Teräsalalla uskotaan, että investoinnit hiilivapaaseen terästuotantoon saavat myös markkinat kiinnostumaan ympäristöystävällisemmistä teräs- ja metallilaaduista. Uudenlaiseen tuotantoon ollaan esimerkiksi Ruotsissa investoimassa miljardeja ja vaikutukset tuntuvat myös Suomessa.

Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen myöntää, että toistaiseksi markkinoilla ei ole valmiutta maksaa lisähintaa, joka hiilivapaasta tuotannosta teräksen hintaan olisi tulossa.

Tämä on kuitenkin muuttumassa.

– Varmasti on niin, että sille syntyy markkinat. Mihin hintaan ja kuinka suuret, sitä ei pysty kukaan ennustamaan. Mutta merkit ovat ilmassa, että jossain vaiheessa teräksen käyttäjät tulevat pyytämään – jos ei vaatimaan fossiilivapaita tuotteita, Järvinen sanoo.

Hiilivapaita markkinoita synnytetään kovin ponnistuksin

EU-komission asettamat päästövähennystavoitteet ja pohtimat hiilitullit kielivät Järvisen mielestä siitä, että poliittinen tahtotila synnyttää markkinat hiilivapaille terästuotteille on vahva.

– Ja näyttää siltä, että EU voisi jopa onnistua siinä, että tähän vähähiilisyyteen lähdetään mukaan. Kiina ja myös USA teräksentuottajista ovat selkeästi ilmaisseet, että asia on heilläkin mietinnässä, Järvinen sanoo.

Järvinen pitää täysin mahdollisena sitä, että suuret teräksenkäyttäjät voivat tulevaisuudessa asettaa tilauksissaan vaatimuksia hiilivapaudesta. Esimerkiksi vähäpäästöisen sähköauton valmistus voisi saada markkinointietua siitä, että tuotannossa käytetään co2-vapaasti tuotettua terästä.

– Autotehtaat tekevät pitkiä, mallikohtaisia tilauksia. Voi olla, että tulevaisuudessa tietyn automallin valmistuksessa speksataan eli määritellään, että siinä käytetään elinkaaren ajan fossiilivapaata terästä.

Autovalmistaja Volvo Group on jo ilmoittanut aikovansa käyttää koemalleissaan fossiilivapaata terästä.

Lue myös: Polkuhintainen aasialainen teräs valtaa markkinoita ja vie työpaikkoja – teräspomo: “Jokainen terästonni joka tuodaan Aasiasta kasvattaa hiilipäästöjä”

"Kilpailu kertoo, että olemme oikealla tiellä"

Metalli- ja energiayhtiöiden kiinnostus fossiilivapaaseen tuotantoon liittyy muun muassa EU:n tavoitteeseen vähentää nettopäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Terästuotanto on nykyisellään merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja: esimerkiksi SSAB:n Raahen terästehdas tuottaa yksin noin 7 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Eurooppalaisilla teräsyhtiöt tavoittelevat parhaillaan teräksen tuotantotavan mullistamista vedyn avulla niin, että se olisi täysin riippumatonta fossiilisista energianlähteistä.

SSAB, LKAB ja energiayhtiö Vattenfall valmistelevat Pohjois-Ruotsin Luulajaan tehdasta, joka tuottaisi terästä vuoteen 2025 mennessä.

Yhteenliittymä on saanut kilpailijan ruotsalaisesta H2 Green steel -yhtiöstä, joka aikoo aloittaa tuotannon jo 2023. Yhtiö on ilmoittanut rakentavansa Bodeniin teräs- ja vetytehtaat, jotka työllistäisivät jopa 1500 ihmistä (siirryt toiseen palveluun).

SSAB:n Euroopan divisioonan johtajan Olavi Huhtalan mukaan vauhtia aiotaan kiristää, mutta se ei johdu kilpailusta.

– Me tulimme julkisuuteen muistaakseni 2016 ja silloin olimme aika yksin. Kun uusia pelureita tulee niin sehän kertoo, että reitti ja tavoite on oikea ja ollaan oikealla polulla, Huhtala luonnehtii.

Kimmo Järvisen mukaan Ruotsi ja Suomi ovat vähähiilisyydessä pienellä etumatkalla muihin eurooppalaisiin teräsmaihin, mutta esimerkiksi Saksassa "tullaan perässä lujaa".

Lue lisää: Tästä tulee ilmastovuosi EU:ssa, jaossa satoja miljardeja euroja – Saastuttamisen hinta nousee, teollisuuden päästöt pienenevät

Uusi tekniikka vaatii miljardi-investoinnit

Osana HYBRIT-nimen saanutta tehdasprojektia SSAB on käynnistänyt Suomessa tutkimushankkeen (siirryt toiseen palveluun), jossa vetyyn pohjautuvaa teräksen tuotantomenetelmää kehitetään.

Sen tarkoituksena on myös ratkoa fossiilivapaan energian saantiin liittyviä ongelmia. Vetytekniikassa käytetään valokaariuuneja, jotka tarvitsevat moninkertaisesti sähköä perinteiseen masuunitekniikkaan verrattuna.

Uudenlaiset terästehtaat ovat valtavia investointeja: HYBRIT-hankkeen kustannuksiksi on laskettu noin 1,4 miljardia kruunua eli vajaat 140 miljoonaa euroa.

S2 Green steelin ilmoittama investointi on suorastaan järisyttävä: jopa 25 miljardia kruunua eli 2,4 miljardia euroa.

Yhtiöllä on nimekkäitä ruotsalaisia taustavoimia, muun muassa kuorma-autovalmistaja Scania, akkutehdas Northvolt ja Spotifyn perustajiin kuuluva Daniel Ek.

Hankkeelle tavoitellaan rahoitusta myös Euroopan investointipankista. Heinäkuun alussa EIP ilmoitti, että rahoitushakemus on edennyt lopulliseen harkintaan.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella jutusta Yle Tunnuksella perjantaihin 6.8.2021 kello 23 asti.

Lue myös: Älä arkaile puhua ruotsia, neuvoo asiantuntija – Työvoiman tarve rajan takana on valtava, kun Ruotsi investoi miljardeja pohjoiseen

Meri-Lapin suurimpaan vuosittaiseen musiikkitapahtumaan odotetaan yli kymmentätuhatta kävijää. Koronatilanne on ollut alueella pitkään rauhallinen, mutta viime päivinä uusia tartuntoja on tullut. Osa tartunnoista on peräisin viime viikonloppuna Oulussa järjestetyltä Qstock-festivaalilta.

Satama open airin koronatoimia onkin hiottu viime metreille saakka. Festivaalijärjestäjän, Eventworksin yrittäjän Markku Könkään mukaan esimerkiksi alueen tilajärjestelyissä on huomioitu koronaturvallisuus.

– Lavojen asemointia on muutettu ja miksaustelttaa pienennetty, jotta lavalle näkee mahdollisimman monesta paikasta, vaikka vessajonosta. Ihminen voi halutessaan napata klaffituolin ja diggailla festarialueen takaosasta J. Karjalaista, Köngäs kuvailee.

Viime viikkoina ja päivinä eri puolilla Suomea lukuisilla musiikkifestareilla on tullut ilmi koronatartuntoja ja altistumisia. Niitä on Oulun Qtockin lisäksi uutisoitu esimerkiksi Porista, Lahdesta, Jyväskylästä ja Kuopiosta.

Koronan Delta-muunnoksen on havaittu tarttuvan myös ulkotiloissa.

Leviämisvaiheeseen siirtyneillä alueilla on jo peruttu tapahtumia vaikeutuneen koronatilanteen ja tiukentuneiden rajoitusten vuoksi.

Lue lisää: Blockfest ilmoitti peruvansa festivaalin – järjestäjä: "Tämä olisi ollut vältettävissä"

Loppukesän peruuntumiset romuttavat tapahtuma-alan toiminnan

Markku Könkään mukaan Eventworks olisi ollut mukana myös useissa loppukesän jo perutuissa tapahtumissa, mm. Blockfesteillä.

Peruuntumiset tekevät ison loven tapahtumajärjestäjän vuoden tiliin.

– Kyllä meillä alkaa isolla osalla taas kesäloma eli tämä on viimeinen viikonloppu, kun painetaan täysillä.

– Sesongista lähti kesäkuusta pätkä pois ja nyt elokuusta lähtee pätkä pois. Parhaimmat sesongit kuihtui käsiin ja se tarkoittaa meille taas toiminnan romuttumista.

Vessaryntäykset torpataan aikatauluja säätämällä

Kemissä kuitenkin juhlitaan tänä viikonloppuna. Terveysturvallisuudesta huolehditaan myös siten, että festivaaliesiintyjät soittavat ilman taukoja, millä pyritään välttämään taukojen aikana tavallisesti tapahtuva ryntäys wc-tiloihin. Myös vessojen määrää on lisätty.

Järjestäjät jakavat kasvomaskit kaikille festivaalialueelle saapuville vieraille. Myös tapahtuman henkilökunta käyttää kasvomaskeja.

– Aiemmasta poiketen nyt on mahdollisuus myös käsienpesuun juoksevan veden alla. Meillä on kuusi käsienpesupistettä, joihin tulee vesijohtovesi, Köngäs kertoo.

Lavalle kaksipäiväisessä Satama open air-tapahtumassa nousevat muiden muassa J. Karjalainen, Kaija Koo, Chisu, Laura Voutilainen, Evelina sekä Sonata Arctica.

Viime vuonna tapahtumaa ei järjestetty koronapandemian vuoksi.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.

Lue myös:

Tapahtumajärjestäjät pinteessä uusia rajoituksia odotellessa – "Epätietoisuuden multihuipennus", puuskahtaa Helsingin juhlaviikkojen järjestäjä

MaRa valittaa hallinto-oikeuteen Pirkanmaan kahden metrin etäisyysvaatimuksesta

Kesä ja lomakausi on jo pitkällä – salasitko festarikäynnit ja matkat somesta tuomitsemisen pelossa?

Hämeenlinnassa on vuoden alusta lähtien peruskorjattu ortodoksista kirkkoa. Elokuun ensimmäisellä viikolla koettiin juhlava hetki, kun kunnostuksen loppusuoralla oleva kirkko sai katolleen kupolin sekä kaksi kullattua ristiä.

Ennen kuin kuparinen kupoli ja ristit nostettiin katolle, ne siunattiin.

– Tämä on aina ilon ja ihmetyksen päivä, vaikka näitä on jo monia tullut nähtyä. Onhan se hienoa, kun ikuisuuden ja valon ja osittain vapautuksen symboli nousee katolle, ristit kullannut kultaajamestari Raimo Snellman sanoo seuratessaan tapahtumia.

Snellman tietää, että Suomen kirkoista ei löydy vaastaavia Sodankylän Tankavaaran jokikullalla kullattuja ristejä.

Virolaisen Sindin kirkon risti sen sijaan on Tankavaaran lehtikullalla kullattu. Sekin on Snellmanin käsityöläisateljeen käsialaa. Lapin Jokikultaa on Snellmanin mukaan siis vain kahdessa maailman kirkossa.

Jokikulta on eettinen mutta riskialtis valinta

Idea jokikullan hyödyntämisestä lehtikultauksissa on Raimo Snellmanin. Hän sanoo, että jokikulta on ekologisesti ja eettisesti valmistettu tuote. Sen tuottamisessa ei ole käytetty kemikaaleja eikä lapsityövoimaa. Siihen ei liity korruptiota. Tiedetään myös, mistä kulta on peräisin.

Etenkin taiteilijat ovat kysyneet Snellmanilta, mistä hänen kultansa tulee.

– Ei ole voinut vastata kuin että Kongosta tai Brasiliasta – en tiedä. Se on siitä samasta padasta otettu, mistä kaikki maailman kulta tulee. Nyt on helppo vastata, että varmasti jokainen atomi on Tankavaaran lähijoista.

Tankavaaralta saadaan kuutisen kiloa kultaa vuodessa. Sitä voi nähdä tänä vuonna myös joissakin teoksissa Helsingin Biennaalissa Vallisaressa.

Kyseistä kultaa ei ole kuitenkaan yksinkertaista hyödyntää kultauksissa. Se vaatii työtä ja myös maksaa enemmän.

– On hankittava kilo kultaa ennen kuin sitä pystytään työstämään lehtikullaksi. Koska Lapin kulta on huomattavasti kalliimpaa kuin harkkokulta pankista, siinä on suuri riski, Snellman kertoo.

