Riipi sanoo, että Lapin liiton mallissa maakuntahallinto päättäisi noin 30-40 miljoonan euron rahapotin jaosta. Rahat ovat nyt hajallaan ely-keskuksessa, maakunnan liitossa ja paikallisissa toimintaryhmissä. Maakuntahallinnon ylin päättävä elin olisi vaaleilla valittavat maakuntapäivät. Monia nykyisiä kuntayhtymiä Lapissa ei enää juuri tarvittaisi.

Lapikas-nimisessä mallissa maakuntahallinto hoitaisi muun muassa toisen asteen ammatillisen koulutuksen, järjestäisi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon.

Saisiko maakunta myös verotusoikeuden?

– Ainoastaan siinä tapauksessa, jos päädytään siihen, että myös sote on myös maakuntahallinnon alaisuudessa. Silloin puhutaan niin isosta kokonaisuudesta, että on väistämättä katsottava verotustakin. Se liittyy taas soten rahoitukseen. Minusta verotuskysymystä ei tässä avata ollenkaan, Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo.

Lapin liiton mallissa maakuntahallinnon rinnalla toimisi myös valtion aluehallintovirasto, joka keskittyisi vain valvontaan, lupiin ja ohjaukseen.

"Nimeksi vaikka lääni"

Elinkeinoelämän keskusliitto yhdistäisi ely-keskukset ja aluehallintovirastot ja vaihtaisi nimeksi lääninhallituksen.

– Aluehallintoviraston nimeksi voisi laittaa vaikka läänin. Läänit voidaan kyllä palauttaa, ei ole mikään ongelma, Riipi sanoo.

Lapin liitto haluaisi aloittaa oman maakuntamallinsa kokeilemisen jo vuonna 2017. Sitä ennen Lappiin valittaisiin vaaleilla maakunnan päättäjät.

Sipilä kannattaa Lapin mallia

Seuraava hallitus päättää, tuleeko Lapin mallista mitään. Malli on saanut puoluejohtajilta myönteisiä kommentteja, kertoo Riipi.

- Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on julkisuudessa todennut, että hän kannattaa kokeilun aloittamista Lapissa. Muiden puolueiden puheenjohtajien kommentit ovat olleet rohkaisevia, aluehallintoon on tehtävä muutoksia ja Lapin malli on mielenkiintoinen avaus. Kommentit saatiin kaikilta muilta paitsi Timo Soinilta.

– Lappi tarjoutuu aluehallinnon kokeilualueeksi ja malli on laajennettavissa koko maahan, jos niin halutaan. Lapille ei haeta tässä erityisasemaa. Kun kaikki isot uudistukset kuten peruskoulu- ja kansanterveysuudistus ovat lähteneet Lapista, näyttäisimme samassa hengessä mallia muille myös tässä asiassa.

Lännen Median lehdet kertoivat keskiviikkona EK:n mallista, jossa ely-keskukset ja aluehallintovirastot laitettaisiin yhteen. Mallissa maahan jäisi kahdeksan lääninhallitusta. EK ei kuitenkaan kerro, mitä läänejä se haluaisi Suomeen. Vuoden 2009 loppuun saakka Suomessa oli kuusi lääniä, kunnes valtiovalta lopetti ne ja tilalle tuli kuusi aluehallintovirastoa.

Vaalilähetyksen kommentaattoreina ovat Lapin yliopiston politiikan tutkija Petri Koikkalainen ja Meri-Lapin kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen.

Lisäksi välitämme tunnelmia vaalivalvojaisista ympäri Lappia ja haastattelemme Lapin uudet kansanedustajat.

Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala Pohjanmaan syyttäjänvirastosta sanoo, että syynä on Korvenalan ja asianomistajan eli Arktos Groupin konkurssipesän sopimus.

– Sopimuksen perusteella katsoin, että Korvenalalta puuttui tahallisuus, jota rikos edellyttää, Rintala toteaa.

Syytteen peruuttaminen tarkoittaa sitä, että Korvenala ei joudu Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuteen asiassa. Syyttäjän päätös menee kuitenkin vielä käräjäoikeudelle, joka Rintalan mukaan todennäköisesti hylkää syytteen tai jättää asian sillensä.

Korvenala kertoi aiemmin Yle Lapille ottaneensa Arktosilta puuta, koska ei saanut hänelle luvattuja palkkarahoja. Hän sai syytteen törkeästä kavalluksesta. Jutun piti tulla Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuteen toukokuun lopulla.

Asuntojen kokonaismarkkinat Rovaniemellä laskivat, koska uudisrakentamisesta ei Rovaniemellä lähtenyt liikkeelle yhtä paljon kuin viimeisen neljän vuoden aikana. Rovaniemellä toimii kolme rakennusalan pörssiyhtiötä. Nämä pörssiyhtiöt eivät Kiinteistömaailman yrittäjän Mika Lehtiniemen mukaan aloittaneet tonttivarauksilla rakennustöitä edellisvuosien malliin.

– Niiden päätöksenteko oli nyt sellaista, että aloituslupia ei niin paljon saatu kuin on normaalisti saatu, Lehtiniemi kertoo.

Käytettyjen asuntojen myynti sen sijaan nousi Rovaniemellä viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Käytettyjä asuntoja myytiin viime vuonna 783, vuonna 2013 724.

Omakotitalojen myyntiaika pidentynyt

Omakotitalojen myyntimäärät ovat pysyneet suhteellisen tasaisena vuosina 2010 - 2014. Rovaniemen kiinteistönvälittäjät tekivät viime vuonna hieman enemmän omakotitalokauppoja vuoteen 2013 verrattuna. Etuovi.comin tilastojen mukaan omakotitalon myyntiaika on noin 5 kuukautta Rovaniemellä.

– Kauppa on käynyt tasaisesti, mutta myyntiajat ovat jopa tuplaantuneet viimeisessä neljässä vuodessa.

– On aina kohteita jotka myydään viikossa, kahdessa. Valitettavasti on kohteita, joissa myyntiaika voi olla jopa puolitoista vuotta, kertoo Lehtiniemi.

Suurten kerrostalohuoneistojen myyntiajat ovat pitkiä ja kaupat vähäisiä. Lehtiniemen mukaan yli 80 neliömetrin suuruisten asuntojen myyntiaika iäkkäämmissä taloyhtiöissä voi olla noin puoli vuotta.

– Jos omistaa vajaa sataneliöisen, neljä huonetta + keittiö kerrostalosta, joka rakennettu 70-luvulla – sen myyntiajaksi voi helposti sanoa tällä hetkellä puoli vuotta, Lehtiniemi sanoo.

Käytettyjen asuntojen hinnoissa pientä laskua, uudiskohteissa nousua

Käytettyjen asuntojen keskineliöhinnat ovat hieman laskussa. Aluueesta riippuen keskineliöhinnat ovat laskeneet 2–8 prosenttia vuodesta 2013. Uudiskohteissa hinnat on hieman nousseet.

– Siinä on 5–8 prosenttia viimeisen puolentoista vuoden aikana tapahtunut hinnannousua. Ydinkeskustassa kalliimpaa kuin esimerkiksi Rantavitikalla tai Pöykkölässä, Lehtiniemi kertoo.

Lehtiniemen mukaan kerrostalojen ja rivitalojen asuntokauppa käy tällä hetkellä hyvin ainakin Rovaniemen keskusta-alueella, Rantavitikan alueella ja Kolmannessa kaupunginosassa. Omakotitalojen suhteen suosikkialuetta ei Lehtiniemen mukaan pysty sanomaan, vaan kauppa on tasaista kaikilla postinumeroalueilla.

