi Keskitalo kertoo, että rivitalo on kymmenen prosentin lisäys tämän hetken asuntotilanteeseen.

– Kyllä se helpottaa asunnon saamista. Suurempi tarve on kirkonkylällä, joten uskon sen auttavan tilanteeseen.

Kunnan asialistoilla on ollut esillä myös toisen rivitalon rakentaminen mahdollisesti Karigasniemelle, mutta sen osalta mitään ei ole vielä päätetty.

Yksityiset yritykset eivät ole kuitenkaan tähän mennessä innostuneet aloittamaan rakennusprojekteja Utsjoella. Kyselyitä on kyllä tullut, mutta Keskitalon mukaan kukaan ei ole vielä hakenut rakennuslupaa.

Utsjoelle halutaan myös perheasuntoja

Utsjoen kunnassa on todettu olevan tarvetta myös suuremmille, niin kutsutuille perheasunnoille. Kuntastrategiaan on kirjattu tavoitteeksi lisätä lapsiperheidenmäärää. Siksi kunnan kiinteistöyhtiö Ringinvatro on alkanut suunnitella paritalon tai pientalokokonaisuuden rakentamista Utsjoen kirkonkylälle. Rakennushankkeen toteuttamiseksi yhtiö tarvitsee kunnan tuen.

Utsjoen kunnanvaltuusto käsitteli asiaa maanantaina. Kunnanhallitus oli esittänyt takauksen antamista lainalle, jonka Ringinvatro tarvitsisi rakennushankkeen toteuttamiseksi. Kunnanvaltuusto kuitenkin päätti, että ennen lainatakauksen antamista kiinteistöyhtiön tulee kilpailuttaa rakennushanke ja selvittää rakentamisesta auheutuvien kustannusten ja rahoituksen tarve.

– Ringinvatrolla ei ole rahallisia resursseja toteuttaa yksin hanketta ja siksi tarvitaankin kunnan tukea, Keskitalo toteaa.

Lue myös:

Saamenmaalle riittäisi tulijoita – Neljä tarinaa Inarin asuntopulasta

Luonnonvarakeskuksen tutkijat työskentelevät taitavan kirurgin tarkkuudella merkatessaan kaloja Tornionjokisuun merialueella aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. Kalojen merkitseminen alkoi kesäkuun toisella viikolla.

Tällä kertaa lohet saadaan ruotsalaisten kalastajien rysästä. Lohet saavat vatsaansa radiolähettimen, jonka avulla vaellusta voidaan seurata parillakymmenellä vastaanottimella eri puolilla vesistöä jopa kolmesta neljään vuotta.

Kalatutkija on tekniikan kehityksestä innoissaan.

– Vielä viime vuosikymmenellä tällaisilla radiolähettimillä pystyi seuraamaan kalan kulkua puoli vuotta, ehkä vuoden. Sitten paristo lakkasi toimimasta. Nyt voimme seurata useamman vuoden esimerkiksi sitä, miten taimen käyttäytyy joessa, palaa takaisin merelle, käy merellä syönnöksellä ja palaa taas joelle kudulle takaisin. Ja tämä tuo hienoa tietoa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

Kannanhoito vaatii vielä paljon tietoa

Vaikka kalojen käyttäytymistä on tutkittu monella tapaa, tuottaa pitkäaikainen ympärivuotinen seuranta arvokasta, vielä selvittämätöntä tietoa.

Atso Romakkaniemen mukaan nykyään esimerkiksi uhanalaisen meritaimenen vaelluskäyttäytymistä ja keskeisiä kutupaikkoja tunnetaan verraten huonosti. Lohetkin ovat joen eri osiin vaeltavia erilaisia kantoja, joiden vaelluskäyttäytymisessä on eroja.

Seurannan avulla nähdään muun muassa, miten satojen kilometrien etäisyydet ja ympäristöolosuhteet vaikuttavat vaellusnopeuksiin ja kalojen selviytymiseen.

