Perussuomalaista vuosi sitten erkaantunut Sininen tulevaisuus ei ole lyönyt itseään läpi Lapissa. Puolueella on maakunnassa vain kolme kunnallisjärjestöä ja vain neljä kunnanvaltuutettua.

Kunnallisjärjestöt on perustettu Rovaniemelle, Kemijärvelle ja Sodankylään. Valtuutettuja puolueella on Kemijärvellä kolme ja Rovaniemellä yksi.

Sinisten puheenjohtaja Sampo Terhon mielestä ensimmäisen vuoden aikana puolue on kuitenkin mennyt eteenpäin, vaikka se perustettiin kesken vaalikauden ja ilman rahoitusta.

– Olemme nyt samassa pisteessä missä perussuomalaiset oli kahdeksan vuoden kohdalla. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatus oli suunnilleen sama kuin sinisillä nyt, Terho sanoo.

Ylen tuoreimmassa mittauksessa sinisten kannatus on 1,7 prosenttia. Kyselyn virhemarginaali on 1,8 prosenttia.

– Monella meistä on kokemus siitä kuinka pitkä tie se on tehdä pienestä puolueesta suuri. Se vaatii vuosien työtä ennen kuin valtakunnallisesti olemme valmiita, mutta sitä kohti mennään, Terho uskoo.

Jos maakuntavaalit olisi pidetty syksyllä, olisi sinisten tavoite ollut saada Lapista 25 ehdokasta, kun täysi lista on 88 ehdokasta.

– Todennäköisesti on mahdollista tehdä vaaliliittoja, mikä on usein pienelle ja aloittavalle puolueelle ihan järkevää. Mutta nyt kun on hieman lisäaikaa tiedossa, niin katsotaan kuinka paljon ehdokkaita ehtii tulla, Terho kommentoi.

Koko maassa sinisillä on 13 piirijärjestöä ja 40 kunnallisjärjestöä.

Terho uskoo soten menevän läpi

Keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppaan ja kädenvääntöön kulminoituvan sote- ja maakuntauudistuksen Terho uskoo menevän läpi.

– Uudistus parantaa palveluja eli lyhentää jonoja ja antaa useampia vaihtoehtoja. Sen pitää myös hidastaa kustannusten kasvua ja kaiken kaikkiaan parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Näillä periaatteilla ja sillä, että pidetään kiinni myös kotimaisten yrittäjien pärjäämisellä, tästä tulee aivan erinomainen uudistus.

Sote-keskustelussa soraääniä on kuulunut erityisesti kokoomuksesta, joka on halunnut pitää kiinni valinnanvapaudesta.

– Valinnanvapaus vaiheistetaan perustuslain takia. Näin on silloin pakko toimia. Tämä kokonaisuus on meidän kaikkien neuvottelema ja uskon, että kokoomuskin on siihen lopulta varsin tyytyväinen. Tästä tehdään juuri niin hyvä kuin mahdollista, Terho sanoo.

Terholta tukea Tornion radan sähköistämiselle

Terho vieraili maanantaina Torniossa, jossa häntä lobattiin Tornion radan sähköistämisen puolesta.

–Kuulin siihen tänään erinomaiset perustelut. Tätä täytyy harkita seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kuulostaa siltä, että hinta on hyvin kohtuullinen suhteessa saataviin hyötyihin.

Seuraavat hallitusneuvottelut käydään ensi keväänä eduskuntavaalien jälkeen. Meri-Lapin kehittämiskeskuksen mukaan Laurilan ja Tornion välisen viidentoista kilometrin rataosuuden sähköistäminen maksaisi noin 15 miljoonaa euroa.

Juttua on muokattu klo 17.05. Jutussa luki aiemmin, että "Ylen tuoreimmassa mittauksessa sinisten kannatus on 1,7 prosenttia, mikä mahtuu kyselyn 1,8 prosentin virhemarginaaliin."

Herra Koira-lempinimen saanut mustanharmaa kulkuri on vaeltanut Lapissa hurjan matkan.

Koira on tavattu ensimmäisen kerran pari kuukautta sitten Ivalossa, josta se on kulkenut Inarin Saariselän, Sodankylän ja Kittilän kautta Kolariin ja Pelloon.

Viimeisin havainto on tiistaiaamulta.

– Kello 6.30 saimme havainnon noin 20 kilometriä Pellosta pohjoiseen, etsintöihin osallistunut kittiläläinen Sonja Joensuu kertoo.

Epäillään, että koira olisi tullut Suomeen Venäjältä. Siksi sitä kutsutaan Lapissa myös lempinimellä Igor.

Herra Koira Igor saatiin jo sunnuntai-iltana loukutettua, mutta se pääsi karkuun, kun sitä oltiin siirtämässä.

– Se saatiin supiloukkuun kolarilaisen mökin pihassa, mutta se pääsi karkuun, kun sitä oltiin siirtämässä loukusta pois, Joensuu kertoo.

Onko koiralla siru?

Koiran omistajaa ei ole löytynyt ahkerasta tiedottamisesta huolimatta.

– Kun koira saatiin Kolarissa kiinni, paikalle yritettiin saada nopeasti sirunlukija, mutta emme kerenneet tutkia, onko sillä sirua, Sonja Joensuu kertoo.

Kittiläläinen Joensuu on etsinyt koiraa useana päivänä ja ajanut sen perässä satoja kilometrejä, tuloksetta.

– Eilen kävelimme monta tuntia. Haimme sitä ja saimme soittojakin, mutta eipä vain tullut meän tykö niin, että olisimme saaneet siihen näköyhteyden tai viritettyä uusia pyyntejä.

Myöhemmin saatiin varmistus, että Herra Koira on jatkanut matkaa etelän suuntaan.

Poron kimppuun hyökkäävän koiran saa lopettaa

Poronhoitoalueella liikkuva iso koira on herättänyt huolta poronmiesten keskuudessa. Silminnäkijän mukaan koira ajatti ison porotokan tielle maanantaina Kolarin Lappean pohjoispuolella.

Poliisin tietoon ei ollut tiistaiaamuun mennessä tullut ilmoituksia koiran aiheuttamista vahingoista.

Ihmiset ovat tosi huolissaan ja ihastuneita siihen. Sonja Joensuu, Kittilä

– Poromiehellä on poronhoitoalueella lupa ampua koira, jos se tavataan verekseltään poron kimpussa, rikoskomisario Miska Sillanpää Lapin poliisista toteaa.

Soitto Kolarin ja Pellon seudun paliskuntiin paljastaa, että koirasta ei ole tiettävästi ollut poroille vaaraa.

– Tiistaina aamulla kuulin tästä koko asiasta ensimmäistä kertaa, Kolarin paliskunnan poroisäntä Mika Satta sanoo.

Kolarista seuraava paliskunta etelään on Orajärven paliskunta, jonka poroisäntä suhtautuu tilanteeseen niin ikään rauhallisesti.

– Tietenkin halutaan saada koira kiinni, Mikko Koskenniemi sanoo.

Moni haluaisi kulkurin omakseen

Koiran etsimiseen aktiivisesti osallistunut kittiläläinen Sonja Joensuu on saanut useita yhteydenottoja Herra Koiraan liittyen.

– Ihmiset ovat tosi huolissaan ja ihastuneita siihen. Monta ottajaa sillä olisi. Toivon, että tämä päättyy hyvin, eläinrakas Joensuu sanoo.

