Puheenjohtajan vaihdos ei ole katkaissut keskustan kuoleman kierrettä.

Juha Sipilä johti keskustan viime kevään eduskuntavaaleissa historiallisen heikkoon tulokseen, ja uuden keskustajohtajan Katri Kulmunin alkuaskelilla keskustan kannatus on jatkanut syöksyään alaspäin.

Keskustan kohtalon hetkiä elettiin myös vuoden 2011 eduskuntavaalitappion jälkitunnelmissa.

Sipilä-ilmiö peitti rakenteelliset ongelmat

Juha Sipilän nousu puoluejohtajaksi ja politiikan ilmiöksi lennätti keskustan pääministeripuolueeksi vielä keväällä 2015, mutta sen jälkeen keskusta on hävinnyt kaikki vaalit.

Sipilä-ilmiö peitti hetkeksi keskustan 2000-luvun ongelmat.

Äänestäjät keskittyvät keskustalle vaikeille eteläisen Suomen alueille, ja perussuomalaiset vahvistaa asemiaan keskustan perinteisillä tukialueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Taistelu politiikan keskikentän liikkuvista äänestäjistä kiristyy, kun vihreät on kasvanut vahvaksi vaihtoehdoksi koko maassa.

Heikko kannatus kaivaa maata puoluejohdon alta

Kun puoluejohdon vaihdos ei ole tuonut keskustalle nopeaa käännettä parempaan, tyytymättömyys kasvaa. Kuntavaalit ovat edessä jo keväällä 2021, eikä uudella puoluejohdolla ole rajattomasti näytön aikaa.

Kulttuuri- ja tiedeministerin tehtävästä kesällä perhevapaalle jäänyt Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti vielä syyskuun alussa keskustan ylimääräisen puoluekokouksen aattona, että hän ei aio asettua puheenjohtajaehdokkaaksi kesäkuun 2020 puoluekokouksessa.

Keskustaveteraani Tytti Isohookana-Asunmaa oli epäillyt Saarikon motiiveja, kun tämä oli asettunut puoluekokouksen alla tukemaan Kulmunin kilpailijan Antti Kaikkosen valintaa keskustan johtoon.

Puoluekokouksen aattona kuumentuneessa ilmapiirissä Saarikko torjui epäilyjä, että Kouvolan puoluekokouksessa olisi valittu vain pätkäpuheenjohtaja odottamaan tulevaisuuden puheenjohtajasuosikkina pidetyn Saarikon paluuta perhevapaalta.

Saarikko: Puheenjohtajakysymys ei ajankohtainen

Tänään Yle radio yhden ykkösaamussa Saarikko joutui jälleen vastaamaan kysymykseen, harkitseeko hän missään tilanteessa mahdollisesti asettuvansa puheenjohtajaehdokkaaksi keskustan seuraavassa puoluekokouksessa.

– Aikaa Kouvolan kokouksesta on kulunut kovin vähän, ja puolue valitsi johtajakseen Katri Kulmunin. Meidän kaikkien tärkein tehtävä on tukea häntä, että hän voisi tässä tehtävässä täysimääräisesti onnistua. Se on oleellista juuri nyt, Saarikko vastasi.

Jatkokysymykseen – voiko olla, että hän joutuu harkitsemaan vielä uudestaan, Saarikolta tuli moniselitteinen vastaus.

– Minun tärkein tehtäväni tällä hetkellä on tehdä omalta paikaltani kaikkeni, että keskusta voi onnistua ja menestyä ja olla ihmisten silmissä tunnistettava.

– Keskityn ilolla siihen ratkaisuun, jota pidin arvojeni pohjalta oikeana, että olen saanut viettää aikaa pienen vauvan ja toisen poikamme kanssa eli tuohon kysymykseen: en pidä sitä ajankohtaisena ja sitä ei tarvitse pohtia, Saarikko väisti kysymyksen.

Hallitukseen osallistuminen jakoi keskustan rivit

Ykkösaamun haastattelussa Saarikko puolusti voimakkaasti keskustan osallistumista ensin Antti Rinteen (sd.) ja nyt Sanna Marinin (sd.) johtamiin punamultahallituksiin.

– No minusta se ei ollut virhe, mutta se on virhe, jos me asiaa vieläkin emmimme. Kyllä se minusta jossain keskusteluissa kumpuaa aina jotenkin rivien välistä esiin, että olikohan tämä viisasta. Että joko hallituksessa ollaan tai ei olla, Saarikko linjasi.

Ykkösaamun keskusteluun osallistunut entinen puoluesihteeri Pekka Perttula piti virheenä, että keskusta lähti suuren vaalitappion jälkeen hallitukseen. Perttula arvioi, että äänestäjien on ollut vaikea ymmärtää asiaa.

Saarikko: Keskustan sitouduttava hallitusyhteistyöhön

Saarikon mielestä keskustan sitoutuminen hallitusyhteistyöhön on ollut syksyn aikana epäselvää.

– Saimme hyvän ohjelman ja siihen pitää nyt sitoutua. Ja uskon, että tämä tapahtuu, mutta kyllä tämä syksyn mittaan minusta vielä vähän kysymysmerkin omaista osittain oli, Saarikko ihmettelee ja kuulostaa aivan puoluejohtajalta.

Saarikon mukaan punamultayhteistyöstä tulee väistämättä myös osa sitä kuvaa, joka keskustasta nyt rakentuu.

– Nyt on mahdollisuus kirjoittaa uusiksi, mitä punamultayhteistyö tarkoittaa 2020-luvulla, Saarikko kuvaili.

Oman linjan löytäminen keskustan kohtalon kysymys

Ensi kesänä perhevapaalta ministeriksi palaava Saarikko toivoo keskustelua ja pohdintaa keskustan tulevaisuudesta.

– Sellaista syväpohdintaa uskon ja tiedän, että puheenjohtaja joukkueelta nyt toivoo, eikä hän pysty eikä halua tehdä sitä yksin. On väärin ajatella, että kaikki johtuisi ja pitäisi nousta vain yhden ihmisen nojalla. Kyllähän se on iso joukkuetyö ja ainakin itse olen sanonut olevani siinä kaikin tavoin käytettävissä, jos niin toivotaan, Saarikko vakuutti.

Aluepolitiikassa Saarikko varoitti rajoittumasta vain Pohjois- ja Itä-Suomen puolueeksi. Saarikon mielestä tärkeää on palauttaa liikkuvien äänestäjien luottamus myös Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.

Keskustalaiset näkevät uhkakuvana poliittisen keskustelun kärjistymisen vain ääripäiden välille. Keskustan maltillinen sillanrakentajan rooli jauhautuu siinä murusiksi.

Lue myös:

Annika Saarikko: "En aio asettua puheenjohtajaehdokkaaksi Vantaan puoluekokouksessa 2020"

Pekka Juntin kolumni: Keskustan kannatus sakkaa, koska tilannekuva maaseudusta on väärä

Rovaniemen hovioikeus on aloittanut useita päiviä kestävän käsittelyn liittyen Rahmani Gheibalin tapaukseen.

Tapaus liittyy vuoden 2018 lopussa julkisuuteen tulleeseen rikosvyyhtiin, jossa kahdeksan miestä muun muassa käytti törkeästi hyväksi alaikäistä tyttöä kuukausien ajan. Kaikki miehet ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi viime vuoden toukokuussa parikymppisen Gheibalin neljän vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Gheibali ja hänen puolustajansa pettyivät tuomioon ja valittivat siitä.

