Tänään tiistaina lähes kaksi kuukautta kestänyt kaamos on ohi Nuorgamissa, Suomen pohjoisimmassa kylässä. Aurinko nousi Nuorgamissa kello 11.56 ja laskee kello 12.42. Ensimmäinen päivä kaamoksen jälkeen on näin ollen Nuorgamissa 46 minuuttia pitkä.

Puolestaan Manner-Suomen eteläisimmässä kaupungissa Hangossa päivän pituus on tiistaina jo kuusi tuntia 55 minuuttia.

Vaikka aurinko pysyttelee talviaikaan piilossa pohjoisessa, siellä ei ole koko vuoden kertymää tarkasteltaessa yhtään sen enempää pimeää aikaa kuin etelässäkään. Lähes kaikkialla maailmassa valoisaa aikaa on teoriassa noin 4 380 tuntia vuodesta eli noin puolet vuodesta. Tämä selittyy sillä, että pohjoisen valoisat kesät kompensoivat pimeitä kaamosaikoja.

Todellinen luku riippuu monesta tekijästä kuten maapallon muodosta ja leveyspiiristä.

Yötöntä yötä kohti

Nuorgamin ja Hangon päivän pituudessa on merkittävä ero vielä tammikuussa, mutta Nuorgamissa päivä pitenee vauhdilla kaamoksen loputtua. Ero Hangon ja Nuogamin päivän pituudessa tasoittuu kevään kuluessa.

Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna 20. maaliskuuta. Silloin Nuorgamin ja Hangon päivä ovat yhtä pitkiä, hieman yli 12 tuntia. Tämän jälkeen Hangon päivän pituus jää jälkeen Nuorgamin päivän pitenemisestä.

Toukokuun 16. päivä Nuorgamissa alkaa yötön yö ja aurinko laskee seuraavan kerran vasta heinäkuussa. Hangossa puolestaan päivän pituus on 17 tuntia ja 12 minuuttia.

Kesäpäivänseisaus, joka on tänä vuonna 21. kesäkuuta, on vuoden pisin päivä. Nuorgamissa aurinko ei laske lainkaan. Hangossa aurinko nousee kello 4.06 ja laskee 22.54. Päivän pituus on näin ollen 18 tuntia ja 48 minuuttia.

Katso animaatiosta, miten valo ja pimeys vaihtelevat Nuorgamissa ja Hangossa vuoden aikana.

Lapin mahtipuolue keskusta uskoo, että 380 ehdokkaan tavoite täyttyy, vaikka kasassa on vasta kolmasosa nimistä.

– Nyt ollaan samalla tasolla kuin viime kunnallisvaalien alla tähän aikaan. Rovaniemellä tilanne on suhteellisen hyvä, mutta maakunnassa vaaditaan vielä petrausta, sanoo keskustan Lapin piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto.

Keskusta lupaa ainoana puolueena ehdokkaan jokaiseen Lapin kuntaan. Se onkin tällä hetkellä suurin puolue kaikissa muissa Lapin kunnissa paitsi Inarissa ja Kemissä.

Kemissä valtaa pitää vasemmistoliitto, joka on Lapin toiseksi suurin kuntapuolue. Se on ehtinyt ehdokashankinnassa pisimmälle, koossa on parisataa nimeä.

– Enontekiö näyttää haastavalta, siellä ei vielä ole ehdokasta, laskeskelee vasemmistoliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki. Puolue etsii ehdokkaita samalla tavoin kuin kilpailijatkin: ensiksi käydään läpi edellisten vaalien ehdokkaat ja jäsenrekisterit, sitten valtuutettujen tutut ja naapurit.

Kokoomus, PS ja SDP puolitiessä

Kokoomus on saanut haravoitua listoilleen satakunta nimeä. Tavoite on yli kaksinkertainen. Rovaniemellä puolue uskoo saavansa täyden listan eli puolitoista kertaa enemmän ehdokkaita kuin on valtuustopaikkoja.

– Aloitimme ehdokashankinnan aiemmin kuin viime vaaleissa ja tilanne on nyt vähän parempi. Haasteellisia ovat olleet pienet kunnat, joissa viimeksi oli yksi tai kaksi ehdokasta, kertoo Jukka Mäyrä. Kokoomuksen piirijohtaja iloitsee siitä, että Pellon kokoomusehdokkaat näyttävät tuplaantuvan viime vaalien yhdestä kahteen.

Puolillaan ovat myös SDP:n ja perussuomalaisten ehdokaslistat. SDP:n ehdokashankintaa helpottaa tuore gallup-menestys.

– Kun nuoli on vihreä ja näyttää ylöspäin, on helpompi kysyä ihmisiä ehdokkaaksi. Viime kunnallisvaaleissa se oli hankalampaa, kun olimme hallituksessa ja saimme aika paljon kritiikkiä päätöksistä, vertaa SDP:n Lapin piirin toiminnanjohtaja Paulus Toropainen. Työtä on piirijohtajan mukaan lujasti tehtävä, jotta koossa oleva 120 ehdokkaan joukko saadaan tavoitteen mukaisesti tuplattua. Ehdokashakemukset on jätettävä helmikuun loppuun mennessä.

Perussuomalaisia ehdokkaita etsivät piirin puheenjohtajan Matti Torvisen lisäksi kolme varapuheenjohtajaa ja vaalipäällikkö.

– Kaikkiaan viisi ihmistä piiskaa vaaliasiaa eteenpäin ja vaalipäällikkö kiertää kentällä koko ajan, Torvinen kertoo. Kaikki ehdokkaaksi halunneet on toistaiseksi hyväksytty.

– Jokainen ehdokas käydään läpi eikä tiedossani ole, että mukaan olisi tunkeutunut sellaisia, joilla on rikollinen tausta. Viimeksihän mukaan pääsi sellaisia, joilla oli rikosrekisteri emmekä tienneet sitä. Sitä hintaa maksettiin neljä vuotta, Torvinen toteaa.

Mielipidekirjoittajia tarkkaillaan

Nihkeintä ehdokashankinta on ollut vihreillä ja kristillisdemokraateilla, jotka kumpikin ovat saaneet haalittua vain alun toistakymmentä nimeä.

Lapin vihreiden toiminnanjohtajan Ville Ritolan mukaan puolueen tavoitteena on saada ehdokkaita kuntiin, joissa niitä ei viime vaaleissa ollut. Tällaisia ovat esimerkiksi Kittilä ja Kolari.

– Me pidämme silmät auki esimerkiksi sen suhteen, ketkä kirjoittavat lehtien mielipidepalstoille. Ihan ummikkona ei vielä ole lähdetty ehdokkaita kysymään, mutta ehkä siihenkin täytyy mennä. Silloin kysymme, jos vaan saamme jonkun signaalin että voisi olla hyvä ehdokas ja jollain tavoin vihreisiin päin kallellaan, Ritola kertoo loppuvaiheen ehdokasmetsästyksestä.

Kristillisdemokraateissa ei uskota, että ehdokasmäärä kovin paljon reilusta kymmenestä enää nousee.

– Nyt yritämme saada aikaiseksi vaaliliittoja, kertoo Lapin piirin puheenjohtaja Ossi Karjalainen. Hän ei kerro, kenen kanssa.

– Kaikki puolueet ovat mahdollisia. Kerromme sitten, jos saamme sopimuksen tehtyä.

Valtuustot pienenevät ja äänikynnys nousee

Piirijohtajien tuntuma on, että ehdokashankintaan on vaikuttanut valtuustopaikkojen väheneminen. Valtuustoon on siis aiempaa vaikeampi päästä. Manner-Suomen pienimpiin kuuluvat valtuustot löytyvät vaalien jälkeen Savukoskelta ja Pellosta. Valtuutettujen määrä on päätetty molemmissa vähentää 13:een.

Lapin pienissä kunnissa uusien ehdokkaiden houkuttelu on työn ja vaivan takana siksikin, että nuoret asukkaat ovat muuttotappiokunnissa harvassa.

Sen sijaan soteasioiden siirtyminen maakuntaan ei tunnu vähentäneen halua pyrkiä kuntapäättäjäksi. Kaavoituksessa, koulutuksessa ja kunnan elinvoiman ylläpidossa riittää työsarkaa. Monissa puoleissa odotellaan yhä myös nykyisten valtuutettujen päätöstä siitä, yrittävätkö he uusia paikkansa huhtikuun vaaleissa.

– Ei voi sanoa, että ehdokashankinta olisi nyt erityisen vaikeaa. Aina se on vaikeaa, sanoo KD:n Ossi Karjalainen ja epäilemättä tulee summanneeksi muidenkin piirijohtajien tuntemukset.

Simossa kolariin joutuneella bussiyhtiöllä on ollut isoja ongelmia koulukuljetuksissa jo pitemmän aikaa. Koululaisia kuljettanut linja-auto luisui risteyksen yli ojaan Ranuantiellä tiistaiaamuna. Onnettomuudessa loukkaantui lievästi kahdeksan lasta.

Poliisin mukaan onnettomuuden syyksi epäillään liian suurta tilannenopeutta.

Simon koulutoimenjohtaja Matti Poikelan mukaan linjaa ajavan Orajärven Bussit Oy:n aikataulu- ja turvallisuusongelmista on tullut palautetta keväästä asti.

– Hankaluudet ovat koskeneet lähinnä aikataulujen noudattamista ja reittienkin noudattamista. Oppilaita ei aina ole saatu kouluun ja tästä johtuen on ollut koulusta poisjääntejä. Iltapäivisin oppilaita on ehkä jätetty väärille pysäkeille tai jopa tien varteen, listaa Poikela.

– Kalustossa on vaihtelevuutta, laatu arveluttaa ja kuljettajat vaihtuvat, on harjoittelijoita ilman ohjausta tai perehdytystä. Tämän tyyppisiä ongelmia, Poikela lisää.

Toistuvia ongelmia

Poikelan mukaan yhtiölle on annettu kaksi kirjallista huomautusta muun muassa myöhästymisten ja turvallisuuspuutteiden vuoksi. Kunta on purkanut sopimuksensa yhtiön kanssa alkaen heti.

– Kyllä sieltä yleensä tulee jotain meriselityksen tapaisia kommentteja ja lupausta paremmasta ja kyllä sitten jonkin aikaa voi olla rauhallisempaa mutta sitten nämä ongelmat palaavat, Poikela kertoo.

– Tämä oli nyt viimeinen niitti.

Bussiyhtiöstä tapausta ja Simon koulukuljetusten sujumista kommentoitiin hyvin lyhytsanaisesti. Orajäven Bussit Oy:n edustajan mukaan "asia tutkitaan kuljettajan kannalta".

"Otamme tämän hyvin vakavasti"

Simossa iltapäivän koulukuljetukset siirrettiin heti muille yhtiöille ja hoidettiiin korvaavin järjestelyin. Koko tapaus otetaan hyvin vakavasti, kertoo Matti Poikela.

– Meillä on tänään ollut jo koolla moniammatillinen yhteistyöryhmä, joka on pohtinut asiaa. Ylikärpässä kylällä on palaveri, johon kutsutaan myös huoltajat keskustelemaan, kertoo Matti Poikela.

– Tällaisella voi olla hyvinkin pitkäkestoiset vaikutukset, kun jatkossakin lasten pitäisi linja-autolla matkustaa.

Poikela korostaa, että Simon kunnalla on muita koulukuljetuksia hoitavia liikennöitsijöitä. Heidän kanssaan ongelmia ei ole ollut.

Kaivosjätti Anglo American löysi vuosia sitten rikkaan kupari-, nikkeli- ja platinaesiintymän Sodankylän Viiankiaavan Natura- ja soidensuojelualueelta. Metallit ovat satojen metrien syvyydessä. Kaivoshanke tunnetaan nimellä Sakatti.