Etsintöjä jatketaan tiistaina Pellossa, jossa kulkuria ovat vastassa paikalliset koiraharrastajat.

Keskiviikko on viikon kolein päivä. Lämpötilat jäävät Keski- ja Etelä-Suomessa 20 asteen alapuolelle, ennustaa Ylen meteorologi Matti Huutonen. Lapissa sää on vielä kylmempi: lämpötila on 5–10 astetta.

Torstaina korkeapaine ja voimistuva etelätuuli tuo Suomeen lämpimämpää ilmaa. Helleraja saattaa ylittyä viimeistään sunnuntaina.

– Viikonloppuna hellelukematkin ovat mahdollisia ainakin etelä- ja keskiosassa maata, sanoo Huutonen.

Myös ensi viikon alku näyttää ennusteissa jopa tavanomaista lämpimämmältä.

Lämpö tuo mukanaan myös sateita. Huutosen mukaan perjantaina maan pohjoisosassa voi sataa jonkin verran, ja maan keskiosaan luvassa on joitakin sadekuuroja. Etelä- ja Länsi-Suomen kuivuuteen sateet eivät tuo helpotusta.

Maastopalovaroitus on parhaillaan voimassa laajalti Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä käsivarressa ja osissa Länsi-Lappia.

– Maasto on hyvin kuivaa ja avotulen tekeminen on ehdottomasti kielletty.

Huutosella on hyviä uutisia maanviljelijöille, nimittäin hallat alkavat olla tältä erää ohitse. Viime yönä hallaa oli vielä laajalti ja sitä voi olla vielä ensi yönä Länsi- ja Pohjois-Suomessa.

Lue lisää säästä Ylen sää -sivuilta.

Kittilän kunta on menettänyt 78 923 euroa Kela-korvauksia myöhästyneen hakemuksen vuoksi. Kunnan työterveyshuollon korvaushakemus lähetettiin Kelaan tammikuussa, yli puoli vuotta myöhässä. Kela maksoi sen vuoksi vain puolet korvauksista.

Virheen taustalla oli kunnan mukaan sen oma puutteellinen ohjeistus. Kittilän kunnassa ei ollut kirjallista ohjeistusta siitä, kenen vastuulla on lähettää työterveyshuollon kustannuksiin liittyvä korvaushakemus.

Aiemmin hakemuksen lähetti talousjohtaja, mutta hän lähti pois kunnan palveluksesta. Hänen jälkeensä hakemuksista huolehti hallintojohtaja. Kunnassa on nyt päätetty, että jatkossa asian hoitaa controller.

Kittilän kunnanhallitus käsitteli asiaa tiistaisessa kokouksessa.

Riidattomien velka-asioiden käsittely keskitetään ensi vuoden syyskuusta lähtien yhdeksään käräjäoikeuteen. Jatkossa niitä käsitellään ainoastaan Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa.

Nykyisin summaarisia asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Uudistukseen liittyvän lainsäädännön voimaantulo vahvistettiin presidentin esittelyssä keskiviikkona.

Summaarisia ovat sellaiset riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Tyypillisiä tapauksia ovat maksamattomia laskuja ja vuokria koskevia velkomisasiat. Lisäksi summaarisiin kuuluvat esimerkiksi häätöä koskevat riidattomat asiat.

Oikeusministeriön mukaan keskittämisellä nopeutetaan ja tehostetaan summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Viime vuonna käräjäoikeuksissa ratkaistiin 376 000 summaarista riita-asiaa.

Sähköistä asiointia lisätään

Samalla sähköinen asiointi tulee summaarisissa riita-asioissa pakolliseksi esimerkiksi perintätoimintaa harjoittaville ja oikeudenkäyntiasiamiehille syyskuusta 2019 alkaen.

Heidän on toimitettava summaarisen riita-asian haastehakemus käräjäoikeudelle käyttäen oikeushallinnon tietojärjestelmää tai sähköistä asiointipalvelua. Muulla tavalla toimitetut haastehakemukset jätetään normaalitapauksissa tutkimatta.

Yksityishenkilöt voivat jatkossakin omassa asiassaan toimittaa summaarisen haastehakemuksen myös paperisena tai sähköpostin liitetiedostona.

Soklin kaivoshanke Savukoskella on saanut ympäristö- ja vesitalousluvan. Norjalainen lannoiteyhtiö Yara on jo vuosia suunnitellut Savukoskelle fosfaattikaivosta.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei antanut lupaa aloittaa kaivostoimintaa ennen kuin mahdolliset valitukset on käsitelty ja päätös on lainvoimainen. Yara on aiemmin ilmoittanut tekevänsä päätöksen kaivoksen avaamisesta aikaisintaan kolmen vuoden päästä.

Savukosken kunnanjohtaja Antti Mulari on lupapäätöksestä iloisesti yllättynyt.

– Kunnan virallinen kanta on, että kaivos on ehdottoman tervetullut. On kuitenkin selvää, että mielipiteitä tällaisesta hankkeesta on monenlaisia, on vahvaa kannatusta ja vahvaa vastustusta.

Kunnanjohtaja miettii mahdollisia työpaikkoja ja verotuloja, moni savukoskelainen taas vaikutuksia vesien kuntoon ja kalastukseen erämaisuudestaan tunnetussa kunnassa.

Meluhaittaa poroille

Kaivosalueen jätevedet johdetaan käsiteltynä Kemijokeen purkupaikan kautta. Aluehallintovirasto on asettanut Kemijokeen päätyvän vuotuisen fosforikuormituksen ylärajaksi 930 kiloa. AVI :n mukaan kaivoksen aiheuttamat muutokset veden laadussa ja pohjaeläimissä näkyisivät vain purkupaikan läheisyydessä.

Kaivoksen melu- ja valopäästöt aiheuttavat viraston mukaan jonkun verran häiriötä lähiseudun poronhoidolle. Kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi Yara Suomi Oy on velvollinen maksamaan 30 000 euron edestä kalatalousmaksua vuosittain.

Aluehallintoviraston päätöksessä on yli sata määräystä liittyen päästöjen ja melun rajoittamiseen sekä jätteiden käsittelyyn.

Yaran mukaan Soklin malmio on maailmanluokan esiintymä ja Euroopan mittakaavassa merkittävin. Soklin malmin fosforipitoisuus on 14 prosenttia. Siilinjärvellä Yaran kaivoksella malmin fosforipitoisuus on neljä prosenttia.

Kaivos sijaitsee keskellä erämaata itärajan tuntumassa, ja suuri kysymys on kuinka kaivoskuljetukset järjestetään. Vaihtoehtoina on mietitty junarataa tai maantiekuljetuksia. Kuljetuskustannukset vaikuttavat suuresti kaivoksen kannattavuuteen. Syksyllä 2015 Yara keskeytti kaivoshankkeen kannattamattomana, mutta kertoi vievänsä lupaprosessit loppuun.

Venäjän pohjoinen laivasto on aloittanut Barentsinmerellä suurimman sotaharjoituksensa kymmeneen vuoteen, kertoo riippumaton norjalainen Barents Observer-verkkolehti.

Venäjän pohjoinen laivasto ilmoittaa tiedotteessaan, että se aloitti keskiviikkona suurimman kokoontumisensa vuosikymmeneen. Kaikkiaan 36 sotalaivaa ja tukialusta on matkalla Barentsinmerelle. Lisäksi mukana on parikymmentä ilma-alusta, ja Kuolan niemimaan rannikolle on sijoitettu yli 150 erilaista ohjus- ja tykistöjärjestelmää.Harjoituksessa on mukana myös ydinsukellusveneitä.

