Hirvieläinten pyyntilupiin on tullut selvä lisäys alkavalle metsästyskaudelle. Suomen riistakeskus on myöntänyt syksyn ja talven jahtiin 52 771 pyyntilupaa hirvelle, 36 191 valkohäntäpeuralle, 169 kuusipeuralle ja 18 metsäpeuralle. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Hirven ja valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tänä vuonna noin neljännes enemmän kuin viime vuonna. Hirven pyyntilupamäärä kasvoi kaikilla riistakeskusalueilla viime vuoteen verrattuna. Suhteellisesti runsainta lisäys oli Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Hämeen alueilla.

Hirvi- ja valkohäntäpeurakantoja halutaan pienentää vahinkojen vähentämiseksi

Hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan runsastunut monin paikoin. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 65 000 - 89 000 yksilön talvikantaan. Hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 79 000 - 103 000 hirveä.

Tulevan syksyn metsästyksellä tähdätään hirvikannan säätelemiseen tavoitellulle tasolle. Viime syksyn metsästyksessä saatiin saaliiksi noin 49 700 hirveä ja noin 32 200 valkohäntäpeuraa.

Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Tulevan syksyn metsästyksellä tavoitellaan kannan leikkausta etenkin runsastuneiden peuraonnettomuuksien vähentämiseksi.

Uudet hirvieläinten metsästysajat tulevat voimaan

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten uudet metsästysajat tulevat voimaan syksyn metsästyskaudella. Merkittävimmät uudistukset ovat hirvenmetsästyksen alun siirtäminen suurimmassa osassa maata myöhemmäksi, lokakuun toiseen lauantaihin, sekä ns. vahtimismetsästyksen salliminen ennen varsinaista metsästyskautta.

• Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella hirveä voidaan metsästää 1.9.-15.9. ja 14.10.-30.11.
• Kemin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kuntien alueella 1.9.-15.9. ja 14.10.-31.12.
• Muualla maassa hirveä voidaan metsästää 14.10.-31.12. ja valkohäntäpeuraa 30.9.-31.1.

Lisäksi saa metsästää hirveä vahtimalla pellolta 1.9.2017 alkaen ja valkohäntäpeuraa vahtimalla 1.9.2017 alkaen. Tämä metsästysaika ei kuitenkaan koske Lapin maakuntaa.

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida Inarissa on jälleen saavuttamassa uuden kävijäennätyksen.

Museonjohtaja Sari Valkonen kertoo, että Siidan näyttelykävijöissä on tänä kesänä ollut viime vuoteen verrattuna kasvua 12 prosenttia, mikä käytännössä vastaa paria tuhatta henkeä.

– Meillä on taas ennätyskesä. Viime vuonna oltiin iloisia erityisesti heinäkuun kävijämääristä ja niin myös tänä vuonna. Meillä oli heinäkuussa 12 000 näyttelijäkävijää, joka on todella paljon, Valkonen iloitsee.

Siidan ulkomaisten näyttelykävijöiden osuus on ympärivuotisten tilastojen mukaan kasvanut selvästi. Tässä kesässä erityistä on kuitenkin ollut kotimaisten matkailijoiden lisääntyminen.

– Kotimaisten kävijöiden määrä on kasvanut tänä vuonna, se on hyvin mielenkiintoista, museonjohtaja Sari Valkonen pohtii.

Lapin matkailun yleinen nousu tuntuu

Siida teki viime vuonna näyttelykävijäennätyksensä, kun museon näyttelyissä vieraili lähes 58 000 henkilöä. Talon kokonaiskävijämäärä oli ovilaskurin mukaan viime vuonna 117 000 henkeä.

Siidan asiakaspalveluvastaava Minna Väisänen on huomannut, että yhä useampi Siidan vierailija käy myös näyttelyissä.

– Noin puolet kävijöistä käy näyttelyissämme. Tämäkin määrä on kasvanut, olemme siihen hyvin tyytyväisiä.

Kävijämäärän kasvun syitä voi Väisäsen mukaan etsiä muun muassa Lapin matkailun yleisestä kasvusta.

– Lapin matkailu on kasvussa ja selittää varmasti myös meidän kasvuamme. Toki olemme tyytyväisiä myös omiin näyttelyihimme, meillä on vaihtuvia näyttelyitä ja ne ovat sattuneet osumaan hyvin kohdeyleisöömme.

Kylmä sää taas tuntuu verottaneen kasvua etenkin kesäkuussa.

– Epäilen, että kesäkuun kasvu, jota oli kaksi prosenttia viime vuoteen verrattuna, olisi saattanut olla suurempi, jos ilma olisi ollut lämpimämpi. Yksittäiset matkailijat seuraavat säätä ja tekevät sen mukaan reittisuunnitelmia, ja varmasti osa heistä on pyörtänyt matkansa kylmän sään vuoksi. Ryhmämatkailijat kulkevat kyllä, oli sää mikä tahansa, kertoo Siidan asiakaspalveluvastaava Minna Väisänen.

Miljoona rikki juhlavuodeksi?

Siida juhlii ensi keväänä 20-vuotista taivaltaan.

Museossa iloitaan itse juhlavuoden lisäksi myös miljoonasta näyttelykävijästä, jonka museo arvelee saavuttavansa ennen vuodenvaihdetta.

– Näillä näyttelykävijäluvuilla miljoonan raja tulee täyttymään jo tämän vuoden puolella, Väisänen iloitsee.

Siidassa toimivat yhteistyössä Suomen saamelaisten kansallismuseo ja Metsähallituksen luontokeskus.

Luonnonvarakeskuksesta Lukesta arvioidaan, että tänä vuonna Tornionjokeen nousee keskinkertainen määrä eli noin 55 000 lohta, kun viime kesänä nousulohia oli lähes puolet enemmän.

– Sellainen kaksin-kolminkertainen vaihtelu vuosien välillä siinä lohimäärissä on ihan mahdollista ja odotettavissakin. Nyt tälle vuodelle ennakoitiin, että ei varmaan päästä lähellekään 100 000, ennemminkin sinne 50 000–60 000 tietämille. Mutta kyllä tässä vielä normaalin rajoissa liikutaan, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta.

Lukessa seuranta-aineistoja syynätään tarkemmin vielä syksyllä. Tutkimuksen kohteena on esimerkiksi se, että minkä ikäisiä lohia on noussut jokeen minkäkin verran, koska tämä kertoo vuosiluokkavaihtelusta.

– Siellä taustalla tiedetään, että poikasia pari-kolme vuotta sitten lähti merelle hiukan tavallista vähemmän, jonka takia ei ollut odotettavissa kovin voimakasta lohen nousua tänä vuonna.

"Lohta on noussut vähän tähän jokeen, mutta kalastajia kyllä riittää"

Kylmä kevät myöhästytti lohen vaellusta.

– Sellainen yleensä vähentää lohen nousuhalukkuutta kudulle ja myöhästyttää kutuvaellusta. Myöhäinen kutuvaellus yleensä tarkoittaa sitä, että siellä on sitten vähän enemmän esteitä matkan varrella jokeen nousuun, sanoo Romakkaniemi.

Tutkijan mukaan yksittäistä lohivuotta on vaikea ennustaa, mutta parempia vuosia pitäisi olla jälleen tulossa.

– Suuntaus pitäisi olla seuraavan kahden–kolmen vuoden aikana selvästi ylöspäin taas nousulohimäärissä eli ihan sen takia, että poikasia on lähtenyt vaellukselle runsain määrin. Nythän yli 2 miljoonaa poikasta jo tällä hetkellä lähtee Tornionjoesta vuosittain merelle.

Mitä tulee nousulohien määrään lähivuosina, tutkija on toiveikas.

– Meidän pitäisi nähdä jopa 100 000 ylittäviä lukuja lähivuosina ja jos ei nähdä, niin olosuhteet merellä eivät ole niin hyvät kuin mitä aikaisemmin. Joka tapauksessa uskon, että tällä nykytasolla tai vähän paremmallakin meidän pitäisi pysyä, toteaa Atso Romakkaniemi.

Simojoella on tultu vielä vähän rajummin alaspäin. Viime vuonna nousulohia laskettiin 5300, kun tällä hetkellä on laskettuna 1500 nousulohta. Luken arviossa Simojoella jäädään tänä kesänä alle 2000 lohien kokonaismäärässä.

– No kyllähän se näkyy, että lohta on noussut vähän tähän jokeen, mutta kalastajia kyllä riittää. Sen puoleen ei ole mitään valittamista, mutta saalis on tiukassa tänä kesänä ainakin, kertoo matkailuyrittäjä Eeva Kesonen Simojoen lohirannasta.

