Saamelainen taiteilija Niillas Holmberg julkaisee uuden, ajankohtaisen kappaleen Tenojoesta.

Pohjoissaamenkielisessä Ellos Deatnu -nimisessä kappaleessa esiintyy myös saamelainen joikaaja Sara Marielle Gaup Beaska. Sekä Holmberg että Gaup Beaska kuuluvat saamelaiseen, valtioiden rajat ylittävään Ellos Deatnu -kansanliikkeeseen, joka vastustaa Tenon uutta kalastussopimusta.

Holmberg kertoo aloittaneensa kappaleen kirjoittamisen välittömästi sen jälkeen, kun uusi Tenon sopimus äänestettiin läpi Norjan suurkäräjissä.

– Tenon sopimus on vaarallinen asia kansamme selviytymisen kannalta. Toivon, että tällä laululla olisi voimauttava vaikutus, niin kuin taiteella joskus on tapana.

– Päätavoitteenani on kannustaa saamelaisia yhteistoimiin Tenon vesistöalueella, niin ylä- kuin alajuoksullakin. Kun kyse on tulevien sukupolviemme hyvinvoinnista, ei mikään ole niin tärkeää kuin kokoontuminen ja yhteen hiileen puhaltaminen. Tämä laulu kehottaa itsemääräämiseen, Holmberg kertoo.

Niillas Holmberg kuvailee Ellos Deatnua folk-kappaleeksi, johon on sekoitettu elektronisia elementtejä. Kappaleen on tuottanut Stefan Kvarnström, joka soittaa yhdessä Holmbergin kanssa myös YLVA-yhtyeessä.

Holmberg on tehnyt protestilauluja ennenkin. Neljä vuotta sitten hän nauhoitti yhdessä Ánne Mággá Wigeliuksen ja Roope Mäenpään kanssa Gállok-nimisen kappaleen, joka oli osa Ruotsin Jokkmokin kaivoshanketta vastustavaa liikettä.

Kappale on samalla kutsu tiistaiseen tukikonserttiin

Holmbergin uusi kappale löytyy jo Youtubesta ja tiistaina sen pääsee kuulemaan livenä Ellos Deatnu -tukikonsertissa Utsjoella.

– Tämä on samalla kutsu meidän konserttiimme. Uskon, että ilta pysyy ihmisten mielissä pitkään ja jää osaksi meidän historiaamme. Toivotan kaikki tervetulleeksi, myös Tenon vesistön ulkopuolelta, Holmberg lopettaa.

Ellos Deatnu -tukikonsertti järjestetään Utsjoen Onnelantörmällä tiistaina 25.7. klo 17.00. Konsertissa esiintyy Paleface sekä liuta saamelaisia artisteja: Ánde Somby, Ammon Johnskareng, Duttá Pier Ándde Juhán, Ánnámáret, Sara Marielle Gaup Beaska, Ulla Pirttijärvi, Niillas Holmberg, Niko Valkeapää, Ravggon, Marry Somby, Wimme, Ailu Valle ja Amoc.

Uutiseen lisätty 24.7.2017 klo. 17.25 että uusi kappale löytyy jo internetistä.

Sinisen Tulevaisuuden ensimmäinen piiriyhdistys on perustettu Rovaniemellä. Lapin Siniset -niminen piiriyhdistys toimii aluksi koko Lapin alueella. Yhdistyksen pyheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Matti Torvinen (uv.).

– Saimme kesäkuussa ja heinäkuussa sellaisen soittojen ryöpyn että päätimme lähteä ripeästi liikkeelle, ihmiset haluavat tulla mukaan. Kokosimme kolehdin ja maksoimme rekisteröinnin, Torvinen kertoo.

Varapuheenjohtajaksi valittiiin Johan Huczkowski ja piirisihteeriksi Sanna Sinisalo. Hallitukseen tulivat valituiksi Ari Rantala, Jyrki Saarenpää, Esa Kangas, Tapani Savolainen, Sirpa Kunnari-Hietanen ja Keijo Pakarinen.

Perustava puoluekokous syksyllä

Sininen tulevaisuus on kesäkuussa 2017 perustettu yhdistys, joka kerää paraikaa kannattajakortteja puolueeksi rekisteröitymistä varten. Perustava puoluekokous on määrä pitää alkusyksyllä. Lapissa on kannatuskortteja saatu kerätty 150, tavoitteena on 250 korttia.

– Koko maassa olemme puolessa välissä kokonaistavoitteesta, laskee Matti Torvinen.

Puolueen ohjelma on työn alla ja sääntöjä kirjoitetaan parhaillaan. Varatuomari Matti Torvinen uskoo, että saa puolueen säännöt eduskuntaryhmälle heinäkuun aikana. Torvinen haluaa korostaa, että siniset ovat hallituspuolueen edustajia.

Helsingin Sanomien tuoreimmassa puolueiden kannatuskyselyssä Uusi vaihtoehto -ryhmän kannatus oli 2,5 prosenttia.

Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kuukausimaksu ei ole sama ympäri Suomen. Eroa voi olla asuinpaikasta riippuen jopa lähes 200 euroa.

Verrattaessa Manner-Suomen maakuntakeskuksia, erot ovat suuria etenkin silloin, kun kotihoitoa tarvittaan vain neljä tai 20 tuntia kuukaudessa.

Esimerkiksi yksin asuva eläkeläinen, jonka bruttotulot ovat vuoden 2016 keskieläkkeen (Eläketurvakeskus) mukaiset, maksaa Helsingissä huomattavasti pienemmän summan säännöllisestä kotihoidosta kuin vaikkapa Lahdessa tai Jyväskylässä asuva.

Alla olevassa taulukossa on laskettu kuukausimaksut henkilölle, joka asuu yksin ja saa kuukaudessa keskieläkkeen verran rahaa. Joidenkin kaupunkien kohdalla summa on vain suuntaa antava. Maakuntakeskuksista taulukosta puuttuvat Mikkeli ja Kokkola (Soite), joissa laskutus perustuu käyntikertoihin.

Jokainen kunta soveltaa maksuissa omaa maksutaulukkoaan. Vain tulorajat ja enimmäismaksuprosentit on määritelty asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (Finlex).

– Asetuksen taulukko antaa enimmäisrajat, mutta käytännössä kunnat kuitenkin soveltavat omia maksutaulukoitaan, joissa maksuprosenttia on suhteutettu palvelumäärään. Siitä syystä vaihtelua on – kuten kuntien välillä on muissakin maksuissa, toteaa sosiaali- ja terveyspalveluosaston neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Vaihtelua maksuihin luo myös se, että kuntien maksutaulukoissa on eroja aikarajojen suhteen: siinä missä Kajaanissa (Kainuun sote), Rovaniemellä ja Turussa tuntijaottelut ovat hyvin karkeita, vaikkapa Joensuussa tuntijaottelu on tarkempi.

Esimerkiksi Turussa asiakkaan maksama prosenttiosuus bruttotuloista omavastuun jälkeen on sama, olipa tunteja 26 tai 50 kuukaudessa. Joensuussa puolestaan etenkin pienimmissä tuntimäärissä prosentit vaihtuvat nopeammin.

Taustalla on perusperiaate, että asiakasmaksut peritään asetuksen mahdollistaman maksimin mukaisesti. Jouni Sakomaa

Lisäksi kunnat saavat itse päättää, millä prosentilla laskuttavat, kunhan osuus pysyy pienempänä kuin asetuksessa määritelty enimmäisprosentti.

– Vaihtelua aiheutuu myös laskutuksessa esimerkiksi siitä, miten käytetty aika on laskettu.Kun asetus ei anna kovinkaan paljoa osviittaa, niin voidaan todeta, että käytännöt ovat varsin kirjavia, sanoo kotiin vietävien palveluiden tulosaluejohtaja Jouni Sakomaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä.

Myös laskutustavoissa on eroja. Kaikki maakuntakeskukset eivät käytä tällä hetkellä aikaperusteista, eli kuukausittaisiin tuntimääriin perustuvaa laskutusta.

Esimerkiksi Mikkelissä käytetään käyntiperusteista maksua eli kuinka monta käyntiä viikon aikana asiakkaan luona tehdään. Kaupungissa on kuitenkin tarkoituksena ottaa käyttöön aikaperusteinen maksu.