Ensi viikon loppuun kestävässä sotaharjoituksessa Venäjän laivasto harjoittelee puolustautumista massiivista vihollishyökkäystä vastaan.

Sotaharjoituksessa laukaistaan muun muassa risteilyohjuksia, miinoja ja torpedoita, kertoo Venäjän pohjoinen laivasto.

Barentsinmerellä laajoja alueita on suljettu siviililaivoilta ja ilmatila on suljettu siviili-ilma-aluksilta.

Norjan puolustusvoimat kertoo Barents Observerille, ettei Venäjä ole tiedottanut Norjaa suuren sotaharjoituksensa alkamisesta.

Korjaus klo 04.35: Täsmennetty jutun ensimmäistä lausetta. Kyseessä on Venäjän pohjoisen laivaston suurin sotaharjoitus kymmeneen vuoteen. Ei suinkaan koko Venäjän.

Lue myös:

Venäjän arvoituksellinen laivastoharjoitus alkoi Itämerellä – testaako Venäjä uutta supertutkaa?

IBO: Venäjä laajentaa ydinasetukikohtiaan Kuolassa

Karjalan lennoston entisen komentajan, eversti Markus Päiviön epäillään syyllistyneen esimiesaseman väärinkäyttämiseen ja palvelusrikokseen, tiedottaa pääesikunta.

Pääesikunta on juuri saanut päätökseen tapauksen esitutkinnan. Lisäksi yksi asianomistajista oli tehnyt poliisille rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Pääesikunta on suorittanut esitutkinnan myös tästä tapauksesta poliisin pyynnöstä. Juttu on siirretty syyttäjälle syyteharkintaan.

Päiviön epäillään käyttäytyneen sotilaalle sopimattomalla tavalla ja käyttäneen väärin esimiesasemaansa Karjalan lennoston järjestämän vapaaehtoisen harjoituksen yhteydessä Lapissa Inarin Lemmenjoella syyskuun lopulla.

Lennoston komentajana tapahtumien aikaan toiminut Päiviö oli kolme päivää kestäneen harjoituksen johtaja. Harjoitukseen osallistui puolustusvoimien palkattua henkilöstöä ja reserviläisiä. Pääesikunta kuuli esitutkinnan aikana epäillyn lisäksi kahtatoista asianomistajaa ja kahdeksaa todistajaa.

Tutkinnanjohtaja ei avaa epäiltyjen tekojen sisältöä tarkemmin

Tutkinnanjohtaja, sotilaslakimies Jouni Pulkkinen pääesikunnasta ei avaa epäiltyjen tekojen sisältöä tässä vaiheessa tämän tarkemmin. Pulkkisen mukaan Karjalan lennoston järjestämään harjoitukseen osallistui noin 30 ihmistä, noin puolet heistä oli reserviläisiä. Harjoituksessa oli sekä miehiä että naisia.

– Koko harjoitus on ollut virallista ohjelmaa. Kyse on ollut sidosryhmätoimijoiden välisestä yhteistyöharjoituksesta ja valmiuden kehittämisestä Karjalan lennoston ja sidosryhmien välillä.

Pääesikunta sai Ilmavoimien esikunnalta Päiviötä koskevan tutkintapyynnön viime vuoden joulukuussa. Ilmavoimat tiedotti asiasta tämän vuoden helmikuussa. Samalla se kertoi Päiviön siirtyvän Ilmavoimien esikuntaan erityistehtävään. Karjalan lennoston komentajaksi määrättiin Päiviön jälkeen eversti Timo Herranen.

Päiviö ehti toimia Karjalan lennoston komentajan tehtävässä vain reilut puoli vuotta. Siilinjärvellä toimiva Karjalan lennosto on Ilmavoimien suurin joukko-osasto, jossa työskentelee 500 palkattua työntekijää ja 250 varusmiestä.

Yle ei ole tavoittanut Päiviötä kommentoimaan asiaa.

Jutun otsikkoa muokattu kello 09.28: Käyttäytyi -muoto muutettu muotoon epäillään käyttäytyneen.

Juttua päivitetty kello 10.06 ja 10:38: Lisätty tutkinnanjohtajan kommentit ja tieto, että harjoitus kesti kolme päivää.

Syyttäjä vaati oikeudessa Levi Ski Resortin toimitusjohtajalle Jouni Palosaarelle tuntuvaa sakkorangaistusta. Syyttäjän mukaan Palosaari vuoti Levin etelärinteen hissihankintojen tarjouskilpailussa tietoja yhden yhtiön tarjouksesta toiselle yhtiölle loppuvuonna 2013. Kittilän hallinnollinen kriisi juontuu Levin hissihankinnoista.

Syyttäjän mukaan Palosaari olisi voinut toiminnallaan aiheuttaa satojen tuhansien eurojen suuruisen vahingon hissiyhtiölle, jonka enemmistöomistaja on Kittilän kunta. Palosaari kiisti syytteen esitutkinnassa ja oikeudessa. Hän sanoi toimineensa yhtiön etujen mukaisesti niin, että Leville saatiin hyvät ja edulliset hissit.

Lapin käräjäoikeus ilmoitti luottamusaseman väärinkäyttöä koskevien syytteiden hylkäämisestä perjantaiaamuna. Käräjäoikeus totesi Palosaaren luovuttaneen Leitner-yhtiön luottamuksellisia tarjoustietoja Doppelmayr-yhtiölle ja toimineen epäasiallisesti.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan Palosaaren ei voi kuitenkaan katsoa syyllistyneen luottamusaseman väärinkäyttöön, koska mahdollinen taloudellinen vahinko kohdistui Leitner-yhtiöön eikä hissiyhtiöön.

Käräjäoikeus määräsi valtion maksamaan Palosaaren oikeudenkäyntikulut eli noin 27 300 euroa.

Syyttäjä Sari Anttonen aikoo kertoa alkuviikosta, valittaako hän tuomiosta hovioikeuteen.

Kittilän hallinnollinen kriisi juontuu juuri Levin hissihankinnoista, joihin silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä puuttui. Tämän jälkeen Mäkelä sai laittomat potkut ja suuri kuntapäättäjien joukko syytteet törkeästä luottamusaseman väärinkäytöstä. Valtiovarainministeriön odotetaan näinä päivinä ilmoittavan syytettyjen siirtämisestä pois luottamustehtävistään.

"Yli neljä vuotta löysässä hirressä"

Jouni Palosaari sanoo olevansa tuomiosta helpottunut ja tyytyväinen.

– Kuten olen koko ajan sanonut, koen itseni syyttömäksi ja nyt sain siitä oikeudelta vihdoin vahvistuksen.

Palosaari katsoo toimineensa koko ajan hissiyhtiön parhaaksi.

– Jos minulla on vastassa kaksi kansainvälistä suuryrityksen myyntipäällikköä, niin heitä vastaan pitää olla kovana, että saan yhtiölle parhaan mahdollisen hinnan. Yhtiö sai huomattavasti edullisemman hissin näiden neuvottelujen seurauksena.

Levi Ski Resortin toimitusjohtaja kiistää, että hänen luovuttamansa tiedot olisivat olleet luottamuksellisia.

– Kyllä tehtaat tietävät toistensa hinnat, Palosaari toteaa.