– Mitä paremmat tiedot päättäjillä on sen suhteen, miten elinympäristöä hoitaa ja miten kalastussääntöjä sovittaa, sitä paremmin voidaan esimerkiksi meritaimenta suojella kalastukselta. Saadun tiedon valossa päättäjät voivat sitten miettiä, mitkä päätökset ovat sellaisia, joilla kalakanta voi hyvin ja siitä saadaan myös kalastettavaa, Atso Romakkaniemi sanoo.

Kalastajilla tärkeä rooli

Tutkimuksessa mukana olevat meritaimenet ja lohet pyydystetään tänä ja ensi kesänä. Kalat merkitään Tornionjoen jokisuulla ja alajuoksulla.

Merkattavia kaloja pyydystävät jokisuun ja jokivarren suomalaiset ja ruotsalaiset kalastajat, joilla on erityislupa kalastaa myös normaalin kalastuskauden ulkopuolella. Heillä on myös lupa pyytää taimenia, jotka muuten on rauhoitettu kalastukselta joella ja jokisuulla.

Suomalaisten ja ruotsalaisten yhteisessä tutkimushankkeessa tärkeässä roolissa ovat kalastajat ja rajajokivarren paikalliset asukkaat. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat yhteistyöhön tyytyväisiä.

– Tietysti toivomme myös, että jos kalastaja saa radiolähettimellä merkatun kalan saaliiksi, hän ottaisi siitä kalasta kuvan, mittaisi sen pituuden ja lähettäisi siitä tiedot luonnonvarakeskukselle. Kala täytyy tietysti vapauttaa takaisin veteen hyväkuntoisena, Romakkaniemi tähdentää.

Lämmin alkukesä pudotti hanget nopeasti, mutta Kilpisjärvellä hiihdetään tänäkin juhannuksena.

Kisamatka on yhteensä vain 250 metriä, mutta monet ajavat sen vuoksi pitkiäkin matkoja.

– Innokkaimmat painavat 500 kilometriä, että pääsevät kokemaan muutaman minuutin hiihdon, tapahtuman tiedotuksesta vastaava Antti Honkonen sanoo.

Tämän vuoden juhannushiihtojen kilpailupaikka on 700 metrin korkeudella. Paikka on suojaisa ja se on säästynyt pahimmalta auringon räköttämiseltä.

Liikuntajuhannus on perinne

Kilpisjärven juhannushiihtojen ladulle päästäkseen kilpailijan on suoritettava ensin noin tunnin nousu retkeilykeskukselta Saanan taakse tunturiin.

Tunturissa samoillaan juhannusviikonloppuna muutenkin. Lauantaina järjestetään suunnistuskisa ja sunnuntaina on Saanan vuorijuoksun vuoro.

73. kertaa järjestettävässä liikuntajuhannuksessa heitetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Saanan suopunkimestaruudesta.

Juhannusaaton sää on monin paikoin viileä, tuulinen ja sateinen. Lomailijan kannalta parhaimmista keleistä saa nauttia kaakossa ja itärajan tuntumassa. Myös Lapissa on aluksi poutaista ja lämmintä.

– Kovin tuulinen ja melko sateinen päivä tästä juhannusaatosta on tulossa, tiivistää Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Juha Tuomaala keskikesän juhlan sään.

Aamulla seitsemältä yhtenäisen sadealueen raja kulki Pori–Kuopio-linjalla. Rintama on siitä hiljalleen nousemassa kohti Oulua.

Sadealue jatkaa matkaansa päivän mittaan kohti Lappia ja illalla voi sataa jo Pohjois-Lapissa asti. Rintaman jälkipuolella tulee sitten lähinnä sadekuuroja ja paikoin jopa ukkosta.

– Pilvisyys voi etelässä ja idässä rakoilla päivän mittaan, mutta lännessä peite voi olla aika runsas.

Sateessa lämpötila jää kymmeneen asteeseen

Lämpötilat voivat idässä nousta aurinkoisimmilla alueilla paikoin jopa 19 asteeseen. Myös Keski-Lapissa lämpötila saattaa jaksaa nousta jopa 18 asteeseen ennen sadealueen tulemista.

