Rovaniemen torstaisesta kahden henkilön surmatyöstä on saatu poliisilta lisätietoa. Henkirikoksen uhriksi joutui Rovaniemellä torstaina 12.8. kaksi alle kouluikäistä lasta.
Epäilty tekijä on lasten isä, jonka epäillään syyllistyneen kahteen henkirikokseen yksityisasunnossa.
Lapin käräjäoikeus vangitsi perjantaina 13.8.2021 uhrien isän epäiltynä kahteen henkirikokseen. Tapahtumien kulkua selvitetään esitutkinnassa. Poliisi ei epäile tapahtumiin liittyvän muita henkilöitä.
Läheisille on tarjottu kriisiapua.
Rikosasian arkaluontoisuuden vuoksi poliisi ei tiedota asiasta enempää.
Kuntien kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viime vuonna 7,4 prosenttia edellisvuodesta, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ennakkotietolaskelma. Eniten vähenivät sähkön käytön päästöt, runsaat 20 prosenttia.
Syynä on sekä siirtymä fossiilisista polttoaineista tuulivoimaan että sää: vuosi 2020 oli edellistä lämpimämpi ja sähköä kului vähemmän.
Tieliikenteen päästöt laskivat nekin lähes kaikissa Suomen kunnissa. Siitä saa kiittää sähköautojen lisääntymisen lisäksi koronapandemiaa, joka vähensi autoilua.
Kasvihuonekaasupäästöjen lasku on jatkunut jo vuodesta 2005 alkaen paria poikkeusvuotta lukuunottamatta. Keskimäärin vähennys on ollut 24 prosentin luokkaa.
Onko runsaan 7 prosentin vähennys siis hyvä vai jopa vaatimaton vuonna, jolloin korona ja sää osaltaan avittivat päästöjen hillinnässä?
– Erittäin hyvä kysymys, eikä siihen ole yksiselitteistä vastausta. Mutta 7,4 on kuitenkin hyvä vähenemä, koska yhteiskunta ei poikkeusvuonnakaan täysin pysähtynyt, sanoo erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Katso tästä, miten oman kuntasi kasvihuonekaasupäästöt kehittyivät: (Juttu jatkuu taulukon jälkeen.)
Karhisen mukaan nähtäväksi jää, palautuuko tieliikenne koronaa edeltävälle tasolle ja miten ajoneuvokannan uusiutuminen puolestaan vaikuttaa liikenteen päästöihin. Raideliikenne varmasti kasvaa viime vuodesta, samoin matkustajalaivaliikenne.
Karhinen muistuttaa, että sähköntuotannon päästöt laskevat silti yhä, kaukolämmössä siirrytään pois fossiilisista polttoaineista, tieliikenteessä energiatehokkuus paranee ja ajoneuvokanta sähköistyy.
– Jos pystymme jatkamaan tämänsuuntaista polkua, meillä menee ihan hyvin. Mutta ei tähän voi tuudittautua, vaan kovasti ilmastotyötä pitää jatkaa, jotta kansalliset tavoitteet saavutetaan, sanoo Karhinen.
Vuonna 2020 tieliikenne aiheutti kuntien ilmastopäästöistä 26 prosenttia, maatalous 20 prosenttia, kaukolämpö 15 ja sähkönkulutus 11 prosenttia.
Suomen ympäristökeskuksen päästölaskentajärjestelmä soveltaa niin sanottuja Hinku-järjestelmän tietoja. Niissä ovat mukana päästöt, joihin kunta voi vaikuttaa suoraan tai välillisesti, joten laskelmista puuttuu valtaosa teollisuudesta ja läpiajoliikenne eli linja-auto- ja tavaraliikenne.
Päästövähentäjien kärjessä Pyhäjoki
Päästöjään eniten vähentäminen kuntien kärjessä on isoilla prosenteilla pohjoispohjalainen Pyhäjoki, kun mukaan lasketaan niin sanottu tuulivoimahyvitys.
Tuulivoimarakentaminen on kunnassa silti vasta alussa, ja kunnanjohtaja Matti Soronen uskoo, että luvut näyttävät tulevina vuosina vielä paremmilta.
– Sähköä tarvitaan ja nimenomaan päästötön tuotanto on arvokasta. Tämä on ollut hyvin vahvana argumenttina, kun kuntapäättäjät ovat tuulivoimaa alueelleen hyväksyneet, sanoo Soronen.
Työtä tehdään muillakin sektoreilla ja esimerkiksi vahvassa maa- ja metsätaloudessa on Sorosen mukaan varaa merkittäväänkin petraamiseen. Listan kärkipaikka lämmittää silti.
– Totta kai se on mukavaa, että on tehty luomakunnan kannalta oikeita ratkaisuja ja suunta on oikea. Ja että parannettavaakin on vielä runsaasti, sanoo Matti Soronen.
Elinkeinorakenne selittää paljon eroista
Erot kasvihuonekaasujen päästöissä asukasta kohden vertailtuna ovat suuret myös maakuntien välillä.
Pienimmät asukaskohtaiset päästöt ovat eteläisissä maakunnissa, suurimmat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, jotka ovat olleet listan kärjessä jo vuosia.
Päästötasoa pitää korkealla maatalous, joka ei ole saanut vähennettyä päästöjään muiden sektorien tavoin. Tilanne ei ole kuitenkaan yksiselitteinen.
– Kannattaa pitää mielessä, että jossain ruoka täytyy tuottaa ja kulutus voi tapahtua muualla. Ei voi tehdä hyvis- ja pahismaakuntia, vaan tärkeintä on seurata oman kunnan tai maakunnan kehitystä, sanoo Santtu Karhinen.
Sama pätee toiseen Etelä-Pohjanmaan päästöjä selittävään tekijään eli turpeeseen, joka on kaukolämmön tuotannossa vielä isossa osassa. Sieltä on tulevaisuudessa saatavissa reippaasti päästövähennyksiä, mutta asialla on toinenkin puoli.
– Siinäkin on pidettävä mielessä, että turpeennosto linkittyy elinkeinoihin. Ei ole yksinkertaista pyrkiä vähentämään päästöjä, kun yritetään samalla huolehtia työllisyydestä ja kunnan elinvoimasta.
Karhisen mukaan kuntien keskinäinen vertailu ei kannata, sillä lähtökohdat ovat erilaiset ja toiset kunnat voivat saada aikaan päästövähennyksiä helpommin esimerkiksi elinkeinorakenteensa ansiosta.
– Olennaisin vertailukohta on oma kehitys, mutta kannattaa silti vähän vilkuilla ulkopuolelle, mitä hyviä käytäntöjä sieltä voisi löytää ja soveltaa omalla alueella.
– En haluaisi elokuun puolessavälissä sanoa tätä, mutta nyt näyttää siltä, että syksy tekee tuloaan. Sateista, tuulista ja viileää on luvassa, sanoo Ylen meteorologi Anniina Valtonen.
Sää saa varsin syksyisen käänteen jo tämän päivän aikana.
Ensimmäiset sateet saapuvat Suomeen lounaasta tänään iltapäivällä kolmen aikoihin. Sieltä ne leviävät yhtenäisinä koko eteläiseen Suomeen iltapäivän ja illan aikana.
Keskiviikon vastaisena yönä sateet liikkuvat pohjoisemmaksi saavuttaen puolenyön aikoihin Keski-Suomen ja vähän myöhemmin Pohjois-Pohjanmaan.
– Puolenyön jälkeen pääkaupunkiseutu on jo melko poutainen, kuvailee Valtonen.
Sateet levittäytyvät koko maahan
Matalapaineen keskus liikkuu hitaasti Pohjanlahtea pitkin pohjoiseen. Siihen liittyvät sateet yltävät itään saakka niin, ettei mikään osa Suomesta säästy vedeltä.
– Keskiviikkona iltapäivällä yhtenäiset, runsaat vesisateet ovat Lapissa. Etelässä ja lännessä tulee aika voimakkaita ukkoskuuroja, jotka liikkuvat pohjoista kohti.
Sateet yltävät itään saakka niin, ettei mikään osa Suomesta säästy vedeltä.Vesa Moilanen / Lehtikuva
Torstaina tulee lähes koko maassa sade- ja ukkoskuuroja, mutta ne eivät ole enää yhtä runsaita.
Lämpötilat putoavat koko maassa tällä viikolla. Asteita on 15–20. Runsaiden sateiden aikana lämpötilat tipahtavat vielä enemmänkin.
Yhdessä kuurossa saattaa tulla jopa 20 milliä vettä
Seuraavan vuorokauden aikana runsaimmat sateet osuvat karkeasti arvioiden Helsinki–Lahti–Jyväskylä–Nivala-linjan länsipuolelle.
– Siinä sadekertymät voivat olla 20 millimetristä jopa 50 millimetriin. Idässä ja pohjoisessa kertymät jäävät 5–20 millimetrin välille seuraavan vuorokauden aikana, Valtonen sanoo.
Keskiviikkona Lapissa sataa 5–20 millimetriä. Etelässäkin saattaa sataa kuuroissa rankasti.
– Sadekuurojen yhteydessä voi tulla yksittäisiä rykäyksiä kunnolla kaatamalla jopa 20 millimetrin verran.
Torstaina sateet muuttuvat paikallisiksi kuuroiksi koko maassa.
Luvassa myös kovaa tuulta
Luvassa on myös kovaa tuulta. Tuulet lähtevät voimistumaan tämän illan aikana pikkuhiljaa etelärannikolla, jolloin puuskat voivat olla 15 metriä sekunnissa.
Keskiviikkoyön aikana tuuli voimistuu entisestään, ja aamulla puuskat ovat maan etelä- ja keskiosissa yli 15 metriä sekunnissa. Rannikkoilla tuuli voi puhaltaa puuskissa 20 metriä sekunnissa tai ylikin.
Torstaina voimakkaimmat puuskat painottuvat itään ja pohjoiseen, mutta ovat jo heikentyneet keskiviikon lukemista.