Saamelaisarkisto on aloittanut saamelaiskulttuuriin ja historiaan perustuvan peliprojektin yhdessä jyväskyläläisen pelifirma Zaibatsun kanssa.

Tavoitteena on luoda Suomen puolen ensimmäisen saamelaisen kirjailijan Pedar Jalvin (1888–1916) hahmon ja runouden ympärille kehitetty oppimispelidemo. Demon on määrä tukea saamen kielen ja kulttuurin oppimista ja kertoa saamelaiskulttuurista ja historiasta Pedar Jalvin kautta.

Taustalla Pedar Jalvin juhlavuoden näyttely

Peliprojektin taustalla on posterinäyttely, jonka Saamelaisarkisto kokosi yhdessä Saamelaismuseo Siidan, Utsjoen kunnan ja Saamelaisen Korkeakoulun kanssa vuonna 2016. Tuolloin Pedar Jalvin kuolemasta tuli täyteen 100 vuotta. Näyttely kiersi laajalti Suomessa ja Norjassa.

Erityisesti opettajilta tulleen positiivisen palautteen perusteella näyttelytyöryhmä halusi kehittää näyttelyn sisältöä edelleen myös digitaalisessa ympäristössä.

– Perinteisen verkkonäyttelyn sijaan Saamelaisarkistossa tutkittiin mahdollisuutta pelillistää näyttely, jotta se tavoittaisi erityisesti nuoria ja lapsia. Sopivan yhteistyökumppanin löydyttyä Utsjoen kunnasta projekti sai alkunsa, Saamelaisarkistosta kerrotaan.

Asiantunteva työryhmä

Pedar Jalvi -pelidemon työryhmässä ovat Saamelaisarkiston edustajien lisäksi myös Pedar Jalvi -näyttelyn käsikirjoittaja, professori Vuokko Hirvonen Saamelaisesta Korkeakoulusta Norjan Kautokeinosta ja Utsjoen kunnan elinkeinotoimen projektityöntekijä Outi Laiti.

Laiti on edistänyt pelituotantoa erityisesti nuorten parissa Utsjoella ja tehnyt viime vuonna Pro gradu -työnsä ohjelmoinnista perusopetussuunnitelmassa alkuperäiskansanäkökulmasta. Laiti jatkaa aiheen tutkimista väitöskirjassaan Lapin yliopistossa.

Jaetaan myös oppimateriaalina

Demon on määrä valmistua syksyn 2017 aikana.

Saamelaisarkisto on saanut Saamelaiskäräjiltä 10 000 euron avustuksen demoa varten. Saamelaiskäräjät saakin oikeuden jakaa valmista pelidemoa ilmaiseksi saamenkielistä ja saamenkielen opetusta tarjoaville kouluille.

Sateita ja epävakaista keliä on luvassa maan etelä- ja keskiosiin viikonlopuksi. Vettä voi ropista paikallisesti valtavia määriä. Ilmatieteen laitos on antanut sadevaroituksen perjantaiksi Etelä-Pohjanmaalle.

Ylen meteorologin Seija Paasosen mukaan saderintama kulkee iltapäivällä Vaasasta Savonlinnaan ja liikkuu siitä vielä pohjoiseen päin. Etelässä nähdään perjantai-iltana jo aurinkoa. Lapissa on pääasiassa poutaista.

Lauantaina sää on perjantain kaltainen. Sunnuntaina matalapaine jää edelleen pyörimään Etelä- ja Keski-Suomen ylle ja samassa yhteydessä tulee sateita.

Paasosen mukaan lämpötila pysyttelee 15–20 asteessa. Kun aurinko paistaa, lämpötila nousee helposti yli 20 asteeseen mutta sateen sattuessa on viileämpää.

Paasonen sanoo, että sää pysyttelee Suomessa ensi viikolla samantyyppisenä. Tulossa on lyhytaikaisia poutajaksoja, mutta seuraava matalapaine on jo kyttäysasemissa valmiina saapumaan maan ylle. Syksy ei kuitenkaan vielä tule, koska kylmänpurkauksia ei ole luvassa ja ilmamassa on lämmintä.

Lähiaikojen lämpötilat ovat Paasosen mukaan monin paikoin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Jossain saattaa olla hiukan normaalia elokuuta lämpimämpää, toisaalla taas vähän viileämpää, mutta hyvin lähellä keskimääräisiä lämpötiloja liikutaan.

Tarkemmat säätiedot löytyvät osoitteesta yle.fi/saa.

Poliisin mukaan 30-40-vuotias mies oli tarkastamassa torstaina illalla hillan kypsymisiä jängällä Vuojärven varalaskupaikan lähellä Sodankylässä, kun takaapäin oli yllättäen hyökännyt karhu. Mesikämmen oli lyönyt marjastajaa vasempaan käteen, johon oli jäänyt selvät kynnen jäljet.

Marjastaja ei ollut nähnyt karhua vaan ainoastaan siluetin siitä. Poliisin mukaan marjastaja oli kaatunut jänkään. Lyönnin jälkeen karhu oli poistunut paikalta. Miehen käteen tuli pintanaarmuja karhun kynsistä, ja hän kävi lääkärissä tarkistuttamassa haavat.

Poliisi on pyytänyt virka-apua metsästäjiltä, jotka ovat käyneet tarkastamassa tapahtumapaikan koirilla. Virkavallan mukaan karhu ei ole enää tapahtumapaikalla. Paikalta löytyi kuitenkin karhunjälkiä.

Poliisi: Hyökkäys harvinainen mutta välttäkää aluetta

Poliisi sanoo, että karhun hyökkäykset ovat harvinaisia. Yleensä poikasiaan puolustava emokarhukaan ei tee kuin valehyökkäyksiä saadakseen ihmisen poistumaan paikalta.

Poliisi pyytää kuitenkin Sodankylässä Vuojärven varalaskupaikan alueella liikkuvia varovaisuuteen ja mahdollisuuksien mukaan välttämään liikkumista siellä.

Poliisi ei vielä osaa sanoa, onko kyseessä niin sanottu häirikkökarhu vai mahdollisesti poikasiaan puolustanut emokarhu. Karhua ei ole tarkoitus ampua, ellei sen todeta olevan vaarallinen ihmisille jatkossakin.

Karhu kävi paikalla perjantainakin

Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kaarlo Kuusela ei muista vastaavaa tapausta. Kuuselan mukaan karhu ei ole käynyt Sodankylässä tällä tavalla ihmisen kimppuun ainakaan sataan vuoteen.

Kuusela arvelee, että kyseessä ei ole emokarhu, sillä paikalla käyneet metsästäjät eivät löytäneet pennun jälkiä maastosta. Kuuselan mukaan karhulla saattaa olla haaska lähellä tapahtumapaikkaa, ja se puolusti sitä käymällä marjastajan päälle.

Metsästäjät löysivät karhun jälkiä maastosta torstaina, jolloin hyökkäys tapahtui. Tuoreita karhun jälkiä löytyi myös perjantaina, eli karhu – joko sama tai eri yksilö – on käynyt siellä uudelleen.

Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen suurriistanmetsästäjät aikovat käydä paikalla vielä ensi viikolla varmistamassa, että vaaraa ei ole.

Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien alueella sijaitsevan Pyhätunturin kahden huipun, eli keron väliin jäävän Aittakurun pohjalle rakennetulle esiintymislavalle sopisi tarvittaessa kokonainen sinfoniaorkesteri.

Pyhä Unplugged festivaalin avaukseen saapuneen lähes 600 henkisen yleisön odotukset täyttää kuitenkin kaksi sooloartistia, Samuli Putro ja Tuomari Nurmio, molemmat yksinään.

Mato Valtosen luotsaama Pyhä Unplugged -festivaali on pieni kummajainen suomalaisessa festivaalikartassa. Kolmen päivän aikana noin 4000 maksanutta kuulijaa vetävän, lähes joka vuosi loppuunmyydyn tapahtuman kaksi ulkoilmalavaa on rakennettu keskelle jylhää lappilaista maisemaa, kurun pohjalle ja kalliorinteen eteen, joissa molemmissa on merkillinen akustiikka. Ääni tuntuu kantavan kymmeniä metrejä, lähes vahvistamatta.