Rovaniemen hovioikeudesta kerrotaan, että tuomio Gheibalin tapauksesta saataneen maaliskuun loppuun mennessä.

Lue myös: Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Oulun poikkeuksellisen seksuaalirikosvyyhdin hovioikeuskäsittelyt alkavat tänään – seitsemän tekijää valitti hoviin, uhri ei

Oulun seksuaalirikosvyyhdin toinen käsittely hovioikeudessa alkoi – tuomittu hakee muutosta reilun kolmen vuoden vankeustuomioonsa

Oulun seksuaalirikoskokonaisuuden kolmas hovioikeuskäsittely alkoi tänään – kahden vuoden vankeuteen tuomittu mies kiistää rikoksensa

Kesäkuussa voimaan tuleva uusi tieliikennelaki sallii kelkkareiteille moottoriajoneuvoista vain moottorikelkat, mutta avaa reitit muille ajoneuvoille. Muun muassa eläinvetoiset ajoneuvot, kuten koira- ja porovaljakot, sekä polkupyöriksi luokiteltavat matalatehoiset sähköpyörät pääsisivät ajelemaan kelkkareiteille. Lapissa kelkkareittejä on tuhansia kilometrejä.

Lapissa uudistus on herättänyt huolen reittien turvallisuudesta. Lapin Kansa uutisoi marraskuussa, että niin poliisi, Liikenneturva kuin safariyrittäjätkin pitävät uudistusta turvallisuusriskinä.

Euroopan suurimman kelkkasafareita järjestävän yrityksen Lapin Safarit Oy:n safaritoimen johtaja Jyrki Karonen pitää vaarallisena moottorikelkkojen ja eläinten päästämistä samoille kapeille reiteille.

– Järjenvastaista. Kyllä sillä meidän mielestämme saataisiin aikaan hengenvaarallinen tilanne moottorikelkkailureiteille, sanoo Jyrki Karonen.

Samoilla linjoilla on porosafareihin erikoistuneen Arctic Reindeer Oy:n toimitusjohtaja Miia Merkku.

– Se toisi sellaisia riskejä, että kukaan vastuullinen poroyrittäjä tai husky-yrittäjä ei mene ajamaan kelkkareittien päälle. Poroilla tai huskyvaljakoilla ei pysty siirtymään pois alta. Ne kulkevat hitaammin kuin kelkat, perustelee Miia Merkku.

Merkun yrityksellä on omat ajoreitit poroille.

Uusikin laki sallii rajoitukset

Uusi tieliikennelaki annettiin jo vuonna 2018, mutta se tulee voimaan vasta ensi kesäkuussa.

Valmistelijoiden mukaan kelkkareittien avaaminen laajemmalle käyttäjäkunnalle oli tietoinen tavoite eikä sitä aiemmin mikään taho ole vastustanut, kertoo turvallisuusyksikön johtaja Elina Immonen liikenneministeriöstä.

– Tällaisia huolia ei ole lain valmistelun yhteydessä esitetty, ei lausuntokierroksella eikä muutoinkaan. Lainmuutoksella haluttiin mahdollistaa kelkkareittien laajempi käyttö, mutta kuitenkin niin, että kelkkareitin pitäjä voi aina kieltää ja rajoittaa liikkumista.

Lakia on mahdollista vielä muuttaakin

Immosen mukaan muiden pääsyä kelkkareiteille voidaan rajoittaa kelkkareittikilven lisäkilvellä. Rajoituksesta päättää reitin pitäjä, joka usein on kunta.

Uuteen tieliikennelakiin valmistellaan korjauksia jo ennen sen voimaantuloa. Jos poliitikot niin päättävät, myös kelkkareittiasia voidaan säätää lakiin uusiksi.

– Jos hallituksen esityksen lausuntopalautteessa tällaisia huolia esitetään, ne arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Vielä on mahdollista vaikka muuttaakin tätä voimaan tulevaa lakia, sanoo turvallisuusyksikön johtaja Elina Immonen liikenneministeriöstä.

Lausuntoja uuden tieliikennelain korjauspaketista voi lähettää ministeriöön tammikuun 16. päivään mennessä.

Lue myös:

Puhelinta saa ensi kesästä alkaen räplätä ratissa, kun auto seisoo liikennevaloissa – Liikenneturva vastustaa lakimuutosta

Jättimäiset moottorikelkat tulevat – kuljetukseen mahtuu jopa parinkymmenen hengen ryhmä kerralla

Kolttasaamelainen nainen Je'vida on tekemässä elämänsä matkaa takaisin kotiseudulleen. Hän on syntynyt Saamenmaalla, mutta muuttanut pois kotoaan aikuistuessaan. Vuosien aikana hän suomalaistunut ja yrittänyt unohtaa kolttasaamelaisen minänsä. Nimikin muuttui vuosien varrella Idaksi, ollakseen enemmän suomalainen.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin Ida tekee matkan takaisin kotiseudulleen yhdessä siskontyttärensä Annan kanssa. Matkan aikana täytyy käydä läpi kiperiä muistoja nuoruudesta ja lapsuudesta.

Tällaista tarinaa kolttasaamelainen elokuvantekijä Katja Gauriloff on paraikaa käsikirjoittamassa yhdessä puolisonsa, taiteilija Niillas Holmbergin kanssa. Elokuvan käsikirjoitustyö on aloitettu viime vuonna ja toiveena on käynnistää elokuvatuotanto jo tämän vuoden aikana.

– Elokuvan aikana tullaan käymään läpi raskaitakin asioita, esimerkiksi juuri siitä, miksi saamelainen kulttuuri on vaihdettu suomalaiseen, kertoo elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja Katja Gauriloff.

Pitkäaikainen haave toteuttaa elokuva uhanalaisella koltansaamen kielellä

Viime vuosien aikana Suomen saamelaisyhteisössä on tapahtunut paljon. Saamelainen kulttuuri, politiikka ja historia ovat olleet tapetilla suomalaisessa mediassa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Saamen kielet ovat lähteneet elpymään, saamelaismusiikki ja -elokuva ovat saaneet paljon näkyvyyttä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti ja Suomessa aloitetaan vihdoin saamelaisten historiaa käsittelevä totuus- ja sovintoprosessi.

Elokuvantekijänä Katja Gauriloff uskoo, että nyt on juuri oikea aika tehdä elokuva kolttasaamelaisten historiasta – ja ensimmäistä kertaa historiassa pitkä fiktioelokuva koltansaamenkielellä.

– Koltansaamenkielinen elokuva on ollut minun pitkäaikainen haaveeni. Tässä elokuvassa pääkielenä on koltansaame, mutta suomen kieli on myös osa elokuvaa, kertoo Gauriloff.

Sen vuoksi elokuvaan tullaankin pian etsimään koltansaamenkielisiä näyttelijöitä.

– Se voi olla haasteellista, mutta siihen me kuitenkin pyrimme. Kolttasaamelaisesta yhteisöstä löytyy taitavia tekijöitä, toteaa Gauriloff.

Kolttasaamelaisten elämä oli sotien jälkeen taistoa olemassaolosta

Je'vida-työnimellä kulkeva pitkä elokuva on ensimmäinen fiktiivinen tuotanto, jonka käsikirjoitus ja ideointi on lähtenyt Gauriloffin omista käsistä.

Inspiraatiota elokuvaan ei ole tarvinnut lähteä hakemaan kaukaa. Jo kolttasaamelaisten omat elämäntarinat ja historia tarjoavat monenkirjavia eväitä elokuvan juonelle.

