Rovaniemen Palloseura sai jobin postia, kun selvisi, että joukkueen ykkösmaalivahti Tomer Chencinski joutuu olkapääleikkaukseen. Kanadalainen loukkaantui Veikkausliigan avausottelussa HJK:a vastaan ja hänet vaihdettiin kentältä kesken ottelun.

Chencinskin röntgenkuvissa ei löytynyt murtumia, mutta magneettikuvauksessa havaittiin kiertäjäkalvosimen repeämä. RoPS:n verkkosivujen mukaan Chencinski ja häntä hoitava ortopedi Risto Kemppainen päätyivät leikkausvaihtoehtoon.

Leikkauksen jälkeen keskimääräinen toipumisaika on neljä kuukautta, joten Chencinski saattaa olla pelikunnossa elokuun lopulla. Tuolloin liigakautta on jäljellä pari kuukautta ja RoPS:lla on vielä seitsemän peliä.

– Toipuminen tällaisista operaatioista on yksilöllistä ja vaihtelevaa, ja pelikuntoon pääseminen vielä oma hommansa. Emme siis voi laskea sen varaan, että Chencinski enää tällä kaudella pelaa, RoPSin urheilujohtaja Jari Ilola totesi seuran verkkosivuilla.

Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys vaatii, että myös saamelaiskäräjien vaaliluettelon myöhästyneet hakemukset käsitellään.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta sai hakuajan jälkeen vielä noin 150 hakemusta.

Kaiken kaikkiaan hakemuksia tehtiin viime vuoden lopulla 800. Hakuaika aikoi marraskuun puolivälissä ja loppui 31.12.2014.

Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys on kannellut vaaliluettelon hakuajasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Yhdistys pyytää oikeusasiamiestä tutkimaan, noudattaako saamelaiskäräjävaaliluettelon hakuaika yleisesti hyväksyttyä käytäntöä.

"Vaadittujen asiakirjojen saaminen oli mahdotonta annetussa ajassa"

Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon oli aikaa hakeutua 1,5 kuukautta.

Hakuajan pituus ja muut vaalisäännökset noudattivat saamelaiskäräjälakia ja oikeusministeriön asetusta saamelaiskäräjien vaaleissa noudatettavasta menettelystä.

Annetussa ajassa oli kuitenkin mahdotonta saada kasaan kaikki vaaditut asiakirjat hakemusta varten, sanoo Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Eira Enontekiön Peltovuomasta.

– Osan hakijoista piti toimittaa vaalilautakunnalle laajennettu virkatodistus, josta kävi ilmi laajemmin henkilön sukutausta. Siihen meni monta viikkoa. Vasta sen saatuaan heidän oli mahdollisuuus pyytää Oulun maakunta-arkistosta täydentäviä papereita. Myös siihen kului viikkoja.

– Sen lisäksi vaalilautakunta laittoi toimiston kiinni 22. joulukuuta ja oli kiinni vuoden loppuun asti. Useiden hakijoiden hakemukset myöhästyivät tietysti, selvittää Eira.

Saamelaiskäräjiltä kuitenkin kerrotaan, että hakemukset oli mahdollisuus toimittaa saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen Inariin myös toimiston ollessa kiinni.

Ruotsin ja Norjan mallia ehdotettiin uudistettuun saamelaiskäräjälakiin

Ruotsin ja Norgan saamelaiskärävaaleissa vaaliluetteloon voi hakeutua ympäri vuoden. Käytäntöä oli ehdotettu myös Suomen saamelaiskäräjälain uudistukseen, mikä kuitenkin kaatui eduskunnassa maaliskuussa.

Jouni Eira kannattaa ympärivuotista hakua myös Suomen saamelaiskäräjille.

– Se sopisi meille aivan täydellisesti, ettei olisi näin suppea aikataulu. Voisi hakea rauhassa pitkin vaalikautta.

"Vaalien tulisi olla tasa-arvoiset"

Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen mielestä vaaliluetteloon hakeutumisen aikataulutus on hakijoita eriarvoistava eikä noudata niitä säännöksiä, joita vaaleista länsimaissa säädetään. Eiran mielestä on väärin, ettei asiakirjoja vaadittu kaikilta hakijoilta.

– Vaatimus asiakirjoista ei koskenut kaikkia hakijoita. Osa hakijoista sai äänioikeuden vain rastittamalla kohdan siitä, pitääkö itseään saamelaisena ja allekirjoittamalla paperin.

– Pitää myös muistaa, että jokainen hakija, jolta on todistuksia vaadittu, on joutunut sijoittamaan prosessiin omia rahojaan. On käsittämätöntä, että aikataulujärjestelyjen takia niitä ei edes käsitellä. Jotkut hakijat taas ovat selvinneet ilman minkäänlaisia kuluja.

– Sen vuoksi saamelaiskäräjien tulisi käsitellä myös myöhästyneet hakemukset, toteaa Jouni Eira.

"Myöhästyneet hakijat eivät ehdi alkaa ehdokkaaksi"

Vaaliluettelosta tehdyt oikaisuvaatimukset menevät ensin vaalilautakunnan käsiteltäväksi. Jos vaalilautakunnan päätös ei miellytä, asia pitää viedä saamelaiskäräjien hallitukselle.

Tämän jälkeen seuraava valitusosoite on korkein hallinto-oikeus.

Prosessi on liian pitkä, jos myöhästynyt hakija haluaisi alkaa ehdokkaaksi ensi syksyn saamelaiskäräjävaaleihin, huomauttaa Eira.

– Käsittelyaikataulut venyvät niin pitkälle valituksineen, että nämä ihmiset eivät käytännössä voi lähteä ehdokkaaksi vaaleihin. Ainakin edellisellä vaalikaudella valitusten käsittely venyi elo-syyskuun loppuun ja silloin olivat jo vaalit käsillä.

Saamelaiskäräjien vaaliluettelosta jätettiin 243 oikaisuvaatimusta. Pääosa oikaisun tehneistä on sellaisia, joita ei hyväksytty vaaliluetteloon.

Enontekiön seudun saamelaisyhdistys Johtti Sápmelaččat havittelee yhtä ensi kevään PoroCup-osakilpailuista Enontekiön Hettaan.

