Timo Kulmakon löysi Pikku Kakkoseen lastenohjelmien silloinen päällikkö Pertti Nättilä. Nättilä oli vuosikymmenet ääni ja eleet Ransu-koiran takana.

Kulmakko arvelee, että hän oli jäänyt TV2:n väen mieleen jostakin kotikaupunkinsa Rovaniemen kesätapahtumasta, jossa taikurilla oli aina oma esiintymisständi.

Kulmakon Timo Taikuri oli erilainen taikuri. Hän ei pukeutunut frakkiin ja mustiin. Se kuuluisa pilke silmäkulmassa kuului asiaan.

– Mulla oli jo silloin asu, johon kuuluivat haalarit, lippis, koristossut, viikset ja takatukka.

Punaisista haalareista tuli tavaramerkki, joita teetettiin erilaisia.

– Punavalkoistakin haalaria mietin, koska sitä kautta olisi voinut tulla Coca-Colalta keikkaa, Kulmakko veistelee tänään.

Uusintaottoja ei otettu

Pikku Kakkoseen tulevat jaksot taltioitiin Tampereella aina aamuisin. Ne saatiin saman tien purkkiin. Uusintaotoksia ei tehty. Taikuus oli sillä tavoin suoraa.

Usein ajattelin, että noh ehkä vuosi vielä, tai ehkä kaksi vuotta Timo Kulmakko

Alun perin Timo Taikuria tehtiin kymmenen osaa, mutta Pikku Kakkosen keikka venähti vuosien mittaiseksi.

– Niitä tehtiin vuosi kerrallaan. Usein ajattelin, että noh, ehkä vuosi vielä, tai ehkä kaksi vuotta. Viimeiset 5-6 vuotta taisivat ollakin, että jospa nyt yksi ohjelmasarja vielä, Kulmakko myöntää.

Timo Taikuri heilui ruudussa ja väänteli ilmapallokoiria aina vuoteen 1992 asti.

Kuuluisa taikasana ananasakäämä tuli mukaan, kun rooli lastenohjelman taikurina vakiintui. Timo nappasi sen Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä -elokuvasta. Eräässä kohtauksessa Pätkä yrittää hävittää kananmunan käden liikkeellä ja huudahtaa: ananasagäämä.

Yrityskeikoilla muistellaan menneitä

Tv-kuuluisuus teki tietenkin keikkaa ympäri maata erilaisissa tapahtumissa. Varsinkin huvipuistot työllistivät Timo Taikuria.

– 1980-luku vilahtikin tuosta vaan autossa istuen ja paikkakunnalla jos toisellakin esiintyen.

Maitokaupassa käynnin aikana muut asiakkaat supisivat kuuluvasti, kun tv-tähti tuli hyllyjen välissä vastaan.

– Kaupan kassakin saattoi kysyä, että anteeksi oletteko se taikuri. Tuntui hassulta, kun nuorta miestä teititeltiin.

Eilispäivän lapset ovat tänään 30-40-vuotiaita ja vallanneet työpaikat. Sen Timo Kulmakko huomaa yrityskeikoillaan. Väki tunnistaa miehen, vaikka keskivartaloon on tullut ekstraa ja otsa noussut korkeammalle, kuten taikuri myöntää.

– Ihan hyvällä ihmiset muistelevat. On kiva kuulla, missä ja millä paikkakunnalla kukin heistä on silloin asunut ja onko tavattu koululla, markkinoilla tai festivaaleilla.

Taikatempuilla Timo Kulmakko elää edelleenkin. Viime vuosina hän on organisoinut Varietee Magica -kiertueita.

Taikuus merkitsee Timo Kulmakolle työntekoa yleisön hyväksi.

– Tämä on palveluammatti. Tässä tuotetaan ihmisille harmitonta hauskaa elämystä ja irtiottoa arjesta.

Viime päivien myrskytuulet ovat nostaneet Perämeren vedenkorkeutta huomattavasti. Vielä torstaina päivällä Ilmatieteen laitoksen mittauspisteen mukaan merivesi oli 111 senttimetriä keskiveden yläpuolella.

Korkeimmillaan merivesi on ollut 117 senttimetriä keskiveden yläpuolella viimeisen vuorokauden aikana, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niko Tollman.

– Vesi on pysynyt nyt korkealla aika pitkän aikaa. Myrskytuuli oli kovimmillaan keskiviikkona, jolloin se puhalsi Kemin mittauspisteessä 21,6 metriä sekunnissa.

Tollmannin mukaan vedenkorkeus lähtee laskuun vielä torstain aikana.

– Myrskytuuli hellittää ja meriveden korkeus lähtee laskemaan pikkuhiljaa torstai-illan aikana.

Keskiviikkona Kemin edustalla korkea merivesi aiheutti läheltä piti -tilanteen ravintolalaivalle. Laiturissa oleva ravintolalaiva Lumikki kallistui rajusti ja se jouduttiin oikaisemaan. Myös jäälle suunnitellun kartingradan rakentaminen on viivästynyt jään päälle tulleen veden takia.

Perämerellä meriveden korkeusennätys on +190 senttimetriä.

Maailmalla matkaileva yli satamiljoonainen kiinalaisten joukko käyttää jo nyt rahaa poikkeuksellisen avokätisesti. Turistien perässä uusia maita Euroopassa valtaa maailman suosituin mobiilimaksusovellus, kiinalainen Alipay. Erityisen nopeasti se leviää Suomessa.

– Kun olimme Kemissä, huomasin että hotelli hyväksyi Alipay-maksun. Se on Kiinassa varsin suosittu, mutta minulla ei ollut aavistustakaan, että se hyväksytään myös Suomessa. Itse asiassa tuntui vähän oudolta nähdä Alipay-kyltti täällä, hämmästelee Joulupukin pajakylässä Rovaniemellä vieraileva pekingiläinen Jing Yang.

Kiinalainen mobiilimaksu hyväksyttiin ensimmäisissä liikkeissä marraskuussa. Parissa kuukaudessa se on otettu käyttöön noin sadassa liikkeessä Helsingin keskustassa, Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä Rovaniemellä. Alipay-maksutapaa Suomessa tarjoavasta ePassi Payments Oy:stä kerrotaan, että yksin Rovaniemellä kiinallaissovelluksen hyväksyy tätä nykyä viitisentoista liikettä, hotellia ja ravintolaa, mutta helmikuun aikana luku nousee sataan.

Lukukausimaksutkin hoidetaan kännykällä

Ikäihmisiä lukuunottamatta kiinalaiset ovat tottuneet hoitamaan asiansa puhelimella.

– Kiinassa mobiilimaksua käytetään muuallakin kuin kaupoissa. Sillä maksetaan vesilaskut ja sähkölaskut, lukukausimaksut ja jopa avioerojärjestelyistä koituvat laskut, selvittää ePassi Payments Oy:n emoyhtiön TCG:n talousjohtaja, itsekin kiinalainen Alexander Yin.

– Kun kiinalaiset näkevät, että heille tuttu maksutapa hyväksytään täällä, he kokevat sen arvostuksen osoituksena, Yin sanoo.

Hän kertoo, että parhaillaan neuvotellaan muiden muassa Keskon kanssa. Myös Marimekko harkitsee kiinalaissovelluksen hyväksymistä.

Alipay kuuluu samaan konserniin kiinalaisen verkkokauppajätti Alibaban kanssa. Alibaban tytäryhtiö Alitrip on puhunut 50 000 kiinalaisturistin tuomisesta Rovaniemelle tänä vuonna. Alitrip-matkatoimisto lennätti ensimmäiset ryhmät Lapin pääkaupunkiin viime vuoden lokakuussa.

Puukkokaupan asiakkaista kolmasosa kiinalaisia

Napapiirin Pajakylässä kiinalaismatkatoimiston puheet on otettu vakavasti ja valmiutta nostettu. Rovaniemeläisen puukkotehdas Marttiinin liikkeessä kiinalaiset maksavat poronluupuukkojaan kännykällä jo täyttä päätä.

– Kyllä he vaihtavat kännykkämaksuun heti kun huomaavat Alipay-kyltin. Osa asiakkaista sanoo, että pieni hetki, haen vielä vähän lisää tavaraa. Kyllä se lisää heidän ostoksiaan myöskin, kertoo myymälänhoitaja Marja-Terttu Parviainen. Asiakas skannaa kaupan QR-koodin puhelimeensa, Parviainen kertoo ostosten loppusumman ja näkee päätteeltään saman tien kun maksu on suoritettu.