Alkuvuosi unelias – maaliskuussa piristystä

Lehtiniemen mukaan alkuvuosi näytti asuntomarkkinoiden suhteen vielä hiljaisemmalta. Maaliskuulta lähtien asuntoesittelyissä on liikkunut enemmän ihmisiä.

– Näyttää, että huhtikuusta on tulossa ihan hyvä asunnonvaihtovuosi. Keskitalvella oltiin kaikki vähän unessa, eikä kauheasti tapahtunut. Mutta nyt kun on aurinko noussut, niin selvästi on vilkastunut, Lehtiniemi sanoo.

Lapin yliopisto on käynyt neuvotteluja kustannustoimintaan liittyvien haasteiden pohjalta erilaisista tulevaisuuden vaihtoehdoista. Rehtori Mauri Ylä-Kotolan mukaan käydyt neuvottelut eivät kuitenkaan merkitse sitä, että Lapin yliopistokustannusta eli Lapland University Pressiä oltaisiin lähitulevaisuudessa lakkauttamassa tai sen koko toimintaa oltaisiin sulauttamassa perustettavaan yhtiöön.

– Yliopiston tutkimus ja tiedonvälitys liittyvät jakamattomasti toisiinsa. Yliopiston tavoite on kehittää kansainvälistä University of the Arctic Press -julkaisutoimintaa. Kansallista suomenkielistä tieteellistä julkaisutoimintaa tehdään oman kustantamon Lapland University Pressin kautta. Lisäksi on neuvoteltu yliopiston mahdollisesta osakkuudesta Vastapaino-kustantamossa, Ylä-Kotola sanoo Lapin yliopiston tiedotteessa.

Lapin yliopistokustannus eli Lapland University Press on aktiivinen tieteellinen kustantaja, joka julkaisee vuosittain 40–50  pohjoisuuteen ja arktisuuteen liittyvää teosta. Lapin yliopisto tulee panostamaan lähitulevaisuudessa Lapin yliopistokustannuksen toimintaan ja sen kehittämiseen. Lapin yliopistokustannuksen lisäksi tiedekunnat ja yksiköt julkaisevat itsenäisesti raportteja, tiedotteita ja muita julkaisuja.

– Lapin yliopiston yhtenä tehtävänä on edesauttaa alueellista kehitystä tutkimukseen liittyvän julkaisutoiminnan avulla. Tätä tehtävää ei voida korvata täysin valtakunnallisella kustannusalan yhteistyöllä, Ylä-Kotola sanoo tiedotteessa.

Rovaniemen toimialajohtaja Martti Anttila esittää, että Sinetän vanha koulurakennus  liittymineen myydään korkeimman tarjouksen tehneelle Tuplaksi Oy:lle tarjouksen mukaisella hinnalla 10.100,00 €.

Tuplaksi Oy on tarjouksessaan esittänyt vuokraavansa tiloja ensisijaisesti Sinetän kylätoimikunnan ja nuorison harrastetiloiksi.

Liikelaitoksen johtokunta käsittelee myyntiasiaa 23. huhtikuuta.

Lentokenttäyhtiö Finavia aloitti viime vuonna monivuotisen projektin, jonka tarkoituksena on kunnostaa maakuntien lentokenttiä isolla rahalla. Pelkästään tänä vuonna urakkaan palaa rahaa lähes 25 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa tämän vuoden kunnostuskohteet ovat Ivalo, Kittilä ja Rovaniemi.

Ivalossa uusittiin kiitotien päällyste viime vuonna. Tänä vuonna homma jatkuu terminaalin puolella, sanoo Finavian aluejohtaja Martti Oinas.

– Meillä on tällä hetkellä meneillään merkittävimpänä Ivalon lentoaseman terminaalin laajentamishanke, joka valmistuu tuossa toukokuun alkupuolella, ja se jatkuu sitten Ivalossa sen vanhan osan saneerauksella. Kaikki pitäisi olla valmista sitten kun talvisesonki alkaa marraskuussa.

Remontin ja laajennuksen myötä Ivalon kentän kapasiteetti kasvaa reilusti.

– Kyllä se merkittävästi paranee ja antaa mahdollisuuksia sitten tulevaisuuteen. Se riippuu tietenkin siitä, että kuinka paljon siellä on samanaikaisesti koneita, mutta kyllä se huomattavasti paranee.

Uusi asfaltti myös Kittilään ja Rovaniemelle

Ivalon lisäksi myös Kittilässä ja Rovaniemellä uusitaan kiitotien päällyste. Kittilässä työ tehdään tänä vuonna ja Rovaniemellä uutta asfalttia levitellään ensi vuonna.

– Kiitotien päällystehän tietenkin kuluu niin kuin muuallakin ja aika syö sitä. Sillä turvataan lentoliikenteen jatkuvuus pitkälle tulevaisuuteen, kiitotien päällyste kestää lentoasemalla noin 13-15 vuotta.

Kittilässä ja Rovaniemellä parannetaan myös terminaalitiloja. Rovaniemellä työt alkavat ensi kuussa.

– Tänä keväänä eli toukokuussa aloitetaan muutostyöt Rovaniemen lentoaseman terminaalissa. Se kohdistuu lähinnä matkustajaliikenteen sujuvuuteen ja sitten asiakaskokemukseen. Me rakennetaan uusiksi turvalinjat, myös passintarkastus- ja tullitiloja muutellaan, ja tietenkin ravintola- ja myymälämaailmaa parannetaan, että ihmiset saisivat mieluisia kokemuksia täällä lentoasemalla odottaessaan.

Hyvä kuva Suomesta

Rovaniemellä ei varsinaisesti laajenneta terminaalia, mutta silti sen kapasiteetti kasvaa käytännössä, sanoo Oinas.

– Varsinaisia laajennuksia tähän Rovaniemen hankkeeseen ei kuulu, mutta me yritetään parantaa sujuvuutta sillä tavalla, että kapasiteettikin voisi kasvaa. Tietysti se miellyttävä kokemus on tärkeä silloin, kun täällä on matkustajia ympäri maailmaa, että heille jäisi mukava kuva niin Rovaniemestä kuin sitten koko Suomestakin.

Ääniharavia nuorisovaaliessa Lapissa olivat Hansi Harjunharja (pir), Katri Kulmuni (kesk) ja Mikkel Näkkäläjärvi (sd). Harjunharja keräsi 150 ääntä, Kulmuni 84 ja Näkkäläjärvi 74 ääntä.

Jos eduskuntavaalien läpimenijät valittaisiin Nuorisovaalien mukaan, Harjunharjan, Kulmunin ja Näkkäläjärven lisäksi läpimenijoitä olisivat myös Markus Lohi (kesk), Heikki Autto (kok), Timo Kurula (kesk), Jarmo Juntunen (ps). Keskenäinen järjestys suurimman vertailuvun mukaan olisi: 1. Kulmuni (kesk), 2. Lohi (kesk) 3., Harjunharja (pir), 4. Autto (kok) 5. Näkkäläjärvi (sd) 6. Kurula (kesk) 7. Juntunen (ps)

Seuraavaksi lähimpänä läpimenoa olivat Nuorisovaalien tulosten perusteella Liisa Ansala (kesk) sekä Sami Hiltunen (pir).

Lapin vaalipiirissä suosituin puolue oli keskusta (29,6 %).