Hän kokee roikkuneensa yli neljä vuotta "löysässä hirressä" ja pitää erityisen raskaana laajaa mediajulkisuutta, jossa Palosaaren nimi on tullut mainituksi aina kun Kittilän hallintosotkuista ja luottamushenkilöiden toimista on raportoitu. Palosaari myös moittii yhteiskunnan rahojen tuhlaukseksi sitä, että poliisin ja oikeuslaitoksen resursseja käytetään vuosien ajan tapaukseen, jossa päädytään vaatimaan sakkorangaistusta.

– Vastaavat sakot voisin saada joka päivä, jos ajaisin ylinopeutta töihin tullessani, Palosaari kuittaa.

Meri-Lappi on vedonnut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoon (kesk.) Länsi-Pohjan synnytysten poikkeusluvan puolesta. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag kertoo, että torstain tapaaminen ei herättänyt toiveita poikkeusluvan saamisesta, mutta toisaalta ministeri ei sanonut vielä lopullista sanaansa.

– Ministeri vetosi lähinnä synnytysten vähäiseen määrään, mutta esiin nousi myös yhteisyrityksen perustaminen, Sonntag kertoo.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin on anottava synnytyksille poikkeuslupaa, koska kiireellisen hoidon asetus sallii synnytykset vain, jos niitä on vuodessa vähintään tuhat. Meri-Lapissa synnytyksiä on vuodessa noin 500.

Viime vuonna Saarikko lupasi Meri-Lapin synnytyksille kahden vuoden jatkoajan, jos alueella ei perusteta yhteisyritystä.

– Vaikka vaikuttaa siltä, että lupa on kovassa, niin yritämme vaikuttaa asiaan viimeiseen asti, Sonntag sanoo.

Myös kunnilta vetoomus

Alueen edustajat tapasivat ministerin torstaina ja esittivät ministerille poikkeuslupahakemuksen lisäksi alueen kuntien vetoomuksen.

– Vetosimme siihen, että Oulun ja Kemin välisen tien remontti kestää useita vuosia, mikä vaikeuttaa hätätilanteissa Ouluun menoa. Nostimme esiin myös sen, että Oulun lasten- ja naisten sairaala valmistuu vasta vuonna 2021 eikä yhteisyritys tuo Länsi-Pohjan synnytyksiin käytännön muutoksia, Sonntag listaa.

Lisäksi keskustelussa ministerin kanssa nostettiin esiin pohjoisen erva-alueen työnjako, josta ei ole vielä sovittu.

– Muistutimme ministeriä myös siitä, että hänen itsensä tilaaman Hannes Mannisen ja Maija Raskin selvityksen mukaan synnytyksiä kannattaa jatkaa Länsi-Pohjassa, Sonntag kertoo.

Meri-Lappia ministeritapaamisessa edustivat Sonntagin lisäksi Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi ja torniolainen kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni.

Synnytykset eivät välttämättä lopu Meri-Lapissa, vaikka poikkeuslupaa ei myönnettäisi, sillä edessä voi olla vuosien oikeustaistelu.

– Lapin matkailu on kehittynyt hyvällä vauhdilla ja me haluamme olla siinä mukana.

Näin toteaa Ivalon lentoaseman päällikkö Jarmo Pyhäjärvi ja osoittaa koneita, jotka ovat täydellä hurinalla kaivamassa ja tasoittamassa maata lentoaseman nykyisen asematason jatkeeksi. Sinne on tarkoitus tehdä uusia pysäköintipaikkoja lentokoneille.

Ivalon lentoaseman osalta uudet laajennustyöt alkoivat toukokuun puolivälissä. Aluksi tämän kesän aikana tarkoitus on laajentaa asematasoaluetta 3,5 hehtaarilla. Nämä työt eivät vaikuta lentoliikenteeseen ja valmistuvat syyskuussa.

Lappi houkuttelee yhä ja matkustajamäärät nousevat

Lappi on ollut kovassa nosteessa jo jonkin aikaa ja lentokenttien matkustajamäärät ovat nousseet runsaasti. Viime vuonna matkustajia oli 1,3 miljoonaa Lapin lentokentillä yhteensä. Siten matkustajamäärä kasvoi yhteensä 23 prosentilla. Eniten matkustajamäärät nousivat Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentokentillä. Rovaniemellä lisäystä tuli 19 prosenttia, Kittilässä 26 prosenttia ja Ivalossa 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Ivalon lentoasema valittiin vuoden lentoasemaksi 2017 ja se oli Finavian asiakastyytyväisyyskyselyssä ensimmäisenä. Päällikkö Pyhäjärvi iloitsee tunnustuksessa ja kertoo Ivalon saamasta palautteesta:

– Hienosti onnistuttiin viime vuonna, saatiin hyvää palautetta ja kaikki toimi hyvin, kehuu Pyhäjärvi.

Uusilla laajennuksilla halutaan vastata näihin kiitoksiin – tarkoitus on tehdä asiakkaan lentokenttäkäynnistä helpompaa ja sujuvoittaa sitä.

Tuplasti pysäköintipaikkoja koneille

Vielä toistaiseksi Ivalossa on paikat neljälle isolle matkustajakoneelle, mutta laajennuksen myötä paikat lähes tuplaantuvat – asematasolle mahtuu siten yhteensä seitsemän isoa konetta sekä muutama niin sanottu bisneskone.

Pyhäjärvi esittelee kartasta, miten uudet paikat on suunniteltu toteutettavaksi ja kertoo, mitä kaikkea on otettava huomioon laajennuksia tehdessä. Uudet paikat ovat hieman ahtaammin kuin vanhat. Tulevaisuudessa näillä uusilla pysäköintipaikoilla koneiden liikuttamiseen käytetäänkin pushback -traktoreita.

– Hyvällä vauhdilla edetään, toteaa Pyhäjärvi töiden kulusta.

Laajennuksia on tehty runsaasti viime vuosina Suomen lentoasemilla. Tällä hetkellä Lapin kenttien lisäksi töitä tehdään muun muassa Helsinki-Vantaalla. Ivalossa taas viimeisin laajennus valmistui vain pari vuotta sitten. Tuolloin koko terminaali uudistettiin täysin ja se laajeni kaksi kertaa aikaisempaa isommaksi.

– Tarkoitus on helpottaa matkustajien lentokenttäpolkua ja pitää asiakastyytyväisyys yhä hyvällä tasolla. Ivalon lentoaseman päällikkö Jarmo Pyhäjärvi

55 miljoonaa Lapin lentokentille, josta Ivaloon 10 miljoonaa

Lapin lentokenttien kehitysohjelma on 55 miljoonan suuruinen. Kahdelle vuodelle Ivalon osuudeksi on varattu 10 miljoonaa euroa.

Tavoitteena on paitsi parantaa matkustajien lentokenttäkokemuksia, mutta nostaa myös palveluiden tasoa ja kiinnittää huomiota turvalliseen liikennöintiin lentojen ja matkustajien määrän noustessa.

– Tarkoitus on helpottaa matkustajien lentokenttäpolkua ja pitää asiakastyytyväisyys yhä hyvällä tasolla, kertoo Jarmo Pyhäjärvi.

Asematason laajennuksen lisäksi Ivalon lentoaseman osalta laajennetaan ensi vuonna terminaalirakennusta. Tuolloin lentokentälle rakennetaan kokonaan uusi aula ja uloskäynti saapuville matkustajille sekä uusi, toinen matkatavarahihna. Tämän kyseisen tulevan laajennuksen koko on 1 000 neliömetriä.