Keskustahotelli Santa Claus on sekin siirtynyt kiinalaiseen mobiiliaikaan ja laskeskelee hyötyjä jo euroissa.

– Kiinalaisten rahankäyttö hotellissa kasvoi viime vuonna keskimäärin kolmanneksella aiempaan verrattuna, sanoo hotellin myyntijohtaja Jussi Perkkiö. Kuinka suuri osuus on uusien maksujärjestelmien ansiota, sitä Perkkiö ei arvioi. Siitä hän on kuitenkin varma, että niillä on merkitystä.

Nuudelikeittoa iglussa

Alipayn käyttöönottoon kannustivat kiinalaiset matkanjärjestäjät. Erityisen aktiivinen oli Alitrip, joka majoittaa ryhmiään hotelliin. Perkkiön mukaan käyttöönotto ei kuitenkaan ollut Alitripille mikään kynnyskysymys, kun sopimuksesta neuvoteltiin.

Hotelliin hankittiin vuosi sitten oma maksupääte kiinalaiselle Union Paylle, joka on Visan ja Mastercardin jälkeen maailman kolmanneksi käytetyin maksukortti. Kiinan keskuspankki on kuitenkin asettanut Visalle ja Mastercardille maksurajan, joten kiinalaismatkustajat suosivat Union Payta. Useimmat vielä kantavat varmuuden vuoksi käteistä.

Kiinalaisten tapoja on Santa Claus -hotellissa opiskeltu muutenkin.

– Pieniä mutta merkityksellisiä asioita matkailijoille, kuten nuudelikeiton tarjoamista aamiaisella iglumajoituksessa. Myös ruokalistojen ja muun informaation kääntäminen on iso apu kiinalaismatkailijoille, itsekin kiinalaisen kanssa naimisissa oleva Perkkiö toteaa.

Revontulet toiveiden täyttymys

Pekingiläinen Jing Yang jatkaa miehensä ja 6-vuotiaan tyttärensä kanssa matkaa Rovaniemeltä Inariin. Ostoksia on jo tehty, uuteen kotiin on hankittu porontalja ja Iittalan laseja.

– Haluamme ostaa sellaista, mitä ei mistään muualta saa, kuten porontaljan ja poronsarvet.

Kiinalaismatkailijat käyttävät Suomessa kaikista kansallisuuksista eniten rahaa, vaikka Euroopan pohjoisreunalle ei tietysti tulla varsinaisesti ostosmatkalle. Pekingiläisperhe toivoo näkevänsä kymmenpäiväisellä omatoimimatkallaan onnea tuottavan vihreän loimotuksen.

– Me pidämme Suomesta ja suomalaisista, ja erityisesti Lapista. Jos näemme revontulia, pidämme vielä enemmän, Jing Yang nauraa.

Menneiden vuosikymmenien rockikoni Alice Cooper välitti kuvan Facebook-tilillään Saariselän Kakslauttasen lasi-igluista ja ihastelee mahdollisuutta nähdä revontulet omasta sängystään.

Pohjois-Amerikan rockpiireissä edelleen erittäin tunnettu Alice Cooper herätti kuvallaan sosiaalisessa mediassa vilkkaan keskustelun, joka jatkuu edelleen. Torstai-iltapäivään mennessä Facebook-tilillä julkaistu kuva on kerännyt ihastelevia kommentteja jo yli 1300 ja "tykkäyksiä" lähes 30 000.

Osa kommentoijista kertoo olleensa Lapissa ja yöpyneensä juuri näissä lasi-igluissa. Yötä iglussa he kuvaavat "henkeä salpaavaksi kokemukseksi" ja hyvällä säällä "nukkumisesta ei tule mitään kun täytyy vain katsoa kauneutta ympärillään".

Lähes kymmenen tuhatta Alice Cooperin seuraajaa on jakanut Cooperin välittämän kuvan edelleen omassa sosiaalisessa mediassa. Se tarkoittaa sitä, että kuva levinnee vielä huomattavan laajalle USA:n sosiaalisessa mediassa.

Ensimmäisenä Alice Cooperin postauksesta kertoi Soundi-lehti.

Finnairin tavoitteena oli tuoda Lappiin tänä talvena 3 000 matkatoimisto Alitripin kiinalaisturistia.

– Yli 4 000 tulee, eli tavoitteet ylitetään selvästi, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

Finnair neuvottelee parhaillaan Alitripin kanssa ensi talvikauden tarjonnasta. Matkapakettien määrä voitaisiin helposti kaksinkertaistaa, mutta Lapin majoituskapasiteetti ei riitä. Sesonkia yritetäänkin pidentää myymällä kiinalaisille matkoja ruska-aikaan ja keväällä.

– Kyllä majoituskapasiteettia tarvitaan lisää. Jo toteutuvan 4 000 turistin osalta hotellikapasiteetti on sangen tiukoilla pohjoisessa, harmittelee Vauramo.

Aasialaisturistien kiinnostusta Suomeen lisäävät Euroopassa viime aikoina sattuneet terrori-iskut, joiden takia monet ryhmät ovat vaihtaneet matkakohdetta ja matkustavat nyt Pohjoismaissa.

Uusia koneita tulee – vanhatkin jäävät liikenteeseen

Aasialaisturistien kuljettaminen Lappiin on osa Finnairin lähivuosien kasvusuunnitelmaa. Tänä vuonna kokonaistarjonta kasvaa kymmenellä prosentilla, mikä merkitsee satojen uusien työntekijöiden rekrytoimista.

Yhtiö saa tänä vuonna neljä uutta Airbus A350 -konetta, jolloin laivasto kasvaa jo yhteentoista. Samalla yhtiö jatkaa liikennöintiä kahdella vanhemmalla Airbus A330-laajarunkokoneella, joiden piti alkuperäisen suunnitelman mukaan poistua liikenteestä tänä vuonna. Todennäköistä on, että myös seuraavina vuosina poistovuorossa olevat koneet jäävät käyttöön. Yhtiön hallitus on juuri päättänyt sisustaa koneiden matkustamot uudelleen.

Kaikkiaan Finnair on tilannut 19 Airbusin 297-paikkaista A350-900-konetta. Kasvavan Aasian liikenteen takia yhtiö harkitsee ainakin osan tilauksista muuttamista suurempaan A350-1000 -versioon, jolloin koneissa voidaan kuljettaa kerrallaan 366 matkustajaa.

Kapasiteetin lisäyksellä yhtiö kompensoi alenevia lentolippujen hintoja, koska suuremmilla koneilla päästään pienempiin kustannuksiin istuinpaikkaa kohden. Toimitusjohtaja Pekka Vauramon arvion mukaan lippujen hinnat tulevat tänäkin vuonna laskemaan viidellä prosentilla, mikä merkitsee Finnairille sadan miljoonan euron menetystä. Yhtiö myy lentolippuja vuodessa kahdella miljardilla eurolla.

Lentäjät simulaattorikoulutuksessa ympäri maailmaa

Uusien Airbus A350 XWB-koneiden tuloon Finnair valmistautuu massiivisella uusien työntekijöiden koulutuksella. Yhtiö palkkaa tänä vuonna esimerkiksi toista sataa uutta lentäjää. Käytännössä moni lamavuosina työttömäksi ohjaajaksi valmistuneista nuorista pääsee unelma-ammattiinsa.

– Aloitimme rekrytoinnit toista vuotta sitten, jolloin meille oli tarjolla 300 lentäjää. Tämä reservi alkaa nyt olla aika vähissä. Mutta meidän pullonkaula on sisäisessä koulutuksessa, sanoo toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

Finnairin lentäjäpulasta ja kasvukivuista kertoo se, että yhtiö on lähettänyt lentäjiä simulaattorikoulutukseen Miamiin, Singaporeen ja Taipeihin. Lähempää ei tällä hetkellä löydy A350-konetyypin vapaata simulaattorikapasiteettia ja koneisiin tarvitaan nopeasti uusia miehistöjä. Yhtiön oma A350-simulaattori saadaan käyttöön vasta myöhemmin keväällä.

Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen on tavannut Kiinan uuden urheiluministerin ja olympiakomitean puheenjohtajan Gou Zhongwenin Pekingissä Kiinassa torstaina.

Tapaamiseen osallistui myös Kiinan olympiakomitean pääsihteeri Song Luzeng sekä urheiluministeriön talviurheilun johtoa.

Lotvonen oli mukana delegaatiossa, jossa olivat Risto Nieminen kansainvälisestä olympiakomiteasta, Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, kaupallinen neuvos Kimmo Siira Finprosta, valmennuspäällikkö Mikko Pohjola Santa Sportista ja varatoimitusjohtaja Heikki Kontiosalo Rovaniemen Kehityksestä.