Koko maan ääniharava Timo Soini

Koko maan ääniharava Nuorisovaaleissa oli Timo Soini (ps) Uudenmaan vaalipiiristä (7,8 % vaalipiirin annetuista äänistä), seuraavina Alexander Stubb (kok, Uusimaa) ja Marko Forss (kok, Kaakkois-Suomi).

Suhteellisesti eniten ääniä omassa vaalipiirissään haravoi Marko ”Fobba” Forss (kok) joka sai 17,6 % kaikista Kaakkois-Suomen vaalipiirin äänistä.

Nuorten valitseman eduskunnan paikkajako on seuraava: kokoomus 43, keskusta 41, vihreät 30, perussuomalaiset 26, SDP 17, vasemmistoliitto 12, kristillisdemokraatit 11, RKP 8, piraattipuolue 7, itsenäisyyspuolue 2, SKP 1, Muutos 2011 1. Ahvenanmaalla ei järjestetty Nuorisovaaleja.

Nuorten vaalit: kansanedustajien keski-ikä 40 vuotta

Nuorten eduskunnan kansanedustajien keski-ikä on 40 vuotta ja 18-29 -vuotiaita edustajia on 47 eli 23, 6% läpimenneistä.

– Nuorisovaaleissa nuoret ehdokkaat menestyivät poikkeuksellisen hyvin ja nuorten eduskunnan keski-iäksi tuli vain 40 vuotta. Tämä varmasti antaa nuorille ehdokkaille potkua vaalityön viime metreille, toteaa Alliansin puheenjohtaja Eero Rämö tiedotteessa.

Allianssi järjesti valtakunnalliset Nuorisovaalit eduskuntavaalien yhteydessä nyt yhdeksännen kerran. Presidentinvaalin yhteydessä Nuorisovaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012 ja Eurovaaleissa 2014.

Nuorisovaalien tuloksia voi tarkastella osoitteessa: http://aantenlasku.fi/

Korjattu 15.4.2015 kello 15.56: Nuorisovaalien tulosten perusteella Lapissa läpimenijät ja lähelle paikkaa päässeet

Pohjahuovan asennustöiden yhteydessä pohjahuopaa lämmitettiin ilmeisesti kaasutohottimella. Lämmitystyöt sytyttivät kesämökin seinän tuleen, mutta työntekijä sai tulipalon sammutettua ennen kuin pelastuslaitos saapui paikalle.

Tulipalon seurauksena vapaa-ajan asunnon seinä kärähti. Pelastuslaitos purki seinää hieman ja varmisti, ettei tulipalo jää kytemään tai pääse leviämään.

Lapin keskussairaalan laajennuksen arkkitehtikilpailun voittaja julkistettiin keskiviikkona Rovaniemellä. Palkintoraadin perusteluissa todetaan, että Verstas Arkkitehtien Itu on tiiviis ja muuntumiskykyinen kokonaisuus, jossa uusi ja vanha yhdistyvät sujuvasti.

– Sairaalassa tilojen tarve muuttuu ja rakennuksen on kestettävä muutoksia. Muotojoustavuus ratkaisi tämän kilpailun, palkintoraadin SAFA:n edustajat arkkitehti Kirsi Korhonen ja Hennu Kjisik totesivat voittajasta.

Hennu Kjisik iloitsee siitä, että laajennuksesta järjestettiin arkkitehtikilpailu, sillä edellinen keskussairaalatason sairaalasta järjestetty kilpailu oli Suomessa 30 vuotta sitten. Kjisikin mukaan on tärkeää saada uusia vahvoja voimia sairaala-arkkitehtuuriin.

Inhimillistä arkkitehtuuria

Voittajatyössä korostetaan ihmisläheisyyttä ja uuden ja vanhan yhteen nivoutumista.

– Suuri haaste oli se, että uusien toimintojen tuli liittyä jo olemassa oleviin saumattomasti. Ja samalla piti pystyä yhdistämään vanhaan osaan aika laajoja uudisrakennuksia ja luomaan helposti lähestyttävää ihmisläheistä arkkitehtuuria. Sairaala on hyvin valoisa ja avara, Ilkka Salminen Verstas Arkkitehdeistä kuvailee voittajatyötä.

Suunnitelmassa pääsisäänkäynti säilyisi nykyisellä paikallaan, mutta sen yhteyteen tulisi uusi sisäkatu, jonka äärelle kaikki sairaalan toiminnot kootaan.

– Sisäkatu on valoisa ja avara tila, joka helpottaa orientoitumista. Tavoitteena on, että kun ihminen astuu sairaalaan, paraneminen alkaa siitä, Salminen toteaa.

Suunnittelupäätös tänä vuonna

Kilpailulautakunnan puheenjohtaja Heikki Nivala totesi jatkosta, että nyt aletaan virkamiesten kanssa miettiä, miten laajennuksessa edetään.

– Omistajia eli Lapin kuntia on kunneltava, ennen kuin päätetään, miten suunnittelu toteutetaan.

Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela uskoo, että tältä pohjalta on hyvä lähteä viemään sairaalan laajennusta eteenpäin. Seuraavaksi aletaan tarkentaa suunnitelmaa ja aikatauluttaa laajennusta.

Itu-ehdotuksen kokonaishinta on 100 miljoonaa euroa, mutta niin laajana urakkaa ei  Jokelan mukaan toteuteta. Laajennus tehdään osissa ja lähivuosien rakentamisen hintalappu on useita kymmeniä miljoonia. Kiireellisyyslistalla ensimmäisenä ovat sairaala-apteekin tilat.

– Suunnittelupäätös pitäisi tehdä tänä vuonna, rakentamispäätös ensi vuotta tai ainakin tällä valtuustokaudella ja tämän vuosikymmenen lopulla ensimmäiset uudisrakennukset olisivat valmiita, Jokela laskeskelee.

Kolme palkittiin kilpailussa

Lapin keskussairaalan laajennuksen arkkitehtikilpailussa jaettiin kolme palkintoa. Toisen palkinnon sai Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy Yhdessä-ehdotuksellaan. Kolmas palkinto annettiin Kangas & Vuorinen Arkkitehdit Oy:n Tazku-suunnitelmalle.

Näiden lisäksi kaksi työtä lunastetaan ja kolme sai kunniamaininnan. Lunastetut työt ovat Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää Oy:n Primum non nocere -työ js QVIM Arkkitehdit Oy:n Kukinnot.

Kunniamaininnat saivat Taegen Arkkitehdit Oy Kuru- UKI Arkkitehdit Oy:n Uuvana ja Taneli Heikkilä ja Johannes Jutila Kampanisu.

Pienessä Sevettijärven kylässä Inarin kunnan koillisosassa oli mahdollista äänestää kiertävässä ennakkoäänestysautossa viime perjantaina.

Kolttasaamelainen Hanna-Maari Kiprianoff äänesti autossa ennakkoon, vaikka ehdokkaan löytäminen olikin aluksi vaikeaa. Vaikka eduskuntavaalit ovat valtakunnalliset, vaikuttivat Kiprianoffin lopulliseen päätökseen erityisesti ehdokkaiden näkemykset saamelaisasioista.

– ILO-sopimus oli minulle kynnyskysymys. Se on minulle tärkeä asia. Kun en löytänyt yhtä parasta, niin minulla oli yksi ratkaiseva kysymys ja sen perusteella valitsin ehdokkaan, Kiprianoff sanoo.