Viikonloppunakin tulee vielä kuuroja
Matalapaine vaikuttaa säähämme vielä viikonlopun aikana. Lauantai on aavistuksen vähäsateisempi kuin edelliset päivät, vaikka silloinkin tulee vielä sadekuuroja.
– Ennustaminen sinne asti on vaikeaa, mutta lauantaina poutaa näyttäisi olevan etelässä ja idässä. Sunnuntaina poutaista on luultavasti pohjoisessa ja lännessä, Valtonen arvelee.
Ruotsalainen kaivosyhtiö Arctic Minerals Explorations AB on tehnyt useita varausilmoitushakemuksia Inarin ja Sodankylän alueille.
Kaksi Inarijärven eteläpuolelle tehtyä hakemusta kattavat yhteensä noin 1 782 neliökilomerin kokoisen alueen muun muassa Ivalon ja Nellimin alueella. Yhtiö on tehnyt kaksi varausilmoitushakemusta myös Inarin ja Sodankylän kuntien rajalla sijaitsevalle Liljarovan alueelle, joka kattaa yhteensä noin 1 246 neliökilometriä.
Varausilmoitushakemus tarkoittaa käytännössä sitä, että kaivosyhtiö voi varata tietyn alueen kilpailijoilta. Tällöin kilpailevat yhtiöt eivät voi kyseiselle alueelle jättää varausta eikä malminetsintälupahakemusta.
Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalo kertoo, että varausilmoitus ei vielä anna hakemuksen haltijalle oikeuksia tehdä alueella tutkimuksia.
– Varaus ei anna alueellisia oikeuksia tutkimuksiin, vaan alueella voi kulkea jalan, kuten Suomessa jokamiehenoikeudella. Uskoisin, että suurin osa varausajasta menee olemassa olevan tiedon tarkasteluun. Usein voi olla, että malminetsintälupahakemusta ei jätetä mihinkään, kertoo Keskitalo.
Kaivosyhtiö uskoo alueilla olevan lupaavia malmiviitteitä
Arctic Minerals AB:n toukokuussa jättämissä hakemuksissa haetaan varausta muun muassa kullan, nikkelin, kuparin, palladiumin ja platinan etsintään. Yhtiön mukaan alueilla on lupaavia malmiviitteitä, joita useat yritykset ovat 1960-luvulta alkaen tutkineet.
Kaivosyhtiö toteaa hakemuksessaan, että kyseiset alueet ovat olleet melko pitkään vähäisemmän kiinnostuksen kohteena. Yhtiö kirjoittaa myös tarvitsevansa riittävästi aikaa alueen revidointiin eli tutkimiseen.
Arctic Minerals AB:n malminetsinnän johtaja Risto Pietilän mukaan alueelta löytyy paljon nikkeliin viittaavia tutkimuksia ja arkistomateriaalia, joita ei ole selvitetty.
– Olemme kiinnostuneita kuparista ja nikkelistä, ja tällä alueella on muutamia selvittämättömiä lohkareita. Ne oikeastaan ovat ne pääasialliset syyt, miksi alueella ollaan, kertoo Pietilä.
Mikäli kaivosyhtiön hakemus hyväksytään, tulevat he Pietilän mukaan tekemään vain pienimuotoista tutkimustyötä jokamiehenoikeuksien puitteissa.
– Se tarkoittaa vähäistä näytteenottoa, eli mitä geologi saa kivestä irti vasaralla tai lapiolla pussillisen maata. Tämänhetkinen suunnitelma on kulkea alueella, katsoa kiviä ja ottaa tarpeen mukaan uusi näyte ja analysoida niitä, kertoo Pietilä.
Sama kaivosyhtiö on tehnyt varauksia myös Keminmaasta, Tervolasta, Torniosta ja Ylitorniolta sekä etsinyt kultaa Norjan Kautokeinosta.
Hakemukset käsitellään syksyn aikana
Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalokertoo, että Arctic Minerals AB:n jättämät hakemukset tullaan käsittelemään syksyn aikana. Tämän jälkeen kaivosyhtiö voi mahdollisesti aloittaa mineraalien kartoittamisen merkityllä alueella. Vasta sitten kaivosyhtiö voi hakea malminetsintälupaa varaamilleen alueille.
– Kun aikanaan alueelle jätetään malminetsintälupahakemus, ei silloinkaan voi tietää, mitä alueelta löytyy.
Keskitalo uskoo, että malminetsinnän tarkoitus on kartoittaa jokin mineralisaatio kallioperässä ja sen tutkiminen vie 20 vuotta.
– Vasta sen jälkeen voidaan alkaa pohtimaan mahdollista kaivoshanketta. Noin kymmenelle prosentille siitä alueesta voi tulla malminetsintälupa maksimissaan, kertoo Keskitalo.
Thaimaa vaatii Suomen viranomaisilta selvitystä siitä, miksi koronatartunnat ryöpsähtivät thaimaalaisten marjanpoimijoiden keskuudessa. Jo yli 200 thaipoimijalla on todettu tartunta.
Thaimaan Suomen suurlähettiläs Chavanart Thangsumphant korostaa, että marjanpoimintayritykset ovat kirjallisesti sitoutuneet suojelemaan poimijoiden terveyttä myös korona-aikana.
– Odotamme nyt viranomaisten selvitystä siitä, ovatko yritykset täysin ja asianmukaisesti noudattaneet ehtoja vai eivät, hän sanoo.
Ehdot (siirryt toiseen palveluun) velvoittavat marjayrityksiä pitämään huolta poimijoista ja antamaan heille asianmukaisen kohtelun ja korvauksen. Ehdoissa sovitaan terveysvakuutuksesta, majoituksesta ja liikkumisesta.
Ehdoissa on myös määritelty hyvitys karanteeniajalle ja sovittu jopa korvauksesta kuolemantapauksessa. Mikäli poimija menehtyy Suomessa koronaan, on marjayrityksen maksettava omaisille 25 500 euroa.
Thaimaan suurlähetystö toivoo, että marjayritysten ja poimijoiden suhde tunnistettaisiin jatkossa Suomen lakien mukaiseksi työsuhteeksi.
– Näin poimijoille voitaisiin taata reilut ja tasavertaiset oikeudet muun muassa hyvinvointiin ja terveyteen, samanlaiset kuin suomalaisilla työntekijöillä on, Chavanart Thangsumphant sanoo.
Thaimaa haluaa myös nopeuttaa tiedonvaihtoa suomalaisten viranomaisten kanssa tapauksissa, joissa ilmenee ongelmia thaimaalaisten työntekijöiden terveys- ja työoloissa. Tähän liittyen suurlähetystö toivoo Suomen ulkoministeriöltä nopeita toimenpiteitä.
Thaimaalaiset ovat pitäneet yhteyttä suomalaisiin viranomaisiin jo ensimmäisistä tartunnoista lähtien. Suurlähetystö on pyytänyt viranomaisia tutkimaan leirejä ja selvittämään, miksi tartunnat levisivät.
Thangsumphant uskoo, että suomalaiset viranomaiset tekevät kaikkensa thaimaalaisten marjanpoimijoiden suojelemiseksi. Tähän hänen mielestään velvoittaa myös uusi poimijoiden oikeuksia suojaava laki.
Aluehallintovirasto selvittää vastuut
Lapin aluehallintovirasto aikoo selvittää thaimaalaisten marjanpoimijoiden turvallisuuteen liittyviä vastuita.
– Me ainakin kysymme toimijoilta, miten on mennyt. Ei tämä tähän jää, aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen sanoo.
Avissa oltiin siinä uskossa, että Lapin sairaanhoitopiiri ja marjayritykset ovat yhdessä suunnitelleet, miten marjanpoimijoiden kanssa toimitaan, kun he saapuvat maahan.
– Nämä käytännöt ovat THL:n laatimia ja ohjeistusta antanut myös työ- ja elinkeinoministeriö. Käytäntöjen toteuttaminen on ollut marjayritysten vastuulla.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Olli Sorainen sanoo, että marjanpoimijoilla pitää olla turvalliset majoitustilat.Antti Kolppo / Yle
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Olli Soraisen mukaan yrityksille annetut ohjeet ovat olleet selkeitä. Soraisen mukaan marjayritysten vastuulla on myös se, että majoitusolosuhteet ovat turvalliset siten kuin säännökset edellyttävät.
Hänen mukaansa tulisi harkita säännösten muuttamista siten, että terveysturvallisuus myös luonnontuotteiden keruussa voisi jatkossa toteutua paremmin.
– Ulkomaalaisten kausityöntekijöiden olosuhteisiin liittyvistä viranomaistoimivalloista, valvonnasta ja laiminlyöntien seuraamuksista on tarkoitus syksyllä käynnistää erillinen kehittämishanke, Sorainen sanoo.
THL:n johtavan asiantuntijan Jari Jalavan mukaan lainsäädännöllä tulisi puuttua siihen, mihin olosuhteisiin Suomeen tuodaan työntekijöitä. Siihen ei terveysviranomaiset pysty puuttumaan eikä tartuntatautilaki ota kantaa.
– Se on tässä ehkä pettänyt, että nämä ihmiset joutuvat asumaan semmoisissa olosuhteissa, jossa tartunnat leviävät erittäin hyvin.
Tartunnat levisivät marjanpoimijoiden keskuudessa nopeasti elokuun ensimmäisten päivien aikana maahantulotesteistä huolimatta.
Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas arvioi, että karanteenikäytännöissä on ollut puutteita. Epidemian alkusyyksi hän epäilee sitä, ettei maahantulotestit tunnistaneet vasta itämässä olleita ensimmäisiä tartuntoja, joista tauti levisi nopeasti tiiviissä yhteisössä.
Kansalaisopistojen koronan pakottama siirtymä verkkokursseihin ja digimaailmaan onnistui pelättyä paremmin. Uudet toimintatavat otettiin käyttöön nopeasti ja verkkokurssien määrä lisääntyi vuodessa räjähdysmäisesti.
Kaipuu kansalaisopistoiden kursseille, olivatpa etänä tai läsnä on suuri, sanoo Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän yhteisen Revontuli-opiston apulaisrehtori ja kurssisuunnittelija Anu Uimaniemi.