Aittakuru

Esitykset pakottavat vieraat kävelemään ja hiljentymään keskelle lappilaista luontoa, jossa mittasuhteet tekevät tepposia tottumattomalle. Päälavan, Aittakurun seinämät nousevat harmaan kivirakkaisena kymmeniä metrejä ylospäin, ennen kuin silmä tavoittaa etäältä katsomon harmaantuneet rakenteet, jonne johtaa kymmenien metrien kiemurteleva portaikko.

Esiintyjille mittasuhteet tuottavat sulateltavaa, sillä ääni kulkee hitaasti ja suosionosoituksetkin kantautuvat lavalle vasta pitkän viipeen jälkeen. Hätäisempi artisti ehtii jo miettiä selityksiä huonolle menestykselle, ennen kuin valtavat suosionosoitukset täyttävät ilman.

Aittakuru on mieleen jäävä konserttipaikka sekä mittasuhteiltaan että akustiikkansa vuoksi. Kurun seinämät kuljettavat kuiskauksetkin kymmenien metrien päähän ja herkkä akustinen musiikki kantaa rinteeseen rakennetun katsomon takariviin saakka vaivatta. Siksi Aittakurussa on esityksien aikana keskustelukielto.

– Tämä on jännän näköinen, kuin olisi valtavassa konserttisalissa jossa on vain yksi pieni piippuhylly kaukana ylhäällä, Tuomari Nurmio kommentoi heti konsertinsa jälkeen tyytyväisenä.

Nurmio pohtii myös Pyhätunturin kauniin ja jylhän luonnon vaikutusta yleisön vastaanottokykyyn. Yleisö vaikuttaa olevan paremmin keskittynyt kuuntelemaan ja ottamaan vastaan sellaistakin materiaalia, jota ei ehkä muutoin olisi etsiytynyt kuulemaan.

Pyhä Unplugged festivaalin avauspäivänä torstaina Aittakurun katsomo oli myyty viimeistä paikkaa myöten täyteen. "Dumari" ei voinut tätä omin silmin todeta, sillä lavalta katsottuna katsomossa istuvat kuulijat ovat muurahaisen kokoisia - niin tosin on myös esiintyjä, katsojan silmin.

Hannu "Tuomari" Nurmio on yllättynyt kuullessaan katsomon kuulijamäärän, lähes 600.

– Oho! Niin paljon!

Tajukankaalta hotelliin

Tajukankaaksi nimetyn pienemmän esiintymispaikan avasi perjantaina Maarit ja Sami Hurmerinta, jotka saivat festivaalijohtaja Mato Valtosen mukaan ensimmäistä kertaa yleisön tanssimaan keskellä kävelytietä. Encorena esitetty Jäätelökesä ylitti kynnyksen.

Tajukangas on rakennettu pystysuoran kallioseinämän eteen niin, että ääni kantautuu pitkin aluetta vain vähäisellä vahvistuksella.

Huolimatta mykistävistä ulkoilmalavoista, Pyhä Unplugged-festivaalin sydän sykkii sisätiloissa. Pyhän hotellin ravintolassa järjestettyjen iltajamien housebändin kokoonpano on ollut lähes muuttumaton kaksikymmentä vuotta.

Lenni-Kalle Taipaleen johtama SVY-orkesteri urakoi kolmen päivän aikana lukemattoman määrän konsertteja, sekä vierailevien artistien taustayhtyeenä että omina keikkoina.

Harva tapahtuma voi ylpeillä orkesterilla, jonka vakiojäseniä ovat muun muassa Lenni-Kalle Taipale, Sami Pitkämö ja Marzi Nyman. Tänä vuonna SVY:n uutena jäsenenä esiteltiin Ylen Suomilove-tv ohjelmastakin tutuksi tullut Osmo Ikonen.

Housebandin koko ajan vaihtuvat sovitukset ja yllättävät kokoonpanot muiden artistien kanssa ovat olleet Pyhän pienen ja sympaattisen tapahtuman vetävintä antia myös taiteellisen johtajan mielestä.

– Kun Juha Tapio ja Paleface laulavat samaan mikkiin, ajattelin, että nyt olen nähnyt kaiken. Mutta tällaista tapahtuu kun antaa artistien itse päättää, Mato Valtonen sanoo.

Tänä vuonna SVY-orkesteri urakoi muun muassa Anna Puun, Einin, Taiskan taustalla, ja ottaen lopulta johtavan roolin aamuyön jameissa, joissa usein nähdään ainakin osa päivän muista esiintyjistä.

Muita esiintyjiä festivaalissa olivat muun muassa Mokoma, Sir Elwood duo, Taiska, Eini, Kari Peitsamo, JP Leppäluoto ja Netta Skog sekä Vesterin yhtyeineen. Kolmepäiväinen Pyhä Unplugged-festivaali päättyy sunnuntaina aamuyöllä.

Viimeisillään raskaana oleva haaparantalainen Sanna-Maria Strand uskoo, että edessä on nopea synnytys. Lapsi on jo kolmas, ja kaksi edellistäkin ovat tulleet maailmaan vauhdilla.

Niinpä hän haluaa synnyttää lähimmässä sairaalassa, joka on vajaan 30 kilometrin päässä Kemissä. Lähin ruotsalainen synnytyssairaala on Luulajan Sunderbyssä, jonne on matkaa noin 130 kilometriä.

– Jos tämä kolmas tulee vielä nopeammin, niin voi tulla aika kiire Sunderbyhyn. Kaksi aiempaakin lasta olen saanut Kemissä ja tykkään, että siellä hoidetaan ja seurataan hyvin, Strand perustelee.

Ainoa ongelma on, että lähin sairaala on Suomessa ja torniolaislähtöinen Strand asuu sekä työskentelee nykyisin Ruotsin puolella. Hän on molempien maiden kansalainen, mutta siitä ei ole apua, sillä byrokratia tekee naapurimaassa synnyttämisen sekä hankalaksi että kalliiksi.

– Aiemmin jos isä tai äiti oli Suomen kansalainen, niin vauva tuli Suomesta Ruotsiin vähän niin kuin matkatavaroina, mutta nykyisin he ovat maahanmuuttajia niin kuin kaikki muutkin, tiivistää Haaparannan Perhekeskuksen terveydenhoitaja ja kätilö Paula Niemenmaa.

Synnytys maksaa vähintään 2500 euroa

Byrokratia maiden välillä tarkoittaa, että ulkomailla synnytykseen on haettava lupa Ruotsin sairaskassasta. Se korvaa kustannukset, kunhan ne on ensin itse maksanut. Normaalisynnytys maksaa arviolta 2500 euroa, mutta parikin tehohoitopäivää tuplaa helposti kulut.

Kotiin Ruotsiin palatessa lapselle pitää hakea passi ja ruotsalainen henkilötunnus, ja lapsilisät sekä vanhempainrahat maksetaan vasta, kun koko prosessi on käyty.

Strand on hakenut jo hyvissä ajoin Ruotsin sairaskassalta luvan synnyttää Suomessa, mutta silti häntä mietityttää tuleva paperisota. Auton nokka voi viime tipassa kääntyä Sunderbyhyn.

– Kuinka kauan siinä sitten menee, että saa lapselle ne neljä viimeistä numeroa [=sosiaaliturvatunnuksen loppuosa] tänne Ruotsin puolelle ja kaikki paperit lapselle ja kuinka kauan siinä menee, että saa lapsilisät ja vanhempainrahat, Strand pohtii.

"Vauvalla pitää olla kuvassa silmätkin auki"

Esimerkiksi Kemin sairaalassa toukokuussa tehdyistä ultraäänitutkimuksista hän ei ole saanut korvauksia vieläkään. Synnytyksen jälkeen pitäisi pärjätä jopa kuukausia ilman tukia, jos päätökset venyvät.

– Vähän mietityttää, onko varaa laittaa kahta ja puolta tuhatta euroa siihen, että käy Kemissä synnyttämässä eikä sitten tiedä kuinka monta kuukautta joutuu odottamaan, että saa rahaa takaisin, Strand tuskailee.

Tuskan hikeä saattaa joutua vuodattamaan niinkin pienen asian takia kuin vastasyntyneen passikuvan ottaminen. Viralliset EU-asetukset koskevat myös vastasyntynyttä vauvaa, ja kuvassa on oltava silmät auki, suu kiinni sekä kasvot ja hartiat suoraan kohti kameraa.

– Vanhemmat ovat kertoneet, ettei se niin helppoa ole se passin hankkiminen, kun vauvalla pitää olla kuvassa silmätkin auki, Niemenmaa naurahtaa.