Paliskuntain yhdistys järjestää joka kevät porojen kilpa-ajojen cup-kilpailun, jota ratkotaan eri puolilla poronhoitoaluetta pidettävien osakilpailujen voimin. Cup huipentuu perinteisesti maaliskuun lopussa Inarissa järjestettäviin kuninkuuskilpailuihin.

"Saamenmaan osakilpailulle olisi tilausta"

PoroCupiin voi osallistua myös Suomen ulkopuolelta ja kisoissa onkin viime vuosina kulkenut saamelaista porokilpaväkeä myös Pohjois-Ruotsista ja -Norjasta.

Osakilpailut ovat kuitenkin viime aikoina keskittyneet Suomen saamelaisalueen eteläpuolelle. Johtti Sápmelaččat -yhdistyksen puheenjohtajan Samuli Näkkälän mielestä olisi tärkeää, että cuppia ajettaisiin myös pohjoisimmassa Suomessa.

– Olisi tärkeää saada lisää tapahtumia ja porokilpailuja myös tänne Saamenmaalle. Sille olisi tilausta, kertoo Näkkälä.

Yhdistys haluaisi järjestää kisat saamelaisten perinteisen juhlapyhän, Marianpäivän aikoihin maaliskuun kolmantena tai neljäntenä viikonloppuna. Tänä vuonna Marianpäivä-viikonloppuna Pohjois-Suomessa ajettiin kolmet päällikkäiset porokisat: Marianpäivien omat perinteiset kisat, PoroCup-osakilpailu Ylläksellä ja porojen katuajot Rovaniemellä.

– Uskon, että saamme kisat tänne. Ei siinä pitäisi olla mitään epäselvää, kun olemme onnistuneet järjestämään tänne omatkin kisamme, mietiskelee Näkkälä.

PoroCup 2016 -osakilpailujen järjestämisoikeuksia tulee hakea 15.5.2015 mennessä Paliskuntain yhdistyksen kilpailuvaliokunnalta.

Eduskuntavaaliehdokkaitten aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa on nyt selvitetty. Viestintätoimisto Meltwaterin tekemän selvityksen mukaan suurimmalla osalla ehdokkaista on Facebook-profiili, ja reilulla puolella ehdokkaista myös Twitter-tili.

Etelässä someaktiivisuus on suurempaa kuin Lapissa. Esimerkiksi Helsingin vaalipiirissä Facebookissa on 87 prosenttia ehdokkaista, Twitterissä 76 prosenttia. Lapissa luvut ovat 75 ja 45 prosenttia.

Lapistakin löytyy kuitenkin kolme ehdokasta, jotka twiittaavat jopa aktiivisemmin kuin ahkerana pikaviestittelijänä tunnettu pääministeri Alexander Stubb.

Vihreiden Miikka Keränen, kokoomuksen Pekka Hacklin ja piraattipuolueen Olli Markkanen lähettävät pikaviestipalveluun päivittäin keskimäärin lähes kymmenen viestiä. Stubbin viestimäärä on 8,1 – pääministeri ei mahdu edes Twitterin kärkikymmenikköön.

Suomen kommunistinen puolue haastaa Lapin valtapuolueet vastustamalla Suomen Nato-jäsenyyttä ja isoja sotealueita.

– Nato on aktivoitunut erityisesti Lapissa. Esimerkiksi Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisilla alueilla on touko-kesäkuun vaihteessa NATON mukaan sen tämän vuoden isoin ilmasotaharjoitus. Toinen asia on valtavan isot sotealueet Lapissa, jossa on pitkät matkat hankaluutena ja palveluita vähennetään. Isot puolueet näyttävät haluavan tätä edelleenkin ja me vastustamme sitä, sanoo piirisihteeri ja ehdokas Tapio Siirilä.

– Naton agressiivinen politiikka pitää yllä jännitystä ja on pelättävissä, että vahingossakin jossain leimahtaa joku iso konflikti, joka koskee Suomea ja suomalaisia. Suomen poikia ja miehiä on jo ollut Naton harrastuksissa Afganistanissa ja muualla. Jos nyt Suomeen ei hyökätä, niin sitten suomalaisia joutuu kuitenkin Naton joukkojen mukana taisteluihin ja siellä tulee haavoittuneita ja kuolleita, Siirilä jatkaa.

SKP:n soteratkaisu olisi Ruotsin tapainen maakuntamalli, jossa päättäjät valittaisiin vaaleilla. Palvelut rahoittaisiin maakunnallisella verolla.

– Ja verotus ei saa olla kunnallisveron tyyppinen tasavero vaan progressiivinen ja myös pääomatuloja pitää verottaa, Siirilä linjaa.

KTP muistuttaa Neuvostoliiton kaupasta

Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta haluaisi, että Suomi eroaa EU:sta, eurosta ja Natosta. Lapin piirin puheenjohtaja Heikki Suomalaisen mielestä Suomi on jo vaivihkaa liitetty Natoon.

Suomalainen kritisoi ankarasti Lapissa järjestettyjä sotaharjoituksia ja Venäjä-pakotteita, jotka hänen mielestään estävät suomalaisten pääsyn Kuolan ja jäämeren alueille luonnonvarojen hyödyntämisestä syntyviin töihin.

– Kyllä se näin on kuulunut sieltä käsin, hän sanoo.

Jos KTP olisi vallassa, suhteet Venäjään olisivat Suomalaisen mukaan nykyistä ystävällisemmät. Suomalainen muistuttaa Neuvostoliiton kaupan suuruusluokasta.

– Neuvostoliiton kanssa tehty 16 miljardin vuotuinen kauppa on pudonnut aivan murto-osaan. Nykyään Saksan kanssa tehtävä neljän miljardin kauppa on suurinta kauppavaihtoa, hän sanoo.

Itsenäisyyspuolue ajaa Lapin itsehallintoa

Myös itsenäisyyspuolue ajaa Suomen eroa EU:sta ja eurosta. Lapin piirin puheenjohtajan Roland Bergin mielestä Lappiin pitäisi saada itsehallinto.

– Sitä voi ajatella Ahvenanmaan tyyliin, mutta Lapin omilla voimilla ja eväillä. Mutta se ei tapahdu ennen lähdemme EU:sta ja eurosta pois. Meidän pitää saada oma raha ja keskuspankki, jotta pystymme nämä asiat tekemään. Muuten me olemme tässä kolossa, missä olemme tänä päivänä.

– Lappi on kolmasosa koko Suomea. Se on rikas alue. Luonnonvarat, pääomatulot ja palkat tulisi verottaa Lappiin, Berg sanoo.