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi Tornion Duudsonit Activity Parkin katon romahtamisen tutkinnan. Onnettomuuden syyksi on varmistunut puupalkkeja kannattelevien kahden teräskengän pettäminen, mikä johtui pääosin huonosta hitsausliitoksesta.

Keskuksen mukaan vastaavia onnettomuuksia voi tapahtua muuallakin Suomessa.

– Suomessa on muitakin rakennuksia, joiden epäonnistunut suunnittelu ja toteutus mahdollistavat suuren onnettomuuden vaaran, kirjoitetaan keskuksen tiedotteessa.

Rakennus oli otettu käyttöön puutteista huolimatta

Tornion tapauksessa kunnan rakennusvalvonta oli vaatinut kantavien rakenteiden tarkastuksia, koska vanhoja tehdasrakennuksia oltiin muuttamassa kokoontumistilakäyttöön. Vaatimuksia jouduttiin tehostamaan uhkasakolla.

Keskuksen mukaan rakennus oli käytössä, vaikka osa käyttöönoton edellytyksinä olleista toimenpiteistä oli edelleen tekemättä ja myös loppukatselmus puuttui.

Onnettomuustutkintakeskus halusi tuoda esiin myös sen, miten vaativaa vanhan tehtaan käyttötarkoituksen muuttaminen on.

– Se voi tulla yllätyksenä kokemattomalle kiinteistönomistajalle. Hankkeen aikana pidettiin useita katselmuksia, joissa puuttui aina tarvittavia dokumentteja. Palkkien kohta oli tarkastettu, mutta vikaa ei ikävä kyllä havaittu. Käyttöönoton jälkeenkään monia rakennusvalvonnan vaatimuksia ei ollut täytetty, sanoo johtava tutkija Kai Valonen.

Ratkaisuna isommat hartiat valvontaan

Keskuksen mukaan vastaavan onnettomuuden toistuminen voidaan ehkäistä vain rakenteiden tarkastuksella ja korjaamisella, mutta sekään ei ole ratkaisuna aukoton.

– Osaaminen ja tietoisuus kehittyvät havaittujen vaurioiden myötä, mutta tiedot vaurioista ja ongelmien ratkaisumalleista leviävät nykyisellään huonosti, keskus toteaa.

Onnettomuustutkintakeskus toistaakin vuonna 2004 antamansa ja vuosina 2011 ja 2012 toistamansa suosituksen rakennusvaurioiden yhteisen tietokannan kehittämisestä.

Lisäksi keskus toistaa vuonna 2007 antamansa suosituksen kuntien rakennusvalvontojen yhdistämisistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Näin saataisiin kullekin alueelliselle rakennusvalvonnalle riittävä erityisosaaminen erilaisten rakennusten ja rakenteiden valvontaan ja seurantaan.

Elämystehdas Lappariin kuuluvan Duudsonit-sisäaktiviteettipuiston katto romahti maaliskuussa Torniossa. Onnettomuudessa vältyttiin henkilövahingoilta, vaikka aivan sortuma-alueen vieressä oli useita lapsia leikkimässä ja pelailemassa.

Ville Walo on yhdessä WHS Teatteriryhmän muiden jäsenten kanssa johtanut vuodesta 2014 asti Union-elokuvateatteria. Sen tarjonta poikkeaa muiden suomalaisten elokuvateatterien ohjelmistosta, joka kosstuu pitkälti samoista uusista maahantuontifilmeistä, Sodankylä-palkinnon raati perustelee.

Raadin mukaan WHS Union on pystynyt luomaan täysin ainutlaatuisen ohjelmapolitiikan, johon kuuluvat tunnetut klassikot, uudet elokuvat ja oudot harvinaisuudet.

Sodankylä-palkinnon saaja Ville Walo on myös kansainvälisesti tunnettu sirkustaiteilija ja jonglööri.

Vielä tällä hetkellä koltansaamen kielipesän taaperot tavaavat sanoja koltansaameksi laulaen ja leikkien. Perhepäivähoitona toimiva Pe'sser-kielipesä Ivalossa, Pohjois-Suomessa, on jo kymmenen vuoden ajan auttanut koltansaamenkielisiä siirtämään uhanalaisen koltansaamen lapsille.

Puolivuotias Niila Kiprianoff on yksi viidestä lapsesta, jotka ovat tällä hetkellä oppimassa sukunsa kieltä.

– Se oli minun ja Niilan isän yhteinen päätös. Me halusimme, että Niila oppisi koltansaamen kielen. Isä on juuriltaan kolttasaamelainen. Se myös vaikutti myös paljon tähän, kun kielipesä on ryhmäperhepäiväkoti, jossa on pienet ryhmät, kertoo Niilan äiti Jenna Enlund.

Kymmenen vuotta, 30 uutta puhujaa

Kymmenvuotias Pe'sser-kielipesä on kasvattanut yhteensä 30 uutta puhujaa kieliryhmään. Pe'sser on koltansaamea ja tarkoittaa pientä lasihelmeä, joita kolttasaamelaiset käyttävät paljon käsitöittensä koristeluissa.

Tie ei kuitenkaan ole ollut vain leikkiä, sillä koltansaamen kieli taistelee edelleen olemassa olonsa puolesta. Koltansaamea puhuu tällä hetkellä arviolta 300 puhujaa.

Kielipesän vastaava hoitaja Pirjo Lotvonen on alusta asti työskennellyt kielipesässä. Hän on päässyt läheltä seuraamaan, kuinka uhanalainen kieli on vaikeroinut, mutta aina noussut uudelleen.

– Kielitilanne on vahvistunut todella paljon näiden kymmenen vuoden aikana. Vaikka ei voi sanoa, että kielellä menee tosi hyvin, niin silti todella paljon on tilanne parempi. Tästä on hyvä jatkaa. Me olemme auranneet tien auki täällä koltansaamen kielipesässä, kertoo Lotvonen.

Koltansaamen kielipesässä lapset oppivat kieltä leikkien lomassa, arkiaskareiden keskellä. Materiaalia tarvitaan yhä enemmän ja hoitajat itse joutuvat tuottamaan paljon materiaalia.

Toivon, että jokaiselle lapselle olisi jäänyt pienikin siemen elämään koltansaamesta, vaikkei pystyisikään puhumaan kieltä. Pirjo Lotvonen, Pe'sser kielipesän vastaava hoitaja

Vuosien mittaan myös vanhemmat ovat saaneet enemmän mahdollisuuksia oppia sukunsa kieltä. Vanhempien kielen opiskelu vahvistaa myös lasten kieltä, iloitsee Lotvonen.

– Kun näitä vuosia katsoo taaksepäin, huomaa kuinka koltansaamen kielen perintö on vain noussut. Vanhemmat haluavat, että lapset tulevat koltansaamen kielipesään oppimaan kieltä. Ja se miten Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarissa on alkanut opettamaan koltansaamea, ovat myös vanhemmat oppineet kielensä takaisin. Vaikutukset ovat suuria ja vahvistavat myös kielipesää, kertoo Lotvonen.

Äidinkielisten tuki ja turva on lapsille iso osa kielen oppimista

Muutaman sadan puhujan kielenelvyttämistyössä tärkeää on myös äidinkielisten puhujien aktiivisuus.