Vain harvalla on varaa synnyttää lähellä

Jokainen äiti saa valita synnytyspaikkansa itse, mutta paperisota ja raha ohjaavat haaparantalaiset synnyttäjät pääsääntöisesti noin 130 kilometrin päähän Luulajan Sunderbyhyn.

Kätilö Paula Niemenmaa tietää, että ilman byrokratiaa suuri osa synnyttäjistä valitsisi mieluiten lähellä olevan sairaalan.

– Vain harvalla on siihen mahdollisuus. Haaparannalla on paljon työttömyyttä ja monen synnyttäjän, varsinkin nuoren, sosioekonominen tilanne on semmoinen, ettei heillä ikinä ole mahdollisuutta maksaa kolmen tonnin sairaalalaskua itse, Niemenmaa harmittelee.

Länsi-Pohja haluaisi lisää synnyttäjiä - Sunderby houkuttelee potilashotellilla

Haaparannalla syntyy vuosittain noin sata lasta, ja Länsi-Pohjan keskussairaalassa naapurimaan synnyttäjät otettaisiin avosylin vastaan.

Länsi-Pohjassa syntyy runsaat 500 lasta vuosittain. Toistaiseksi pienen sairaalan synnytystoiminta jatkuu poikkeusluvalla vuoden 2018 loppuun saakka.

– Eivät Haaparannan synnyttäjät kuitenkaan sitä tuhanteen nostaisi, jos nyt siihen tuhanteen pyrittäisiin. Turha tällä metodilla on lakipykälien laatijoita vastaan taistella. Eri asia on, onko se tuhannen synnyttäjän raja hatusta vedetty ja minusta on, puuskahtaa Länsi-Pohjan keskussairaalan naistentautien ylilääkäri Eila Knuuti.

Toisaalta myös Sunderbyssä on satsattu kauempaa tulevien sairaalapotilaiden viihtyvyyteen. Sairaalan yhteyteen on rakennettu uusi potilashotelli, jossa esimerkiksi juuri synnyttäjät voivat edullisesti yöpyä synnytystä odottaessaan.

Potilaille yöpyminen maksaa vain 100 kruunua (noin 10 euroa) vuorokaudessa ja läheisille, esimerkiksi synnyttäjien puolisoille, 250 kruunua.

Kiinan kasvavat intressit, poronkäristys, Venäjän vakoilu, vuonojen kohtalo.

Jäämeren radasta sanottua ja koettua matkalla suunnitellun Jäämeren radalla.

Norjalainen sotilas ja aktivisti ympäristöjärjestöstä, Sevettijärveläinen toimekas matkailuyrittäjä – he muun muuassa tarinassa mukana.

Liikennevirasto alkaa selvittämään yhdessä Norjan kanssa Jäämeren radan mahdollisuuksia Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Työ käynnistyy elokuussa.

Mikä ajaa Suomea ja Norjaa ratahankkeeseen?

Miten suunniteltu Jäämeren rata jakaa ihmisiä Suomessa ja Norjassa?

Kiinalaiset kärkkyvät Jäämeren rataa

Sodankylä. Lapin elokuvakaupunki.

Norja on nyt erittäin aktiivinen ratahankkeessa – mutta niin myös Kiina.

– Kiinalaisia on jo käynyt täällä tutustumassa ratasuunnitelmiin, kertoo Timo Lohi.

Sodankyläläinen Timo Lohi on viettänyt yhdeksän vuotta ratahankkeen puolesta ja sen ympärillä Pohjois-Lapin kuntayhtymän kehittämispäällikkönä.

Lohen mukaan kiinalaiset ovat kiinnostuneita radasta, tietävät radasta, miten se toteutetaan, ovat kiinnostuneita jopa rahoittamaan sitä.

– Heillä (Kiina) on selvästi nyt tämä One belt, one road -strategia. He haluavat parantaa yhteyksiä Kiinasta ja Aasiasta Eurooppaan, he haluavat investoida tähän kuljetusinfrastruktuuriin, Lohi sanoo Ylelle.

Finnmarkin Maan ystävät: Jäämeren rata on uhka arktiselle luonnolle

Hoikka ja rennosti pukeutuva mies on Norjan armeijan palveluksessa. Gunnar Reinholdtsen ei vastaa mielikuvaa ympäristöjärjerjestön aktivistista.

Suomen puolella rautatiehanke uhkaa Reinholdtsenin mukaan tuhota Inarinjärven luontoa ja poroelinkeinoa, Norjan puolella Pasvik-Inarin luonnonpuistoa.

– Norjan Pasvik-Inarin luonnonpuisto on jalokivi, jonka suojelusta emme voi luopua. Meillä ei ole varaa menettää viimeistä koskematonta mäntymetsää, Reinholdtsen sanoo.

Matkailuyrittäjä Sevettijärvellä: Jäämeren rata tuo työtä ja turisteja

Matkailuyrittäjä Kaarina Parpala valmistaa poronkäristystä asiakkaille Sevettijärvellä.

Pienen lomapaikan monitoiminainen kokkaa, tervehtii, huikkaa ohjeita ja juttelee yhtäaikaa.

Sevettijärvi on kaukana Suomessa.

Kolttasaamelaisten kylä, Sevetti, on lähempänä Norjaa kuin Inaria tai Ivaloa.

Paatsjoen poroisäntä: Jäämeren rata tuhoaisi poroelinkeinon

Poroisäntä Petri Hänninen kävelee synkkänä Paatsjoen tiellä Inarin Nellimissä.

– Jos rata menee paliskunnan halki, se pitää aidata. Porojen luontainen liikkuminen estyy ja porolaitumet pienentyvät, Hänninen sanoo.

Paliskunnan porot vaeltavat Inarin itäisessä kolkassa.

Kirkkoniemen satamassa: lisää laivoja, tavaraa ja turisteja

Kirkkoniemen sataman päällikön työkännykkä ei vastaa soittohin.

Turvallisuussääntö ja varotoimi, Kirkkoniemen sataman kapteeni pahoittelee myöhemmin toimistossaan.

Syy on Venäjän turvallisuuspalvelussa.

Sataman työntekijät eivät saa vastata työkännyköillään tuntemattomiin numeroihin – Venäjä vakoilun vuoksi.

Lähdemme satamaan. Sataa tihuuttaa.

"Haluamme ohjata Arktisen kehitystä"

– Ei enää sanoja, vaan tekoja Jäämeren radan puolesta, sanoo kirkkoniemeläinen Kenneth Stålsett.

Stålsett toimii alueen vetäjänä Jäämeren rata -hankkeen kehitysyhtiössä.

Yhtiö on Kirkkoniemen kaupungin. Taustalla on myös Norjan valtio.

Kun kuuntelee paikallista Jäämeren radan puolustajaa, ei jää epäselväksi mitä Norja haluaa.

A-studion toimittaja Pasi Peiponen matkasi Jäämeren radan maisemissa, Suomen ja Norjan puolella heinäkuun lopulla 2017.

Jäämeren ratahanke aiheena myös A-studiiossa maanantaina 7.8. klo 21.00 TV1:ssä. Vieraana liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja tutkija Tuomas Kiiski.

P.S. Matka alkoi ja päättyi Rovaniemelle.

Rovaniemen asemalla tapasin Lapin jätkän.

Katso esittelyvideo Jäämeren ratahankkeesta.

Suhdannenäkymät ovat noususuunnassa yleisesti ottaen koko maassa. Tilastokeskuksen mukaan talous kasvoi lähes kaksi prosenttia viime vuonna ja tänä vuonna lähestytään kolmea prosenttia.

Alueelliset erot talouskehityksessä ovat kuitenkin yhä suuria, työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Olli Koski kertoo.

– Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas ovat tietysti näkyvimpiä esimerkkejä ja vetäneet koko oman maakuntansa kasvuun.

– Kasvu on kuitenkin nyt hyvin laaja-alaista ja vientiteollisuuskin on alkanut elpyä.

Talouden vahva vire  yllätti yrittäjän Pirkanmaalla

Talouden vahvistunut vire yllätti Pirkanmaalla toimivan rakentajan.

– Budjetoitiin kahdenkymmenen prosentin kasvulle, mutta jo nyt mennään sen yli, Ympäristörakennus Saarinen Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Saarinen sanoo.

– Kyllä urakoitsijalle töitä riittää. Pula on osaavista tekijöistä.