– Tuntuu, että ihmisillä on suuri ikävä omia tekemisiä, harrastamista ja oppimista.
Viime vuonna kansalaisopistot joutuivat nopealla aikataululla muuttamaan opetustaan, kun koronarajoitukset astuivat voimaan. Jo aiemmin hitaasti edennyt verkkokurssien kehitys joutui pakkoloikan eteen, kun kurssien jatkumisen turvaamiseksi oli tehtävä hyppy digimaailmaan.
– Se on vaatinut paljon etenkin tuntiopettajilta. Heidän on pitänyt ottaa haltuun uutta tekniikkaa ja etäopetusvälineitä. Tietenkin se on vaatinut paljon myös oppilailta, sanoo Anu Uimaniemi.
Valtakunnallisesti kansalaisopistojen verkkokurssien määrä pompsahti vuodessa 7591 tunnista 141 761 tuntiin. Tällä hetkellä kirjatuista tunneista reilu 9 prosenttia on etätunteja, kun niiden osuus vuonna 2019 oli vain 0,35 prosenttia.
– Etäopetuksen määrä voi tästä kuitenkin vielä syksyn osalta merkittävästi kasvaa, mikäli koronatilanne heikkenee ja paikallisia rajoituksia tulee lähiopetukseen, kertoo Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.
Etäkurssit toivat uusia opiskelijoita
Verkkokurssit ovat tulleet jäädäkseen kansalaisopistojen tarjontaan. Jaana Nuottasen mukaan niiden myötä kansalaisopistoihin on löytänyt uusia opiskelijoita.
Käsivarren Lapissa, kolmen savun Iiton kylässä asuva Tony Mannela on Revontuli-opiston verkkokurssien avulla voinut harrastaa rakasta kirjoittamista. Ensimmäisen kerran hän osallistui verkkokurssille jo vuonna 2015.
Koko kuluneen kesän Mannela on hionut tekstejään Väyläkirjat-kustantamon kustannustoimittajan kanssa. Käsillä on hetki, jolloin kansalaisopiston kursseilla työstetty teksti saa kirjan muodon.
Tony Mannelalle verkko-opinnot ovat ainoa keino osallistua kansalaisopiston kursseille. Pitkä ajomatka lähimpiin toimipisteisiin vie paitsi paljon aikaa ja on myös epäekologista.Tony Mannela
Ilman kursseja kaksiosaista kirjaa Iitosta ja iittolaisista tuskin olisi syntynyt.
– Kurssit ovat antaneet intoa ja jaksamista ja potkua. Kannustus, minkä opettajalta ja kurssikavereilta on saanut, ilman niitä en ihan varmasti olisi jaksanut tätä pitkää prosessia yksin puurtaa, Mannela kiittelee.
Revontuli-opistolle verkossa toimiminen oli jo ennestään tuttua. Toimipaikkojen välisistä pitkistä välimatkoista johtuen opistolla on järjestetty verkkokursseja jo lähes kymmenen vuoden ajan.
– Meillä oli jo viime syksynä mietitty etukäteen jokaisen kurssin kohdalla, että mitä tehdään, jos tulee koronakeskeytys, kertoo Uimaniemi.
Jaana Nuottanen kiittelee opistoja siitä, että pienistä resursseista huolimatta ne ovat kyenneet nopealla aikataululla kehittämään innovatiivisia etäopetusratkaisuja ja kouluttamaan henkilöstöään.
Lähikurssien yhteisöllisyyttä ei tavoita verkossa
Enontekiöläinen Tony Mannela on ollut innokas kansalaisopiston lähikurssien kuluttaja.
Muutto Iiton kylään keskellä Käsivarren erämaa-aluetta on karsinut innostusta käydä lähikursseilla. Lähimpänä olevat kurssipaikat ovat Kilpisjärvellä 50 kilometrin päässä tai Karesuvannossa 60 kilometrin päässä.
– Kun asuin Kilpisjärvellä, ramppasin jatkuvasti kursseilla. Samaten kun asuin Markkinassa 10 kilometriä Karesuvannon pohjoispuolella, kävin siellä kursseilla.
Revontuliopiston tekemä kysely verkkokursseille osallistuneille osoittaa, että valtaosa opiskelijoista jäi kaipaamaan lähituntien tunnelmaa ja yhdessä tekemistä. Pia Tuukkanen / Yle
Vaikka verkossa pystyy opiskelemaan laajasti aiheita taiteesta kokkaukseen ja laulusta kirjoittamiseen, harva pystyy järjestämään kotiinsa sopivat tilat esimerkiksi allasjumpalle.
Etenkin pienten lasten vanhemmat tai työkseen näyttöpäätettä tuijottavat kaipasivat fyysistä irtiottoa, jonka kansalaiopiston lähikurssit tarjoavat.
Revontuli-opisto keräsi viime lukuvuodelta verkkokursseille osallistuneilta kokemuksia siitä, millaista verkossa opiskelu oli. Vaikka pääsääntöisesti kokemukset olivat myönteisiä, nousi vastauksissa esiin myös kaipuu yhdessä tekemiseen.
Myös Tony Mannela kaipaa välillä lähikursseja. Hän on osallistunut kesäisin Sodankylässä viikon mittaiselle kirjoittajakurssille, joka on koronan vuoksi ollut tauolla.
Verkossa järjestettävillä kursseilla ei Mannelan mukaan pääse samaan intensiiviseen tunnelmaan.
– Siinä tulee hurja säkenöivä vuorovaikutus ja saa hypätä kirjoituskuplaan. Mitkään muut asiat eivät ole kummittelemassa mielessä. Ei tarvitse miettiä, mitä ruokaa tänään laitan tai pitäisikö pestä pyykkiä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 18.8. kello 23 saakka.
Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan mietinnöstä on lausuttu ennätyksellisen ahkerasti. Oikeusministeriö odottaa saavansa lakiuudistusehdotuksesta lähemmäs 90 lausuntoa.
Lausuntokierros päättyi elokuun 6. päivä, mutta oikeusministeriön mukaan monia lausuntoja on vielä tulematta ja niitä odotetaan saapuvaksi syyskuun alkuun asti.
Lausuntoja on kertynyt ennätyksellisen paljon, kun vertaa niiden määrää aiempiin saamelaisia koskeviin lakiuudistuksiin. Kun saamelaiskäräjälakia vuonna 2018 yritettiin uudistaa, sai oikeusministeriö tuolloin 55 lausuntoa lakiesityksestä. Vuonna 2016 saamen kielilain muutosesityksestä kertyi 30 lausuntoa.
Kun kaikki lausunnot saamelaiskäräjälaki uudistuksesta ovat saapuneet oikeusministeriöön, niistä tehdään yhteenveto, kertoo oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman.
Nymanin mukaan lakiuudistus etenee syksyn mittaan hallituksen pöydälle ja myös saamelaiskäräjien kanssa neuvotellaan asiasta. Tarkoituksena on, että lakimuutosesitys annetaan eduskunnalle marraskuussa.
Itsemääräämisoikeuteen ja vaaliluetteloon merkitsemineen kiinnitetty eniten huomiota
Toimikunta on ehdottanut mietinnössään muun muassa, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen edellytykset uudistetaan ja vaaliluettelo kootaan uudelleen uudistettujen kriteerien pohjalta. Myös saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää, kuka on saamelainen, halutaan vahvistaa.
Lausunnoissa, jotka ovat tähän asti saapuneet ministeriöön, onkin kiinnitetty eniten huomiota juuri vaaliluetteloon merkitsemiseen ja saamelaisten itsemääräämisoikeuteen, ja ne jakavat myös kovimmin mielipiteitä.
Lausuntoja on tullut niin yhdistyksiltä, kunnilta, ministeriöiltä, korkeimmalta hallinto-oikeudelta, erilaisilta organisaatioilta ja toimijoilta kuin myös yksittäisiltä henkilöiltä. Myös alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevä asiantuntijamekanismi EMRIP on kommentoinut esitystä.
Nykyinen saamelaiskäräjistä annettu laki on ollut voimassa pian 25 vuotta. Lain säännökset ovat osittain vanhentuneita, ja säännösten toimivuudessa on havaittu ongelmia.
Valtio otti lain uudistamisen työn alle vuoden 2020 alussa. Oikeusministeriö asetti tuolloin saamelaiskäräjälain muutosta esivalmistelevan työryhmän, jonka tarkoitus oli pohtia lain uudistustarpeita edellisen lakimuutosesityksen pohjalta.
Oikeusministeriö asetti toimikunnan valmistelemaan saamelaiskäräjälain muutosta. Toimikunta aloitti työnsä joulukuussa 2020 ja sai ehdotuksensa valmiiksi toukokuussa 2021. Toimikuntaan kuuluivat hallituspuolueiden ja saamelaiskäräjien nimeämät edustajat. Puheenjohtajana toimi oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen.
Saamelaiskäräjälakia yritettiin uudistaa myös edellisellä hallituskaudella, mutta työ pysähtyi syksyllä 2018, kun saamelaiskäräjät hylkäsi lakimuutoksesta tehdyn esityksen.
Tenolla eletään historiallista kesää. Vesistön oman lohilajin eli atlantinlohen pyynti on kielletty kantojen uhkaavan heikentymisen vuoksi. Samalla jokeen on noussut massoittain vieraslajia, Tyynenmeren kyttyrälohta.
Luonnonvarakeskusken tutkija Panu Orellin mukaan vuodesta 2017 alkanut kyttyrälohikannan raju kasvu on yllättänyt.
Syynä kiihtymiseen on todennäköisesti vesien lämpeneminen, joka on luonut paremmat olosuhteet alkujaan hieman eteläisemmän lajin lisääntymiselle.
– Vaikka meillä ei ole ihan lopulliset luvut käytettävissä, niin kyllä Teno on muuttunut kyttyrälohijoeksi. Kyttyrälohta on selvästi enemmän kuin meidän omaa atlantinlohta, sanoo Orell.