Seinäjoen kotihoidon johtaja Jaakko Kontturi toteaa, että asiakasmaksuihin olisi hyvä saada suoraan valtionhallinnon taholta määritellyt taulukot.

– Niitä sitten kaikki kunnat noudattaisivat. Tämä toteuttaisi paremmin asiakkaiden tasa-arvoista kohtelua. Varmaankin tällöin olisi vain järjestettävä kunnille jonkinmoinen tukijärjestelmä, jolla luotaisiin kunnille edellytykset samantasoisen palvelun tuottamiseksi.

Lähes 200 euron ero

Helsingin pientä kuukausittaista asiakasmaksua selittää se, että elämiskustannukset ovat kalliimpia kuin suuressa osassa muuta maata.

– Kotihoidon välttämättömien palvelujen lisäksi asiakkaille on haluttu jättää kohtuullinen rahasumma muuhun elämiseen, kuten asumis-, ruoka-, lääke- ja hygieniamenoihin. Yllättävästi Helsinki on asiakasmaksujen suhteen halvin maakuntakeskus, tästä asiasta syntynee mielenkiintoinen keskustelu, kertoo va. lännen palvelualueen johtaja Maarit Rautio Helsingin sosiaali- ja terveystoimialasta.

Kotihoito on monissa paikoissa painopiste ja kehittämiskohde. Marja Heikkinen

Helsingissä sekä viranomaiset että poliittiset päätöksentekijät haluavat panostaa ikääntyneiden kotona asumiseen. Säännöllisessä kotihoidossa oli yli 75-vuotiaista helsinkiläisistä alkuvuodesta 12,65 prosenttia, mikä on korkeampi luku kuin monissa muissa kunnissa.

Noin 100 kilometriä pohjoisempana, Lahdessa, asiakasmaksut saattavat olla jopa lähes 200 euroa kalliimpia kuin Helsingissä. Lahden kohdalla on huomioitava, että vuoden alusta toiminnasta on vastannut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä.

– Yhtymän alueella sovelletaan siis kaikissa kunnissa samoja maksuja kuin Lahdessa, tosin Sysmä ja Heinola hoitavat perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon itse, joten niiden maksuista en ole aivan varma. Taustalla on perusperiaate, että asiakasmaksut peritään asetuksen mahdollistaman maksimin mukaisesti, sanoo kotiin vietävien palveluiden tulosaluejohtaja Jouni Sakomaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä.

Hoidon sisältö on aina yksilöllistä

Säännöllinen kotihoito (STM) on yhdistelmä kotipalveluita ja kotisairaanhoitoa. Sen sisältö riippuu aina asiakkaasta, se voi olla vaikkapa lääkehoitoa, arkipäivän askareissa auttamista, kodinhoidollisia asioita, sairaanhoitoa ja valvontaa.

Kainuun soten kotona asumista tukevien palveluiden palvelupäällikkö Marja Heikkinen kertoo, että esimerkiksi 40 tuntia kuukaudessa kotihoitoa voi tarkoittaa sitä, että asiakkaan toimintakyky alkaa olla jo merkittävästi alentunut. Silloin käyntejä on useita päivässä, melko varmasti yöhoitoakin olisi mukana. Kotihoito huolehtii perushoidon lisäksi muun muassa lääkehoidosta ja kodinhoitoon liittyvistä asioita.

Kotipalveluja voivat saada ikäihmiset, vammaiset ja sairaat tai henkilöt, joiden toimintakyky on muun syyn vuoksi alentunut. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Säännöllisen kotihoidon lisäksi on olemassa tilapäistä kotihoitoa sekä tukipalveluita.

STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston neuvotteleva virkamies Satu Karppasen mukaan kotihoidon ja tukipalveluiden sisällöt ovat melko vakiintuneita eli eri kunnissa palvelun sisältö on suunnilleen sama. Palvelupäällikkö Marja Heikkinen on pitkälti Karppasen kanssa samaa mieltä.

– Vaihtelua voi olla eri paikoissa, mutta mitä nyt itse olen valtakunnallisesti liikkunut, niin aika samalla tasolla ollaan. Kotihoito on monissa paikoissa painopiste ja kehittämiskohde.

Kotihoidon välttämättömien palvelujen lisäksi asiakkaille on haluttu jättää kohtuullinen rahasumma muuhun elämiseen. Maarit Rautio

Kotihoidon piiriin asiakas pääsee palveluntarpeen arvioinnin kautta.

– Käytännössä asiakas, omainen tai muu läheinen voi ottaa yhteyttä kotihoitoon. Asiakasohjaaja tekee kotikäynnin ja arvioi palvelun tarpeen. Asiakkaan kanssa tehty hoito- ja palvelusuunnitelman päivitetään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa toimintakyvyn muuttuessa, Heikkinen mainitsee.

Lue lisää:

Miksi tätä ei keksitty aiemmin? Hoitajat tekevät pidempää päivää, mutta jaksavat paremmin – ja vanhukset pääsevät ulos

Kävimme viime torstaina (20.7.) hyönteisten pyynnissä tutkija Jukka Salmelan kanssa aivan Rovaniemen keskustan lähellä Kirkkolammen rannassa.

Salmela pyydysti haavilla hyönteisiä lammen rantapuskista. Vierestä näytti että lennossa on vain mesiangervon kimpussa pörrääviä kimalaisia. Lapin Maakuntamuseon amanuenssina työskentelevän Salmelan haaviin jää kuitenkin kymmeniä hyönteislajeja.

– Tuossa on kukkakärpänen, joka yrittää lähteä karkuun tästä, Nämä ovat erittäin tärkeitä hillan pölyttäjiä. Vaikka on ollut kylmää kesää, sateistakin keliä niin kukkakärpäsiä ja sukaskärpäsiä on näkynyt tosi paljon hillan kukilla. Näkemykseni täältä Etelä-Lapista ja Itä-Lapista on, että hillan pölytys onnistui erinomaisen hyvin.

Eri puolilta Lappia on viikonvaihteessa kantautunut hajanaista tietoa paikoin runsaalta näyttävästä hillasadosta. Mitään ehdottoman varmaa ja kattavaa on kuitenkin mahdotonta sanoa niin hillasta kuin räkästäkään.

Myös hyönteiskesän jatkon ennustaminen on hankalaa, mutta jotain sentään voidaan sanoa tähänastisesta kesästä. Tutkijan mukaan kylmän ja hitaan kesäntulon poikkeuspiirre on ollut monen hyönteislajin elon ajoittuminen samaan ajankohtaan.

– Paarmoja näkyi hellepäivinä aika paljon tässä ja niitä oli hellepäivinä useita lajeja yhtä aikaa lennossa. Niiden lento ajoittui nyt samaan aikaan ja sen näki poroista koska ne olivat aika hermona tuolla tiellä. Hyttysiä, joista täällä Lapissa puhutaan sääskinä, on ollut aika vähäisiä määriä.

Salmelan mukaan hyttyset ilmaantuivat tänä kesänä tavallista myöhemmin ja määrien paikalliset vaihtelut ovat suuria. Mäkäräisiä on saattanut olla paikoin runsaasti.

Pieni hyönteisjahtimme Rovaniemen kaupunkiluonnossa toi saaliiksi kymmeniä hyönteis- ja muita eliölajeja myös lammen vedestä. Tutkijan mukaan Kirkkolammen ja puiston perusteellinen tutkimus osoittaisi, että täällä elää satoja hyönteislajeja tärkeänä osana ekosysteemiä.

EU:n ympäristövaliokunnan mielestä Suomen metsäpolitiikka on ristiriidassa EU:n ilmastopolitiikan kanssa. Valiokunnan mukaan hakkuilla vaarannetaan metsien kyky niellä haitallisena pidettävää hiilidioksidia. Puhutaan hiilinielusta, sen koosta.

Keskustelu Suomen metsäinvestoinneista kiihtyi, kun EU:n ympäristövaliokunta esitti, että Suomen olisi palautettava metsänhakkuunsa kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Se on ristiriidassa Suomen hallituksen tavoitteiden kanssa, joihin muun muassa sisältyy uusia tehdasinvestointeja, Lapissa Kemijärvelle ja Kemiin.