Kaivosyhtiö Anglo American Sakatti Mining Oy tutkii, voisiko Viiankiaavalle tehdä kaivoksen heikentämättä merkittävästi suojeltuja luonnonarvoja. Jos sellaista keinoa ei löydy, niin tarvitaan poikkeuslupa.

Poikkeuslupaa Naturasta haetaan ensi vaiheessa valtioneuvostolta. Valitusaste on Korkein hallinto-oikeus ja loppupeleissä valtaa on myös Euroopan Unionin tuomioistuimella. Natura perustuu EU:n normeihin ja tulkintojen poikkeuksista pitää olla EU-linjassa.

Euroopan poikkeuksissa ei ennakkotapausta

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorin Tapio Määtän mukaan Euroopassa on tehty poikkeuksia yleisen edun vuoksi liikenneväylien ja työllisyyden nimissä.

Ruotsissa Botnia-rata saatiin sijoittaa Natura-alueelle. Saksassa hiilikaivoksen laajennus Natura-alueelle sai aikanaan poikkeusluvan työpaikkojen säilymisen vuoksi.

Muun Euroopan esimerkkien valossa on silti hankala ennustaa, saisiko täällä kaivokselle mahdollisesti tarvittavan poikkeusluvan Viiankiaavalle.

– Tätä on vaikea spekuloida, Euroopassa on 20 vuoden aikana parikymmentä tällaista tapausta, jotka ovat aivan erityyppisiä kuin mistä nyt olisi kysymys tässä kaivoshankkeessa, sanoo professori Tapio Määttä.

Erittäin tärkeä yleinen etu, pakottava syy, ei vaihtoehtoa

Luonnonsuojelulain pykälä 66:n mukaan poikkeusluvan edellytyksiin kuuluu, että hankkeelle on erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy eikä vaihtoehtoa ole. Kysyimme ympäristöoikeuden asiantuntijoilta, mikä voisi olla erittäin tärkeän yleisen edun vaatima pakottava syy, jolle ei ole vaihtoehtoa.

Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokon mukaan kokonaisarviossa punnittaisiin taloudellisia hyötyjä ja suojeluarvoja vastakkain.

– Siinä varmaan arvioidaan kokonaisuudessaan sitä, että mitä taloudellista hyötyä sitten on Lapille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle, arvioi professori Kai Kokko.

Työllisyys on avainkysymys

Työpaikkojen synty tulisi puntariin, jos kaivokselle poikkeuslupaa Viiankiaavalle joskus haetaan, arvioi Lapin yliopiston Arktisen keskuksen luonnonvaraoikeuden professori Jukka Similä.

– Viiankiaavan tapauksessa kyllä työllisyys on se avainkysymys, työllisyys ja vaikutukset aluetalouteen.

Siinä joudutaan vertaamaan kahta eri asiaa, jotka ovat kauhean vaikea yhteismitallistaa, eli suojeluarvoja ja sitten työllisyys- ja talousvaikutuksia, pohtii puolestaan professori Jukka Similä.

Naturasta vapauttava poikkeuslupa on valtioneuvoston, korkeimman hallinto-oikeuden ja EU-tuomioistuimen käsissä. Soidensuojelusta poikkeus voi vaatia lainmuutosta eduskunnassa.

Vihreä veturi rullasi hissukseen Kemijärven ratapihalle ja pysähtyi aseman eteen toiselle raiteelle. Ensimmäisellä raiteella oli parkissa hetkeä aiemmin Helsingistä saapunut yöpikajuna.

Testiveturi viivähti Kemijärvellä vajaan tunnin ja palasi takaisin Rovaniemelle. Keskiviikkona sillä on edessään toinen reissu ja torstaina mahdollisesti kolmas.

Tilattu Siemensiltä

VR:n Siemensiltä Saksasta hankkimat uudet sähköveturit soveltuvat sekä nopeaan matkustajaliikenteeseen että raskaaseen tavaraliikenteeseen.

VR on tilannut Sr-kolmosia 80 kappaletta ja tilauksessa on optio 97 lisäveturille. Kaupan arvo on noin 300 miljoonaa euroa.

Sr3 on VR:n antama sarjatunnus sähköveturille. Se on uusin VR:n käyttämästä kolmesta sähköveturisarjasta.

Nopea ja voimakas

Sr3 voi vetää reilut 2000 tonnia painavaa tavarajunaa. Sen huippunopeus on 200 kilometriä tunnissa. Veturi painaa 90 tonnia. Sen teho on 6 400 kW ja suurin vetovoima liikkeellelähdössä 350 kN.

Vectron on VR:n muita veturityyppejä energiatehokkaampi ja hiljaisempi. Huomioitavaa on, että 98 prosenttia Vectronin materiaaleista on kierrätettävää.

Veturin ohjaamo on myös aiempaa versiota tilavampi, ergonomisempi ja paremmin ilmastoitu.

Siemensin mukaan Sr-kolmonen on Suomen oloihin räätälöity voimanpesä. VR on vaatinut, että veturi toimii 41 asten pakkasessa. Uuden sähköveturin on määrä helpottaa talviliikenteen ongelmia.

Korvaa vanhat neuvostoveturit

Veturisarjan toimitukset alkoivat vuonna 2016 ja ensimmäiset kymmenen veturia otetaan käyttöön kaupallisessa liikenteessä tänä vuonna.

VR:n mukaan uudella sähköveturisarjalla korvataan Neuvostoliitosta 1970–1980-luvuilla hankitut Sr1-sähköveturit, jotka poistetaan käytöstä vaiheittain uusien veturien toimitusten edetessä.

Testataan, ettei tule ongelmia

Junan pysähdyttyä Kemijärven asemalle veturista hypää ulos kaksi punaisiin huomio-haalareihin pukeutunutta miestä mittalaitteineen. Saksalaisia ovat, Siemensin miehiä.

Myös kolme VR-läistä tekee oman kierroksensa ja rupeaa valmistelemaan junaa paluumatkalle Rovaniemelle. Yksi heistä on veturinkuljettaja Samuli Juntto Helsingistä.

– Sr3:n talvitesteissähän täällä ollaan, elikkä testataan veturin kylmänsietämistä. Pöllyävää lunta ja pakkasta olisi voinut olla enemmänkin, mutta saatiinhan siitä esimakua.

Edo-ohjauksella kaksisuuntaisesti

Vectron Sr3 veti Kemijärvelle perässään neljää 2-kerroksista matkustajavaunua, joista viimeisin oli edo-ohjausvaunu. Edo-yhteensopivuus mahdollistaa junan kaksisuuntaisen ajamisen veturia siirtämättä; edo-ohjauksessa veturi työntää junaa ja koneen käyttäminen tapahtuu junan toisesta päästä.

Henkilökunta siirtyy junan peräpäähän ja kuljettaja asettuu ohjaimiin edo-vaunussa.

–Paluun Kemijärveltä Rovaniemelle ajamme täältä ja Sr-kolmonen tuolla perässä työntää. Testaamme mittavasti, ettei sitten liikenteessä tule ongelmia sen kanssa, testiveturin kuljettaja Samuli Juntto sanoo.

Hänestä uusi veturi vaikuttaa hyvin mukavalta.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä voimakas matalapaine tuo kovia tuulia erityisesti maan pohjoisosiin. Etelä- ja Keski-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla tuuli voi puuskissa yltää paikoin 25 metriin sekunnissa.

Pohjois-Lapissa ja Kainuussa tuuli on heikompaa, mutta myrskypuuskia on odotettavissa sielläkin. Tuulet heikkenevät torstaiaamuna väliaikaisesti.

Torstai-iltapäivän ja -illan sekä perjantaiyön aikana Suomen pohjois- ja itäpuolella oleva matalapaineen alue voimistaa jälleen lännenpuoleisia tuulia. Torstai-illan tuulet puhaltavat voimakkaimmin maan keskivaiheilla.

Lännenpuoleiset tuulet voivat aiheuttaa tuulivahinkoja erityisesti torstai-iltana ja perjantaiyönä, sillä puuskat yltävät 18 - 23 m/s. Muuallakin maassa ilta ja yö ovat tuulisia, mutta puuskat jäävät yleisesti myrskylukemista.

– Kuluva vuodenaika pitänee laajemmat tuulituhot aisoissa, mutta tuulivahingot ja paikalliset sähkökatkot ovat melko todennäköisiä, sanoo päivystävä meteorologi Niko Tollman Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.

Kemiläiselle Eeva-Liisa Peltoselle annettiin vuonna 2001 muutama vuosi elinaikaa. Lääkärin mukaan hänen keuhkojensa ja sydämensä ei pitänyt kestää sen pidemmälle, eikä vakavaan keuhkosairauteen ollut mitään lääkitystä.

Se romahdutti tuolloin kolmekymppisen naisen, mutta siitä selvittyään sitkeä nainen on löytänyt elämäänsä ihan toisen vaihteen. Sellaisen, jossa eletään täysillä, kun kerran hengissä ollaan.

– Elämässä on tapahtunut myös ihmeitä, ja näiden keuhkojen osalta tuli myöhemmin lääke, joka vieläpä toimii minulle hyvin. Se toi takaisin elämän, joka oltiin jo ottamassa pois. En minä viitsi kuluttaa tätä siihen, että murehtisin, Peltonen perustelee positiivista asennettaan.

Kyseinen keuhkosairaus on nimeltään PAH, keuhkoverenpainetauti, ja Peltonen ensimmäinen sitä sairastava suomalainen, joka sai uutta lääkettä. Hilkulle meni, että hän pysyi hengissä lääkkeen markkinoille tuloon saakka.

Sairaus vei sormet, mutta "asiat on hyvin"

Peltonen oli aina halunnut olla jotenkin poikkeuksellinen ihminen, mutta erikoisuus tuli ihan toisin kuin hän olisi toivonut. Seuralaisikseen hän sai peräti kolme harvinaista sairautta: MCTD:n eli sekamuotoisen sidekudossairauden ja sen aiheuttamat PAH:n ja lisäksi keuhkofibroosin.

Kylkiäisenä tuli vielä yksi sairaus, valkosormisuus, joka on matkan varrella riistänyt Peltoselta jokusen sormenkin.

Amputaatioidenkaan hän ei ole antanut pysäyttää; Peltonen kirjoittaa blogia, joka pursuaa huumoria ja inhorealismia, vaikka sairastamisessa itsessään ei ole mitään kaunista.

– Vielä edelleen mulla on oma sydän ja keuhkot, enkä minä viitsi valittaa. Mulla on asiat ihan hyvin, vakuuttaa nainen, jolle kivut, lääkkeet ja lukuisat kehoa kurittavat oireet ovat jatkuvia kumppaneita.

Syy elää löytyi ihmisen parhaasta ystävästä

Kun sairaudet vuosia sitten runnoivat naista pahimmoilleen, Peltonen keksi keinon pitää itsensä elämässä kiinni. Hän halusi koiran – ja läheisten toppuutteluista huolimatta sen myös hankki, silkkaa jääräpäisyyttään.

– Siinähän ei ollut mitään järkeä, eihän mulle kukaan pystynyt elinvuosia lupaamaan. Mutta sisimmässäni tiesin, että minun täytyy saada syy tähän elämään.

Nyt jo edesmenneestä Tyty-griffonista tuli syy nousta ylös sängystä, kiskoa vaatteet ylle, lähteä lenkille - ja elää.

– Sittemmin mopo karkasi käsistä ja nyt koiria on neljä. Parhaimmillaan niitä oli viisi, nauraa Peltonen.

Peltonen on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo pitkään, mutta kotiin hän ei ole halunnut jäädä. Hän on valinnut sairautensa kanssa avoimen tien, ja kulkee eri tilaisuuksissa kertomassa tarinaansa koulutettuna kokemustoimijana.