Varsinais-Suomessa kaivataan metallimiehiä ja laivanrakentajia

Työ- ja elinkeinoministeriön ennakkotietojen perusteella voimakkaimpia kasvajia ovat Lappi, Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Näissä maakunnissa yritysten liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin 13–17 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriö tarkasteli yritysten liikevaihdon, henkilöstömäärän ja viennin kehitystä maakunnissa tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eli tammi-maaliskuussa.

Kasvun veturina toimii erityisesti lounaisrannikon viennin vahva kehitys.

Voimakkainta kehitys on Varsinais-Suomessa, josta puhutaan positiivisen rakennemuutoksen alueena. Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointitarpeet nousevat yli tuhannen henkilön ja työvoimaa haetaan ympäri maata.

Meriteollisuudessa laivanrakentamisen vahva vire jatkuu, mutta lisäksi on tullut myös uusia hankkeita suunnitteluun ja kehityspuolelle.

Kainuuseen kosiskellaan kaivosmiehiä ja ICT- osaajia

Positiivisista kasvunäkymistä kerrotaan myös Keski-Suomessa. Keskimääräisesti kasvavien maakuntien joukkoon ylsivät Pohjois-Savo, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Kanta-Häme. Näissä maakunnissa yritysten liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin 8–11 prosenttia.

Kajaanin seudulla vahvistuvien odotusten taustalla ovat muun muassa kaivosteollisuuden kasvun merkit ja biotalouden investoinnit. Biotalouden lisäksi Keski-Suomessa nosteessa ovat erityisesti teknologiateollisuus ja ICT.

Johtaja Olli Koski: "Palkkaneuvotteluissa hyvä huomioida alueiden erilainen kehitys"

Nykyään ministeriössä työskentelevä, mutta aiemmin palkansaajakeskusjärjestö SAK:n pääekonomistina toiminut Koski varoittelee kasvulukujen tuomasta vauhtisokeudesta syksyn työmarkkinapöydissä.

– Pitäisin hyvänä, että palkkaneuvotteluissa huomioitaisiin tämä alueiden hyvin erilainen kehitys.

– Haettaisiin ratkaisuja, joissa on liikkumavaraa eri alojen ja yritysten välillä.

Lappiin odotellaan matkailun osaajia

Maan keskiarvoa yhdeksää prosenttia hitaampaa kasvu oli muun muassa Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa, Satakunnassa ja Etelä-Savossa. Näissä maakunnissa yritysten liikevaihdon kasvu oli keskimäärin 5–6 prosenttia.

– Näistä monet olivat perinteiseen teollisuuteen vahvasti nojaavia maakuntia, Koski sanoo.

– Uskon, että myös nämä maakunnat pääsevät vielä vauhdikkaampaan kasvuun mukaan.

Ministeriön katsauksen mukaan myös matkailussa on vahvoja odotuksia ja varsinkin Lapin matkailu näyttää kasvavan reipasta vauhtia.

Työttömyys kääntynyt laskuun monin paikoin

Kaupan alalla näkymät ovat sen sijaan edelleen varovaiset ja alan rakennemuutos jatkuu. Kuluttajien vahvistunut luottamus antaa kuitenkin uskoa alan kasvuun. Rakentamisen piristyminen näkyy varsinkin maakuntakeskuksissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyys on kääntynyt laskuun monin paikoin ja alueet arvioivat myönteisen työllisyyskehityksen jatkuvan lähitulevaisuudessa.

Koulujenaloitusviikko käynnistyy poutaisena. Suomessa saadaan nauttia tällä viikolla lämmöstä ja auringosta, kun viikonlopun sateet väistyvät.

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että lämpötilat ovat nyt vahvasti noususuunnassa.

– Tällä viikolla luvassa on mukavaa kesäsäätä, Kotakorpi sanoo.

Keskiviikkona kaakossa ollaan jopa lähellä hellerajaa.

– Silloin lämpötilat ovat paikoin reilusti yli 20 astetta, Kotakorpi kertoo.

Tiistaina lämpenee

Maanantaina aurinkoisinta on länsirannikolla. Etelään muodostuu vielä sade- ja ukkoskuuroja, ja myös idässä voi sataa ajoittain vettä.

Vaikka maanantai on vielä osissa maata epävakainen, tiistaina sää lämpenee. Lounaasta virtaa lämmintä ilmaa, ja päivä on monin paikoin aurinkoinen ja lämmin.

Kotakorpi kertoo, että lämmin sää jatkuu koko viikon.

– Loppuviikostakin etelässä ja keskiosissa maata päästään yli 20 asteeseen, hän sanoo.

Paikoittaiset sateet viilentävät välillä säätä, ja loppuviikosta sade- ja ukkoskuuroja on odotettavissa keskiosiin maata ja Lappiin.

Poutaisinta ja lämpimintä on loppuviikosta etelässä.

Saamelaisarkisto on aloittanut saamelaiskulttuuriin ja historiaan perustuvan peliprojektin yhdessä jyväskyläläisen pelifirma Zaibatsun kanssa.

Tavoitteena on saada vielä tämän syksyn aikana valmiiksi tietokonepeli, joka rakentuu Suomen puolen ensimmäisen saamelaisen kirjailijan Pedar Jalvin (1888–1916) hahmon ja runouden ympärille.

Graafinen, pohjoissaamenkielinen peli

Kyse on graafisesta, mustavalkoisesta oppimispelidemosta, kertoo Saamelaisarkistonhoitaja Suvi Pilvi King.

– Peli on mustavalkoinen animaatio. Pelin edetessä pelaaja kohtaa haasteita, jotka täytyy ratkaista, sen verran tiedän. Projekti on kuitenkin vasta aluillaan. On mielenkiintoista nähdä, millainen lopputuloksesta syntyy, King kertoo.

Itse peli on pohjoissaamenkielinen, mutta tekstitetään suomen kielelle. Saamen muista kieliversioista ei ole tehty vielä päätöksiä.

Peli on tarkoitettu erityisesti saamenkielisille yläasteikäisille nuorille, mutta myös opetusmateriaalina muille.

– Peli on ajateltu ensisijaisesti saamelaisnuorille, mutta koska se tulee vapaaseen käyttöön ja tekstitetään suomeksi, voi sitä tietysti pelata kuka tahansa, King selventää.

Pelissä käytetään Saamelaisarkiston materiaaleja. Nän ne tavoittavat myös lapset ja nuoret.

– Tämä on samalla arkistopedagogista työtämme.

Ilmaispeli tietokoneelle ja iPadille

Peli tulee olemaan ilmainen. Saamelaiskäräjät saa oikeuden jakaa sitä oppimateriaalina koulujen saamelaisopetukseen, mutta pelin muu levitys on vielä auki.

– Meidän täytyy vielä miettiä levityskanavia. Peli on meidän omistuksessamme, mutta annamme myös Saamelaiskäräjille vapaat kädet jakaa sitä, kertoo Saamelaisarkistonhoitaja Suvi Pilvi King.

Kyse on tietokonepelistä, mutta se toimii myös tabletilla.

– Peliä voi pelata iPadilla, mutta ei käsittääkseni Androidilla, King jatkaa.

Tulevaisuuden suunnitelmissa suurempi peliprojekti

Oppimispelidemon on määrä valmistua syksyn 2017 aikana. Kyse on demosta, jota on tarkoitus käyttää ponnahduslautana suuremmalle projektille.

– Haluamme käynnistää suuremman peliprojektin. Demo tehdään lisärahoitusta varten, Suvi Pilvi King kertoo.

Taneli Magga Inarin Muotkatunturin ja Anne-Mari Kavakka Savukosken Kemin-Sompion paliskunnasta ovat suopunginheiton uudet Suomen mestarit.

Suopunginheiton SM-kisat käytiin perjantaina Sodankylässä Pohjois-Suomessa. Kilpailun järjestää vuosittain Suopunginheittäjät ry.

Kilpailijoiden tulee heittää suopungilla kiinni merkitty maalitolppa viideltä eri matkalta mahdollisimman nopeasti. Tuore mestari Taneli Magga ei ollut erityisemmin harjoitellut SM-kisoja varten – eikä siihen olisi tainnut olla tarvettakaan.

– En ole harjoitellut, mutta olenhan minä heittänyt suopunkia koko elämäni porometsässä. Olen kyllä tyytyväinen, täällä oli kovia heittäjiä, Magga kertoo.

Miesten finaalin toiseksi tuli Sami Siirtola Sattasniemen, kolmanneksi Nilla Merivirta Kemin-Sompion, neljänneksi Jani-Petri Marjala Kemin-Sompion, viidenneksi Jukka Kaaretkoski Sattasniemen ja kuudenneksi Eero Hetta Lapin paliskunnasta.