Muutos kaipaa esimerkiksi sananvapautta

Muutos 2011:n ehdokas Marko Heikkuri korostaa sitä, että muutoksella ei ole puoluekuria.

– Muutos on siinä mielessä erilainen kuin valtapuolueet, että meillä ei ole puoluekuria. Meillä on vain kolme yhteistä teemaa, jotka ovat sananvapaus, suomalaisten etu ja suora demokratia. Muuten ehdokas ajaa sitä, mikä on itsellä lähellä sydäntä.

– Omasta mielestäni Lappia vahingoittaa tosi paljon polttoaineen hinta eli polttoaineen veroa pitäisi laskea. Mielestäni se vaikuttaisi positiivisesti koko Lappiin.

Myös Heikkurin puheissa nousee esiin EU-jäsenyys. Hänen mielestään se pitäisi ratkaista sitovalla kansanäänestyksellä. Suoralla demokratialla voitaisiin Heikkurin mielestä päättää myös kuntaliitoksista.

Muutos on maahanmuuttokriittinen puolue. Heikkurin mielestä Lapissakin tarvittaisiin laajempaa sananvapautta.

– Sananvapautta sorretaan niin, että pelätään suvaitsemattomaksi leimaamista, hän sanoo.

Piraatit uudistaisivat vaalitavan ja puoluetuen

Myös piraattipuolue nostaa esiin puoluekurin merkityksen. Ehdokas Hansi Harjunharjan mielestä lappilaisten ääni ei kuulu eduskunnassa puoluekurin vuoksi.

– Eduskuntaryhmillä on puoluekuri ja näiden ryhmien puheenjohtajat ja hallitus ovat suurilta alueilta etelästä. Piraattien tärkein arvo on vapaus ilmaista itseään ja mielipidettään. Tässä näkisin mahdollisuuden piraateille antaa sekä Lapille että muille syrjäseuduille enemmän ääntä eduskunnassa.

Pienpuolueista piraatit suhtautuvat Euroopan Unioniin myönteisimmin. Heidän mielestä EU:ta tarvitaan ja sen tehtävä on huolehtia esimerkiksi siitä, että yritykset noudattavat tietosuojaa, yksityisyyttä, sananvapautta, työntekijöiden oikeuksia ja muita perusoikeuksia.

Piraatit vetavat äänestäjiin myös edustuksellisen demokratian uudistamisideoilla.

– Siirtoäänivaalitapa toteutettaisiin niin, että äänestyskopissa listataan yhden ehdokkaan sijaan ykkös- kakkos- ja kolmosehdokas. Ääni menisi lopulta sille ehdokkaalle, joka menee läpi. Puoluetuen määrän ratkaisisi äänimäärä eikä se, montako edustajaa puolue saa läpi.

Piraatit kannattavat myös kannabiksen laillistamista.

– Vähemmän poliiseja ja lisää pilveä, Harjunharja sanoo.

Lapin paikkajaosta on julkaistu kolme ennustetta. Talouselämän, Ylen ja Accuscoren ennusteet povaavat kaikki keskustan saavan neljännen edustajan. Tällöin keskusta saisi yli puolet paikoista, vaikka se keräisi alle puolet äänistä. Asetelman toteutuminen edellyttää äänivyöryn lisäksi sitä, että muiden puolueiden äänissä tapahtuu jakautumista mahdollisimman tasaisesti juuri läpimenokynnyksen alapuolelle.

Myös vasemmistoliiton ja perussuomalaisten yksi paikka ovat olleet kannatuskyselyissä vahvoilla.

Viimeisestä paikasta tiukka taisto

Jos keskusta saa neljännen paikan, niin muiden puolueiden taistelu viimeisestä paikasta on erittäin tiukka.

Talouselämän tammikuussa julkistama ennuste arvioi viimeisen paikan menevän kokoomukselle. Ylen ennusteessa arvioitiin vajaa kuukausi sitten viimeisen paikan menevän demareille. Urheilutapahtumien analysointiin erikoistunut Accuscore on arvioinut viimeisen paikan menevän vasemmistoliitolle.

Ennusteiden perusteella perussuomalaisten toinen paikka olisi siis epävarmin, tosin vaaliliitto kristillisten kanssa voi tuoda tarvittavat lisä-äänet.

Väyrynen ja Mustajärvi ennakkosuosikkeina

Accuscore on yhdessä viestintätoimisto Kaiku Helsingin kanssa laatinut ainoan henkilöitä koskevan ennusteen. Sen mukaan keskustan Paavo Väyrynen ja vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ovat erittäin todennäköisiä läpimenijöitä. Perussuomalaisten Hanna Mäntylän valinta on ennusteen mukaan todennäköistä.

Saman laskennan mukaan vasemmistoliiton mahdollisesta toisesta paikasta kamppailevat Sari Moisanen ja Marko Varajärvi. Perussuomalaisista kakkospaikassa on kiinni Matti Torvinen. Demareista paras mahdollisuus valintaan on Johanna Ojala-Niemelällä ja kokoomuksesta Heikki Auttolla.

Keskustan ehdokkaista kisassa ovat muita vahvemmin mukana Katri Kulmuni, Markus Lohi, Eeva-Maria Maijala, Simo Rundgren ja Janne Seurujärvi.

Piraattipuolueen utsjokelaisen ehdokkaan Hansi Harjunharjan haastattelu on Ylen Vaaligalleriassa koko maan katsotuin. Lähes kaikki muut Pohjois-Suomen katsotuimmat vaaligalleriavideot ovat Oulun vaalipiirin puolelta.

Puolueittain galleriassa ovat pohjoisessakin eniten kiinnostaneet pienryhmien ehdokkaat.

Vaaligalleria on miehinen maailma

Vaaligallerian katsotuimmissa videoissa esiintyy pääasiassa miespuolisia ehdokkaita niin valtakunnan kuin Pohjois-Suomenkin tasolla. Suurin osa heistä on suhteellisen tuntemattomia. Monen suosio selittyy erikoisella ja valtavirrasta poikkeavalla esiintymisellä.

Tavanomaisemmista poliitikoista joukosta löytyvät toki pohjoisen valtapuolue keskustan tunnetuimmat nimet Paavo Väyrynen ja Juha Sipilä.