Monet vanhemmat puhujat toimivat lapsille alusta asti kielimestareina, jotka puhuvat lapsille koltansaamea. Kielimestarit ovat resurssi-ihmisiä, jotka opettavat ja näyttävät kielipesän lapsille kolttasaamelaisten käsitöiden tekoa, kalastusta ja tarinoivat.

Keväjärveläinen Elina Vuoti on tuttu ihminen kielipesän lapsille.

– Kyllähän ne lapset tykkää siitä paljon. Olen näyttänyt esimerkiksi, miten sukkia kudotaan ja nyöriä punotaan. Monesti ovat myöhemmin tulleet kertomaan, kuinka kivaa oli nähdä ja tehdä käsitöitä, hymyilee Elina Vuoti.

Lasten kielen oppiminen innostaa myös vanhempia kielen pariin

Puolivuotias ei vielä liiemmin puhu koltansaamea, mutta muutamia sanoja on jo opittu.

Niila Kiprianoffin äiti uskoo, että koltansaamen kielipesästä jää hyvät eväät tulevaisuutta ajatellen. Hän uskoo, että kieli säilyy myös päivähoidon jälkeenkin.

– Toivottavasti Niila oppii puhumaan ja käyttämään koltansaamea. Onneksi hänellä on samanikäisiä kavereita, jotka puhuvat myös kieltä, niin on suuremmat mahdollisuudet siihen, että se kieli pysyy elämässä myös tämän päivähoidon jälkeen, pohtii Jenna Enlund.

Maailman tuulet ovat vieneet kymmeniä koltansaamenkielisiä lapsia. Kielipesähoitajana Pirjo Lotvonen toivoo, että kielipesä olisi jollain tavalla kylvänyt siemenen koltansaamen kieleen.

– Toivon, että jokaiselle lapselle olisi jäänyt pienikin siemen elämään koltansaamesta, vaikkei pystyisikään puhumaan kieltä.. Se että oma suku puhuu ja lapset voivat puhua koltansaamea sukulaisten kanssa. Ja he jotka asuvat täällä Ivalossa, haluaisivat myös koulutiellä edes jonkin verran lukea kieltä, kuten siellä on jo tälläkin hetkellä lapsia lukemassa edelleen koltansaamea, iloitsee Lotvonen.

Jenna Enlund uskoo myös, että pienellä koltansaamen kielellä on edessään edelleen hyvä tulevaisuus. Oman pojan koltansaamen oppi kielipesässä on innoittanut myös Enlundia oppimaan koltansaamea.

– Olen tällä hetkellä opiskelemassa lähihoitajaksi ja meidän opintoihin kuuluu myös saamen kieli. Minä haluan nimenomaan opiskella sitten koltansaamea. Jos vaikka tulevaisuudessa edes vähän ymmärtäisin, mitä Niila puhuu, hymyilee Jenna Enlund.

Viikonlopulle ennakoidaan lämpenevää kesäkeliä, joten sää on oiva vaikkapa terassilla istuskeluun. Nyt kannattaakin ottaa ilo irti kesäisestä säästä, sillä ensi viikolle on luvattu jo koleampaa.

Kuluva päivä on viikonvaihteen päivistä viilein, mutta etelästä alkaa virrata Suomeen lämmintä ilmaa ja lämpötilat nousevat vähitellen. Tuuli voimistuu, ja pilvisyys on varsinkin sisämaassa runsasta. Lämpötilat liikkuvat kahdenkymmenen asteen molemmin puolin.

Lauantaina ja sunnuntaina sää lämpenee entisestään, paikoin jopa hellelukemiin. Myös pohjoisessa lämpenee.

– Mikäli huomenna lauantaina menee helleraja rikki, niin kyseessä on kuluvan kesän 19. hellepäivä. Viime kesänä hellepäiviä oli kaikkiaan saman verran, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Kotakorven mukaan pilvisyys on viikonloppuna vain vaihtelevaa, ja sadekuuroja voi tulla siellä täällä.

– Viikonloppuna yöt ovat lämpimiä, päivisin on kumpupilvisyyttä.

Ensi viikolla sää muuttuu sateisempaan ja viileämpään suuntaan. Koko maassa, lukuun ottamatta Lapin maakuntaa, voi esiintyä maanantaina ukkoskuuroja, joiden yhteydessä voimakkaiden ukkospuuskien todennäköisyys on 60 prosenttia, Ilmatieteen laitos varoittaa.

Barbet Schroederin mittavan uran yksi keskeinen elementti on elokuvatrilogia absoluuttisesta pahuudesta.

Se kattaa dokumenttielokuvat Ugandan raa’asta yksinvaltiaasta Idi Aminista, natsien, terroristien ja diktaattoreiden asianajajana kunnostautuneesta Jacques Vergésistä ja rohingya-muslimeiden kansanmurhaa Myanmarissa lietsoneesta buddhalaismunkki Ashin Wirathusta.

– Näiden elokuvien myötä ymmärsin sen, että pahuus on inhimillistä. Se on jotain, mitä ei voi erottaa ihmisenä olemisesta. Työni on yrittää ymmärtää ja olla tuomitsematta.

Munkki kylvää vihaa -elokuvan jälkeen Schroeder ajatteli jättää pahuuden teeman sikseen. Kansanmurha on pahuutta, jota on vaikea ylittää.

– Siinä elokuvassa on vielä niin äärimmäinen ambivalenssi; vihaa kylvetään rauhanomaisena ajatellun buddhalaisuuden sateenvarjon alla.

Pahuuteen perehtyminen elokuvan keinoin ei tehnyt Schroederista kyynikkoa. Nyt hänestä on kuitenkin kehittymässä sellainen. Politiikkaa aktiivisesti seuraava 76-vuotias ohjaaja kuvailee olevansa kauhuissaan siitä, mitä maailmassa tapahtuu.

Hänen mielestään Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen oli makaaberia ja vaarallista teatteria, suoranainen katastrofi.

– Pelkään enemmän kuin koskaan sitä, mitä maailmalle tapahtuu. Ei ole ehkä vielä kyse maailmanlopusta, mutta tuntemamme läntisen maailman lopun alusta kyllä. Olen niin kauhuissani, että olen lakannut kokonaan nauramasta. Ennen nauroin aina.

Schroeder arvelee, että jos hän olisi tehnyt Trumpista dokumenttielokuvan 10–20 vuotta sitten, se olisi paljastanut hyvin samantyyppisiä asioita kuin hänen vuonna 1974 valmistunut elokuvansa Idi Aminista.

– Minulle oli aikoinaan suoranainen valaistumisen hetki, kun näin Aminin lähikuvassa iloisena ja sympaattisena tyyppinä, mutta tiesin samalla, miten verinen diktaattori hän on. Oli todella paljastavaa houkutella hänet kanssani tekemään omakuvaansa. Käsitys, joka hänellä oli itsestään, kertoi valtavan paljon.

– Jos Trumpista olisi ennen valtaannousua tehnyt elokuvan, olisi lopputulos ollut hyvin samankaltainen. Tällaisilla hahmoilla on taipumus paljastaa itsensä, eivätkä he häpeä mitään.

”Teen aina ainoastaan amerikkalaisia elokuvia”

Ranskassa koulunsa käynyt sveitsiläis-saksalainen Barbet Schroeder oli ajatellut tehdä ensimmäisen pitkän elokuvansa vasta vähän alle nelikymppisenä. Siinä iässä olivat aloittaneet myös hänen ihailemansa amerikkalaisohjaajat.