Lapin piirissä äänestettiin kaikista ahkerimmin ennakkoon koko Suomessa. Hanna-Maari Kiprianoffin mielestä äänestys on tärkeää, jotta saa myös oikeuden valittaa asioita, joihin on yrittänyt vaikuttaa. Uskoa tulevaisuuteen riittää, vaikka saamelaislakihankkeiden kaatuminen eduskunnassa sitä hieman horjuttikin.

– Olin vähän pettynyt, mutta nyt hyvillä mielin katson eteenpäin, Kiprianoff miettii.

"Paikallistuntemus on tärkeää"

Neideniläinen Seija Sivertsen äänestää eduskuntavaaleissa, vaikka asuukin Norjan puolella.

Sivertsenille sopivan ehdokkaan valitseminen oli helppoa. Hänen mielestään on tärkeää äänestää, jotta eduskuntaan saataisiin henkilö, joka tuntee hyvin myös paikallista elämää.

– Täytyy pystyä sanomaan, millaista elämä täällä Saamenmaalla on, että tänne sopisi kaikki, poronhoito, matkailu ja erilaiset ihmiset sovussa tekemään yhteistyötä, toteaa Sivertsen.

Yara Suomi toimitti aluehallintovirastoon ympäristö- ja vesitalousluvan koskien Soklin kaivoshanketta jo heinäkuussa 2013. Lupahakemus on ollut vireillä aluehallintovirastossa siis jo melkein kaksi vuotta. Vasta nyt ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta asianomaiset voivat antaa lausuntoja.

Ympäristöneuvos Sami Koivula Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että hakijan eli Yara Suomen on pitänyt täydentää hakemustaan useampaan otteeseen, ennen kuin asia on voitu kuuluttaa.

Koivula kertoo, että aluehallintovirasto on vaatinut Yaralta täydennyksiä muun muassa vesien johtamiseen liittyvien kysymysten suhteen. Yaran piti laittaa lupahakemustaan uusiksi myös sen jälkeen, kun Suomen valtio ilmoitti olevansa halukas tukemaan Soklin kaivoksen teiden rakentamista helmikuussa.

Muistutuksia ja lausuntoja voi antaa toukokuun loppuun saakka

Asianomaiset voivat antaa lausuntoja lupahakemuksesta tästä päivästä eli 15.4. lähtien 27. toukokuuta saakka. Muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä hakemuksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä yleistä etua valvovat viranomaiset.

Asiakirjat ovat nähtävänä 27. toukokuuta saakka Savukosken kunnanvirastossa. Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat lisäksi luettavissa aluehallintoviraston sivuilla. Asiakirjoihin voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen toimitiloissa Oulussa.

Muistutukset ja mielipiteet pyydetään toimittamaan viimeistään 27.5.2015 ensisijaisesti sähköistä muistutuslomaketta käyttäen www.avi.fi/muistutus tai sähköpostilla (kirjaamo.pohjois@avi.fi) tai kirjallisina postitse (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristöluvat, PL 293, 90101 Oulu) kahtena kappaleena.

Kun Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on vastaanottanut muistutukset, pyytää se Yaralta vastinetta. Sen jälkeen aluehallintovirasto pohtii, onko tarvetta katselmukselle suunnitellulla kaivosalueella. Tämän jälkeen aluehallintovirasto käsittelee lupahakemuksen, josta voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen sekä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Poiminta Yara Suomi Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta:

Yara Suomi Oy hakee ympäristölupaa kaivostoimintaan, malmin rikastamiselle, kaivannaisjätteen hyödyntämiselle ja sijoittamiselle jätealueille, rakentamisessa käytettävän tarvekiven louhinnalle, betoniasemalle, käsiteltyjen jätevesien johtamiselle Kemijokeen, aluevesien johtamiselle Yli-Nuorttiin ja saniteettijätevesien käsittelylle sekä muille hankkeeseen liittyville toiminnoille, kuten lämpölaitokselle ja polttoaineen jakeluasemille.

Vesilain mukaista lupaa haetaan louhosten kuivatukselle, pohjavesipinnan alentamiselle ja pohjaveden virtausten muuttamiselle, Sokliojan siirtouomalle, Yli-Nuortin oikaisulle, Loitsanan ja Loitsonlammen kuivattamiselle, siltojen rakentamiselle sekä purkuputken rakentamiselle vesiuomien ylitse ja alitse. Lisäksi haetaan poikkeusta luonnontilaisten lähteiden luonnontilaisuuden vaarantamista koskevasta kiellosta sillä perusteella, että kyseisen vesiluontotyypin suojelutavoitteet eivät hankkeen johdosta huomattavasti vaarannu.

Keminmaa antoi tällä viikolla hatkat Meri-Lapin suurkunnalle. Kemi oli yksimielisesti sen kannalla ja Simo kannatti sitä yhden äänen enemmistöllä. Meri-Lapin suurkuntaa ei yritetty muodostaa ensimmäistä kertaa.

Asialla oltiin jo neljä vuotta sitten ja silloin näiden kolmen lisäksi mukana oli myös Tornion kaupunki ja Tervola. Tuolloin Kemi jäi yksin kannattamaan suurkuntahanketta.

Lapin yliopiston sosiologian emeritusprofessorin Asko Suikkasen mielestä yksioikoisesti kuntaliitoksilla ei kyetä ratkaisemaan niitä ongelmia, joita Suomessa kuntatasolla ja alueellisesti on.

– Kuntien määrän vähentämiseen ja kuntaliitoksiin on päädytty, koska kuntien on ollut ja on vaikea rahoittaa valtion jatkuvasti lisäämiä tehtäviä ja velvoitteita.

Lääninhallitukset takaisin?

Suikkasen mukaan taustalla on kuitenkin suurempi asia, virhe, joka on syntynyt 30-40 vuoden aikana. Hänen mukaansa virhe on se, että maakunnallisen hallintotason kehittämisestä ei ole huolehdittu. Kuntien ja valtion välisen alueellisen tason kehittäminen on jätetty liki oman onnensa nojaan.

– Tai jos sitä on kehitetty, niin kovasti poukkoillen, hän täsmentää.

Lähiesimerkkinä Suikkanen mainitsee, että keskiviikkona  EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) esitti, että lääninhallitukset palautettaisiin jossakin muuttuneessa muodossa.

– Tällaisia ajatuksia syntyy ja ollaan ongelmissa, kun kukaan ei ota vastuuta alueellisesta kokonaisuudesta.

Suikkanen ei välttämättä kannata vanhojen läänien palauttamista, vaan jotakin muuta, jolla kuitenkin muodostettaisiin nykyisiä Ely-keskuksia vahvempia maakunnallisia alueita.

– Pitää luoda entistä vahvempaa ja entistä selvempää maakunnallista strategiaa. Se voima puuttuu.

– Kun tämä laitetaan kuntoon, niin sitten voidaan miettiä, mitkä ovat mahdollisesti uusien kuntayhtymien tai kunnallisten yhtymien tehtävät, merkitys ja roolit.

– Nyt kunnat yksin yrittävät väkisin ja määrällisten muutosten kautta vastata niille astettuihin vaatimuksiin. Ja poukkoilu jatkuu, Suikkanen toteaa.

Asioille pitää päättää järjestys

Kuntalaisten silmin näyttää siltä, että sukelletaan kuntaliitoksiin kiireellä, paineella, ilman perusteluja, ilman tarvetta ja puoleksi pakotettuna. Ja vain siksi, että kuntien määrää pitää vähentää, koska meillä on mistä vähentää.