– Tarina on syntynyt omien ihmisten, sukulaisten ja muiten kolttien kanssa jutellen. Olen kuunnellut oman sukuni tarinoita, eikä tarinaa ole tarvinnut lähteä etsimään omaa käsivartta kauempaa.

Gauriloffin viimeisin elokuva oli fiktiivinen, Sofi Oksasen Baby Jane -kirjaan pohjautuva samanniminen draamaelokuva (2019). Elokuvaa esitetään ympäri maailmaa.

Gauriloffille itselleen Je'vida-elokuva on jatkotyöskentelyä Kuun Metsän Kaisa -elokuvan (2016) tarinaan. Kuun Metsän Kaisa on Suomessa ja maailmalla palkittu dokumentti Gauriloffin oman isoisomummon Kaisa Gauriloffin ja sveitsiläisen kirjailijan Robert Crotten ystävyydestä. Samalla se kertoo kolttasaamelaisten elämän muuttumisesta toisen maailmansodan jälkeen.

Uusi fiktiivinen elokuva tulee olemaan kertomus kolttasaamelaisten elämästä sotien jälkeen. Muun muassa kolttasaamelaisten Suomeen asuttaminen, kielenmenetys ja suomalainen sulauttamispolitiikka saavat sijaa elokuvassa.

– Uskon, että viimein on aika tehdä elokuva saamelaisten historiasta, sanoo Gauriloff.

Rovaniemen hovioikeus piti ennallaan Javad Mirzadin aikaisemmin Oulun käräjäoikeudelta saamaa kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomiota törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Hovioikeuden yksimielisen tuomion mukaan mies syyllistyi käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan rikokseen. Hovioikeus kuitenkin alensi uhrille kivusta ja särystä maksettavaksi tuomitun 3 000 euron korvauksen 1 500 euroon.

Rikos liittyy Oulun poikkeuksellisen seksuaalirikosvyyhtiin, jossa sama 13-vuotias tyttö joutui kahdeksan miehen uhriksi viime vuoden kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Kaikki miehet ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Rovaniemen hovioikeuden nyt antama tuomio on järjestyksessään toinen, joka liittyy laajaan vyyhtiin. Hovioikeus piti joulukuussa 2019 ennallaan Oulun käräjäoikeuden langetetun kolmen vuoden vankeustuomion Osman Humadille. Kuten nytkin, laski hovioikeus kuitenkin vahingonkorvaussummaa.

Lue myös: Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Oulun seksuaalirikosvyyhdin toinen käsittely hovioikeudessa alkoi – tuomittu hakee muutosta reilun kolmen vuoden vankeustuomioonsa

Metsäyhtiöiden mahdolliset uudet investoinit voivat pilata rantavesiä ja vaikeuttaa ilmastotavoitteita.

Metsäteollisuudella on vireillä useita isoja investointihankkeita turve-Suomen ytimessä Pohjois-Suomessa. Samaan aikaan vuosikymmeniä sitten ojitetut suot ovat vauhdilla tuottamassa hakkuukypsää puuta teollisuuden tarpeisiin.

Suot ovat valtava hiilivarasto. Soita lähdettiin ojittamaan sotien jälkeen teollisuuden tarpeisiin ja niistä vapautuu ojituksen vuoksi hiiltä. Ensimmäisen suometsien hakkuiden vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ilmastoa lämmittävää hiiltä voi vapautua huomattavasti enemmän kuin nyt.

Tutkimus tehtiin rehevällä ojitetulla suolla Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Karkeasti puolet Suomen metsäojitetuista soista on reheviä.

– Vaikutukset voivat olla aika isoja. Sekä ilmasto- että vesistöpäästöjä muodostuu avohakkuun jälkeen huomattavia määriä, kertoo apulaisprofessori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta.

Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen Tammelan tutkimus tehtiin juuri siitä syystä, että paine käyttää suometsien puita on kasvamassa ja tutkimusta hakkuiden vaikutuksista ei ole ollut.

Tammelan tutkimus vahvistaa myös sen, että suometsien hakkuut vapauttavat aikaisempaa enemmän ravinteita ja humusta vesistöihin.

Teollisuus on investoimassa suo-Suomeen

Soiden ojitukset aloitettiin laajemmin 60-luvulta alkaen ja kuivatuilla soilla puut kasvavat tällä hetkellä kohisten. Suometsien puusto on kasvanut ja kasvamassa nopeasti niin sanottuun päätehakkuuikään osittain myös sen takia, että alueita on vältelty vaikeampien hakkuuolosuhteiden takia.

Metsätalouden kannalta soiden ojitus on ollut onnistunut urakka. Merkittävä osa koko maan puuston kasvun lisäyksestä on saatu aikaan metsitetyillä soilla. Ojitettuja soita on vajaa neljännes koko metsäpinta-alasta, mutta Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hakkuukypsien puiden osuus on tätä suurempi.

Hakkuupotentiaalin tietävät myös metsäyhtiöt. Etenkin Kemiin ja Kemijärvelle kaavaillut sellutehdasinvestoinnit ovat suo-Suomen sydämessä. Investoinnit kääntäisivät metsäteollisuuden puunkäytön vuosikymmeniksi pohjoisen suometsiin.

Metsä Gropupin Kemin tehdaslaajennus käyttäisi suunnitelmien mukaan noin puolet raakapuusta päätehakkuiden yhteydessä saatavasta puusta. Päätehakkuiden yhteydessä riskit ilmasto- ja vesistöpäästöille ovat paljon suuremmat kuin harvennushakkuiden yhteydessä.

Metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan Metsä Groupissa lähdetään siitä, että metsissä käytetään kaikkia hakkuu- ja hoitomenetelmiä, kuten avohakkuita, maan muokkausta ja kunnostusojituksia lohkokohtaisen tarpeen mukaan.

Suometsät menettävät varastoitunutta hiiltä lopullisesti

Helsingin yliopiston tutkija Paavo Ojasen mukaan vuosikausia jatkuvat hakkuut suometsissä vievät uskottavuutta metsäteollisuuden ilmasto- ja ympäristökestävyydeltä. Suometsistä voidaan harvennushakkuilla saada paljon teollisuuspuuta, mutta imago-ongelmat tulevat Ojasen mukaan vastaan metsien päätehakkuu- ja uudistamisvaiheessa.

Kun puut kaadetaan, maasta vapautuu suuresta hiilivarastosta hiilidioksisidia, joka vapautuu lopullisesti ilmaan. Hakkuista vapautuu myös puista hiiltä, mutta sen voi korvata pidemmän päälle uusilla puilla ja pitkäikäisillä puutuotteilla.

Ojitettujen soiden päästöjä voidaan vähentää ennallistamalla rehevät alueet takaisin suoksi.

Pohjois-Suomessa kestävyysongelmat korostuvat, kun metsät uudistuvat muutenkin hitaammin kuin eteläisissä osissa maata.

Saksalaiset suotutkijat menevät niin pitkälle, että he ennallistaisivat ja palauttaisivat ilmastoriskien takia soita. Siitä tosin seuraisi voimakkaan kasvihuonekaasu metaanin hetkellinen päästöpiikki, mutta lyhytaikainen piikki kannattaa ottaa, jotta vältytään jatkuvilta isoilta hiilidioksidipäästöiltä.

Tutkija Ojasen arvion mukaan ennallistaminen on liian hidas keino tilanteessa, jossa kaikkia ilmastopäästöjä pitää saada vähennettyä. Ennallistaminen voisi Ojasen mukaan sopia myöhemmin päätehakkuun jälkeen, jolloin riskialttiit kunnostusojitukset ja muokkaukset jäisivät pois.