– Sillehän ei voi mitään, että tulee kipeäksi. Mutta niitä harvoja asioita, joihin voi itse vaikuttaa, on se, miten asennoituu siihen.

Lisäksi hän toimii simulaationäyttelijänä Lapin ammattikorkeakoulussa hoitotyön opiskelijoiden koulutuksessa. Siinä hänelle on hyötyä lukemattomista kokemuksista terveydenhuollon asiakkaana.

"Keskityn elämään, en sairastamiseen"

Eeva-Liisa Peltonen lenkkeilee, joogaa, harrastaa valokuvausta, lukee, matkustelee, käy live-keikoilla ja neuloo jäljellä olevilla sormillaan. Ensisilmäyksellä nauravaisen ja eläväisen naisen paljastaa sairaaksi vain vilkaisu käsiin; niistä puuttuu useita sormia.

Kuulostaa helpolta, mutta sitä elämä ei suinkaan ole. On yllättäviä takaiskuja, kivuliaita oireita, jatkuvaa epävarmuutta siitä kuinka monta vuotta elämä vielä suo, tai milloin pitää luopua viimeisistäkin sormista.

– Olen kääntänyt ajatusmaailman siihen, että keskityn elämään, en sairastamiseen. On aamuja, että könkkäsen kuin vanha mummo, mutta en suostu kiinnittämään siihen huomiota.

Päinvastoin kuin moni keski-ikäinen, Peltonen nauttii täysin siemauksin myös ikääntymisestä – kenties siksi, ettei hänen pitänyt yli nelikymppiseksi koskaan elääkään.

– Jos ei vanhene, on kuollut. Niin se vain on. Tässä ollaan ja mennään, ei minulla ole mitään syytä ikäkriiseillä, Peltonen täräyttää ja nauraa hersyvästi.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen mahdollinen erottaminen keskustasta etenee. Keminmaan kunnallisjärjestö on lähettänyt Keminmaan keskustaseuralle kirjeen, jossa kysytään, aikooko seura ryhtyä toimenpiteisiin, koska Väyrynen rikkoo puolueen sääntöjä kuulumalla kahteen puolueeseen. Vastausaikaa seuralla on tammikuun loppuun asti.

– Keskustaseuralta pyydetään ”selvitystä tilanteesta ja suhtautumisestaan mahdollisiin keskustaseuran toisen puolueen jäsenyyden omaaviin jäseniin ja aikooko yhdistys ryhtyä Suomen Keskusta r.p.:n sääntöjen 4 § perusteella toimenpiteisiin”, Väyrynen kirjoittaa tiedotteessaan.

– Puolueen jäseneksi voidaan hyväksyä vain sellainen yhdistys, joka hyväksyy puolueen yleiset periaatteet sekä sitoutuu noudattamaan puolueen sääntöjä. Perusjärjestön jäsen tai jäseneksi pyrkivät eivät saa kuulua muuhun puolueeseen, kirjoitetaan puolestaan keskustan sääntöjen kyseisessä pykälässä.

Väyrysen mielestä keskustan säännöissä on kuitenkin tulkinnanvaraisuutta.

– Kansalaispuolue ei ole poliittinen puolue sanan tavanomaisessa merkityksessä. Se ei toimi lainkaan kuntapolitiikassa, joten kilpailutilannetta muiden puolueiden kanssa ei paikallistasolla ole. Säännöt on kirjoitettu jäsenten oikeuksien turvaamiseksi.

Puoluetoimisto ohjaa?

Väyrysen mukaan keskustan puoluetoimisto on ohjannut paikallisia toimijoita ryhtymään toimenpiteisiin, jotka johtavat keskustaseuran erottamiseen niiden jäsenyydestä.

– On outoa, että puoluetoimisto on ohjannut Peräpohjolan piirijärjestöä ja Keminmaan kunnallisjärjestöä ryhtymään toimenpiteisiin, jotka ilmiselvästi tähtäävät Keminmaan keskustaseuran erottamiseen niiden jäsenyydestä. Ne ovat joutumassa turhaan sijaiskärsijöiksi, sillä puolueesta keskustaseuran voisi erottaa vain puoluevaltuusto, hän kirjoittaa.

Väyrynen kuuluu keskustaan Keminmaan keskustaseuran kautta.

"Erottaminen hajottaisi puoluetta"

Väyrynen kertoo, että hänen perustamaansa kansalaispuolueeseen on liittynyt useita keskustan jäseniä ja luottamushenkilöitä.

– Jäsenten ja jäsenjärjestöjen erottaminen hajottaisi puoluetta.

Väyrysen mukaan tilanne voisi ratketa myös sillä, että keskusta korjaisi poliittisen linjansa.

– Ymmärrän, että keskustan piirissä koetaan hankalaksi näennäinen ristiriita puolueen sääntöjen kanssa. Tämä voi kuitenkin ajan oloon ratketa myös sitä kautta, että keskusta palaa aatteellisille juurilleen ja korjaa poliittisen linjansa, jolloin kansalaispuolueeseen liittyneet saattavat ehkä arvioida tilannetta uudelleen, hän kirjoittaa.

Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä vähentäisi polttoaineiden verotusta vielä liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) esittämää veronalennusta enemmän. Sillä varmistettaisiin, että nyt esitetyssä liikenteen rahoitusmallissa ei rokotettaisi alueilla, joissa ei voi käyttää joukkoliikennettä.

Kärnä pitää Bernerin esittelemää mallia valtion väyläyhtiöstä kehittämiskelpoisena, muttei vielä valmiina ratkaisuna.

– Pidän tärkeänä, että malli jakaa liikenneväylien omistuksen valtion ja maakuntien kesken. Tämä tarkoittaa, että maakuntien mahdollisuus poliittiseen ohjaukseen suhteessa toteutettaviin väylähankkeisiin lisääntyisi merkittävällä tavalla nykyisestä, Kärnä kirjoittaa tiedotteessaan.

Kärnä pitää myös tärkeänä, että ulkomaalainen liikenne saataisiin maksamaan Suomen teiden käytöstä.

Kansanedustaja kehottaa kaikkia ottamaan kantaa liikennejärjestelmän kehittämiseen.

– Asiakkaille on taattava aito valinnanvapaus kilometriperusteisen ja aikaan perustuvan hinnoittelun välillä. Aikaan perustuvalla hinnoittelulla paljon ajavat hyötyvät. Mallin on varmistettava, että liikenteen kustannukset eivät lisäänny sellaisilla seuduilla, joissa mahdollisuutta joukkoliikenteen käyttämiseen ei ole, Kärnä kirjoittaa.

Tähän hän esittää veronkevennysten viilaamista niin, että polttoaineverotukseen kohdentuvaa veronalennusta kasvatettaisiin 600 - 800 miljoonaan euroon. Kärnän mukaan alennus voisi olla maakunnallinen niin, että esimerkiksi Lappiin ja Kainuuseen kohdennettaisiin muuta maata suuremmat helpotukset.

Saunassa käyneen asiakkaan kello on hukassa. Nuori mies löytää nopeasti brittimiehen kellon, ohjaa kiinalaisen perheen taivas alla odottavaan porealtaaseen ja sen jälkeen kiiruhtaa saattamaan australialaisen pariskunnan lumesta tehtyyn saunaan. Pipopäisellä nuorukaisella riittää hymyjä ja kohteliaita sanoja kiireestä huolimatta. Tällaista on revontulivahdin työ käytännössä.

Mikä oikein on revontulivahti?

Rovaniemen Lehtojärvellä, 27 kilometrin päässä kaupungista keskellä metsää sijaitseva Hotelli Arctic Snowhotel etsi viime syksynä työpaikkailmoituksella revontulivahtia. Ilmoitus levisi kansainvälisiin tiedotusvälineisiin, jotka intoutuivat tekemään juttuja, monet otsikolla "coolest job in the world". Hotelli sai lopulta noin 1500 työhakemusta eri puolilta maailmaa, suurin osa Suomen rajojen ulkopuolelta.

– Tarkkaa hakemusten määrää en tiedä, sillä jossakin vaiheessa oli pakko lopettaa laskeminen, hotelliyrittäjä Heidi Haavikko sanoo.

Paikkakuntalainen voitti ulkomaalaiset

Paikan sai lopulta 24-vuotias rovaniemeläinen Matti Cajan. Cajan aloitti revontulivahtina marraskuussa ja valmistui joulukuussa liikunnanohjaajaksi Lapin ammattikorkeakoulusta.

– Niinhän monesti käy, että lähdetään merta edemmäs kalaan. Matti on käynyt katsomassa maailmaa, hänellä on hyvä paikallistuntemus, hän tuntee revontulet ja on touhun kaveri eli vauhtia riittää ja suuntakin on sinne päin, Heidi Haavikon puoliso, hotelliyrittäjä Ville Haavikko perustelee Cajanin valintaa pilke silmäkulmassa.

Haavikon mukaan monella ulkomaalaisella hakijalla saattoi olla todellisuutta ruusuisempi kuva työtehtävästä.

– Meille jäi sellainen kuva, että moni heistä lähti hakemaan enemmän eksotiikkaa kuin työpaikkaa.

Revontulivahdin työ on nimittäin paljon muutakin kuin taivaalle tuijottelua.

Työt alkavat marraskuussa lumen tykittämisellä, jään nostamisella viereisestä Lehtojärvestä sekä lumilinnan ja lumisaunojen rakentamisella. Kun lumilinna ja -saunat ovat valmiita ja turistit saapuvat, revontulivahti aloittaa työvuoronsa iltapäiväviideltä. Ensin hän huolehtii saunovista asiakkaista.

Lumisauna kestää löylyt

Lumihotellilla on revontulien lisäksi myös toinen vetonaula, lumisaunat. Löylyttely lumesta tehdyssä saunassa on todella eksoottinen kokemus myös suomalaiselle, saati sitten toiselta puolelta maapalloa saapuneelle turistille.

– Se oli erittäin upeaa, vietimme ihanaa aikaa siellä, australialinen Tim Greenhill kertoo leveästi hymyillen ihka ensimmäisestä saunakokemuksestaan.

Lumisaunassa voi olla kerrallaan vain kymmenen minuuttia, sillä sen jälkeen ovi pidetään auki, jotta seinät jäätyvät ja pysyvät kunnossa seuraavia kylpijöitä varten.

– Totta kai kun lämpötila nousee, lumi alkaa sulaa. Lumisaunat kuitenkin kestävät kuitenkin tosi pitkään, se on huomiota rakennusvaiheessa siten että lunta on laitettu niin paljon että on sitä varaa sulaa, revontulivahti Matti Cajan sanoo.

Asiakkaiden palvelemisen lisäksi revontulivahti opastaa, siivoaa ja tekee erilaisia huoltotöitä. Cajanilla on hotellissa toinen, kolme vuotta töissä ollut kollega.

Revontulihälytys – hotellissa herätys

Kun muu hotellin väki menee nukkumaan, revontulivahti valvoo. Jos revontulia näkyy, hän antaa painaa aurora-hälytysnappia ja luminnan kupeessa olevissa lasi-igluissa soi hälytys.

Lumilinnan hotellihuoneissa ei ole sähköistä hälytintä, joten revontulivahti käy herättämässä yksi kerrallaan jokaisen yöpyjän, joka on tilannut revontulihälytyksen.

– Juoksujalkaa joka huoneeseen ja se on aika mielenkiintoista, kun turistit kuorsaavat makuupusseissa ja heitä menee jalasta nykimään, että et viitsisi herätä, nyt olisi revontulia, Cajan kertoo.

Sitten ihaillaan taivaan tulien loimotusta ja kamerat käyvät ahkerasti.

Revontulivahti Matti Cajan sanoo nauttivansa työstään, sillä sanoo pitävänsä ulkona olemisesta, käsillä tekemisestä ja tulee ihmisten kanssa hyvin toimeen.