Miten tässä nyt sitten pitäisi menetellä?

– Ensimmäisenä pitää päättää jokin järjestys näille asioille. Lähdetäänkö radikaalisti supistamaan kuntien tehtäviä ja velvotteita, jolloin kuntien rooli muuttuu toisenlaiseksi ja koko tämä yhdistämisen kysymyskin näyttäytyy toisenlaisena.

Tilanne kunnille hankala

Emeritusprofessori Asko Suikkasen mielestä kuntaliitoksissa on ikävintä, että kunnissa ei tiedetä, miksi pitäisi liittyä johonkin ja mitkä olisivat liitoskunnan tehtävät tulevaisuudessa.

– Se tässä onkin suurin kysymys.

– Monia uudistuksia on auki: valtionapu-uudistus, sote-uudistus ja niin edelleen. Ne olisi pitänyt eriaikaistaa, jotta kunnat tietäisivät, millaiseen tilanteeseen ne tulevaisuudessa joutuvat. Tilanne on hyvin hankala.

Suikkanen ei syyttäisi kuntia, joiden on hyvin hankala hallita tilannetta. Kunnat yrittävät tehdä parhaansa asukkaidensa tähden. Hänen mukaansa valtioneuvosto on suurin syyllinen sekavaan tilanteeseen, ei vain nykyisen hallituksen aikana, vaan myös edellisten hallitusten.

Tarvitaan puolueiden yhteinen näkemys

Suikkasen mielestä koko kuntaliitoskeskustelu ja liitosten tavoittelu pitäisi palauttaa lähtöruutuunsa.

– Kyllä se näin on. Nyt pitäisi luoda kaikkien puolueiden yhteinen näkemys siitä, mitkä tulevaisuudessa ovat kuntien ja valtion tehtävät, eli määritellä työnjako. Pitää myös päättää, mitkä ovat alueellisen hallinnon mallit.

Suikkanen puhuu portaista, joita pitkin lähdetään yhdessä ja yksimielisesti liikkeelle.

– Se ei saa olla vain tulevan hallituksen näkemys, hän huomauttaa.

– Nyt me olemme ikäänkuin arkussa, hallinnon eriaikaisten ja eritasoisten, segmentoituneiden erillisratkaisujen vankeina, emeritusprofessori Asko Suikkanen kuvailee.

Korjattu 9.05: Kemi oli yksimielisesti sen kannalla ja Simo kannatti sitä yhden äänen enemmistöllä.

Saamelaisneuvosto vaatii Näkkälän paliskunnan jakoa Enontekiöllä.

Lapin aluehallintovirasto päätti maaliskuussa olla vahvistamatta Näkkälän paliskunnan jakoa kahteen osaan, kuten paliskunta itse oli vaatinut ja päättänyt. Saamelaisneuvosto ei hyväksy päätöstä, sillä päätös uhkaa sen mukaan saamelaista poronhoitoa.

– Jos päätös pysyy voimassa, on sillä katastrofaaliset seuraukset paliskunnan kolmen saamelaissiidan poronhoidolle. Päätös myös rikkoo saamelaisten oikeutta omaan kulttuuriinsa sekä heidän pitkään jatkuneen käytön seurauksena syntyneitä oikeuksiaan, neuvosto kirjoittaa lehdistötiedotteessaan.

"Paliskunta on jo jakautunut kahteen itsenäisesti toimivaan osaan"

Saamelaisneuvosto näkee, että kolmen saamelaissiidan lisäksi Näkkälän paliskunnassa on kaksi suomalaisista poronhoitajista koostuvaa ryhmää, jotka ovat jo nykyisellään jakautuneet eri ryhmiksi.

Sen vuoksi paliskunnan ehdottama virallinen jako olisi neuvoston mukaan paras vaihtoehto.

– Saamelaisten poronhoitajien perinteiset laidunalueet sijaitsevat paliskunnan pohjoisosassa, kun taas suomalaisten laidunalueet sijaitsevat paliskunnan eteläosassa. Käytännössä katsoen paliskunta on jakautunut kahteen itsenäisesti toimivaan osaan. Saamelaisten yksinomainen maankäyttö paliskunnan pohjoisosassa on hyvin dokumentoitu. Heillä voi näin katsoa syntyneen omistusoikeuksia alueeseen, näkee neuvosto.

Saamelaisneuvosto vaatii myös, että paliskunnan osakkaiden on kunnioitettava saamelaisten vakiintunutta laiduntenkäyttöä alueella ja paliskunnan päätöksiä koskien talvilaidunrajoja.

"Joudumme siirtymään suomalaiseen poronhoitomalliin tai lopettamaan kokonaan"

Aluehallintovirasto katsoi maaliskuisessa päätöksessään, että Näkkälän paliskunnan jakaminen olisi ollut epäoikeuden­mukainen eteläosaan jääville poronomistajille.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta saatujen laiduninventointiaineistojen mukaan jakoesityksen mukaisen eteläosan laitumet olisivat olleet huomattavasti heikommat poromäärään nähden, kuin mikä on tilanne pohjoisosassa.

Vuontisjärven siidan saamelainen poronhoitaja Anne-Maria Magga ei hyväksy aluehallintoviraston argumentointia. Maggan mukaan viraston päätöksen perusteet eivät pidä paikkaansa.

– Aluehallintoviraston väite, jonka mukaan paliskunnan jako ei ole tarpeellinen, sillä paliskunta voi päättää laidunalueiden käytöstä, ei pidä paikkansa, sillä suomalaiset poronhoitajat eivät kunnioita paliskunnan yhteisesti sopimia laidunrajoja. Samaan aikaan viranomaiset eivät ole pystyneet varmistamaan, että suomalaisporonhoitajat kunnioittavat talvilaidunrajoja ja paliskunnan päätöksiä. Toimiminen samassa paliskunnassa suomalaisten poronhoitajien kanssa on osoittautunut mahdottomaksi, Magga jatkaa.

Magga pelkää perinteisen saamelaisen poronhoidon loppuvan seudulla, jos paliskuntaa ei jaeta.

– Näkkälä on Suomen viimeisimpiä paliskuntia, jossa poronhoitoa harjoitetaan perinteisen saamelaisen siidajärjestelmän mukaan. Antamalla poronsa laiduntaa saamelaisten laidunalueilla, suomalaiset poronhoitajat ovat estäneet meitä käyttämästä perinteisiä laidunalueitamme. Olemme säästäneet maitamme huolellisella paimennuksella niin kauan kuin olemme harjoittaneet poronhoitoa, kun taas suomalaiset poronhoitajat ovat parissa vuodessa heikentäneet laiduntemme kuntoa huomattavasti tuomalla poronsa meidän laidunalueillemme.

– Jos tilanne jatkuu vielä samanlaisena, joudumme luopumaan perinteisestä saamelaisesta vapaasti laiduntavasta paimennusporonhoidosta ja siirtymään suomalaiseen poronhoitomalliin, jossa poroja ruokitaan ja aidataan. Toinen vaihtoehto on se, että joudumme lopettamaan poronhoidon kokonaan, Magga kertoo.

"Jos Suomi ei korjaa tilannetta, syyllistyy se vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin"

Saamelaisneuvoston ihmisoikeusyksikön johtaja Mattias Åhrén näkee tilanteen hälyttävänä.