Ojanen vertaa soiden hiilen käyttöä kivihiilen tai turpeen käytön lopettamiseen. Jälkimmäisiä ollaan lopettamassa, mutta soiden hiilivarasto jatkaa hupenemistaan mahdollisesti kiihtyvään tahtiin uusien isojen investointien myötä.

Päästöjä voi pienentää hakkaamalla vähemmän kerrallaan

Teollisuuden tavoite on myös jatkossakin kasvattaa puita suometsissä.

– Kyllä me ajatellaan niin, että ne alueet, jotka on ojitettu ja hyvin kasvavat sekä tulevat uudistusikään, sitten jatkossakin metsää kasvaisivat. Pyrimme tekemään uudistusketjun sillä tavalla, että mahdollisimman hyvin huomioidaan tasapaino veden korkeudessa ja muissa toimissa, sanoo metsäjohtaja Mäntylä.

Tammelan tutkimuksessa avohakkuun vaikutuksia verrattiin viereiseen lohkoon, jonne tehtiin niin sanottu poimintahakkuu jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Siinä poistettiin vain isoimmat puut. Erot hakkuutapojen välillä olivat selviä. Muun muassa ilmastopäästöt jäivät yli puolta pienemmiksi.

– Jatkuvan kasvatuksen menetelmä mahdollistaa sen, että kunnostusojitusta ei tarvitse tehdä, jolloin vältytään isoimmilta ilmasto- ja vesistöpäästöiltä, apulaisprofessori Lohila summaa selviä eroja.

Metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan metsänomistajat päättävät hakkuutavoista ja menetelmistä. Pienimuotoiset jatkuvan kasvatuksen aukkohakkuut ovat olleet yhtiön tarjonnassa muutaman vuoden.

– Joillekin lohkoille se sopii, joillekin ei. Mietimme jokaiselle lohkolle sopivan keinon ja suosittelemme sitä metsänomistajalle.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuu voi tarkoittaa isommilla alueilla muun muassa sitä, että puuta pitää hankkia tehtaalle laajemmilta alueilta. Isot alueet lisäävät korjuukustannuksia. Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatustavan muuttamisessa menee myös pitkä aika.

Puuta käyttävän tehtaan puunhankinnasta syntyvät ilmasto- ja vesistöpäästöt eivät vaikuta tehtaan ympäristölupaan. Luvassa käydään läpi itse tehtaan vaikutukset ympäristöön.

Kuopioon kaavailtu sellutehdas kaatui oikeudessa sen mahdollisten Kallaveteen aiheutuvien pitkäaikaisten vesistövaikutusten takia. Suunnitteilla olevien kolmen muun tehdashankkeen lupahakemukset ovat käynnissä.

Turvemetsien päästöt vaikuttavat ensi vuodesta alkaen Suomen tavoitteeseen päästä EU:n asettamaan maankäyttösektorin päästötavoitteeseen. Suometsien päästöt pienentävät tällä hetkellä paljon puhuttua metsien nettohiilinielu noin neljänneksellä.

Lue myös:

Järvien pilaajalle löytymässä toinen syntipukki – metsätalouden vaikutus uhkaa kasvaa entisestään lisähakkuissa

Tiukka suojeludirektiivi voi ajaa tuhansien työpaikkojen jättimäiset sellutehdashankkeet vaikeuksiin: yksikään suunnitteilla oleva tehdas ei ehkä valmistu

Ei ihme että poliitikot yllättyivät: samankokoisia metsänieluja nähty viimeksi vuosikymmeniä sitten

Uusi tutkimus osoittaa metsätalouden ilmastovaikutukset arvioitua suuremmiksi – Professori: "Käytämme luonnonresurssia vähän hullulla tavalla"

Somalitausta tai romaninimi ovat lähes ylitsepääsemätön este suomalaisilla työmarkkinoilla. Virtasellekin koittaa vaikeuksia viidenkympin lähestyessä. Rovaniemi ja Helsinki kokeilevat kevään aikana, millaisia työntekijöitä kuntiin tulee valituksi kun hakijoiden nimet ja iät pidetään piilossa.

Rovaniemellä ensimmäinen sokkona täytettävä paikka on kirjastonhoitajan paikka, johon tuli 28 hakemusta.

Valinnasta päättävällä palvelualuepäällikkö Merja Tervolla ei ole aavistustakaan keitä he ovat. Vasta haastatteluvaiheessa Tervo näkee, keitä hakemusten takana on.

– Sehän on uusi tilanne. Yleensä tiedät sanoa, että Pekka tervetuloa sisälle tai Heikki, nyt on sinun vuorosi. Mutta nyt voi sanoa, että hakija kaksitoista, tervetuloa haastatteluun.

Ammattitaitoiset viisikymppiset naiset hyötyvät

Tervolle toimitettiin paperinivaska, jossa ei ole nimiä, ikiä eikä mitään, mikä paljastaisi sukupuolen. Hakemuksia plaratessa toki voisi yrittää arvailla esimerkiksi hakijan ikää työhistorian perusteella.

– Mutta olen päättänyt että en tee niin. Keskityn tässä haussa lukemaan henkilön kelpoisuuteen liittyvästä koulutuksesta ja kokemuksesta, Tervo toteaa.

Nimettömyys siis auttaa keskittymään asioihin, joiden perusteella valinta pitäisi joka tapauksessa aina tehdä.

Tervo arvelee, että tästä on etua ainakin hänen itsensä kaltaisille, jo 50-vuotisjuhliaan viettäneille naisille. Rovaniemeläinen Piakrista Rimppi on vakuuttunut, että näin on.

– Kuvittelisin että juuri minun ikäiset naiset hyötyvät tästä eniten. Heillä on todella kova ammattitaito ja koulutus, mutta yli viidenkympin ikä voi olla se viimeinen tikki, joka estää pääsemästä töihin.

Vahva pyrkimys kohti yhdenvertaisuutta

Anonyymi rekrytointi on kunta-alalla uutta ja vielä harvinaisempaa se on yksityisellä puolella. Kunnista sitä ovat kokeilleet Espoo, Vantaa ja Vaasa.

Helsingin piti aloittaa oma kokeilunsa jo viime vuonna, mutta uuden rekrytointijärjestelmän käyttöönotto viivästyi. Kevään aikana rekrytoidaan muiden muassa nuoriso-ohjaajia, toimistosihteereitä ja asuntoneuvojia, sanoo Helsingin kaupungin rekrytointipäällikkö Riitta Hellman.

– Suurin hyöty anonyymistä rekrytoinnista on, että se pistää eri tavalla kiinnittämään huomiota osaamiseen ja kompetenssiin. Tämä parantaa rekrytointiin liittyvää ajattelua, Hellman uskoo.

Miten henkilötietojen peittäminen tosiasiassa vaikuttaa valintoihin, sitä Helsingissä selvitetään pienellä seurantatutkimuksella.

Rovaniemellä on tarkoitus rekrytoida anonyymisti kymmenkunta työntekijää kevään aikana. Henkilöstöjohtaja Antti Määttä sanoo, että kaupungin halu kokeilla asiaa on vahva viesti pyrkimyksestä kohti työnhakijoiden yhdenvertaisuutta.

– Se on vahva viesti niin hakijoille, kuntalaisille kuin esimiehille siitä, että työnhakijoiden yhdenvertainen kohtelu on tärkeää. En tiedä, pääsemmekö ikinä lopulliseen maaliin, mutta siihen kannattaa pyrkiä, Määttä sanoo.