12 tuntia 39 asteen pakkasessa

Revontulivahdin työ on välillä ollut maailman viileintä hommaa - ihan kirjaimellisestikin.

– Kun täällä oli hiljattain 39 astetta pakkasta ja olin 12 tuntia ulkona, niin kyllä tästä silloin oli glamour aika kaukana, Cajan virnistää.

Lähes 40 asteen pakkasissa monen lämpimän maan kasvatin hymy olisi saattanut hyytyä.

Cajanin pesti kestää talvikauden eli kun lumihotelli ja lasi-iglut ovat auki. Sesonki on ohi maaliskuussa ja sen jälkeen nuorukainen aikoo etsiä töitä kesäksi. Kunnes talvi taas koittaa, hän haluaa palata revontulivahdiksi.

Tuulet ovat yltäneet hirmumyrskylukemiin Muoniossa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Muonion Laukukerolla mitattiin iltakuudelta keskituuli, joka oli ylimmillään 37 metriä sekunnissa. Puuskissa tuuli yltyi jopa 44 metriin sekunnissa.

Hirmumyrskyn raja on 32 metriä sekunnissa 10 minuuttia kestävälle keskituulelle. Kansaivälisissä asteikoissa vastaava tuulennopeus tulkitaan hurrikaaniksi.

Viimeksi Suomessa tuiversi näin kovaa joulukuun alussa 2013.

Ilmatieteen laitos on varoittanut Etelä- ja Keski-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla torstaina tuivertavasta myrskytuulesta ja kovista puuskista.

Ylen meteorologi Toni Hellinen kertoo, että keskituulet ovat olleet kovia tunturialueen lisäksi myös juuri Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulla. Hailuodon ja Raahen alueilla keskituulet ovat olleet jo yli 25 m/s ja puuskissa ne ovat ylittäneet hirmumyrskylukemat ollen 33m/s.

Myrskyäminen johtuu Hellisen mukaan voimakkaasta matalapaineesta, jonka keskus on parhaillaan Suomen pohjoispuolella pohjoisella Jäämerellä. Samaan aikaan Keski-Euroopassa on korkeapaine ja paine-ero muodostuu myrskyalueilla suureksi.

Eilen illalla iskenyt myrsky on Lapin tuntureiden lisäksi iskenyt kovimmin Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueelle, jossa mitattiin torstaina laajalti myrskylukemia.

Hailuodossa ja Raahen alueilla tuuli ei yltänyt Muonion lukemiin eli 44 metriin sekunnissa, mutta keskituulet ovat olleet yli 25 metriä sekunnissa ja puuskissa ne ovat ylittäneet hirmumyrskylukemat ollen 33 metriä sekunnissa.

Peltikatto irtosi Kemissä

Päivystävä meteorologi Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta kertoo, että Meri-Lapissa tuuli oli torstaina kovaa ja yltyi puuskissa myrskyksi.

– Torstain ja perjantain välisenä yönä tuuli on heikentynyt selvästi, sanoo Korpela.

Lapin pelastuslaitokselta kerrotaan, että myrsky ei ole aiheuttanut ilmeisesti liiemmälti vahinkoa.

Kemissä pelastuslaitoksen apua tarvittiin torstaina, jolloin se kävi kiinnittämässä tuulen voimasta irronnutta peltikattoa Vilmilän teollisuusalueella.

Autokorjaamon peltikatosta oli repeytynyt irti isoja palasia keskiviikon ja torstain välisenä yönä useasta eri kohdasta.

Muoniossa ei vahinkoja

Muonion Laukukerolla tuuli tuiversi torstaina alkuillasta niin kovaa, että se luokiteltiin hirmumyrskyksi. Muoniossa keskituuli oli ylimmillään 37 metriä sekunnissa.

Puuskissa tuuli yltyi jopa 44 metriin sekunnissa. Viimeksi Suomessa tuiversi näin kovaa joulukuun alussa vuonna 2013.

Muonion palopäällikkö sanoo, että tuulissa ei ole ollut mitään poikkeuksellista. Ne eivät aiheuttaneet pelastuslaitokselle tehtäviä.

Lue myös: Myrskytuuli romutti rakenteilla olleen talon Kuopiossa – "Ei niistä tarvikkeista enää taloa rakenneta"

Laukukeron tunturin päällä puuskatuulet puhalsivat torstai-iltana jopa 44 metrin sekuntivauhtia. Keskituuli oli enimmillään 37 metriä sekunnissa, mikä luokitellaan hirmumyrskyksi.

– Ei se nyt niin poikkeuksellista ollut. Kyllähän täällä joskus tuulee kovastikin ja lumi lentää. Sehän kuuluu tänne, että joskus on huonoa säätä, Väliheikki toteaa tyynesti.

Väliheikin mukaan myrskytuulet eivät aiheuttaneet pelastuslaitokselle tehtäviä. Muoniossa herättiin tavalliseen arkiaamuun.

– Ei mitään sähkökatkojakaan tainnut olla. Kaikki näytti pelaavaan kun aamuviideltä nousin ylös, palopäällikkö kertoo.

– Kyllähän tunturin päällä monesti tuulee, mutta me täällä alhaalla ei välttämättä tiedetä siitä mitään.

Myrskytuulet puhalsivat pitkin Lapin tuntureita.

– Kilpisjärven tiellä tuisku teki ongelmia ja pari autoa jäi kiinni kinoksiin vähän ennen Norjan rajaa. Sinne hommattiin aura-auto ja se aukaisi tien, Väliheikki kertoo ainoista tietoonsa tulleista ongelmista. Norjan puolella valtatie 21 suljettiin joksikin aikaa.

Muonion Sähköosuuskunnan toimitusjohtaja Arto Pekonen vahvistaa, että ennätystuulet eivät aiheuttaneet ongelmia illan tai yön aikana, eikä Muonion alueella ole ollut sähkökatkoja.

Kansanedustaja koulussa – teemaviikko alkoi maanantaina. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä vieraili keskiviikkona 18.1 Utsjokisuun koululla, mutta monet vanhemmat päättivät, että lapset jäävät kotiin eivätkä mene kouluun.

Mikko Kärnä ei keskiviikkona aamupäivällä kommentoinut Ylen tv-kameroille mitenkään sitä, kun lapset eivät olleet tulleet kouluun. Tilaisuutta ei saanut kuvata. Kärnä oli tullut Utsjoelle kertomaan työstään kansanedustajana.

– No tällä hetkellä on tällainen teemaviikko "kansanedustajat kouluissa", joka liittyy näihin Suomi 100-vuotta tapahtumiin, ja ollaan sitten tarjouduttu, että tulemme kertomaan kouluille siitä, että mitä se kansanedustajan työ on. Ei olla täällä puhumassa politiikkaa varsinaisesti, vaan ollaan kertomassa ihan siitä perustyöstä, että millä tavalla tämä suomalainen päätöksenteko rakentuu, Kärnä kertoo.

Pari kymmentä oppilasta pois koulusta

Utsjokelainen Esko Aikio on yksi niistä, joka valitsi, että lapset ovat päivän kotona. Keskiviikkona piti olla myös Utsjoen koulun ja Sirpman koulun yhteinen koulupäivä, mutta se peruttiin kansanedustajan vierailun takia. Esko Aikio kertoo, että tämä on yksi syy miksi lapset jäivät kotia.

– Utsjokisuun koulussa kieliympäristö on mikä on. Se ei vahvistanut meidän saamenkielisten lasten kieltä ja jos vielä noin käyttäydytään, että jätetään pois saamen kielen edistämiselle tärkeä Sirman yhteistyö ja sen tilalle laitetaan suomenkielisiä tunteja, Aikio kertoo.

Yle Sápmin tietojen mukaan, lähemmäs 20 lasta jäivät koulusta pois, kun kansanedustaja oli siellä vierailulla. Esko Aikio näkee, että he olisivat valinneet samalla tavalla vaikka kuka tahansa Lapin kansanedustajista olisi tullut vierailemaan koulussa.

– Voisi sanoa, että kuka vain Lapin kansanedustajista olisi tullut tänne, päätös olisi ollut samanlainen. Samalla tavalla he ovat myös omalla käyttäytymisellään, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mutta vielä tärkeämpää on miten he eduskunnassa käyttäytyvät. He ovat siellä näyttäneet, etteivät he ole saamen kansan edustajia vaan suomalaisten edustajia. No ehkä yhden kansanedustaja kohdalla en olisi juuri näin sanonut, Aikio sanoo.

"Jostain syystä halunnut Utsjoelle"

Vierailua isännöivät Utsjoen kunnan poliitikot. Kärnä kirjoittaa ahkerasti saamelaisten asioista omassa blogissaan ja Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilmari Tapiola uskookin, että Kärnän näkemykset ovat yksi syy siihe, miksi vanhemmat ovat valinneet lasten jäämisen kotiin.

– Kärnä on jostain syystä halunnut Utsjoelle. Ja tietenkin sehän on yksi syy, miksi vanhemmat eivät halunneet lähettää lapsiaan kouluun, kun Kärnällä on ollut omat näkemyksensä siellä somessa ja muualla. Hän on vähän erityisesti pohjoissaamelaisia moittinut, sanoo Tapiola.

"Olen tyytyväinen vierailuun"

Mikko Kärnä kommentoi torstaina iltapäivällä Yle Sápmille sähköpostilla lasten kotiin jäämistä.

– Mielestäni on aina sääli, jos lapsista tehdään politiikan välikappaleita. Asioiden tulisi riidellä, ei ihmisten, eikä lapsilta tulisi riistää oikeutta koulupäivään vain siksi, että koululla vierailee henkilö, joka ei edusta vanhempien näkemystä asioista. Itse vierailuun olen tyytyväinen ja olen ymmärtänyt, että myös paikalla olleet ovat olleet siihen tyytyväisiä, kirjoittaa Kärnä vastauksessaan.

Lauantaina avattava Kemin 22. Lumilinna juhlistaa satavuotista Suomea.

Linnan uumenista löytyy muun muassa 200-paikkainen lumiravintola, hotelli sekä lukuisia seinäveistoksia kuuluisista suomalaisista vaikuttajista kuten Sauli Niinistö, Martti Ahtisaari, Patrik Laine, Tarja Halonen, Kimi Räikkönen, Tove Jansson ja Renny Harlin.

– Meillä on mahtava mahdollisuus tuoda esille suomalaisia ylpeydenaiheita Suomi 100 -tunnelmassa. Meillä käy täällä ihmisiä yli 50 eri maasta ja pääsemme kertomaan heille, miten suomalaiset ihmiset ovat vieneet Suomea maailmalle ja mistä asioista maamme on tunnettu, kertoo Kemin Matkailun tiedottaja Noora Barria.

Hahmojen lisäksi linnan sisältä löytyy suomalaisesta taidemaailmasta tuttuja teoksia, luonnollisesti lumesta ja jäästä valmistettuja. Linnan sisälle on rakennettu myös luokkahuone kuvastamaan Suomen koulutuksen laatua ja koulukiusaamisen vastaista työtä.

– Olemme tuoneet esimerkiksi eteissaliin tunnettua taidetta Suomesta. Lisäksi haluamme tuoda esille muun muassa maamme loistavaa koulutusta, Barria sanoo.

Tänä vuonna Lumilinna rakennetaan uudelle paikalle, Perämeren rantaan Kemin Mansikkanokalle. Barrian mukaan uusi paikka mahdollistaa paljon.

– Nyt on rakennettu toisin ja se oli tarkoituskin tässä uudella paikalla. Meillä on mahdollisuus vähän pyöritellä tätä linnaa eri tavalla ja rakentaa eri muotoon.

Linnan on suunnitellut arkkitehti Rauno Ruonansuu ja rakentamisesta on vastannut IP-Heikkilä Oy.