Kyttyrälohen elinkaari on kaksi vuotta ja siksi kudun tulos nähdään aina kahden vuoden välein. Nyt vieraslajin määrä on Orellin mukaan vähintäänkin kymmenkertainen edelliseen huippuvuoteen 2019 verrattuna.
Tenoon on tänä kesänä noussut arviolta 70 000 lohta, joista jopa 50 000 voi olla vieraslajia.
Tyynenmeren kyttyrälohen toivat Kuolan ja Vienanmeren jokiin Venäjän siirtoistutukset 1950-luvulla.
Tenojoen rannalla Vetsikossa asuva Kati Eriksen on järkyttynyt kotijokeen nousseiden kyttyrälohien määrästä. Anneli Lappalainen / Yle
Mätänevät kalat rehevöittävät Tenoa?
Kudun jälkeen kaikki kalat rappeutuvat ja kuolevat jokeen. Kuolemaan tekeviä ja mätäneviä kaloja näkee nyt Tenolla.
Tenonvarren ihmisiä muutos hirvittää, kuten Utsjoen Vetsikossa asuvaa Kati Erikseniä, jonka kotirannassa on myös kuolleita kyttyrälohia.
– Onhan se ihan järkyttävää, että tämmöiset määrät tulee. Onhan tätä ollut ennenkin toki, mutta ei tällaisia valtavia määriä, sanoo Eriksen.
Eriksenin mukaan Teno on muutenkin rehevöitynyt, ja se näkyy pohjakiven limoittumisena. Tenon jäät sulavat nykyään sohjona paikalleen eikä lauttoina tapahtuva jäänlähtö entiseen tapaan puhdista pohjaa.
Paikallisia arveluttaa, lisääkö kymmenien tuhansien kuolleiden kyttyrälohien mätäneminen rehevöitymistä.
Ilmari Tapiolan mielestä Tenon atlantinlohen huonon tilanteen taustalla ovat myös Norjan lohenkasvattamoiden aiheuttama ravintokato ja taudit ja loiset.Anneli Lappalainen / Yle
Suomessa tutkijoiden ja monen paikallisen arvio on, että kyttyrä on tullut jäädäkseen. Sitä mieltä on myös Tenon tuntija, utsjokelainen Ilmari Tapiola.
– Kaipa se on sopeuduttava siihen, että kyttyrälohi tänne nousee. Tietenkin pyyntiä pitäisi silloin alkukesästä tehdä ja myöskin siellä vuonossa, silloin sen liha on vielä hyvä, pohtii Tapiola.
Norja: Kyttyrälohi on lohijokien pahin katastrofi
Tutkija Panu Orellin mukaan kyttyräloheen liittyy riskejä, jos määrä jatkaa rajua kasvua tulevaisuudessa. Kysymys on määristä ja niiden rajoista.
– Jos aletaan lähennellä niitä määriä mitä kyttyrälohen luonnollisella levinneisyysalueella on, jossa Tenon kokoiseen jokeen voi nousta satoja tuhansia tai jopa miljoonia kyttyrälohia, sillä olisi vaikutuksia koko Tenojoen vesistön ekosysteemiin.
Kudulle nousevat kyttyrälohet alkavat mädäntyä jo joessa. Tenon rannoilla haisevia raatoja on vähän väliä.Tapani Leisti / Yle
Norjassa viranomaiset ja media ovat huolissaan kyttyrälohen massiivisesta lisääntymisestä. Lajin pelätään levittävän tartuntatauteja ja häiritsevän atlantinlohen kuturauhaa.
Norjan yleisradion NRK:n mukaan esimerkiksi Ruijassa Vesisaaren lähellä olevaan Vestre Jakobselviin eli Annijokeen nousee vuosittain 4 000 atlantinlohta. Tänä kesänä joen alaosaan on noussut 15 000 kyttyrälohta, joista 8 600 on onnistuttu pyytämään pois vapaaehtoisvoimin.
Norjassa media puhuu jopa lohijokien suurimmasta luonnonkatastrofista.
Luonnonvarakeskusta vastaavan norjalaisen tutkimuslaitoksen NINA:n mukaan laji voi toimia myös lohenkasvatusteollisuuden tautien ja loisten välittäjänä luonnonlohiin.
Orellin mukaan kyttyrälohien levittämistä tartuntataudeista ei toistaiseksi ole näyttöä, ja ruokavirasto tutkii näytteistä asiaa tänä kesänä.
Norjassa kyttyrälohta on yritetty hävittää joista verkkopyynnillä, mutta heikoin tuloksin. Kyttyrälohta pyydettiin monissa Norjan joissa Ruijassa viimeksi vuonna 2019.
Poistopyynnistä huolimatta jokiin on noussut moninkertainen määrä kyttyrälohta tänä kesänä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin 19.8. kello 23 saakka.
Kansainväliseen turismiin nojaava Lapin matkailu syöksyi koronan myötä pitkään ja syvään kuiluun. Nyt parempien aikojen valo on alkanut kajastaa, ja lähestyvältä talvikaudelta odotetaan paljon.
Kysyntä pulppuaa voimakkaana, kertoo Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.
– Tässä on entisaikojen matkailukaupan tuntua. Olemme menossa samassa tahdissa kuin aikaisempina syksyinä, kun talvikautta tehtiin menestyksellä.
Osa tulevan talven matkalaisista on niitä, jotka olisivat koronattomassa maailmassa matkustaneet Lappiin jo aiemmin.
– Mutta uuttakin kysyntää on hämmentävän paljon, sanoo Kärkkäinen.
Sama toiveikas näkymä tunnistetaan laajemminkin.
– Matkanjärjestäjien tuotantokiintiöt ovat samalla tasolla kuin ennätysvuonna 2019, ja he ovat saaneet myös myytyä hyvin kiintiöitänsä. Jopa poikkeuksellisen hyvin, toteaa Suomen suurimman yksityisen hotelliketjun Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta.
Näyttää varsin hyvältä tällä hetkellä, etenkin brittimarkkinalla, sanoo Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta. Bikka Puoskari / Yle
Vuorentaustan mukaan monella on nyt kaikki pelissä.
– Oikeastaan se on vähän niin kuin pelastuslautta, joka tuossa vieressä ajelehtii. Kyllä meidän pitää siihen kyytiin päästä. Toista samanlaista talvea, mikä viime talvena oli, elinkeino ei yksinkertaisesti kestä, Vuorentausta toteaa.
Lappiin matkustanee tulevana talvena nimenomaan eurooppalaisia: muun muassa brittejä, ranskalaisia, espanjalaisia ja belgialaisia. Joulusesongin aikana brittimatkailijoita odotetaan revontulten alle paikoin jopa samoissa määrin kuin ennen koronaa.
– Matkailuhaluja briteillä todellakin on, sellaista patoutunutta mielihalua päästä matkustamaan aika pitkän tauon jälkeen, kertoo Heli Suominen, joka työskentelee Suomen Lontoon suurlähetystössä lehdistövirkamiehenä.
Toisin kuin Suomessa, Britanniassa kesä on ollut totutun sateinen. Se on osaltaan lisännyt matkustusintoa.
Suomisen mukaan moni matkalle haikaileva britti epäröi kuitenkin vielä reissuun lähtöä rajoitusten, byrokratian ja vaihtelevien testikäytäntöjen vuoksi.
– Kukaan ei tietenkään halua jäädä yllättäen jumiin lomakohteeseen tai joutua kotona karanteeniin. Lomamatkoilta halutaan rentoutumista ja iloa, ei stressiä ja huolta.
Brittien huoli ei ole tuulesta temmattu, sillä karvaita yllätyksiä on ilmaantunut.
– Alkukesästä kävi esimerkiksi niin, että Portugaliin kohdistuneita rajoituksia yhtäkkiä muutettiin. Ihmisiä odottikin yllättäen karanteeni kotiin palatessa, Suominen kertoo.
Toisin kuin Suomessa, Britanniassa kesä oli totutun sateinen. Tämä on osaltaan lisännyt brittien matkustushalukkuutta, kertoo Suomen Lontoon suurlähetystössä työskentelevä Heli Suominen.Ossi Piispanen / Ulkoministeriö
Meri-Lapissa ei huokaista helpotuksesta
Aasian suhteen ei suuria toiveita vielä elätellä. Tämä vaikuttaa koko Lapin matkailuun, mutta erityisen kovat vaikutukset ovat niillä alueilla, joilla matkailijoiden painopiste on ollut aasialaisissa.
Tästä syystä esimerkiksi Meri-Lapin matkailuyrittäjille alkava talvi ei näytä tuovan suurta helpotusta.
– Ei kovin lohdulliselta näytä tällä hetkellä. Alueellahan on perinteisesti ollut aika paljon asiakkaita Aasiasta. Tilanne on kyllä hyvin, hyvin haasteellinen, kertoo Visit Meri-Lapin myyntijohtaja Teija Mikkola.
Esimerkiksi kiinalaisten on arvioitu palaavan Lappiin aikaisintaan ensi kesänä, kenties vasta myöhemmin.
Erot alueiden ja erilaisten toimijoiden välillä ovat muutenkin suuria. Kemijärven hiihtokeskus Suomutunturi odottaa talvelta kyllä paljon – mutta odotukset kohdistuvat kotimaisiin asiakkaisiin.
– Se on se tärkein kohderyhmä. Ulkomaisten matkailijoiden saapumiseen me emme mittavissa määrin oikein usko, kertoo Suomun hiihtokeskuksen toimitusjohtaja ja omistaja Kari Tirkkonen.
Ei lentoyhteyksiä, ei asiakkaita
Kenties merkittävin näkymiin ja alan sisäisiin eroihin vaikuttava yksittäinen tekijä on kysymys siitä, milloin reittilentoyhteydet alkavat normalisoitua – vai alkavatko.
Ari Vuorentausta ei usko, että lentoyhteyksien elpymiseen riittää yksi sesonki. Kuitenkin juuri lentoyhteydet ovat Lapin matkailun kokonaisuudelle kohtalonkysymys.
– Jos löytyisi lentoyhteyksiä, asiakkaita olisi enemmänkin tulossa. Osa matkanjärjestäjistäkin kokee haastavaksi saada vahvistettua lentoja asiakkaille, kertoo Lapin matkailuelinkeinon liiton toiminnanjohtaja Nina Forsell.