Gerbiilimiehestä tuli nettihitti

Haastattelussaan lemmikkiään kaivannut ja vaaligalleriavideosta henkilökohtaisen performanssin luonut Hansi Harjunharja teki itsestään nettihitin. Piraattipuolueen lappilaisen "gerbiilimiehen" haastattelua on käyty katsomassa yli 282 000 kertaa.

Pohjois-Suomen kymmenen kärjessä listalla kakkosena on niin ikään Piraattipuolueesta tuleva oululainen Hermanni Kinnunen. Haastattelu on aika tavanomainen, mutta suosion selitys saattaa löytyä hänen vaalilupauksestaan.

– Lupaan ottaa kuvan sukupuolielimistäni ja jakaa sen nettiin.

Top kympin ainoa nainen

Kolmantena on listan ainoa nainen ja ainoa kainuulainen, kristillisdemokraattien Evelyn Hynynen Kajaanista. Suosiolla voi olla tässäkin tapauksessa tekemistä vaalilupauksen kanssa.

– Teen kaikkeni, ettei sukupuolineutraali avioliittolaki toteudu Suomessa.

Haastattelussa hän toteaa sukupuolineutraalin avioliiton olevan jumalan sanan vastaista.

– Sen takia se vei siunauksen meidän maalta, toteaa Hynynen.

Hän kertoo myös, että kaikki hänen elämässään liittyy uskontoon.

– Herran pelko on viisauden alku. Venäjä ei pysty tulemaan metriäkään lähemmäksi kuin jumala sallii, sanoo Hynynen haastattelussaan.

TTIP:kin pääsee agendalle

Neljäs on SKP:n Matti Aalto Oulusta, viides keskustan Juha Sipilä Kempeleestä, kuudes SKP:n Juri Bespalov Pudasjärveltä ja seitsemäs perussuomalaisten Kari Tykkyläinen niin ikään Pudasjärveltä. Kaikki Oulun vaalipiiristä.

Yhtenä harvoista ehdokkaista Aalto ottaa vaalilupauksissaan esille EU:n ja Yhdysvaltain neuvotteleman transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP). Vapaakauppaa ja investointisuojaa koskevat sopimusneuvottelut ovat vielä kesken.

– Ne siirtävät lainsäädäntövallan ja tuomiovallan kansainvälisille yksityisille tuomioistumille, sanoo Aalto tekeillä olevista sopimuksista.

Sipilä ehtii sanoa paljon

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän kattavan vaaligalleriahaastattelun kiinnostavuutta selittää lähinnä nykyinen ja tuleva asema suomalaisen politiikan huipulla.

– Paljon pitää politiikan teossa muuttua. Tulosvastuullisuutta tähän hommaan pitää saada. Olen tottunut siihen aiemmissa tehtävissä, sanoo Sipilä.

Hänen viimeinen vastauksensa neljän minuutin haastattelussa koskee turvallisuuspolitiikkaa.

– Venäjä on uhka Suomen turvallisuudelle. Meidän puolustuskykyä pitää pystyä vahvistamaan, lopettaa Sipilä haastattelunsa.

Pudasjärven miehet eri linjoilla

Venäläissyntyinen Juri Bespalov puhuu haastattelussaan muun muassa pioneerileirien järjestämisestä yrityksessään sekä Suomen ja Venäjän suhteiden parantamisesta.

– Minun mielestäni on kaikkein tärkeintä, että ihmisten välillä on hyvät suhteet ja rauha, tiivistää Bespalov.

Kollajan altaaseen pudasjärveläinen ei ota kantaa.

– En osaa sanoa, kun en tiedä mikä se on, toteaa Bespalov, jolla on välillä vaikeuksia pysyä haastattelijan tahdissa mukana.

Nettivideoilla julkisuutta saanut kuvanveistäjä Kari Tykkyläinen taas ei halua "missään nimessä" Kollajan altaan rakentamista.

Lukuisista enemmän tai vähemmän humoristisista videoistaan tunnettu mies lienee saanut paljon katsojia Youtube-maineellaan.

– Minä itse tietenkin, mutta pannaan Soini siihen toiseksi, kertoo Tykkyläinen esikuvista kysyttäessä.

Lokka maltillisena

Kahdeksantena on Lapin perussuomalaisten rovaniemeläinen Jarmo Juntunen ja yhdeksäntenä oululainen Muutos 2011:n ehdokas Junes Lokka. Kummankin haastattelut ovat melko tavanomaisia.

Juntunen on tunnettu ja omaperäinen rovaniemeläinen tv-toimittaja ja yrittäjä. Hänen kiinnostavuutensa selittynee aiemmalla julkisuudella.

Maahanmuuttokriittisen Lokan kiinnostusarvo tullee ainakin osittain hänen aikaisemmista esiintymisistään. Esimerkiksi vuoden 2013 eurovaaleissa syntyi kohu hänen nimiteltyään Youtubessa Ylen naispuolista toimihenkilöä maailman vanhimman ammatin harjoittajaksi.

Väyrynen on valmis ulkoministeriksi

Kolmantena lappilaisena kymmenen kärjessä-listalla on keskustan keminmaalainen europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, jonka haastattelua on käyty katsomassa vajaa 9500 kertaa, kymmenenneksi eniten pohjoissuomalaisista ehdokkaista.

– Kahdeksan vuotta sitten ilmoitin samalla tavalla kuin nytkin, että jos pääsen ministeriksi niin otan tehtävän vastaan. Muussa tapauksessa jatkan Euroopan parlamentissa. Asetan ministerin tehtävän europarlamentaarikon tehtävän edelle ja jos se on mahdollista saada, otan sen vastaan.

Väyrysen mukaan äänestäjät tietävät tarkkaan, mikä on tilanne, jos häntä äänestävät.

– Jos puolue menestyy oikein hyvin, me saamme sekä pääministerin että ulkoministerin paikan ja sen jälkeen on Juha Sipilän käsissä, ketä hän esittää ministeriksi, sanoo Väyrynen haastattelussaan.

Valtakunnalliseen kymmenen kärkeen pohjoisen vaaligalleristeista yltävät Harjunharja, Kinnunen ja Hynynen. Sipilän haastattelu on koko maassa 20. katsotuin.

Yle on julkaissut eduskuntavaaleihin liittyen jutut kaikista Lapin vaalipiirissä ehdokkaita asettaneista puolueista. Niiden lähtöasetelmia ja tavoitteita on käsitelty erityisesti Lapin kannalta Yle Perämeren ja Yle Lapin nettisivuilla.