– Sateen alla lämpötila voi jäädä jopa vain noin kymmeneen asteeseen. Muuten lämpötila vaihtelee noin 14-17 asteen välillä.

Lännessä sateet voivat paikoin olla jopa melko reippaita.

– Vettä saattaa tulla vuorokauden aikana jopa 50 millimetriä, Tuomaala kertoo.

Sateiden myötä metsäpalovaroitus on enää voimassa vain Ahvenanmaalla.

Lännessä ja merellä puhkuu kunnolla

Merialueille on annettu varoituksia kovasta tuulesta. Vain Suomenlahdella ja Perämerellä tuuli jää tänään alle 20 metriin sekunnissa. Selkämeren eteläosista aina merenkurkkuun tuuli voi yltää jopa 23 metriin sekunnissa. Samalla aallot voivat nousta melko korkeiksi.

Myös maa-alueille on annettu tuulivaroituksia.

– Puuskissa tuuli voi olla lähemmäs 15 metriä sekunnissa ja rannikkoalueilla jopa 20 metriä sekunnissa.

Navakimmin puhaltaa Satakunnasta etelään olevalla maa-alueella.

Tuomaalan arvion mukaan näin kovat puuskatuulet voivat kaataa puita ja aiheuttaa sen myötä ongelmia.

Sunnuntaista viikonlopun hienoin päivä

Ennusteen mukaan sää on vielä huomenna lauantaina monin paikoin epävakainen, mutta jo parempi kuin nyt aattona.

Maan eteläosissa sadekuurot ovat harvemmassa ja yksittäisiä ja myös siitä pohjoiseen ne muuttuvat selvästi kuuroittaisemmiksi. Eniten sataa ennusteen mukaan Lapissa ja varsinkin Lapin pohjoisosissa.

– Samalla lämpötilat etelässä nousevat jopa 20 asteen tietämille. Mutta näistä viikonlopun päivistä se sunnuntai on ehkä se kaikkein poutaisin ja aurinkoisin ja laajemmin lämpimin, Tuomaala kertaa.

Samalla hän huomauttaa, että lauantaina on kaakosta nousemassa uusi rintama. Sen reitti on vielä vähän epävarma, mutta itärajan tuntumaan saattaa silloin tulla asteita. Muualla sää pysyisi poutaisena.

Ylitornion Aavasaksanvaaralta avautuu yksi Suomen kansallismaisemista. 242 metriä korkealta vaaralta voi samalla silmäyksellä nähdä pitkälle Tornionjokilaaksoon ja rajajoen yli Ruotsiin asti. Lapin vanhimmassa matkailukohteessa on myös halki vuosien ihasteltu keskikesän yöttömän yön aurinkoa. Valoisaa kesäyötä ovat todistaneet niin Tornionjokivarren asukkaat kuin tulijat muualta Suomesta ja ulkomailta.

Aavasaksan juhannusjuhlat olivat pitkään suorastaan käsite, aaton juhliin virtasi väkeä linja-autolasteittain laajalta alueelta. Vuosikymmenten ajan aattojuhlan perinteisiin ovat kuuluneet lipun nostaminen salkoon, yhteislaulu sekä keskiyön auringosta nauttiminen asiaan kuuluvien virvokkeiden ja ruokien siivittämänä. Myös kokkoja poltetaan pitkin Tornionjokivartta.

Lipunnosto, vohveleita ja varvikkoon kaatuvia juhlijoita

Ylen Elävästä arkistosta löytyy Aavasaksalla menneinä vuosikymmeninä kuvattua videomateriaalia. Vuoden 1965 Aavasaksan juhannuksesta tehdyn dokumentin kuvaaja Veikko Mård muistelee haastattelussa hurjia juhlia. Aatonvietto alkaa ylevissä tunnelmissa, mutta illan edetessä meno muuttuu yhä villimmäksi.