Ennakkoasenteet vaikuttavat tiedostamatta

Anonyymisti tapahtuvan työnhakemisen tavoitteena on työelämä, jossa painaa osaaminen ja asenne, mutta ei ikä, etninen tausta tai uskonto. Tampereen yliopistossa rekrytointia tutkinut Tuija Koivunen ajattelee, että tavoitteesta on jääty, koska ennakkoasenteet vaikuttavat aina jos ei olla tarkkana.

– Olen sitä mieltä, että rekrytoinneissa ei syrjitä tarkoituksellisesti vaan se on tiedostamaton asia. Nimetön rekrytointi on yksi asia, joka sitä vähentää, vaikka ei poistakaan kokonaan, Koivunen sanoo.

Ennakkoasenteet näkyvät tutkijan mukaan esimerkiksi siinä, että valitsijalla on sukupuolesta riippumatta taipumus palkata naisia tietynlaisiin tehtäviin ja miehiä tietynlaisiin. Koivunen pitääkin anonyymia rekrytointia järkevänä.

Sokkorekrytointi on ennakkokäsityksistä vapaata vain haastattelutilanteeseen asti. Parhaimmassa tapauksessa se riittää. Tämä tiedetään kuitukankaita valmistavassa Suominen Oy:ssä, jossa sokkorekrytointia on käytetty jo usean vuoden ajan osaan työtehtävistä.

Yhtiön henkilöstöpäällikkö Päivi Reiman kertoo hakijasta, joka erottui hakemuksessa osaamisellaan ja tuli valituksi jatkoon.

– Kun hän tuli haastatteluun, ei siinä ollut enää kahta sanaa, Reiman kertoo.

Hakija sai paikan vaikka osoittautui haastattelussa vanhemmaksi kuin valinnan tehnyt esimies oli toivonut. Reiman sanookin suoraan, että ilman sokkorekrytointia hakija ei olisi tullut valituksi.

Toisaalta voi käydä niinkin, että hakijan ansiot karisevat valitsijan mielestä, kun paljastuu ihminen hakemuksen takaa. Lopulta kaikki palautuu valitsijan asennemaailmaan, toteaa Helsingin kaupungin rekrytointipäällikkö Riitta Hellman.

– Viime kädessä tietysti pitää olla niin, että rekrytoivilla esimiehillä on oikea asenne. Jos on kallellaan siihen, että Ahmed ei ole se jonka haluan, niin sitä ei pysty pelastamaan millään.

Sokkorekrytointi kiinnostaa myös hallitusta

Henkilöstöjohtaja Antti Määtän mukaan Rovaniemen kokeilu on saanut kyselyjä ja kannustusta myös muista kunnista.

Rovaniemellä kokeiluun valitaan avoimia työpaikkoja eri toimialoilta ja eri tasoilta organisaatiota. Määttä ei heti keksi, miksi kaikkia kaupungin työpaikkoja ei voisi täyttää näin.

– Etukäteen on vaikea kuvitella tilannetta, jossa olisi haittaa siitä että hakijan tunnistetiedot poistetaan hakupapereista. Mutta sekin varmaan tulee tässä kokeilussa esiin.

Myös hallitus aikoo selvittää, olisiko anonyymistä rekrytoinnista apua syrjinnän kitkemisessä työmarkkinoilta. Tutkimukseen tekijää vasta haetaan, joten tuloksia ei ole luvassa pariin vuoteen.

Onko sinulla kokemuksia anonyymista työnhausta? Keskustele aiheesta kello 22 asti.

Lue vielä:

Jos työelämän syrjintä on laitonta, miksi se on Suomessa niin yleistä? Tässä 5 syytä

Millaista on työpaikkojen rasismi? Työilmapiiri paranisi, jos ymmärtäisimme, että rasisteja eivät ole ne toiset vaan myös minä

"Miespuolinen lääkäri ohjeisti sanomalla, että nainen ei voi saada sekä uraa että perhettä" – raskaus on yleisimpiä syitä syrjintään töissä

Rovaniemen lentokenttä tahkosi jälleen ennätysluvut matkustajamäärässä. Viime vuonna Rovaniemen lentokentällä kirjattiin 661 000 matkustajaa, joka on noin 15 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2018. Kenttä on Suomen kolmanneksi vilkkain Helsingin ja Oulun jälkeen.

– Rovaniemen lentokentän matkustajamäärässä oli viime vuonna kasvua noin kolme prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Se on nyt uusi ennätys Rovaniemen lentokentällä. Onhan se iloinen asia aina, kun matkustajamäärät kasvavat, iloitsee Rovaniemen lentokentän päällikkö Johan Juujärvi.

Juujärvi korostaa, että luvut ovat hyvät sekä Rovaniemen seutukunnalle että Lapin maakunnalle ja luovat odotuksia tulevaisuuteen.

Thomas Cookin konkurssi näkyi joulukuussa

Ennätysluvusta huolimatta joulukuun matkustajamäärä laski vuoden 2018 joulukuusta kymmenen prosenttia. Joulukuun matkustajamäärien lasku johtui Thomas Cookin konkurssista, jonka vuoksi useita Lapin tilauslentoja peruuntui.

– Viime vuonna alkuvuosi oli todella vahvaa kasvua ja kesäkin mentiin hyvällä mallilla. Joulukuun lasku johtui matkanjärjestäjä Thomas Cookin konkurssista, joka teki loven Rovaniemen lentokentän matkustajamäärään.

Tämä vuosi voi jälleen rikkoa ennätyksiä

Finavialla uskotaan, että alkanut vuosi voi rikkoa Rovaniemellä jälleen ennätyksiä, vaikka pitkälle ei matkustajamääriä voi ennustaa. Thomas Cookin konkurssin vuoksi peruutetuille lennoille löytyi joulukuussa muista yhtiöistä paikkaajia.

– Jos tarkemmin katsoo 2019 joulukuuta, niin kaikki muiden yhtiöiden osuudet vastaavasti kasvoivat, joten tämäkin vuosi näyttää hyvältä, laskee lentokentän päällikkö Johan Juujärvi.

Valtiovarainministeriö on hylännyt Kolarin kunnan esityksen Ylläsjärven kylän Kittilän kunnan puoleisen osan siirtämisestä osaksi Kolaria.

Koska Kittilän kunta vastustaa esitystä, olisi se voitu valtiovarainministeriön mukaan hyväksyä jos muutos on Kittilän kannalta vähäinen tai alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä Kittilän toimintakykyä ja edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen.

Kittilän kunta arvioi, että siltä jäisi saamatta noin 90 000 euroa kunnallisverotuloja ja 20 000 euroa kiinteistöverotuloja (vuoden 2014 verotustietojen perusteella). Siirrettäväksi esitetyllä alueella on 11 ympärivuotisesti asuttua rakennusta ja 28 vapaa-ajan asuinrakennusta. Vakinaisia asukkaita alueella on 30.

Valtiovarainministeriön kokonaisarvion perusteella muutosta ei voida pitää vähäisenä Kittilän kunnalle eikä alueen kehittäminen edellytä kuntajaon muuttamista. Valtiovarainministeriön mukaan vaikutukset olisivat myös vähäistä suuremmat. Se on ottanut huomioon myös sen, että useat Ylläsjärven Kittilän puolen asukkaat ja maanomistajat vastustavat esitystä.