Autoveron poistamisen on arvioitu alentavan ajoneuvojen hintaa tuhansilla euroilla, kalleimmissa autoissa jopa yli 10 000 eurolla. Pitääkö kuluttajan varautua lisävakuuksiin, jos auton arvo on pienempi kuin velan määrä.

Suomen suurimman autorahoittajan, Santander Consumer Finance Oy:n johtaja Hannu Heliö rauhoittelee kuluttajia joilla on osamaksuvelkaa autostaan, auto kelpaa vakuudeksi autoveron mahdollisen poiston jälkeenkin jos maksusuunnitelmaa noudatetaan sovitusti.

– Velan vakuutena olevan auton jälleenmyyntiarvo voi olla velkaa pienempi mutta jos maksusuunnitelmaa noudatetaan ei rahoitusyhtiöillä ole oikeutta kuluttajasuojalain perusteella irtisanoa sopimusta, Hannu Heliö sanoo.

Osamaksusopimuksen viimeinen erä

Hannu Heliön mukaan Suomen autokaupasta rapia 43 prosenttia on ostettu rahoitusyhtiöiden kautta, noin 20 prosenttia rahoittaa pankki ja noin 30 prosenttia ostaa auton käteiskaupalla.

Markkinoilla on jo pitkään ollut mahdollisuus ostaa auto kolmen vuoden leasingiin verrattavalla osamaksusopimuksella, jonka viimeinen erä on suurempi, jopa 20-30 prosenttia auton hinnasta.

Sopimuksen viimeisen, jopa yli 10 000 euron erän vakuudeksi autokauppa ja rahoitusyhtiö ovat hyväksyneet auton sen hetkisen jälleenmyyntiarvon. Joissakin leasing-sopimuksissa asiakas on voinut kolmen vuoden jälkeen jopa palauttaa auton liikkeeseen ilman maksuseuraamuksia.

Mikäli autovero poistuu rysäyksellä, laskee myös lainan vakuutena olleen auton arvo ja osamaksusopimuksen viimeisen erän maksamiseen ei enää välttämättä riitä auton jälleenmyyntiarvo.

Vaihtoehdot kuluttajalle ovat joko auton arvoa suuremman loppuvelan maksaminen, vaihto halvempaa autoon tai uuden jatkosopimuksen tekeminen. Rahoitusyhtiö neuvottelee mielellään sopimuksen jatkamisesta loppuvelan maksamiseksi, mutta ehdot voivat olla toiset kuin aikaisemmassa sopimuksessa.

Liikennevahinko voi tulla kalliiksi

Yllätys voi tulla myös velkaisen auton liikennevahingossa, jossa auto rikkoutuu lunastuskuntoon. Mikäli autossa ei ole uusarvolunastuksellista kaskoa, vakuutusyhtiöt määrittelevät lunastusarvon markkina-arvoa vastaavaksi.

Mikäli vakuutusyhtiön lunastusarvo on pienempi kuin auton jäljellä oleva velka, on auton omistajan maksettava erotus rahoitusyhtiölle. Erotus voi olla tuhansia euroja

– Mikäli tällainen tai muu yllättävä tilanne tulee eteen, on kuluttajan syytä olla välittömästi yhteydessä rahoitusyhtiöön, että mahdollisista maksusuunnitelmista voidaan sopia, Hannu Heliö Santanderista neuvoo.

Joidenkin autoliikkeiden on kerrottu tarjoavan autovelallisille jopa mahdollisuutta siirtää vanha autovelka uuden auton maksusuunnitelmaan. Tätä Hannu Heliö ei pidä oikeana toimintatapana. Velkaa ei voi olla enempää kuin on vakuutena olevan auton arvo.

Mikäli autoverosta Suomessa luovutaan, on lopputulos kaikissa tapauksissa aina sama, osamaksuvelka ei kuittaannu itsestään.

Pohjoismainen saamelaissopimus on ollut viikon ykkösaihe saamelaismedioissa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Sopimusehdotus julkaistiin viime perjantaina ruotsinkielisenä. Kommentointi onkin painottunut Ruotsin ja Norjan puolelle Suomen saamelaispoliitikkojen odotellessa suomen- tai saamenkielistä käännöstä.

Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisellä saamelaissopimuksella pyritään vahvistamaan saamelaisten oikeuksia niin, että saamelaisilla on mahdollisuus edistää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaansa samalla tavalla valtioiden rajoista huolimatta.

Sopimuksesta on neuvoteltu yli kymmenen vuoden ajan Suomen, Ruotsin ja Norjan valtion, sekä maiden saamelaiskäräjien kesken.

Sopimusluonnos vuoti julkisuuteen etukäteen

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen sopimusneuvotteluihin liittyviä asiakirjoja on neuvotteludelegaatioiden työssä käsitelty Wienin yleissopimuksen nojalla luottamuksellisina sopimustekstin parafointiin ja viralliseen julkistamiseen saakka.

Kuitenkin esimerkiksi Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry julkaisi pohjoismaisen saamelaissopimuksehdotukseksi väittämänsä luonnoksen jo ennen sopimuksen parafointia.

Saamelaiskäräjät onkin pyytänyt oikeusministeriöltä selvitystä siitä, miten Pohjoismaisen saamelaissopimuksen luonnosteksti vuoti julkisuuteen ennen sopimuksen parafoimista. Lisäksi Saamelaiskäräjät pyytää oikeusministeriötä harkitsemaan, mihin toimenpiteisiin ministeriö aikoo ryhtyy tapahtuneen johdosta.

Norjassa ja Ruotsissa sopimusta on kritisoitu

Norjan ja Ruotsin puolella sopimusta on ehditty kommentoida laajemmin. Esimerkiksi NRK Saamen kommentaattori Magne Ove Varsi moitti sopimusta kovin sanoin, kutsuen sitä saamelaiskulttuurin kuolemantuomioksi.

– On hieman symbolista, että nämä kolme hallitusta julkaisivat tämän sopimuksen 13. päivä perjantaina. Olen tutustunut viime päivänä nykyiseen sopimusehdotukseen ja verrannut sitä vuoden 2005 sopimustekstiin ja YK:n alkuperäiskansa julistukseen. Siitä näkee kuinka huono tämä sopimus on.

Varsi on huolissaan saamelaisten itsemääräämisoikeudesta uudessa sopimuksessa. Hänen mukaansa neuvotteluilla ja lausunnoilla saamelaiskäräjät eivät todellisuudessa saa päättää omista asioistaan. Varsin mukaan saamelaissopimus itse asiassa oikeuttaa saamelaisten assimiloinnin valtaväestöön.

Myös Ruotsin puolella ollaan huolissaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden heikentyvän sopimuksen myötä.

Ruotsin saamelaisnuorten järjestön Sáminuorran puheenjohtaja Isak Utsi kommentoi Sameradion ja SVT Sápmille sopimusluonnoksen kohtaa, jossa saamelaiskäräjille luvataan neuvotteluasema saamelaisia koskevissa asioissa.

– Sopimuksessa mainitaan oikeus konsultointiin, mikä on itse asiassa alin vaikuttamisen taso. Se on periaatteessa oikeus kertoa mitä tapahtuu ja askel näkymättömyyteen, Utsi sanoo.

Saamelaisneuvoston edustaja Helena Omma Ruotsin puolen Saamenmaalta järkyttyi kun näki saamelaissopimusluonnoksen. Hän myös pelkää saamelaisten itsemääräämisoikeuden heikentymistä ja ei hyväksy sitä, että saamelaiset tällä sopimuksella itse myöntyisivät oikeuksiensa heikentymiseen.

Omman mukaan saamelaiset ovat jo antaneet valtioille tarpeeksi periksi, eikä tähän sopimukseen tulisi suostua.

– Me olemme jo antaneet oman kielemme, maat ja vedet, uskon ja kulttuurin.

Saamelaisneuvosto kehottaa saamelaisia arvioimaan sopimusta rauhassa

Pohjoismaisen saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Javo kertoo saamelaisneuvoston olevan pettynyt ehdotettuun sopimukseen. Se ei Javon mukaan pidä kansainvälisen oikeuden tasoa.

– Meidän arvioidemme mukaan se vaikuttaa olevan alempaa tasoa kuin kansainvälisessä oikeudessa, saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Javo sanoo.

Saamelaisneuvosto mainitsee neljä eri ongelmaa sopimusluonnoksessa. Yksi on itsemääräämisoikeuden heikkeneminen. Toinen valtioiden oikeus määrittää, kuka saa äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa. Kolmantena sopimuksessa saamelaisneuvoston mukaan hyväksytään saamelaisten maaoikeudet, mutta samalla avataan mahdollisuus kilpailevaan maankäyttöön ilman saamelaisten vapaata, tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta (eng. free, prior and informed consent).

Neljäntenä saamelaisneuvosto mainitsee merisaamelaiset, joille ei sopimuksessa tunnusteta oikeuksia heille perinteisiin vuonoihin ja rannikkoalueisiin.

Saamelaisneuvosto kehottaa saamelaisyhteisöä nyt arvioimaan rauhassa, mitä vaikutuksia sopimuksella tällaisenaan olisi saamelaisille.

– Saamelaisneuvosto kutsuikin nyt saamelaisorganisaatiot ja siviiliyhteisön mukaan prosessiin, jossa pyrimme tarkasti arvioimaan tätä sopimusta, se on sen verran tärkeä. Olemme odottaneet sopimusta 1986 saakka. Siitä on melko pitkä aika, kun saamelaiskonferenssi ensimmäisen kerran sitä ehdotti, Javo kertoo.

Saamelaiskäräjien neuvottelukunnan edustaja tyytyväinen

Saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam on toiminut Suomen saamelaiskäräjien edustajana saamelaissopimusta valmistelevassa neuvottelukunnassa. Hänen mukaansa sopimusluonnos on hyvä kompromissi valtioiden ja saamelaisten välillä.

– Neuvottelut olivat itse asiassa vaikeat, meidän saamelaisten ja valtioiden näkemykset eivät aina kohdanneet. Siihen nähden neuvottelutulos on kompromissi kaikkien kannalta. Se on se, mihin valtiot ovat nyt valmiita ja millaiset oikeudet he ovat valmiita antamaan saamelaisille, Nuorgam kommentoi.

Nuorgam on yhteisen saamelaismääritelmän lisäksi tyytyväinen elinkeinoja koskeviin sopimuskohtiin. Sopimusluonnoksessa ei suoraan oteta kantaa vesi- ja maaoikeuksiin, mutta Nuorgamin mukaan jotain parannuksia se silti toisi.

– Valtioiden täytyy edistää saamelaisia elinkeinoja, ja edistäminen sisältää tässä asiassa myös valtioiden velvollisuuden järjestää rahoitusta saamelaisille elinkeinoille. Niihin kuuluvat kaikki perinteiset saamelaiselinkeinot ja tietysti myös saamelainen käsityö, Nuorgam sanoo.

Suomen saamelaiskäräjäpoliitikot odottavat sopimustekstin käännöstä

Suurin osa Suomen saamelaikäräjien jäsenistä kieltäytyy vielä kommentoimasta sopimusluonnosta. Suomen puolen poliitikkojen kommentointia vaikeuttaa se, että tällä hetkellä sopimusluonnos on saatavilla vain ruotsiksi. Oikeusministeriöstä ei uskalleta vielä luvata, milloin suomen- ja saamenkieliset käännökset julkaistaan.

Yle Sápmi on tavoitellut kaikkia saamelaiskäräjien jäseniä, mutta vain muutama jäsen kommentoi sopimusta tässä vaiheessa.

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, saamelaiskäräjien jäsen Áslat Holmberg pelkää, että sopimus ei tule pitämään YK:n alkuperäiskansa julistuksen eikä ILO 169 -sopimuksen tasoa. Kolmesta sopimusmaasta Norja on ainut, joka on ratifioinut ILO 169 -sopimuksen.