Perinteisesti vain kolmasosa Lapin kansainvälisistä matkailijoista on saapunut matkanjärjestäjän kautta. Valtaosa on siis reissannut reittilennoin. Tämän vuoksi on selvää, että tulevana talvena ei suoraan ylletä matkailun aiemmalle tasolle, vaikka positiiviset ennusteet toteutuisivat.
Akuutti huoli matkailussa kohdistuu kuitenkin nyt siihen, löytyykö vielä pitkän tauon jälkeenkin osaavaa ja jaksavaa työvoimaa.
– Meillä on pula työntekijöistä, ja rekrytointi vaatii tiettyjä voimavaroja. Toivotaan, että yrittäjät vielä jaksavat jatkaa, Sanna Kärkkäinen sanoo.
Hänen mukaansa työvoimapula onkin suurin haaste juuri nyt.
– Ketkä tuon tulevan talvikauden oikeasti tekevät? Ketkä ovat ne asiakaspalvelijat, jotka pystyvät antamaan todella upean asiakaspalvelun, joka saa asiakkaat myös palaamaan Lappiin?
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella perjantaihin 20.8. kello 23 saakka.
Ruotsalainen kaivosyhtiö Arctic Minerals Explorations AB on tehnyt useita varausilmoitushakemuksia Inarin ja Sodankylän alueille. Yhtiö uskoo alueelta löytyvän useita eri metalleja ja se viittaakin hakemuksissaan muun muassa kullan, nikkelin ja kuparin etsintään. Hakemukset on määrä käsitellä tulevan syksyn aikana.
Saamelaiskäräjillä tieto yli 3 000 neliökilometrin varausilmoitushakemuksesta otettiin hämmentyneenä vastaan.
– Tuohan on vakava uhka kaikille. Voimia se vaatii ja niitä se vie, toteaa uutisesta tyrmistynyt saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Leo Aikio.
Aikio viittaa mahdollisen kaivostoiminnan vaikutuksiin alueen luonnolle ja perinteisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon.
– Kaivostoiminnan vaikutukset, jotka heijastuvat välittömästi kaikkiin vesistöihin ja kalakantoihinkin, ovat todella laajoja, Aikio sanoo.
Saamelaiskäräjillä ei ollut hänen mukaansa tietoa kaivosyhtiön hakemuksista etukäteen, vaan tieto tuli yllätyksenä median kautta.
Ruotsalainen kaivosyhtiö Arctic Minerals Explorations AB haluaa varata laajoja alueita Sodankylän ja Inarin kunnista. Otso Ritonummi / Yle
Kaivosyhtiöt koluavat nyt Saamenmaata, paliskunta haluaisi estää hankkeen
Saamelaisalueella kaivosyhtiöiden suunnitelmat ovat viime vuosina tulleet tutuiksi, kun esimerkiksi Enontekiön alueella Käsivarressa on tehty mittavia aluevarauksia. Asiaa on vastustettu kiivaasti ja Käsivarteen suunniteltuja kaivostoimia vastaan tehty adressi keräsi yli 30 000 nimeä viime syksynä. Adressi annettiin ympäristöministeri Krista Mikkoselle.
Tänä kesänä puolestaan on koottu yli 27 000 nimeä Kaivostoiminnalle rajat -lakialoitteeseen, jossa esitetään malminetsinnältä ja kaivostoiminnalta kokonaan kiellettyjen alueiden perustamista. Aloitteessa vaaditaan myös saamelaisalueen rauhoittamista kaivostoiminnalta.
Nyt itäisemmällä Saamenmaalla, pääosin Inarin kunnan alueella, pohditaan varaushakemusilmoituksen vaikutuksia. Poronhoidon osalta alue kuuluu Ivalon, Hammastunturin ja Lapin paliskunnille.
Ivalon paliskunnan Ari Kustulan suurin huoli on, että nuoret eivät halua jatkaa poronhoidossa kaivossuunnitelmien vuoksi. Vesa Toppari / Yle
Ivalon paliskunnan poroisäntä Ari Kustula pelkää, että hanke voi vaikuttaa nuorten poronhoitajien halukkuuteen jatkaa ammatissaan. Kustula toivookin, että paliskunta voisi esimerkiksi kunnan kanssa toimia hankkeen alkamisen estämiseksi.
Myös saamelaiskäräjien Leo Aikio sanoo, että toimintaa tullaan mitä luultavimmin torjumaan.
– Nyt vain pelätään pahinta ja aletaan odottaa malminetsintälupahakemuksia, jonka jälkeen tätä yritetään torjua, Aikio ennakoi.
Arctic Minerals AB:n malminetsinnän johtaja Risto Pietilä on aiemmin kertonut Ylen haastattelussa, että mikäli kaivosyhtiön hakemus hyväksytään, tulevat he tekemään vain pienimuotoista tutkimustyötä jokamiehenoikeuksien puitteissa.
– Geologit liikkuvat samoilla oikeuksilla ja velvoitteilla, kuten marjastajat tai reppuvaeltajat. Toiminnastamme ei tule olemaan mitään haittaa paikallisille asukkaille tai esimerkiksi poronhoidolle. Periaatteenamme on myös kunnioittaa luontoarvoja. Jätämme kaikki suojellut kohteet tutkimustemme ulkopuolelle sekä noudatamme kaikkia Kaivoslaissa annetuja määräyksiä, kertoo Pietilä.
Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja: "Pitkä matka kaivoksiin"
Vastikään Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittu Janne Tervahauta (keskusta) suhtautuu tuoreeseen tietoon rauhallisin mielin.
– Itse ajattelen, että tässä on kysymys siitä, että tutkitaan, mitä mineraaleja siellä on. En pidä sitä huonona asiana, että selvitetään millaisten malmivarojen tai muitten päällä täällä ollaan, kertoo Janne Tervahauta.
Tervahauta sanoo suhtautuvansa kaivosasioihin omassa kunnassaan neutraalisti. Suurempaa keskustelua ei vielä tiistai-iltana valtuustoryhmissä lähdetty käymään, mutta aihe noussee esille myöhemmin.
– Tässä on pitkä matka mihinkään kaivoksiin. Meillä on Inarin kunnassa kuitenkin niin voimakkaat suojeluohjelmat, että on hyvin vaikea nähdä nykyisenkaltaisella tekniikalla, että tänne pystyttäisiin kaivoksia tuomaan niin, että suojelutavoitteet eivät täyttyisi, arvelee Tervahauta.
Lisätty Risto Pietilän kommentti 19.8.2021 kello 8:54.
Sodankyläläinen Vaaran perhe on hulluna suunnistukseen. Äiti Annika, isä Keijo ja tytär Iina osallistuvat Napapiiri-Jukolaan, nuorimmaisen ikä ei vielä riitä. Vanhemmilla on takana jo parikymmentä Jukolan ja Venlojen viestiä.
Onlyfansissa sisällöntuottajat tarjoavat maksua vastaan tilaajilleen kuvia, videoita ja kahdenkeskisiä keskusteluja. Sivusto on tullut tunnetuksi erityisesti seksuaalisen sisällön myynti- ja ostopaikkana.
Lokakuusta eteenpäin pornografinen sisältö on kuitenkin kiellettyä. Alastonkuvien ja -videoiden julkaisu on edelleen sallittua, kunhan ne noudattavat yhtiön sääntöjä.
Onlyfans on ollut monelle seksityöntekijälle paikka hankkia tuloja ilman sivuston ulkopuolisia välikäsiä. Yhtiö ottaa myyjän tuloista noin 20 prosentin osuuden. Sivuston suosio on vain kasvanut koronapandemian aikana.
Palvelu on kuitenkin asemoinut itseään entistä enemmän myös muun kuin seksuaalisen sisällön kauppapaikkana, ja sitä käyttävät muun muassa tunnetut artistit.
Sääntömuutokselle on syynsä, yhdysvaltalaismediat kirjoittavat.
Muun muassa maksujen välityspalvelut ovat Onlyfansin mukaan kohdistaneet siihen painetta.
Yhtiön arvion mukaan pornografian kieltäminen on edellytys sille, että se pystyy kasvamaan. Onlyfans etsii tällä hetkellä merkittäviä sijoittajia yli miljardin dollarin arvostusta vastaan.
Onlyfansilla on yli 130 miljoonaa käyttäjää ympäri maailman. Palvelun perusti Tim Stokely, ja sen omistaa Leonid Radvinsky.
Juttua täydennetty ja korjattu klo 14:27: Lisätty maininta siitä, että muun muassa maksujen välityspalvelut ovat kohdistaneet yhtiöön painetta pornografian kitkemiseksi. Yhtiö hakee rahoitusta yli miljardin dollarin arvostusta vastaan, ei yli miljardin dollarin rahoitusta.
Lapin kesän suurimmat yleisötapahtumat Simerock ja Napapiiri-Jukola starttaavat perjantaina Rovaniemellä. Tapahtumia on odotettu, mutta koronarajoitusten ja -tilanteen vuoksi järjestäjät odottavat jäävänsä taloudellisesti tavoitteista.
Festivaalijohtaja Samuli "Sime" Yliaska sanoo jo nyt, että tällä kertaa odotettavissa on satojen tuhansien eurojen tappiot. Festarilipuista on myyty noin kaksi kolmasosaa, mutta se ei Yliaskan mukaan oikein riitä.
– Nyt osaa jo sanoa, että tappiolle jäädään taloudellisesti. Mutta pidetään nyt kuitenkin kovat bileet. Kaksi vuotta on tehty tätä festaria ja nautitaan siitä nyt, murehditaan näitä ensi viikolla, Yliaska sanoo.
DJ ja rap-artisti Yeboyah eli ristimänimeltään Rebekka Kuukka kertoo tunteneensa itsensä heti tervetulleeksi laskeuduttuaan Rovaniemelle ja saatuaan limusiinikyydin Simerockiin. Korona-aikana työt ovat painottuneet striimikeikkoihin, joten lavalle nousee mielellään.