– Se oli kyllä hurjaa. Mä en ole nähnyt niin paljon juopuneita ikinä samassa paikassa. Dokumentissa olisi voinut antaa paljon rajumman kuvan. Luulen, että siitä leikattiin kyllä rajumpia pois, Mård kertoo dokumentista.

Dokumentin kuvaajat kiersivät mykkäkameroidensa kanssa juhlakansan keskuudessa.

– Me kiersimme siellä, kun ne alkoivat sammumaan. Siellä oli puujalkoja pitkin metsää. Se oli uskomatonta, sammuneita joka puolella, Mård muistelee.

Toinen Aavasaksan juhannusta kuvaavista Elävän arkiston videoista on kuvattu heti sotien jälkeen vuonna 1946. Siinä ihmiset kipuavat loppumatkan Aavasaksan huipulle jalkaisin kivirakkaa pitkin, sillä autolla huipulle asti ei päässyt. Juhannusmenoihin kuuluivat myös perinteiset lavatanssit sekä vohveleiden paisto ja luonnon ihailu. Juhlijoita Aavasaksan huipulle saapui myös joen toiselta puolelta Ruotsista. Videolla näkyy, kuinka aurinko paistaa kirkkaasti yöttömänä yönä.

– Aamu on alkanut suoraan illasta eikä yötä mahtunut siihen väliin, selostaja kertoo.

Menneiden vuosikymmenten huippuvuosista juhannusjuhlinta Aavasaksalla on hiipunut, mutta edelleen vaaralle kokoontuu keskikesän juhliin väkeä pitkin Tornionjokivartta. Aaton peruskaava on sama kuin ennenkin – lipunnosto, yhteislaulu sekä valoistasta kesäyöstä ja yhdessäolosta nauttimista.

Yle kävi paikalla dokumentoimassa, miltä näyttää juhannusaattoilta Aavasaksalla vuonna 2018.

Suomen yllä ollut matalapaine on väistymässä pohjoiseen. Sadekuuroja voi kuitenkin tulla vielä sunnuntaiaamuna Itä- ja Pohjois-Lapissa, mutta muutoin sää on poutaista ja suurelta osin myös selkeätä.

– Parempaan suuntaan siis mennään. Kylmin ja sateisin hetki osui tuohon juhannusaatolle, jolloin esimerkiksi Vaasan tienoilla satoi vuorokaudessa 50–60 mm eli periaatteessa koko kuukauden sademäärä, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

– Juhannuksen paluuliikenne soljuu pääosin kuivilla teillä, mutta Suomeen kaakon suunnalta tuleva matalapaine saattaa tuoda huomisiltana sateita itärajan tuntumaan ja myöhään illalla myös maan eteläosiin.

Lomalle juhannukselta jääville Huutonen tarjoaa ensi viikoksi mukavan aurinkoista lomasäätä.

– Maanantaina voi ripotella vielä vähän vettä, mutta sitten lämpenee laajalti yli 20 asteeseen Etelä-Lappia myöten ja hellelukemiakin voi olla näköpirissä maan etelä- ja keskiosissa. Torstai on viikon lämpimin päivä.

Pientä hallanriskiä on Huutosen mukaan alkuviikosta Pohjanmaan suunnalla.

Hätänumeroon 112 soitettaessa saattaa esiintyä häiriöitä Inarin kunnassa Näätämön alueella. Hätätilanteen sattuessa hakeudu häiriöalueen ulkopuolelle tai Inarin/Ivalon paloasemille, Ivalon poliisiasemalle tai Ivalon terveysasemalle.

Hätäkeskuslaitos

Varningsmeddelande 24.6.2018 kl. 13:30

Det kan förekomma störningar i Enare, Näätämö område, då man ringer 112. I händelse av nödsituation, sök er utanför störningsområdet eller till brandstationerna i Enare/Ivalo, Ivalo polisstation eller Ivalo hälsostation.

Nödcentralsverket.