Naisten finaalin toiseksi nopein oli Sara Siirtola Sattasniemestä, kolmanneksi Kirsi Mäkitalo Sattasniemestä, neljänneksi Hanna Mikkola Sattasniemestä, viidenneksi Piia Magga Muotkatunturista ja kuudenneksi Jenni Kaaretkoski Sattasniemestä.

Miesten ja naisten sarjaan osallistui kumpaankin 10 heittäjää.

Suopunginheittäjät ry:n tarkoituksena on edistää suopunginheittoa urheilulajina ja tehdä lajia tunnetuksi.

Korjattu klo 15:52: Sodankylän kunta korjattu Savukosken kunnaksi.

Inarissa järjestetään ensi vuoden alussa sovittelukoulutus.

Koulutuksen järjestävät Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Apuna ja yhtenä opettajana on myös YK:n rauhanverkoston johtaja Antti Pentikäinen.

Koulutuksen suunnittelija, Lapin yliopiston saamentutkimuksen tutkija Anne Nuorgam kertoo, että ajatus koulutuksen järjestämisestä lähti suunnitelmista perustaa Suomeen totuus- ja sovintokomissio selvittämään ja paljastamaan saamelaisten historiassa kokemia vääryyksiä.

– Saamelaiskäräjillähän on jo pitkään keskusteltu totuus- ja sovintokomission perustamisesta myös Suomeen. Meidän mielestämme ihmiset tarvitsevat myös paikallista sovittelukoulutusta, Nuorgam kertoo.

Tarjoaa työvälineitä riitojen ratkaisemiseksi

Sovittelukoulutus pitää sisällään kolme kokonaisuutta, jotka käsittävät yhteensä 15 opintopistettä.

– Ensimmäisenä on viiden opintopisteen sovitteluteoriakurssi. Toisen kurssin aiheena on pohjoisen alueen sovittelun erilliskysymykset, johon kuuluvat saamelainen kulttuuri, saamelainen oikeus ja perinteiset saamelaiset elinkeinot. Kolmas on paikallisen sovittelun harjoittelu, jossa opiskelijat pyrkivät ratkaisemaan pieniä kiistoja, selittää Anne Nuorgam.

Koulutus pyrkii antamaan osallistujille työkalut kiistojen ratkaisemiseksi.

– Osallistujat näkevät, kuinka riidat voivat syntyä yhteiskunnassa ja oppivat, kuinka ne voidaan ratkaista ennen paisumistaan suuriksi konflikteiksi.

Koulutus järjestetään pääasiassa Inarissa. Osa luennoista on Rovaniemellä, mutta niitäkin voi seurata etänä.

Tarkoitettu kaikille

Sovittelukoulutus on tarkoitettu kaikille. Koulutuspaikat tulevat hakuun loppusyksystä.

– Kaksi ensimmäistä osaa, teoria ja pohjoisen alueen erilliskysymykset, ovat avoimia kaikille. Kurssin kolmas ja viimeinen osa, harjoittelu, järjestetään loppukeväästä. Siihen me valitsemme osallistujat hakemusten perusteella, suunnittelija Anne Nuorgam kertoo.

Koirapartio etenee pitkin sekametsään hakatun rajalinjan Suomen puoleista reunaa Sallassa. Liikkeellä ovat ylirajavartija Ari Mattila, vanhempi rajavartija Jukka Asiala ja rajakoira Rosso. Asiala ohjaa Rossoa, joka ahkerasti nuuskii maata.

– Äärimmäisen tarpeellisessa roolissa on koirat näin kesäaikana ja ilman koirien apua tätä ei oikeastaan voisi tehdä. Ihmisten ylityksiä meillä on harvoin, villieläimiä havaitaan ja joskus myös kotieläimiä, sanoo ylirajavartija Ari Mattila Sallan rajavartioasemalta.

Rajavartiolaitoksen valvottavana on 1340 kilometriä Suomen ja Venäjän maarajaa Lapin vaaroilta Suomenlahden rantaan. Raja on myös meidän Euroopan unionimme pisin raja Venäjän kanssa.

Rajavartiolaitos on lisännyt maastovalvontaa ja tekniikkaa. Tärkeä osuus on yhä myös rajavartijoiden koirapartioilla.

Haulikonpanoksista käräjämatka Murmanskiin

Kohta alkavan metsästyskauden alla rajavartijat muistuttavat koirien hallinnasta etteivät ne eksy Venäjälle.

– Vuosittain useita koiria menee Venäjälle ja pahimmassa tapauksessa koirat katoaa sille reissulle, mutta yleensä jos tuo naapuripuolen rajavalvontaporukka ne löytää, niin ne kyllä palautuvat Suomeen, sanoo Sallan rajavartioaseman päällikkö Matti Luusua.

Lapin rajavartiosto muistuttaa myös, että Venäjällä halvempaa bensaa tankkaamassa käyvät autoilijat unohtavat välillä mukaansa haulikonpanoksia. Asiasta voi tulla käräjäreissu jopa Murmanskiin asti.

EU-Suomen ja Venäjän raja on rauhallinen ja viranomaisten yhteistyö pelaa. Varautumista uusien uhkien mahdollisuuksiin pidetään silti tarpeellisena. Sisäministeriö valmistelee parhaillaan rajavartiolaitoksen hybridiuhkien torjuntakykyä vahvistavaa lakiesitystä.

Sallassa koettiin taannoin Venäjän kautta turvapaikanhakijoiden tulva, joka alkoi yllättäen ja päättyi Venäjän presidentin mahtikäskyyn yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.

Uusi laki toisi rajavartiostolle poliisivaltuuksia, jotta äkilliset, kuten Krimin miehityksessä koetut tilanteet voidaan ottaa nopeasti haltuun.

– Kyllä ne minun mielestäkin tarpeeseen tulee, että esimerkkejähän riittää tuolta maailmalta, miten siellä on toimittu ja näillä juuri ajetaan sitä, että meillä virkamiehet pystyisi sitten toimimaan tämmöisissä tilanteissa ja toimivalta olisi sitten riittävä, sanoo Sallan rajavartioaseman päällikkö Matti Luusua.

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän kansanedustaja, Rovaniemeltä kotoisin oleva Matti Torvinen esittää Tenon sopimuksen uudelleenneuvottelua.

Torvinen tutustui yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan kanssa Tenon sopimuksen ongelmiin maanantaina Utsjoella. Uuteen sopimukseen ja sen neuvotteluprosessiin tyytymättömät paikalliset ovat reagoineet tilanteeseen muun muassa laittomalla kalastuksella sekä moratorioiden perustamisella.

Tilaisuuteen osallistui Utsjoen kunnan, paikallisten kalastuskuntien sekä yrittäjien edustajia.

"Vien viestin ulkoministeri Soinille"

Kansanedustaja Matti Torvinen lähestyi itse kuntaa ja ehdotti tapaamista.

Hän on seurannut kiistaa toukokuussa voimaan tulleen Tenon sopimuksen ympärillä. Siitä huolimatta sopimuksen vaikutus paikallisiin yllätti hänet.

– Aion viedä ulkoministeri Soinille sellaista viestiä, että jos näin huono sopimus on neuvoteltu kuin väitetään, pitäisi valtioiden kyllä miettiä asiaa. Jos sopimus on huono, se täytyy irtisanoa, ja jos sitä ei irtisanota, Suomen pitäisi itse pyrkiä neuvottelemaan korjauksista.

– Vaikka sopimuksista on pidettävä kiinni, onko huonoja sopimuksia pidettävä? Minun mielestäni tämä Suomen ja Norjan sopimus Tenon kalastussäännöistä pitää neuvotella uusiksi, Torvinen painottaa.

Saamelaisasiat ovat Matti Torviselle tuttuja jo entuudestaan. Hän on kotoisin Rovaniemeltä ja työskennellyt aiemmin toimittajana. Hän on huolissaan saamelaisten oikeudellisesta tilanteesta Suomessa.

– Se kehitys pitäisi saada jollakin tavalla katkeamaan. Aion nyt Lapin ja Sinisen tulevaisuuden kansanedustajana huolehtia siitä, että asioita käsiteltäisiin eri tavalla. En tiedä pystyykö yksi mies kääntämään maailmanpyörää, mutta yritetään ainakin, hallituksen kautta, Torvinen toteaa.

Ministeri on huolissaan saamelaisten sosiaalisesta hyvinvoinnista

Vaikka Tenon kalastussopimukseen liittyvät asiat eivät suoranaisesti kuulu sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan alaan, oli hän kiinnostunut matkaamaan paikan päälle kuulemaan asiasta lisää.