– On ollut yllättävän hyvä tilanne, on ollut duuneja, mutta enemmän striimejä. Live-keikat on aina ihan omaa laatua. Ei voi sanoin kuvata, miten tärkeää on se, että pääsee ihmisten kanssa bailaamaan.
Torniolainen Eini Nalli, 7, olisi tullut Simerockiin jo viime vuonna, mutta festarit jäivät järjestämättä. Nyt hän odottaa Portion Boysien ja Petri Nygårdin keikkoja.Maija-Liisa Juntti / Yle
Kolmipäiväiseksi kasvaneen festivaalin tavoitteena on ollut 30 000 kävijää. Rovaniemeläinen Emmi Eerikäinen on kokenut festarikävijä, mutta tämä vuosi tuntuu silti erilaiselta.
– Innoissaan ja vähän jännittää, kun meneee pitkästä aikaa porukkatapahtumaan. Samalla tutulla porukalla mennään.
Simerockin ensikertalaiset jyväskyläläiset Jonna Malinen, Anna-Sofia Jarva, Matias Alsio, Oona Korhonen ja Minka Paananen odottavat ennen kaikkea yhteistä hauskanpitoa.
Jonna Malinen, Anna-Sofia Jarva, Matias Alsio, Oona Korhonen ja Minka Paananen eivät osanneet päättää, mikä takaa festarikunnon sunnuntaihin asti, tequila, vesi vai hienot tiimiasut.Maija-Liisa Juntti / Yle
Rovaniemen koronatilanne on kiihtymisvaiheessa. Uusia tartuntoja on ollut viime viikkoina kymmenittäin, mutta niistä enemmistö on ollut thaimaalaisilla marjanpoimijoilla.
– Silti osa kuvittelee, että täällä on jotenkin hillittömän huono tilanne. Kyllä ihmiset on hyvin peloteltu. Meille on turvallista tulla, ja meillä on tilaa, vakuuttaa Yliaska.
Myös Rovaniemen viikonlopun toinen suurtapahtuma suunnistusviesti Napapiiri-Jukola on jäämässä taloudellisesti heikoille. Tällä hetkellä talous näyttää plussaa, mutta tilanne elää vielä, sanoo pääsihteeri Sami Leinonen.
– Siinä on vielä monia jossia: hyvää säätä, ei sadetta, paikallisten tulemista Mäntyvaaraan katsomaan suunnistustapahtumaa, Leinonen pohtii.
Syynä on tapahtuman siirtyminen lomakaudelta elokuulle, mutta myös koronatilanne, joka herättää osassa harrastajissa huolta.
Järjestäjät odottavat kahdesti siirretyn suunnistusviestin alkamista
– On odotettu jo kahdeksan vuotta, kun vuonna 2013 lähdettiin hakemaan tapahtumaa. Nyt, kun h-hetki lähestyy, tietysti vähän jännittää, myöntää kilpailunjohtaja Martti Anttila.
Napapiiri-Jukolan kilpailujohtajan Martti Anttilan mukaan tapahtumaa on odotettu hartaasti: Rovaniemelle varmistunut kisa ehdittiin siirtää kahdesti ennen kuin siitä tuli lopulta totta.Antti Mikkola / Yle
Tavallisesti Jukolaan on tullut parikymmentä tuhatta suunnistajaa, nyt osallistujia on noin 12 500. Mukana on osallistujia Suomen lisäksi ulkomailta Kolumbiaa myöten.
Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio kehuu Jukolan järjestelytiimiä ja talkoolaisia. Jukolan kaltaisella suurtapahtumalla on tärkeä merkitys kaupungille.
– On hienoa, että on saatu poikkeusoloista huolimatta järjestymään ja kaikki valmistelut on saatu tehtyä. On kyllä todella hyvä mieli.
Komisario Jukka-Pekka Salmela Lapin poliisista kertoo, että festivaalivieraiden turvallisuuden lisäksi poliisi odottaa, että sitä voi työllistää Rovaniemelle saapuva suunnistusväki.
– Jukola on valtavan iso tapahtuma ja aiheuttaa tiellä ruuhkautumista ja voi aiheuttaa myös onnettomuuksia. Ihmiset juhlivat toivottavasti vastuullisesti ja fiksusti, että poliisia tarvittaisiin mahdollisimman vähän, Salmela sanoo.
Voit katsoa koko suoran verkkolähetyksen Yle Areenasta:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 21.8. kello 23 saakka.
Vaikka korona-aika on ollut artistille ahdistavaa ja raskasta, Kaija Koo laskee kuuluvansa onnekkaiden joukkoon. Korona on tuonut surun koko tapahtuma-alan puolesta, mutta hän saanut tehdä edes jotain keikkaa.
Pahimpina päivinä kalenterista peruuntui kolme esiintymistä. Mielessä häivähti ajatus tehdä jotain muuta.
– Kyl mäkin ajattelin, että ei tätä jaksa. Mä aina jätin ne esiintyymiset sinne kalenteriin. Halusin muistaa, että tämä on todella totta, mitä tapahtuu.
Voimabiisien kuningattareksi kutsuttu Kaija Koo esiintyi Rovaniemellä Simerockin päälavalla 20. elokuuta. Maija-Liisa Juntti / Yle
Kun kalenterista raivautui aikaa, Kaija Koo innostui tekemään opetusvideosarjan.
– Ajattelin, että jotainhan luovan ihmisen on tehtävä.
Kaija Koo Master Class -videosarja on Kaija Koon mukaan alan ensimmäinen opintokokonaisuus. Sarjassa on musiikkia, musiikkialan huipputekijöiden haastatteluja ja kokemuksia. Vielä toistaiseksi sarja saa olla pöytälaatikossa, sillä lopullista osoitetta sarjalle ei ole vielä päätetty.
– Siellä on sellaista tietoa, mitä ei mistään koululaitoksesta saa, koska mähän oon lähestulkoon itseoppinut. Olen kahlannut kaiken mitä tässä alassa on. Pitää myös mennä tienpäällä, että oppii sitä.
Pian julkaistava kirja päästää entistä lähemmäksi
Kaija Koon show on näyttävä ja työllistää paljon ihmisiä. Sen vuoksi myös kaikki yksityiskeikat on peruttu eikä tuleva pikkujouluaika siihen tuo muutosta.
Syyskuussa julkaistavassa kirjassa lukijalle piirtyy kuva siitä, mistä syntyy ääni ja taipumaton ihminen, jonka yleisö tuntee nimellä Kaija Koo.Bikka Puoskari / Yle
Kiertueelle on kuitenkin tarkoitus lähteä, kirjakiertueelle. Kaija Koon elämäkerta Taipumaton julkaistaan syyskuussa ja sen ympärille on tarkoitus tehdä teatterinomainen kiertue.
– Siinä mä puhun paljon ja otan otteita kirjasta. Kerron koko elämästä ja siihen liittyvistä kappaleista, miten ne ovat syntyneet, kertoo Kaija Koo.
Tuleva kirja paljastaa paljon yksityisyyttään varjelevasta artistista.
– Oon vähän huono markkinoimaan, sanon keikoilla ennemminkin, että älkää lukeko sitä, koska sitten ihmiset pääsee kyllä tosi lähelle.
Paksujen pilvien raoista välkkyvä ilta-aurinko saattelee pihaan kääntyvän pakettiauton lastauslaiturille. Kuusi thaimaalaista marjanpoimijaa purkaa päivän saaliinsa.
Piha-alueen toiselta laidalta, Luusuan vanhasta kylätalosta leijailee herkullinen tuoksu. Thaimaalainen kokki valmistaa marjanpoimijoille päivällistä. Tänään ruokalistalla on riisiä ja paistettuja kasviksia.
Poimijat elävät tällä hetkellä käytännössä suljetussa 120 hengen yhteisössä. He eivät ole tekemisissä muiden leirien poimijoiden kanssa, ja siirtyvät metsässä kauemmaksi, jos näkevät vieraita poimijoita. Iso osa ruoka-aineksistakin on tuotu Thaimaasta.
– Poimijat eivät käy edes kaupassa. Minä kokoan tilauksen ja käyn kaupassa kaikkien puolesta, jos tarpeita on, kertoo leirillä tulkkina toimiva Damrongrak eli Ton.
Damrongrak, lempinimeltään Ton, on tullut Suomeen kesäisin jo usean vuoden ajan. Hän toimii poimijoiden tulkkina. Vesa-Pekka Hiltunen / Yle
Ton kertoo, että leiriläiset huolehtivat hygieniastaan korostetun paljon. Poimijat käyttävät maskeja, pesevät käsiään ja heidät on testattu Suomessa kahdesti. Kaikki ovat saaneet ainakin ensimmäisen rokoteannoksen kotimaassaan. Tartunnan saaminen ja eristykseen joutuminen olisi poimijalle suuri taloudellinen isku.
Lapin kunnissa tieto kunnan alueelle saapuvista marjanpoimijoista on kulkenut vaihtelevasti. Tämä on tuottanut ongelmia, sillä kunnan velvollisuus on järjestää tautitapauksissa karanteeni- ja eristystilat.
Marjanpoimijat majoittuvat Luusuassa viiden hengen huoneissa.Vesa-Pekka Hiltunen / Yle
Joillakin paikkakunnilla tieto sekä kunnan alueella toimivista yrityksistä että niiden paikkakunnalle tuomista marjanpoimijoista on saavuttanut kunnan terveysviranomaiset kautta rantain.
Kemijärvellä kaupunki sai elokuussa tiedon marjanpoimijoista sairaanhoitopiiriltä. Yhden yrityksen poimijoista tieto tuli Kemijärven terveyskeskusylilääkärin Anne Poroputaan mukaan jo heinäkuussa, mutta puhelimitse.
– Sen voi käsittää, miten haluaa. Minusta se ei ole virallinen ilmoitus. Yhtäkään terveysturvallisuussuunnitelmaa emme ole saaneet, Poropudas sanoo.