Hämeenlinnan ortodoksisen kirkon risteihin tarvittiin noin yhden sormuksen verran kultaa eli lehtikultana 1 200 lehteä. Yhden lehden koko oli kahdeksan kertaa kahdeksan senttiä.

Paloasemalta näyttänyt kirkko näyttää nyt kirkolta

Hämeenlinnan ja koko Kanta-Hämeen ortodokseille kirkon remontin valmistuminen on odotettu asia. Kirkon mittava remontti valmistuu elokuun aikana.

Valkea ulkoasu, katolle nostetut kullatut ristit ja kuparista tehty kupoli kertovat kaikille, millainen paikka on kyseessä.

Aiemmin muun muassa huonosta sisäilmasta kärsinyt kirkkorakennus muistutti enemmän paloasemaa.

– Se on ihana asia, että saimme tuon kupolin tuonne ylös. Hämeenlinnassa on tästä joskus käytetty nimitystä Kyyrölän paloasema. Nyt se erottuu remontin jälkeen paremmin: tämä on rukouspaikka ja ortodoksinen kirkko, sanoo Helsingin ortodoksisen seurakunnan Hämeenlinnan toimialueen pappi Aki Leskinen.

– Kun remontti alkoi vuodenvaihteessa, on jännitetty korona-aikana, että pysytäänkö aikataulussa. Nyt ollaan päivälleen pysytty ja saatu toivotulla tavalla vietyä tätä projektia eteenpäin, kiittelee Leskinen, joka myös siunasi kupolin ja ristit ennen niiden nostamista katolle.

Kirkon remontti maksaa 1,4 miljoonaa euroa. Aki Leskinen on tyytyväinen, että myös peruskorjauksen budjetti on pitänyt. Kirkko on tarkoitus vihkiä käyttöön 27.–28. elokuuta.

Kunnissa ryhdytään maanantaista lähtien tarjoamaan koronarokotteita perusterveille 12–15-vuotiaille.

Monin paikoin rokotukset aiotaan antaa julkisen terveydenhuollon piirissä esimerkiksi massarokotuspisteissä. Osassa kunnista rokotuksia varaudutaan antamaan myös kouluterveydenhuollossa.

Esimerkiksi Kuopiossa arvioidaan, että rokotukset voidaan aloittaa hyvinkin pian.

– Avaamme maanantaina aikoja koronarokotuksiin kaikille 12–15-vuotiaille. Maanantai on täysi, mutta tiistaina on aikoja tiedossa nuorille ja vanhemmat voivat alkaa varata aikoja lapsilleen, kertoo Kuopion kaupungin ylilääkäri Pauliina Sulku.

Kuopiossa nuoret on määrä rokottaa pääterveysaseman Savo-talon massarokotuspisteessä. Myös kouluilla järjestettävä rokotus on mahdollista, mutta se vaatii Sulun mukaan vielä järjestelyjä.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina rokotusten laajentamisen 12–15-vuotiaille. Asetus tulee voimaan maanantaina 9.8.

Lue lisää: Pääministeri Marin Ylelle: 12–15-vuotiaiden koronarokotukset tarkoitus aloittaa

Rokotteiden säilytys voi olla ongelma kouluilla

Keski-Pohjanmaalla ensimmäinen rokotuspäivä on ensi viikon keskiviikko. Tavoitteena on rokottaa kaikki halukkaat nuoret kahden–kolmen viikon aikana.

Myös esimerkiksi Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä valmius avata ajanvaraus nuorille rokotettaville on hyvä.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen muistuttaa, että ensin on kuitenkin selvitettävä se miten varausjärjestelmät sopeutuvat tilanteeseen, jossa rokotusaika varataan toisen puolesta.

Leskisen mukaan rokotukset on määrä toteuttaa ainakin aluksi olemassa olevilla rokotuspaikoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriössäkin ennakkokäsitys on, että useimmissa kunnissa nuorten rokotukset annettaisiin yleisessä terveydenhuollossa. Suurilla kouluilla rokottaminen voi tapahtua myös kouluterveydenhuollon kautta, mutta se voi vaatia lisäkoulutusta, arvioi lääkintöneuvos Mikko Paunio.

Jyväskylän sotepalvelujen ylilääkäri Johanna Tuukkanen näkee asian samoin.

– Rokotteissa on ratkaistavana säilytykseen ja kuljetukseen liittyviä haasteita, mutta on hyvinkin mahdollista, että rokotuksia toteutetaan ainakin suuremmilla kouluilla.

Jyväskylässä rokottaminen aiotaan aloittaa heti, kun lupa on saatu ja tarvittava määrä rokotteita on käytössä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän mukaan rokotukset on määrä keskittää kouluterveydenhuoltoon. Myös rokotusajat yleisissä rokotuspisteissä avataan kuitenkin haettavaksi yläkouluikäisillekin heti maanantaista lähtien.

Osassa kunnista on pohdittu myös pop up -tyyppisten rokotuspisteiden viemistä kouluille. Näin on esimerkiksi Kainuussa, kertoo pandemiapäällikkö Tuomo Erola.

– On suunniteltu, mutta ei ole vielä toteutettu. Olisi luultavasti hyvä, koska koululaisille on helpompaa saada rokote koululla kuin ajanvarauksen kautta ja lähteä mahdollisesti toiselle puolelle kaupunkia, Erola miettii.

Lapissa Sallassa rokotteita aiotaan alkaa jakaa koululaisille heti toisesta koulupäivästä eli perjantaista 13.8. lähtien. Rokottajina toimii kaksi terveydenhoitajan ja kirjaajan tiimiä, mutta rokottaminen tapahtuisi kouluilla, kerrotaan kunnasta.

Lisäerä lähtee kuntiin normaalia jakelutietä

Keskeinen tekijä rokotusten aikatauluttamisessa on rokoteannosten saaminen kuntiin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi keskiviikkona, että Suomeen on saatu 200 000 rokoteannoksen ylimääräinen erä.

Kaikki rokotteet jaellaan kuntiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n ohjauksessa sairaanhoitopiirien kautta.

Esimerkiksi Turussa on varattu 12 000 rokotetta 12–15-vuotiaiden ja parhaillaan menossa olevien yli 16-vuotiaiden opiskelijoiden pop up -rokotuksiin.

– Tarkoitus on järjestää rokotustapahtumia myös viikonloppuisin kouluissa annettavien rokotusten lisäksi, kertoo Turun ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pia Suvivuo.

Oulussa ja Tampereella nuorten rokotusaikatauluun arvioidaan vaikuttavan ennen kaikkea sen, miten rokotteita saadaan. Samaa sanoo Pohjois-Karjalan Siun soten ylihoitaja Anita Lindevall.

– Pohjois-Karjalassa on lähes 7000 nuorta näissä ikäluokissa. Jos pystytään rokottamaan esimerkiksi 70 nuorta päivässä, se veisi noin 100 työpäivää.

Rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista. Nuori voi itse päättää koronarokotteen ottamisesta, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään asiasta.

Kunnista kerrotaan, että tarkemmin rokotusjärjestelyistä tiedotetaan vanhemmille erikseen esimerkiksi Wilma-viestijärjestelmän kautta. Tarvittaessa vanhemmilta kerätään myös suostumuslomakkeet.

Lue lisää: Rokotetutkimuskeskuksen Rämet yläkoululaisten rokotuksista: "Mahdollistaa normaalin koulunkäynnin" – vanhemmat eivät saa pakottaa, muistuttaa oikeusoppinut

Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 7.8. kello 23 saakka.

Pohjois-Norjassa, Kvalsundissa, mielenosoittajat ovat onnistuneet kesän aikana estämään kuparikaivoksen rakentamistöiden aloittamisen. Ellos Vuotna -mielenosoitus kaivosta vastaan on alkanut juhannuksena Repparfjordissa.

Norjalainen kaivosyhtiö Nussir ASA on saanut Norjan valtiolta toimintaluvan kaivokselle pari vuotta sitten ja myös luvan päästää kaivosjätteet vuonon vesistöön. Tätä ovat vastustaneet paikalliset poronhoitajat ja luonnonsuojelijat.

Heinäkuussa kaivosyhtiö yritti aloittaa rakentamistyöt, mutta mielenosoittajat estivät sen sitomalla itsensä kiinni kaivinkoneeseen.

Kaivosyhtiö Nussir ASA:n toimitusjohtaja Øystein Rushfeldt kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle, että oli odottanutkin kovaa vastustusta.

Vastustajat uskovat voivansa pysäyttää kaivoshankkeen

Yksi mielenosoittajista on Norjan puolen saamelaispoliitikko Beaska Niillas. Hän saapui ensimmäisten joukossa mielenosoituspaikalle kesäkuussa juhannuksen aikaan. Paikalla on saamelaisten mielenosoittajien lisäksi ihmisiä myös Norjan luonnonsuojeluliitosta sekä nuorten luonnonsuojelijoiden Natur og ungdom -yhdistyksestä.

– Yhdessä pidämme täällä leiriä ja tarjoamme ihmisille yöpaikan ja ruokaa, jotta he voivat tulla meidän avuksemme, kertoo Beaska Niillas.

Mielenosoittajat ovat varautuneet olemaan leirissään niin kauan, että kaivoshanke kaatuu. Beaska Niillas uskoo, että he pystyvät estämään kaivoksen rakentamisen vastustuksellaan.

– Olen kohta kymmenen vuotta seurannut asiaa ja vastustanut sitä. Olen valmis katsomaan tämän loppuun asti ja uskon, että pystymme pysäyttämään hankkeen, muuten en olisi täällä.

Nussir ASA teki viime vuonna sopimuksen kuparin myymisestä saksalaisen Aurubis AG -yhtiön kanssa, joka on Euroopan suurin kuparintuottaja ja maailman suurin kuparin kierrätysyritys. Sopimuksen arvo on noin miljardi euroa.

Paikalliset poronhoitajat ovat heinäkuussa ottaneet yhteyttä poliisiin, koska pitävät rakennustöiden aloittamista luvattomana, kertoo Beaska Niillas. Poronhoitajat ovat aiemmin ilmoittaneet myös aikovansa haastaa Norjan valtion oikeuteen kaivoshankkeen takia.

Saamelainen sateenkaarikansa on kokoontunut tänä viikonloppuna Utsjoelle juhlistamaan saamelaisten omaa Sápmi Pride -tapahtumaa. Tarjolla on erilaisia työpajoja, puheenvuoroja ja muita esiintymisiä koskien saamelaisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.

Koronan vuoksi kaikki halukkaat eivät pääse osallistumaan tapahtumaan Lapin maakunnan koronatilanteen vuoksi. Tapahtumaan odotettiin paljon osallistua myös Norjan ja Ruotsin puolelta, mutta koronatilanteen huononnuttua muutamat järjestäjistä ja osallistujista ovat joutuneet perumaan saapumisensa.

Sápmi Pride järjestetään joka vuosi eri puolilla Saamenmaata. Ensimmäistä kertaa se järjestettiin Ruotsin Kiirunassa vuonna 2014. Suomen valtionrajojen sisällä tapahtuma järjestään nyt toista kertaa; vuonna 2017 se järjestettiin Inarissa. Tapahtuma oli tarkoitus järjestää Utsjoella jo viime vuonna, mutta koronan vuoksi sitä jouduttiin lykkäämään.

Tapahtuman järjestämiseen osallistuneet Katja ja Birit Haarla odottavat tapahtumasta eniten paneelikeskusteluita, mutta ovat harmissaan siitä, etteivät kaikki osallistujat pääse koronan vuoksi tulemaan.

Birit Haarla uskoo, että Sápmi Pride auttaa raivaamaan tilaa keskustelulle, kun sateenkaari-ihmiset pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja tuntojaan.

– Minäkään en edes tunne paljon sateenkaarisaamelaisia, joten haluan tutustua heihin. Tällaisissa tapahtumissa se on mahdollista, sanoo Birit Haarla.

Puheenaiheena saamenpukujen ja kielen sukupuolijaottelu

Utsjoen Pride-tapahtumassa järjestetään lauantaina paneelikeskustelutilaisuus, jossa pohditaan sitä, jos ei tunne oloaan mukavaksi kahden sukupuolen mukaan jaetuissa saamenpuvuissa.