Valtiovarainministeriön mukaan muutoksen kohteena olevat kunnat ja niiden jäsenet saavat valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saattamisesta.

Lue lisää:

Kittilä vastustaa kuntarajan siirtoa Ylläksellä – Kolari haluaisi rajalla olevan kylän kokonaan itselleen

Kolari haluaisi Ylläsjärven rajamuutoksen jo ensi vuoden alusta – Kittilä ei tahdo luopua ylläsjärveläisistään

Puolet kylästä naapurikuntaan? – Ylläsjärven puolikkaan liittäminen Kolariin voi olla vaikeaa

Outokummun Tornion tehtailla on yli puolet paikalla olleista työntekijöistä marssinyt ulos työpaikaltaan. Päivävuorot osallistuvat ulosmarssiin kokonaisuudessaan sekä osa vuoroista. Ulosmarssissa on mukana sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä.

Spontaanin ulosmarssin syynä on Outokummun ilmoitus ulkoistamisselvityksen aloittamisesta. Ulkoistamiset koskisivat alle 20:tä työntekijää.

– Työntekijät pelkäävät, että ulkoistukset alkavat pienestä ja etenevät sen jälkeen, kertoo pääluottamusmies Tytti Pernu.

Pernun mukaan positiivista on, että henkilöstölle kerrottiin ulkoistamissuunnitelmista jo selvityksen aloittamisvaiheessa.

Tornion tehtaiden viestintäpäällikkö Niina Kostianderin mukaan ulkoistusselvityksen aloittaminen on osa normaalia kehittämistoimintaa.

– Ulkoistaminen on yksi mahdollinen vaihtoehto. Mitään päätöksiä ei ole tehty, sanoo Kostiander.

Finavian mukaan Suomen lentoasemien kautta lensi viime vuonna yhteensä 26 miljoonaa matkustajaa. Määrä kasvoi reilulla neljällä prosentilla edellisestä vuodesta. Kasvu oli aiempia vuosia maltillisempaa.

Helsinki-Vantaalla matkustajia oli 21,9 miljoonaa ja kasvua liki viisi prosenttia.

Muista suuremmista lentoasemista matkustajien määrä kasvoi eniten Turussa, reilut 22 prosenttia. Kaikkiaan matkustajia oli Turussa yli 450 000, ja eniten matkoja tehtiin Puolan Gdanskiin.

Matkustajien määrä oli hienoisessa nousussa myös Rovaniemellä. Lapin lentoasemien matkustajamäärä oli yhteensä 1,5 miljoonaa. Tilauslennoilla Lappiin matkusti viime vuonna 309 000 matkustajaa. Sekä tilauslentojen että niillä saapuneiden matkustajien määrä vähenivät viime vuonna. Vähentymiseen vaikutti muun muassa Thomas Cookin konkurssi.

Suuremmista lentoasemista Oulussa ja Tampereella matkustajamäärät laskivat hieman vähentyneiden lentojen vuoksi.

Kotimaan matkoja tehtiin viime vuonna hieman alle kuusi miljoonaa, matkustajamäärä laski noin prosentilla edellisestä vuodesta. Kansainvälisten lentojen suosio nousi puolestaan liki kuusi prosenttia. Eniten matkustajamäärät kasvoivat muualle kuin Eurooppaan suuntautuvilla lennoilla.

Suosituimmat lentoreitit kaikilta lentoasemilta olivat kuitenkin edellisen vuoden tapaan Saksaan, Ruotsiin ja Espanjaan.

Turun lentoaseman matkustajamäärä kasvoi suurista kaupungeista suhteessa eniten

Rovaniemen lentokenttä jälleen uuteen ennätykseen – matkustajamäärät nousivat Thomas Cookin konkurssista huolimatta

Matkatoimistojätin konkurssin karu seuraus: Yli sata tilauslentoa peruttiin Lapissa

Elokuussa 2018 sattuneen Kuopion bussiturman esitutkinta on valmistunut ja juttu etenee tänään perjantaina syyttäjälle syyteharkintaan, Itä-Suomen poliisilaitos tiedottaa.

Poliisi epäilee linja-auton kuljettajaa, vuonna 1951 syntynyttä ylitorniolaista miestä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta ja 12 törkeästä vammantuottamuksesta.

Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Pekka Jäntin mukaan esitutkinnan aikana on selvitetty muun muassa kuljettajan ajokunto sekä linja-auton kunto.

Autoon ja tapahtumapaikkaan on tehty laaja tekninen tutkinta. Lisäksi on kuultu asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita.

Neljä kuoli ja 22 loukkaantui, kun bussi putosi junaradalle

Tilausliikenteessä ollut linja-auto suistui Kuopion moottoritien ja Kolmisopen liittymässä junaradalle.

Turmassa kuoli neljä ja loukkaantui 22 ihmistä. Loukkaantuineista 17 oli bussin kyydissä. Myös linja-auton kuljettaja loukkaantui itse.

Ennen suistumista kuljettaja osui linja-autolla henkilöautoihin. Törmäyksissä loukkaantui viisi ihmistä.

Jutun arvioitiin aiemmin etenevän syyteharkintaan jo marras-joulukuun vaihteessa. Aikataulu kuitenkin viivästyi Jäntin mukaan muun muassa järjestelmäongelmien vuoksi.

Lisäksi poliisi päätti pyytää juttuun liittyen vielä yhden lausunnon.

Poliisi arvioi marraskuussa Savon Sanomille, että törkeitä vammantuottamuksia olisi ollut jopa 22. Määrä kuitenkin väheni kymmenellä, koska osan vammat olivat pieniä.

Poliisin käsityksen mukaan leposäännöksiä on noudatettu

Onnettomuustutkintakeskus on kertonut aiemmin oman turvallisuustutkintansa perusteella, että turmabussin kuljettajalla oli pitkäaikaissairaus ja onnettomuushetkellä takanaan raskas ajomatka. Hänellä oli myös vähäinen kokemus kyseisestä bussityypistä.

– Terveystiedot on otettu tutkinnassa huomioon, eri puolilta on yritetty asioita selvittää ja lääkärinlausuntoja on pyydetty. Tutkinta on laaja, ja kaikki on yritetty ottaa huomioon, Jäntti sanoo.

Poliisi on selvittänyt myös sitä, onko kuljettaja saanut levätä tarpeeksi ja onko säännöksiä tältä osin noudatettu.

– Poliisin käsityksen mukaan tässä ei ole ollut sanomista, eli on säännösten mukaisesti oltu matkassa, Jäntti sanoo.

Bussi oli tullut liittymään huomattavasti kovempaa vauhtia kuin risteysalueella tulisi ajaa. Otkesin mukaan lähestyvän risteyksen havainnointi ja jarrutusyritys epäonnistuivat.

Lisäksi turmaristeyksen ramppi oli varsin lyhyt eikä siinä ollut muita hidastamiseen ohjaavia merkkejä kuin lähellä risteystä ollut taajamamerkki. Samoin moottoritien ja rampin välissä oleva puusto rajoitti näkemää risteykseen.

Linja-auto poistui moottoritieltä liittymästä, törmäsi viiteen henkilöautoon ja putosi sillalta junaradalle.

SODANKYLÄ Savukoskella aitauksessa odottaa viitisenkymmentä urosporoa. Jokaisella on tärkeä tehtävä. Näiden porojen käyttäytyminen kirjataan väitöskirjatutkimuksen kansien väliin.

Ne voivat määrittää lajitoveriensa kohtalon tulevaisuudessa.