VÁRALAŠVUOĐADIEĐÁHUS 24.6.2018 kl. 13:30

Heahtenummár 112-nummárii riŋgedettiin sáhttet leat hehttehusat Anára Njávdán guovllus. Jus heahtedilli šatta, ohcal hehttehusguovllu olggobeallái dahje lagamus dearvvašvuođaguovddážii, buollinstašuvdnii dahje bolesstašuvdnii.

Heahteguovddášlágádus

VAARÂTIÄĐÁTTÂS 24.6.2018 kl. 13:30

Jis suáittá etinummeer 112:tán täst pyehtih leđe vádisvuođah, Aanaar Njiävđám kuávlust. Jis puátá eeti, moonâ kuávlu ulguubel já suáti tobbeen iše, teikkâ moonâ aldemuu tiervâsvuođâ-, puálu-, teikkâ poolis kuávdášân.

Etikuávdášlájádâs

Vaarteâđtõs 24.6.2018 kl. 13:30

Jieʹttnââmra 112 soiʹttjeeʹl vuäiʹtte leeʹd stamldõõzz Aanar Njauddâm vuuʹdest. Jieʹttvueʹjjest ooʒʒõõđ stamldõsvuuʹd åålǥbeälla leʹbe ââldmõs tiõrvâsvuõtt-, čackkeem- leʹbe pååʹlespõʹrtte.

Jieʹttkõõskõs-stroiʹttel

Leikki-ikäisten lasten neurologista kehitystä seurataan Lene-testeillä. Niillä yritetään löytää mahdollisia neurologisia häiriöitä ennen kuin lapsi aloittaa koulun. Suomessa Lene-testit ovat suomeksi ja ruotsiksi, mutta eivät saameksi.

Suomenkielinen ja suomalaislapselle tarkoitettu testi voi antaa saamenkieliselle ja saamelaisessa ympäristössä kasvaneelle lapselle väärän tuloksen. Saamenkielinen lapsi ei välttämättä ymmärrä suomalaiseen kulttuuriin perustuvia tehtäviä tai osaa vastata suomenkielisiin kysymyksiin.

Inarilainen Anne Kirste Aikio työskentelee saamelaiskäräjien kieliturvasihteerinä, mutta hän on myös kahden lapsen äiti. Inarissa saa neuvolapalvelua vain suomeksi, ja se on tuottanut haasteita hänelle ja hänen lapsilleen. Aikion esikoinen on nyt jo koulu-ikäinen, ja hänen kohdalla Lene-testin tulos oli epäluotettava

– Lapseni on kaksikielinen, mutta saamen kieli on hänen vahvempi kielensä. Hänelle on luonnollisempaa käyttää saamea, ja suomen kieli taas on vieraampaa, etenkin virallisissa yhteyksissä.

Saamenkielisten lasten vääristä tuloksista Lene-testeissä ei ole tutkittua tietoa, mutta Aikion mukaan hänen lapsen testauksen tulos oli tulkinnanvarainen. Saamea äidinkielenään puhuvalle lapselle voi olla haastavaa löytää oikeita sanoja suomeksi. Esimerkiksi lapsi ei välttämättä osaa suomeksi selittää, mitä näkee kuvassa, tai ei osaa erottaa kahta suomenkielistä sanaa toisistaan. Näin kävi Aikion lapselle.

– Ja sitten neuvolan hoitaja arvioi lapseni sen testin perusteella. En ymmärrä, miten hän pystyy arvioimaan näistä lähtökohdista.. Mielestäni arviointi ei ole luotettavaa, sanoo Aikio.

Anne Kirste Aikio on kertonut neuvolan terveydenhoitajille, että hänen lapsellaan on saamen kieli vahvempi, mutta silti hänestä tuntuu, että lopullinen arvostelu jää vanhemmille.

– Kielellisen kehityksen arviointi jää vanhemman harteille, ja se ei ole hyväksyttävää.