• Lue lisää: Saamenpukujen tiukka sukupuolijako sulkee muunsukupuoliset ulkopuolelle: Kukaan ei ole halunnut ommella saamenpukua Anne Risten Saralle

Lisäksi ohjelmassa on saamenkielinen paneelikeskustelu sukupuoleen sidotusta kielestä.

Tapahtumassa järjestetään myös erilaisia työpajoja. Utsjoen kirjastolla on nähtävissä queer-kirjallisuusnäyttely koko viikonlopun ajan. Myös seurakunta osallistuu tapahtumaan ja Utsjoen kirkossa järjestetäänkin sateenkaariystävällinen iltamessu sekä toivelaulu- ja virsitilaisuus.

Pride-tapahtumien näkyvin perinne lienee kulkue, joka tänä vuonna lähtee Utsjoen koululta lauantaina keskipäivällä. Yle Sápmi lähettää tapahtumasta Yle Areenaan saamenkielisen suoratoistolähetyksen lauantaina kello 11.45–12.15. Voit seurata sitä tästä:

Henna Palosaaren kodista löytyy kaikki, mitä keskivertoasunnostakin: sänky, keittiö, työtila, vessa ja jääkaappi. Valkoisen ja puunvärisen sisustuksen inspiraationa toimi sosiaalinen media.

Ero tavalliseen asuntoon on se, että kodilla on renkaat.

Palosaari rakensi viime kesänä vanhasta pakettiautostaan matkailuauton. Nyt auto toimii hänen kotinaan toista vuotta. “Eldoksi” nimetty vuoden 1982 mersu oli jo ennestään ollut matkailukäytössä, mutta Palosaari uusi auton sisätilat lähes kokonaan.

• Katso jutun pääkuvan videolta, miltä Palosaaren matkailuauto näyttää.

Elokuuhun mennessä Palosaari on tehnyt kodin jo Pohjois-Norjaan, Etelä-Suomeen, Syötteelle ja Ylläkselle. Matkoilla vastaan on tullut myös muita matkailuauton remontoineita.

– Yllättävän paljon olen nähnyt samanlaisia autoja, kun olen kiinnittänyt niihin huomiota. Sanoisin, että pakujen remontoiminen kodeiksi alkaa olla yllättävän yleistä.

Myös yritykset ovat huomanneet pakettiautokotien suosion. Esimerkiksi Norjassa toimii jo Arctic Campers -yritys, joka vuokraa remontoituja matkailuautoja retkeilyyn.

Innostus pakettiautokotiin syntyi Palosaaren työreissulla kesällä 2020. Silloin hän näki nykyisen kotinsa Saariselän Nesteen parkkipaikalla myytävänä. Syksyllä hän oli jo hakenut auton omakseen, ja muutaman kuukauden kuluttua remontoitu auto oli asumiskunnossa.

– Sain opiskella aika paljon netistä, millaisia materiaaleja täytyy käyttää ja muuta. Remontoinnissa oli yllättävän paljon asioita, joita en tajunnut huomioida etukäteen, Palosaari kertoo.

Mikä määrittää matkailuauton?

Henna Palosaaren kokemus muutettujen matkailuautojen yleistymisestä myötäilee myös Suomen tilastoja.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan muutettuja matkailuautoja rekisteröitiin viime vuonna 430 kappaletta. Kahtena aiempana vuonna autoja rekisteröitiin noin 300.

K1-katsastuksen laatu- ja tekninen johtaja Timo Ojala kertoo, että remontointitrendi ei katsastuksissa näy.

– Kotimaan matkailu on yleistynyt ja se on lisännyt myös matkailuajoneuvojen käyttöä. Muutettujen matkailuautojen määrän kasvua taas on vaikea nähdä katsastuksessa.

Remontoidut autot tulisi kuitenkin aina katsastaa ennen liikkeelle lähtöä. Laki vaatii matkailuautoilta tiettyjä varustuksia, ja esimerkiksi pakettiautosta matkailuautoksi remontoidessa on suoritettava muutoskatsastus. Autotyypin muuttaminen vaikuttaa esimerkiksi ajoneuvon verottamiseen.

Katsastuskontti Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Marin kertoo, että matkailuautoihin liittyvät muutokset ovat näkyneet katsastuksissa jonkin verran.

– Kokemukseni mukaan joitain vuosia sitten matkailuautomuutoksia esitettiin enemmän kuin nykyään. Kyselyt muutoksista ovat vähentyneet viime vuosina selvästi.

Myös Marin on huomannut, että yleisesti matkailuautojen suosio on koronapandemian aikana kasvanut. Kenties muuttokatsastuksen määrän lasku johtuu lisääntyneestä tarjonnasta: matkailuautoja löytyy nykyään jokaisen tarpeisiin.

Myös vaatimukset itse rakennetulle matkailuautolle ovat katsastajan silmissä tiukat: autossa täytyy olla vähintään kahden hengen vuode, keittomahdollisuus, säilytystiloja ja ruokailuun soveltuva pöytä. Lisäksi auton ilmanvaihdon ja rakenteen tulee sopia matkailuautokäyttöön. Auton remontoiminen itse ei siis ole aivan yksinkertaista.

Parasta on vapaus

Remontin jälkeisestä autoelämästä Palosaarella ei ole valittamista. Kesällä auto pysyy viileänä varjoisilla paikoilla, eikä autossa ole ollut tukalia öitä.

– Parasta on, ettei ole sidottu mihinkään paikkaan, vaan minulla on vapaus valita, missä koti sijaitsee. Jos haluan mennä surffaamaan Norjaan, voin ajaa kodin sinne ja tehdä sieltä töitä.

Välillä vaikeuksia aiheuttavat arkiset asiat, kuten pyykkääminen. Autossa vesi säilyy kanistereissa, eikä pyykkääminen onnistu missä tahansa.

– Tulee kerrytettyä likavaatteita. Yleensä olen päässyt jonkun tutun luokse pyykkäämään, ja onhan niitä pesuloitakin.

Talouden pyörittämiseen matkailuautossa kuuluu myös esimerkiksi jäteveden tyhjennys. Palosaaren mukaan lähin harmaaveden tyhjennyspiste saattaa olla useamman tunnin ajomatkan päässä.

Elämä vaatii erilaista suunnittelua, kun asuu matkailuautossa.

– Mutta tämä on kivaa arkea ja puuhastelua. Elämä pysyy yksinkertaisena.

Jutusta voi keskustella maanantaihin kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi: Opiskelija muutti matkailuautossa toiselle puolelle Suomea ja säästi puolet asumiskustannuksista – "Täällä on ollut aikaa olla tekemättä mitään"

Parikymppisenä Susanna Lahtinen ei voinut kuvitella itseään asuntovaunussa – nyt hän asuu siellä: "Alkuun se oli hyvä vitsi"

Parikymppisten Jani Kedon ja Anni Vilkin asuntoauto on vanhempi kuin he itse – korona toi karavaanariyhdistykseen ennätysmäärän uusia jäseniä

Kesäkuussa julkaistun selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan biomassan käytöstä energiantuotannossa tulisi luopua kokonaan tai ainakin suurelta osin jo lähitulevaisuudessa.

Tämä asettaa monet Suomen kunnat hankalaan asemaan.

Turpeenpolton kiristyneet päästömaksut ja Suomen päätös luopua kivihiilen poltosta vuoteen 2030 mennessä ovat ajaneet kuntia ja energiayhtiöitä investoimaan biolämpölaitoksiin ja muutoskorjaamaan vanhoja laitoksiaan.

Näin on toimittu esimerkiksi Kemissä. Upouusi, 10 miljoonan euron biolämpölaitos valmistui vanhan turvelaitoksen viereen tänä keväänä ja vanhan laitoksen muutostyöt puupolttoaineelle ovat käynnissä.

– Ei kaupungeilla ja niiden tytäryhtiöillä ole varaa tehdä tällaisia satsauksia, jos kohta jo ilmoitetaan, että se oli hukkainvestointi, toteaa Kemin Energia ja vesi Oy:n kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari.

Peurasaaren mukaan energia-ala kaipaa pitkäjänteisyyttä, sillä laitosten käyttöikä on 30–40 vuotta.

Selvityksen yhden rahoittajan, Sitran projektijohtaja Janne Peljon mukaan energia-alalla on edessään suuri murros, jossa päästöt sähkön- ja lämmöntuotannossa on ajettava suhteellisen nopealla aikavälillä alas.

– Kyse ei ole vain suurien kaupunkien energiainvestoinneista, vaan on kyse koko Suomen energiajärjestelmän murroksesta.

"Laitoksen valmistuessa maailma oli muuttunut"

Elinkeinoelämän keskusliiton ilmasto- ja kiertotalousasioiden johtavan asiantuntijan Matti Kahran arvionmukaan nykyisillä päästöoikeusmaksuilla turpeen käyttö vähenee 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Kemin vanhemman lämpölaitoksen suunnittelu aloitettiin vuosituhannen alkupuolella ja rakennettiin sen hetkisen parhaan tietämyksen mukaan turvelämpölaitokseksi. Laitos valmistui 2006 ja ensimmäinen turpeen päästökauppakausi alkoi vuonna 2007.

– Laitoksen valmistuessa maailma oli jo muuttunut. Ja nyt valmistui tuo uusi laitos ja jo puhutaan, että onko se biomassa polttoaineena sittenkään niin hyvää, Jani Peurasaari pohtii.

Suomessa on yli tuhat Kemin laitoksen kaltaista puupolttoaineilla lämpiävää lämpölaitosta ja uusia rakennetaan vuosittain parikymmentä.

Investoinnit vaihtelevat laitoksen kokoluokasta riippuen, mutta yhteensä niitä tehdään vuosittain useiden satojen miljoonien eurojen edestä. Jo yhden suuren kaupungin tarpeisiin rakennettavan laitoksen hintalappu pyörii 200 miljoonan molemmin puolin.

Energiateollisuus ry:n mukaan uusia biolämpölaitoksia tai vanhojen muutostöitä suunnitellaan tälläkin hetkellä ainakin Espooseen, Jyväskylään, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.

Lue lisää: Selvitys: Ei puuta energiantuotantoon – rajalliset bioresurssit tulisi ohjata mahdollisimman pitkälle jalostettuun käyttöön

Puuta palanee jatkossakin – oleellista on se, millaista

Suomen Ilmastopaneeli on Sitran kanssa suurilta osin samoilla linjoilla, mutta puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan paukut kannattaa laittaa kaupunkeihin.

Pienillä paikkakunnilla tullaan hänen mukaansa jatkossakin polttamaan biomassaa, mutta tärkeää on se, mitä poltetaan.

– Keskitytään nopeasti hajoaviin biomassan eriin, kuten latvukset, hakkuutähteet, sekä metsäteollisuuden sahanpuru ja kuoret, jotta nämä muut raaka-aineet voidaan käyttää teollisiin tuotteisiin, joita biomassasta voidaan tehdä, Ollikainen jatkaa.

Jos polttamisesta luovutaan, miten tulevaisuuden kaukolämpö sitten järjestetään?

Energiateollisuus ry:llä, Sitralla, ja Ilmastopaneelilla on melko yhteneväinen kanta siitä, mitä työkalupakkiin kuuluu.

Sieltä löytyy ainakin maalämpö, teolliset lämpöpumput ja geoterminen lämpö, hukkalämmön hyödyntäminen, pienydinreaktorit, sekä tulevaisuudessa vetyyn ja synteettisiin polttoaineisiin perustuvat ratkaisut.

Yksi tärkeimpiä kehityskohteita on lämmön varastointi, jolla turvataan talvikauden kulutushuiput. Myös rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tulee vähentämään tarvittavan lämmön määrää.

Tulevaisuuden sähköä tuulesta tempaisten?

Joka tapauksessa sähköntarve tulee kasvamaan. Mistä siis tarvittava määrä sähköä?

Ollikaisen mukaan tulevaisuuden Suomi tulee nojaamaan entistä enemmän tuulivoimaan. Lisäksi Olkiluodon kolmas ydinreaktori tuottaa vuodesta 2022 lähtien sähköä valtakunnanverkkoon. Kolmannen reaktorin käynnistyttyä Olkiluodon saari kattaa kolmasosan nykyisestä sähkönkulutuksesta.

– Merituulivoima tulee varmasti myös tähän käyttöpalettiin. Kasvavien sateiden vuoksi vesivoiman osuus kasvaa. Aurinkovoima kasvaa myös, mutta sen osuus ei mielestäni tule olemaan merkittävä, Ollikainen listaa.