Kiina haluaa lisätä talviliikuntaa

Kiinan valtionjohto on asettanut tavoitteeksi saada kiinalaiset liikkumaan nykyistä ahkerammin myös talvisin. Santa Sport on yksi Suomen huippuosaamiskeskuksista talviurheilussa, jonka vuoksi Rovaniemi toimii aktiivisesti yhteistyösuhteiden rakentamiseksi Kiinaan.

– Kiinassa ulkoisten talvilajien osaaminen ja harrastaminen on varsin lastenkengissä. Suomi sitä vastoin on yksi talviliikunnan ja urheilun huippumaita. Suomen ja Kiinan poliittiset suhteet ovat hyvällä tasolla, joten on luonnollista etsiä yhteistyötä maiden välille talviurheilun osaamisen, koulutuksen ja valmennuksen saroilta, Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen sanoo tiedotteessa.

Yhteistyön tähtäimessä ovat myös Pekingin talviolympialaiset vuonna 2022. Suomalaiset järjestivät Pekingissä talviurheiluseminaarin sekä vierailivat Pekingin urheiluyliopistossa esittelemässä valmennuskeskuksia ja yritysosaamista.

Alkuviikosta kaupunginjohtaja Lotvosen vetämä suomalainen yritysdelegaatio vierailee olympialaisten hiihtolajikaupunkina toimivassa Zhangjiakoussa. Delegaatiossa on mukana noin 30 yritysten ja asiantuntijatahojen edustajaa.

Edellinen Kiinan urheiluministeri Liu Peng kävi Rovaniemellä viime helmikuussa.

Korjattu Heikki Kontiosalon titteli varatoimitusjohtajaksi klo 12:46.

Metsänomistajia houkutellaan perustamaan yhteismetsiä. Valtio vauhdittaa muutosta tarjoutumalla maksamaan perustamiskuluja.

Tarkoituksena on saada metsistä enemmän puuta ja parantaa metsänhoidon tasoa yksityisten omistamilla mailla, kertoo Maanmittauslaitoksen asiantuntija Mikko Honkanen.

– Tutkimusten perusteella yhteismetsät toteuttavat metsänhoitosuunnitelmansa lähes sataprosenttisesti, kun yksityismetsissä se toteutusaste voi olla noin puolet tai vähän yli, Honkanen sanoo.

Yhteismetsä on metsänomistuksen muoto, jossa metsänomistajat liittävät palstansa yhteen ja osuus yhteismetsästä määritellään liitettyjen palstojen arvon perusteella. Osuuksien mukaan taas jaetaan metsästä saatavaa hakkuutuloa.

Keminmaassa kymmeniä kiinnostuneita

Metsänomistajia on houkuteltu yhteismetsiin Pohjoisen metsät kasvuun -hankkeessa, jossa järjestettiin keminmaalaisille metsänomistajille kysely halukkuudesta liittyä yhteismetsään. Kunta on yksi niistä harvoista, joissa ei vielä ole yhtään yhteismetsää.

Vastauksia tuli odotettua paremmin, sillä neljäkymmentä metsänomistajaa on tähän mennessä ilmoittanut mukaan 61 tilaa, yhteensä 1500 hehtaaria.

– Tulos on hyvä. Tietenkäänhän me ei voida tietää ovatko kaikki mukana loppuun asti. Kunnan kanssa asetettiin tavoitteeksi, että yhteenlaskettuna yksityisten ja kunnan maista saataisiin perustetuksi tuhannen hehtaarin yhteismetsä, Honkanen sanoo.

– Tässä 1500 hehtaarissa on vähän särkymävaraakin, kun siinä ei ole kunnan metsiä vielä mukana.

Yhteismetsään voi liittyä vielä sen perustamisen jälkeenkin. Metsänhoitoa pyritään tehostamaan myös tilusjärjestelyillä, joissa sirpaleista tilarakennetta kootaan yhtenäisemmiksi kokonaisuuksiksi.

Tehokkaampaa ja helpompaa metsänhoitoa

Yksi yhteismetsästä kiinnostuneista keminmaalaisista metsänomistajista on Maarit Rytkönen, joka ilmoitti mukaan kaksi metsäpalstaansa. Metsäomaisuuden parempi tuotto kiinnostaa.

– Se, että metsät olisivat paremmassa hoidossa. Että hoitotoimenpiteet tehtäisiin ajallaan ja hakkuut ajoissa. Ja samoin se tulo – ainahan sitä tulee enemmän kun hakataan enemmän, Rytkönen listaa.

Rytkösen mukaan myös helppous houkuttaa. Jos yhteismetsässä ei ryhdy hoitokunnan jäseneksi, voi tyytyä vain seuraamaan hakkuutulojen kertymistä pankkitilille.

– Täytyy kyllä todeta, että ei oma jälkikasvu tiedä, missä minun palstojen rajat menee. Eivätkä tunne semmoista mielenkiintoa metsään. Silloin olisi harmi jos metsät ränsistyvät ja jäävät hoitamatta, Rytkönen sanoo.

Joulukuusen saa hakea yhteismetsästäkin

Miinuspuolena yhteismetsässä on se, että palstan hallinta siirtyy yhteismetsälle. Omia hakkuita omilla maillaan ei enää voi tehdä omissa aikatauluissa, mutta esimerkiksi joulukuusen saa vielä hakea, kertoo Mikko Honkanen Maanmittauslaitokselta.

– No ilman muuta, jos ohjesäännössä on näin määritelty. Tarvepuuta ja joulukuusen voi hakea, mutta ei välttämättä sieltä omalta palstalta vaan yhteismetsän määrittelemästä paikasta. Mutta oikeus pitää olla ohjesäännössä, Honkanen sanoo.

Yhteismetsien perustaminen on ollut lainsäädännön puolesta vapaata vuodesta 2003. Sen jälkeen niitä on perustettu enimmillään reilun parinkymmenen tuhannen hehtaarin vuosivauhdilla.

Tehokkaamman metsänhoidon lisäksi yhteismetsät saavat pienen veroedun. Niiden metsätulon verokanta on 26,5 prosenttia. Yksityisillä se on 30 tai 34 prosenttia.

Yhteispohjoismainen saamelaissopimus on nyt parafoitu, eli osapuolet ovat hyväksyneet sopimuksen alustavasti ennen itse sopimuksen allekirjoitusta. Osapuolina saamelaissopimuksessa ovat Norjan, Ruotsin ja Suomen valtiot.

Neuvottelut ovat kestäneet viisi vuotta ja alustava sovinto saavutettiin joulukuussa. Tänään 13.1.2017 Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvotteluvaltuuskuntien puheenjohtajat parafoivat sopimuksen. Eli neuvotteluvaiheen päätteeksi alustavasti vahvistivat saamelaissopimustekstin.

– Nyt sopimus on parafoitu ja se tarkoittaa sitä, että osapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen ja tämä sopimusluonnos on julkinen, kertoo Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaissopimuksen parissa on tehty töitä jo kauan. Nyt Saamelaiskäräjät ja saamen kansa pääsee käsittelemään luonnosta. Sanila-Aikio kertoo, että yhteisön apua tarvitaan sopimuksen käsittelyssä.

– Tietekin me kaikki tiedämme, että tässä on pitkä prosessi takana. Olen hyvin iloinen, että saamelaisyhteisö pääsee kunnolla käsittelemään tätä luonnosta, kun se on julkinen ja me pääsemme kuulemaan kaikkia osapuolia, saamelaiskäräjiä täällä Pohjoismaissa. Tietenkin tähän liittyy se, että saamelaisyhteisö pääsee käsittelemään ja antamaan mielipiteensä tämän sopimuksen sisällöstä ja sen pohjalta tietenkin me menemme eteenpäin ja tarvitsemme yhteisön siihen avuksi, sanoo Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee asiaa tässä kuussa ja täysistunto viimeistään kesäkuussa

Nyt kun sopimus on parafoitu niin saamelaiskäräjät alkavat käsitellä asiaa. Sanila-Aikio kertoo, että Suomen Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee asian tammikuun 24. päivä ja täysistunnossa se on käsiteltävänä viimeistään kesäkuun täysistunnossa.