Lene-testiä haluttaisiin muokata saamelaislapsille sopivaksi

Suomen johtava oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö Niilo Mäki Instituutti (NMI) työskentelee Lene-Sápmi -hankkeen kanssa, ja he haluaisivat muokata Lene-testin saamelaislapsille sopivaksi.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään kääntämisestä. On tärkeää, että testi on myös kulttuurillisesti sopiva, sanoo NMI:n koulutuspäällikkö Maria Haakana.

– Jos me vain käännämme sen, se antaa silti vääriä tuloksia. Jos lapsi ei ymmärrä testiä, niin lapsi ei osaa vastata oikein. Väärät tulokset aiheuttavat turhaa huolta, tai jos lapsella onkin jokin häiriö, sitä ei välttämättä huomata.

– Silloin emme voi tukea ja auttaa lasta. Se voi vaikeuttaa lapsen koulun käyntiä ja aiheuttaa vaikeuksia jopa mielenterveyteen, joka sitten voi vaikuttaa koko loppuelämään, kertoo Haakana.

Esimerkkinä kulttuurin merkityksestä Haakana kertoi, että nyky-ajan lapsen eivät tunnistaneet maatalouselämään liittyviä kuvia, ja siksi nykyään Lene-testeissä näytetään kuvia kaupunkiympäristöstä, kuten leikkipuistoista.

Saamelaislapsia tulee kuitenkin monenlaisista kulttuuriympäristöistä; jotkut lapset ovat esimerkiksi kasvaneet porotaloudessa, toiset lapset taas kalastuselinkeinon parissa.

– Pitää miettiä, että saamenkielisiä lapsia on myös kaupungeissa, niin olisiko heille sitten oma testi ja vaikka Utsjoen alueen lapsille oma testi. Testin kysymyksien ja tehtävien täytyy liittyä lapsen omaan ympäristöön, sanoo Haakana.

Rahoitus vielä epävarmaa

Lene-Sápmi -hankkeessa on mukana Niilo Mäki Instituutin lisäksi myös saamenkielisen kielikylvyn kehittäjä-opettaja Rauni Äärelä-Vihriälä sekä Saamelaisen korkeakoulun ja Lapin yliopiston dosentti Pigga Keskitalo.

He ovat hakeneet rahaa hanketta varten jo puolitoista vuotta, mutta eivät ole vielä onnistuneet. He eivät ole kuitenkaan vaipuneet epätoivoon sen takia, vaan jatkavat rahoituksen hakemista niin kauan kuin on tarvetta.

– Näen Lene-testin saamisen saamelaislapsille myös ihmisoikeuskysymyksenä. Meidän on saatava jossain välissä rahaa, jotta tasavertaisuus toteutuisi, sanoo Haakana.

"Tilanne ei ole yhdevertainen"

Anne Kirste Aikion työnä saamelaiskäräjien kieliturvasihteerinä on valvoa, että saamen kielilaki toteutuu Suomessa.

Kielilaki turvaa saamelaisen oikeuden käyttää saamen kieltä viranomaisissa, kuten kunnallisten terveyspalveluiden yhteydessä. Kielilaki ei suoraan velvoita viranomaisia kääntämään saamen kielelle tiettyjä sisäiseen käyttöön tarkoitettuna papereita, kuten Lene-testi, mutta olisi kielilain hengen ja yhdenvertaisen kohtelun mukaista, että testi olisi saameksi.

– Olemme jutelleet terveysministeriön kanssa muun muuassa materiaalien tuottamisesta saameksi. Kielilaki vaatii ja myös velvoittaa sitä, mutta siihen ei ole varattu resursseja. Se on valtion priorisoimisesta kiinni.

– Tietyllä tavalla materiaalien osalta tilanne on laiton, mutta tiedämme sen tosiasian, että neuvolan materiaalia ei ole saameksi, sanoo Aikio.

Tenojoella saadaan yleensä alkukesästä saaliiksi suuria lohia, nyt saadut kalat ovat olleet pienempiä.