Keskustan tavoitteena sunnuntain vaaleissa on kahmia yli puolet Lapista tarjolla olevista seitsemästä eduskuntavaalipaikasta. Puolue tavoittelee neljää edustajaa kärkenään muun muassa konkari Paavo Väyrynen. Väyrynen tosin on kertonut kansanedustajuutensa riippuvan ministerinpestin saamisesta.

Vasemmistoliitto puolestaan tavoittelee Lapista kahta eduskuntapaikkaa. Urheilun tulosveikkausyritys Accuscore arvioi, että ainakin istuva kansanedustaja Markus Mustajärvi olisi menossa läpi. Torjuttu vaaliliitto vihreiden kanssa olisi voinut parantaa toisen paikan mahdollisuuksia, mutta puolueen linjaan eivät liitot istuneet.

SDP:n lähtöasetelma vaaleihin näytti ennusteiden perusteella jo melko ahtaalta. Ylen kyselyn perusteella puolue pitäisi yhden paikkansa, mutta Talouselämän ennusteen mukaan puolue olisi jäämässä ilman edustajaa. Tavoitteena on kaksi paikkaa ja kampanjan kärjessä on istuva kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.

Kokoomus sai viime vaaleissa läpi Heikki Autton, joka on ehdolla tälläkin kertaa. Ennusteet eivät kuitenkaan luvanneet Auttolle tai kokoomukselle kovin ruusuisia näkymiä – puolueen tavoite kahdesta eduskuntavaalipaikasta voi vaihtua rannalle jäämiseen.

Perussuomalaisten kampanjakärki on istuva kansanedustaja ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä. Torniolaistunut Mäntylä on Väyrysen lisäksi Meri-Lapin alueen vahvimpia toivoja saada Arkadianmäelle oma edustaja.

Kristillisdemokraatit ovat Lapissa vaaliliitossa perussuomalaisten kanssa. Puolueella on tasan yksi ehdokas, Pirkka Aalto. Vihreät puolestaan ovat liikkeellä ilman vaaliliiton vetoapua, kun vasemmistoliitto ei suostunut kimppaan. Puolueen tavoite, 5 000, ääntä olisi roima parannus viimekertaiseen.

RKP on joutunut tyytymään Lapissa muutamaan sataan ääneen, ja tällä kertaa tavoitteena on 2 000 äänen potti. Kielivähemmistöpuolue on löytänyt saamelaisia ehdokkaita, mutta kärkinimi Klemetti Näkkäläjärvi ei ole ehdolla Lapissa vaan Uudellamaalla.

Eduskunnan ulkopuolisista puolueista Piraattipuolue on saanut näkyvyyttä Hansi Harjunharjan erikoisen vaaligalleriavideon ansiosta. Kommunistipuolueet SKP ja KTP ovat esillä kumpikin omilla listoillaan. Itsenäisyyspuolue satsaa eurokriittisyyteen ja Muutos 2011 yrittää tuplata viimekertaisen vajaan 200 äänen saaliinsa.

Historian saatossa keskusta ja sen edeltäjä maalaisliitto ovat olleet Lapissa valtapuolueena pitkään. Myös Vasemmistoliitolla on ollut loiston aikansa. SDP ja kokoomus ovat pysyneet historiansa aikana Lapissa pieninä puolueina.

Muidenkin puolueiden historiaan lappilaisesta vinkkelistä voit tutustua alle linkatuista jutuista.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi kertoo yhteisöpalvelu Facebookissa, että häntä on lyöty nyrkillä kasvoihin kesken vaalityön. Hän kirjoitti asiasta myöhään perjantaina.

Varajärvi toteaa, että hän sai "nyrkistä naamaan ja käskyn painua helvettiin". Pohjolan Sanomien mukaan välikohtaus tapahtui perjantai-iltana Lapin Tervolassa.

– Hyökkääjän sukulainen arveli tekijän huomenna olevan pahoilla mielin. En kärsinyt suurempia vaurioita, joten minulle riittää, jos tämä tyyppi katuu tekoaan, Varajärvi sanoo lehdelle.

Varajärvi pyrkii eduskuntaan Lapin vaalipiirissä. Hän kertoo Pohjolan Sanomissa, että aikoo jatkaa vaalityötään normaalisti.

Merilappilaisilla äänestäjillä on sunnuntaina näytön paikka. Viime vaaleissa yksikään merilappilainen ehdokas ei tullut valituksi. Kansanedustajan puuttumista on tuskailtu esimerkiksi Kemi-Tornion lentoaseman lakkautusuhan, koulutuspaikkojen leikkausten ja muiden valtion säästöjen yhteydessä. Mutta löytyykö alueelta yhteistä säveltä?

Väyrynen ja Mäntylä ennakkosuosikkeina

Ennakkoasetelmien perusteella Lapin vaalipiirissä keskustan kolme paikkaa sekä vasemmistoliiton ja perussuomalaisten yksi paikka ovat varmimmat. Lopuista kahdesta paikasta kisaavat keskusta, vasemmistoliitto, perussuomalaisten ja kristillisten vaaliliitto sekä demarit ja kokoomus.

Urheilutapahtumien analysointiin erikoistuneen Accuscoren mukaan varmimmissa paikoissa ovat merilappilaisista tukevimmin kiinni keskustan Paavo Väyrynen ja perussuomalaisten Hanna Mäntylä.

Palkitaanko Kulmunin kova työ?

Yhtiö pitää myös keskustan Katri Kulmunin ja vasemmistoliiton Sari Moisasen valintaa mahdollisena. Molemmat pääsivät neljä vuotta sitten varalle.

Kulmunin mahdollisuuksia parantaa, jos keskusta saa neljännen paikan. Jotta se toteutuu, keskustan on saatava äänivyöry ja muiden puolueiden äänien on jakauduttava mahdollisimman tasaisesti juuri läpimenokynnyksen alapuolelle.

Meri-Lapissa myös pitkälti keskustan valtuutettujen vastustukseen kaatunut kuntaliitos saattaa vaikuttaa äänestäjiin. Lisäksi Väyrynen saattaa lähteä Brysseliin, ja siinä tapauksessa keskustan listalla viidenneksi eniten ääniä saaneesta voisi tulla kansanedustaja.