Perusteeton esitys, sanoo Nivala

Kemijärvelle biosellutehdasta suunnitteleva Boreal Bioref Oy odottaa, että Suomi pakottaa EU:n perumaan parlamentin ympäristövaliokunnan kaavaileman metsien hakkuurajoituksen. Biorefin toimitusjohtajan Heikki Nivalan mielestä rajoitus on perusteeton ja se antaa väärän kuvan Suomen metsäpolitiikasta.

Nivala tuomitsee myös elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) ehdotuksen hakkuuoikeuksien ostamisesta muilta valtioilta. Hänen mukaansa se merkitsee alistumista ympäristövaliokunnan näkemykseen.

Nivala tähdentää, että Euroopan biometsäkeskustelu ei vaikuta Kemijärven tehtaan suunnitteluun, eikä jarruta sen edistämistä.

– Kemijärven investointi ei ole riippuvainen biopolttoaineiden tuotannosta, eikä biopolttoaineista käytävä keskustelu liity millään tavoin Kemijärven investointiin, Nivala sanoo.

Maanrakennustyöt seis Kemissä

Kemissä biopolttoainetehdasta kehittelevä kiinalaisomisteinen Kaidi on ottanut todesta ympäristövaliokunnan esityksen. Se on päätynyt katselemaan ja kuulostelemaan tilanteen kehittymistä. Yhtiö on keskeyttänyt maanrakennustyöt ja odottaa EU:n lopullista biopolttoainelinjausta.

Kaidi Finlandin johtaja Carl Haglund on nyt kesälomalla, mutta hän on aiemmin varoittanut, että EU:n valiokuntamietintö voi vaarantaa Kemin investoinnin.

Kaidi ja Boreal pitävät tärkeänä ja välttämättömänä, että valtioiden välisissä neuvotteluissa Suomen hallitus saa korjatuksi hakkuiden rajoittamista koskevan perusteettoman esityksen.

Huomio metsien lisäkasvuun

Heikki Nivalan mielestä Suomessa tulisi asettaa kunnianhimoisemmat tavoitteet metsien lisäkasvulle.

– Harvennusten jälkeen metsät ovat hyvässä kasvukunnossa, ne järeytyvät ja hiilinielu vain kasvaa, hän sanoo. Eli tilanne etenee EU:nkin edellyttämään suuntaan.

Kemijärven investoinnissa puuraaka-aine hankitaan pääsääntöisesti harvennusta vaativista nuorista kasvatusmetsistä. Noin 13 miljoonan vuosikasvusta markkinahakataan runsas kolmannes.

Viimeisimmän inventoinnin mukaan Suomessa metsät kasvavat 110 miljoonan kuution vuosivauhdilla.

-Voisimme ihan hyvin tavoitella 140-150 miljoonan tasoa, jotta sekä metsien monimuotoisuus että riittävä hiilinielutaso saavutetaan myös tulevaisuudessa, hän sanoo.

Metsien markkinahakkuut ovat Suomessa noin puolet puun vuotuisesta kasvusta.

Pohjois-Euroopan suurimpiin luonnontilaisiin lohijokiin kuuluva Teno virtaa uomassaan kohti Jäämerta, niin kuin se on aina tehnyt. Joen rannoilla asuvien ihmisten asema on kuitenkin muuttunut.

Suomi ja Norja hallitsevat rajajoki Tenoa, ja tänä kesänä voimaan ovat tulleet uudet valtioiden välillä neuvotellut kalastussäännökset.

Tutkijoiden mukaan lohikanta joella on heikentynyt, joten kalastusta tulee rajoittaa.

Uudella sopimuksella pyyntiä oli tavoitteena vähentää 30 prosenttia. Se tehtiin lyhentämällä kalastuskautta sekä rajoittamalla kalastuslupien myyntiä ja saamelaisten perinteisiä pyyntimenetelmiä Tenolla.

Tässä päästäänkin kiistan ytimeen.

Tenolla ei ole päästy sopuun siitä, kenen pyyntiin rajoitukset tulisi kaikista kovimmin kohdistaa.

Lähes kukaan ei ole tyytyväinen

Matkailukalastus on tärkeä tulonlähde monille paikallisille Utsjoella.

Matkailijoille myytäviä lupia rajoitettiin uudessa sopimuksessa niin, että ranta- ja venekalastuksen luvat jaettiin tasan Norjan ja Suomen välillä, molemmille yhteensä 11 000 kalastuslupavuorokauden kiintiö. Lupia on rajoitettu merkittävästi edelliseen sopimukseen nähden.

Matkailuyrittäjät ovat hätää kärsimässä, kun turistit ovat kaikonneet Tenolta.

Petteri Valle Lomakylä Vallesta vertasi kesäkuun lopulla tätä kalastuskautta viime vuoteen.

– Meillä oli ennen 15 venettä ja tähän aikaan ne olivat kaikki joella. Nyt joella on kolme venettä. Se kertoo ne prosentit, että kuinka suuri kato on käynyt, Valle sanoo.

– Eihän se mukavaa ole. Ei tämän näin pitänyt mennä. Silloin puhuivat, että kolmasosalla leikkaavat koko pyyntiä. Minä sanoin heti, että se on enemmän. Eivät uskoneet minua. Nyt se on 70–80 prosenttia, Valle jatkaa.

Perinteisen pyynnin rajoittaminen uhkaa kulttuuria

Saamelaiset ovat asuttaneet Tenojokilaaksoa jo tuhansia vuosia. Jokilaaksoon asettuminen on perustunut pitkälti joen suomiin mahdollisuuksiin ja loheen. Saamelaiset tuntevat, että heidän ikiaikaisia nautintaoikeuksiaan jokeen ei kunnioiteta. Samalla kalastukseen liittyy paljon kulttuurista ja kielellistä arvoa. Se on osa jokilaakson ihmisten identiteettiä.

Tenon uudessa sopimuksessa eniten rajoitetaan saamelaisten perinteisiä pyyntitapoja. Tämä ei ole saamelaisten mielestä oikeudenmukaista.

Maa- ja metsätalousministeriö taas näkee, että tutkimusten mukaan perinteiset pyyntimenetelmät ovat hyvin tehokkaita, joten niillä pyyntiä tulee rajoittaa.

– Tämä koskee etenkin perinnepyyntiä tehokkailla pato- ja verkkopyydyksillä, mihin liittyy kiinteästi myös saamelainen kulttuuri, ministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste kirjoitti Tenon sopimusta koskevaan taustamuistioon viime kesänä.

Maa- ja metsätalousministeriö itse kuvasi viime kesänä saavutettua neuvottelutulosta kompromissiksi, jossa sovitetaan yhteen lohen suojelu, erityyppiset kalastustavat ja eri kalastajaryhmien oikeudet.

Ellos Deatnu! Eläköön Teno!

Kesän aikana Tenolle on noussut kalastussopimuksen vastustajien kansanliike Ellos Deatnu! (suom. Eläköön Teno!). Liike vastustaa valtion oikeutta päättää lohenpyynnistä saamelaisten perinteisillä alueilla. Ryhmä katsoo uuden sopimuksen rikkovan heidän oikeuksiaan saamelaisina ja alueen alkuperäiskansana.

Liike kysyykin nyt, millä sopimuksella saamelaiset ovat joskus luopuneet oikeuksistaan omilla perinteisillä alueillaan.

Ellos Deatnu! lähetti perjantaina asiasta kirjeen Suomen pääministeri Juha Sipilälle, ulkoasiainministeri Timo Soinille, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle, oikeusministeri Antti Häkkäselle ja sisäministeri Paula Risikolle.

– Valtioilla ei ole oikeudellista pohjaa hallintavallalle Tenon vesistössä eikä sopimusta voida pitää lainmukaisena. Valtioiden on toimitettava selvitys siitä, millainen juridinen pohja heidän hallintavallallaan on Tenon vesistössä. ​Ellei selvitystä voida toimittaa, katsomme Tenon vesistön kuuluvan paikallisille, liike toteaa kirjelmässään.

Liike on julistanut uuden kalastussopimuksen täytäntöönpanon pysäyttävän moratorion Tenon Tiirasaareen Utsjoelle. Saaren lähettyvillä on ryhmän mukaan voimassa vanha saamelaisten tapaoikeus, jossa lupa kalastukseen tulee kysyä aluetta perinteisesti asuttaneelta suvulta. Sittemmin myös Dalvadaksen Korkeasaareen julistettiin moratorio.