Kemijärvellä karanteeniin asetetuille löytyi tilat vastikään käytössä poistetusta mielenterveysyksiköstä ja vanhasta kerrostalosta. Kaupungissa kartoitetaan nyt, voisiko vanha hoivakoti toimia karanteenitilana, mikäli lisää tartuntoja löytyy.
Sallassa kunnan johtava lääkäri Paula Kaakkurivaara selvitti lopulta marjayritysten yhteystiedot netistä, jotta pystyi omatoimisesti olemaan yhteydessä kahteen alueella toimivaan marjayritykseen.
– Marjafirmat eivät ole ainakaan minulle ilmoittaneet, että he majoittavat poimijoita Sallan alueella, Kaakkurinniemi sanoo.
Kunta on velvollinen huolehtimaan marjanpoimijoiden testauksesta. Kaakkurinvaara korostaa, että koronatestaukseen liittyvä yhteistyö marjayritysten kanssa sujui erittäin hyvin. Sama viesti on tullut myös muista Lapin kunnista.
Pellossa puolestaan poimijoiden saapuminen tuli ilmi sattumalta, kun osa poimijoista kävi Ruotsin puolella ja he ohjautuivat Suomeen palatessaan maahantulijan terveystarkastukseen. Tämä johti lopulta kaikkien 150 poimijan testaamiseen Pellossa. Kaikkien testitulokset olivat negatiiviset.
Tällä hetkellä Kemijärvellä kerätään mustikoita, ja puolukkasatoa saadaan parin viikon kuluttua. Vesa-Pekka Hiltunen / Yle
Ohje on suositus, ei velvoite
Marjayrityksiä suositellaan ilmoittamaan yrityksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavalle viranomaiselle, kun he tuovat ulkomaalaisia marjanpoimijoita kunnan alueelle.
Tämä suositus löytyy THL:n ja työ- ja elinkeinoministeriön marjanpoimintayrityksille laatimasta Covid-19-ohjeesta, jonka marjayritykset ovat saaneet.
Kyseessä on kuitenkin vain suositus. Velvoittavan ohjeen laatiminen olisi edellyttänyt laajempaa toimivaltaa kuin THL:lla ja työ- ja elinkeinoministeriöllä on.
Hallituksen edellytyksenä marjanpoimijoiden Suomeen saapumiselle oli kuitenkin kesäkuussa se, että marjayritys sitoutuu viranomaisten ja marjayritysten väliseen aiesopimukseen ja että yritys noudattaa THL:n ohjeita.
Laki velvoittaa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistoa arvioimaan luonnontuotekeruualan toimijan luotettavuuden vuosittain. Tässä toiminnassa on työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Olli Sorasen mukaan mahdollista ottaa huomioon suhteellisen laajasti yrityksen aiempi toiminta.
Sorasen mukaan vasta ensi vuonna nähdään, millaisia seurauksia joidenkin marjayritysten viimeaikaisella toiminnalla on.
Lapin käräjäoikeudessa alkaa tänään tiistaina Kittilän kuntasotkujen sivuhaaran käsittely. Kyseessä on rikosasia, jossa syytettynä on peräti 34 Kittilän kuntapäättäjää. Heistä jokaista syytetään ensisijaisesti virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Syyttäjän mukaan Kittilän kunnanhallitus ja -valtuusto ovat vuosina 2015–2017 useissa tilanteissa poistaneet silloiselta hallintojohtajalta, Esa Mäkiseltä, tämän virkaan keskeisesti kuuluneita tehtäviä.
Lisäksi syyttäjä Sari Anttonen katsoo syytettyjen laiminlyöneen Esa Mäkisen kuulemisen sekä tekemiensä päätösten perustelemisen. Sittemmin eläköitynyt hallintojohtaja Mäkinen on jutun asianomistaja.
Haastehakemuksessa syyttäjä pitää vastaajien motiivina Mäkisen rankaisemista tai hänelle kostamista. Hän katsoo syytettyjen halunneen ilman painavaa ja hyväksyttävää syytä syrjäyttää Mäkisen ja aiheuttaa tälle vahinkoa. Anttonen vaatii syytetyille haastehakemuksessa "tuntuvia sakkorangaistuksia".
Syyttäjä: motiivina kosto tai rangaistus
Syyttäjän tulkinta rankaisumotiivista kytkeytyy Esa Mäkisen toimintaan oikeudessakin puidussa lakipalvelulaskutapauksessa. Hallintojohtajana työskennellyt Mäkinen oli pyrkinyt puuttumaan lakipalvelulaskuun, joka haluttiin maksattaa Kittilän kunnalla. Kyseessä on lasku palveluista, jotka tilattiin kunnan nimissä, mutta ilman tarvittavaa hankintapäätöstä.
Lakipalveluita oli tilattu entisen kunnanjohtajan, Anna Mäkelän potkujen selvittämiseksi. Ex-kunnanjohtaja Anna Mäkelän potkuja käsiteltiin hovioikeudessa viimeksi viime keväänä. Tuolloin Rovaniemen hovioikeus antoi vapauttavan tuomion kaikille 28 syytetylle Kittilän virkarikosjutussa.
Nyt pääkäsittelyyn tulevassa uudessa jutussa syytettyjen joukossa ovat muun muassa kunnanhallituksen nykyinen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk.) sekä valtuuston nykyinen puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas.). Kaikki vastaajat ovat kiistäneet syytteet jo viime toukokuussa pidetyssä valmistelevassa istunnossa. Lisäksi neljän syytetyn osalta syytteet on jo aiemmin hylätty vanhentuneina.
Myös asianomistaja Esa Mäkisellä on omat vaatimuksensa. Hän vaatii korvaukseksi rikoksella aiheutetusta kärsimyksestä 18 kuukauden palkkaa vastaavaa summaa, eli 93 600 euroa korkoineen. Vaatimus kohdistuu kaikkiin vastaajiin. Tämän lisäksi entinen hallintojohtaja vaatii osalta syytetyistä yhteensä 2 600 euroa korvauksena ansionmenetyksestä.
Esa Mäkinen jäi eläkkeelle Kittilän hallintojohtajan tehtävästä vuonna 2018.Annu Passoja / Yle
Yleisö voi seurata julkisia istuntoja
Nyt alkavalle asian pääkäsittelylle on varattu peräti seitsemäntoista istuntopäivää ja lisäksi viisi varapäivää. Loppulausunnot on tarkoitus antaa syyskuun lopulla.
Pääkäsittelyn istunnot ovat julkisia, ja ne pidetään Rovaniemen hovioikeuden auditoriossa. Myös yleisö pääsee seuraamaan käsittelyä sekä paikan päällä että etänä Kittilän istuntopaikasta käsin. Molemmissa paikoissa kasvomaski on yleisölle pakollinen varuste.
Asiaa käsitellään hybridi-istunnoin. Esimerkiksi vastaajat voivat valita, osallistuvatko hovioikeuden tiloissa Rovaniemellä, videoyhteyksin Kittilän istuntopaikasta käsin vai ainoastaan avustajansa kautta. Myös syyttäjät työskentelevät käsittelyn alkaessa Oulusta käsin etäyhteyksin.
Inarissa Kirakkakönkään pienvoimalan lopettaminen ja jokiuoman palauttaminen vaelluskaloille viivästyy.
Syynä on, ettei voimalan vesivaraston Rahajärven säännöstelyä voida lopettaa nopeasti, koska kasvava tulvariski uhkaisi nelostien liian matalaa siltaa. Myös Rahajärven lomamökkien rannat kuivuisivat jopa satojen metrien matkalta.
– On järkevää, että voimalaitoksen käyttöä jatketaan edelleen, mutta siten, että luonnonuomaan riittäisi jatkossa koko ajan vettä ja siitä kautta kalat pääsisivät tuonne yläpuolisille lisääntymisalueille, sanoo Inarin kunnanjohtaja Toni K Laine.
Kirakkakönkään pienvoimala on jauhanut sähköä Inarin kunnalle vuosikymmeniä. Voimala on kunnan energiayhtiön Inergia Oy:n omistama.
Pari vuotta sitten kunnanjohto päätti, että vähän tuottava voimala voidaan lopettaa. Tavoite on palauttaa taimenen kutuvaellus Inarinjärvestä voimalan säännöstelemään Rahajärveen ja sen yläpuolisiin vesiin.
Kirakkakönkään vanhan uoman silta nelostiellä Inarissa on liian matala suurtulville. Tapani Leisti / Yle
Kunnan konsulttiyhtiö Rambollilla teettämän selvityksen mukaan säännöstelyn lopettaminen pitää tehdä asteittain ja vaatii myös lisärakenteita säännösteltyyn Rahajärveen.
– Tulvasuojelun näkökulmasta voimalaitoksen lopettaminen ei ole tällä hetkellä millään tavalla mahdollista, Laine sanoo.
Laine sanoo selvitysten osoittaneen, että kevättulvat saattaisivat katkaista nelostien, koska vanhan uoman ylittävä maantiesilta on liian matala.
Rahajärven lomatonttien ranta kuivuisi jopa pari sataa metriä
Toinen säännöstelyn lopetuksen ongelma on esteettinen ja pilaisi loma-asutuksen rannat.
Säännöstelyn lopettaminen kertarysäyksellä laskisi Rahajärven pintaa rajusti. Paikoin rantaviiva voisi vetäytyä jopa kaksi sataa metriä.
Rannoille on viime vuosina kaavoitettu, rakennettu ja parhaillaan rakennetaan loma-asuntoja.
Rahajärven säännöstelyn lopetus voisi kuivattaa rantoja paikoin jopa parisataa metriä. Rahajärvi, Inari, elokuussa 2021.Tapani Leisti / Yle
Kunnanjohtaja Laineen mukaan säännöstelyn lopettaminen pitää tehdä myös sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla ajatellen rantatonttien asukkaita.
– Sen takia hankkeessa pyritään siihen, että Rahajärven vedenpinna korkeus muuttuisi mahdollisimman vähän, sanoo Laine.
Kunnanjohtaja Laineen mukaan tavoite on aikanaan lopettaa pienvoimala, joka on tulossa käyttöikänsä päähän eikä uusiminen ole taloudellisesti kannattavaa.