Kulmuni on liikkeellä Meri-Lapin suurimmalla budjetilla ja hän on alueen ahkerin kampanjoitsija. Toisaalta rovaniemeläinen Liisa Ansala todennäköisesti rokottaa Kulmunin äänimäärää ainakin Rovaniemellä.

Vasemmalla on tiukkaa

Vasemmistoliiton todennäköisin läpimenijä on Markus Mustajärvi Kemijärveltä. Sari Moisasen valinta edellyttää siis sitä, että vasemmistoliitto saa kaksi paikkaa ja Moisanen toiseksi eniten ääniä puolueen listalla. Moisasen kovin kilpakumppani on todennäkäöisesti vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi.

Demareista Meri-Lapin kärkiehdokas on Pekka Tiitinen. Tiitinen hakee erityisesti urheiluväen ääniä. Paikka on kuitenkin tiukassa, kun vastassa on istuva kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.

Lapin Paistinkääntäjät ry on nyt antanut kaikkiaan 13 ravintolalle Rôtisseurs -kilven. Kilpikriteerien mukaan ruoan tulee olla hyvän makuista ja rakenteellisesti sekä ulkonäöllisesti onnistunutta sekä puhdasta, hygieenisesti valmistettua ja turvallista.

Valikoiman tulee olla monipuolinen niin raaka-aineiden kuin valmistusmenetelmien suhteen. Kilpiyrityksen tulee täyttää kriteerit sesongista riippumatta.

Lisäksi viinilistan tulee olla monipuolinen ja kilpiravintolan yksilöllinen.

Ruokakulttuuri edistävä järjestö

Lapin Paistinkääntäjät r.y.n puheenjohtaja ja Lapin vouti Juha Laurila kertoo kilvenluovutustilaisuuden olevan Lapissa lähes harvinaisuus. Edellisestä luovutustilaisuudesta on aikaa useita vuosia.

Rôtisseurs-kilpi luovutetaan Monte Rosa -ravintolalle lauantaina juhla-illallisella, johon osallistuu Lapin Paistinkääntäjien jäsenet seurueineen.

Rovaniemellä on Monte Rosan lisäksi kaksi Rôtisseurs -kilven saanutta ravintolaa; Santa Claus hotellin Gaissa-ravintola ja Lapland hotel Sky Ounasvaaran ravintola. Kilpiravintoloiden laatu arvioidaan vuosittain.

Chaîne des Rôtisseurs – Paistinkääntäjät on kansainvälinen gastronominen järjestö, jonka tarkoituksena on edistää alan ammattilaisten ja harrastajien yhteistyötä sekä kansainvälistä ja kansallista ruokakulttuuria. Järjestöön kuuluu yli 25 000 jäsentä noin 80 maassa.

SKAL Pohjois-Suomi ry kattaa nyt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lisäksi myös Lapin maakunnan. Sen toimipisteet ovat Oulussa ja Rovaniemellä. Uudistuneella yhdistyksellä on noin 800 jäsentä, joiden yhteinen automäärä on hieman lähes 2 000.

Päätös pohjoisen kuljetusyrittäjien edunvalvontajärjestöjen yhdistämisestä tehtiin jo vuosi sitten.  SKAL Pohjois-Suomen puheenjohtaja Jari Rusanen arvioi järjestön tiedotteessa, että yhdistymisellä on jäsenille pelkästään myönteisiä vaikutuksia.

– Vapautamme voimavaroja hallinnosta ja saamme toimihenkilöiden osaamisen hyödynnettyä tehokkaammin. Voidaan sanoa, että yksi on tässä kohtaa enemmän kuin kaksi.

Yhdistyneen SKAL Pohjois-Suomi ry:n puheenjohtajasta päätetään vuosikokouksessa lauantaina.

Keskustan menestys pohjoisessa tulee varmaan näkymään hallituksessa, sanoo tutkija. Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä valittiin Oulun vaalipiiristä ja  on itsestään selvästi hallituksessa, mutta mahtuuko sinne muita nimiä Lapista tai Oulusta onkin jo jännityksen paikka.

– Sipilähän on väläytellyt ministerien määrän vähentämistä, joten siinä mielessä kilpailu on kovaa, muistuttaa tutkija Petri Koikkalainen.

Maakuntien merkitys näyttää yleensäkin kasvaneen näissä vaaleissa. Koikkalaisen mukaan Keskusta on Pohjois-Suomen, Pohjanmaan ja Itä-Suomen puolue ja perussuomalaiset menestyivät erityisen hyvin Väli-Suomessa. Nähtävillä on tietynasteista kyllästymistä pääkaupunkivetoisuudelle.

– Esimerkiksi pisararadan kaatuminen edellisessä hallituksessa oli ehkä merkki siitä, että maakunnista laitettiin jo jarruja pääkaupungin isolle hankkeelle.

Koikkalainen uskoo porvahallituksen toteutumiseen.

Tutkijan mukaan hallitus tulee joka tapauksessa olemaan hyvin erilainen kuin edellinen kuudesta puolueesta koottu hallitus.

– Kun lasketaan kolmen suurimman puolueen, eli Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen paikat yhteen saadaan 124 ja se on varsin toimintakykyinen enemmistöhallitus. Pidän tätä todennäköisempänä kuin punamultaa. SDP ei ehkä välttämättä halua hallitukseen vaikka ovi olisikin raollaan, se ei ehkä ole viisasta jos ajatellaan seuraavia vaaleja neljän vuoden päähän.

Lapissa halutaan sukupolven vaihdosta

Koikkalainen näkee vaalituloksessa halua muuttaa vanhaa poliittista kulttuuria.

– Kun katsoo kärkinimiä siellä on heti kaksi nuorehkoa naista ja vasta sitten Paavo Väyrynen. Väyrysen jälkeen varalla on nuoria henkilöitä.

– Ennen Lapissa oli tyypillistä isojen nimien kuten Esko-Juhani Tennilän tai Paavo Väyrysen valtavat henkilökohtasiet äänimäärät joilla heti veitivät muita mukaansa. Nyt tämäkin kehitys on tasaantunut ja kolmen kärki sai näissä vaaleissa melko tasaisen hyvän äänisaaliin.

Vähiten ääniä saivat Esa Olkoniemi (ipu), Lena Hulden (skp) ja Risto Vartiainen (skp).