Ellos Deatnu! ei sano vastustavansa kalastuksen rajoittamista, vaan vaativansa päätösvaltaa lähemmäs paikallisia. Ryhmä aikoo jatkaa moratorioitaan Tenolla, kunnes uusi ratkaisu kalastuksen sääntelyyn on löydetty.

– Ensimmäiset askeleet paikallisen hallinnon vahvistamiseen olisi vahvistaa kalastuskuntien ja Norjan puolella Tenon vesistön kalastushallinnon määräysvaltaa, Ellos Deatnu! -ryhmän jäsen, utsjokelainen Áslat Holmberg kertoo.

Yläjuoksulla osa kalastajista tyytyväisiä

Aivan jokainen Tenojokilaakson asukas ei kuitenkaan pane pahakseen uutta sopimusta. Karigasniemeläinen Osmo Niittyvuopio ei koe sopimuksen heikentävän hänen asemaansa, päinvastoin.

– Tuntuu siltä, että pitkästä aikaa on tullut sellainen sopimus, että mekin pääsemme syömään lohta, Niittyvuopio selittää tuntojaan Ylä-Tenon asukkaana.

Hänen mukaansa kaikki saamelaiset eivät vastusta Tenon sopimusta, eikä niin pitäisi missään väittääkään.

– Saamelaispoliitikot puhuvat koko ajan siitä, että kaikki saamelaiset vastustavat tätä sopimusta. Ei alkuunkaan, emme me täällä Ylä-Tenolla, Osmo Niittyvuopio jatkaa.

Joen yläjuoksulla asiasta onkin virinnyt paljon keskustelua, eivätkä kaikki ole heti innostuneet Ellos Deatnu! -ryhmän aatteista.

Ryhmä kuitenkin pyytää katsomaan asian suurempana kokonaisuutena. Liikkeeseen kuuluvien saamelaisten ja muiden paikallisten mielestä kyse ei ole vain yhdestä kesästä tai yhden pyytäjän kalasaaliista, vaan saamelaisten kollektiivisten oikeuksien siirtymisestä valtiolle.

Áslat Holmberg Ellos Deatnu! -liikkeestä selittää ryhmän tavoitteita.

– Lähtökohtana on se, että lohikannan tulee olla vahva, jotta meillä on sitä tulevillekin polville, ja jotta pääsemme pyytämään lohta tästä eteenpäinkin. Sehän on ensimmäinen asia.

Holmberg ei usko, että voimassa olevalla sopimuksella suojellaan lohta.

– Tämä sopimus vain tietyllä tavalla siirtää lohisaaliista suurimman osan ulkopaikkakuntalaisille ja vähentää paikallisten saaliista sen lohimäärän, jota me tarvitsemme, jotta voimme täällä elää talven yli. Se on monille tärkeä osa sekä omaa taloutta että myös ruokana, Holmberg kertoo.

Sopimuksen valmistelua kritisoitu

Joka tapauksessa sekä paikalliset matkailuyrittäjät että kalastajat kokevat, että paikallisia kuultiin liian vähän ja liian myöhään Norjan ja Suomen välisissä sopimusneuvotteluissa.

Myös apulaisoikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta olivat keväällä sitä mieltä, ettei saamelaisia kuultu tarpeeksi ajoissa.

Saamelaiskäräjät kanteli viime marraskuussa oikeuskanslerille maa- ja metsätalousministeriön menettelystä Tenojoen kalastussopimusta koskevien neuvottelujen ja sopimuksen voimaansaattamislain valmistelun yhteydessä. Apulaisoikeuskansleri moitti sopimusmenettelyjä maaliskuussa.

Myös perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan huolissaan saamelaisten kuulemisesta ja oikeuksien toteutumisesta.

Sen mukaan kalastusta koskeva rajaus estää muualla kuin Tenojokilaaksossa asuvia saamelaisia harjoittamasta kulttuuriaan Tenojoella kuitenkin tavalla, jota ei voida pitää ongelmattomana. Valiokunnan mielestä oikeus kalastaa Tenojoella olisi pitänyt turvata ehdotettua laajemmin saamelaisille asuinpaikasta riippumatta. Valiokunta huomautti myös, ettei saamelaisten kanssa neuvoteltu tarpeeksi sopimuksesta.

Perustuslakivaliokunta kehotti kuitenkin hyväksymään sopimusehdotuksen.

Konsertti tiistaina sopimusta vastaan

Utsjoella järjestetään tänään tiistaina konsertti Ellos Deatnu! -ryhmän tukemiseksi. Samalla liike toivoo lisäävänsä ihmisten tietoutta toiminnastaan. Konsertin tulot käytetään esimerkiksi polttopuihin ja ruokaan, mitä leiriläiset Tiirasaaressa ja muilla moratorioalueilla tarvitsevat.

Konserttiin osallistuu muun muassa suomalaisräppäri Paleface. Hän on seurannut saamelaisten oikeusaseman kehitystä viime vuosina, eikä ole tyytyväinen näkemäänsä. Paleface näkee Tenon sopimuksen osana pitempää jatkumoa.

– Mun mielestä se on ehkä osa tämmöstä johdonmukaisempaa linjaa, jossa saamelaisten asema heikkenee edelleen. Metsähallituslaki oli yksi esimerkki siitä, missä saamelaisten asioita ei kuultu. Sen takia tuntuukin kurjalta, että kun muu Suomi juhlii satavuotisjuhlaa, niin saamelaisilla ei ole niin paljon juhlimista, Paleface sanoo Yle Sápmin haastattelussa.

Utsjoen Onnelantörmällä lavalle nousee Palefacen lisäksi Saamenmaan eturivin artisteja. Yksittäisten ihmisten reilu kuukausi sitten perustama liike on kasvanut kasvamistaan ja onnistunut houkuttelemaan nimekkäitä artisteja aatteensa taakse.

Wimme, Niko Valkeapää, Ailu Valle, Amoc, Niillas Holmberg ynnä muut saamelaismusiikin tähdet haluavat osoittaa tukevansa saamelaisten oikeuksia Tenolla.

– Päätarkoituksena on koota ihmiset yhteen pitkin Tenon vesistöä ja tietysti muualtakin. Ellos Deatnu on vain yksi ryhmä. Me haluamme kannustaa kaikkia toimimaan saamelaisten ja luonnon oikeuksien puolesta. Juuri nyt tarvitaan kaikkien apua, sanoo paikallinen saamelainen Beaska Niillas Ellos Deatnu! -ryhmästä.

Ranualaiset Eila ja Veli Kumpuniemi ovat kolisuttaneet rautoja yhteensä jo lähes 80 vuotta. Velillä on mittarissa 82 vuotta ja Eilalla 74 vuotta.

– Eihän sitä olis näin kunnossa, jos ei olisi säännöllistä ohjelmaa ja toteuttamista. Tämä kilpailu se on ylimäärästä, Eila Kumpuniemi sanoo.

SM-kilpailujen ja sitä korkeampien kisojen mitaleja pariskunnalla on jo lähes 300. Innostus voimannostoon lähti Veli Kumpuniemen kotitilan olosuhteista Ranuan Ylimaankylästä. Voimaa tarvitsi maitotonkkien siirtelyyn.

– Kyllä se helpompi on, kun on voimaa, niin ei 50 litran tonkan siirtoon kaveria tarvinnu pyytää. Kyllä sen sai yksin liikkeelle, Veli Kumpuniemi toteaa.

Eila ja Veli eivät ole päästäneet voimiaan hiipumaan iän karttuessa, mutta lopulta on annettava periksi.

– 63-vuotiaana minä sain 300 kg maasta vielä, mutta sitten se rupesi tippumaan, Veli Kumpuniemi kertoo.

Voimaileva nainen ei ole enää kummajainen

Eila Kumpuniemi on ollut naisten voimailulajien pioneeri. Nykyään nainen ja lihakset eivät ole enää kummastusta herättävä yhdistelmä. Toisin oli 70-luvulla.

– Kyllä se oli vähän kummajainen ja harvinaista, mutta kyllä se on siitä tasaantunut aivan miesten tasoille, Eila Kumpuniemi sanoo.