Tenojoen kalastusmatkailijoiden lohisaaliit -tilaston mukaan kalastumatkailijat ovat saaneet kolmen viikon aikana 55 lohta, joista yli seitsemänkiloisia on vain kaksi.

– Huomionarvoista on tosiaan se – sekä paikallisten että erityisesti kalastusmatkailijoiden osalta – että tämmöisiä isompia lohia on saatu kyllä hyvin vähän tähän mennessä. Se on pikemminkin painottunut pikkulohien ja keskikoisten lohien luokkaan, Luonnovarakeskuksen (Luke) tutkija Panu Orell kertoo.

Luken pitämä matkailukalastajien saalistilasto päivittyy hieman viiveellä. Myös paikallisten kalastajien saaliit tilastoidaan, mutta vasta kauden lopuolla.

– Kaksi, kolme seuraavaa viikkoa kertovat, minkälainen tästä kaudesta tulee. Eli nyt on pikkulohet alkaneet nousta jokeen. Se on erityisesti kalastusmatkailijoiden saalis, pikkulohi, Panu Orell sanoo.

– Riippuu nyt paljon siitäkin, että paljonko kalaa nousee jokeen, millaiseksi kappalemääräiset ja kilomääräiset saaliit muodostuvat.

Lupia myyty hyvin

Matkailuyrittäjiltä tulee tämän hetken lohisaaliista kahdenlaista viestiä. Utsjoen taajamasta hieman alajuoksulle päin sijaitsee Tenon Lohiranta. Sen työntekijä Sirkka-Liisa Karjalainen sanoo, ettei saalista ole matkailjoille juurikaan tullut. Kalastulupia on kuitenkin myyty hyvin.

Yläjuoksulla, Karigasniemen kohdalla, lomakylä Reistin yrittäjä Kari Guttorm taas arvioi kauden alun olevan kohtuullinen. Lisäksi hän uskoo, että tästä kesästä on tulossa matkailumielessä hyvä.

– Kyllä meillä on Ylä-Tenolla ihan OK [saalistilanne], kausi on vasta aluillaan. Kesäkuun alussa sain jo ihan sopivasti itse kalaa. Ei siellä kalaa huonosti ainakaan ole, Guttorm sanoo.

– Turistirysäys alkaa juhannuksesta eteenpäin. Viime kesään nähden tämä kesä on aika hyvä. Viime kesä oli täydellinen floppi siinäkin suhteessa, ettei turisteja ollut. Tämä kesä on myynyt aika hyvin.

Kari Guttormin mukaan esimerkiksi luvanmyynti on parantunut.

– Lupien nettimyyntejä aikaistettiin ja tehtiin muutoksia.

Muutoksilla Guttorm tarkoittaa sitä, että tänä vuonna Tenojokivarren mökkiläisten lunastamattomat luvat vapautuivat matkailijoiden käyttöön. Tällaisia lupia on satoja.

Luonnonolosuhteet ovat Tenojoella nyt hyvät kohtuullisellekin lohikesälle. Viime vuonna joen vesi nousi niin korkealle, että lohta saatiin saaliiksi huonosti.

Uuden liikennepalvelulain myötä jokainen voi hakea taksilupaa omalle autolleen. Monissa maissa suosittu kyydinvälityspalvelu Uber tekee uuden lain myötä paluun Suomeen. Selvitimme, miten Uber-kuskiksi voi alkaa.

Uber on monissa maissa käytössä oleva amerikkalainen mobiilipalvelu, jolla kyydin voi tilata ja maksaa kännykällä.

Neuvoja ja vinkkejä kuljettajaksi pääsemiseksi tarjoaa sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi että Uber omilla verkkosivuillaan.

Kuljettajalla on tietysti oltava voimassa oleva ajokortti. Uber vaatii, että kortin on oltava vähintään luokkaa B ja se on oltava ainakin vuoden ikäinen.

Ja aivan ensimmäiseksi on marssittava lääkäriin tarkastamaan, että kuski on terve.