Kolmikkoa yhdistää myös se, etteivät he vastanneet Ylen vaalikoneeseen.

Kaikkiaan kahdeksan Lapin vaalipiirin eduskuntavaaliehdokasta keräsi kukin alle 20 ääntä.

Törkeitä pahoinpitelyitä Lapissa on tapahtunut kolmannes vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja lieviä pahoinpitelyitä 28 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Poliisin mukaan vähenemisen syytä on vaikea arvioida, mutta ainakin näkyvä valvonta riskialueilla, esimerkiksi ravintoloiden sulkemisaikaan viikonloppuisin, vähentää väkivallan esiintymistä.

Omaisuusrikosten määrä Lapissa sen sijaan kasvoi kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Esimerkiksi ryöstöt ovat lisääntyneet myös Lapissa. Lapin poliisi selittää kehitystä osaltaan samojen ihmisten toistuvasti tekemillä rikoksilla, kuten väkivaltaisiksi äityneillä näpistyksillä ja rikollisten keskinäisillä välienselvittelyillä.

Polkupyöriä pitkäkyntisille

Myös polkupyörävarkauksen roima kasvu selittää omaisuusrikostilastoa. Esimerkiksi Rovaniemellä varastettiin 55 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Pyörävarkauksien yleistymisen syyksi poliisi arvelee sitä, että käytetyille pyörille on kysyntää esimerkiksi netin kauppapalstoilla.

Huumausainerikoksia tilastoitiin Lapissa kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa näistä oli huumausaineiden käyttörikoksia.

Poliisin tehtävämäärät ovat kasvaneet ensimmäistä kertaa vuosiin Lapissa. Virkavallalle kertyi alkuvuonna 1,6 prosenttia enemmän tehtäviä kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Poliisin mukaan tehtävämäärien kasvuun on vaikuttanut se, että liikennetehtäviä ja varkauksien selvittelyä on ollut aiempaa enemmän.

Poliisin tulo paikalle kesti Lapin kaupungeissa hieman aiempaa pidempään. Harvaan asutuilla alueilla toiminta-ajat olivat ennallaan. Aikojen pitenemistä selittää se, että poliisipartiolla menee nykyisin pidempään yhden tehtävän hoitamiseen, koska tehtävänä on aiempaa useampia toimia, kuten tutkintaa.

Hallitusneuvottelut käynnistyvät vaalien voittajan ja suurimmaksi puolueeksi nousseen keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän johdolla. Esimerkiksi Ylen vaaliasiantuntijat ovat pitäneet kolmen suuren puolueen yhdistelmää todennäköisimpänä vaihtoehtona.

Suurten puolueiden lappilaisten puheenjohtajien arviot poikkeavat toisistaan.

Keskustassa toivotaan punamultaa

Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Pekka Pelttari pitää Lapin kannalta parhaimpana vaihtoehtona peruspunamultaa.

– Lapin kannalta vaalitulos oli sellainen, että keskustan, perussuomalaisten ja demareiden menestys oli sellaista, että se tukisi punamultapohjalle rakentuvaa hallitusta. Uskoisin, että punamultapohja voisi olla lappilaiselle ihmisen ihmisen kannalta lähempänä arjen selviytymistä.

Pelttari viittaa edelliseen hallitukseen ja aikaisempiin koviin aikoihin.

– Me olemme olleet tuuliajolla ja vähän sivuraiteilla hallituksen tekemissä päätöksissä. Kun aikaisemmin tällaisina vaikeina aikoina on ollut puhtaasti porvarihallitus, niin se ei ole ollut yhteiskunnallisesti paras mahdollinen ratkaisu. Luottamus yhteiskunnalliseen rauhaan ja päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen on syntynyt paremmin hallituksissa, joissa on ollut oikeistoa ja vasemmistoa.

Perussuomalaiset toivoo ministeriä

Lapin perussuomalaisten puheenjohtaja Jyrki Savikuja lähtee siitä, että keskusta ja perussuomalaiset ovat hallituksessa.

– Lapin kannalta paras vaihtoehto on sellainen hallitus, jossa keskustan kumppanina on perussuomalaiset ja Lapista tulee oma tai omia ministereitä.

Savikuja arvelee, että Hanna Mäntylä voi tulla valituksi sosiaali- ja terveysministeriksi.

Savikuja pitää mahdollisena, että demarit päättävät jäädä oppositioon, jolloin kolmas hallituspuolue olisi kokoomus.

– Voi olla, että kun vasemmiston kokonaismenetys oli noin suuri, niin se voi olla hyvinkin kokoomus.

Kokoomus ottaisi myös RKP:n

Myös kokoomuksen Lapin piirin puheenjohtaja Arto Ojala pitää demareiden oppositioon siirtymistä mahdollisena.

– On totta, että nämä kolme niin sanottua porvaripuoluetta varmaan on aika lähellä, kun olen kuullut, että demareiden puolesta on sanottu opposition olevan paikallaan.

Ojala ottaisi hallitukseen mukaan myös RKP:n.

– Ehkä minä toivoisin kolmen suurimman muodostamaa hallitusta ja kyllä minä mielelläni ottaisin sinne RKP:n mukaan.

Demarit kuulee opposition kutsun

Demareiden Lapin piirin puheenjohtaja Hilkka Halonen pitää demareiden oppositioon siirtymistä todennäköisenä.

– Lapin kannalta on tietenkin parasta, että hallituksessa on useampia puolueita, mutta sosiaalidemokraattien tulos on mielestäni sellainen, että olisin itse mieltä, että oppositiovaihtoehto meille jää jäljelle ihan oikeasti.

Vaalien tulos muistuttaa edellistä kertaa neljä vuotta sitten. Perussuomalaiset saivat silloin jytkyn ja demarit pohtivat oppositiota. Hallitusneuvotteluiden kariutuivat peruassuomalaisten kanssa ja demarit lähtivätkin mukaan hallitukseen. Halonen patistaa perussuomalaisia kantamaan vastuunsa tällä kertaa.

– Onhan perussuomalaisten nyt otettava hallitusvastuu ihan selkeästi. Kansa on antanut heille valtakirjan. Hallitusneuvotteluissa ei voi asettaa niin kategorisia ehtoja, että taas hallitustie katkeaa ennen kuin se alkaa.