Ilmastopaneeli kutsuu valtiota mukaan energia-alan uudistukseen. Ollikaisen mukaan resursseja tarvittaisiin ainakin tutkimus- ja kehitystyöhön.

– Siellä valtiolla olisi paljon tehtävää edellytysten luomiseksi siihen, että Suomi pääsee mukaan tähän vetytalouden harppaukseen ja sitä kautta myös energian- ja lämmöntuotannon puolelle saataviin sivuhyötyihin.

Lue lisää:

Näin energiayhtiöt aikovat korvata ilmastonmuutosta kiihdyttävät polttoaineet – tarkoittaako muutos kaupunkilaisille isompaa lämmityslaskua?

Energiateollisuus aikoo alentaa kaukolämpöverkkojen lämpötilaa – suihkuvesi ei jäähdy, mutta taloihin voi tulla tuhansien eurojen remontteja

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella tiistaihin 10.8. kello 23 saakka.

Lukuisat luonnonmarjanpoimijoiden koronatartunnat ovat saaneet ihmiset pohtimaan, että voiko poimittuja marjoja ostaa ja käyttää. Esimerkiksi Lapin ja Kainuun sairaanhoitopiirien ohjeistukset poikkeavat toisistaan.

Viime viikolla Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas kertoi Ylelle, että sairastuneet marjanpoimijat eivät osallistu marjanpoimintaan, vaan ovat eristyksessä. Karanteeniin asetetut poimijat testataan kahden vuorokauden välein.

– Jos he ovat terveitä, he voivat poimia marjoja. Mutta jos negatiivisen testituloksen jälkeen tulee positiivinen testitulos, heidän poimimansa marjat voidaan tunnistaa, eikä niitä toimiteta kuluttajille, Broas kertoi.

Lapissa suositus perustuu tartuntatautilakiin ja elintarviketurvallisuuteen sekä tartunnan saaneen terveysturvallisuuteen. Vaikka riski tartunnan leviämiseen marjojen kautta on hyvin pieni, Broaksen mukaan Lapissa halutaan minimoida sekin.

Kainuun sote puolestaan kertoo, että virus ei leviä poimittujen marjojen mukana ja voinnin salliessa poimintaa voi jatkaa, ilman kontakteja.

– Kuntien elintarvikevalvontaviranomaisille ei ole annettu erillisiä ohjeita marjoista, sanoo Kainuun sote -kuntayhtymän ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykänen.

Kainuussa asiaa on tulkittu Ruokaviraston ohjeiden kautta.

Lue lisää aiheesta: Marjayrittäjän painajainen: kaikki oli suunniteltu viimeistä piirtoa myöten, mutta pikatestit paljastivat kymmeniä koronatartuntoja

Kolme kysymystä marjoista ja koronasta

THL:n mukaan COVID-19-tautia aiheuttava koronavirus (SARS-CoV-2) tarttuu esimerkiksi sairastuneesta ihmisestä pisaratartuntana toiseen ihmisen, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Yhdenkään ihmisen ei ole toistaiseksi todettu sairastuneen elintarvikkeiden välityksellä.

Alla olevat kysymykset ja vastaukset on poimittu Ruokaviraston ohjeista:

Onko syytä välttää joitakin elintarvikkeita?

Koronavirus ei säily eikä lisäänny elintarvikkeissa. Kaikkiin elintarvikkeisiin pätevät ruoan valmistamisen ja käsittelyn perusohjeet.

Aiheuttaako koronavirus ruokamyrkytyksiä?

Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan ruoan tai juoman välityksellä tarttuvaa tautia. Koronavirus ei tämänhetkisen tiedon mukaan aiheuta ruokamyrkytyksiä.

Voinko sairastua pakkaamattomista elintarvikkeista, kuten esimerkiksi hedelmistä, kasviksista, paistopisteiden tuotteista tai salaattibaarien tuotteista?

Pakkaamattomien elintarvikkeiden ei tiedetä välittäneen tartuntoja. Myöskään pintojen ja ottimien välityksellä leviämistä ei pidetä merkittävänä. Kasvikset ja hedelmät pestään tai kuoritaan kuten yleensäkin.

"Avaruuden pääkaupunki"

"Ol niingo gotonas"

"Ihmislähtöinen kunta"

"Tuhansien tarinoiden pitäjä"

Osaisitko yhdistää sloganit suomen kuntiin ja kaupunkeihin?

Useimmilla Suomen kunnilla on käytössään slogan eli iskulause. Sloganilla kunta voi parhaimmillaan erottua muista ja luoda itsestään myönteisiä mielikuvia. Sloganeilla houkutellaan esimerkiksi matkailijoita, yrittäjiä ja uusia asukkaita, mutta ne voivat toimia myös kuntalaisten me-hengen luojana.

Kuntien sloganeita tutkii tällä hetkellä kolmihenkinen ryhmä Turun ja Helsingin yliopiston tutkijoita, jotka selvittävät, millaisia sloganeita kunnilla on käytössä, miten ne ovat muodostuneet ja millaisia mielikuvia ne luovat.

Yksi ryhmän tutkijoista, kielitieteilijä ja nimistöntutkija Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta kertoo, että tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa konkreettista tietoa myös kuntien käyttöön.

– Parhaimmillaan hyvä slogan kirkastaa kunnan identiteettiä. Tutkimuksen kautta kunnat ehkä voivat ymmärtää niiden arvon paremmin ja sen, minkälaiset toimivat ja jäävät mieleen, Ainiala sanoo.

Alun sloganit ovat järjestyksessä Seinäjoen, Rauman, Lapinjärven ja Taivalkosken.

Portteja ja siemeniä

Iskulauseista veistellään usein huumoria, etenkin jos ne ovat erityisen latteita tai tahattoman koomisia. Moni muistaa nykyisin Lappeenrantaan kuuluvan Joutsenon sloganin "tee se Joutsenossa". Entä miltä kuulostaa Siikalatvan "kylvä siemenesi Siikalatvalle"?

Ainialan mukaan sloganin pitäisi olla uskottava osa kunnan identiteettiä. Esimerkiksi Orimattilan "sopivasti skutsissa" voi herättää ihmetystä, sillä päijäthämäläinen kunta ei ole mitään stadin slangin puhealuetta.

– Pahimmillaan kunnan identiteetin kanssa ristiriidassa olevat sloganit herättävät myötähäpeää tai voivat kääntyä vitsiksi.

Terhi Ainiala kertoo, että tutkimusryhmä on erotellut käytössä olevista yli 600 sloganista kahdeksan toistuvaa teemaa. Suosittuja ovat esimerkiksi elämiseen ja arkeen, kunnan kokoon tai sijaintiin sekä luontoon liittyvät teemat.

– Yllättäviä olivat kasvukäytävän käsitteeseen liityvät sloganit, esimerkiksi Hausjärven "keskellä Suomen kasvukäytävää". Luemme ne sijaintiin liittyviksi, mutta se herättää kyllä kysymyksiä että kuka haluaisi erityisesti muuttaa kasvukäytävään? Ainiala sanoo.

Kasvukäytävällä tarkoitetaan Helsingistä Seinäjoelle ulottuvaa työssäkäynti- ja talousaluetta.

Esimerkiksi vesistöjen läheisyys on asia, josta sloganeita muodostetaan Suomessa hyvin usein. Saimaa ja Päijänne suurimpina järvinä esiintyvät useiden kuntien sloganeissa. Esimerkiksi Kuhmoisten slogan on "Pirkanmaan portti Päijänteelle", Asikkalan ihan vain "portti Päijänteelle". Niiden välissä olevan Padasjoen matkailukäytössä oleva slogan on "Experience nothing". Padasjoeltakin tosin pääsee Päijänteelle.

Kuvaileva tunnistetaan paremmin

Hyvä slogan on Ainialan mukaan selkeäsanainen, rehellinen, muistettava ja yhdistettävissä kuntaan.

Tutkimusryhmän blogin sivuilla oli keväällä auki kysely, jossa vastaajat saivat kokeilla, osaavatko yhdistää sloganin ja kunnan toisiinsa.

– Ei ole ehkä yllättävää, että paikkakuntaa kuvaava slogan yhdistetään siihen paremmin kuin "hyvä paikka elää" -tyylinen, yleispätevä slogan, Ainiala sanoo.

Rovaniemen slogan "arktinen pääkaupunki" ja Rauman "ol niingo gotonas" tulivat tasoihin kyselyn kaikista tunnistetuimpina sloganeina: kummankin tunnisti 97 prosenttia vastaajista. Huonoiten tunnistettiin Kruunupyyn "aidot ihmiset" ja Raahen "luonnostaan ylpeä".

Rovaniemen viestintä- ja markkinointijohtaja Heini-Tuuli Onnela kertoo, että slogan syntyi kaupunkilaisia osallistavan brändiuudistuksen myötä viime vuoden keväällä.

Rauman slogan sen sijaan on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, eikä siitä aiota viestintäpäällikkö Raija Lehtorinteen mukaan luopua.

– Siitä tulee paljon palautetta, että se tuo hyvää mieltä. Se on myös toimiva ja tunnistettava, Lehtorinne kertoo.

Kunnan käytössä on vanhan sloganin lisäksi vaihtuvia, hieman modernimpia sloganeita.

Sloganin tunnettuuteen vaikuttaa todennäköisesti se, että Rauman sisääntuloreittien varrella on kyltit, joissa slogan näkyy autoilijoille.

Myös tutkimusryhmä totesi kyselynsä perusteella, että lähikuntien sloganit tunnistetaan parhaiten. Niiden fyysisellä sijoittelulla autoteiden ja asemien läheisyyteen on siis todennäköisesti väliä sille, kuinka hyvin slogan jää ihmisten mieliin.

Avaruuden pääkaupunki

Harva kunta on itse lähtenyt markkinoimaan itseään huumorin kautta, ehkä edellä mainittua Padasjokea ja Lapin Sallaa ("middle of nowhere") lukuunottamatta.

Myös Seinäjoen "avaruuden pääkaupunki" on mahtipontisuudessaan herättänyt huvittuneisuutta ja jopa ärtymystä.

Seinäjoen markkinointipäällikkö Anu Männikkö kertoo, että suurin osa on slogania koskevasta palautteesta on positiivista ja sitä pidetään oivaltavana, toiset taas eivät ymmärrä sitä lainkaan.

– Se aukeaa paremmin, kun ihmiset huomaavat sen yhteyden meidän maantieteelliseen avaruuteemme eli lakeuteen, Männikkö sanoo.

Slogan on luotu yhdessä TBWA\Helsinki-mainostoimiston kanssa ja lanseerattiin vuonna 2018. Vuonna 2019 konsepti voitti kuntamarkkinoinnin palkinnon.

Männikön mukaan sloganin päätehtävä on ihmisten huomion herättäminen ja pysäyttäminen hetkeksi informaatiotulvan aikakautena. Siinä yllättävä ja mahtipontiseltakin kuulostava slogan on parempi kuin ympäripyöreä.

Lue myös: Muuttaisitko Avaruuden pääkaupunkiin vai Kreisijärvelle? Kuntaa markkinoiva slogan voi syntyä mainostoimiston ajatushautomossa – tai ihan vaan vahingossa

Savuava veturi myöhästytti junaliikennettä Pohjois-Pohjanmaalla tiistai-iltana.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos sai ilmoituksen liikennevälinepalosta Iissä noin puoli seitsemän aikaan illalla.

Päivystävän palomestarin Valtteri Käkösen mukaan matkustajajunan kuljettaja havaitsi veturin sisälle tulevan savua ja päätti pysäyttää junan.

– Sen jälkeen veturinkuljettaja irrotti matkustajavaunut veturista. Rataosuudelta katkaistiin sähköt ja veturi irrotettiin jännitelangoista. Sen jälkeen savu alkoi hälvenemään, Käkönen kertoo STT:lle.

Paikalle tuotiin uusi veturi, jonka kanssa Oulusta Rovaniemelle matkalla ollut matkustajajuna jatkoi noin kolme tuntia aikataulusta myöhässä. Matkustajajuna pääsi jatkamaan matkaa kello yhdeksän jälkeen illalla.

VR:n viestinnän mukaan myös intercityjuna Rovaniemeltä Helsinkiin myöhästyi noin kaksi tuntia ja intercity Helsingistä Rovaniemelle noin 45 minuuttia.