Eila osallistuu parin viikon kuluttua Ylitornion klassisen penkkipunnerruksen EM-kisoihin. Paras punnerrustulos hänellä on ollut 72,5 kiloa sarjassa 60 kg. Nyt tavoitteena on 45 kiloa yli 70-vuotiaiden 47-kiloisissa. Sarjan muutos on syönyt tulosta ja tietysti ikä.

– Ikähän se tietysti parraillaan on, joka sitä ruosii, Eila Kumpuniemi pohtii.

Trumpille erävoitto Obamacaresta

Presidentti Donald Trump sai tärkeän erävoiton pitkässä taistelussa Obamacarea vastaan. Yhdysvaltojen senaatti on päättänyt aloittaa keskustelun uudesta terveydenhoitolaista, jolla on tarkoitus korvata presidentti Barack Obaman kaudella luotu terveydenhuolto-ohjelma.

Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi Venäjä-pakotteet

Venäjää, Irania ja Pohjois-Koreaa koskevat uudet pakotteet ovat menneet läpi miltei yksimielisesti Yhdysvaltain edustajainhuoneessa. Varhain keskiviikkona edustajainhuone äänesti murskaluvuin 419-3 lakipaketin hyväksymisen puolesta.

Toimitusjohtajaksi jo nuorena – Joshua Moorreesin kesätyön kuukausipalkka oli 8000 euroa

Joensuulainen Joshua Moorrees vietti kesän alussa kuukauden henkilöstöfirma Adecco Finlandin toimitusjohtajana. Uralla yleneminen kiinnostaa nuoria nykyään vähemmän kuin ennen, ja siksi opiskelijoille ja vastavalmistuneille on tarjolla lyhytaikaisia esimiesohjelmia.

Aalto-yliopiston liikkeenjohdon koulutusyksikön toimitusjohtaja Pekka Mattilan mukaan kyse on eräänlaisesta työelämään tutustumisesta.

Tutkimusyllätys: afrikkalaisten ja aasialaisten Suomessa syntyneet lapset rokotetaan kantasuomalaisten lapsia useammin

Aasiasta ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden ihmisten Suomessa syntyneiden lasten rokotuskattavuus on keskimäärin korkeampi kuin kantasuomalaisten lasten. Sen sijaan entisen Neuvostoliiton alueelta ja muualta Euroopasta Suomeen muuttaneiden ihmisten Suomessa syntyneiden lasten rokotuskattavuus on keskimäärin alhaisempi kuin kantasuomalaisten lasten.

Tutkimustulokset selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta. THL selvittää jatkotutkimuksella syitä tutkimustuloksiin.

Mediat: Britannia kieltää uudet diesel- ja bensiiniautot vuodesta 2040

Britannian hallituksen odotetaan ilmoittavan tänään diesel- ja bensiinikäyttöisten ajoneuvojen lähivuosikymmenien kohtalosta. Muun muassa talouslehti Financial Times kertoo, että vuoden 2040 jälkeen kaikissa saarivaltion teillä kulkevissa uusissa ajoneuvoissa tulee olla sähkömoottori.

Lappiin luvassa hellettä

Keskiviikkona sää lämpenee, ja sateet vähenevät. Ylen meteorologin Seija Paasosen mukaan suuressa osassa maata on keskiviikkona 20–25 lämpöastetta. Kaikista lämpimintä on Lapissa, jossa helleraja voi mennä rikki. Järvivesien lämpötilat nousevat koko maassa, ja 19 asteen lukemaan päästään kaakkois- ja etelärannikolla. Tarkemmat säätiedot löytyvät osoitteesta yle.fi/saa.

Tiistai oli Lapin ensimmäinen hellepäivä. Helleraja 25,1 astetta ylittyi kolmella paikkakunnalla. Rovaniemen rautatieasemalla mitattiin 25,9 astetta, Ylitornion Meltosjärvellä 25,4 ja Pellon keskustassa 25,1 astetta.

Keskiviikosta on kehkeytymässä tiistaita lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan Kemi-Tornion seudulla ja Tunturi-Lapissa voi olla jopa 27 astetta.

Helteen tuntemusta lievittänee heikko itätuuli.

Ranuan torilla hillakilosta maksetaan poimijalle edelleen 12 euroa. Hinta on pysynyt samana siitä lähtien kun hillaa alettiin ostaa viime viikonloppuna. Hillan laatu on hillanostajan Taisto Illikaisen mukaan hyvä.

– Vain hyvää hillaa ovat tuoneet. Marjoissa ei ole yhtään mustia pilkkuja, sanoo Illikainen.

Ulosmyyntihinta on 18 euroa kilolta. Hillakaupan odotetaan vilkastuvan loppuviikosta. Lämpimässä säässä hilla kypsyy nyt nopeasti.

Lapissa nautitaan tällä hetkellä helteistä. Eilen tiistaina pohjoisessa meni jo helleraja rikki: yli 25 astetta mitattiin Rovaniemellä, Ylitorniossa ja Pellossa. Keskiviikoksi Lappiin on luvassa kesän tähän asti lämpimin päivä, ja 26 asteen lämpötilat ovat mahdollisia monella paikkakunnalla.

Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan loppuviikolla myös etelään on luvassa lämpimämpää.

– On todennäköistä, että torstaina ja perjantaina etelään on luvassa hellettä, Kotakorpi sanoo.

Keskiviikkonakin etelässä ja keskiosassa maata on reilusti yli 20 astetta, eli päivä on kesäinen koko Suomessa.

Koko maassa voidaan päästä tällä viikolla neljään hellepäivään.

– Myös yöt ovat lämpimiä, ja loppuviikosta öisin voi olla 15 astetta, Kotakorpi sanoo.

Hellepäiviä puolet tavallisesta

Tänä kesänä on ollut yhteensä 13 hellepäivää, kun keskimäärin niitä on touko-, kesä- ja heinäkuun aikana 27. Viime vuonna heinäkuun loppuun mennessä hellepäiviä laskettiin 33.

Kotakorven mukaan tämän kesän lämmöstä on saatu erityisesti nauttia pohjoisessa: heinäkuun hellehuipuista vain yksi on mitattu etelässä, muut Oulussa tai Pohjois-Lapissa.

Vuoden 2017 lämpimin päivä Suomessa on mitattu jo 19. toukokuuta.

– Silloin Hämeenlinnassa oli 27 astetta, Kotakorpi sanoo.

Toukokuun ennätys ei ole vielä mennyt rikki kesän aikana. Tavanomaisesti elokuussa on keskimäärin yhdeksän hellepäivää.

Helsingin pillerikauppatutkinnassa on tutkintavankeudessa nyt yli kaksikymmentä henkeä, Helsingin poliisi tiedottaa. Poliisin mukaan he kaikki ovat ulkomaalaisia.

Yle on uutisoinut kirkkaassa päivänvalossa käytävästä pillerikaupasta aiemmin tässä kuussa. Ylen tietojen mukaan asiassa on ollut vangittuna noin kaksikymmentä Romanian kansalaista. Helsingin poliisi kuitenkin kiisti aluksi Ylen tiedon, mutta kieltäytyi kommentoimasta, kuinka paljon vangittuja tuolla hetkellä oli.

Myöhemmin poliisi vahvisti, että rikostutkinnan yhteydessä oli vangittuna yli kymmenen ihmistä. Nyt poliisi kertoo, että rikoskokonaisuuden tutkinta on edennyt ja tutkintavankeudessa on tässä vaiheessa yli kaksikymmentä henkilöä.

– Esitutkinta on vielä kesken, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme saaneet paljastettua rikollisen organisaation, joka on Euroopasta käsin järjestellyt laittomia lääkeaineita Suomeen levitettäväksi. Meillä on erittäin suuret takavarikot, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että nämä takavarikoidut pillerit olivat tulossa tänne Helsinkiin katumarkkinoille, rikosylikomisario Jukka Paasio sanoo Ylelle.

Poliisi kertoo, että se on takavarikoinut asiassa yli 400 000 kappaletta Rivotril-lääketabletteja. Kyseessä on Euroopankin mittakaavassa "mittavin huumausaineeksi luokiteltavien lääketablettien takavarikko", poliisi toteaa tiedotteessaan.

Paasion mukaan Rivotril on käytännössä tarkoitettu epilepsian hoitamiseen. Kotimaassa sitä myydään toisella tuotenimellä.