Toisin kävi. Schroeder oli vasta 23-vuotias perustaessaan oman tuotantoyhtiön, Les Films du Losangen. Alkuvuosinaan se teki suoranaisia taikoja Ranskan uuden aallon elokuvan eteen ja on viime vuosina tuottanut esimerkiksi Michael Haneken elokuvia. Ensimmäisen oman elokuvansa Lisää! Lisää! Schroeder ohjasi 28-vuotiaana.

Hän tiesi jo elokuvaa tehdessään, että se päätyisi Ranskassa sensuurin hampaisiin, joten filmi tuotettiin englanniksi Luxemburgissa. Pink Floydin musiikin tahdittama elokuva käsittelee heroiiniriippuvuutta ja sen katsottiin ihannoivan huumeidenkäyttöä.

Elokuva oli puolen vuoden ajan kielletty Ranskassa, mutta siitä tuli silti Euroopassa hitti.

– Se perustui asioihin, joita näin ja tunsin ympärilläni. Se jopa kuvattiin talossa, jossa olin viettänyt lapsena kaikki kesäni. Olin aina ihaillut suuria amerikkalaisohjaajia, jotka tunsivat asiat ja paikat, joita he käsittelivät elokuvissaan. Jos he tunsivat hevoset, he tekivät elokuvia hevosista. Tiesin jo silloin, että haluan tehdä amerikkalaisia elokuvia.

Niitä Schroeder sitten päätyinkin tekemään. Hän on ohjannut 1980-luvulta lähtien lukuisia suuren budjetin Hollywood-elokuvia, kuten Nuori naimaton nainen, Numeromurhat ja Onnen kulissit. Hän on ohjannut jopa yhden jakson verran kriitikoiden rakastamaa Mad Men – televisiosarjaa.

Samaan aikaan hän on tuottanut ja levittänyt muiden elokuvia, ja ohjannut dokumenttielokuvia. Charles Bukowski innoitti hänet tekemään sekä dokumenttielokuvan The Charles Bukowski Tapes (1985) ja kiitellyn, Mickey Rourken tähdittämän fiktion Barfly (1987).

– Haluan tehdä fiktiota, joka näyttää dokumentilta. Teen aina taustatutkimusta fiktioon aivan kuin dokumenttielokuvaa varten, jotta elokuvasta tulisi totuudellisempi. Vastaavasti kun teen dokumenttielokuvia, käytän fiktion keinoja esimerkiksi päähenkilön rakentamisessa. Kun haastattelin Bukowskia Barflyta varten tajusin, että haastattelujen joukossa oli ihania helmiä, joita syntyi hänen useamman minuutin monologeistaan. Ne piti käyttää.

Barbet Schroeder tunnetaan paitsi amerikkalaisista valtavirran elokuvistaan ja dokumenteistaan, myös varsin kokeellisista art house –ohjauksistaan. Esimerkiksi kolumbialaisen Medellinin huumekaupungin sosiaalisiin kuvioihin sijoittuva La virgen de los sicarios (2000) kuvaa vanhemman miehen ja 16-vuotiaan roistonalku Alexiksen traagisesti päättyvää suhdetta. Elokuva on samaan aikaan surrealistinen ja raadollisen toden tuntuinen.

Schroeder ei omasta mielestään ole ikinä tehnyt taide-elokuvaa. Hän sanoo tekevänsä aina ainoastaan amerikkalaista elokuvaa.

– Esimerkiksi tuossa elokuvassa ei ole ensimmäistäkään improvisoitua sanaa, vaikka se näyttää oikealta elämältä. Se on värien käytöstä lähtien puhtaasti amerikkalaisen elokuvan lakeihin perustuva elokuva. Ehkä tiettyjä elokuviani pidetään art housena aiheiden takia. Vuonna 1999 eli vuosisadan lopussa, kun kuvasin Medellinissä, ei homoseksuaalisuutta juuri käsitelty elokuvissa.

Myanmarin kansanmurhaa kuvaava dokumentti valmistui viime vuonna, ja seuraava elokuva on jo tekeillä. Siitä Barbet Schroeder ei kuitenkaan puhu vielä mitään.

– En ikinä puhu keskeneräisistä töistä tai töistäni etukäteen. Näette sitten.

Lokkalainen Risto Pyhäjärvi on koko elämänsä ajan kalastanut Euroopan suurimmassa tekojärvessä Lokka-Porttipahdassa, Sodankylässä. Hänen tietonsa ja taitonsa ammattikalastuksesta on arvokasta, kun kaupallisia kalastusmenetelmiä tehdään tutuksi hankkeessa, jossa tehdään koulutusvideoita eri kalastusmenetelmistä.

Pyhäjärven mielestä kalastusmenetelmiä kannattaa nyt vielä kuvata, koska ammattikalastajien määrä on laskussa.

- Kun kalastajat vanhenevat, niin he mielellään siirtävät taitonsa nuoremmille.

Videoita tehdään tiedotusta varten ja oppimateriaaliksi

Kyelikietâ-hankkeen tavoitteena on jakaa tietoa Pohjois-Lapin ammattikalastuksesta. Sen rahoittavat Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, ELY-keskus ja Sodankylän ja Inarin kunnat. Hankkeen kustannusarvio on 35 000€, josta EU-tuen määrä on 90%.

Hankkeessa ovat mukana Lapin kalatalouden toimintaryhmä, Lokan Luonnonvara Osuuskunta, Inarijärven kalastajat Veikko Kiviniemi ja Tapio Aarnipuro, Saamelaisalueen koulutuskeskus sekä Inarin ja Sodankylän kunnat.

Projektikoordinaattori Markku Ahonen Lapin kalatalouden toimintaryhmästä vahvistaa kalastaja Risto Pyhäjärven tiedot ammattikalastajien määrästä. Ahosen mukaan Lokka-Porttipahdan ja Inarijärven ammattikalastajien keski-ikä on 56 vuotta.

– Tilannetta on hieman parantanut se, että parin vuoden sisällä Lokka-Porttipahdassa on aloittanut kolme nuorta kalastajaa.

Hankkeen puitteissa on tänä kesänä alettu kuvata erilaisia kalastusmenetelmiä ja niistä on alettu koostaa videoita. Videoiden tavoitteena on siirtää kalastustaitoa nuoremmille. Suomessa ammattikalastajia koulutetaan neljässä oppilaitoksessa: Paraisilla, Asikkalassa, Kemissä ja Savonlinnassa.

– Lokka-Porttipahdassa kuvataan hauen- ja ahvenenpyyntiä, myöhemmin Inarijärvellä kaikki kaupalliset pyyntitavat, kertoo Kyelikietâ-hankkeen vetäjä Virpi Jääskö.

Kyelikietâ eli ’Kalakäsi’ on inarinsaamelainen käsite. Se on se kauha, jolla kaivaistaan kattilasta kalaa lautaselle.

Kalalle olisi kysyntää, mutta pyytäjiä on vähän

RKTL:n tutkimuksen mukaan Suomen sisävesillä toimii noin 250 päätoimista kalastajaa. Eniten sisävesiammattikalastajia oli Lapissa, Etelä-Savossa ja Kainuussa.

Kalastuselinkeinon mukaan Pohjois-Suomessa pyydetylle kalalle olisi kysyntää, myös hinta on kohdillaan, mutta pyytäjiä on vähän. Lokkalainen ammattikalastaja ja entinen kalastuksen opettaja Tommi Jyly arvelee, että videoiden tekemisestä voisi olla hyötyä nuorille kalastajille.