– Vaikuttaa siltä, että siitä on tulossa monille pettymys. Ihmiset ovat odottaneet siltä paljon enemmän kuin mitä se sitten on. Ja nimenomaan se, että sopimus ei pitäisi sitä tasoa, mikä nyt on alkuperäiskansojen oikeuksien etenemisessä ollut kansainvälisesti. Sen suhteen tämä olisi askel taaksepäin., Holmberg sanoo.

Myös saamelaiskäräjien jäsen Jan Saijets on kirjoittanut ajatuksistaan sopimusluonnoksen suhteen omalla Facebook-sivullaan. Saijets kritisoi muun muassa sitä, että sopimuksessa saamelaisten itsehallinto on jäämässä vajavaiseksi.

Saijets mainitsee tästä esimerkkinä, että valtiot ovat saamassa lopullisen päätäntävallan siitä, ketkä saavat äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Positiivisena Saijets näkee kuitenkin esimerkiksi saamenkielistä opetusta koskevat sopimuskohdat.

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso moittii ehdotuksen saamelaismääritelmää koskevaa kielikriteeriä. Sopimukseen ehdotetaan Norjan mallin mukaista määritelmää, jossa huomioidaan henkilön itseidentifikaation lisäksi hänen kotikielensä neljänteen polveen asti.

Suomen puolella tämä merkitsisi sitä, että entisessä laissa ollut äidinkieli olisi muuttumassa kotikieleksi.

– Se on sellainen termi, mikä voi vain sekoittaa entisestään nykyiseen tilanteeseen nähden. Se vaikuttaa olevan vielä laveampi kuin nykyinen määritelmä Suomessa.

– Vielä pahempi asia, joka on tärkeä huomata on se, että johdanto-osassa mainitaan saamelaismääritelmästä tai äänestysluetteloon määrittelystä yhdessä kohdassa niin, että valtioilla on oikeus määritellä kenet he valitsevat. Ja se on mielestäni niin ristiriidassa alkuperäiskansajulistuksen kanssa kuin voi.

Juuson uskoo että joihinkin elinkeinoihin, saamen kieleen ja opetukseen liittyviin asioihin sopimus voi tuoda parannuksia.

Lapin kansanedustajat moittivat sopimusehdotusta

Lapin kansanedustajat ovat myös kommentoineet sopimusta. Keskustan Mikko Kärnä, Eeva-Maria Maijala ja Katri Kulmuni ovat esittäneet huolensa yhteistä saamelaismääritelmää kohtaan. Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ja sosiaalidemokraattien Johanna Ojala-Niemelä taas ovat kritisoineett sopimuksen julkaisuprosessia.

Kolmen valtion saamelaiskäräjät käsittelevät pohjoismaista saamelaissopimusta seuraavaksi muutaman viikon kuluttua Trondheimissa. Samalla tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisestä saamelaiskonferenssista, joka järjestettiin 6.2.1917 Trondheimissä.

Kittilän kunnan päätöksenteko on ollut pahasti jumissa jo kolmen vuoden ajan. Levin hissiyhtiön hankinnoista tehdystä tutkintapyynnöstä suhteellisen harmittomasti alkanut tapahtumasarja on pahentunut lumivyöryn tavoin massiiviseksi sotkuksi. Tänä keväänä odotellaan poliisin esitutkinnan valmistumista ja siten tietoa siitä, miten Kittilän kunnan päätöksenteko saadaan mahdollisesti taas normaaleille urille.

Kittilän kunta on hävinnyt useita oikeusjuttuja, jotka koskevat kunnanvaltuuston viimeaikaista päätöksentekoa.

• Korkein hallinto-oikeus on kumonnut kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisen,
• Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut vt. kunnanjohtajan tekemän salauspäätöksen ns. Eilavaara-asiakirjoista ja
• Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Kittilän valtuuston päätöksen muuttaa kunnan hallintosääntöä (ja syrjäyttää hallintojohtaja Esa Mäkinen tehtävistään).

Kittilän kuntasotkujen ansioksi voi lukea myös sen, että hallitus antoi esityksen "Lex Kittilä"-laista, vaikka laki ei koskekaan pelkästään Kittilää. Sen turvin valtiovalta voi puuttua kriisikuntien hallintoon silloin, jos ne joutuvat Kittilän kaltaiseen tilanteeseen.

Poliisi tutkii vielä kuukausien ajan

Poliisi tutkii edelleen lukuisia rikosepäilyjä ja yksityisten henkilöiden tekemiä tutkintapyyntöjä.

Oulussa Keskusrikospoliisilla on ollut tutkittavana useita Kittilään liittyviä asioita, mm.

• Levin hissiyhtiön hankinnat,
• kuntapäättäjien toiminta hissihankintojen aikana ja jälkeen,
• kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottaminen,
• ns. Eilavaaran lasku sekä
• kunnan hallintojohtajan Esa Mäkisen tutkintapyyntö mm. kohtelustaan hallintosääntömuutoksen aikana.

Eilavaaran laskun osalta juttu on edennyt jo syyteharkintaan: poliisi epäilee useita Kittilän kuntapäättäjiä törkeän petoksen yrityksestä ja virka-aseman väärinkäytöstä.

Muiden KRP:n tutkinnassa olevien asioiden osalta esitutkinta lähestyy loppusuoraa. Tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Maria Vuorivirta-Heikkinen sanoo, että loput jutut saadaan syyteharkintaan ”lähikuukausien aikana”. Syyttäjä saattaa siis saada pöydälleen Kittilän kuntapolitiikkaan liittyviä rikosepäilyjä tämän kevään tai kesän aikana.

Rovaniemellä iso nippu tutkintapyyntöjä ristiin ja rastiin

Lapin poliisilaitoksella on lisäksi tutkinnassa lukuisia tutkintapyyntöjä, joita Kittilän nykyiset ja entiset kuntapäättäjät ja virkamiehet sekä Levin työntekijät ovat tehneet toisistaan jo pitkään. Näistä tutkintapyynnöistä ei kaikista ole ehditty aloittaa vielä edes esitutkintaa.

Rovaniemen poliisilaitoksella tätä toista Kittilään liittyvää asiakokonaisuutta tutkii rikosylikomisario Jukka Haataja. Haatajan mukaan joidenkin juttujen tutkinta on jo loppusuoralla, mutta muiden kohdalla tutkintaan menee vielä kuukausia.

Pyhäjärvi ennakkotapauksena

Kittilän kuntasotkujen mahdollisia seuraamuksia kuntapäättäjille voidaan ennustaa sitä vasten, mitä on vasta tapahtunut Pyhäjärvellä. Pyhäjärven entisen kaupunginjohtajan Tita Rinnevaaran eroprosessi on ollut pitkälle samankaltainen kuin Kittilässä: hankalaksi koettu kunnanjohtaja yritettiin erottaa riittämättömin perustein, ja oikeus kumosi laittoman päätöksen.

Kihlakunnansyyttäjä on nostanut syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä useille erottamisprosessin aikana kaupunginhallituksen jäseninä toimineille luottamushenkilöille sekä virkamiehelle, joka vastasi tänä aikana osin asian esittelystä.

Huomattavaa on kuitenkin se, että emeritusprofessori Pekka Viljasen mukaan mahdolliset rikostuomiot eivät estä poliitikkoja – eli luottamusmiehiä – jatkamasta Kittilän kunnanvaltuustossa, mikäli heidät valitaan uudelleen ensi kevään vaaleissa. Toisin kuin virkamiehillä, luottamusmiehillä virkarikos koskee ainoastaan sitä vaalikautta, jolloin rikos on tehty.

Taustaa: Kittilä-gate on jo yli kolme vuotta vanha

Jotta voi ymmärtää Kittilän kuntapäättäjien kehräämää sotkua, pitää se suoristaa aikajanalle, josta käy ilmi tapahtumien kulku. Lähdetään liikkeelle Levin hissiyhtiöiden hankintoja koskevasta tutkimuspyynnöstä, vaikka tähän liittyviä tapahtumia on toki Kittilässä ollut sitä ennenkin.

Joulukuussa 2013 Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta tehtiin tutkintapyyntö poliisille. Tutkintapyynnön tekivät Levi Ski Resortin omistajat Levin matkailukeskus Oy ja Kittilän kunta. Tutkintapyyntö liittyy miljoonien eurojen arvoiseen hissihankkeeseen Levillä.

Kittilän kunnanhallitus peruu tutkintapyynnön. Eriävässä mielipiteessä hallintojohtaja Esa Mäkinen toteaa, että päätöksen valmistelu on kuntalain ja Kittilän kunnan hallintosäännön vastainen.

Kunnanhallitus kutsuu kokoukseensa kuultavaksi tutkintapyynnön tehneen kunnanjohtajan Anna Mäkelän ja rinneyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimivan kunnan teknisen johtajan Lauri Kurulan.

Kunnanhallitus kutsuu koolle hissiyhtiön yhtiökokouksen erottaakseen hallituksen ja valitakseen uuden hallituksen. Ennen kokousta kunnan yhtiökokousedustajille annetaan "omistajaohjausta”.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan Timo Kurulan mukaan kunnanvaltuusto ja -hallitus olivat asiassa yksimielisiä ja virkamiesten on siten noudatettava niiden tahtoa.

Tammikuussa 2014 Kittilän kunnanhallitus käsittelee vaatimuksia oikaista päätökset, jotka koskevat Levin rinneyhtiön jupakkaa. Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä saa moitteita kunnanhallitukselta.

Maaliskuussa 2014 Levi Ski Resortin yhtiökokous erottaa yhtiön koko hallituksen ja nimeää uudet jäsenet, kaikki kittiläläisiä kuntapäättäjiä. Levin hissiyhtiön uusi hallitus kutsuu Jouni Palosaaren takaisin toimitusjohtajakseen ja peruuttaa kaikki Palosaareen kohdistuvat tutkintapyynnöt ja vaatimukset.

Kittilän kunnanhallitus jättää käsittelemättä useita esityksiä, jotka ovat vt. kunnanjohtajana toimivan Esa Mäkisen tekemiä. Mäkisen mukaan Kittilän kunnanhallituksessa on paljon jäseniä, jotka ovat esteellisiä käsittelemään rinneyhtiön asioita. Mäkinen perustelee asiaa sillä, että keskusrikospoliisi tutkii Kittilän Levitunturin hissihankintaa.

Huhtikuussa 2014 Lapin poliisilaitos jättää esityksen syyttäjälle esitutkinnan lopettamiseksi Levi Ski Resort Ltd:n jutussa. Poliisin mukaan näyttää siltä, että asiassa ei ole näyttöä petosrikoksen yrityksestä eikä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa.

Kihlakunnansyyttäjä Petteri Perälä jättää syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta eikä rikoksista löytynyt näyttöä.

Toukokuussa 2014 Kittilän kunta asettaa toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää, onko kunnanjohtajan erottaminen kunnan kannalta välttämätön.

Heinäkuussa 2014 Lapin poliisilaitos aloittaa esitutkinnan tutkintapyynnöstä, joka perustuu Suomen Kuvalehden juttuun Kittilän kunnanhallituksen toimista.

Elokuussa 2014 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske määrää, että esitutkintaa jatketaan Kittilän Levitunturin hissihankintaa koskevassa jupakassa.

Syyskuussa 2014 Tilapäinen toimikunta saa valmiiksi raportin ”kunnanjohtaja Anna Mäkelän luottamuksen menetyksestä”.

Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä sanoo, että hänen irtisanomisensa on kosto. Mäkelä ei aio irtisanoutua itse virastaan, vaan aikoo tarvittaessa viedä asian oikeuteen asti.

Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas.) keskeyttää Kittilän kunnanhallituksen toiminnan siltä osin kun käsiteltävät asiat liittyvät Levin hissiyhtiöjupakkaan ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen. Yrityksen mukaan kunnanhallituksen jäsenet ovat esteellisiä käsittelemään asiaa, koska he ovat samaan aikaan Keskusrikospoliisin tutkinnan kohteena. Yrityksen mukaan toimikunnan raportissa on myös virheellistä tietoa poliisin esitutkinnasta.

Marraskuussa 2014 Keskusrikospoliisi liittää Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän erottamisen osaksi laajempaa tutkintaa, johon sisältyvät myös Levin hissihankinnat ja sen jälkeisiä tapahtumia.

Vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen haluaa perua kunnanjohtaja Mäkelän erottamisen. Toimikunta on Mäkisen mukaan tehnyt muutoksia raporttiin sen jälkeen, kun Anna Mäkelää on viimeksi kuultu, ja raportti sisältää virheellistä tietoa.

Kittilän kunnanhallitus ei käsittele Mäkisen esitystä Anna Mäkelän irtisanomisen perumisesta.

Joulukuussa 2014 Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys valittaa Mäkelän potkuista hallinto-oikeuteen. Yrityksen mukaan irtisanomispäätös on lainvastainen: Mäkelää ei kuultu potkuja valmistelleen tilapäisen toimikunnan raportin koko sisällöstä. Raportissa viitataan myös lausuntoihin, joita ei ole dokumentoitu. Lisäksi Yritys viittaa valtuuston esteellisyysongelmaan.

Myös Anna Mäkelä itse valittaa erottamisestaan hallinto-oikeuteen.

Huhtikuussa 2015 Kolarin kunnanjohtaja Kyösti Tornberg siirtyy virkaa tekeväksi kunnanjohtajaksi Kittilään.

Toukokuussa 2015 Vt. kunnanjohtaja Tornberg ehdottaa kunnanhallitukselle, että se alkaisi noudattaa kokouksissaan kunnan omaa johtosääntöä. Tornbergin mukaan kunnanhallituksen aikaisempiin pöytäkirjoihin on liitetty puheenvuorojen perusteella uusia esityksiä, selvityspyyntöjä ja vaatimuksia. Lisäksi asioista on tehty päätöksiä, vaikka niitä ei ole ollut esityslistalla.

Elokuussa 2015 Kittilän kunnanvaltuusto syrjäyttää hallintojohtajaksi palanneen Esa Mäkisen samalla, kun se muuttaa Kittilän kunnan hallintosääntöä.

Helmikuussa 2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Kittilän kunnanvaltuuston päätöksen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisesta. Hallinto-oikeus perustelee päätöstään sillä, että Mäkelää ei kuultu asianmukaisesti.

Kittilän kunta perustaa toimikunnan hieromaan sopua laittomasti erotetun kunnanjohtajan Anna Mäkelä kanssa. Sovintotoimikunnan asiantuntijoina toimivat työoikeuden professori Seppo Koskinen ja asianajaja Jarmo Juntura.

Kittilä valittaa Mäkelän erottamisen kumoamisesta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen äänin 12-10. Suurin osa valtuutetuista, jotka olivat antamassa Mäkelälle potkuja, jääväsivät itsensä kokouksesta asiaa koskevien pykälien käsittelyn ajaksi. Nämä valtuutetut ilmoittivat syyksi heitä koskevan poliisitutkinnan. Kolme valtuutettua, jotka kannattivat Mäkelän potkuja marraskuussa 2014, eivät kuitenkaan jäävänneet itseään.

Kesäkuussa 2016 Korkein hallinto-oikeus kumoaa lopullisesti Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän irtisanomisen. KHO piti Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen ennallaan.

Sovintotoimikunnan kokouksen pöytäkirjoista käy ilmi, että toimikunta haluaa välttää tilanteen, jossa kunnanjohtajan irtisanomispäätöksen tehneet valtuutetut joutuisivat korvaamaan vahingot kunnalle, jos heidät tuomitaan rikoksista. Professori Koskinen ehdottaa, että erokorvaus erotetaan omaan kunnanjohtajasopimukseen ja päättynyt oikeudenkäynti hoidetaan toisella sopimuksella. Myöhemmin Koskinen poistaa sopimusluonnoksesta kaikki viitteet siihen, että sovinto liittyisi mihinkään rikosprosesseihin.

Elokuussa 2016 Kittilän kunnanvaltuusto käsittelee sovintosopimusta kunnanjohtaja Anna Mäkelän kanssa. Sovintosopimuksen mukaan kunta maksaa Mäkelälle 1,5 vuoden palkan verran rahaa sekä asianajajan kuluja yhteensä 135 000 euroa. Rahat saadakseen Mäkelän on irtisanouduttava virastaan.

Sopimukseen sisältyy lauseke, että osapuolilla ei ole Mäkelän virkasuhteeseen tai sen päättymiseen liittyen toisiaan kohtaan muita vaatimuksia.

Marraskuussa 2016 Patentti- ja rekisterihallitus kiinnostuu Suomen Kuvalehden jutun perusteella siitä, miksi Kittilän kunnan tilintarkastuksessa ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota useisiin laittomiin päätöksiin ja kunnan hallintoon liittyviin rikosepäilyihin. PRH pyytää tilintarkastusyhtiö BDO Audiator Oy:ltä selvitystä siitä, miten Kittilän kunnan hallintoa on valvottu.

Joulukuussa 2016 Kittilän kunnan ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän välinen sovintosopimus käsitellään Kittilän kunnanvaltuustossa uudelleen. Elokuussa tehty päätös raukesi, koska siitä oli päättämässä esteellisiä henkilöitä. Valtuusto hyväksyy sovintosopimuksen hieman muokatussa muodossa. Hinta on noussut yli 140 000 euroon.

Tammikuussa 2017 Kittilän kunnan ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän välinen sovintosopimus käsitellään Kittilän kunnanvaltuustossa vielä kertaalleen – varmuuden vuoksi. Hallintojohtaja Esa Mäkisen mukaan valtuustossa tapahtui joulukuussa menettelytapavirhe, koska asiasta äänestettiin väärässä järjestyksessä. Kunnanvaltuusto käsittelee sovintosopimusta näillä näkymin seuraavassa kokouksessaan 30. tammikuuta.

Patentti- ja rekisterihallitus tutkii Kittilän kunnan tilintarkastajan BDO Audiator Oy:n toimia. Tutkinta kestää PRH:n mukaan kuukausia, mahdollisesti jopa yli vuoden ajan.

Keskusrikospoliisi tutkii neljää laajaa juttukokonaisuutta Oulussa.

Lapin poliisilaitos tutkii lukuisia tutkintapyyntöjä, jotka on tehty eri osapuolista Kittilässä ja Levillä.

Taustaa: Eilavaara-lasku edelleen epäselvä

Oman lisämausteensa Kittilän kuntasotkuihin tuo lasku asiakirjoista, jotka toimitettiin joidenkin kuntapäättäjien käyttöön Mäkelän eroprosessin aikana.

Syyskuussa 2014 Kittilän kunnanhallitus päättää, että se käyttää jatkossa ”lainopillisen neuvonantajan palveluita”. Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän mukaan kunnanhallitus ei ole hoitanut lakiasiainpalveluita normaalin hallinnon tapaan vaan on toimittanut epämääräisiä laskuja ilman dokumentaatiota. Mäkelä sanoo Ylen uutisessa, että uutta palvelua saatetaan käyttää kunnanhallituksen jäsenten henkilökohtaisena oikeusapuna Levin hissihankintaa koskevassa oikeusjutussa.

Maaliskuussa 2015 Kittilän kunnanhallituksen esityslistalla on oikeudellisen asiantuntijan Pertti Eilavaaran lasku. Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtajalle Timo Kurulalle osoitettu lasku koskee kunnanhallituksen neuvontaa, kirjelmien analyysia ja yksittäisten asioiden muistioita sekä oikeustapakoonteja. Vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen esittää, että kunta ei maksa yli 7 500 euron laskua, koska kunnalla ei ole mitään Eilavaaran papereita.

Kurulan mukaan kunnanhallitus on tehnyt useita päätöksiä, että kunta ja kunnanhallitus voi käyttää oikeudellista neuvontaa ja lakipalveluita.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys vaatii, että Pertti Eilavaaran tapaukseen liittyvät asiakirjat toimitettaisiin kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajalle. Yrityksen mukaan Eilavaara on laatinut useita muistioita, joita ei ole kunnanhallituksen esityslistan liitteinä eikä ole tuotu kunnanhallituksen kokouksissa jäsenten tietoon.

Kittilän kunnanhallitus aikoo julkistaa ns. Eilavaaran paperit. Kunnanhallituksen kokouksen esityslistan mukaan "kaikkien asianosaisten" tulee toimittaa kunnalle välittömästi "oikeudellisen avustajan Pertti Eilavaaran laskussa mainitut asiakirjat". Niitä ei kuitenkaan julkisteta.

Suomen Kuvalehti vaati asiakirjoja itselleen julkisuuslakiin vedoten. Kun SK uudisti asiakirjapyyntönsä, vt. kunnanjohtaja Tornberg salasi asiakirjat vedoten Eilavaara-asiassa käynnistyneeseen esitutkintaan.

Kesäkuussa 2015 Yle Lappi pyytää saada kopion Eilavaaran laskun tarkoittamista asiakirjasta. Kittilän kunta ei lähetä asiakirjaa eikä myöskään anna lain vaatimaa kirjallista selitystä siitä, miksi sitä ei ole lähetetty.

Tämän jutun kirjoittajan kanssa käydyssä keskustelussa Tornberg sanoo ensin, että ”poliisi on määrännyt” asiakirjat salaisiksi esitutkinnan takia, ja sen jälkeen, että ”poliisi on vinkannut”, että asiakirjat voidaan salata esitutkinnan takia.

Vt. kunnanjohtaja Tornberg sanoo, että kunta saattaa maksaa osan laskusta. Tornbergin mukaan yli 7 500 euron suuruisesta laskusta noin 6 000 euroa on syntynyt riidattomasti sen jälkeen, kun kunnanhallitus päätti pyytää lainopillista asiantuntija-apua. Virallisesti selvitysten tilaajia olivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk.) ja keskustan ryhmäpuheenjohtaja Markku Mäkitalo.

Lasku koskee mm. poliisitutkintaan päätynyttä Levin hissijupakkaa, entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän irtisanomista sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen päätöstä hyllyttää koko kunnanhallitus. Eilavaaran lähettämän laskun perusteena on 64 tunnin pituinen työ, josta osa oli tehty jo ennen kuin kunnanhallitus päätti tilata asiantuntija-apua.

Marraskuussa 2016 Kittilän kunta joutuu julkistamaan ns. Eilavaara-paperit. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden mukaan kunta ei voi salata asiakirjoja julkisuuslain mukaan.

Julkistetut asiakirjat ovat erilaisia kuin mitä laskussa mainitaan.

Tammikuussa 2017 Yle Rovaniemen saamien tietojen mukaan Kittilän kunta ei ole maksanut Eilavaaran laskua miltään osin. Yle Rovaniemi ei saanut vt. kunnanjohtajaa Kyösti Tornbergiä kiinni kysyäkseen asiasta. Pertti Eilavaara ei kommentoinut laskua millään tavalla vaan sulki puhelimensa.

Edelleen on epäselvää, onko Eilavaaran laskuun liittyvät asiakirjat todella julkistettu, sillä laskun erittely ei täsmää asiakirjojen kanssa.

Mika Palm seisoo laiturilla. Edessä kimmeltää Jäämeri, vastarannalla jossakin kaukana piirtyvät Islannin ja Grönlannin rannikot. Aivan sinne asti ei täältä näy.