– Kaikki [tutkintavankeudessa olevat] ovat tulleet Suomeen ainoastaan siinä tarkoituksessa, että he levittävät tätä lääkeainetta ja tuovat sitä maahan salakuljetettuina.

"Jokainen henkilö on pieni pala organisaatiota"

Pillerit oli kuljetettu Suomeen henkilöautojen rakenteisiin kätkettyinä.

– Suurin yksittäinen salakuljetustapahtuma käsitti useiden ajoneuvojen kolonnan, joiden ajoneuvojen rakenteista takavarikoitiin noin 350 000 pilleriä, Paasio sanoo poliisin tiedotteessa.

Hänen mukaansa autot saapuivat maahan Tornion kautta ja niiden lähtöpaikka oli Euroopassa. Takavarikkoja on tehty kevään ja kesän aikana.

– Tämä on täysin ammattimaista ja järjestelmällisesti toteutettua rikollisuutta, jota johdetaan Euroopasta käsin, hän sanoo Ylelle.

– Jokainen henkilö on pieni pala organisaatiota. Heillä on oma rooli, jota he ovat suorittamassa. Ilman sitä roolia tämä rikoskokonaisuus ei toteudu. Tässä puhutaan myös mittavista rikoshyödyistä.

Helsingin poliisi on aiemmin arvioinut, että tapauksen esitutkinta valmistuu syyskuun aikana. Paasion mukaan yhteistyötä on tehty ja tietoja vaihdettu myös muiden maiden kanssa.

Hyvät ideat lähtevät usein sattumasta. Ranualla vierailleita kuusamolaislapsia jäi harmittamaan, ettei jääkarhuilla ole lunta, joka kuuluu niiden normaaliin elinympäristöön. Lapset ehdottivat, että eikö Rukalta riittäisi lunta Ranuallekin, kun sitä on siellä varastoituna kymmeniätuhansia kuutioita tulevan talven tarpeita varten.

Yhden lapsen isä sattui olemaan hiihtokeskuksen työntekijä ja kun kuuli toiveen, niin pallo lähti heti pyörimään. Keskiviikon vastaisena yönä lunta tuli Ranualle viidellä perävaunullisella kuorma-autolla, yhteensä sata kuutiota. Kaivinkone nosteli lumet kahteen aitaukseen; jääkarhu-uros Manaselle omansa ja Venus-emolle ja kahdeksan kuukauden ikäiselle, vielä nimettömälle poikaselle omansa.

Iloiset lumileikit

Selvästi näki, että jääkarhut nauttivat yllättävästä elementistä. Manasse möyrysi jo omassa lumitöyräässään, kun toisessa aitauksessa oltiin vasta pääsemässä lumeen käsiksi. Emo ja pentu saivat tovin odotella pesässään lumen lappamista.

Uros nuuski ilmaa, ihmetteli kaivinkoneen jyrinää ja kummasteli pesäluolansa katolla olevia valokuvaajia. Vastapuolella pieni matkailijajoukko odotti jännittyneenä Venuksen ja pennun esiintuloa.

Ja kun vihdoin ovi aukesi, niin sen edessä seisoi kaksi valkoista ja pörröistä ihmettelijää. Mutta ei aikaakaan, kun emo ja pentu olivat iloisissa lumileikeissä; laskivat töyrästä kuin pulkkamäkeä – nousivat ylös ja taas laskivat – milloin mitenkin päin: mahallaan, kyljellään ja selällään. Lumi näytti tulleen tarpeeseen. Aamun aurinko jo porotti lämpimästi. Uintikin teki välillä terää.

Yllätys Rukalta

Jääkarhujen lumileikit ilahduttivat myös Ranuan eläinpuiston intendenttiä Mari Heikkilää.

– Tästä on minunkin mukava aloittaa kesäloma. Toivottavasti se sujuu yhtä hauskasti kuin noilla karhuilla, hän naurahti.

– Kiitos Rukalle, että se tämän järjesti. Tästähän voisi tulla vaikka jokakesäinen asia.

Marin mielestä jääkarhut selvästi nauttivat lumesta ja mikä etteivät. Jääkarhun elinympäristöähän ovat juuri jäiset ja lumiset seudut.

– Jäällä on tärkeä merkitys saalistusalueena, sillä pääsaalistaan, hylkeitä, jääkarhu pystyy metsästämään vain jäältä käsin. Jään sulaessa keväisin osa jääkarhuista seurailee vetäytyvää jäänreunaa pohjoiseen. Näin karhut pysyvät saalistusmaillaan hylkeenpyynnissä.

Lumi on outo elementti kesällä

Selvää on, että jääkarhut hämmästelivät häkkiinsä ilmestynyttä lunta. Ranuan karhuille se on outo elementti kesällä, mutta talvella tuttu.

Lämmin kesä saattaa tuntua tukalalta viileisiin oloihin sopeutuneesta karhusta, joten kylmä lumiyllätys kesän keskellä on varmasti riemun aihe Ranuan jääkarhuille. Viime marraskuussa syntynyt pentu on osoittautunut rohkeaksi ja ennakkoluulottomaksi karhuksi, joka varmasti osaa ottaa ilon irti Rukan lähettämästä kesälahjasta.

Tenojoen uusia kalastussäännöksiä vastustava ja saamelaisten itsemäärämisoikeutta puolustava Ellos Deatnu! (suom. Eläköön Teno!) -liike kokosi tiistaiseen tukikonserttiinsa Utsjoelle 700 hengen yleisön.

Saamen maan suurimmat artistit näyttivät tukensa taiteen keinoin: joikujen, runojen ja laulujen muodossa.

Katsojat nauttivat hyvästä säästä ja musiikista, ja lapset juoksivat ympäri Onnelantörmän kenttää. Ellos Deatnu! haluaa mahdollistaa lohen perinteisen pyynnin myös tulevaisuudessa – ja tulevat sukupolvet olivatkin monissa keskusteluissa läsnä.

Järjestäjien odotukset ylittyivät

Konserttiin myytiin noin 700 lippua, mutta järjestäjät ja artistit mukaan lukien ihmisiä oli paikan päällä vieläkin enemmän.

Lipunmyynnistä Utsjoen kulttuuritoimen puolesta huolehtinut Tuija Guttorm ei osannut odottaa liikkeelle näin suurta tukea.

– Tapahtuman Facebook-sivun mukaan tänne oli tulossa noin 250 ihmistä. Odotimme ehkä noin 300 katsojaa, mutta heitä tulikin paljon enemmän, Guttorm kertoo.

"Aivan kuin sukutapaaminen"

Konserttiin oli saapunut ihmisiä niin Tenon ylä- ja alajuoksulta kuin jokilaakson ulkopuoleltakin.

Myös kaverukset Márjá-Liissá Partapuoli ja Saia Stueng olivat saapuneet paikan päälle tukemaan heille tärkeää asiaa. Heidän mielestään on tärkeää selittää, mistä Ellos Deatnu! -liikkeessä on kyse ja keskustella asioista avoimesti.

– Uskon, että monet pelkäävät, koska eivät tiedä mistä on kyse. On tärkeää keskustella asiasta ja siitä, mitä meidän pitää tehdä – ja nimenomaan yhdessä edistää asiaa, se on tärkeintä, Partapuoli sanoo.

Naisten mielestä konsertissa oli vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Aivan kuin koko suku olisi kokoontunut yhteen paikkaan, he kuvailevat.

– Meillä oli ennen tapana kokoontua sukulaisten kanssa katsomaan jäidenlähtöä. Nyt olemme taas täällä, seisomme rintarinnan yhdessä Tenon varrella, Márjá-Liissá Partapuoli kuvailee.

"Saamenmaa on täällä"

Saamelainen yhteiskunta-aktiivi Asta Balto on seurannut Ellos Deatnu! -liikkeen toimia ja haluaa tukea pääasiassa nuorista koostuvaa ryhmää.

Balto on myös vieraillut ryhmän moratorioalueella Utsjoen Tiirasaaressa. Hänen mielestään tukikonsertti oli hieno kokemus.

– On hienoa, kun näin paljon ihmisiä kokoontuu tänne Tenon rantaan. Hieno joki virtaa tästä, niin puhtaana, kuin elämän suonena, Balto sanoo.