34-vuotias opiskelija ja järjestökoordinaattori Henri Ramberg (vas.) valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuustoon 201 äänellä. Hän on valtuuston ensikertalainen, yksi 24:stä.

Untuvikko hän ei kuntapäättäjänä silti ole. Takana on kokemusta muun muassa Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnan jäsenyydestä. Ramberg ei osaa nimetä mitään erityistä aihepiiriä, jonka haltuunotto jännittäisi häntä etukäteen uutena valtuutettuna.

– No, ehkä kaupungin vuosittainen talousarvio ja tulevien vuosien taloussuunnitelmat voisivat olla sellaisia. Ne ovat niin laajoja kokonaisuuksia, että niiden kohdalla täytyy olla todella hereillä ja perehtynyt siihen, mistä ollaan päättämässä, hän sanoo.

Uuteen tehtävään hyppääminen on nyt edessä monella tuoreella valtuutetulla erityisesti Lapissa, missä vain seitsemässä kunnassa valtuustossa jatkaa yli puolet entisistä valtuutetuista.

Lue lisää: 19-vuotias feministi päihitti pikkukunnassa monet konkaripoliitikot ja nousi ryhmänsä johtoon, aikoo nyt pistää tuulemaan: "Vahva mandaatti"

Valtuustojen pöllyytys voi olla kunnalle hyvä juttu

Kuntaliiton erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipposen mukaan Lapin tilanne ei ole mitenkään poikkeuksellinen: koko Suomen tasolla uusia jäseniä on valtuustoissa 44 prosenttia.

– Vaihtuvuuden prosentti on pysynyt suurin piirtein samana jo useiden valtuustokausien ajan, vaikka kuntakohtaiset erot voivat olla paikoin suuria, hän sanoo.

Lapin 21 kunnasta seitsemässä jatkavat valtuutetut ovat enemmistönä. Kunnat ovat Keminmaa, Tornio, Kemi, Kolari, Rovaniemi ja Utsjoki. Muissa 14:ssa Lapin kunnassa väki vaihtui isolla kädellä

Eniten vaihtuvuutta oli Ranualla, missä 71 prosenttia valtuutetuista on uusia. Myös Pelkosenniemellä uusia on nyt reilu enemmistö, 69 prosenttia. Piipponen näkee myös hyvänä asiana sen, että iso luuta pyyhkii ja väki vaihtuu valtuustoissa.

– Kun on paljon uusia valtuutettuja, se on tavallaan suuri mahdollisuus myös muutokseen ja hyvään yhteistyöhön. Ja jos osaamista miettii, niin ensikertalaisille on tarjolla paljon koulutusta, maksutonta ja maksullista, hän sanoo.

Lue myös: Naisten määrä kuntien valtuustoissa kasvoi jälleen, mutta enemmistö on vain 29 kunnassa – Etelä-Pohjanmaa uhkaa pysyä tasa-arvon takapajulana

Valtuutetuilta odotetaan moniosaamista ja ihmissuhdetaitoja

Ramberg sai kunnalliseen päätöksentekoon sparrausta ja koulutusta jo ennen vaaleja. Taustalla on myös julkisoikeuden opinnot yliopistossa.

– Osallistuin aikoinaan poliitikkokouluun, joka oli oman puolueeni ja Kansan sivistystyön liiton järjestämä. Sieltä sain aika paljon eväitä poliittiseen vaikuttamiseen ja toimintaan myös kuntatasolla. Sitten on ollut erilaisia lyhyempiä seminaareja ja kursseja, hän kertoo.

Puolueet kouluttavat valtuutettujaan eri tavoin ennen vaaleja ja vaalien jälkeen.

Kuntaliitto tarjoaa uusille ja entisillekin valtuutetuille Kuntapäättäjä -oppimisympäristön verkossa. Sivustolta löytyy maksutonta ja maksullista tietoa muun muassa laeista ja päätöksenteosta, kuntataloudesta sekä johtamisesta ja yhteistyötaidoista.

Yhteistyötaitoja Piipponenkin peräänkuuluttaa uusilta valtuutetuilta. Mutta se ei riitä, sillä luottamushenkilöt tarvitsevat hyvin monipuolisia taitoja, myös ihmissuhdetaitoja.

– Yhteistyön ja joukkuepelaamisen taitoja uudet valtuutetut tarvitsevat aivan erityisesti. Varsinkin, kun monessa kunnassa äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi. Valtuutettujen pitäisi nyt osata kuunnella kuntalaisia ja edistää kuntalaisten osallistumista. Kunnan henkilöstön osaamistakin pitäisi arvostaa ja ajaa kunnan etua, hän sanoo.

Piipposen mukaan myös ennakointitaidot korostuvat nyt, kun kunnissa ollaan monella tapaa uuden edessä. Valtuutettujen pitäisi osata ennakoida ja katsoa tulevaan.

– Kuntatalous on monen muuttujan summa, ja kunnan elinvoima ja talous ovat asioita, jotka vaativat paljon perehtymistä. Kuntaliitossa meillä on sellainen käsitys, että tuoreet valtuutetut toivoisivat enemmän kuntatalouteen liittyvää koulutusta.

"Vuodessa kaikki on selvää pässinlihaa"

Miten käy kuntalaisten yöunien, kun päättämässä on iso joukko ensikertalaisia? Jos asiaa kysyy Rovaniemen kaupunginvaltuustossa ensimmäistä kauttaan istuvalta Henri Rambergilta, hän uskoo, että rovaniemeläiset saavat painaa päänsä tyynyyn rauhassa jatkossakin.

– Esitykset tulevat aina montaa reittiä, ja niihin osallistuu viranhaltijoita virkavastuulla. Tällä pyritään takaamaan päätösten laillisuus. Itselläni on hyvä luotto siihen, että meidän viranhaltijat osaavat työnsä. Päättäjät taas opiskelevat ja ottavat asioista selvää, jotta pystyvät tekemään hyviä päätöksiä.

Valtuustokausi kestää neljä vuotta. Kauankohan vie, ennen kuin asiat ovat Rambergilla itsellään niin sanotusti näpissä?

– Jos soitat vuoden kuluttua uudelleen, niin luulen, että kun siinä vaiheessa tehdään jo toisen kerran talousarviota, niin asia alkaa olla paremmin hahmottunut, hän nauraa.

Ramberg valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa myös kaupunginhallitukseen.

– Uskon, että se on sellainen näköalapaikka, että kyllä kaikki on vuodessa jo selvää pässinlihaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 12.8. kello 23 saakka.

Koulujen alku on liikenteeseen lähteville alakoululaisille ja vanhemmille jännittävää aikaa. Erityisen jännittävää se on tänä syksynä Kemin Karihaarassa, missä Metsä Groupin sellutehtaan tierakentaminen on myllertänyt satojen koululaisten reitit uusiksi.

Kemiläinen Tapio Karjula ja Kemin toiseksi suurimmassa koulussa Karihaarassa kakkosluokkaa aloittava Lenni-poika kävivät muuttuneen koulureitin läpi yhdessä.

– Kyllähän siinä riskin paikkoja on olemassa ja ainahan se vähän on huoli. Mutta toki onhan tuo järjestely turvallisen näköinen, että kun vain reitillä pysyy, niin varmasti turvallisesti kouluun pääsee, tuumaa Tapio Karjula.

Valtavan sellutehdashankkeen vuoksi niin auto- kuin kevyen liikenteen reitit ovat totutusta poikkeavia ja niitä joudutaan muuttamaan rakennustöiden edetessä. Lisäksi työmaalla liikkuu paljon raskaita koneita, joista pienen koululaisen havaitseminen voi olla vaikeaa.

Kemissä koulureitin vaaroja ja vanhempien huolta koululaisistaan lisää tietyömaa, mutta uusien koululaisten tulo liikenteeseen lisää aikuisten tienkäyttäjien vastuuta joka paikassa.

Vuosittain alakouluikäisiä lapsia loukkaantuu tieliikenteessä noin 150.

Lue lisää: Alakouluikäisten liikennevahingot ovat vähentyneet viime vuosina – poliisi toivoo lisää yli- ja alikulkuja kevyelle liikenteelle

Psykologin vinkit: puhu arjessa ja näytä esimerkkiä

Liikennepsykologiaan perehtynyt neuropsykologian erikoispsykologi Sari Kukkamaa vinkkaa, että liikenneturvallisuudesta kannattaisi keskustella lasten kanssa arjessa, eikä tyytyä vain saarnatuokioihin koulujen alkaessa.

– Ihan arkipäiväinen havainnointi liikenteessä; mitä nähdään, mitä tapahtuu, mitä tässä tilanteessa on huomioitava. Keskustelua ei toki ole myöhäistä aloittaa nytkään, mutta aina on tietysti parempi, jos se on jatkuvampaa, neuvoo Kukkamaa.

Tärkeää on myös oman esimerkin näyttäminen.

– Aikuisen omat käsitykset ja tavat liikenteessä tarttuvat lapsiin ihan huomaamatta. Jos aina kiihdyttää oranssilla valolla tai ajaa autolla kännykkä kädessä, tapa tarttuu. Lapset oppivat mallioppimalla helposti ja tehokkaasti, Kukkamaa sanoo.

Entäpä jos koulureitti on lapselle niin jännä ja pelottava, että matkasta ei tahdo tulla mitään? Kukkamaa muistuttaa, ettei lasta saisi jättää yksin ahdistavassa tilanteessa.

– Lapsen pelkoa ei saa mitätöidä sanomalla vaikka, että "koitapas nyt reipastua". Perinteinen koulutien yhdessä kulkeminen vaikkapa isompien sisarusten kanssa auttaa hallitsemaan uutta ja pelottavaa tilannetta.

Kukkamaalla on vinkki myös ruuhkista tai tietöistä tuskastuneille autoileville aikuisille: hengitä syvään. Tieraivoa tai vähintään ärtymystä tuntee lähes jokainen, mutta sille ei tarvitse antaa valtaa.

– Kun ärsytyksen tunteen tunnistaa ja tulee siitä tietoiseksi, voi tehdä ratkaisuja järjen eikä vain tunteen vallassa. Perinteinen syvähengitys rauhoittaa ja on hyvä vastatoimi hermostumisen aktivoimille toiminnoille.

Tärkeää on myös kiireestä huolimatta pitää ajonopeus riittävän alhaisena ja huolta vireystilasta ja havainnointikyvystä. Liikenneturvan mukaan neljä viidestä lasten jalankulkuonnettomuuksista sattuu tietä ylitettäessä, esimerkiksi suojatiellä.

Urakoitsijoiden kanssa turvallisuutta on painotettu

Karihaaran koulun rehtorin Jukka Vaaramaan mukaan koulun henkilökunta on käynyt reitin läpi ja tarkastanut vaaranpaikat. Reitti käydään läpi myös luokanvalvojien johdolla oppilaiden kanssa.

– Mutta se ei poista sitä, etteikö tuolla pitäisi olla varovainen. Vaikka noudattaa ohjeita, niin aina on muutoksia ja aina pitää olla varovainen ja seurata liikennettä, muistuttaa Vaaramaa.

Kaupungin mukaan lasten koulutiehen liittyviä liikenneturvallisuusasioita on käyty läpi myös urakoitsijoiden kanssa.

– Työmaa-aluetta on aidattu oppilaiden kulkureitin ulkopuolelta, eikä sinne työkoneiden sekaan pitäisi päästä kovin helposti, kertoo Kemin ympäristöjohtaja Mika Grönvall.

Kaupunki on myös rakentamassa kahta alikulkua, jolla parannettaisiin koululle suuntautuvan kevyen liikenteen turvallisuutta. Leinosenpolun uusi alikulku on tavoitteena saada käyttöön lokakuussa ja Tornionkadun alikulku marraskuussa 2021.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella perjantaihin 13.8. kello 23 saakka.

Valtion metsissä ja niiden yläpuolella liikkuu lähivuosina aikaisempaa enemmän lannoituskoneita. Metsähallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa lannoitettavien metsien pinta-ala aiemmasta 15 000 hehtaarista 30 000 hehtaariin.

– Tarkoitus on lisätä sitoutuneen hiilen määrää, kuten hallitus on tavoitteeksi asettanut, kertoo metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen Metsähallituksesta.

Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan lisäämään maankäyttösektorin hiilensidontaa vähintään kolmella miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuoteen 2035 mennessä.