– Voimalaitoksella on aika marginaalinen taloudellinen merkitys Inarin kuntakonsernissa, puhutaan vuosituotoissa hyvin pienistä summista.
Kunta on antanut Inergia Oy:lle ympäristötavoitteen selvittää Kirakan luonnonuoman avaamista. Laine uskoo myös Inarin uusien kuntapäättäjien pysyvän tällä linjalla.
– Ehkä 2030-luvulla meillä on sellainen ratkaisu, että voimalaitosta ei enää tarvita, mutta jonkinlaista insinöörityötä sekin tulee vaatimaan näiden vesien ja tulvien hallitsemiseksi.
Kirakkakönkään voimalaitos. Vesi johdetaan Rahajärvestä kanavaa ja putkia pitkin voimalan turbiineihin. Taustalla Inarinjärveen kuuluva Ukonjärvi. Jarmo Honkanen / Yle
Taimenen paluu Kirakkakönkääseen onnistuu asiantuntijan mukaan
Mallinnusten mukaan taimenelle riittäisi, että vanhaan Kirakkakönkään uomaan laskettaisiin vettä vähintään kuutio sekunnissa ympäri vuoden.
Vaelluskalateihin ja vanhojen jokiuomien kunnostukseen perehtyneen Lapin ely-keskuksen ylitarkastajan Jarmo Huhtalan mukaan Kirakkakönkään hanke on hieno ja esimerkki myös muualle. Huhtalan mukaan vaiheittainen lopetus on realistinen vaihtoehto.
Vanha uoma saadaan hyvin kunnostettua ja jopa kutukelpoiseksi sorastamalla.
– Siinä on mahdollisuus saada vaellusyhteys Inarinjärven ja Rahajärven välille ja siitä pystyy taimen nousemaan. Sinne saadaan itse asiassa kutualueita itse Kirakkakönkääseen, sanoo ylitarkastaja Huhtala.
Huhtalan mukaan könkään loppuosa ennen Rahajärveä on jyrkkä ja vaatii ehkä sadan-parinsadan metrin loivemman koskiosuuden tekemistä. Vanhaan aikaan 1930-luvulla köngästä on Huhtalan mukaan mainostettu oivana kalapaikkana.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 25.8. kello 23 saakka.
Koskaan aiemmin koulurauhaa ei ole julistettu näin pohjoisessa. Valtakunnallinen koulurauhan julistus tapahtuu tänään keskiviikkona Sodankylässä.
Tänä vuonna teemana on turvallinen koulu. Teemalla halutaan muistuttaa, että koulun tulee turvata lapsille mukava ja viihtyisä oppimisympäristö, jossa ei tarvitse olla huolissaan kiusaamisesta tai yksin jäämisestä.
– Onko joku parempi kuin toinen? Onko väliä sillä, onko pitkä tai lyhyt? Turvallisessa koulussa ei tarvitse näitä pohtia, kertoo koulurauhan julistusta suunnittelemassa ollut Biret-Ingermaria Vars Vuotson koulusta.
Koululaiselle koulurauhan julistus merkitsee monia asioita.
– Koulurauha tarkoittaa, ettei ketään ei syrjitä tai kiusata, tämä on siinä mielessä hyvä tapahtuma, pohtii Vars Ylen suorassa lähetyksessä.
Ailu Valle: "Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen koulutien"
Koulurauhan julistustilaisuudessa luetaan työryhmän nuorten kirjoittama koulurauhan julistus. Luvassa on myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön kirjallinen tervehdys. Tapahtuman pääesiintyjä on saamelaisräppäri Ailu Valle. Valle on monen saamelaislapsen idoli, joka on saanut muun muassa lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 2019.
Mannerheimin lastensuojeluliiton ohjelmajohtaja Marie Rautava ja muusikko Ailu Valle yhteiskuvassa ennen koulurauhan julistamista. Rautava iloitsee ennen kaikkea siitä, kuinka sujuvaa yhteistyötä lapset ympäri Suomen tekivät tilaisuuden eteen etäyhteyksin.Inger-Elle Suoninen / Yle
Valle nostaa koulurauhan julistuksen korkeaan arvoon. Hän on tehnyt tilaisuutta varten uuden kappaleen, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa.
– Tämä on valtavan tärkeää. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen koulutien, toteaa Valle.
Koulurauha julistetaan 31. kertaa
Valtakunnallinen koulurauha julistetaan vuosittain lukuvuoden alussa. Koulurauha julistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990, eli nyt se julistetaan 31. kertaa. Sodankylä on pohjoisin paikkakunta, missä koulurauha on koskaan julistettu.
Koulurauha-työryhmässä ovat olleet mukana Sodankylän lukio, Tähtikunnan koulu ja Vuotson koulu Sodankylästä sekä Haaparannan kielikoulu Ruotsista.
Koulurauha-ohjelma on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Poliisihallituksen, Opetushallituksen, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen.
Koulurauhan julistustapahtuma alkaa kello 10.00 ja se lähetetään myös suorana verkossa, joten sitä on mahdollista seurata koulussa ympäri suomen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ryhtyy selvittämään äitien ja lasten altistumista ympäristömyrkyille. Tutkimusta varten THL alkaa kerätä äidinmaitonäytteitä Helsingin Naistenklinikalla, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.
Kiinnostus kohdistuu esimerkiksi dioksiineihin, PCB-yhdisteisiin, palonestoaineisiin, fluorattuihin pintakäsittelyaineisiin sekä muovin lisäaineisiin.
THL:n mukaan tulokset auttavat selvittämään, miten lasten ja aikuisten altistuminen ympäristömyrkyille on muuttunut viime vuosikymmeninä, miten ravitsemus ja muut tekijät vaikuttavat altistumiseen ja miten altistumista voidaan vähentää. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi ravitsemusneuvonnassa sekä rintaruokinnan edistämisessä.
Tutkimukseen on tavoitteena löytää 100 osallistujaa jokaiselta paikkakunnalta. Tutkimukseen osallistutaan keräämällä usean viikon aikana yhteensä 100 millilitraa eli yksi desilitra äidinmaitoa näytepulloon. Lisäksi täytetään ravintokyselylomake. THL analysoi näytteet Kuopiossa. THL muistuttaa, että maitoa saa kerätä vain, jos sitä jää lapselta yli.
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosikymmeninä ja niiden määrät ovat nykyisin pieniä.
Lapissa tutkitaan nokkosen soveltuvuutta myös poron ruoaksi.
Arktinen nokkonen -hankkeen projektipäällikkö Tapio Pyörälä Lapin ammattikorkeakoulusta kertoo, että kokeessa on kaksi ryhmää poroja, joista toinen saa tavallista teollista väkirehua ja toinen rehua jossa on seassa nokkosta.
– Tulevana talvena tehdään neljä kuukautta kestävä ruokintakoe. Verikokeiden ja hyvinvointiarvioiden perusteella selvitetään, miten poroihin vaikuttaa, kun rehun seassa on nokkosta.
Villiyrttinä kerätty nokkonen on monelle tuttu esimerkiksi lettu- tai leipätaikinasta ja teestä. Nokkosvalmisteita kaupataan myös lemmikkien lisäravinteiksi, mutta poronrehuna sen käyttö on uutta.
Pyörälän mukaan nokkosen hyvinvointivaikutuksia poroihin tutkitaan ensi kevään aikana. Sen sopivuus eläinten rehuksi toki tunnetaan jo.
– Nokkosen vaikutuksia on ihan tieteellisesti tutkittu ja todettu, että se parantaa eläinten terveyttä. Poroille ei ole aikaisempia tutkimuksia tehty.
Projektityöntekijä Helena Nevalainen ja projektipäällikkö Tapio Pyörälä istuttavat nokkosia. Juuso Stoor / Yle
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila pitää kokeilua mielenkiintoisena ja tervetulleena.
– Aina kun helposti löytyy terveellisiä materiaaleja poron ruokintaan, niin se on kaikkien poronhoitajien etu.
Jo viime talvena poroille on tehty maittavuuskokeita nokkosen kanssa. Viikon totutusjaksolla alku oli nihkeää, mutta puolen viikon jälkeen porot söivät jo ennemmin rehua, jossa oli nokkosta seassa.
Ensi talveksi koeporotilalle tarvitaan 3000 kiloa rehupellettiä, jossa on nokkosta seassa. Rehun koe-erät on tehty tähän mennessä Rovaniemellä, hankkeessa mukana olevan Lapin Ammattikorkeakoulun pellettipuristimella.
Ruokintakoe tehdään Inarin Kaamasessa Paliskuntain yhdistyksen koeporotarhalla.
Anne Ollila kertoo, että Paliskuntain yhdistyksen koeporotarhalla Kaamasessa on talvikautena noin satakunta poroa, joita Luonnonvarakeskuksen tutkijat tutkivat.
Tämä nokkosen taimi sai alkunsa kasvihuoneessa. Juuso Stoor / Yle
Jos Kaamasesta saadaan hyviä tuloksia, nokkosen viljelyn pinta-alaa pystytään Tapio Pyörälän mukaan lisäämään roimasti, kun raaka-ainetta pystytään tarjoamaan myös muualle kuin elintarvikkeisiin.
Tällä hetkellä pohjoisessa nokkosta viljellään Tapio Pyörälän mukaan vain Tervolassa ja Kainuun Puolangalla.
– Viljelypinta-alat ovat kasvaneet Suomessa voimakkaasti viiden vuoden sisällä ja erityisesti Etelä-Suomessa nokkosta viljellään enemmän. Täällä Pohjois-Suomessa vasta käynnistellään nokkosen viljelyä.
Luonnonvarakeskuksen hallinnoimalla Arktinen nokkonen -hankkeella on Tervolan Louella Ammattiopisto Lappian koulutilan pellolla koeviljelmä, jossa selvitetään nokkosen viljelyyn parhaita menetelmiä pohjoisen olosuhteisiin.
Voit osallistua keskusteluun aiheesta Yle Tunnuksella torstaihin 26.8. kello 23 saakka.