Utsjokelainen Riku Laiti halusi osallistua tapahtumaan, jossa näytettiin saamelaista yhteishenkeä.

– Moratorioasia on hyvin tärkeä minunkin mielestäni. Olemme yhdessä, sellainen tunne minulla on. Saamenmaa on täällä, Laiti sanoo.

Kesän aikana Tenolle noussut, uuden kalastussopimuksen vastustajien kansanliike Ellos Deatnu! vastustaa valtion oikeutta päättää lohenpyynnistä saamelaisten perinteisillä alueilla. Ryhmä katsoo uuden sopimuksen rikkovan heidän oikeuksiaan saamelaisina ja alueen alkuperäiskansana.

Ryhmä järjesti tukikonsertin nostaakseen asiaansa tietoisuuteen ja kerätäkseen rahaa toimiansa varten.

Lapissa elätellään toiveita erittäin uhanalaisen naalin pesimisistä. Pohjois-Lapissa on tehty tänä vuonna noin kymmenen naalihavaintoa.

Naalin pesintä on varmistettu edellisen kerran Suomessa vuonna 1996. Viime aikoina naalikannat ovat kuitenkin elpyneet monilla Ruotsin ja Norjan tunturialueilla, ja yksilöitä voi vaeltaa ravinnon perässä Suomeen.

Metsähallitus ja WWF kouluttavat nyt vapaaehtoisia koluamaan mahdollisia pesäpaikkoja, jotta pesintä ei jäisi huomaamatta. Ylä-Lapin alueella on iso määrä vanhoja naalinpesiä, jotka ovat olleet asuttuina aikoinaan satojakin vuosia ja edellisen kerran 1960-1980 -luvulla. Ne ovat edelleen maastossa tunnistettavissa.

– Jos ja kun naali jonnekin Suomeen asettuu, se todennäköisesti asettuu johonkin vanhoista pesäpaikoista. Ja jotta pesivä naali havaitaan mahdollisimman pian, pesät täytyy vuosittain tarkistaa. Se on valtava työ ja sen takia vapaaehtoisia tarvitaan avuksi, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Tolvanen uskoo, että mahdollinen naalin pesintä Suomessa ajoittuu hyvään myyrä- ja sopulivuoteen. Välivuosina naalia voidaan auttaa keinoruokinnalla. Myös naalin pahimman vihollisen ketun hävittäminen on suositeltavaa.

– Naalia voidaan ruokkia koiranruoka-automaatilla, johon kettu ei pääse. Jos naali asuttaa pesää, voidaan sen ympäristössä myös pyytää kettuja tehostetusti.

Vapaaehtoisia etsijöitä ilmoittautui heti

Vapaaehtoisia pesien koluajia ei ole tarvinnut erityisesti etsiä. Petteri Tolvanen kertoo, että halukkaita ilmoittautui heti.

– Ennen minkäänlaista ilmoittelua julkaisimme pienen nettiuutisen aiheesta ja spontaaneja ilmoittautumisia alkoi tulla välittömästi.

Helsinkiläinen Heidi Siira on yksi vapaaehtoisista. Kiinnostuksen taustalla on ihastuminen pohjoiseen ja nykyinen opiskelupaikka. Siira opiskelee tunturioppaaksi Ruotsin Lapissa.

– Siitä on tullut innostus arktista luontoa kohtaan. Olen myös liikkunut paljon alueilla, missä naalin olisi voinut nähdä, mutta sen uhanalaisuuden vuoksi en ole sitä vielä nähnyt. Jospa joskus vielä näkisin.

Todenteolla vapaaehtoiset pääsevät etsimään pesiä ensi kesänä. Tämä kesä on etsinnän opiskelun aikaa.

Pohjoismaiden yhteinen ponnistus

Vapaaehtoiskoulutus on osa tänä vuonna alkanutta Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistä Felles Fjellrev Nord -hanketta, jossa Metsähallitus on mukana ainoana suomalaisena toimijana.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää seurantatyötä, parantaa naalin selviytymistä lisäruokinnan ja ketunmetsästyksen avulla sekä tiivistää pohjoismaista yhteistyötä naalin suojelussa.

– On myös tärkeää levittää tietoa naalista tärkeänä tunturiluonnon symbolina. Pohjoismaiden yhteinen hoitosuunnitelma on tämän hankkeen yksi tavoite, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Lämpenevä ilmasto uhkaa naalia kaikilla sen esiintymisalueilla, ja Pohjoismaista laji on ollut vaarassa kadota. Pohjoiseen levittäytynyt kettu on valloittanut naalin pesimäalueita.

– Metsähallituksen toimesta kettuja on pyydetty Suomessa noin 500 vuosittain. Yhtä oleellista olisi ketun metsästys myös lähellä asutusta, jonne tunturiketutkin hakeutuvat huonoina myyrävuosina, Ollila sanoo.

Metsähallitus lupaa rakentaa uudet portaat Saanalle. Metsähallitus ei kuitenkaan ole vielä saanut hankittua rahoitusta hankkeelle. Saanan portaiden purkaminen on herättänyt arvostelua ainakin Enontekiöllä. Portaiden purkamista pidetään hätiköitynä.

Puistonjohtaja Pekka Sulkava Metsähallituksesta myöntää, että ilmoitus Saanan portaiden purkamisesta tuli pikaisesti.

– Tuli varmaan vähän äkkiä tämä ilmoitus (portaiden purkamisesta). Toisaalta ei voi liian aikaisinkaan ilmoittaa, että portaat eivät ole turvalliset. Parempi että tehdään toimenpiteitä ja todetaan, että Saanaa ei kuitenkaan ole suljettu. Tuoteturvallisuuslain mukainen vastuu niistä on. Tuossahan on rakennussuunnitelmat jo valmiina, se ei ole kuin ruveta tekemään, sanoo Sulkava.

Suunnitelman mukaan uudet portaat tehdään kivistä ja sorasta. Uudet portaat on aikomus rakentaa hieman eri paikkaan kuin nykyiset.

Paikalla on käynyt myös nepalilainen kivirakentamiseen erikoistunut yritys. Norjassa nepalilaiset ovat rakentaneet vuoristoon kivestä polkuja ja rappuja.

– Jouduimme toteamaan, että nepalilaisten tekniikka ei kuitenkaan sovellu Saanalle.

Nyt purettavat portaat on Metla rakentanut 1990-luvulla. Aiemmin Saanalle on kiivetty pelkkää polkua pitkin.

Rahaa haetaan

Rahoitus on viellä auki. Kustannusarvio on noin 130 000 euroa. Summa sisältää myös polkujen kestävöintiä.

– Sillä summalla saa koko Saanan reitistön kuntoon.

Jotkut ovat spekuloineet , että jos Kilpisjärvelle olisi saatu kansallispuisto, sen perustamistuesta (yli kolme miljoonaa euroa) olisi helposti saanut maksettua uudet portaat ja paljon muutakin.

Enontekiön kunnanvaltuutettu Elli-Marja Kultima (kesk.) pitää nykyisten portaiden kuntoa ihan hyvänä. Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) puolestaan arveli Metsähallituksen pitävän portaiden kunnossapitoa liian kalliina.

Portaiden purkamisesta huolimatta Saanalle pääsee yhä kiipeämään, mutta aiempaa työläämmin. Mallan pysäköintialueelta Saanalle kulkeva alarinteen polku on kunnossa ja märkiin paikkoihin rakennetaan tarvittava pitkospuuosuus purkutyön yhteydessä.

Saanalla vierailee vuosittain 20 000 ihmistä.

Posion Mustarinnan tunturin suojelualueella poltetaan torstaina metsää. Metsähallituksen Luontopalvelun mukaan paloalueen koko on noin 26 hehtaaria. Ennallistamispolton tavoitteena on tuottaa suojelualueelle palanutta puuainesta, joka on elintärkeää monille paloista riippuvaisille lajeille.

Työnjohtaja Pekka Veteläisen mukaan olosuhteet ovat poltolle otolliset.

– Maaperä on kuiva niin saamme toivottavasti poltettua sammalen alla sijaitsevan kunttakerroksenkin. Toivottavasti ei sada, Veteläinen sanoo.

Paloalue sytytetään noin klo 12. Polttotyömaalta voi näkyä runsaasti savua, asiasta on ilmoitettu pelastuslaitokselle ja hätäkeskukseen.