– Hiilensidontaa voidaan lisätä tuntuvasti metsien kasvua vahvistamalla, perusteli maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) tuhkalannoituksen tuen määräaikaista laajennusta viime vuoden helmikuussa.

Lannoituksessa metsiin lisätään ravinteita, joiden niukkuus maaperässä rajoittaa puiden kasvua.

Lannoituksen aiheuttaman kasvunlisäyksen arvioidaan sitovan jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi.

Yhden hehtaarin hiilensidonnan kasvu vastaa siis suurin piirtein keskivertosuomalaisen vuotuisia hiilidioksidipäästöjä (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää: Valtion talousmetsille tulee ensimmäistä kertaa tavoite kasvattaa hiilinielua

Rakentamisessa pitkäaikainen vaikutus

Parhaita lannoituskohteita ovat talousmetsät, jotka lähestyvät korjuun hetkeä. Usein kohteena on kahteen kertaan harvennettu metsä, jossa puut kasvupyrähdyksensä ansiosta kasvavat tukkipuun mittoihin.

Samalla niiden käyttömahdollisuudet muuttuvat.

Ennen pikaista vankistumistaan puusta joka olisi kelvannut sellukattilaan ja sitä kautta esimerkiksi paperin raaka-aineeksi tulee muutamassa vuodessa kelvollista raaka-ainetta rakentamiseen.

Rakennusmateriaalina puu voi osin korvata betonia, jolla on suurempi hiilijalanjälki kuin puulla.

Samalla pitkittyy puuhun sitoutuneen hiilen kierto, sillä rakennuspuutavarasta hiili vapautuu huomattavasti hitaammin kuin vaikkapa vessapaperista.

Kangasmailla huomioitava vesistöt

Lukessa tutkimusprofessorina työskentelevä Jari Hynynen arvioi metsähallituksen strategian olevan pääosin toimiva.

– Turvemaiden lannoittamisesta on vaikea löytää mitään miinusmerkkistä sanomista, toteaa Hynynen.

Soisille turvemaille levitetään lähinnä fosforia. Kivennäismaille eli kangasmetsiin puolestaan kylvetään typpeä.

– Näiden kovien maiden lannoittaminen on haastavampaa. Vaaditaan tarkkaa suunnittelua, jotta vältytään vaikutuksilta vesistöön, sanoo Hynynen.

Lannoitteiden valmistuksesta ja levittämisestä syntyvät hiilidioksidipäästötkin huomioiden lannoittamisen vaikutus metsän hiilensidontaan on WWF:n mukaan selvästi positiivinen.

Kielteisiä ympäristövaikutuksia lannoittamisella on vesistöjen lisäksi muun muassa luonnon monimuotoisuuteen. Karuilla mailla typpilannoittaminen vähentää jäkälien kasvua. Typpeä suosivat lajit, kuten heinäkasvit sen sijaan lisääntyvät.

Ruotsalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että typpilannoituksen vaikutuksia näkyy myös sen jälkeen kun metsä on hakattu: esimerkiksi mustikkasato jää selvästi pienemmäksi lannoittamattomaan alueeseen verrattuna.

Lannoituksen vaikutusaika puustoon kivennäismailla on 6–10 vuotta ja turvemailla 15 vuodesta jopa 30 vuotta. Metsien muuhun käyttöön lannoittaminen ei vaikuta, vaan esimerkiksi marjoja ja sieniä alueelta voi poimia entiseen tapaan.

Lue lisää: Moniongelmaisten turvemetsien kasvatukseen haetaan tasapainoa – Ylöjärvellä kokeillaan kaistalehakkuita

Lannoitettava ala viisinkertaistuu Lapissa

Lapissa lannoitettavien alojen kasvu on koko maata huimempaa. Aiemman runsaan tuhannen hehtaarin sijasta lannoitetaan vuosittain yli 5 000 hehtaarin alueella.

Lannoittaminen on järkevää vain riittävän lämpimillä alueilla.

– Karkeasti ottaen napapiiri on se raja, jonka eteläpuolella lämpösumma on riittävä. Toki pohjoisemmassa on alueita, joiden olosuhteet ovat lannoittamiselle otolliset, kertoo Lapin alueen metsänhoitopäällikkö Antti Nurmi Metsähallituksesta.

Aiemmin Lapissa on metsähallitus keskittynyt lannoittamiseen lähinnä Rovaniemen ja Ranuan alueille, joissa valtion omistuksessa on paljon metsää.

Nyt Rovaniemi–Ranua -alueen lannoitettava pinta-ala nousee tuhannesta hehtaarista noin 3 500 hehtaariin. Länsi-Lapissa lannoitetaan noin tuhannen ja muualla Lapissa 500–700 hehtaarin alalla.

– Tätä pohjoisemmassa lannoittaminen lisää kasvuhäiriöriskiä, muistuttaa tutkimusprofessori Jari Hynynen Lukesta.

Sijoitus metsäomaisuuteen

Lapin metsistä valtaosa, noin 70 prosenttia, on valtion omistuksessa. Valtionmetsät painottuvat kuitenkin pohjoiseen. Maakunnan eteläosassa metsät ovat valtapuolin yksityisomistuksessa.

Toistaiseksi yksityisten metsien lannoitusalat eivät Lapissa ole kasvaneet.

– Tänä vuonna Ranualta Kolariin ulottuvalla alueella lannoitetaan noin 500 hehtaarin alalla, viime vuonna määrä oli noin 600 hehtaaria, kertoo metsäneuvoja Aleksi Koivisto Lapin metsänhoitoyhdistyksestä.

Koiviston mukaan metsänomistajia eivät aktivoi yksittäiset hintapiikit, toisin tekee pidempään jatkunut tasainen hinnannousu.

Vuosikymmeniä metsäneuvojana toiminut Pekka Vähä näkee taustalla myös metsänomistajien kaupunkilaistumisen ja metsänhoitoon liittyvän osaamisen karisemisena. Lannoittaminen on metsänomistajalle taloudellinen sijoitus.

– Tukkipuun hinta on huomattavasti korkeampi kuin kuitupuun. Lannoituksen jälkeisenä kuutena vuotena metsän arvo kasvaa moninkertaiseksi, sanoo Vähä.

Vähällä on itselläänkin metsäomistuksia, joita pitää hoitaa. Tälle kesälle ajoittui runsaan kymmenen hehtaarin lannoitus.

Samalla osoittautui, että Tornion Aapajärven takamaissa olevaa kohdetta ei maalevityksenä kannattanut hoitaa.

– Kilpailutin levityksen ja lentolevitys oli nyt edullisin vaihtoehto.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 14.8. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Halsualaisyritys vuokraa metsää hiilinieluksi ja istuttaa taimia muiden yritysten puolesta – asiantuntija: "Lupaukset täytyy voida pitää, se ei saa olla viherpesua"

Lappiin iski metsien ostobuumi: kaupat lisääntyivät 50 prosenttia ja hinnat nousivat eniten koko Suomessa – katso maakunnittaiset hintatilastot

Syyttäjä on nostanut syytteet entisen valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) erityisavustajana toimineelle Kari Jääskeläiselle. Ministerin entistä erityisavustajaa syytetään petoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tapaus liittyy Kulmunin viestintäkoulutusten laskutusepäselvyyksiin.

Syytteen mukaan Jääskeläinen on erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saanut valtiovarainministeriön maksamaan valmennuksesta perusteettomasti noin 13 700 euroa. Samalla menettelyllä erityisavustaja on virkamiehenä rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa.

Jääskeläinen on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin. Erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkisen mukaan jutussa ei ole kuultu epäiltyinä muita kuin ministerin erityisavustajana toiminutta henkilöä.

Jääskeläinen ei ole vastannut Ylen kommenttipyyntöön tänään. Hän on aiemmin kiistänyt Ylelle tietävänsä poliisitutkinnasta mitään.

Ministeri Kulmuni sai yksityiseltä konsulttiyhtiöltä Tekir Oy:ltä viestintäpalveluita vuosina 2019–2020. Tapauksesta nousi kohu, koska kalliiden koulutusten hankintaan liittyi epäselvyyksiä. Lisäksi Kulmunin epäiltiin käyttäneen koulutusta ministerin tehtävien ohella keskustan puheenjohtajan ominaisuudessa.

Kulmuni erosi valtiovarainministerin tehtävästä pian hankintojen tultua ilmi. Myöhemmin poliisi kertoi aloittaneensa esitutkinnan ja epäilevänsä "laajasti koulutushankintoihin osallistunutta" virkamiestä.

Lue lisää:

Esitutkinta Katri Kulmunin koulutuksista valmistui, Kulmunia ei epäillä – Poliisi: Virkamies sai petoksella ministeriöt maksamaan koulutukset

Tarkastusraportti: Kulmunin avustaja tilasi koulutuksia kertomatta hallinnolle ja Tekir laskutti koulutukseen liittyvästä työstä, josta Kulmuni kiistää tienneensä

Juttua päivitetty 13.8. kello 14.01. Tarkennettu, että jutussa epäilty on ministerin entinen erityisavustaja Kari Jääskeläinen.

Saamelainen perinteinen joiku, pop-musiikki ja rap vuorottelevat Inarin alkavassa syksyssä, kun Suomen ainoa alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja järjestetään ulkoilmatapahtumana tulevana lauantaina.

Viime vuonna festivaalin musiikkikattaus tarjottiin verkkolähetyksenä, mutta tänä vuonna järjestäjät ovat päässeet totuttuun tapaan rakentamaan festivaalialuetta Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pihalle Inarissa.

Paikalle odotetaan väkeä myös muualta kuin Suomesta.

Ylen festarikatsaukset perjantaina ja lauantaina

Yle lähettää paikan päältä livelähetyksen sekä perjantaina kello 15.00 että lauantaina kello 16.00.

Perjantain noin puolituntisessa lähetyksessä tutustutaan festivaalin valmisteluihin ja muihin järjestelyihin sekä perehdytään siihen, kuinka koronatilanteen vavisuttama tapahtuma-ala palaa myös Saamenmaalla hiljalleen ennalleen. Mukana lähetyksessä ovat muun muassa tapahtuman tuottaja Oula Guttorm sekä apulaistuottaja Aleksi Ahlakorpi.

Perjantain lähetys toimitetaan sekä suomeksi että pohjoissaameksi.

Lauantain saamenkielisessä livessä päästään tutustumaan festarien tarjontaan ja pitkästä aikaa oletettavasti myös ihmisvilinään. Nuoret saamenkäsityön taitajat Eveliina Järvinen ja Rita Nurmenrinta kertovat tämän hetken saamenpukutrendeistä.

Lisäksi taiteellinen johtaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman kertoo festivaalin taiteellisesta puolesta kuten siitä, millainen artistikattaus festivaaleilla tänä vuonna on ja miten se on rakentunut.

Turvavälit pidettävissä, sairaana paikan päälle ei pidä tulla

Ijahis idja -festivaalin tuottaja Oula Guttorm haluaa muistuttaa paikalle saapuvia siitä, että koronaviruksen aiheuttama poikkeuksellinen tilanne jatkuu yhä. Guttorm huomauttaa, että festivaalin onnistuminen vaatii yhteistyötä.

– Olemme tietysti festivaalin puolesta valmistautuneet niin, että pystymme turvallisesti järjestämään festivaalin, mutta se vaatii tietysti myös festivaalikävijöiltä osallistumista, sanoo Guttorm.

Tuottaja toivoo, että ihmiset saapuisivat paikalle ainoastaan terveenä, huolehtisivat tarkasti käsihygieniasta, maksaisivat kortilla ja pitäisivät turvavälit muihin ihmisiin. Festivaalialue on Guttormin mukaan kuitenkin sen verran laaja, että turvavälien pitäminen onnistunee helposti. Maskipakkoa festivaalilla ei kuitenkaan ole.

Jotta festivaalin lipunmyyntipaikalle ei syntyisi jonoja, tuottaja suosittaa tulemaan paikalle ajoissa.

Tunnettuja pitkän linjan artisteja

Tämän vuoden Ijahis idja tarjoaa monenlaista saamelaismusiikkia. Kenties tunnetuin esiintyjistä on Ruotsin puoleiselta Saamenmaalta saapuva Talent-voittaja Jon Henrik Fjällgren, jonka ensiesiintymistä kilpailussa on katsottu YouTubessa yli 12 miljoonaa kertaa. Fjällgren on osallistunut useampaan otteeseen Ruotsin euroviisukarsintoihin, mutta ei ole voittanut kilpailua.