– Jos Suomi ei korjaa tilannetta, syyllistyy se vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Ensinnäkin, viranomaiset eivät ole onnistuneet varmistamaan, että paliskunnan osakkaat noudattavat paliskunnan päätöksiä eivätkä reagoimaan saamelaisiin poronhoitajiin kohdistuvaan häirintään ja uhkailuun. Toiseksi, emme ole samaa mieltä aluehallintoviraston näkemyksen kanssa, jonka mukaan saamelaisilla ei ole laidunalueisiinsa omistusoikeuteen verrattavaa oikeutta poronhoitolain mukaisesti, sillä kansainvälinen oikeus turvaa nuo oikeudet, selvittää Åhrén.

Saamelaisneuvosto kertookin tiedotteessaan tukevansa paliskunnan saamelaisia poronhoitajia heidän vaatimuksissaan.

– Suomen valtion tulee varmistaa, että Näkkälän paliskunta jaetaan kahtia paliskunnan päätöksen mukaisesti, lopettaa viipymättä kaikki tunkeutumiset saamelaisten perinteisille laidunalueille ja muuttaa vanhentunut poronhoitolaki siten, että se tunnustaa saamelaisen poronhoidon perinteiset käytännöt mukaan lukien siidajärjestelmän.

Jos Suomi ei ryhdy asiassa toimiin kansallisella tasolla, Saamelaisneuvosto aikoo auttaa saamelaisia poronhoitajia viemään asian kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, YK:n syrjinnänvastaiseen komiteaan ja YK:n ihmisoikeusneuvostoon.

Meri-Lapin talotehtaat pysyvät pystyssä käytännössä Etelä-Suomeen tehtävien talokauppojen turvin. Tällä hetkellä peräti kolme neljäsosaa talopaketeista lähtee Meri-Lapin ulkopuolelle, sillä myynti Pohjois-Suomeen on hiljentynyt.

– Etelän kasvukeskuksissa rakentamien on vielä aika hyvin voimissaan. Meille tärkeitä ovat Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja pääkaupunkiseutu, luettelee toimitusjohtaja Lasse Hamari torniolaisesta Mittava Kodit Oy:stä.

Tästä huolimatta Meri-Lapin talotehtaiden tulevaisuus on huono, koska tilattavien talojen määrä on pudonnut jopa puoleen. Paikallisesti tämä näkyy esimerkiksi siten, että talotehtaiden työntekijät ovat välilä pitkäänkin lomautettuna.

– Meidän toimitukset talopaketeista ovat nyt noin puolet tavanomaiseen määrään verrattuna, luonnehtii Hamari.

Neljäs lamatalvi Lapin rakentamisessa

Rakennusliiton mukaan Lapissa rakentamisessa on takana jo neljäs lamatalvi. Tulevaisuus näyttää aavistuksen verran valoisammalta, mutta aihetta hurraahuutoihin ei ole.

Tornioon on tulossa Motonetti-tavaratalo, Keminmaahan nousee Pohjanrannan kylpylä ja Kemissä on valmistumassa yksi asuinkerrostalo. Torniossa tehdään jo maanrakennustöitä uutta kaasuterminaalia varten ja Haaparannalla on saatu vireille kauppakeskuksen rakentaminen.

Sen sijaan rakentaminen Lapin tunturikohteissa on loppunut lähes kokonaan, todetaan Rakennusliitosta.

"Hiljaisempaa kuin vuosikausiin"

Kemiläisen rakennusalan yrittäjän Mikko Kurtin mukaan rakennusalalla on hiljaisempaa kuin vuosikausiin. Hänen mukaansa laskennassa ei ole yhtään uutta kohdetta vaikka normaalisti niitä olisi pöydällä useampia tähän aikaan vuodesta.

– Huonommalta näyttää kuin koskaan: pieniä yksittäisiä kohteita on, mutta ne eivät riitä. Tilauskanta on olematon ja väki on lomautettuna, huokaa Kurtti.

Vielä ei ole edes varmaa nytkähtääkö Rakennusliike M. Kurtin oma kohde liikkeelle tulevana suvena. Vuosia kestänyt valituskierre on takana, mutta uuden asuinkerrostalon rakentaminen Kemin Hahtisaarenrantaan ei ole vielä varmaa.

– Ihmisillä on kiinnostusta, mutta päätöstä ei uskalleta tehdä, toteaa Kurtti.

Leivän perässä naapurimaihin

Rakennusliiton viimeisimmän tilaston mukaan Lapissa oli ilman työtä hieman yli 30 prosenttia liiton jäsenistä.

Aluetoimitsija Ilpo Hiltulan mukaan osa Lapin rakentajista on lähtenyt leveämmän leivän perässä Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan, mutta mitään tilastoa heistä ei ole olemassa.

– Ovi käy tiuhaan, kun he käyvät kysymässä neuvoja toimistosta. Me arvioidaan, että Norjassa ja Ruotsissa käy töissä noin 250 rakentajaa Lapista, sanoo Hiltula.

Rakentajien on pitänyt etsiä töitä muualta sen jälkeen, kun suurteollisuuden viimeisimmät urakat Meri-Lapissa valmistuivat. Rakennusliiton mukaan tällä hetkellä rakentaminen on Lapissa vireintä Rovaniemellä ja Sodankylässä.

Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Lapin ammattikorkeakoulu keräävät porotaloutta koskevia paikkatietoja, joita hyödynnetään maankäytön suunnittelussa. Kainuussa tietoja kerätään Hyrynsalmella, Suomussalmella ja Puolangan pohjoisosassa.

– Yksi keskeinen tehtävä on tuottaa kartta-aineistoja, jotka osoittavat poronhoidolle tärkeät alueet ja rakenteet. Tällaisia kartta-alueita ovat muun muassa laidunalueet, porojen kuljetusreitit ja aitarakenteet, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Kari Oinonen.

– Kun keskustellaan vaikka kaavoituksesta, voidaan osoittaa poronhoidolle tärkeät alueet. Kainuussa se tarkoittaa, että esimerkiksi tuulivoimapuistoa suunnitellessa voidaan osoittaa alueet, jotka ovat merkittäviä vasomisen kannalta. Toinen konkreettinen esimerkki koskee vaikkapa matkailuyrittäjää, joka suunnittelee huskyreittiä tiettyyn maastoon. Kerättyjen paikkatietojen avulla voidaan pitää huoli, ettei reitti menisi siinäkään tapauksessa porojen vasomisalueen poikki.

Paikkatietoja kerätään TOKAT-hankkeen kautta. Hanke on jatkoa POROT-hankkeelle, jossa toteutettiin samanlaisia toimenpiteitä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueilla. TOKAT-hankkeessa tietoja kerätään kaikista niistä paliskunnista, joista niitä ei vielä kerätty aiemman hankkeen aikana.

Rinnakkaiseloa poroisäntien, metsätalouden ja kaivosalan välille

Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Kari Oinosen mukaan maankäyttöön liittyvien tarpeiden selvittäminen edistää eri elinkeinojen ja porotalouden rinnakkaiseloa.

– Minusta tämä on merkittävä. Tätä on kehitelty esimerkiksi Itä-Lapin ja Rovaniemen alueella. Käytännössä siellä on kerätty poronhoidon karttatietoja yhteistyössä paliskuntien kanssa, ja niitä käytettiin maakuntakaavoituksessa. Tietoja käytettiin muun muassa junien ratalinjauksiin, ettei junarata menisi ihan keskeltä porojen laidunaluetta.