– Nuoret näkevät, että millainen kalastuselinkeino on ja miten pyydyksiä pitää käsitellä, mutta käytännössähän sen oppii parhaiten, koska ei kalastusta opi koulussa vaan järvellä.

Kyelikietâ-hanke kestää huhtikuuhun 2019 asti ja videoita on tarkoitus myöhemmin jakaa myös internetissä.

Lisää aiheesta:

Kotimaisesta kalasta pula kaupoissa – kalastajan ammatti ei kiinnosta nuoria

Luonnonkukista saa edulliset koristeet kesän juhliin ja niitä voi hyödyntää myös ruuanlaitossa koristeina ja raaka-aineena.

Tietoutta pyritään lisäämään vuosittain vietettävällä teemapäivällä. Luonnonkukkien päivänä esimerkiksi luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät opastettuja retkiä ympäri Suomea.

Kemiläinen Marja Ekholm saattaa pistäytyä poimimassa kukkasia vaikka työmatkallaan. Koulutuskuntayhtymä Lappian vastaavana kokkina työskentelevä Ekholm hyödyntää luonnonkukkia paitsi työssään, myös vapaa-ajalla.

Ekholmin mukaan syötäviä somistamaan käy moni tuttu kasvi.

– Maitohorsmasta esimerkiksi pystyy syömään varret, lehdet ja kukatkin. Niitä voi käyttää ruuanlaitossa monipuolisesti. Ja leivonnassa kakkujen päällä keto-orvokit ovat todella kauniita, Ekholm antaa esimerkin.

Lunnonkukatkin saa säilyttämään hehkunsa

Ekholm tapaa koristella leivonnaisten lisäksi kotiaan luonnonkukilla ja onpa hän tehnyt lähipiirin häihin kaikki kukka-asetelmat luonnonkukkasista.

Eräisiin lauantaina vietettyihin häihin Ekholm kävi poimimassa kasvit jo torstaina ja ne näyttivät vielä sunnuntaina juhlien jälkeen yllättävän hyviltä.

– Luonnonkukat onkin hyvä kerätä aamulla varhain tai myöhään illalla. Illalla jos kerää, niin antaa olla vedessä ja viileässä paikassa yön yli, niin ne siinä imee nestettä itseensä ja ovat jäntevämpiä käsitellä.

Asetelmaa voi sitten alkaa rakentaa kuin kukkakaupassa konsanaan.

– Luonnonkukistakin voi tehdä asetelman sellaiseen kukkakaupassa käytettävään kostutettuun sieneen, niin se kestää kolmisen päivää hyvän näköisenä, Ekholm sanoo.

Luonnollisen kaunista vaikka vanhassa maitoastiassa

Ekholm varustautuu kukkien poimintaan ohuilla hanskoilla, niin kasvien seassa lymyävistä nokkosista voi olla välittämättä. Lisäksi mukana on terävät leikkurit, jotta kasveja ei tarvitse repiä juurineen maasta.

Aivan kuin ammattilainen, Ekholm sommittelee kukkasten sekaan sopivasti pehmentävää vihreää ja keventävää valkoista.

– Lillukanvarret ovat köynnösmäisiä ja tosi kauniita. Syysasetelmissakin se on kivan näköinen, kun se menee punaiseksi. Koiranputken hentoinen valkoinen kukinto pehmentää monia asetelmia.

Aina ei tarvitse tehdä taidetta asetelmien kanssa, sillä luonnonkukat näyttävät ihanilta sellaisenaan. Ekholmkin kerää välillä kukkia esimerkiksi vanhoihin metallisiin maitoastioihin.

– Silloin tarvitsee vain katsoa, että kukat ja kasvit ovat astiaan nähden sopivan mittaisia.

Kesän juhliin laitettavat kukka-asetelmat voivat nielaista ison summan rahaa, jos ne ostaa valmiina kaupasta. Ekholm pitää senkin vuoksi luonnonkukista, että ne voi juhlien jälkeen paremmalla mielellä laittaa biojätteisiin tai takaisin luontoon, kun kukkaro ei ole niistä päässyt keventymään. Luonnonkukista tehdyt asetelmat vaativat vain tekemisen vaivan.

– Voisi sanoa, että hakemisen vaiva ja tekemisen ilo, Marja Ekholm hymyilee.

Alkuviikko vietetään hyvin epävakaisessa säässä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Maanantaina Keski- ja Pohjois-Suomessa tulee melko voimakkaita ukkoskuuroja, mutta Etelä-Suomessa on vielä poutaista ja lämmintä.

– Tiistaina tulee seuraava säärintama sateineen. Siinä tuulet voimistuvat ja ne ovat puuskissa voimakkaita Etelä-Suomessakin. Siitä tulee Etelä-Suomeenkin kauan kaivattua sadetta, Koskela kertoo.

Keskiviikkona ja torstaina sateita esiintyy lähinnä Lapissa. Keskiviikko on etelässä vielä melko tuulinen.

– Viimeisin ennuste näyttää aika ikävän näköistä matalapainetta juuri perjantaille. Ainakin maan keskiosissa voi tulla vettä tuulen kera aika ronskisti.

– Ennuste tarkentuu vielä loppuviikolla, mutta näyttää kyllä, että se on epävakainen. Olisi vaikeaa nähdä, että tuo matalapaine muuttuisi enää korkeapaineeksi.

"Ei mikään kovin häävi sää"

Tämän hetkinen ennuste povaa juhannuksen parasta säätä Kaakkois-Suomeen.

– Siellä voi olla osittain aurinkoista, lämpötila voisi olla päivällä jotain 19 asteen pintaan ja illallakin 15 asteen korvilla. Yöksi viilenee kymmenen asteen tienoille. Ei mikään kauhean lämmin juhannus, mikäli tämä [ennuste] toteutuu. Tässähän on vielä epävarmuuksia.

Lauantaina sadekuuroja esiintyy Pohjanmaalta Lappiin, kun sadealue siirtyy maan pohjoisosan yli. Muualla maassa on vaihtelevaa pilvisyyttä.

Juhannusta vietettäneen Etelä- ja Keski-Suomessa 15–20 lämpöasteessa ja Pohjois-Suomessa 10–15 asteessa.

– Sunnuntaina näkyy taas joku matalapaine, näyttää pahalta. Näillä näkymin sateita tulee ja menee viikonloppunakin. Ei mikään kovin häävi sää, Koskela summaa.

Kittilän kuntaa koskevien rikostutkintojen niin sanottua hissihaaraa käsitellään näillä näkymin vielä hovioikeudessakin.

Syyttäjä Sari Anttonen ilmoitti maanantaina tyytymättömyytensä Lapin käräjäoikeuden tuomioon. Oikeus totesi viime viikolla Levi Ski Resortin toimitusjohtajan syyttömäksi.

Käräjäoikeuden mukaan Jouni Palosaari toimi epäasiallisesti luovuttaessaan vuonna 2013 italialaisyhtiön luottamuksellisia tarjoustietoja itävaltalaisyhtiölle.

Oikeus ei kuitenkaan pitänyt vuotamista luottamusaseman väärinkäyttämisenä.

Käräjäoikeuden päätöksestä on määräajassa ilmoitettava tyytymättömyys, jotta tuomiosta voi valittaa.