– Tietenkin nyt kun tämä sopimus on julkinen, niin se tarkoittaa sitä, että me alamme saamelaiskäräjien sisällä käsittelemään asiaa jokaisessa maassa (Suomi, Ruotsi ja Norja). Suomen Saamelaiskäräjien aikataulusta voi sen sanoa, että asia menee hallitukselle käsiteltäväksi tammikuun 24. päivä ensimmäisen kerran ja siinä kokouksessa hallitus päättää jatkotoimenpiteistä. Minä toivon, että viimeistään kesäkuun täysistunnossa Suomen Saamelaiskäräjät olisi käsitellyt sopimuksen.

Sanila-Aikio näkee, että saamen kansa on vahvempi yhdessä ja yksi kansa neljässä maassa.

– Nyt tietenkin tämän sopimuksen tarkoituksena on harmonisoida ja yhdistää saamen kansa Pohjoismaissa. Minun mielestäni tämä on todella tärkeä asia ja minä toivon nyt, että me kansallisella tasolla mutta myös Pahjoismaisella tasolla arvioimme yhdessä, että mitä tämä tuo mukanaan ja arvioidaan niitä hyviä ja huonoja puolia ja niitä pohjana käyttäen me määräämme eri saamelaiskäräjillä tästä asiasta, kertoo Sanila-Aikio.

Sopimuksen mukaan ennen kun sopimusmaat eli Suomi, Ruotsi ja Norja allekirjoittavat sopimuksen pitää saamelaiskäräjien hyväksyä se.

Lue sopimusteksi ruotsiksi tästä. Suomenkielinen versio tulee lähipäivinä.

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Charles C. Adams junior päättää suurlähettiläspestinsä Suomessa Donald Trumpin astuessa virkaan tammikuun 20. päivä. Viimeisen virallisen Suomen-matkansa suurlähettiläänä Adams kohdisti Meri-Lappiin.

Tulevaisuus on rajat ylittävässä yhteistyössä

Adams katselee ulos Tornion kaupungintalon ikkunasta Ruotsiin ja sanoo kaupunkien saumattoman yhteistyön olevan esimerkillistä, ja josta voitaisiin ottaa mallia muuallakin maailmassa.

– Globalisoituvassa maailmassa täytyy löytää yhä enemmän tapoja tehdä yhteistyötä yli kaupunkien ja valtioiden rajojen.

Adams sanoo Yhdysvaltojen ja Kanadan rajan olevan maailman pisin vartioimaton valtionraja, joten Yhdysvalloilla on ymmärrystä myös siitä, mitä etuja rajat ylittävällä liikkumisella ja yhteistyöllä voi olla. Tulevan presidentin Donald Trumpin puheisiin muurin rakentamisesta Meksikon rajalle hän suhtautuu epäileväisesti.

– En usko, että tulemme näkemään muuria vielä pitkään aikaan, jos koskaan.

Vapaakauppa jatkaa kasvuaan

Trumpin protektionistiset puheet ovat huolestuttaneet maailmalla. Adams ennustaa, että puheista huolimatta vapaakauppa maailmalla jatkaa kasvuaan ja hyödyttää ihmisiä ympäri maailman.

Suomalaisille hän antaa kaupankäyntiin vinkin:

– Suomella on hienoja tuotteita, jotka ovat syntyneet korkeasti koulutettujen työntekijöiden tutkimuksen ja tuotekehityksen seurauksina. Mitä puuttuu, on tahto ja valmius markkinoida ja mainostaa.

Adams sanoo, että Suomessa on useita hyviä tuotteita, joiden vientiä voisi edistää. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee biopolttoaineet.

Yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian kanssa tulee jatkumaan

Yhdysvaltain tuleva vallanvaihto on aiheuttanut huolta myös ulkopolitiikan osalta.

– Näkemykseni mukaan Yhdysvaltain ulkopolitiikka ei tule muuttumaan, mitä tulee Pohjoismaiden ja Baltian turvallisuuteen.

– Yhteistyön ja solidaarisuuden periaatteet Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa ovat olleet olemassa jo pitkään ja tulevat jatkumaan myös tulevina vuosikymmeninä. Mikään Yhdysvaltojen hallinnossa tapahtuva muutos ei tule vaikuttamaan siihen tavalla tai toisella.

Adams sanoo toivovansa, että eri valtiot voisivat elää sopusoinnussa.

– Mitä tulee Venäjään suhteessa Yhdysvaltoihin sekä Euroopan unioniin, Minskin sopimuksen noudattaminen toisi rauhaa, harmoniaa ja hyvinvointia.

Lappi kasvattaa suosiotaan

Adams kertoo Suomen-matkailun olevan nousussa Pohjois-Amerikassa.

– Uskon, että tulevina vuosina yhä useammat amerikkalaiset tulevat vierailemaan Suomessa ja myös Lapissa.

Lapin-matkailulle suurlähettiläs ennustaa kasvua.

– Amerikkalaisia viehättävät Lapissa samat asiat kuin suomalaisiakin: luonnon kauneus, rauha ja hiljaisuus sekä laajat erämaat.

Adams kertoo matkustaneensa Lapissa laajalti ja kaikkina vuodenaikoina. Hän kehuu erityisesti Lapin ruskaa.

– Minua varoitettiin, että kesä Lapissa on hankala sääskien vuoksi, mutta kävikin ilmi, etteivät sääsket haitanneet minua laisinkaan. Kokemukseni Lapissa ovat olleet unohtumattomia.

– Minulle oli hyvin tärkeää tulla tänne ja viettää Meri-Lapissa muutama päivä ennen kauteni loppua.

Adamsin mukaan Meri-Lappi on Suomessa tärkeä alue mittavan teollisuuden sekä Ruotsin rajan ylittävän yhteistyön vuoksi. Meri-Lapille hän povaa valoisaa tulevaisuutta.

Adams palaa takaisin kotiinsa Sveitsin Geneveen Donald Trumpin astuessa virkaan tammikuun lopulla. Hän aikoo kuitenkin vierailla Suomessa usein, sillä puolitoista vuotta kestänyt suurlähettiläspesti on tuonut mukanaan paljon uusia kontakteja, joita hän aikoo vaalia myös jatkossa.

– Olen oppinut rakastamaan tätä maata ja sen asukkaita. Tämä on ollut minulle elämäni mahdollisuus, Adams päättää.

Lapin matkailu on tekemässä kaikkien aikojen ennätyksen talvimatkailussa, uskovat lappilaiset matkailutoimijat. Kasvuprosentin ennakoidaan olevan kaksinumeroinen.

Finnair muun muassa kertoo yhteistyön kiinalaisen Alitripin kanssa ylittäneen odotukset ja 3000 kiinalaisen Lappiin matkaajan määrä kasvoi yli 4000:teen. Finnairin lisäksi Lappiin lennetään joulun chartereiden lisäksi 7 reittilentoa Euroopasta.

Lappi ei ole täynnä, koneet ovat Tarja Manninen, Inari-Saariselkä matkailu Oy

Kiinalaiset ovat vain yksi muiden joukossa ja esimerkiksi Rovaniemen matkailijoissa vasta kuudenneksi suurin kansallisuus.

Lapin matkailutoimijat yllättyivätkin Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon väitteestä Ylelle, että Lapin majoituskapasiteetti olisi esteenä matkailijavirran kasvattamiselle. Tilaa kuulemma olisi.

Inari-Saariselkä

– Lappi ei ole täynnä, koneet ovat, Inari-Saariselkä matkailu Oy:n Tarja Manninen summaa kapasiteettiongelmat.

Markkinointijohtaja Tarja Mannisen mukaan ainoastaan jouluna britticharterit täyttävät Saariselän hotellit ääriään myöten mutta mökeissä riittää vapaata kapasiteettia.

Saavutettavuus sen sijaan teettää töitä Inarissa. Lentokoneet ovat täynnä ja esimerkiksi Ivalon lentokentän matkustajamäärä kasvoi vuonna 2016 lähes 16 prosenttia.

– Tänne tullaan jopa Rovaniemen lentokentän kautta kun Ivalon koneisiin ei mahdu. Alueen pohjoisimpiin majoitusliikkeisiin tullaan myös Kirkenesin lentokentän kautta, Manninen kertoo.

Mannisen mukaan Inari-Saariselkä alueella lokakuu, joka on perinteisesti ollut se hiljainen kuukausi, on nyt kasvanut suosituksi revontulimatkailun kuukaudeksi.

– Tällä alueella on kapasiteettia tyhjillään, mutta lentokoneet ovat täynnä. Saariselällä rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 35,7 % lokakuussa 2016.

Manninen myöntää, että Lapin majoituspaikat ovat mökkipainotteisia. Inari-Saariselkä alueen vajaasta 7000 petin majoituskapasiteetista noin 1800 on hotelleissa.