– Samalla luodaan verkostoja poroisännille sekä metsätalouden tai kaivosalan toimijoille. Tätä kautta ne mahdolliset ongelmat ja suunnitelmat tulevat konkreettiseksi, kun niistä asioista keskustellaan samalla käsitteillä jo paikan päällä, sanoo Kari Oinonen.

Vaikka Pohjois-Suomen printtimedia on melkoisessa myllerryksessä, kilpailua lehtien välillä on vähän.

Takavuosien tapaisia rahantekoautomaatteja lehdet eivät enää ole. Kirvestä ei silti ole heitetty kaivoon, ja paikka paikoin levikit jopa kasvavat.

Keskeisimmät ongelmat ovat paperilehden jakelukustannuksissa ja verkkolehtien ansaintalogiikassa.

Keskinäistä kilpailua lehdillä ei pääsääntöisesti ole, muuta kuin ilmaisjakelulehdet. Päinvastoin: lehtien välinen yhteistyö on tiivistä.

Uhka tulee ulkomailta

Journalistista sisältöä tuottaa lehtien lisäksi Yle. Mainosmarkkinoilla taas kilpailijat tulevat pääasiassa ulkomailta.

– Facebook, Youtube, Instagram, Twitter ja muut vastaavat eivät kilpaile samantyyppisillä resursseilla tai toimintamalleilla kuin sanomalehdet tai vaikka Yle. Ne eivät tuota mitään sisältöä itse, ne eivät maksa tänne minkäänlaisia veroja eivätkä ne työllistä täällä ketään. Ne keräävät vain mainostuloja ja kilpailu kohdistuu lehtien mediamyyntiin, tiivistää Kalevan toimitusjohtaja Jukka Haapalainen.

Tulevaisuudessa lehtien ilmestysmispäivät mitä ilmeisimmin harvenevat.

– Se on yksi tapa leikata kustannuksia. Ennen kaikkea sunnuntai on äärimmäisen kallis päivä jakelun kannalta, vaikka onkin hyvä lukupäivä, ennustaa Alma Aluemedian liiketoimintajajohtaja Kari Juutilainen.

Kainuu keskittyi Suomalaiselle Kirjapainolle

Sen jälkeen kun Alma Media päätti luopua Kainuusta, maakunnan lehdet ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta Suomalaisen Lehtipainon hallinnassa.

Yhtiö aikoo saada Kainuun Sanomat ja paikallislehdet kannattavaksi kokonaisuudeksi synergiaa hyödyntämällä. Yt-neuvottelut 18 henkilön vähentämiseksi ovat käynnissä, ja yhtiön johdon usko uusiin liiketoimintamalleihin on luja.

Omistajaa vaihtaneen liiketoiminnan liikevaihto on 11,5 miljoonaa euroa. Lisäksi konserniin kuuluu lehtiä myös Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

– Osa lehdistä on kannattavia, osa ei. Lähdemme nyt kehittämään Kainuun lehtien painon, jakelun ja lehtikustantamisen yhteistyötä. Kokonaisuuden kautta katsotaan, että Kainuun liiketoiminta voisi hyvin tulevaisuudessa, tiivistää Suomalainen Lehtipaino Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Tenna Talvi-Pietarila.

Kainuulaisyhtiö on läsnä myös Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Konsernin lehdet tavoittavat käytännössä lähes jokaisen kainuulaisen.

Suomalainen Kirjapaino -konserni on eri kautta mukana myös useassa Kainuun ulkopuolisessa lehdessä.

Kainuun lehtikaupan kytköksenä Alma Media myi sille kaupunkilehti Koti-Lapin Kemijärveltä. Se lisäksi konserni löytyy myös sodankyläläisen Sompion, Meän Torniolaakson ja Kemi-Tornio-kaupunkilehden taustalta Lapista sekä ylivieskalaisen Kymppisanomien ja Kuusamossa ilmestyvän kaupunkilehti Koillismaan Uutisten taustalta.

Alma Media jyrää edelleen Lapissa

Lapissa lehdet taas ovat edelleen pääosin Alma Median hallussa. Mediakeskustelua hallitsee juuri nyt Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien yhdistäminen.

Yt-neuvotteluissa haetaan 30 henkilön vähentämistä Lapin Kansasta, Pohjolan Sanomista, Uudesta Rovaniemestä ja Lounais-Lapista.

Alma Aluemedian liiketoimintajajohtaja Kari Juutilainen korostaa muutenkin lehtien yhteistyön merkitystä. Alma Median Lapin alueen lehdet on vuoden 2014 huhtikuusta alkaen painettu Oulussa Kalevan lehtipainossa.

– Meillä on Kalevan kanssa aika merkittävä yhteistyörooli myös muun muassa tässä Lännen Mediassa, jossa me olemme molemmat mukana, samoin kuin jakeluyhtiö Suomessa. Yhteistyötä helpottaa tietysti se, että lehdillä ei ole keskinäistä kilpailua, toteaa Juutilainen. 

Alma Median Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin lehtiliiketoiminnan arvo oli viime vuonna 24,3 miljoonaa euroa.

Pohjois-Pohjanmaan mediamaisema on monimuotoisempi

Alma Media on Pohjois-Pohjanmaalla läsnä Raahessa ja Pyhäjoella kannattavan kolmen lehden paketin voimin.

Pohjois-Pohjanmaalla toimii myös muutamia Rantapohjan tapaisia ketjujen ulkopuolisia lehtiä.

Suurin pohjoissuomalainen lehtikonserni Kaleva keskittyy kahdella lehdellään Ouluun ja hakee lisäarvoa digitaalisen liiketoiminnan osaajista. Kaleva on Barentsin alueen suurin sanomalehti ja kaupunkilehti Forum24 varsinkin nuoren väestönosan suosiossa.

Kalevassa paperilevikki laskee ja verkkotavoittavuus nousee

Kalevasta on vähennetty noin sata henkeä neljän viime vuoden aikana.

– Minä todellakin toivon, että se pudotus on tässä, ettei tarvitsisi enää väkeä vähentää, sanoo toimitusjohtaja Haapalainen.

Paperi-Kalevan levikki on laskenut parin prosentin vuosivauhtia, ja alv-korotus vuonna 2013 kiihdytti pudotusta entisestään. Kokonaistavoittavuus on silti nousussa.

– Viimeisen viiden vuoden aikana vajaasta 300 000 kontaktista on noustu verkko huomioiden 340 000 kontaktiin. Siellä meillä on ihana mukava kasvu, sanoo Haapalainen.

Kalevan liikevaihto oli 2013 lähes 57 miljoonaa euroa ja siitä kirjapainon osuus oli lähes kolmannes.

Kilpailua ei ole

– Meillä on Suomessa noin 200 paikallista, alueellista tai maakunnallista lehteä. Ne ovat alueellisesti jakaantuneet niin, että lukuun ottamatta kaupunkilehtiä, suoranaista kilpailua ei ole, toteaa Haapalainen.

Mihinkään Yhdysvaltain isojen lehtikuolemien tapaisiin ilmiöihin hän ei usko, koska lehtikuolemat ovat koskeneet kakkoslehtiä, joita meillä ei enää ole.

Paikallislehdillä ei mene välttämättä kovin huonosti edes paperipuolella. Ongelmia on enemmänkin maakuntalehdillä.

Paikallislehdissä on tulevaisuus

Joutsen Medialla on paitsi Kolmiokirjan aikakauslehtipaletti, levikkiään keskustabuumissa nostanut Suomenmaa, Oulu-lehti sekä tukku tilattavia paikallislehtiä, joista osalla levikki on jopa nousussa.