Perusta yritys ja käy kokeessa

Suomeen paluuta tekevän Uber-palvelun kuljettajien on oltava yrittäjiä. Paperisodan seuraava vaihe on siis alkaa vähintään ammattinharjoittajaksi perustamalla toiminimi. Toiminimen voi perustaa verkossa 75 eurolla.

Taksinkuljettajan kurssia ei enää tarvitse käydä, mutta taksinkuljettajan kokeesta pitää päästä läpi. Koe tehdään Ajovarman palvelupisteessä.

Kun kokeen pääse läpi, saa taksinkuljettajan ajoluvan.

Auto ammattirekisteriin ja taksiliikennelupa

Seuraavaksi auto pitää rekisteröidä ammattimaiseen käyttöön ja hankkia taksiliikennelupa. Uusia taksiliikennelupia ei kuitenkaan voi hankkia etukäteen, vaan vasta 1.7.2018, kun uusi laki tulee voimaan.

Trafista luvataan, että lupien käsittely ei takkuile.

– Koska luvat käsitellään sähköisesti, se ei vie kauaa. Olemme varautuneet muuttuneeseen tilanteeseen hyvin, kehityspäällikkö Mikko Västilä Trafista sanoo.

Tarkkaa käsittelyaikaa Trafista ei kuitenkaan uskalleta sanoa, sillä kukaan ei vielä tiedä, tuleeko hakemuksia heinäkuun alussa sata vai tuhat.

– Sanoisin kuitenkin, ettei puhuta viikoista vaan mieluummin ehkä päivistä, jos hakijalla asiat on kunnossa, Västilä sanoo.

Uber-kuski ei saa ajaa Suomessa autoa, jossa on tavallisen auton vakuutus, vaan ajopeliin pitää hankkia ammattimainen vakuutus.

Luvat "alle tonnilla"

Ihan ilmaista lystiä taksiyrittäminen ei ole, sillä pelkästään lupien hankkiminen maksaa Trafin arvion mukaan joitakin satoja euroja.

– Molemmissa luvissa puhutaan ehkä muutamasta satasesta, yhteensä alle tonnin kuitenkin, Västilä Trafista arvioi.

Lupien hintoja ei oltu vielä tämän jutun tekovaiheessa hyväksytty, mutta liikenne- ja viestintäministeriön odotetaan päättävän niistä lähiaikoina.

Lisähintaa tulee ammattimaisesta auton vakuutuksesta, joka on todennäköisesti kalliimpi kuin normaalin auton vakuutus.

Hanki taksivakuutus

Vakuutusyhtiö Ifistä kerrotaan, että henkilöauton vakuutus on paljon halvempi kuin taksivakuutus. If on valmistautunut Uberin paluuseen uudistamalla taksivakuutuksensa satunnaisia taksikuskeja varten.

Kilpailijoista esimerkiksi Lähi-Tapiola ei ole ainakaan toistaiseksi ottanut vastaavanlaista satunnaisten taksinkuljettajien vakuutusta käyttöön. Lähi-Tapiolasta kuitenkin kerrotaan, että esimerkiksi uudella kuljettajalla, jolla ei ole vielä juuri kertynyt bonuksia, taksivakuutuksen hinta olisi noin kaksinkertainen verrattuna normaalin yksityisauton vakuutukseen.

Vakuutusyhtiöistä kuitenkin tähdennetään, että vakuutuksen hintaan vaikuttaa moni asia, kuten esimerkiksi auton ikä, kuljettajan mahdolliset bonukset ja kotipaikka.

Uberin omat vaatimukset

Kun koko paperisota on käyty, voi rekisteröitya kuljettajaksi Uberiin. Jos kuljettaja ja auto täyttävät palvelun asettamat vaatimukset, voi alkaa sivutoimiseksi kuljettajaksi.

Esimerkiksi autojen täytyy alle kymmenen vuotta vanhoja. Uberin mukaan kuljettajaksi ei pääse, jos taustalta löytyy vakavia rikoksia.