Illan aloittaa joikaaja Iŋgá-Máret Gaup-Juuson ja muusikko Patrick Shaw Iversen duo nimeltä Tundra Electro. Duo yhdistelee perinteistä joikua elektroniseen musiikkiin.

Perinteistä joikua kuullaan myös omassa osuudessaan Niiles Jouni Aikion, Biggá Aikion ja Laura Tapiolan esityksissä.

Pitkän linjan saamelaisartisti Ulla Pirttijärvi nousee lavalle yhdessä Ulda-bändinsä kanssa. Nuorempaa saamelaismusiikin kaartia edustaa räppäri Yungmiqu, Mihkku Laiti, joka osallistui kuluvana vuonna Talent-kilpailuun Suomessa ja eteni aina semifinaaleihin saakka.

Illan päättävät yhdessä esiintyen inarinsaameksi räppäävä Amoc ja pohjoissaamenkielinen Ailu Valle. Tällä kertaa he esiintyvät yhdessä ja esittävät uusia kappaleita.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan tartuntatautilain noudattaminen ei ole marjanpoimijoiden kohdalla toteutunut, minkä johdosta koronatartunnat ovat päässeet leviämään.

– Alun perin 262 testatusta marjanpoimijasta noin 70 prosenttia on nyt sairastunut koronaan. Tänään uusia tartuntoja on todettu Rovaniemen seudulla 44 ja Pelkosenniemellä kuusi, hän kertoo.

Marjanpoimijoita ei ole pystytty eristämään tartuntatautilain edellyttämällä tavalla yksin tai perhekunnittain. Eristykseen määrätyt altistuneet ovat olleet samoissa tiloissa ja osa heistä on sairastunut, jolloin tartunnat ovat levinneet ryhmän sisällä.

Broaksen mukaan ei ole sataprosenttisen varmaa, että tartunnat eivät ole levinneet marjanpoimijoiden leirin ulkopuolelle.

– Varmuudella ei voida sanoa, ovatko karanteeniin määrätyt henkilöt pysyneet leireissä. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan syntynyt tartuntoja, jotka olisivat syntyneet sen johdosta, että leireillä ei ole pysytty.

Lue lisää: Kuusamossa on todettu koronavirustartunta 28 marjanpoimijalla – tartunnan saaneet ja altistuneet elävät kuplassa

Pitävätkö karanteenit, ja onko ulkomaisia marjanpoimijoita ohjeistettu riittävästi – Broas: "Se on hyvä kysymys"

Marjanpoimijoiden joukkotesteissä löytyi jälleen kymmeniä tartuntoja Lapissa – tartunta useammalla kuin joka kolmannella testatuista

Ulkomaisten marjanpoimijoiden koronatilanteesta sekä karanteenikäytännöistä keskusteltiin perjantaina Lapin sairaanhoitopiirin, Rovaniemen kaupungin, THL:n sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa.

Rovaniemellä tartunnan saaneet ovat olleet rovaniemeläisen Polarican ja sotkamolaisen Arctic Internationalin poimijoita. Broas kertoo, että firmojen edustajat oli myös kutsuttu koolle Rovaniemelle perjantaina.

Eristysolosuhteet järjestettävä asianmukaisiksi

Broaksen mukaan tartuntatautilain noudattaminen on nyt ensiarvoisen tärkeää marjanpoimijoiden kohdalla.

– Se tarkoittaa, että tartunnan saaneet ovat eristyksissä kymmenen päivää, ja ne, jotka ovat altistuneet, pysyttelevät karanteenissa kymmenen vuorokauden ajan altistumisesta.

Karanteenissa oleville tulee osoittaa erilliset, omat tilat, jotta he eivät tartuta karanteenin aikana toisiaan. Tiloihin tulee järjestää saniteettitila ja ruokahuolto.

Lappiin marjanpoimijoita kutsuneita yrityksiä tiedotetaan asiasta. Kunnat ovat vastuussa siitä, että tartuntatautilakia noudatetaan.

Lapin sairaanhoitopiirin alueella on tällä hetkellä noin 2000 ulkomaista marjanpoimijaa eri marjayrityksistä.

Marjayritykset: "Tulkinnan vaikeutta on ollut"

Sotkamossa kotipaikkaansa pitävän Arctic International Oy:n toimitusjohtaja Janne Naapanki kertoo yllättyneensä siitä, kuinka tehokkaasti koronatartunnat pääsivät yritykselle työskentelevien marjanpoimijoiden leireissä Lapissa leviämään.

– Kaikki on yritetty tehdä niin kuin on ohjeistettu, mutta valitettavasti ei ole onnistuttu. Toki täytyy sanoa, että esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa sairaanhoitopiirien ohjeistukset eivät ole olleet yhteneväiset. Tulkinnan vaikeutta on ollut.

Myös Polarican toimitusjohtaja Jukka Kriston mielestä sairaanhoitopiirien tiedottamisessa olisi ollut parantamisen varaa.

Janne Naapanki kertoo, että yrityksen majapaikoissa sairastuneet ovat olleet eristyksissä. Altistuneet puolestaan viiden hengen "kuplissa". Naapanki myöntää kuitenkin, että esimerkiksi saniteettitiloja ei ole voitu aina osoittaa erikseen joka ryhmälle.

– Tämän altistuneiden karanteenin kanssa tulee nyt olla tiukempi, haasteellista se on, mutta alamme tietysti heti järjestellä asioita, kuten nyt on ohjeistettu, Janne Naapanki sanoo.

Jukka Kristo toteaa, että alunperinkin olisi pitänyt tehdä niin, että positiivisen näytteen antaneet olisi heti siirretty leireistä kokonaan pois eikä yritetty eristää heitä leirin sisällä. Perjantain kokoustamisen tuloksena myös Polarican leireissä tehdään muutoksia.

– Myös he, joilla koronaa ei ole todettu eristetään nyt aiempaa pienempiin ryhmiin ja osa asumaan yksin.

Arctic International Oy:llä on Lapissa tällä hetkellä noin 150 ja Polaricalla 120 poimijaa. Iso osa poimijoista on tällä hetkellä eristyksessä tai karanteenissa.

13.8. klo 18.30 Juttua täydennetty marjayritysten toimitusjohtajien kommenteilla.

Tuoreimmat tiedot Lapin koronatilanteesta löydät tästä jutusta, ajantasaiset koronauutiset Suomesta ja maailmalta tästä artikkelista.

Valkoisella pöydällä on leikkokukkia maljakossa. Niiden takana seisoo somevaikuttaja Miisa Nuorgam puhelin kädessään ottamassa kuvaa itsestään peilin kautta.

Tämä on Nuorgamin kesän 2021 kesälomakohde: oma koti, jossa ilmastointilaite teki olemisesta siedettävää keskellä ennätyksellisen kuumaa kesää.

Nuorgamin mielestä kesä on ollut ihana. Hän sai huhtikuussa vauvan ja elämässä on juuri nyt paljon kaikkea uutta.

– Mutta somen perusteella on todella paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet kesällä aivan hirveästi. On matkusteltu ja tehty ihan kauheasti kaikkea. Tuntuu, että on itse viettänyt kesän aivan väärin, että kesä olisi pitänyt suorittaa.

Nuorgam uskoo, ettei ole ainoa, joka on tuntenut näin. Sosiaalisen median sisällöistä voi syntyä mielikuva, että kaikki muut ovat viettäneet aktiivisen ja aurinkoisen kesäloman.

Aihetta tutkineen Turun yliopiston taloussosiologian dosentin Aki Koivulan mukaan sosiaalinen media aiheuttaa käyttäjille paineita.

– Katsojan pitäisi osata lukea somesisältöjä ja ymmärtää, ettei kukaan ole ollut pyöräilemässä Saariston rengasreittiä koko kesää, Koivula sanoo.

Keskiluokkainen kesäkuvasto tuntuu vieraalta

Miisa Nuorgam on Ylen Kioskin e-urheilutoimittaja ja sosiaalinen media on hänen työtään.Nuorgam tiedostaa, etteivät kaikki ole viettäneet kesää samalla tavalla kuin somekanavista voisi päätellä.

Siitä huolimatta muiden jakamat kesätekemiset saivat hänet miettimään omia tekemisiään – tai oikeastaan tekemättä jättämisiään. Hän ei tehnyt perinteisiä Suomen kesäloma-aktiviteetteja, ei viettänyt aikaa esimerkiksi mökillä järven rannalla.

– Enkä niihin saamelaisena osaisi samaistuakaan.

Sosiaalisen median toimintalogiikka ohjaa ajattelemaan samalla lailla kuin muutkin oman viiteryhmän jäsenet.

Toisaalta korona-aika on siirtänyt sosiaaliset suhteet yhä enemmän puhelimelle ja vähentänyt kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Somessa on edelleen tapana kertoa hyvät hetket ja jättää kertomatta huonot, joita jokaisen kesään välttämättä kuuluu.

– Tilanteita ei ole ollut mahdollista käydä läpi vaikkapa työpaikan kahvihuoneessa, Aki Koivula sanoo.

Moni muokkaa käytöstä somea varten

Moni selaa somea, vaikka tunnistaa sen aiheuttamat negatiiviset tunteet. Koivulan mukaan on epäselvää, mikä ajaa ihmiset tästä huolimatta käyttämään somea.

– Laajoillakin aineistoilla olen huomannut, että somen käyttö addiktoi samaan aikaan kun se alkaa muodostaa paineita, Koivula sanoo.

Koivula ei vielä tiedä, miksi sosiaalinen media addiktoi käyttäjiä. Yksi syy voi olla fear of missing out eli fomo. Pelko siitä, että jää asioiden ulkopuolelle, mikä puolestaan aiheuttaa sosiaalista ahdistusta.

– Joillakin someaddikteilla voi olla myös tietynlaisia elämänhallinnan ongelmia, Koivula sanoo.

Koivulan mukaan hyvät sosiaaliset suhteet suojaavat addiktiolta.

– Yleisesti addiktioissa on kyse siitä, että käyttäjä ei pysty enää kontrolloimaan käyttöään ja käytöllä haetaan helpotusta pahaan oloon. Sosiaalinen seuraus ja ongelma tällaisissa tilanteissa on, että addiktiot lopulta rapistavat sosiaalisia suhteita.

Lue lisää: “En lisäisi koskaan someen muokkaamatonta kuvaa” – Poseeraukset ja filtterit ovat taidetta, sanoo Instagram-kaunotar Erika Vepsäläinen

Lääke: somelukutaito

Onko somen käyttö siis parasta lopettaa, jos haluaa välttyä sen aiheuttamilta negatiivisilta tunteilta ja vertailulta? Ei välttämättä.

Aki Koivula ehdottaa lääkkeeksi sosiaalisen median lukutaidon kehittämistä. Käyttäjän pitäisi kuva- ja tekstivirtaa katsoessaan ymmärtää, että sisältöä tuotetaan tietyistä näkökulmista ja sisältöjen taustalla vaikuttaa erilaiset motiivit.

– Eihän me katsota tosi-tv:tä totena, vaikka formaatin vetovoima on siinä, että se perustuu tavalliseen elämään.

Somelukutaitoon pätevät samat säännöt kuin medialukutaitoon yleensäkin: pitää olla kriittinen ja kyetä ymmärtämään sisällön totuudenmukaisuus. Koivulan mukaan näiden kykyjen on tutkimuksissa havaittu ehkäisevän sosiaalisen median aiheuttamia vertaispaineita.

Hänen mukaansa tarvittaisiin lisätutkimusta, miten sosiaalisen median lukutaito jakautuu väestössä.

– Uskon somelukutaidon liittyvän digitaaliseen eriarvoisuuteen, johon puolestaan heijastuu yhteiskunnan rakenteellinen eriarvoisuus. Koulutuksella on suuri merkitys medialukutaidon kehittämisessä, Koivula lisää.

Tutkimuksen mukaan vaatimattomat taloudelliset lähtökohdat ja heikot sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä sekä matalaan motivaatioon käyttää digitaalisia palveluita että heikompiin digitaalisiin taitoihin.

Koivula uskoo, että nämä tekijät heijastuvat myös sosiaalisen median lukutaitoon ja siihen, miten some koetaan aiheuttavan erilaisia paineita ja ahdistusta.