– Me ollaan harvinainen lintu. Ihmisiä kiinnostaa entistä enemmän super-lokaalisuus, se pieni alue, mistä on kotoisin. Pienillä paikallislehdillä on tulevaisuus, tiivistää Joutsen Median toimitusjohtaja Sauli Huikuri.

Hän kertoo, että jos Pohjois-Pohjanmaalla tulee myyntiin järkeviä myyntikohteita, Joutsen Media on kiinnostunut. Sanomalehtien osuus yhtiön liikevaihdosta on noin 5,5 miljoonaa euroa.

Levikit nousussa

Keskipohjanmaan kirjapainolla on Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa viisi lehteä, joilla menee kohtalaisen hyvin. Niistä Haapavesi-lehti, Nivala-lehti ja Kalajokiseutu kasvattivat levikkiään viime vuonna.

– Paikallislehtiä me osataan tehdä hyvin. Yksipäiväisistä lehdistä viime vuonna vain kolme lisäsi levikkiään, ja ne olivat kaikki meidän lehtiämme. Paikallislehtien levikit pitävät muutenkin hyvin, sanoo Keskipohjanmaan kirjapainon toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa.

Myös hän kertoo yhtiönsä olevan kiinnostunut uusista hankinnoista. Nykyisellään hän arvioi yhtiönsä Pohjois-Pohjanmaan alueen lehtien liikevaihdon osuudeksi noin 6 miljoonaa euroa.

Koulukiusaamista selvitellyt Katri Säkö-Arias vaatii koulukiusaajille nykyistä selkeästi kovempia rangaistuksia tekemisistään.

– Olen läheltä joutunut katsomaan koulukiusaamista ja sen seurauksia. Olen keskustellut siitä nuorten kanssa ja kuullut heiltä, että heitä vaivaa se, ettei kiusaamisesta ole selkeitä seurauksia. On vaan jotain keskustelua ja jälki-istuntoa, kertoo Paha koulu -nettisivuston perustajiin kuuluva, rovaniemeläinen Säkö-Arias Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.

– Viesti siitä on, että kiusaaminen on samantyyppinen rike kuin esimerkiksi myöhästyminen tai läksyjen tekemättä jättäminen. Seurauksien pitäisi olla paljon selkeämmät ja ihan eri tasoa. Ne eivät voi olla samassa kastissa myöhästymisen kanssa.

– Kiusaamisesta pitäisi jäädä luokalle ja käytösnumeron pitäisi olla hylätty. Hylätyn käytösnumeron pitäisi olla yksi peruste jättää oppilas luokalle. Se kertoisi, että oppilaan sosiaaliset käyttäytymistaidot eivät vastaa hänen luokkatasoaan, ja siksi ei voi siirtyä seuraavalle luokalle, opetusalalla työskentelevä Säkö-Arias linjaa.

Kiusattujen vanhemmille omia keskusteluryhmiä

Säkö-Ariaksen mielestä kouluihin pitäisi perustaa myös vertaistukiryhmiä koulukiusattujen lapsien vanhemmille.

– Että vanhemmat voisivat keskustella keskenään ja vaihtaa kokemuksia. Koulukiusaaminen on vanhemmille tuskallista ja vanhemmat ovat sen kanssa hirveän yksin. Keskustelurinki auttaisi asioiden käsittelyssä.

Suomen kouluissa suosittu KiVa Koulu -ohjelma on tehnyt pitkään työtä kiusaamisen kitkemiseksi. Säkö-Arias kuitenkin arvostelee KiVa Koulua selvin sanoin.

– KiVa koulu ei toimi. Nuoret itse sanovat, että se ei toimi. Pitää tehdä jotain muuta, sillä koulukiusaaminen on valtavan tuhovoimainen ilmiö, ja se voi hyvin edelleen.

KiVa Koulu -ohjelman käyttäjiksi on Suomessa rekisteröitynyt noin 2 500 koulua. Tämä vastaa noin 90 prosenttia Suomen perusopetuskouluista.

Kiusaaja voi olla suosittu tyyppi, kiusattu ärsyttävän rasittava

Säkö-Ariaksen mielestä ongelma koulukiusaamiskeskustelussa on, että asiaa yksinkertaistetaan liikaa.

– Se on hyvin monimutkainen ongelma. Nuorten käyttäytyminen puristetaan tiukkaan stereotyyppiseen malliin, josta he eivät lopulta enää tunnista itseään ja sitä kiusaamista. Välttämättä opettajatkaan eivät tunnista, koska annetaan tietyt roolimallit. On kiusaaja, kiusattu ja kiusaajan apuri. Se haittaa suuresti, koska todellisuus on aivan toista.

Säkö-Ariaksen mukaan tavallisessa mallissa kiusattu on heikko ja sympaattinen, hyvä ystävä, joka tarvitsee puolustusta ja puolustajaa. Kiusaaja taas on pahis, vähän pelätty ja ei pidetty.

– Ja tabu on - kukaan ei sano ääneen - että kiusaaja voi olla oikein hyvä kaveri ja hyvä tyyppi, oikein pidetty ja oikein luotettava ystävä. Kiusattu taas voi itse asiassa olla hyvin ikävä ihminen, hyvin ärsyttävä ja rasittava henkilö. Sen takia ihmiset eivät tunnista,  että mikä tämä kiusaamisilmiö oikeastaan on.

Klo 11.22. Jutun alaotsikkoa korjattu.

Kemijärven kaupungin täytyy uusia arviolta 2 500 valaisinta energiatehokkaampaan. Syy on EU:n lamppudirektiivi, joka vaatii katuvalaisimilta energiatehokkuuta. Valaisimia on Kemijärvellä uusittu jo viime vuonna ja urakka jatkuu tänä vuonna.

Valaisimien vaihto maksaa Kemijärven kaupungille satoja tuhansia euroja, lähemmäs miljoonnan. Kustannusarvioon sisältyy paitsi valaisimien uusiminen energiatehokkaampaan, myös pylväiden uusiminen. Valaisimien uusimisen lisäksi Kemijärvi uusi paikoin myös valaisinpylväitä.

– Katu- ja latuvalaistuksen uusimisen kokonaiskustannusarvio on noin 1,7 miljoonaa euroa, josta valaisimien uusiminen noin 800 000 euroa. Loput pylväiden, keskusten ja ohjausjärjestelmän uusimisia, sanoo Kemijärven kunnallistekniikan päällikkö Markku Koivisto.

Tänä vuonna Kemijärvi uusii valaisimia reilut 200 kappaletta. Valaisimia uusitaan Asematien, Särkilammentien ja Koulukadun rajaamalla alueella sekä Hontatiellä ja osalla Kiertotietä. Lisäksi valaisimet on tarkoitus uusia Pyhätunturilla Lupon ladulla. Lupon latua lukuun ottamatta valaisimet ja katuvalokaapelit ovat puupylväissä. Ilmakaapelit kohteista poistetaan ja korvataan maakaapeleilla. Maakaapeloinnin kustannukset kaupunki aikoo useassa kohteessa jakaa kaupungin, sähköyhtiön (Koillis-Lapin Sähkö Oy:n) ja teleoperaattorin kesken.

Kemijärven kaupungin tekninen lautakunta valitsee katuvalojen asennusurakoitsijan torstaina.

Katuvalaisimet kaupunki kilpailuttaa myöhemmin.

Korjattu 16.4.2014 kello 11.59: Koivisto täsmensi kustannusarvioita