Utsjoen kunnansalissa järjestetyssä avoimessa tilaisuudessa nousikin esille myös sopimuksen sosiaalinen puoli.

– Se näkökulma tuli hyvin esille, kiitoksia siitä. On tärkeää kuulla paikallisten ajatuksia heidän omasta hyvinvoinnistaan.

Tilaisuudessa pidettiin noin 20 puheenvuoroa, jotka käsittelivät Tenon sopimusta. Päällimmäisenä Pirkko Mattilalle jäi mieleen paikallisten pettymys.

– Kyllä tästä kuultaa pettymyksen tunne ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös muista saamelaisia koskevista ajankohtaisista asioista. Ministerille ojennettiin muun muuassa Pohjoismainen saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma.

– Se oli hyvin surullista kuultavaa, mutta toisaalta äärimmäisen hyvä, että asia tuli täällä esille. Aion yhdessä toisen vastuuministerin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon kanssa nostaa tämän asia keskusteluun.

– Itsemurhatilastot alkuperäiskansojen keskuudessa ovat äärimmäisen traaginen asia. Sille pitää tehdä jotakin, näkee sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Utsjoen keskustelutilaisuuteen osallistui noin 30 ihmistä.

Metallinetsinharrastaja Tuomas Koivurova esittelee ylpeänä tämän vuoden löydöstä Rovaniemen seudulta. Muinaislöytö on viisi rautakautista nuolenkärkeä, jotka Koivurova on säilönyt muovipussiin, jossa on löytöpaikan multaa kosteuden säilymisen vuoksi. Nuolet ovat menossa Lapin Maakuntamuseon kokoelmiin.

– Alkukeväästä, kun routa antoi periksi, suuntasimme Rovaniemen Marrasjärven metsiin. Kohteena oli Marrasjärven yksi saari, josta oli pieni arvaus, että sieltä saattaisi jotain löytyä. Lopulta sieltä löytyi näitä rautakautisia nuolenkärkiä. Kaikkiaan niitä löytyi viisi, eri puolilta saarta.

– Yksi kärjistä on jo toimitettu museoon ja sen ikä on ajoitettu rautakauden loppuun, jonnekin 1500-luvun alkuun. Kyseessä on siis ehta muinaislöytö, Koivurova kertoo.

Koivurova on myös kolunnut Jaatilan kylässä, yksityisellä pellolla, josta löytyi sekä vanhoja Ruotsin- ja Venäjänvallan aikaisia rahoja että esimerkiksi kuparisormuksia ja tietenkin hevosvaljaiden osia tuhoton määrä. Samasta paikasta löytynyt koristeellinen pronssisormus on jo viety Lapin maakuntamuseon kokoelmiin.

– On yksi hopeakolikkokin, 50 penniä 1800-luvun lopulta. Tyypillisesti löydökset ovat näitä muutaman sadanvuoden takaisia kupari-, hopea- ja pronssirahoja. Sitten löytyy lyijysinettejä, yksi käsinvalmistettu kupariketju ja pronssisolkia aika monta.

– Koskaan ei voi tietää, mitä sinne etsimen kelan alle sattuu, Tuomas Koivurova kertoo harrastuksensa viehätyksestä.

Lapista löytynyt useita hopea-aarteita

"Aarteenetsintä" metallinpaljastimella kiinnostaa harrastuksena. Lapin maakuntamuseon johtaja Hannu Kotivuori kertoo, että harrastajien määrä kasvaa koko ajan ja yhteydenottoja museoonkin tulee paljon enemmän.

– Suurin osa etsijöistä on historianharrastajia mutta on mukana aivan perinteisiä kolikkoetsijöitäkin. Markkinoille on tullut tehokkaampia laitteita ja onhan tässä se löytämisen riemu tietenkin, Kotivuori sanoo.

Lapista on löytynyt vuosien aikana useita todellisia hopea-aarteita, joita Vienanmeren suunnalta Jäämerelle matkanneet kauppiaat ovat piilotelleet varkailta maahan tai esimerkiksi kallionkoloihin. Löytöjä on tehty muun muassa Inarinjärven Ukonsaaresta, Vanhasta Sallasta, Kainuusta ja Kuusamon Lämsästä.

– Nämä ovat ajoittuneet myöhäisrautakaudelle, 1200-1100 luvun tietämille, Koivurova kertoo.

Museonjohtajan näkökulmasta etsintäharrastuksessa ei ole mitään haittaa, kunhan perusasiat ovat tiedossa, kuten muinaismuistolaki ja tieto suojelluista kohteista.

Paras tapa aloittaa harrastus on tulostaa itselleen Museoviraston nettisivuilta vuonna 2015 julkaistu "Muinaisjäännökset ja metallinetsin: etsijän opas". Tietoa jakaa myös Suomen Metallinetsijät -yhdistys.

Tv-ohjelma innostaa etsintään

Suomen Metallinetsijöiden Lapin jaoston perustajan Tuomas Koivurovan mukaan Lapissa aktiivisia jäseniä yhdistyksessä on vain muutama mutta harrastajamäärä on kasvussa ja lähellekään kaikki harrastajat eivät kuulu yhdistykseen.

Koivurovan käsitys on, että muun muassa Aarteenetsijät tv-sarja on lisännyt kiinnostusta metallien etsintään viimeisen kahden vuoden aikana.

– Vielä viitisen vuotta sitten tämä harrastus oli todella marginaalinen, nyt tilanne on muuttumassa.

Metallinetsintä ei välttämättä ole kallis harrastus, siihen riittää muutaman satasen maksava metallinetsin, jolla pääsee alkuun. Ylärajaa harrastuksen kustannuksille ei kuitenkaan ole.

– Omat laitteeni menevät sinne kalliimman puolelle, mutta se ei tarkoita, etteikö halvemmillakin pärjäisi. Koivurova kertoo.

Kemijokivarsi tarjoaa paljon löydettävää

Vaikka useimmilla etsijöillä on haaveena löytää todellinen hopea-aarre, on käytännössä löydöillä harvoin mitään rahallista arvoa. Ja vaikka olisikin, muinaismuistolain mukaan yli 100 vuotiaat muinaismuistot ovat valtion omaisuutta.

– Ei näillä maalöydöillä ole esineinä mitään eritystä arvoa. Kun puhutaan muinaislöydöistä, löytökonteksti painaa paljon enemmän kuin se itse esine, Koivurova vahvistaa.

Metallinetsijän velvollisuus on ilmoittaa, että jos tällaisia esineitä on löytynyt. Ilmoitus sisältää vähintään löydetyn esineen tyyppi ja löytöpaikka.

– Valitettavasti moni etsijä unohtaa tallentaa kaiken sen esineen lisäksi alueella olevan tiedon, kuten löytöpaikka, esineen löytösyvyys, missä maakerroksessa se oli, missä asennossa esine oli. Esimerkiksi näiden nuolenkärkien löytyminen on tallennettu videolle, Koivurova kertoo.

Tuomas Koivurovan mukaan Kemijoen varsi on aivan erinomaista seutua löytää vanhoja esineitä.

– Koko tämä Kemijoki aina mereltä Yläkemijokivarteen saakka on hyvin historiallista aluetta. Esimerkiksi Viirin kylän historia juontaa juurensa 1500-luvun loppuun. Ja Kemijokea pitkin on kuljettu kauppatarkoituksissa varmasti jo ennen sitäkin.

Harrastajat hyödyttävät historiantutkimusta

Lapin maakuntamuseon johtaja Hannu Kotivuori sanoo tämän vuoden puolella tulleen jo 3-4 yhteydenottoa, joka on enemmän kuin oli aikaisemmin. Mukaan on myös tullut säännönmukaisuutta, jota Kotivuori pitää hyvänä. Lapin maakuntamuseolle on tuotu muun muassa nuolenkärkiä, kirveenteriä ja myös muutamia pronssikoruja.

– Sallasta on toimitettua paljon esineistöä, ja paikoilta joita ei ennen ole tunnettu. Metallinpaljastimet ovat hyviä tässä työssä, Kotivuori sanoo.

Onko Lappi hyvä paikka harrastaa metallinetsintää?

– Lapissa on laajat laitumet ja vähemmän harrastajia. Tutkimusta on myös paljon vähemmän kuin etelässä. Joten siinä mielessä Lapissa on vielä paljon kartoittamatonta aluetta, joilta voi tehdä löytöjä, museonjohtaja Hannu Kotivuori sanoo.