Eduskuntavaaleissa Lapissa eniten ääniä saanut Katri Kulmuni (kesk.) nousi ykköseksi äänimäärässä kolmessa Meri-Lapin kunnassa. Kahdessa kunnassa hän jäi äänimäärässä toiseksi.

Kulmuni saavutti ykkössijan luonnollisesti kotikunnassaan Torniossa, missä etumatkaa kakkoseksi tulleeseen torniolaistuneeseen Hanna Mäntylään (ps.) oli yli 3 000 ääntä (4 485 vs. 1 421). Kulmunin ääniosuus torniolaisten äänistä oli 36,9 prosenttia.

Kulmuni oli ykkösehdokas myös Tervolassa ja Keminmaassa - voitto tuli siis jopa Paavo Väyrysen kotikentällä. Ylitorniolla Kulmuni jäi toiseksi eduskunnasta pudonneelle Simo Rundgrenille (kesk.) ja Simossa Sauli Martimolle (kesk.).

Vain Kemi poikkesi Kulmunin kohdalla linjasta. Kemissä ykkösehdokas oli vasemmistoliiton Sari Moisanen 2 168 äänellä. Kulmuni ylsi Kemissä vasta viidenneksi ja sai 901 ääntä.

Seitsemän kansanedustajaa Lapista on taas valittu eduskuntaan. Helmi-maaliskuussa kaikki kansanedustajaehdokkaat haastateltiin Ylen vaaligalleriaa varten. Viisi pääsi vastaamaan myös Lappia koskeviin kysymyksiin. Keskustan Paavo Väyrysen ja vasemmistoliiton Markus Mustajärven kohdalla keskusteltiin poliittisesta urasta ja koko Suomea koskevista teemoista.

Keskustan Lapin kansanedustajien välillä mielipiteet ainakin luonnonvaroista vaihtelevat jopa laidasta toiseen. Markus Lohi näkee, että Lapin voimavarat tulee hyödyntää mahdollisimman hyvin. Katri Kulmuni taas ei usko Vuotoksen rakentamisen menevän läpi nykymallilla.

Eeva-Maria Maijala ei sano suoraan, että Soklin kaivos pitäisi saada Savukoskelle. Hän kuitenkin uskoo ympäristölupaprosessin sujuvan niin, että kaivos kuntaan tulee.

SDP:n Johanna Ojala-Niemelä näkee, että Lappi on niin laaja maakunta, että metalli-, metsä ja kaivosteollisuus sekä matkailu voivat olla samalla tantereella. Ojala-Niemelä puhuu myös ainakin Meri-Lapin kuntaliitosten puolesta. Keskustan Katri Kulmuni kannattaa kuntaliitoksia, jos päättäjät näkevät niissä hyötyä.

Perussuomalaisten Hanna Mäntylä on sitä mieltä, että sote-uudistusta on vietävä tulevalla vaalikaudella eteenpäin. Kuitenkin niin, että alueellinen tasa-arvo säilyy. Myös keskustan Eeva-Maria Maijala ja SDP:n Johanna Ojala-Niemelä näkevät uudistuksen tärkeänä, jotta palvelut säilyisivät. Tarkkaa kantaa, miten se olisi tehtävä, kansanedustajat eivät ota.

Vaaligalleriahaastattelut voit käydä katsomassa tästä linkistä . Valitsemalla vaalipiiriksi Lapin ja vaalitulokseksi taulukon löydät jokaisen ehdokkaan takaa hänen vaaligalleriavideonsa.

Lapin yliopiston rikosprosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää ei yllättynyt tiedosta, että syyttäjät hakevat valituslupaa Ulvilan surman tuomioon korkeimmailta oikeudelta. Syyttäjät ilmoittivat maanantaina hakevansa korkeimmalta oikeudelta valituslupaa.

Hovioikeus vapautti Anneli Auerin miehensä murhaa koskevasta syytteestä helmikuusta. Käräjäoikeus oli tuominnut Auerin murhasta elinkautiseen vankeuteen.

Valituslupaa haetaan, koska syyttäjät haluavat ennakkopäätöksen tuomitsemiskynnyksen korkeudesta.

"Ei yllättänyt"

Vuorenpää ei halua kommentoida syyttäjien perusteluja, koska ei ole vielä saanut niistä tarkempaa tietoa. Syyttäjät ovat toimittaneet julkisuuteen vain lyhyen tiedonannon, jota he eivät suostu kommentoimaan tarkemmin.

Professori kuitenkin sanoo, että yleisellä tasolla syyttäjien on sitä perustellumpaa hakea muutosta, mitä suurempi ero on syyttäjien rangaistusvaatimuksella ja varsinaisella tuomiolla.

– Suurempaa eroa ei voi olla, kuin mitä oli syyttäjien rangaistusvaatimuksessa ja hovioikeuden Auerille antamassa tuomiossa, Vuorenpää sanoo.

Vuorenpään mukaan olisi ollut suurempi yllätys, jos syyttäjät eivät olisi hakeneet valituslupaa. Hän kuitenkin toteaa, että on vaikea arvioida, kuinka suurella todennäköisyydellä korkein oikeus ottaa asian käsiteltäväkseen.

– Näytön arviointiin on vaikea saada valituslupaa, mutta myös niihin korkein oikeus on myöntänyt lupia vuosittain. Tämä on korkeimman kädessä, Vuorenpää sanoo.

Poliisin mukaan sakkoja ylinopeudesta saivat etenkin norjalaiset. Kaikkiaan valvonnan aikana kirjoitettiin noin 70 rangaistusvaatimusta tai rikesakkoa, joista suurin osa tuli ylinopeuksista.

Kaikkiaan viisi kuljettajaa määrättiin ajokieltoon suurien ylinopeuksien takia.

Alaikäiset ajelivat kelkalla

Viime lauantaina poliisi valvoi maastoliikennettä Kilpisjärvellä, jossa puhallutettiin 64 moottorikelkkailijaa. Valvonnan perusteella yhtä kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta.

Lisäksi yksi isä sai sakon, koska hän oli luovuttanut rekisteröimättömät moottorikelkat 6- ja 7-vuotiaille lapsilleen. Poliisi tapasi lapset Alakilpisjärven jäältä, jossa he ajelivat keskenään.

Poliisi kirjoitti rangaistusvaatimuksia myös ilman vaadittua maastoliikennelupaa ajaneelle, muutoskatsastuksen puuttumisesta sekä suojakypärän käyttämättä jättämisestä.