Savukosken kunnaneläinlääkäri Hanna Nurmi tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta siitä, miten kastraatio vaikuttaa poroihin. Tarkoitus on myös selvittää, tulisiko eläin lääkitä ennen operaatiota.

– Kastroimme Kemin-Sompion paliskunnalta vuokrattuja poroja erilaisin menetelmin. Osa lääkitään, osa kuohitaan perinteisin keinoin, ilman mitään lääkkeitä.

Nuoret urosporot on jaettu viiteen eri ryhmään. Osa kastroidaan perinteisellä tavalla, nopeasti ilman lääkkeitä.

Osalle ruiskutetaan puuduteainetta siemennuoraan ja kastrointi tapahtuu vasta sen jälkeen, kun puuduteaineen vaikutus alkaa.

Viidennes saa sekä puudutteen että kipulääkkeen. Muutamille poroille annetaan pelkkää kipulääkettä ennen toimenpidettä.

Viidennen ryhmän poroja pidetään kiinni vain sen aikaa, mitä kastraatio ja puuduteaineen laitto ja vaikutus veisivät, eli noin kuutisen minuuttia.

– Yritämme löytää eroja näiden ryhmien välillä, jotta pystyisimme vetämään johtopäätöksiä poron kivusta kastraatiotoimenpiteessä, selittää Nurmi.

Puuduteaineen käyttö kastraation yhteydessä vaatii aikaa ja voimia. Poroa täytyy pidellä maassa yli viisi minuuttia.

Perinteinen kuohitsemistapa ilman lääkkeitä vie noin minuutin, tekijästä riippuen.

Jokaiselta tutkimusporolta mitataan myös ruumiinlämpö ennen ja jälkeen toimenpiteen.

Ruumiinlämmöstä voidaan päätellä poron stressitaso, kiteyttää porotutkija Sauli Laaksonen.

– Silmiinpistävää oli poron ruumiinlämmön nopea nousu. Se on stressin osoitus siitä kiinnipidosta. Huomasimme myös, että paikallispuudutus vei kipua pois, kuvaili Laaksonen kenttäkoepäivän ensimmäisiä huomioitaan.

– Ruumiinlämmön nopean nousun perusteella voisi sanoa, että poro on hyvin herkkä kiinnipidon aiheuttamalle stressille. Tietenkään tässä vaiheessa ei voi vielä vetää mitään johtopäätöksiä, ennen kuin tilastot on käsitelty, jatkaa Nurmi.

Porolla on tavallisestikin korkea ruumiinlämpö, noin 39 astetta. Kenttäkoepäivänä usealla porolla ruumiinlämpö nousi puolessa minuutissa jopa asteen verran.

Jos poron ruumiinlämpö ylittää 41 astetta, se on jo kriittinen raja, huomauttaa Nurmi.

Tutkimuspäivänä jokainen kastraatio kuvattiin. Videomateriaalin avulla voidaan myöhemmin tutkia ja tulkita porojen käyttäytymistä hyvinkin tarkasti.

Yhden kenttäkoepäivän jälkeen tutkimus ei suinkaan ole ohi.

Tutkimusporoilla on kaulassaan pannat, joissa on tarkat aktiivisuussensorit. Porojen liikkeitä ja käyttäytymistä seurataan viikon verran kuohitsemisen jälkeen. Tuloksia verrataan liikkeisiin, joita on mitattu viikon verran ennen kastraatiota.

Ennen ja jälkeen -seurannalla pyritään saamaan selville, miten eri lääkitykset vaikuttavat porojen liikehdintään kastraation jälkeen.

Esimerkiksi muilla märehtijöillä tehdyillä tutkimuksilla eläinten jälkikipua on tulkittu sillä, miten eläimet liikkuvat kastraation jälkeen.

Tutkimukselle tarvetta uutta lainsäädäntöä silmällä pitäen

Porotutkija Sauli Laaksonen pitää tärkeänä, että aiheesta tehdään tutkimusta. Suomessa on yritetty saada vuosikausia läpi uutta eläinten hyvinvointilainsäädäntöä.

Lakiehdotuksen mukaan eläimet tulisi lääkitä aina ennen kipua aiheuttavia toimenpiteitä. Muilla märehtijöillä kastraatio on todettu kipua aiheuttavaksi.

– Tämä on ainutlaatuinen tutkimus. Kyseessä on maailman ensimmäinen poron kipuun, sen ilmentämiseen ja lievittämiseen kohdistuva tutkimus, kuvaa Laaksonen, joka on Nurmen väitöstutkimuksen yksi ohjaajista.

Jos tulevaisuudessa, uuden lainsäädännön myötä, tulee pakolliseksi lääkitä poro ennen kuohintaa, Nurmen ja Laaksosen mielestä lääkityksen pitäisi olla helposti toteutettavissa.

– Poroilta puuttuu kaikki tutkimustieto. Halusin omalta osaltani olla vaikuttamassa siihen, että mahdollisista lääkitysmääräyksistä tulee järkeviä ja tehokkaita poron hyvinvoinnin kannalta, sanoo Nurmi, jonka väitöstutkimus valmistunee vuoden kuluttua.

Laaksonen uskoo, että tulevaisuudessa porot on pakko lääkitä ennen kuohintaa.

– Todennäköisesti se menee niin, että poromiehet koulutetaan itse antamaan kipulääke porolle suun kautta, pohtii Laaksonen.

Eläinten hyvinvointilainsäädäntöä on käsitelty jo useamman vaalikauden ajan. Lakia on uudistettu vuodesta 2011 lähtien, mutta voimaantulo on aina siirtynyt.

Suomessa poromiehet salvaavat itse, Norjassa vain eläinlääkäri

Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa kastroidaan vuosittain noin 2500 poroa.

Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan poronhoitaja saa itse suorittaa kastraation ilman lääkitystä tai eläinlääkärin läsnäoloa.

Norjassa kuohinnan saa suorittaa vain eläinlääkäri ja puudutetta on käytettävä.

Kastrointi parantaa härkäporojen kuntoa seuraavan syksyn teurastuksessa. Kuohittu, lihava pailakka on monen mielestä se paras teurasporo.

Test World -autotestikeskus sijaitsee keskellä sankkaa lappilaista mäntymetsää, noin kymmenen kilometrin päässä Ivalosta. Suojatoimet ovat tarkat: valtava alue on aidattu ja valvottu kameroin. Ylimääräisiä silmäpareja ei kaivata, sillä täällä ajoneuvoteollisuuden jätit testaavat tuotteita, jotka tulevat tavallisten kuluttajien saataville vasta pitkän ajan päästä.

Olemme sopineet toimitusjohtaja Janne Seurujärven kanssa tapaamisajan ja tarkan paikan. Entinen poliitikko ja kansanedustaja ottaa ryhmämme tyylikkäästi vastaan yhdellä pääporteista ja tervehtii iloisesti.

Tänne ei pääse kuka tahansa, mutta nyt Seurujärvi on valmis raottamaan salaisuuden verhoa.

– Salassapitovelvoitteet ovat kattavat: ainoastaan siellä, missä on saatu lupa kuvata tai lupa näyttää se on mahdollista. Muuten kuvaaminen ja esittely on kielletty, opastaa Test Worldin toimitusjohtaja Janne Seurujärvi ystävällisesti.

Test Worldin alue on laaja, se on pinta-alaltaan satoja hehtaareja Lapin erämaassa. Testikeskuksen toiminnan ydin on säilyttää ja suojata asiakkaiden yrityssalaisuudet ja luoda heille olosuhteet, jotta testaus sujuu ilman ongelmia.