Saariselällä on parhaillaan menossa useita matkailuinvestointeja. Uutisena voi pitää sitä, että tunturiin nousee uusi hotelli Kaunispään rinteelle. Petejä tulee aluksi 40 ja seuraavan vuonna toiset 40 lisää.

– Edellisestä hotellin rakentamisesta on kulunut aikaa lähes kaksi vuosikymmentä, Manninen sanoo.

Hotellin lisäksi Inariin rakennetaan useampaa luksusluokan majoituskohdetta.

Rovaniemi täyttyy, Napapiiri kasvaa

Rovaniemi on tilanteessa, jossa hotellitasoinen majoitus on sesongin aikana riittämätön. Osalla kaupungin hotelleista käyttöaste on noussut joulu-, helmi- ja maaliskuussa lähes 100 prosenttiin. Sitä paremmaksi on vaikea laittaa. Silti kaupunki ei ole täynnä. Yksittäisiä huoneita löytyy mutta hinta voi voi olla kova.

Finnair on lisännyt Lapin lentoja talvisesongille kymmenillä lentovuoroilla ja nyt kysynnän vain kasvaessa Rovaniemen paikkakapasiteettia kasvatetaan vielä tulevalle helmikuulle kahdeksan prosenttia. Silti se on edelleen liian vähän tarpeeseen nähden.

– Ilolla olemme ottaneet vastaan sen, että helmikuussa Finnair on lisännyt kapasiteettia Rovaniemelle, mutta koneet ovat täynnä. Se on edelleen yksi pullonkaula myynnin tekemiselle, Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen sanoo.

Lappilaiset ovatkin olleet aktiivisia avaamaan uusia yhteyksiä myös muiden lentoyhtiöiden kanssa. Kokemukset esimerkiksi Norwegianin suorista lennoista Lontoosta Rovaniemelle ovat olleet Sanna Kärkkäisen mukaan hyvät.

– Se tuli erinomaiseen aikaan ja varmasti jatkoakin tulee kun tässä vauhtiin päästään.

Kaupungissa on menossa vilkas yksityinen rakentaminen ja vajaan 10 kilometrin päässä keskustasta Napapiirille on nousemassa lähivuosien aikana jopa yli tuhat uutta petipaikkaa. 2016 joulukauteen valmistui jo yhteensä 350 uutta vuodepaikkaa.

Vuonna 2017 Napapiirille on nousemassa vielä pari sataa vuodepaikkaa lisää. Alueelta on lisäksi varattu tontteja ja sopimukset tehty yhteensä 12 000 kerrosneliöstä. Näiden hankkeiden käynnistymistä odotellaan kolmen vuoden sisään.

Rovaniemen ydinkeskustaan avattiin tälle sesongille myös yksi uusi hostel, joka lisäsi kaupungin majoituskapasiteettia noin kahdeksallakymmenellä. Yksityinen, pari vuotta sitten avattu Arctic Light Hotellin käyttöaste nousee tälläkin sesongilla lähes sataan prosenttiin.

Rovaniemellä valtakunnalliset hotelliketjut ovat pitäneet matalaa profiilia jo pitkään ja rahaa on laitettu lähinnä huoneremontteihin. Uusia hankkeita ei ole tiedossa.

Rovaniemi etsii nyt matkailussa ympärivuotisuutta. Hotellien toivotaan täyttyvän myös kesällä ja syksyllä. Markkinoinnin kärki ulkomailla on kesämatkailussa ja uudessa syksyn revontulisesongissa.

Leville uusia hotelleja?

Levillä talven sesonki alkoi vauhdilla pujottelun MM-cupista ja jatkuu pääsiäiseen saakka. Levin Matkailun toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovi kertoo kasvun olevan nopeaa ja odotukset tälle kaudelle ovat 15-20 prosentin luokkaa verrattuna viime vuoden sesonkiin. Levillä myös viime kausi meni kasvun merkeissä.

Kukkohovi kertoo Finnarin kasvattaneen Lapin kapasiteettia tälle talvisesongille 30 prosenttia ja se näkyy Levillä. Tämän lisäksi sekä SAS että Norwegian lentävät Kittilään 4-6 reittilentoa viikossa. Saavutettavuus on siis parantunut huomattavasti.

Levillä ymmärretään mistä Finnairin Vauramon huoli kumpuaa ja missä on Lapin matkailun kapasiteettiongelma. Se on hotellihuoneiden määrässä.

Ullkomaiset matkanjärjestäjät haluavat varmaa ja tasalaatuista majoitusta ja mökit eivät kelpaa esimerkiksi aasialaisille matkailijoille, joille luonto on elämys mutta hieman outo ja pelottavakin elementti. Toisin on eurooppalaisten matkailijoiden kanssa, joille juuri mökki voi olla elämys.

Levillä on kaikkiaan 24 000 petiä mutta niistä vain 4000 on hotellitasoista. Ne ovat täynnä koko sesongin.

Matkailussa pitää uskoa trendiin ja rakentaa kasvua Kristiina Kukkohovi, Levin Matkailu

– Hotellihuoneet ovat tiukassa Levillä joulukuun alusta aina pääsiäiseen saakka.

Viimeksi Levillä rakennettiin hotelleja kuusi vuotta sitten, nyt olisi aika aloittaa uusi kierros. Ja siitä on jo viitteitä.

– Investorit ovat liikkeellä ja useita hotellihankkeita on jo pöydällä. Ehkä jo tämän talvikauden aikana saamme lisää tietoa, Kukkohovi sanoo.

Kukkohovin mukaan kysynnän nopea muutos on saanut Levillä monet liikkeelle ja investointeja pohditaan.

– Matkailussa pitää uskoa trendiin ja rakentaa kasvua.

Otsikkoa muutettu 14.1. klo 12.40. Aikaisempi otsikko oli "Lappi ei ole täynnä, hotellit ovat"

Pohjoinen Rotukissayhdistys järjestää Kemin Tervahallilla tänä viikonloppuna kansainvälisen kissanäyttelyn. Näyttelyyn ilmoittautui ennakkoon noin 250 kissaa sekä Suomesta että ulkomailta. Viikonlopun aikana Tervahallilla on esillä lähes 30:n eri kissarodun edustajia.

Kissanäyttelyt ovat katsojaystävällisiä, sillä kissat ovat yleisön nähtävillä myös tuomariarvostelujen jälkeenkin.

Myös näyttelyn tuomareita saapuu ulkomailta. Yksi tuomareista on kemiläislähtöinen kansainvälinen kissatuomari Kristiina Rautio. Hän kertoo kiinnostuksensa kissoihin heränneen jo aikanaan Kemissä asuessaan.

– Täällä oli silloin aikoinaan Suomen rotukissayhdistyksen pohjoisen piiri, joka toimi aktiivisesti Kemissä ja sitä kautta tulin ottaneeksi ensimmäiset rotukissat ja sitä kautta menin kissanäyttelyyn ja jostain syystä jouduin assistentiksi ja nykyään olen ollut jo monta vuotta tuomari.

Rautio kertoo tuomaritehtävien vieneen häntä muun muassa Israeliin, Espanjaan, Brasiliaan, Argentiinaan, Venäjän itäosiin kuin Pohjois-Norjaankin.

Kissa valmistellaan näyttelyyn

Kissanäyttelyihin valmistautuminen olisi hyvä aloittaa jo kissan ollessa pentu, jotta kissa oppii esimerkiksi olemaan käsiteltävänä. Näyttelyä edeltävä valmistautuminen voi viedä useita tunteja kissarodusta riippuen.

– Sääntöjen mukaan kaikkien kissojen kynnet täytyy leikata. Riippuu vähän karvan pituudesta, miten kissa laitetaan, Rautio kertoo.

Vastoin monen odotuksia karvaton kissa eli Sfinx ei ole helpoin vaihtoehto.

– Ne erittävät talia, ne täytyy pestä kuten myös pitkäkarvaisen kissat, joille laitetaan myös hoitoainetta ja föönataan kuivaksi.

Raution mukaan lyhytkarvaiset kissat ovat helpompia näyttelyyn valmisteltavia.

– Niille ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin leikata kynnet.

Rautio kertoo, että monet kasvattajat alkavat valmistella kissanpentuja turkin käsittelyä varten jo niiden ollessa pariviikkoisia, jotta kissa tottuisi eri toimenpiteisiin.

– Esimerkiksi kaikkein eniten pesua tarvitsevat persialaiset kissat. Niiden kasvattajat rupeavat käyttämään fööniä huoneessa pentujen ollessa kaksiviikkoisia, jotta kissa tottuvat föönin ääneen.

Elämänsä ulkokissana viilettäneitä kissoja viedään Raution mukaan harvemmin näyttelyihin, mutta poikkeuksiakin löytyy.

– Yksilöitähän ne kaikki ovat ja jollekin se voi sopia. Jonkun ulkona juosseen kotikissan turkki voi olla upeassa kunnossa, vaikka sille ei olisi tehty mitään, Rautio huomauttaa.

Kissanäyttelyissä kissat nostetaan arvosteltavaksi pöydälle tuomarin eteen. Raution mukaan tärkeintä on, että kissa on käsiteltävissä.

– Kissa ei saa olla aggressiivinen. Se voi sähistä ja murista, mutta se pitää pystyä käsittelemään. Tuomarin pitää pystyä katsomaan, minkälainen vartalo on, missä kunnossa turkki on ja käsittelemään kissa. Jos kissa on niin aggressiivinen, ettei siihen voida koskea, niin sitä ei voida arvostella, mutta harvoin niin käy.

Kissan hyvinvointi lähtökohtana

Raution mukaan kissanäyttelyissä on lähtökohtana kissojen hyvinvointi.

– Jos tunnen, että kissa tuntee olonsa epämukavaksi ja se on pelokas, niin sellaista kissaa ei välttämättä lähetetä jatkoon. Parhaiden valintaan kissan laittaminen voi olla kissan viimeinen näyttely, koska se voi pelkonsa vuoksi alkaa käyttäytyä aggressiivisesti. Mieluummin arvostelen kissan ja sanon, että ehkä seuraavassa näyttelyssä.

Kissat arvostellaan näyttelyissä kunkin rodun standardien mukaan.

– Standardeissa kerrotaan, minkälainen pitää olla ilme, korvat, rakenne ja turkin laatu. Se on hyvin takkaa. Eri rodut saavat eri määrän pisteitä eri asioista. Jotkut saavat pisteitä päästä, jotkut turkista ja jotkut vartalosta.

Eläinlääkärin tehtävä on tarkistaa, että kissa on terveytensä puolesta näyttelykunnossa, mutta myös tuomarit katsovat, että kissa näyttää hyvinvoivalta.

Raution mukaan Pohjoismaissa ihmiset ovat rehellisiä, eikä hän ole törmännyt täällä järjestetyissä kissanäyttelyissä vilppiin.

– Olin joskus vuosia sitten Sloveniassa näyttelyssä ja näin, kuinka eräs värjäsi piiloon pyhän birman valkoista.

Raution mukaan tullessaan ilmi kissan turkin värjääminen johtaa näyttelyssä hylkäämiseen.

Kemissä on pitkä rotukissaperinne

Edellisestä suuresta Kemissä järjestetystä kissanäyttelystä on vierähtänyt jo 18 vuotta.

– Ehkä se joutuu siitä, että aktiivinen porukka on tällä hetkellä Oulussa. Meillä oli muutama vuosi sitten puhetta, että pitäisi saada näyttely muuallekin ja mietittiin Rovaniemeä, mutta sanoin, että miksi ei taas Kemiin. Kemistähän tämä koko pohjoisen juttu on lähtöisin ja toisaalta Ruotsin rajalle ei ole pitkä matka ja sieltä voi myös tulla paljon kissoja näyttelyyn.

Rautio kertoo, että Kemillä on rotukissojen saralla pitkä historia, josta monikaan ei tiedä.

– 1980-luvulla Kemissä oli todella paljon aktiivisia kasvattajia ja sellaisia rotuja, joita ei muuten Pohjois-Suomessa ollut. Oli abessinialaisia ja ensimmäiset balineesit, joita Suomeen tuotiin, tulivat 80-luvun lopussa Kemiin. Kissaharrastus 1980-luvulla oli Kemissä todella aktiivista.

Kirkkaat värit ja nostalgia huokuvat Kemin historiallisen museon Entten tentten -näyttelystä. Vaihtuvan näyttelyn huoneessa on leikkikaluja 1900-luvun alusta 70-luvulle saakka ja tunnelma on kuin lelukaupassa.

Lelut on järjestelty vitriineihin tyttöjen ja poikien leluihin. Historiallisen museon näyttelymestari Venla Kakko sanoo, että leluista näkee mitä tytöiltä ja pojilta odotettiin.

– Tyttöjen piti osata ommella ja pestä pyykkiä. Tässä on pieni Singerin ompelukone, pyykkilauta ja pieni silitysrautakin, Kakko esittelee.

Pojille ostettiin pieniä nikkarointivälineitä. Myös sotaleikkien miekat ja tinaukot ovat olleet suosittuja. Pikkuautot yleistyivät sitä mukaan, kun autot tulivat markkinoille.

– Usein poika sai lahjaksi sen auton, minkä oikean version isä olisi halunnut itselleen, Kakko sanoo.

Nukke saattoi hävitä ennen joulua ja löytyä jälleen paketista

Hoidettavat nuket eivät olleet ensimmäisiä nukkeja. Kakko kertoo, että vuosituhannen alussa oli vielä puettavia nukkeja, jotka olivat aikuisen mallisia. Myöhemmin tulivat vauvanuket, joita ostettiin erityisesti tytöille.

– Kun nukke meni rikki, ei heti ostettu uutta. Saattoi olla niin, että ennen joulua nukke hävisi jonnekin ja lahjapaketista löytyi sitten sama nukke uudella päällä tai uudella vartalolla, Kakko kuvailee.

Pohjoiseen lelut kulkeutuivat aluksi kulkukauppiaiden mukana tai markkinatuliaisina. Lelukauppoja tuli pääkaupunkiseudulle 1920-luvulla ja lelutehtaat yleistyivät Suomessa 1930-luvulla. Aluksi materiaaleina käytettiin puuta, peltiä, tinaa ja posliinia.

Jatkokertomus purkkapaketista

Lasten ja nuorten suosikkeja olivat keräilykortit ja -kuvat 50-luvulta alkaen. Pahvisia keräilykortteja sai muun muassa kahvi-, voi ja tupakkapaketeista. Esimerkiksi purkkapaketeista saattoi kerätä jatkokertomuksen pahvikorteista, joita yleensä vaihdettiin kavereiden kanssa.

– Tupakka-askeihin vahvikkeeksi laitettu pahvi muutettiin jossain vaiheessa keräilykuvaksi, kun huomattiin, että kuvat ovat suosittuja. Meillä on kokoelmissa joitakin näistä, Kakko esittelee.

Tyttöjen kiiltokuvakeräys on keräilykortteja vanhempi harrastus, niitä on kerätty jo 1800-luvun puolella.

Kemin historiallisen museon 200 leikkikalua ovat pääosin Lapin entisen maaherran ja Pohjolan Sanomien päätoimittajan Uuno Hannulan sukulaiselleen Mirjam Hyvöselle testamentattua perua. Museo sai leikkikalut kokoelmiinsa vuonna 1995.

Viikonloppuna Rovaniemellä järjestettiin improvisaatioteatteritapahtuma Kaamos. Kulttuuritalo Viljamissa kokoontui kolme suomalaista teatteriryhmää, rovaniemeläinen Lentävän poron teatteri, tamperelainen inprovisaatioteatteri Snorkkeli sekä helsinkiläinen improvisaatioteatteri Stella Polaris.

Viikonlopun aikana ryhmät kehittivät ammatillista osaamistaan ja esiintyivät yleisölle sekä perustivat valtakunnallisen yhdistyksen koordinoimaan tulevaa yhteistyötä. Lentävän poron teatterin vt. toimitusjohtaja ja uuden valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Olavi Jokinen piti tapahtumaa onnistuneena jo lauantaina.

– Meillä on ollut torstaista saakka täällä koolla improvisaatioteattereita ympäri maata. On ollut aivan mahtavia päiviä, kun ollaan kerrankin saatu omistettua aikaa sille, että ollaan oltu asian äärellä. Perjantainakin oli lähes loppuunmyyty esitys, jossa esiintyi Snorkkeli ja Stella Polaris. Se lämmitti tietenkin lappilaisen improntekijän sydäntä, että saatiin yleisö liikkeelle.

Vapaat ryhmät tahtovat tilaa

Tapahtumassa nousi keskusteluun myös tilaongelma Rovaniemellä. Erilaisia kulttuurin tuottajia ja vapaita ryhmiä olisi paljon, mutta sopivaa tilaa vähän.

Rovaniemen kaupunki teki vasta kyselyn kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden tilatarpeista, mutta tuloksia ei ole vielä julkistettu. Lentävän poron teatterin vastaus kyselyyn oli, että Rovaniemelle tarvitaan ilman muuta lisää esiintymistilaa.

– Haluaisimme, että syntyisi tila esittäville taiteille. Mikään olemassa oleva tila ei tällä hetkellä palvelee laajasti koko kenttää. Me olisimme valmiita maksamaan vuokraakin siitä.

– Yksi asia siinä kyselyssä minua kuitenkin harmitti. Siinä puhuttiin vain kolmannesta sektorista, mutta Rovaniemellä pitäisi saada yhteen laajemminkin luovan alan yrityksia, vapaan kentän kulttuuritoimijoita, kuvataiteilijoita ja koko ruohonjuuritaso. Silloin sitä synergiaa alkaa tapahtua ja saadaan ne neliöt ja tunnit käyttöön.

Rovaniemelle uusi (tai uusvanha) kulttuuritalo?

Rovaniemellä on vapaiden teatteriryhmien lisäksi myös muita toimijoita, jotka ovat tuskastelleet ainakin ajoittain sopivien tilojen puutetta. Työskentely-, näyttely-, harjoitus- tai esiintymistilaa tarvitsevat muun muassa sirkus Taika-aika, kuvataiteilijat ja kuvataidekoulu sekä paikalliset bändit. Vapaiden ryhmien omalle kulttuuritalolle olisi siis tilausta, sanoo Jokinen.

– Minun fantasioissani se olisi sellainen paikka, jossa olisi pari sopivankokoista esiintymistilaa, joihin voisi tehdä paikallisia esityksia ja tuoda vierailijoita, muusikoita ja orkestereita muualta. Siellä on lisäksi harjoitustiloja kuvataiteilijoille ja bändeille ja näyttelytiloja ja toimistotiloja luovien alojen toimijoille ja yrityksille. Sitten siellä alkaa tapahtua ja sykkiä, se on se minun ajatus.

Tilakysymys törmää vääjäämättä näinä taloudellisesti ankeina aikoina rahaan – tai paremminkin sen puutteeseen. Vapaiden ryhmien etu on kuitenkin se, että ne maksaisivat Rovaniemen kaupungille vuokran 'ihan oikeana rahana' eikä budjettisiirtoina.

– Rovaniemen kaupungin kannattaa sijoittaa tällaiseen toimintaan, mutta niistä tiloista maksetaan myös vuokraa. Täällä on useampia toimijoita, jotka ovat valmiita maksamaan ihan markkinahintaistakin vuokraa, jos ne tilat vastaavat niiden tarpeita.

Aurinko nousee tänään Utsjoella lähes kahden kuukauden kaamoksen jälkeen.

– Tänään aurinko nousee Utsjoella kello 11.58 ja laskee 12.46, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen.

Paasosen mukaan selkeä sää takaa sen, että utsjokelaiset myös näkevät valon välkähdyksen taivaalla. Toisin on Nuorgamissa, jossa kaamos päättyy huomenna tiistaina.

– Huomenna Suomeen saapuu lumisadealue lännestä, minkä vuoksi Nuorgamissa on pilvistä ja aurinko saattaa jäädä näkymättä.

Paasosen mukaan pilvipeite voi paikoin kuitenkin rakoilla.

Utsjoella päivä pitenee nopeaa tahtia. Kun maanantaina päivä on 48 minuutin mittainen, jo tiistaina aurinko pysyttelee ylhäällä tunnin ja 23 minuuttia.

Suomen eteläisimmässä kunnassa, Hangossa, päivä on tänään kuusi tuntia ja 51 minuuttia pitkä.

Tänä vuonna kevätpäiväntasaus on 20. maaliskuuta. Tuolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Päivä alkaa lyhetä kesäpäivänseisauksen jälkeen 21. kesäkuuta.

Päivän pituutta eri kaupungeissa voi tarkastella esimerkiksi tästä linkistä.

Nettijulkaisu The Independent Barents Observerin mukaan kolme henkilöä matkusti Marokosta joulun jälkeen turistiviisumilla Moskovaan, josta he jatkoivat Alakurttiin. Heidän oli tarkoitus jatkaa Suomeen Sallan Kelloselän rajanylityspaikan kautta ja hakea sieltä turvapaikkaa.

Henkilöt pidätettiin Alakurtissa 28. joulukuuta. Heidät palautetaan takaisin Marokkoon.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi arvostelee oikeusministeriötä pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelusta. Mustajärven mukaan ministeriö on jakanut tietoa sopimuksen sisällöstä vain hallituspuolueiden edustajille.

Mustajärven mukaan ministeriö on toiminut hyvän hallintotavan, julkisuuslain ja perustuslain vastaisesti.

Mustajärvi on tehnyt oikeusministeri Jari Lindströmille kirjallisen kysymyksen siitä, onko ministeriö toiminut Lindströmin mukaan oikein tiedotuksessaan saamelaissopimuksesta.

Myös SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä on arvostellut hallitusta siitä, että opposition edustajilla ei ollut mahdollisuutta tutustua sopimustekstiin yhtä varhain kuin hallituspuolueiden edustajilla.

– Tämä asettaa Lapin edustajat täysin epätasa-arvoiseen asemaan näin merkittävässä asiassa. En muista vastaavaa menettelyä.

Sopimus määrittelee yhteisen linjan

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen osapuolina ovat Norjan, Ruotsin ja Suomen valtiot. Sopimuksella määritellään saamelaisvähemmistöjen vähimmäisoikeudet.

Neuvottelut ovat kestäneet viisi vuotta, ja sopimustekstistä saavutettiin alustava sovinto joulukuussa. Sopimus menee vielä pohjoismaiden saamelaisparlamenttien ja kansallisten parlamenttien hyväksyttäväksi.

Suomessa sopimuksen hyväksyminen merkitsisi muun muassa sitä, että saamelaisen virallinen määritelmä jouduttaisiin muuttamaan. Määrittely ratkaisee sen, ketkä saavat äänestää saamelaiskäräjävaaleissa.

Sopimusteksti on ehtinyt saada paljon vastustusta julkisuudessa. Muun muassa keskustan kaikki lappilaiset kansanedustajat arvostelivat sopimusta jo ennen kuin se tuli julki.

Rovaniemen Teatterin kevätkauden ensimmäinen uutuus on draama Huojuva talo, joka pohjautuu Maria Jotunin romaaniin. Näytelmä saa ensi-iltansa 31. tammikuuta kellarinäyttämö Saivossa. Esityksiä näytelmästä on maaliskuun 4. päivään saakka.

Näytelmän on dramatisoinut ja ohjannut Pieta Koskenniemi. Lavastus- ja pukusuunnittelu on Ulla-Maija Peltolan, ääni- ja valosuunnittelusta vastaa Miksa Koponen. Rooleissa nähdään Johanna Virsunen, Samu Stenberg, Ilona Karppanen ja Heini Inkeri.

Pieta Koskenniemi sanoo teatterin tiedotteessa, että hän otti ilolla työn vastaan, kun teatterijohtaja Kari Väänänen tarjosi hänelle Huojuvan talon ohjaamista. Romaani oli Koskenniemelle entuudestaan tuttu.

– Ajattelin heti, että onpa kiinnostavaa. Miten tehdä esitys, joka on totuudellinen tarinan aineksille, mutta vapaa sen sietämättömästä painosta?

Rajat ja niiden asettamisen vaikeus

Huojuva talo kertoo Lean ja Eeron suhteesta, jossa toinen etsii rajojaan ja toinen ei osaa asettaa niitä. Tarina on saanut Pieta Koskenniemen pohtimaan ihmiselämän käsikirjoitusta.

– Huojuva talo heittää eteeni hyvän ja pahan kysymykset. Luonto tai olemassaolo sinänsä ei ole hyvä eikä paha, mutta ihmisen toiminta herättää tarpeen määrittää hyvän ja pahan rajaviivaa. Ihminen syntyy suhteessa toisiin ihmisiin. Sosiaalinen suhde on välttämättömyys, mutta samalla vankila. Kuka kertoo meille elämämme käsikirjoituksen? Minkä riskin otamme, jos poikkeamme siitä?

Työryhmä on hakenut etäisyyttä Jotunin romaaniin kahdella kertojaäänellä, Koskenniemi sanoo.