Kesäloma alkaa olla ohi, joten sadattuhannet lapset ja nuoret suuntaavat opin tielle.

Peruskouluissa ja lukioissa koulutyö käynnistyy yleisimmin torstaina 10. elokuuta, mutta ensimmäiset astelevat koulujen käytäviä jo tiistaina. Näin on esimerkiksi Heinäveden koulussa ja Varkauden lukiossa.

Suurimmista kaupungeista varhaisimmin koulutyö aloitetaan keskiviikkona Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Kouvolassa.

Samaan aikaan muilla paikkakunnilla voidaan lomailla vielä useammankin päivän ajan, kuten esimerkiksi Joensuussa, missä koulu alkaa vasta viikon päästä.

Tarkemmin suurimpien kaupunkien lukukausien aikatauluja voi katso esimerkiksi Opetushallituksen nettisivuilta.

Useimmat kunnat ovat julkaisseet esiopetuksen, perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten sekä aikuislukioiden työ- ja loma-ajat verkkosivuillaan.

Kunnat päättävät, milloin koulu alkaa

Kunnat saavat itse päättää, milloin koulu alkaa elokuussa, mutta eivät sitä, milloin koulu keväällä päättyy. Perusopetusasetuksen seitsemäs pykälä säätää, että lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.

Näin ollen alkavana lukuvuonna on 188 työpäivää ja koulutyö päättyy lauantaina 2.6.2018.

Syyslukukausi päättyy yleisesti lauantaina 23.12., mutta joissakin kunnissa joululomalle marssitaan jo päivää aiemmin. Kevätlukukausi alkaa joko vuodenvaihteen jälkeen keskiviikkona 2.1.2018 tai loppiaisen jälkeen maanantaina 8.1.2018.

Koulun aloituspäivän lisäksi myös lomien pituuksista kunnat voivat päättää itse.

Yli 60 000 ekaluokkalaista

Ensimmäisen kerran koulurepun selkäänsä nostaa arviolta lähes 63 000 ekaluokkalaista. Tänä vuonna ekaluokkalaisia arvioidaan olevan muutama prosentti enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Perusopetuksessa opiskelevien oppilaiden kokonaislukumäärän arvioidaan olevan suunnilleen sama kuin se oli vuonna 2015.

Ala-asteella opiskelee tänä syksynä opetushallituksen mukaan 366 000 ja yläasteella noin 175 000 oppilasta.

Lukiolaisten määrä on viimeiset vuodet laskenut tasaisesti, mutta vuodesta 2015 lähtien laskua ei ole enää nähtävissä. Tänä syksynä lukioissa opiskelee arviolta 104 100 opiskelijaa.

Ammattikoulussa opiskelee tänä syksynä arviolta 267 500 opiskelijaa, mikä on suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2015.

Lisää tietoja opiskelijoiden määristä voi lukea Opetushallituksen nettisivuilta.

Lue myös:

Koulujen alku tuo paineita vähävaraisiin perheisiin – "Haluan, että Sannilla on siistit vaatteet ja uusi reppu"

Opettajat tiukkoina: Yhdelle yläkouluopettajalle enintään 20 oppilasta

Vähemmän yksinoloa, enemmän turvallisia aikuisia – professori Lea Pulkkinen järjestäisi koulupäivät uudelleen

Ranuan Hillamarkkinoilla kävi suhteellisen vähän ihmisiä tänä vuonna. Tapahtumaa järjestävän Lions Club Ranuan mukaan hillatapahtumassa oli viikonlopun aikana noin 14 000–15 000 vierasta, kun parhaimmillaan heitä on ollut 20 000.

Myyjiäkin oli tavallista vähemmän, alle sata. Järjestäjien mukaan sunnuntain sateinen sää verotti kävijämääriä, ja samaan aikaan Lapin ulkopuolella järjestetyt markkinatapahtumat vetivät myyjiä muualle.

Hillakauppa kävi kuitenkin tavalliseen malliin. Lions Club Ranuan omalla myyntiteltalla kaupankäynti alkoi lauantaina rauhallisesti.

– Ihmiset kävelevät sisälle ja vasta lähtiessä ottavat hillat mukaansa, Lauri Väärälä sanoo.

Muutaman tunnin päästä marjaa oli myyty jo 200 kiloa. Erityisesti kolmen kilon hillapakkaukset tekivät kauppansa.

Lions Club Ranua luovuttaa hillatuottonsa hyväntekeväisyyteen. Voitot jaetaan paikallisille opiskelijoille, vanhuksille ja järjestöille esimerkiksi stipendeinä.

Rovaniementien toisella puolella, Hillatorilla, hillaa on ostettu ja myyty jo parin viikon ajan. Kauppa kävi kuumana myös hillamarkkinalauantaina. Sekä Reijo Sääskilahden että Taisto Illikaisen kojuille oli jonoa koko aamupäivän ajan.

– Minä olin täällä aukomassa ovia puoli yhdeksän aikaan, ja heti pyörivät asiakkaat ympärillä. Ne ottivat 20-kiloista, 40-kiloista ja saattovat ottaa 60-kiloistakin. Auto rupesi tyhjenemään siinä, hilllatohtoriksi tituleerattu Taisto Illikainen kertoo.

Illikainen toimii hillanvälittäjänä eli hän sekä ostaa että myy hillaa. Ostohinta oli lauantaina 10 euroa kilolta. Ulosmyyntihinta asettui 16 euroon.

– Sitten jos ostaa isomman erän, niin minun pitää tingata vähän. Sehän kuuluu asiaan.

Illikaisen mukaan perjantai oli oikea huippupäivä: hillaa tuli melkein 700 kiloa. Tahti hidastui Hillatorilla lauantaina, kun moni hillanpoimija oli myymässä marjojaan suoraan asiakkaille Hillamarkkinoilla.

Kokeneen hillavälittäjän mukaan hillakausi jatkuu Ranualla ainakin pari viikkoa.

– Tämä on pitkä homma, kun hillat ovat vielä supussa Ranuan itä- ja pohjoispuolella, Illikainen sanoo.

Ïllikainen pääsi kaupanteon makuun liki 60 vuotta sitten, kyläkaupan harjoittelijana, kun kauppias pisti Illikaisen pojan opettelemaan punnusvaa'an käyttöä hilloilla.

– Vaikka voihan se olla, että hillanmyynti on tullut minulle jo syntymässä, Illikainen pohtii.

Illikainen on syntynyt juuri parhaimpaan hilla-aikaan, elokuun 8. päivänä vuonna 1944. Hän täyttää tiistaina 73 vuotta.

Näidenkään vuosien jälkeen Illikainen ei osaa sanoa, mikä saa ihmiset hillahuumaan elokuun kynnyksellä.

– Siinä on kuule hyvä kysymys. Aina kun tulee hilla-aika, niin minulla rupeaa puhelin soimaan melkein yötä päivää: "Joko sulla on Illikainen hillaa?"Nytkin tulee linja-autoporukoita ihan varta vasten Ranualle sitä hakemaan. Ne ottavat hillaa monta sataa kiloa.

Inarin kunnanhallitus on valinnut sivistystoimen johtajan virkaan hakeneiden joukosta haastatteluun kutsuttavat hakijat.

Haastatteluun kutsutaan kauppatieteiden maisteri Miikka Blomster (Oulu), kasvatustieteiden maisteri Ilkka Korhonen (Inari), musiikin maisteri Tiina Nikander-Koivukangas (Liminka), kasvatustieteiden maisteri Kimmo Savolainen (Helsinki), filosofian ja kasvatustieteiden tohtori Markku Varis (Sodankylä) ja musiikin kandidaatti Virpi Veskoniemi (Lapua). Kunnanhallitus käsitteli asian kokouksessaan eilen maanantaina.

Sivistysjohtajaksi haki 24 henkilöä, joista musiikin maisteri Antti Pajamo (Helsinki) perui hakemuksensa.

Haastattelu elokuun lopussa

Kunta haastattelee ehdokkaat 22.8.2017.

Kunta on nimennyt haastatteluryhmän, joka kutsuu haastateltavat ja suorittaa haastattelut. Ryhmään kuuluvat kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari, kunnnahallituksen toinen varapuheenjohtaja Timo Väisänen, kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Toini Sanila sekä sivistyslautakunnan puheenjohtajat.

Inarin kunta hakee uutta sivistysjohtajaa, sillä nykyinen johtaja Irja Seppänen irtisanoi itsensä toukokuussa.