"Vesisota takapihalla on yhtä hauskaa kuin vesipuisto"

Ihan koko kesää Miisa Nuorgam ei viettänyt kotonaan: hän matkusti ensimmäistä kertaa vauvansa kanssa kotiseudulleen Utsjoelle.

Lapsuuden Utsjoen-kesät ovat Nuorgamin parhaita kesälomamuistoja, vaikka muistissa on myös se miten valjulta omat kesätekemiset alkoivat tuntua sen jälkeen, kun luokkakaverit olivat kertoneet omista huvipuistokesistään.

– Muilta lapsilta tuli sellainen kuva, että Utsjoella olemisen sijaan olisi pitänyt haluta huvipuistoihin.

Nuorgam ajattelee, ettei lapsi tarvitse välttämättä rahaa vaativia aktiviteetteja. Tämän ovat myös tutkimukset vahvistaneet.

– Lapselle voi olla yhtä hauskaa leikkiä vesisotaa omalla takapihalla kuin käydä vesipuistossa, Nuorgam sanoo.

Aiheuttaako some sinulle paineita? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella sunnuntaihin 15.8. kello 23 saakka.

Lue myös: Somessa kaikki on täydellistä, ja silti vaatimattoman luonnollista – toimittajakaksikko kysyi, mitä ulkonäköpaineita koemme somessa, ja sai viestitulvan

Toiminnallisissa ja työelämälähtöisissä joustavan perusopetuksen luokissa opiskelee vuosittain pari tuhatta yläkoululaista, ja monelle heistä tuo aika on käänteentekevä.

Näin myös kaksikymppiselle rovaniemeläiselle Kia Vuorenmaalle.

– Se oli ikimuistoisin vuosi, jonka olen koulun penkillä viettänyt. Jokaisesta oppilaasta löydettiin se hyvä asia, ja siihen keskityttiin. Ei vain siihen, mikä on huonoa tai kehitettävää.

Viivan alle jäi siis paljon.

– Isoimpana se, että kasvoin ihmisenä. Sain ystäviä ja varmuutta omaan tekemiseen, Vuorenmaa kuvailee.

Koulupudokkuutta ja syrjäytymistä ehkäisevä jopo-luokka on vaihtoehto niille, joille perinteinen koulu ei syystä tai toisesta sovi.

Paikallaan istuminen voi olla tuskaa, arvosanat laahata oman potentiaalin alapuolella tai keskittyminen isossa ryhmässä ja aineen mukaan vaihtuvan opettajan opetuksessa voi osoittautua mahdottomaksi.

"Tiesin, että minusta on parempaakin"

Jopo-luokalle ei voi joutua tahtomattaan tai vahingossa, vaan mukaan tullaan hakemusten ja haastattelujen kautta.

Kia Vuorenmaa halusi ja haki jopo-ryhmään, kun koulumotivaatio oli kadoksissa ennen ysiluokkaa.

– Oli tunne, että minusta ei ole mihinkään. Halusin muutoksen ja tiesin, että minusta on parempaankin.

Monelle jopo-luokan aloittavista nuorista huonommuuden tunteesta on tullut tuttu seuralainen.

– Kun pääsemme etsimään muunlaisia vahvuuksia, nuori oppii itsekin, että tosiaan, nämä ovat ihan yhtä arvokkaita, ja tämä on se minun juttuni, kertoo opettaja Noora Palosaari.

Usein ryhmästä tulee vuoden aikana tiivis. "Kuin perhe", kuvailee niin ikään jopo-opettajana työskennellyt Helena Puolakka.

Se on uusi mahdollisuus luoda peruskoulusta sellainen muisto, että minä olin hyvä. Hyvä koululaisena, hyvä lapsena tai nuorena, hyvä ihmisenä. Helena Puolakka

Kunnilla on vapaus valita

Todellinen vaihtoehto jopo-luokka on kuitenkin vain osalle niistä nuorista, joille se voisi sopia, sillä joustavaa perusopetusta tarjoaa alle puolet Suomen kunnista.

Kunnat arvioivat itse, mitkä tukimuodot omissa kouluissa toimivat parhaiten. Esimerkiksi Kemi-Tornio-alueella jopo-opetusta ei tarjoa yksikään kunta. Opetusministeri Li Andersson (vas.) toivoo, että kuntatasolla arvioidaan tarkkaan, onko jopo-ryhmille tarvetta.

–Lainsäädäntö lähtee siitä, että kuntia ei pakoteta jopon järjestämiseen. Totta kai toivomme, että kaikkialla, missä nähdään sille tarvetta, olisi myös halukkuutta järjestää jopoa.

Tällä hetkellä rahoitusta saa 131 kuntaa, mikä on 14 kuntaa vähemmän kuin vielä vuosi sitten. Opetusministerin korvaan pudotus kuulostaa yllättävältä.

– Luulisi tämänkaltaisille toimintamalleille olevan pikemminkin kasvava tarve, Andersson sanoo.

Lue lisää: Epätoivoinen äiti antoi lapsensa sijoitukseen saadakseen tämän pienryhmään: "Se oli tosi rankka päätös" – opetuksen tuki vaihtelee kunnissa

Erilainen arki

Arki jopo-ryhmässä poikkeaa monella tavalla perinteisestä yläkouluarjesta. Monessa luokassa viikko aloitetaan keittämällä kahvit, vaihtamalla kuulumiset ja selaamalla uutisia.

Oppilaita jopo-ryhmissä on vain noin kymmenen, mutta aikuisia tavallisesta poiketen kaksi.

Opettajalla, joka opettaa ryhmälle alakoulusta tuttuun tapaan lähes kaikki oppiaineet, on työparinaan tyypillisesti nuoriso-ohjaaja. Peruskoulunsa viime keväänä päättäneelle Reetta Vilénille se oli iso asia.

– Tosi paljon vaikuttaa se, että opettaja ei vaihdu joka tunti, vaan on se sama opettaja. Ja opettaja keskittyy enemmän oppilaisiin, on oikeasti oppilaiden elämässä mukana, Vilén sanoo.

Yksi suurimmista eroista tavalliseen yläkouluopiskeluun nähden on se, että joustava perusopetus on työelämäpainotteista. Työssäoppimisjaksoja on runsaasti: jopa 8–12 viikkoa kouluvuodesta. Ajatuksena on, että oppia voi muuallakin kuin luokassa ja kirjan äärellä.

Omaa tietä etsimässä

Ennen jopo-vuotta Kia Vuorenmaata huolestutti, riittääkö oma koulumenestys avaamaan ovet lähihoitajakouluun ysiluokan jälkeen.

– En jaksanut panostaa millään tavalla koulunkäyntiin. Tuntui, että niillä arvosanoilla en välttämättä pääse sinne.

Ysiluokan aikana Vuorenmaa nosti keskiarvoaan ja pääsi samalla kokeilemaan hoitoalan eri puolia. Työssäoppimispaikat löytyivät vuoden aikana niin päiväkodista, husky-tarhalta kuin koulunkäynninohjaajanakin, ja peruskoulun jälkeen ovet toiveiden kouluun avautuivat.

Työelämäpainotteisuus sopi myös Reetta Vilénille. Hän pääsi kehittämään koulunkäyntiin liittyvää sovellusta, ja työpaikkoina tutuiksi tulivat myös Prisma ja Tokmanni. Ja kun nuori tekijä oli valmiiksi tuttu, irtosi Tokmannilta vielä kesätyökin.

– Se tuntui tosi hyvältä. Oli apua, kun oli saanut näyttää omat taidot, ja että pystyy tekemään töitä yhtä hyvin kuin kaikki muutkin, vaikka on nuorempi.

Apua korona-ajasta kärsineille

Jopo-ryhmiin haetaan erilaisista syistä. Jollakin painavin syy on motivaatiopula, toisella se voi olla vaikeus keskittyä. Niitäkin on, joilla koulu sujuu mukavasti, mutta kädet kaipaavat tekemistä ja paikallaan istuminen saa turhautumaan.

Monissa kunnissa hakijoita olisi tuntuvasti enemmän kuin paikkoja. Useimmiten ryhmissä opiskellaan ysiluokka, mutta osassa kunnista on ryhmiä myös nuoremmille.

Opetusministeri Li Andersson näkee, että joustavalla perusopetuksella voi olla erityinen asema myös niiden oppilaiden auttamisessa, joiden koulunkäynti on kärsinyt koronapandemian aikana.

– Etäopetusjaksot erityisesti yläkoulujen osalta ovat saattaneet lisätä myös koulupudokkuutta tai sen riskiä monien nuorten kohdalla. Kyllä tämäntyyppisille toimintamalleille on suuri tarve myös koronan takia.

Samoilla linjoilla on opetusneuvos Riia Palmqvist Opetushallituksesta, joka toivoo, että jopo-opetus lisääntyisi.

– Toivoisin, että jopo-opetus voisi tarjota myöskin tällaisen poikkeuksellisen vuoden jälkeen uuden mahdollisuuden myös niille, jotka ovat pitkään olleet poissa koulusta, tai joiden oppimista etäopetus ei ole edistänyt.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella tiistaihin 17.8. kello 23 saakka.

Lue myös: Kaikilla ei olekaan oikeutta maksuttomaan toisen asteen opiskeluun – moni kymppiluokalta lukioon tullut pulittaa opintoja omasta pussistaan

Kuka ottaa kopin, jos opinnot eivät ysiluokan jälkeen jatku? Kunnat eivät ole ratkaisseet kaikkia laajemman oppivelvollisuuden kysymyksiä

Marjanpoimintayritykset Arctic International ja Polarica ovat siirtäneet ainakin 260 ulkomaalaista marjanpoimijaa Lapista Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan, kertoo Lapin sairaanhoitopiiri.

Rovaniemen kaupunginjohtajan Ulla-Kirsikka Vainion mukaan yli puolet poimijoista oli saanut eristysmääräyksen ja käytännössä loput olivat altistuneita. Kaupunki määräsi perjantaina sairastuneita poimijoita eritykseen ja altistuneita karanteeniin.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan siirrossa on rikottu karanteenimääräysohjetta ja toimittu tartuntautilain vastaisesti.

Broaksen mukaan hän ei ole koko koronapandemian aikana törmännyt näin laajamittaisesti siihen, ettei karanteenimääräysohjeita noudateta.

– Kyllä tässä nyt ilman muuta vaarantuu terveysturvallisuus. On suuri riski, että tauti edelleen leviää ryhmässä ja laajemminkin, Broas kertoo.

Hän on huolissaan siitä, että sairastuneet ja altistuneet marjanpoimijat myös jatkavat marjojen poimintaa.

Lue myös: Altistuneet marjanpoimijat eristettiin yhteen tilaan, nyt 70 prosentilla on korona – infektioylilääkäri: "Lakia ei ole onnistuttu noudattamaan"

Viranomaiset eivät tienneet

Marjayritykset saivat perjantaina määräyksen ja ohjeet siitä, miten koronavirukseen sairastuneiden ja sille altistuneiden marjanpoimijoiden eristyksestä ja karanteenista tulee huolehtia. Broaksen mukaan tartuntatautiviranomainen eli Rovaniemen kaupunki järjesti marjanpoimijoille asianmukaiset tilat.

Tartuntatautilain mukaan karanteeni tulee toteuttaa henkilön asunnossa tai muussa päätöksen antajan hyväksymässä tai osoittamassa paikassa.

Rovaniemen kaupunki ei tiennyt siirrosta ennakolta. Myöskään Pohjois-Karjalan sote-kuntayhtymällä Siun sotella ei ollut siirrosta etukäteen mitään tietoa.

– Yleisellä tasolla sanoin, että karanteenimääräykset ovat samat kaikkialla ja niiden rikkomisesta voi tehdä rikosilmoituksen, infektioylilääkäri Jennifer Sieberns kertoo.

Broaksen sanoo, että tartuntatautilaki on yksiselitteinen. Karanteeni ja eristys ovat viranomaismääräyksiä.

– Niiden toteuttaminen on kunnan tartuntatautiviranomaisen vastuulla. Viranomainen valvoo ja ohjaa, että karanteenia ja eristystä noudatetaan, Broas sanoo.

Päivitetty kello 14.22. Ulla-Kirsikka Vainion kommentilla.

Lue myös: Marjayrittäjän painajainen: kaikki oli suunniteltu viimeistä piirtoa myöten, mutta pikatestit paljastivat kymmeniä koronatartuntoja