– Tilanne on siis suunniteltu ja hallinnassa, eikä savupatsaan takia ole kansalaisilla syytä soittaa hätänumeroon.

Metsähallitus suoritti alueella ennallistamispolton viisi vuotta sitten. Polton myötä alueelle syntyy kuuma pienilmasto. Palanut puuaines on elinehto joillekin harvinaisille tai uhanalaisille lajeille. Myös elävä puulajisto monipuolistuu yleensä polton jälkeen, kun taimettuminen helpottuu sammalikon palamisen seurauksena.

Mustarinnan tunturin alueella on paljon erityyppisiä reunavyöhykkeitä ja kasvupaikkoja johtuen soiden ja metsien vaihtelusta ja paikoin jyrkästä topografiasta. Metsistä suuri osa on korkealla alueella. Alue erittäin hieno vanhan metsän ja aapasoiden mosaiikki.

Pienkone teki onnistuneen pakkolaskun turvetyömaalle Rovaniemen pohjoispuolella torstai-iltana. Koneen kyydissä oli kaksi ihmistä, jotka eivät loukkaantuneet, kertoi palomestari Heikki Niskala.

Pakkolaskun syytä Niskala ei tiennyt, mutta kone tuli hänen mukaansa sievästi alas. Kone ei myöskään vaurioitunut laskussa.

Pelastuslaitos hälytettiin Rättiseläntielle iltaseitsemän aikaan. Turvetyömaa sijaitsee noin 35 kilometriä Rovaniemeltä Sodankylän suuntaan.

– Nyt on aikaa levähtää.

Siltä tuntui nuorgamilaisesta Raimo Hekkasesta, kun yötön yö loppui.

Tänään 27. heinäkuuta aurinko laski Utsjoella ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen, kello 0.59.

Aurinko oli tauotta horisontin yläpuolella yhteensä 71 päivää. Yötön yö alkoi Utsjoella 16. toukokuuta kello 1.44.

Sen jälkeen on ollut valoisaa.

Miten yötön yö näkyy Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa?

Matkailuyrittäjänä työskentelevä Hekkanen kuvailee, että elämä on tällöin vilkkaampaa.

– Töitä tehdään pidempään, ja ihmiset ovat ulkona enemmän kuin normaalisti. He kalastavat tai harrastavat jotain muuta yömyöhään, jopa aamuyöllä.

Parikymmentä vuotta Nuorgamissa asunut Hekkanen on Suomen Lapin lisäksi kokenut yöttömän yön myös Ruotsissa ja Norjassa.

– Myös muilla yöttömän yön alueilla korostuu sama asia: ihmiset ovat aktiivisempia yöttömän yön aikaan, Hekkanen sanoo.

Ihmiset haluavat kokea yöttömän yön

Nuorgamin lomakeskuksessa matkailijat ovat olleet erittäin innostuneita yöttömästä yöstä. Hekkasen mukaan turistit haluavat kokea yöttömän yön ja nähdä, millainen ilmiö on kyseessä.

– Monet kipuavat tunturin päälle, jotta he näkevät auringon koko yön ajan, Hekkanen sanoo.

Hän on itse tottunut yöttömiin öihin, eivätkä ne vaikuta hänen nukkumiseensa. Mutta matkailijoista monet eivät saa nukuttua kunnolla, kun pimeää ei tule.

– Onneksi mökeissä on pimennysverhot, Hekkanen lisää.

Hän kertoo, että osa turisteista on tietoisia yöttömän yön päättymisestä. He ovat saattaneet kuulla asiasta uutisista tai radiosta ajaessaan perille. Yötön yö kiehtoo, ja he kuulevat mielellään siitä lisätietoja.

– Monikaan ei ole kokenut ilmiötä itse, joten asia kiinnostaa.

Yöt pitenevät nopeasti

Ylen meteorologin Anne Borgströmin mukaan yö kesti tänään Utsjoella vain 40 minuuttia.

Ensi yönä aurinko laskee jo 0.38 ja nousee kahdelta yöllä, eli yö kestää jo tunnin ja 22 minuuttia.

– Viikon kuluttua torstaina Utsjoella yö kestää jo kolme ja puoli tuntia, Borgström sanoo.

Miten pitenevät yöt otetaan Nuorgamissa vastaan?

Raimo Hekkasen mukaan yöttömän yön loppuminen tuo vaihtelua.

– On mielenkiintoista, kun illat pimenevät taas ja tulee hämäriä iltoja. Ja jos kesä on ollut näin kolea, niin tietenkin toivotaan, että tulee lämmin syksy, hän sanoo.

Riistakolmiolaskenta alkaa perjantaina. Laskennassa on mukana metso, teeri, riekko ja pyy. Metsäkanalintujen kannat ovat heikenneet viime vuosina ja metsästystä on rajoitettu. Viime vuoden metsäkanalintusaalis oli pienin 20 vuoteen. Teerisaaliin määrä putosi melkein puoleen ja metsoja saatiin saaliiksi kolmannes edellisvuoden määrästä.

Tämän vuoden kesälaskennan tulos kiinnostaa Luonnonvarakeskusta erityisen paljon, koska pesintä alkoi poikkeuksellisen myöhään.

–Pohjoisessahan oli lunta tosi myöhään. On jännittävää nähdä laskennan tulokset. Toisaalta voi olla hyväkin, että kanalintujen poikaset olivat niin pieniä pitkään jatkuneen kylmän kauden aikana, sanoo Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Katja Ikonen.

Laskenta-aikaa on pidennetty tänä vuonna. Se hyödyttää erityisesti Lapissa, koska usein laskenta-aikana metsäkanalintujen poikaset ovat olleet siellä niin pieniä, etteivät ole tulleet lasketuiksi.

Maa- ja metsätalousministeriö tekee kolmiolaskennan tulosten pohjalta päätökset syksyn metsästysajoista.

– Mikäli kannat ovat heikkoja, lyhentää ministeriö mestsästysaikaa kauden lopusta, kertoo Ikonen.

Vapaaehtoisia laskijoita noin 6000

Viime vuosina kesälaskentaan on osallistunut noin 6000 laskijaa tuhannella riistakolmiolla. Riistakolmioiden kesälaskennassa keskitytään metsäkanalintuihin, talvella lasketaan riistanisäkkäiden jäljet.

Riistakolmiot ovat pysyviä, metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on neljä kilometriä. Laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Kolmen laskijan ketju kirjaa kaikki 60 metrin kaistalta liikkeelle lähtevät metsäkanalinnut. Yhden kolmion laskettu pinta-ala on 72 hehtaaria.

Ennen metsäjänis oli pyydetyin

Vielä 1990-luvulla metsäjänis oli yleisin saaliseläin Suomessa. Kanta pieneni nopeasti vuosituhannen vaihteeseen mennessä ja saalismäärät pienenivät. Viime vuoden saalismäärä oli enää noin neljännes 1990-luvun suurimmista saalismääristä.

Vesilintujakin pyydettiin edellisvuotta vähemmän ja vähiten 20 vuoteen, mutta muutos on suhteellisesti pienempi kuin metsäkanalinnuilla.

Vieraslajisaaliit suurentuneet

Pienpetoja saatiin viime vuonna saaliiksi enemmän kuin edellisinä vuosina. Erityisesti Suomeen tulleita vieraslajeja, supikoiria ja minkkejä, pyydettiin runsaasti. Ainostaan sepelkyyhkyjä saatiin saaliiksi enemmän kuin supikoiria, molempia arviolta runsas 200 000 yksilöä. Supikoirat ovat viime vuosikymmenien aikana tulleet Suomeen itärajan takaa, mutta ovat alun perin kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Minkki taas on pohjoisamerikkalainen tarhakarkuri, joka on sopeutunut hyvin Suomen luontoon. Minkkejä saatiin viime vuonna saaliiksi yhtä paljon kuin kettuja, arviolta noin 50 000 yksilöä.

Noin 200 000 metsästäjää kävi viime vuonna metsällä, mikä on noin kaksi kolmasosaa riistanhoitomaksun maksaneista. Suurin osa heistä metsästi pienriistaa ja runsas puolet hirvieläimiä. Metsällä käyneiden määrä on vähentynyt vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana.