Restonomiopiskelijoita ympäri Suomea on kokoontunut RESTO-kilpailuihin Rovaniemelle. Kyseessä on ammattikorkeakoulujen välinen kilpailu, jossa mitataan opiskelijoiden tietoja ja taitoja matkailualan eri osaamisalueilla. Kilpailutehtäviä suoritetaan kahden päivän aikana ainakin suomen ja englannin kielellä.

Jokaisesta ammattikorkeakoulusta osallistuu kilpailuun neljän hengen tiimi. Tiimit edustavat omaa ammattikorkeakouluaan ja kilpailevat muiden ammattikorkeakoulun edustajia vastaan.

Viimeksi kymmenen vuotta sitten Rovaniemellä

Restonomien tietotaitokilpailut järjestettiin viimeksi kymmenen vuotta sitten Rovaniemellä. Kilpailua on järjestetty vuodesta 2002, jolloin kilpailu järjestettiin Turussa.

Tämän vuoden kilpailun teemana on Lappi-brändin mukaisesti "Above Ordinary, Arctic Magic". Teema näkyy muun muassa tapahtuman somistuksessa ja iltaohjelman menussa.

Keskustan Paavo Väyrynen ja vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ovat vahvimmat ennakkosuosikit eduskuntavaaleissa Lapissa.

Urheilutapahtumien todennäköisyyksiä analysoivan Accuscoren mukaan heidän valintansa on erittäin todennäköistä. Väyrynen ja Mustajärvi ovat Accuscoren listoilla ykköskategoriassa, eli valituksi tulemisen todennäköisyys on arviolta yli 80 prosenttia.

Seuraavassa kategoriassa on Lapin vaalipiirissä perussuomalaisten Hanna Mäntylä, joka tulee Accuscoren ennusteen mukaan valituksi 60-80 prosentin todennäköisyydellä.

Lähimmiksi haastajiksi seuraavassa kategoriassa listataan keskustan Katri Kulmuni, Markus Lohi, Eeva-Maria Maijala, Simo Rundgren ja Janne Seurujärvi.

Haastajiin kuuluvat myös demareiden Johanna Ojala-Niemelä, kokoomuksen Heikki Autto sekä vasemmistoliiton Sari Moisanen ja Marko Varajärvi.

Ennuste perustuu mielipidemittauksiin, aiempiin tuloksiin ja viestintätoimiston Kaiku Helsingin tekemiin asiantuntijahaastatteluihin. Accuscore kertoo simuloineensa tulevat vaalit 50 000 kertaa.

Yhteishaun lisäksi Lapin yliopistoon voi päästä opiskelemaan erillishaun kautta. Erillishaun kautta voi päästä suorittamaan joko kandidaatin tai maisterin tutkintoa. Tämä edellyttää aikaisempia opintoja joko avoimessa yliopistossa tai muissa yliopistoissa.

Maisterihaussa aloituspaikkoja on seuraavasti: kasvatustieteiden tiedekunta 20 paikkaa, oikeustieteiden tiedekunta 16 paikkaa, yhteiskuntatieteiden tiedekunta 28 paikkaa ja taiteiden tiedekunta 30 paikkaa.

Myös avoimen yliopiston opintoja suorittaneet voivat hakea suoraan joko kandidaatin tai maisterin tutkintoon. Avoimen väylän haku on avoinna kaikissa tiedekunnissa, lukuun ottamatta oikeustieteiden tiedekuntaa. Yhteiskuntatieteisiin ja kasvatustieteisiin on molempiin varattu 15 avoimen väylän aloituspaikkaa, taiteiden tiedekunnassa valittavien määrä on joustava.

Lisäksi erillishaku koskee Lapin yliopiston tai toisen yliopiston tutkinto-opiskelijaa, joka on siirtymässä siirto-opiskelijana kasvatustieteiden, taiteiden tai yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan. Tällöin haetaan oman alan tutkintoon, josta hakijalla on jo etukäteen suoritettuja pääaineopintoja.

Erillishakujen haku alkaa 16.4.2015 ja päättyy 7.5.2015 kello 15.00. Lisätietoja erillishausta ja hakemisesta saa Opintopolusta (www.opintopolku.fi).

Rovaniemen Kehitys Oy on yhtiökokouksessaan 15.4.2015 valinnut yhtiön hallitukseen seuraavat jäsenet: Esko Määttä (uusi),  Sirpa Rytilahti (uusi), Esa Auer, Jaakko Heiskari, Jari Kelahaara (Ranuan edustajana),  ja Susanna Rantala.

Väistyvä puheenjohtaja Risto Niva kertoo, että on miettinyt puheenjohtajuudesta luopumista jo vuosi sitten.

Aluehallintovirasto selvitti viime vuonna kantelua, jonka yksi yhtiön työntekijä teki kokemastaan työpaikkakiusaamisesta. Niva kertoo, ettei halunnut lähteä puheenjohtajan paikalta kesken jupakan.

Niva kertoo, että lähtemiseen ei liity suurempaa dramatiikkaa. Niva on ollut alusta asti mukana Rovaniemen Kehityksen hallituksessa alusta asti, vuodesta 2006.

– Ei voi olla loputtomiin mukana, Niva sanoo.

Juttua korjattu 16.4.2015 kello 15.02: Täsmennetty tietoja

Yhteistyö sai alkunsa, kun valtiovarainministeri, SDP:n Antti Rinne kävi Kiinassa vienninedistämismatkalla viime tammikuussa. Mukana oli Finnairin väkeä. Suora lentoreitti Sichuanista Suomeen toisi lisää turisteja Lappiin, uskoo ministeri Rinne.

– Siellä tuli vahvasti esille se, että maakunnan ihmiset ovat todella kiinnostuneita Suomen luonnosta, puhtaasta ilmasta ja puhtaasta vedestä. He olivat kovin kiinnostuneita yhteistyöstä Lapin kanssa matkailumielessä, valtiovarainministeri Antti Rinne sanoo.

Keski-Kiinassa sijaitsevassa Sichuanin maakunnassa on noin 80 miljoonaa ihmistä ja maakunnan talous kasvaa kovaa vauhtia.

– Talouskasvu on tällä hetkellä kymmenen prosenttia ja siellä alkaa olla vähän varakkaampia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita matkustamaan erityisesti Lappiin.

Siunaus Pekingistä

Rinteen mukana matkalla Sichuanin pääkaupungissa Chengdussa oli Finnairin edustajien lisäksi muun muassa lappilaisia yrityksiä kuten Santa Park ja Lappset Group. Yritykset olivat avaamassa joulumaata maakunnan pääkaupungin lähelle.

– Finnairin läsnäolo oli tärkeää, sillä kävimme keskusteluja siitä, että olisi tärkeä saada suora lentoyhteys Chengdusta Suomeen. Suoran lentoreitin avaaminen on kiinni Kiinan keskushallinnosta.

Rinteen mukaan yhteistyön avautuminen Lapin liiton ja Sichuanin maakunnan välillä on saanut siunauksen Kiinan pääkaupungista Pekingistä.

– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että asiaa voidaan lähteä edistämään. Tämä tarkoittaa merkittävää lisää matkailutyöpaikkoihin Lapissa ja varmaan vaikuttaa muuhunkin elinkeinotoimintaan, kuten palvelusektorille. Voi olla, että tämä tuottaa myös investointeja.

Rinne ei kuitenkaan arvioi sitä, kuinka pian kiinalaisturisteja alkaa saapua yhä enemmän Lappiin.

– Tämä on tärkeä päänavaus Lapin matkailulle ja muunkin elinkeinotoiminnan vahvistamiselle. Tästä näkökulmasta odotan yhteistyöltä kovin paljon, odotan sen lähtevän nopeasti liikkeelle ja tuovan työtä Lappiin, Rinne toivoo.

Kiinalaisia vielä vähän Lapissa

Kiinalaisten osuus Lapin matkailijavirroista on vielä pieni. Tilastokeskuksen rekisteröidyistä yöpymisistä Lapissa kiinalaisten osuus oli viime vuonna hieman alle yhden prosentin.

– Kasvu on kuitenkin ollut merkittävää, vuodessa yöpymiset ovat nousseet 30 prosenttia, Lapin liiton matkailuasiantuntija Satu Luiro sanoo.

Viiden hengen delegaatio Sichuanin maakunnan ja kansankongressin virkamiehiä saapuu Lappiin toukokuussa. Heidät on kutsunut Lapin liitto.

– Tapaamme ensi kertaa, ja mahdolisimman pian alamme hakea konkreettista taloudellista yhteistyötä. Matkailun lisäksi kiinalaisia kiinnostavat clean tech ja esimerkiksi energia-ala, Lapin liiton hallintojohtaja Raimo Holster sanoo.

Kiinalaiset kopioivat joulupukinmaan

Holsterin mukaan maakunnat luovat suhteita, jonka tarkoituksena on helpottaa yhteistyön solmimista kiinalaisten ja lappilaisten yritysten välillä.

Lapin liitto solmi yhteistyösopimuksen Kiinan pohjoisimman maakunnan, Heilongjiangin kanssa lähes viisi vuotta sitten Rovaniemellä. Rovaniemi ja Heilongjiangin pääkaupunki Harbin ovat lisäksi ystävyyskaupunkeja.

Onko yhteistyö poikinut jotakin?

– Maakuntien edustajat ovat vierailleet useita kertoja toistensa luona. Kiinalaiset ovat muun muassa rakentaneet joulupukinmaan Venäjän rajalle. Siihen haettiin mallia täältä, Holster sanoo.

Opintotuen tulovalvonta tehdään vahvistetun verotuksen tulotietojen perusteella.

Jos opiskelijan tulot ylittivät vuositulorajan vuonna 2014, hän voi palauttaa vapaaehtoisesti liikaa maksetut opintorahat ja asumislisät toukokuun loppuun mennessä. Opintotuen vapaaehtoinen palautus on maksettu ajallaan, kun se maksetaan pankissa viimeistään perjantaina 29.5.2015 tai verkkopankissa viimeistään eräpäivällä 31.5.2015.

Kun opintotuen saaja palauttaa liikaa maksetun tuen vapaaehtoisesti toukokuun loppuun mennessä, tukea ei peritä takaisin 15 prosentilla korotettuna ensi vuoden keväänä.

Naisten kilpailun avauslaskulla parasta vauhtia piti rovaniemeläisen seuran Santa Claus Ski Teamin Merle Soppela, joka jätti toiseksi laskeneen PHS Alpin Roosa Hirvosen 0.52 sekunnin päähän. Kolmanneksi nopeinta vauhtia ensimmäisellä kierroksella piti Kouvolan Hiihtoseuran Nina Halme, joka jäi kärkiajasta 0.7 sekuntia.

Toisella kierroksella Soppelan vahva meno jatkui SM-kullan arvoisesti, vaikka Halme onnistuikin nousemaan SM-hopealle ja vain 0.11 sekunnin päähän rovaniemeläisestä. SM-pronssille nousi avauslaskun viidenneltä sijalta Alpine Race Team Taaborin Riikka Honkanen, joka jäi voittajasta 1.49 sekuntia.

Alkuperäisen kisaohjelman mukaan myös miesten piti laskea torstaina suurpujottelun mitaleista, mutta lumisateiden ja lämpimän ilman pehmittämässä rinteessä päästiin laskemaan turvallisesti vain naisten kilpailu. Miesten SM-mitalitaisto päätettiin siirtää perjantaiaamuun.

Soklin kilpailija Mine Arnaud on Quebecin maakunnassa Sept-Îles’n kaupungissa kauniissa subarktisissa maisemissa Atlantin valtameren St Lawrencen lahden rannalla. Arnaud’n ympäristöselostuksesta selviää, että kaivoksen fosfaatti on määrä kuljettaa laivoilla Norjaan Yaran jalostettavaksi. Matkaa yli Atlantin on noin 6000 kilometriä. Matka on puolta pidempi kuin Soklista Norjaan.  

Soklin fosfaattikaivoshanke on keskellä erämaata Savukoskella. Soklia varten pitää rakentaa kaivoskuljetukset kestävää maantietä noin sata kilometriä. Tien kustannusarvio on 140 miljoonaa euroa. Tie vie Soklista Kemijärvelle rautatien varteen. Kemijärveltä fosfaatti kuljetettaisiin Kemin satamaan ja sieltä laivoilla Norjaan. Soklista Norjaan on meritse lähes 3000 kilometriä. 

Sokli suurempi ja rikkaampi

Sokli on kokonaan Yaran hanke mutta Arnaud’ssa norjalainen lannoitejätti on vähemmistöosakas

Arnaud on Quebecin maakunnan omistaman kaivosinvestointien tukemiseen erikoistuneen sijoitusyhtiön Investissement Québec hanke. Yaran osuus on 38 prosenttia. Osakkuuksien perusteella yhteiskunnan osuus Kanadan investoinnista on satoja miljoonia euroja.

Arnaud’n investoinnin määräksi arvioidaan 850 miljoonaa Kanadan dollaria eli lähes 650 miljoonaa euroa. Rakennusvaiheessa kaivos työllistäisi 1000 ihmistä ja toiminnassa 330. Ympäristöselostuksesta ilmenee, että kaivoksen tieltä on siirrettävä kahdeksan kilometriä rautatietä, joka kulkee nyt fosfaattiesiintymän päällä.

Arnaudin tuotannon on määrä olla 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Louhintamäärä sivukivineen on 24 miljoonaa tonnia vuodessa. Kaivoksen eliniäksi on ympäristövaikutusselostuksessa arvioitu 24 vuotta.

Soklin investoinnin määräksi Yara on kertonut noin miljardi euroa. Kaivos työllistäisi rakennusaikana 2000 työntekijää ja kaivostoiminta 400 ihmistä. 

Soklin tuotannoksi on arvioitu 1,5 miljoonaa tonnia fosfaattia ja 0,3 miljoonaa tonnia rautaa. Louhinnan määräksi sivukivineen on arvioitu 7 miljoonaa tonnia vuodessa. Soklin fosfaattiesiintymä on kanadalaista kilpailijaa huomattavasti rikkaampi päätellen Soklin kolme kertaa pienemmästä louhintamäärästä.

Arnaudin lähellä Pohjois-Amerikan suurin malmisatama

Mine Arnaud on vain kivenheiton päässä suuresta Sept-Îles’n malmisatamasta. Vuonna 2013 satamasta kuljetettiin lähes 30 miljoonaa tonnia rahtia. Siitä valtaosa eli 27 miljoonaa tonnia oli rautamalmia.

Satamaa on juuri uudistettu huippunykyaikaiseksi. Uusi syväsatama maksoi 220 miljoonaa Kanadan dollaria eli 165 miljoonaa euroa. Sen lastauskyky on 50 miljoonaa tonnia vuodessa.

Uusi syväsatama palvelee valtavia Chinamax -luokan rahtialuksia. Yli kolme sataa metriä pitkät alukset ovat Eiffelin tornin korkuisia ja vetävät yli 300 000 tonnia rautamalmia. Sataman tiedotteen mukaan yhdestä laivalastista voi valmistaa 200 000 autoa. Leijonanosa malmista viedään Kiinaan.

Vertailun vuoksi Suomen suurimman sataman Sköldvikin tonnimäärä oli vuonna 2013 noin 20 miljoonaa tonnia.

Malmisatama on 25 000 asukkaan Sept-Îlesn merkittävä työllistäjä. Alueella on aiemmin ollut rautamalmikaivoksia. Matalasuhdanteissa niitä on lopetettu, alue on kärsinyt työttömyydestä ja muuttotappiosta. Malmia tuodaan nykyään laivattavaksi kauempaa kuten Labradorin niemimaan kaivoksilta.

Kaivos intiaanien maille

Sept-Îles’sä on perinteisesti harjoitettu metsästystä ja kalastusta. Järviä, jokia ja metsiä riittää ja etenkin valtamerta. Saalislajeista kaivoksen vaikutusalueella on mainittu hirvet, jänikset ja taimenet. Alueella on myös metsästys- ja kalastusmatkailua palvelevia mökkikyliä sekä moottorikelkkareittejä. Intiaaneilla on oikeus harjoittaa turkiseläinten ansapyyntiä.

Huffington Postin mukaan alueen väestö on jakautunut kaivosasiassa puolesta ja vastaan. Tämä on tavallista myös Suomessa. Järvien ja jokien kupeessa olevan kolme kilometriä pitkän ja lähes kilometrin levyisen kaivoksen ympäristöriskejä pelätään. Erityisesti huolta on ollut vesistöjen pilaantumisesta ja maanvyöryn riskistä.

Kaupunki, maakunta, liike-elämä ja ammattiliitot ovat olleet voimakkaasti kaivoshankkeen takana. Hiljattain Quebecin maakunta myönsi Mine Arnaud’lle ympäristöluvat.  

Sept-Îlesn alueen alkuperäisasukkaita ovat innu intiaanit. Sept-Îles’sä innu kansaa asuu nykyään lähes neljä tuhatta.  Kaivos jakaa heidän alueensa kahtia. Kaivoshankkeen ympäristöselvityksessä vakuutetaan hankkeen pyrkivän hyvään yhteistyöhön ja etujen sovitteluun innujen kanssa. 

Innut voittivat tammikuussa merkittävän välierän oikeudenkäynnissään kaivosjätti Rio Tintoa vastaan. Alkuperäiskansan edustajat vaativat Rio Tintoa maksamaan Quebecin ja Labradorin maakuntien innuille 900 miljoonan Kanadan dollarin eli 680 miljoonan euron korvaukset 60 vuoden aikana harjoitetusta rautakaivostoiminnasta ja kaivosradoista alkuperäiskansan asuinalueilla.

Rio Tinto väitti, että oikea vastaaja oikeudenkäynnissä olisi valtio, mutta tammikuussa Quebecin korkein oikeus Court of Appeal of Quebec katsoi, että innuilla on oikeus jatkaa korvausoikeudenkäyntiä juuri kaivosyhtiötä vastaan.

Montreal Gazetten haastattelussa tammikuussa 2015 innujen edustaja Réal McKenzie sanoi, että Rio Tinton on korkea aika maksaa vuokraa kuusikymmentä vuotta jatkuneesta oikeudenloukkauksesta. Montreal Gazetten mukaan innujen johtajat eivät vastusta kaivostoimintaa. Alkuperäiskansa on sopinut korvauksista useiden kaivosyhtiöiden kanssa.

Yara vähemmistöosakkaana

Investissement Québecin tiedottaja Chantal Corbeil Kanadasta vastasi Yle Lapin sähköpostihaastattelussa kysymykseen julkisen tuen määrästä, ettei investoinnin määrä ole vielä tiedossa. Corbeil ei antanut arviota tuen suuruusluokasta tai siitä mihin infrastruktuuriin tukea mahdollisesti annetaan.

Yaran viestintäjohtaja Bernhard Stormyr Oslosta vastasi sähköpostihaastattelussa kysymykseen mahdollisesta julkisesta tuesta Kanadassa, että näin vaativissa ja monitahoisissa investointipäätöksissä ei voi olettaa päätöksen perustuvan yhteen tekijään kuten julkiseen tukeen.

Stormyrin mukaan Yara valmistelee ratkaisua analysoiden ja keskustellen kumppanien ja viranomaisten kanssa eikä yhtiö voi tässä vaiheessa paljastaa projekteihin vaikuttavia kaupallisia yksityiskohtia.

Maaliskuussa viestintäjohtaja Stormyr kertoi Yle Lapin haastattelussa, että Yara tekee valinnan Suomen ja Kandan kaivoshankkeiden välillä tämän vuoden 2015 aikana.

Tämän artikkelin päälähteinä on käytetty Mine Arnaud’n ympäristövaikutusselvitystä vuodelta 2012, kaivoshankkeen osakkaiden Investissement Québecin ja Yaran edustajien sähköpostihaastatteluja ja verkkosivuja sekä Sept-Îles’n sataman, Court of Appeal of Quebecin, Montreal Gazetten, Mining.comin ja Huffington Postin verkkosivuja.

Esimerkiksi Rovaniemellä Niskan puutarhalla yrttien ja muiden hyötykasvien myynti on viisinkertaistunut kolmessa vuodessa. Puutarhuri Tarmo Niska uskoo, että ihmiset haluavat pihoilleen vanhan ajan tunnelmaa ja lautaselleen itse kasvatettua ruokaa.

– Näen hyötykasvi-innostuksessa paljon fiilistelyä. Halutaan palata aikaan pari sukupolvea sitten, jolloin kaikkea itse kasvatettua arvostettiin.

Muoti ja markkinointi ohjaavat asiakkaiden askeleita

Tarmo Niska näkee työssään myös kokki- ja sisustusohjelmien merkityksen.

– Lehdissä ja televisossa esitellään pihoja ja parvekkeita, joissa pienissä tiloissa voi kasvattaa vaikkapa perunaa tai kirsikkatomaatteja, mansikkaa ynnä muuta. Siinä voi jo ylpeillä naapureille keittävänsä itse kasvatettua perunaa, vaikka sato jäisikin pieneksi.

– Samoin huomaa sen, jos joku julkkiskokki käyttää jotain tiettyä kasvia, sitä tullaan pian kysymään myös puutarhalta.

Varsinaista tulevan kesän hittituotetta Tarmo Niska ei tahdo arvuutella, mutta erilaiset yrtit ovat haluttuja.

Toiseksi tullut Muurolan joukkue Rovaniemeltä jäi voittajista ainoastaan 0,25 pistettä.

Kilpailussa käsiteltiin teoria-osuudessa muun muassa vaarallisten aineiden merkintöjä, säteilyvaaratilanteita ja loukkaantuneen auttamista.

Käytännön rastiosuudessa joukkueet käsittelivät alkusammutusta, varautumista ja poistumista.

Viime vuonna Suomen mestaruus tuli Rovaniemelle. Tuolloin Muurolan koulun joukkue voitti yli 34 000 osallistujan pelastustieto ja -taito kilpailun.

NOUHÄTÄ! 2015 ALUEKILPAILUTULOKSET 16.4.2015:

Muonion eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Raimo Kittilä on nimitetty vt. kirkkoherraksi kesäkuusta elokuun loppuun. Tämän jälkeen pastori Jyrki Vaaramo Oulun tuomiokirkkoseurakunnasta on nimitetty vt. kirkkoherraksi.

Tuomiokapituli antoi viranhoitomääräykset torstaina.

Nykyinen vt. kirkkoherra Hannu Ojalehto sanoo, että tuomiokapituli jatkaa viran väliaikaisjärjestelyä, koska iso rakenneselvitys seurakuntarakenteesta on tulossa kirkolliskokoukseen toukokuussa. Ojalehto hoitaa kirkkoherran virkaa tammikuun lopusta toukokuun loppuun asti.

Teollisuusfoorumissa Kemissä torstaina puhuneen Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtajan Pekka Suomelan mielestä valtion linjat kaivospolitiikassa pitäisi päivittää niin, että koko valtioneuvoston orkesteri soittaisi samaa säveltä.

Vuoden alusta voimaan tullut sähkövero on Suomelan mielestä esimerkki erittäin suurta epävarmuutta aiheuttavasta ratkaisusta. Verolla voi Suomelan mukaan olla isoja vaikutuksia kaivosten tulevaisuuteen.

– Kaivosteollisuudessa sähkövero on tulkittu kollektiiviseksi rangaistukseksi Talvivaarasta. Uusien investointien laskelmiin tuli melkoinen kustannuskerroin. Voi olla, ettei osa uusista hankkeista etene tai suljettuina olevia kaivoksia ei pystytä veron takia avaamaan, Suomela toteaa.

Suomela toteaa, että isoille avolouhoksille, kuten Siilijärven tai Sodankylän Kevitsan kaivokselle sähkövero voi tuoda miljoonien eurojen lisälaskun.

– Valtiovarainministeriö laski noin 30 miljoonan kustannusvaikutuksen. Tässä taloustilanteessa ja kustannusten kiristyessä kaikki lisäykset ovat ei-toivottuja teollisuudelle.

Linjaukset selkeiksi

Suomela korostaa, että Suomeen tarvitaan ennakoitavaa, ennustettavaa ja vakaata teollisuuspolitiikkaa sen eri vivahteineen, verotus mukaanlukien.

– Lupapolitiikassa viranomaiset ovat jo alkaneet kehittää toimintaansa. Nyt kaivataan lainsäädännön virtaviivaistamista. Odotamme, että ensi vaalikaudella heti kesän jälkeen käynnistettäisiin kaivoslain arviointi ainakin malminetsinnän edellytysten ja myös lupamenettelyn osalta.

Suomela tähdentää, että linjauksillaan valtio viestii suoraan siitä, halutaanko Suomeen kaivosinvestointeja vai ei.

– Toivomme, että tulevalla hallituskaudella valtioneuvoston eri osastot, ministeriöt tekisivät kootusti ja tehokkaasti yhteistyötä pyrkisivät johdonmukaiseen toimintaan. Ettei aina olisi ministeristä kiinni, minkälaisia vastauksia kulloinkin on odotettavissa.

FC Inter otti paikan Suomen cupin puolivälierissä, kun joukkue takoi peräti seitsemän maalia Rovaniemen Palloseuran verkkoon. Ottelu päättyi lukemiin 7-3 (3-1).

Turkulaisten neljä ensimmäistä maalia ampui Vincent Onovo, jonka pelipaikka on yleensä keskikentän keskustassa. Onovo rankaisi RoPSia 15:llä, 19:llä, 45:llä ja 71:llä minuutilla.

RoPS kavensi aivan ensimmäisen puoliajan lopulla, kun Mostagh Yaghoubi toi joukkueen maalin päähän. Onovo kuitenkin kuittasi vain 45 sekuntia myöhemmin.

Aleksandr Kokko iski kaksi kavennusmaalia toisella puolikkaalla, mutta Interin Eric Matoukou, Solomon Duah ja Egzon Beliza naulasivat loppulukemat.

RoPS oli ottelussa melko odotetulla kokoonpanolla. Maalivahti Tomer Checinskin tilalle hankittu Ville Iiskola otti paikan tolppien välissä.

FC Inter - RoPS 7-3 (3-1)

1-0 Vincent Onovo 15. min
2-0 Onovo 19. min
2-1 Mostagh Yaghoubi 45. min
3-1 Onovo 45. min
4-1 Onovo 71. min
4-2 Aleksander Kokko 72. min
4-3 Kokko 76. min
5-3 Eric Moutoukou 81. min
6-3 Solomon Duah 85. min
7-3 Egzon Belica 90. min

Viisi vuotta sitten Ranualla Kuhan kylässä yöllinen tulipalo tuhosi navetan ja sen sisällä olleen suuren lehmäkarjan.  Maitotilallinen Mauri Kuha on päässyt pahimmista painajaisunistaan ja esittelee nyt palaneen navetan raunioille noussutta suurta pihattonavettaa ja sen automaattisia lypsyasemia. Pihatossa viihtyy 250-päinen karja, josta runsas puolet on lypsäviä. 1,5 miljoonan navettainvestointi oli rohkea ratkaisu maidon hinnan laskiessa.

– Kova lajihan tämä on ja tarkkana täytyy olla, isäntä sanoo.

Vuoden kuluessa maidon tuottajahinta laski  ja peltotuki muuttui niin, että se teki tilan talouteen 150 000 – 170 000 euron loven.

– Minkä tuolle voit. Ei auta muuta kuin vain yrittää ja mennä eteenpäin. Jaksamistahan se vaatii.

Kauhea yö, kun karja paloi

Mauri Kuha ei koskaan unohda sitä kauhun yötä viisi vuotta sitten, kun hänet herätettiin sikiunesta: Teidän navetta on tulessa.

– Se oli lähes shokki. Navetta tulessa ja sisällä 170 eläintä! Ei sitä tajunnut todeksi, eikä meinaa tajuta vieläkään, hän sanoo.

– Pahimmista painajaisunista olen onneksi jo päässyt. Uuden navetan valmistuminen ja ajatusten keskittäminen siihen on auttanut.

Tulipalon hetkellä Mauri Kuha kertoo jo ajatelleensa, että tähänkö hänen maanviljelyksensä päättyi? Mutta ei. Karjakummun tilan elämä ja isiltä peritty työ jatkuu. Mauri on cowboy jo kolmannessa polvessa.

Automatisointi helpottaa työtä

– Tämä robottinavetta oli kuitenkin hyvä ratkaisu. Se on tehnyt tämän työn jotenkin mielekkäämmäksi, Mauri Kuha arvioi.

Navetassa kaksi lypsyrobottia tyhjentää lehmiä. Tila tuottaa 1,4 miljoonaa litraa maitoa vuodessa ja se on sillä mittarilla Lapin suurimpia.

Mauri Lohi kiittelee, että karja on tervettä, vaikka sitä palon jälkeen hankittiinkin eri puolilta Pohjois-Suomea.

– Pelkäsimme, että navettaan iskevät kaikki eläintaudit, mutta eipä vain - ja niin hyvä.

Rehua omasta pellosta

Automatisointi helpottaa työtä, mutta pelkästään se ei riitä tekemään toiminnasta kannattavaa näinä aikoina. Karjakummun tilan kannattavuutta on parannettu lisäämällä lehmien ruokinnassa itse kasvatetun rehun osuutta. Mutta kotoisen rehun viljely ei ole ihan yksinkertaista, sanoo agrologi Jan-Erik Impiö.

– Kaiken lähtökohtana on tuo kotoinen ja hyvä, itse kasvatettu säilörehu. Sillä saadaan optimoitua se, että päästään taloudelliseen tulokseen, lypsetään paljon ja hyvälaatuista maitoa ja pidetään eläimet terveinä.

– Kotoinen rehu auttaa myös siihen, että lehmät tiinehtivät hyvin. Tällä tilalla siinä on päästy erinomaisiin tuloksiin, ollaan Pro Agrian tillastossa kymmenen parhaan tilan joukossa – niiden, joilla tiinehtivyysprosentti on kunnossa.

Karjakummun tilalla käytetään maitolitraa kohden 65 prosenttia kotiperäistä säilörehua. Loppu on teollisuuden tuottamaa.

Norjan Kaarasjoella asuva Pekka Guttorm aikoo tälläkin kertaa suorittaa kansalaisvelvoitteensa ja äänestää. Hän on median kautta seurannut vaaleihin liittyvää uutisointia ja valmistautunut näin ehdokkaan valintaan.

– Tietenkin äänestän, olen aina äänestänyt. Ehdokkaan löytäminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Itse asiassa en vieläkään ole ihan varma ketä äänestän, mutta silti luulen, että olen valintani jo tehnyt, kertoo Guttorm.

"Ei se enää oikein ole minun asiani päättää, mitä siellä tapahtuu"

Ruotsissa asuu yli 100 000 Suomen eduskuntavaalien äänioikeutettua, mutta ennakkooon kävi äänestämässä vain reilut 8 000. Osa kokee, ettei tunne enää riittävästi Suomen politiikkaa.

– Jos olisin käyttänyt pari päivää ja tutustunut Suomen ehdokkaisiin ja puolueisiin, ehkä silloin olisin äänestänyt, kertoo Ruotsin Jokkmokkissa asuva Káren-Ann Hurri.

– Nyt kun en asu Suomessa, tuntuu, ettei se enää ole oikein minun asiani päättää, mitä siellä tapahtuu, perustelee Hurri.

"Tärkeää vaikuttaa, vaikkeivat asiat tunnu koskettavan enää"

Norjassa taas asuu 6 500 äänioikeutettua. Viime vaaleissa reilu 10 prosenttia heistä käytti äänioikeuttaan.

Pekka Guttormin mielestä on tärkeää vaikuttaa Suomen politiikkaan, vaikka asiat eivät tunnu suoraan koskettavan häntä. Enemmän kuin itseään Guttorm miettii sukulaisiaan, jotka asuvat Utsjoella.

– Tietenkin olisi tärkeää, että meitä saamelaisia muistettaisiin. Täällä on terveydenhuollon pariin pitkät välimatkat, se on yksi huomionarvoinen asia, muistuttaa Guttorm.

Kemi on koko maan rikostilastoissa sijalla kaksi. Valtakunnallisen rikostilaston mukaan Kemissä tehtiin viime vuonna väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten rikoksia, yli 150 tuhatta asukasta kohden.

Kärkipaikkaa pitää itärajan tuntumassa sijaitseva Virolahti, jossa sijaitsee vilkas Vaalimaan rajanylityspaikka. Vaikka pohjoisella merikaupungilla on lähes piikkipaikka rikostilastoissa, suhtaudutaan Kemin poliisilaitoksella asiaan rauhallisesti.

– Tilastoja voidaan lukea aina erilaisilla tavoilla, mutta niiden valossa Kemi ei ole mitenkään vaarallinen paikka asua ja elää, luonnehtii rikoskomisario Henri Tolonen Kemin poliisiasemalta.

Paikalliset rikolliset tunnetaan

Paikallisen poliisin mukaan esimerkiksi huumausainerikoksia tehtailee Kemissä verrattain pieni 20-25 henkilön joukko, mutta heidän kauttaan selviävät myös monet muut rikokset.

– Huumausainerikosjuttujen yhteydessä päästään liikenne- ja omaisuusjuttujen jäljille. Esimerkiksi yhden huumausainejutun tiimoilta voi selvitä jopa seitsemän muuta juttua, kuvailee Tolonen.

– Paikallisesti toimivat rikolliset tunnetaan hyvin täällä ja he ovat aika kotipaikkauskollisia. Se tuo myös tulosta.

Tolosen mukaan kiitosta ansaitsee myös poliisin kenttätoiminta, jota hän pitää tuloksellisena.

– Eli järjestyspoliisin partiot, jotka tuolla öisin valvovat, tekevät hyvää työtä ja poimivat niin sanotusti rikolllisia tuolta kuljeksimasta ja sitä myöten tilastotkin kasvavat, luonnehtii Tolonen.

Viime vuoden tilastoista selviää, että esimerkiksi Kemissä pimeiden väkivaltarikosten tutkinnassa on onnistuttu aiempaa selvästi paremmin. Tolosen mukaan tämä selittyy satsaamisella tutkintaan.

– Mitä paremmin on aikaa hoitaa tutkintaa, sitä paremmin asiat selviävät.

Torstaina kello 14 aikaan paikkakuntalaisen, parikymppisen ja ajo-oikeudettoman miehen kuljettama henkilöauto tuli poliisipartiota vastaan Kemin Lehtokadulla. Poliisipartio tunnisti auton kuljettajan ja lähti auton perään, mutta mies ei suostunut pysähtymään.

Henkilöauton kuljettaja lähti ajamaan karkuun ja ajoi poliisin mukaan päätöntä vauhtia. Esimerkiksi omakotialueella Hakalankadulla mies ajoi vähintään 80 km/h, kun nopeusrajoitus oli 40 km/h.

Lisäksi Hakalankadulla miehen käyttämällä ajoreitillä oli neljä tasa-arvoista risteystä, jossa parikymppinen kuski ei hiljentänyt lainkaan.

Lopulta mies ja hänen kuljettamansa auto tavoitettiin Sammonkadulta ja mies vietiin kuulusteluihin. Kemiläismies ei ollut päihteiden vaikutuksen alaisena.

Asiaa tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.

Nopeusvalvonta Suomessa oli osa Euroopan liikennepoliisijärjestö TISPOL:in kansainvälistä liikennevalvonta-maraton päivää, jonka aikana ajonopeuksia valvottiin yhteensä 23:ssa maassa samanaikaisesti.

– Jos tavallisena päivänä olisi ollut noin paljon valvontaa, taatusti olisi ollut enemmän ylinopeuksista kiinnijääneitä, Lapin poliisilaitoksen liikennesektorin johtaja, ylikomisario Rauno Pätsi sanoo tiedotteessa.

Pätsin mukaan päivä oli erittäin onnistunut: valvontaan osallistuneiden partioiden mukaan nopeudet olivat selvästi normaalia arkipäivää alhaisemmat koko Lapin alueella.

– Nopeusvalvontamaratonin tarkoituksena oli nimenomaan kiinnittää huomiota ajonopeuksiin. Maratonin tavoitteena ei ollut kirjoittaa suurta määrää sakkoja, Pätsi muistuttaa.

Poliisi toivoo, että päivä saisi ihmiset muistamaan ajonopeuden merkityksen myös muina päivinä; liian suuret ajonopeudet kun ovat Euroopan laajuisesti merkittävin syy kuolemaan johtaviin liikenneonnettomuuksiin.

Huomautetuista tai rangaistuista autoista 49 oli henkilöautoja ja neljä raskaan liikenteen ajoneuvoja. Osalle annettiin rikesakko tai rangaistusvaatimus, osa nopeuksista käsiteltiin kirjallisilla huomautuksilla. Ylinopeudet olivat kohtuullisen pieniä, eikä keneltäkään jouduttu esimerkiksi ottamaan korttia pois niiden takia.

Se, kuinka monta kaaharia Lapin alueen automaattiset nopeusvalvontakamerat ovat vuorokauden aikana narauttaneet, ei ole vielä tiedossa. Tiedot kameroiden ottamista kuvista menevät suoraan liikennevalvontakeskukseen Helsinkiin. Tiedot saadaan käyttöön myöhemmin.

Paitsi että Lapin teillä oli eilen nopeuksien puolesta erityisen turvallista, Pätsi huomauttaa vielä maratonin yhdestä positiivisesta sivuvaikutuksesta:

– Lapin alueella ei nopeusvalvonnan yhteydessä jäänyt kiinni yhtäkään rattijuoppoa. 

Kaupunginjohtaja Esko Lotvosen mukaan perinnän vaihtamisen kuntien omistamalle yhtiölle toivotaan myös säästöjä. Lotvosen mukaan tarkempi aikataulu perintäyhtiön vaihtamiselle ei ole vielä selvä.

– Poliittisesti hyväksyttävämpää on käyttää kotimaista yhtiöitä kuin sellaista yhtiöitä, joilla on kotipaikka epämääräisissä maissa verotuksellisista syistä, Lotvonen sanoo.

Rovaniemellä Lindorffin perinnästä luopumista esitti Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jo vuonna 2013.

Kuntien omistama Kuntien Taitoa Oy perustaa ensi syksynä tytäryhtiön, joka haluaa hoitaa kuntien laskujen perintää. Kuntien Taitoan omistaa noin 200 kuntaa, joista yhdeksän on Lapissa, muun muassa Rovaniemen kaupunki. Uusi perintäyhtiö lupaa periä velallisilta pienempiä kuluja kuin nykyiset yhtiöt.

Kuntien Taitoa tekee kuntien ja muun muassa kuntien omistamien yhtiöiden talous- ja henkilöstöhallintoa. Lapissa sen asiakkaina ovat Rovaniemen lisäksi Kemijärven kaupunki sekä Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Posion ja Ranuan kunnan. Lisäksi asiakkaina on muun muassa Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kuntien omistamia yhtiöitä, Eduro-säätiö ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Asiakkaat ovat automaattisesti yhtiön osakkaita. Ne omistavat yhden osakkeen per kunnan asukas. Asiakkaiden lisäksi Lapin kunnista osakkaina ovat myös Enontekiö, Pelkosenniemi, Salla ja Ranua.

Vaasanin mukaan Rovaniemen-myymälän tuoretuotteet tulevat Kiimingistä, mutta myymälässä paistetaan itse ns. raakapakastettuja leipiä.

Myymälän yhteydessä toimii myös kahvila osoitteessa Vapaudentie 2–4.

Vaasan sulki leipomomyymälänsä Rovaniemellä vasta vuodenvaihteessa. Se irtisanoi silloin 45 henkilöä Rovaniemeltä.