Takana on 1 500 kilometrin automatka, ensin Suomen halki ja sitten Enontekiöstä Norjan rajan yli Koutokeinoon. Loppumatkan Palm matkusti lautalla. Nyt ollaan Tufjord Bryggessä, pienessä kalastajakylässä Rolvsøyan saarella.

Meri on täällä tarpeeksi syvä.

– Tämä on hyvä paikka pyytää isoja, punaisia vauvoja. Ne majailevat tosi syvällä, 200 metrissä. Se on aivan hirvittävää kelaamista, Palm kuvailee.

Mies puhuu puna-ahvenista.

Kalastus on huume

Noin vuosi sitten Mika Palm teki jotain, joka vaatii näinä päivinä rohkeutta. Hän irtisanoutui työstään.

– Firma muutti toiseen kaupunkiin. Mietin, hyppäisinkö mukaan vai hyppäisinkö pois. Päätin jäädä kyydistä, Palm sanoo.

Mies keräsi kamppeensa ja lähti Norjaan – kalavesille, joihin hän oli rakastunut jo pari vuotta sitten. Nyt suuntana oli vuokramökki Sandlandissa.

– Hurahdin Jäämereen heti. Kalat ovat isompia ja niitä on enemmän kuin Suomessa. Siihen hommaan tulee himo. Se on minulle addiktio, huume.

Pyöriäisiä oli varmaan parisataa ja siihen tuli myös 20 metriä pitkä valas. Näky oli yksi elämäni hienoimmista. Mika Palm

Sandlandin reissusta tuli ikimuistoinen, kun valtava pyöriäisparvi järjesti näytöksen Palmin venekunnalle.

– Pyöriäisiä oli varmaan parisataa ja siihen tuli myös 20 metriä pitkä valas. Ne hyppivät ja pomppivat aivan vieressä. Fiilistä ei voi edes kuvailla. Näky oli yksi elämäni hienoimmista.

Eikä Palm ole ainoa, jonka pään Jäämeri on sekoittanut. Kavereilla, jotka hän on ottanut reissuille mukaan, homma on lähtenyt yhtä lailla lapasesta.

Jopa 40 kiloa vieheitä

Herätyskello soi rivitalokolmion kokoisessa mökissä Tufjordin rannassa. Kello on seitsemän aamulla. Mika Palm ja hänen kaksi kaveriaan mönkivät ylös sängyistään. Joku lataa kahvinkeittimen.

– Syömme aina todella tukevan aamupalan, koska edessä on koko päivä merellä. On munat, pekonit, puurot, kahvit, teet, leivät.

Miehet käyvät läpi merenpohjan muotoja kartasta. He tutkivat, mistä löytyy kaloille mieleisiä rinteitä ja pohjapakkoja, pohjasta nousevia kumpareita. Kalapaikat etsitään myöhemmin karttaplotteri-kaikuluotain-yhdistelmällä.

Jos siiman päässä on sata kiloa kalaa, se antaa ihan järkyttävät kyydit. Mika Palm

Palm rakentaa matkaeväänsä ja pukee päälleen pelastautumispuvun. Sitten hän pakkaa yhdessä kavereidensa kanssa kalastusvehkeet veneeseen: jokaiselle yhdestä kolmeen kelavapasettiä ja pari kassillista vieheitä. Niissä riittää raahaamista. Kaikki on tuotu kotoa.

– Pienin vieheeni painaa 500 grammaa. Kun niitä on kymmeniä, paino on varmaan 30-40 kiloa. Mutta ne ovat tosi hyviä. Vuokravälineet ovat tusinasettejä, siimoista ja niiden kestävyydestä ei tiedä.

Huijaavat vuoret

Vene suuntaa kohti ulappaa. Joskus tuuli on niin kova, ettei merelle ole asiaa. Maininki saattaa silloin nousta 5-6 metrin korkeuteen. Virtaukset ovat aina arvaamattomia, siksi matkassa on myös ajoankkuri.

– Kerran olen meinannut lentää kalan perässä mereen, kun vene heilahti äkkiä enkä pitänyt mistään kiinni.

Viime vuonna Norjan rannikolla hukkui kaksi saksalaista kalastajaa. Heidän veneensä löytyi ulapalta ylösalaisin.

– Toki turvallisuus tulee aina ensimmäisenä. Jos tuulee liikaa, jäämme mökkiin virittelemään välineitä tai kalastamme tyynemmillä vesillä.

Reilun tunnin venematkan päässä on ensimmäinen kalapaikka. Kun tästä katsoo taaksepäin, näyttää kuin ranta olisi aivan vieressä. Vuorten koko hämää.

Ruijanpallas tähtäimessä

Tavoitteena on – jälleen kerran – jättiläiskala. Ennätys.

– 30 kiloa painava turska on aina tavoitteena. Nykyinen ennätykseni on noin 18 kiloa. Punaisista vauvoista isoin on 6,5-kiloinen.

Haen syömäkalat kaupasta. Mika Palm

Ruijanpallas on tietenkin se, jota Palm jahtaa. Sitä uistellaan 24 senttiä pitkällä vaappu-uistimella noin kymmenen metrin syvyydestä. Suurin tähän mennessä koukkuun käynyt on ollut 13-kiloinen. Oikeastaan se on pieni, sillä ruijanpallas voi painaa jopa 300 kiloa. Palmin tavoite on realistisempi – hän tähyää vain satakiloisia.

– Jos siiman päässä on sata kiloa kalaa, se antaa ihan järkyttävät kyydit. Veneessä on sitä varten pallaslasso ja useita nostokoukkuja. Hinatakin voi.

Vaikka Palm joskus satakiloisen paltaansa saisikin, se tuskin lähtisi mukaan Suomeen. Esteenä ovat jo Norjan tiukat vientirajoitukset. Kalaa saa viedä kerralla verottomasti rajan yli 15 kiloa – yksittäisen isomman kalan tosin voi tuoda kokonaisena. Satakiloisessa olisi kaikin puolin liikaa työtä.

– Kun sen perkaa, se on pelkkää lihasta. Moni menee veteen paltaan kanssa ja otattaa kuvan, minkä jälkeen päästää kalan menemään.

Ei Palmkaan varsinaisesti ruokaa kalasta. Usein hän nostaa kalan ylös kuvaa varten ja laskee sitten vapaaksi.

– Haen syömäkalat kaupasta. Saaliista saa vain niin mahtavat kiksit, siksi täällä käydään. Kaveriporukassa oleilu on toki myös tärkeää. Nämä ovat miesten reissuja.

Kissakala näyttää möröltä, mutta sen liha maistuu älyttömän hyvältä. Mika Palm

Jos on tarkoitus kokata, se tehdään Suomessa. Silloin kalat perataan päivän päätteeksi mökillä ja laitetaan pakastimeen. Kotiin ne kuljetetaan jäisinä kylmälaukuissa. Kissakala on yksi Palmin suosikeista.

– Se näyttää möröltä, mutta sen liha maistuu älyttömän hyvältä.

Kalatta täällä ei voi jäädä, jos yhtään tietää, mitä tekee.

– Joskus kalaa tulee riesaksi asti. Kun turska tulee maaliskuussa kudulle, koukku ei ehdi lähellekään pohjaa kun kala on jo kiinni.

Ikkunasta näkyy väärä meri

Jäämeren retket kestävät viikon kerrallaan. Seuraavaksi mies suuntaa paratiisiinsa viimeistään kesällä. Jonakin päivänä ehkä lopullisesti.

– Vuosia, vuosia olen miettinyt, että pakkaan kimpsut ja kampsut ja muutan Norjaan.

Toistaiseksi miehen pitää Suomessa perhe. Kun oma poika lähtee siivilleen, niin ehkä sitten. Realistikin pitää olla: työttömänä säästöt hupenevat. Yksi Jäämeren reissu maksaa kaikkine kuluineen noin 800 euroa. Mutta ei Palm ole työelämää kokonaan hylännyt.

– Luotan siihen, että saan halutessani töitä. On minulle soiteltukin viime aikoina muutamaan otteeseen ja kyselty, kiinnostaisiko tulla töihin. Asia on pohdinnassa.

Kun lähden sieltä pois, minulla on heti hirveä hinku päästä takaisin. Mika Palm

Palmin koti on Haminan Pappilansaaressa. Sielläkin ikkunasta näkyy meri, mutta aivan erilainen, vähän kuin korvike. Mies vaihtaisi mieluusti ikkunaansa näkymän Jäämerelle.

– Jäämeren vesi on joissakin paikoissa yhtä turkoosia kuin Välimerellä. Auringonlasku tyyneen mereen näyttää mielettömän upealta. Kun lähden sieltä pois, minulla on heti hirveä hinku päästä takaisin.

Autojen ruostumisherkkyyttä on selvittänyt autojen huolto- ja korjauspalveluita kilpailuttava nettipalvelu AutoJerry. Yhtiö selvitti, kuinka monta ruostekorjausta koskevaa tarjouspyyntöä sen palveluun jätettiin vuosina 2014–2016.

AutoJerry kävi läpi ruostekorjausten tarjouspyyntötilastot seitsemässä kaupungissa. Helsingissä kaikista palveluun jätetyistä tarjouspyynnöistä 2,7 prosenttia koski ruostekorjausta. Vastaava luku Rovaniemellä oli vain 0,8 prosenttia.

Helsinkiläisautojen korjaustarve oli omaa luokkaansa. Vantaalla tarjouspyynnöistä 1,9 prosenttia koski kolarikorjauksia, Espoossa 1,6 prosenttia. Muut paikkakunnat olivat Jyväskylä (1,8 %), Tampere (1,6 %) sekä Oulu (1,6 %).

Helsingin korkeiden lukemien suurin yksittäinen syy on, että teitä suolataan Helsingissä enemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Sää on myös ollut useana talvena peräkkäin lauha ja kostea, mikä rasittaa autoa.

Helsingin katsastuksissa nuoria ruostepommeja

Maantieteellisen sijainnin vaikutus näkyy selvästi myös katsastuskonttoreilla.

A-Katsastuksen tilastojen mukaan Helsingissä kaikkien katsastuksissa käyvien autojen keski-ikä on 10,6 vuotta, Rovaniemellä 13,5 vuotta. Mittarissa kaikkien helsinkiläisautojen lukema on keskimäärin 147 500 kilometriä, Rovaniemellä 222 00 kilometriä.

Ruostetta ei suoraan mainita hylkäysperusteena, mutta jos katsotaan, kuinka monta autoa hylätään alustan ja korin vikojen vuoksi, tulee Helsingin ja Rovaniemen ero selvästi esille.

Kaiken ikäisistä autoista Helsingissä hylätään alustan ja korin vikojen vuoksi 5,5 prosenttia, Rovaniemellä 4,5 prosenttia.

Yli 14 vuotta vanhoista autoista Helsingissä hylätään alustan ja korin vikojen takia 18,5 prosenttia, Rovaniemellä enää 9,8 prosenttia.

Muovisuojien alla muhii ikävästi

Autojen korit ovat viime vuosina parantuneet. Korien ruostuminen alkaa nykyään myöhemmin kuin vuosikymmen sitten.

Sen sijaan tukivarsissa ja palkeissa ruostetta on Helsingissä reilusti jo alle kymmenvuotiaissa.

Koko maassa alustan ja korin ruostuminen 8–9-vuotiaissa autoissa on vielä pientä. Ruostuminen kiihtyy vasta noin 10 vuoden iässä. Yli 14-vuotiaissa se on jo erittäin yleistä.

Autojen heikot kohdat löytyvät nykyään helmakoteloista, akseliston kiinnityskohdista, tukivarsista sekä peltiprässätyistä palkeista.

Petollista on, että nykyautojen pohjan suojamuovit peittävät ruosteisen näkymän. Muovien alla kuitenkin muhii, tiedetään katsastuskonttoreilla.