– Jotunin paksussa kirjassa kuvaillaan muutamalla sivulla, kuinka Lealla ja Eerolla oli hyviä ja seesteisistä hetkiä. Me olemme kaivaneet ne esiin. Tunnelma ei ole samalla tavalla painostava kuten kirjassa. Meillä on kertojia, jotka kommentoivat tapahtumia ja eläytyvät niihin. Ajatus on ollut heidän avullaan tuoda tapahtumien ja katsojien välille etäisyyttä ja ilmaa.

Tunteita, ajatuksia ja intensiivisyyttä

Pieta Koskenniemi sanoo, että hän on halunnut ohjata tunteita ja ajatuksia herättävän esityksen. Hän kuvaa harjoitusprosessia intensiiviseksi.

– Me emme näytä rankkoja asioita oikeasti vaan kerromme niistä sekä teemme ne pieteetillä ja tyylitellysti. Silti tapahtumiin latautuu paljon. Siinä tulee esiin näyttämön voima.

Suomalaiset improvisaatioteatterit ovat perustaneet oman kattojärjestön Rovaniemellä viime viikolla. Rovaniemellä järjestettiin ensimmäistä kertaa Kaamos -improfestivaali.

Improvisaatioteatterissa esitys syntyy sen esittämishetkellä. Esityksestä puuttuu käsikirjoitus ja ennalta sovitut repliikit. Jokainen improteatteriesitys on ainutkertainen.

Suomen Improvisaatioteatterit ry:n perustivat helsinkiläinen improvisaatioteatteri Stella Polaris, tamperelainen improvisaatioteatteri Snorkkeli, jyväskyläläinen osuuskunta Kuje sekä rovaniemeläinen Lentävän Poron Teatteri.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Lentävän Poron Teatterin Jussi Olavi Jokinen.

– Tämä on oikea aika improvisaatioteattereille yhdistää voimansa Suomessa. Oman etujärjestön myötä lisäämme improvisaatioteattereiden valtakunnallista yhteistyötä, kehitämme lajia ja tuomme improvisaatioteatterin koko laajuudessaan myös paremmin suuren yleisön tietoisuuteen, Jokinen sanoo tiedotteessa.

Sivuaineeksi teatterikoulutukseen?

Jussi Olavi Jokisen mukaan tanssiteatteri ja sirkus ovat jo aiemmin perustaneet kattojärjestön ja nostaneet samalla lajinsa tunnettuutta ja arvostusta.

– Improvisaatioteatteri on nyt aloittanut saman työn tekemisen.

Improvisaatioteatterit pohtivat Rovaniemen tapaamisessa alan tulevaisuutta ja ennustivat, että improvisaatioon perustuva teatteri kasvaa ja monimuotoistuu Suomessa.

– Lähitulevaisuuden tavoitteina nähdään muun muassa ammattilaisten valtakunnallinen vuosittainen festivaali, improvisaatioteatterin sivuainekokonaisuuden saaminen osaksi suomalaista teatterikoulutusta, näkyvyys teatterialan julkaisuissa sekä yhteinen kiertuetoiminta, yhdistys kertoo tiedotteessaan.

Tavoitteena on nyt saada kaikki Suomessa ammatimaista improvisaatioteatteria tekevät mukaan yhdistykseen.

Sosiaalisesta mediasta on tullut entistä tärkeämpi markkinointikanava Lapin matkailulle. Lapin eksotiikka välittyy somessa erityisen tehokkaasti kuvien avulla, ja jopa yksityishenkilöiden päivitykset ovat arvokasta mainontaa matkailuyrityksille.

Meri-Lapin ja Tunturi-Lapin houkuttelevimmat matkailuvaltit ovat viime aikoina saaneet huomiota myös kansainvälisten tiedotusvälineiden some-kanavilla sekä julkisuuden henkilöiden päivitysten kautta. Esimerkiksi New York Magazine esitteli marraskuussa Perämerellä risteilevää matkailujäänmurtaja Sampoa ja The Huffington Post kertoi hiljattain Lapin luonnosta ja revontulista verkkosivuillaan sekä sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalisen median mahdollisuudet nopeaan, tehokkaaseen ja edulliseen markkinointiin tiedostetaan hyvin matkailua edistävissä tahoissa.

– Sehän on aivan äärettömän tärkeää, se on numero yksi tänä päivänä. Jos ne asiat eivät ole kunnossa, ei me sitten kartalla olla oikeastaan ollenkaan, painottaa Meri-Lapin matkailu Oy:n myyntipäällikkö Teija Mikkola.

Erityisesti Instagram on tosi tehokas siihen, että katsellaan ja etsitään kuvia tietystä kohteesta ja haaveillaan Lapin matkasta. Pyry Talvensaari

Lapin matkahaaveita elätellään somessa

Yksi esimerkki aktiivisesta some-yrityksestä on muoniolainen matkailuyritys Harriniva, jolle kuluva talvi on ennätyksellisen vilkas. Yritys on säännöllisesti läsnä Instagramissa, Facebookissa ja YouTubessa ja pitää huolen siitä, että Lapista unelmoiville tarjotaan eksotiikkaa kuvien kautta.

– Erityisesti Instagram on tosi tehokas siihen, että katsellaan ja etsitään kuvia tietystä kohteesta ja haaveillaan Lapin matkasta. Meille some-kanavat ovat tärkeimpiä päivittäisiä kanavia, joissa tuomme esille meidän palveluja ja Lapin mahtavaa luontoa, toteaa markkinointipäällikkö Pyry Talvensaari.

Sekä Talvensaari että Mikkola pitävät sosiaalista mediaa jo niin tärkeänä kanavana, että matkailuyrityksen ei kannata jättäytyä sieltä pois.

– Ei ole ollut enää moneen vuoteen varaa olla poissa somesta, Talvensaari naurahtaa.

Rahat someen matkamessujen sijaan

Sosiaalisessa mediassa näkyvyyttä haetaan esimerkiksi lanseeraamalla tunnisteita eli hashtageja. Kun matkailun toimijat saavat yleisöjä omille julkaisuilleen ja yksittäiset ihmiset käyttämään toivottuja tunnisteita omissa julkaisuissaan, on näkyvyys taattu.

– Ne ovat erittäin tärkeitä. Me kannustamme oppaita ja asiakkaita, jotka luonnossa liikkuvat, käyttämään niitä samoja hashtageja. Oikeilla hastageilla tavoitamme isoja massoja ja potentiaalisia asiakkaita, Talvensaari tietää.

Esimerkiksi Visit Finland ja Visit Lapland ovat tunnisteita, jotka elävät jo omaa elämäänsä sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan Meri-Lappia matkailualueena markkinoimaan luotu Visit Sea Lapland ryhtyy vasta nyt hakemaan kunnolla näkyvyyttä somessa.

– Tänä vuonnahan me teimme niin ison päätöksen, että Meri-Lappi ei lähtenyt matkamessuille Helsinkiin ollenkaan mukaan. Päätimme, että se rahallinen panostus joka siihen on joka vuosi laitettu, käytetään nyt aika suurelta osin sosiaalisen median puolelle, Mikkola kertoo.

Alue esiin tunnisteilla

Meri-Lapin matkailuyhtiössä on osakkaina 45 alueen matkailuyritystä, ja nyt työn alla on saada ne kaikki paitsi näkymään somessa, myös käyttämään yhteisiä tunnisteita. Mikkola näkisi mieluusti samat hashtagit myös paikallisten ihmisten käytössä.

Mikkolan mukaan paras tulos saadaan sekä yhteisillä markkinointitunnisteilla että tunnettujen lippulaivojen avulla, jotka vetävät mukanaan myös pienempiä ja vähemmän tunnettuja kohteita.

– Meillä on paljon upeita pieniä yrityksiä, jotka ovat vielä aika piilossa, ja heitä me nyt sitten otamme esiin.

Koululaisia kuljettanut linja-auto luisui tänä aamuna risteyksen yli ojaan Simossa Ranuantiellä.

Pelastuslaitoksen mukaan kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa vakavasti, mutta kahdeksan lasta sai lieviä vammoja. Heidät vietiin hoidettavaksi Simon terveyskeskukseen.

Koulupäivä alkaa hieman myöhässä

Linja-auton kyydissä oli tapahtumahetkellä kymmenen koululaista. Onnettomuudesta on ilmoitettu lasten vanhemmille ja koululle.

Pelastuslaitoksen mukaan tie on tapahtumapaikalla liukas ja jäinen. Se ohjaa liikennettä onnettomuuspaikalla Tainiemen kohdalla.

17.1.2017 kello 15:35: Korjattu koululaisten määrä. Kyydissä oli kymmenen lasta, ei 11.