– Ovet eivät aukene medialle tuosta vaan. Emme toki halua piilotella mitään, mutta ymmärrämme sen, että asiakkaat tekevät täällä luottamuksellista työtä, joka on yrityssalaisuuksien piirissä olevaa. Teemme kaikkemme, että he saavat tehdä työnsä rauhassa.

Kesä saadaan talven keskelle, eikä lumipyry sisällä ole mahdotonta

Tapaamisen jälkeen ajamme vajaan kahden kilometrin matkan alueelle. Suurella aukiolla hahmottuu jo kaukaa erilaisia rakennuksia, toimistoja, vanhempia tiilirakennuksia ja viisi sisähallia, joissa on erilaisiin olosuhteisiin tarkoitettuja ratoja.

Test World esittelee toimintaansa avoimesti, mutta selkeä ehto on, että testiauton rengasmerkkiä ja sen kuvioita ei saa kuvata.

Ylen ryhmälle heltisi kuvauslupa kahteen eri testiin. Toisessa testattiin talvisia olosuhteita ja toisessa kesäisen lämpimiä. Tämän mahdollistavat viisi palkittua sisähallia, joissa olosuhteita voidaan säädellä monipuolisesti tilaajan haluamalla tavalla.

– Nyt on menossa märkäpitotesti, jossa testataan talvirenkaan pitoa ja jarrutusmatkaa talvirenkailla. Autossa on mittalaitteet, jotka mittaavat jarrutusmatkan, joka voi olla talvirenkaalla noin 40 metriä. Laskentanopeus on 80–85 kilometriä tunnissa, sanoo Pasi Haatainen, joka on testannut eri valmistajien renkaita useita vuosia.

Sisähallien tekniikka on monimutkainen. Hallin laiteteho on 1,5 megawattia, millä pitäisi viileänä useampia jäähalleja. Hienosyiset säädöt hallien lämpötiloissa ja muissa olosuhteissa vaativat huippumodernia tekniikkaa. Asiakkaiden toiveet vaihtelevat laidasta laitaan ja haasteiden ratkaiseminen on arkipäivää.

Kokenut indoor-päällikkö Timo Tuovinen esittelee ylpeänä omaa valtakuntaansa, eikä ihme.

– Kaikenlaista löytyy, mutta sanotaan, että lumimyräkän tai myrskyn järjestäminen tänne sisälle tuulen ja tuiverruksen kanssa, se on yksi oudoimmista, naureskelee Timo Tuovinen ja toteaa, että se onnistui kohtalaisen hyvin.

Kymmenistä testirenkaista tuotantoon pääsee vain yksi

Renkaiden testaus on hienosääteistä ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Haatainen vaihtaa avustajiensa kanssa autoon jo viidennet testirenkaat. Hallin päädyssä odottaa vielä kymmenkunta rengasparia.

Testirenkaita voi olla testissä muutamassa kuukaudessa kymmeniä tai lähes sata kappaletta. Niiden välillä etsitään eroja, jotka saattavat olla joidenkin renkaiden välillä huomattavia, jopa kymmenien metrien eroja esimerkiksi jarrutusmatkoissa.

Kymmenistä renkaista ja erilaisista hienosäädöistä tuotantoon päätyy lopulta ainoastaan yksi. Kyse on ajoturvallisuudesta, joka on ratkaiseva kilpailussa.

Tällä hetkellä Ivalossa testaa noin kymmenen eri rengasvalmistajaa. Yksi näistä on korealainen Kumho.

– Meillä on täällä kolme testikuljettajaa, kaksi korealaista ja yksi eurooppalainen, kaikki objektiivisia kuljettajia. Kokonaisuudessaan meillä on ollut täällä 8–9 henkilöä kolme kuukautta, kertoo Kumhon Euroopan tekninen johtaja Mathias Bode.

Alalla vallitsee pääasiassa pohjoismainen kilpailu ulkomaisista asiakkaista, sanoo toimitusjohtaja Janne Seurujärvi. Kovin kisa käydään Ruotsin Lapin kanssa. Siinä Ivalo on tällä hetkellä etulyöntiasemassa.

– Meillä on täällä koko infra valmiina ja kaikki lyhyen matkan päässä. Testialueen läheisyydessä sijaitsee lentokenttä, majoitusliikkeet ja kaikki muu tarvittava. Tätä Ruotsin kilpailijalla ei ole tarjottavana asiakkaille.

Test Worldillä on myös toinen ulkotestialue, joka sijaitsee Ivalon lentokentän kupeessa. Tänä vuonna yhtiöllä on ollut 100 eri asiakasta eri puolilta maailmaa, asiakkaista 96 prosenttia on ulkomaalaisia yrityksiä.

Lapissa myös Muoniossa on iso autoteollisuuden testikeskus (Kaleva).

Autoalan murros ei vie uskoa tulevaisuuteen

Test World kuuluu brittiyhtiö Millbrookille, joka on erikoistunut eri puolilla maailmaa autotestaukseen. Yhtiön pääkonttori on Lontoossa. Millbrookin omistaa puolestaan sijoitus- ja pörssiyhtiö Spectris plc.

Emoyhtiö Millbrookin on tarkoitus tulevaisuudessa investoida alueelle lisää ja tavoitteena on moninkertaistaa liikevaihto. Työpaikkojen uskotaan tuplaantuvan, mikä tietäisi hyvää Ivalon alueen työllisyydelle.

Ivalon testikeskus on laajuudessaan maailman pohjoisin auto- ja rengastestikeskus. Se pyörittää vuositasolla runsaan seitsemän miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää talvisin 70 ja kesäisin vajaat 40 henkilöä.

Investointeja yhtiö on tehnyt viime vuosina kymmenillä miljoonilla euroilla. Tähän asti laajentumiseen on tarvittu poikkeuslupia, mutta nyt kunta on aloittanut jättimäisen, 900 hehtaarin alueen, kaavoittamisen.

Autoteollisuudessa eletään murroksen aikaa. Vielä nyt liikumme kuljettajan ohjaamissa polttomoottoriautoissa, mutta mikä on käyttövoima kymmenen vuoden päästä ja ajaako autoa tuolloin jo keinoäly?

Näiden kysymysten pohtiminen saa hirsikodan tulen loimussa istuskelevan toimitusjohtaja Janne Seurujärvenkin mietteliääksi, vaikka Test World omistajineen toki uskoo kasvuun ja tulevaisuuteen.

– Yleinen taloudellinen tilanne ja tietysti myös teknologiset kysymykset ajoneuvoteollisuuden sisällä, moottoriteknologiasta ajonhallintalaitteisiin, kyllä siellä paljon tällaisia tulevaisuuden kysymyksiä on avoinna. Ne vaikuttavat siihen, mihin suuntaan tuote-, tutkimus- ja kehitystoimintaa viedään, Seurujärvi pohtii.

Autojen turvatekniikka on kehittynyt testien ansiosta huimasti. Mikä on seuraava läpimurto? Keskustele aiheesta kello 22 asti.

Lue myös:

10 kysymystä asiantuntijoille auton hankinnasta – "Epätodennäköistä, että liikenteen verotukseen olisi tulossa dramaattisia muutoksia"

Arvailu autojen todellisesta polttoaineenkulutuksesta loppuu – uusissa autoissa on oltava kulutusta seuraava järjestelmä 2021

Kuntalaisilta perittävä kuntavero muodostaa vain osan kuntien tuloista. Lisäksi kunnat saavat valtionosuuksia peruspalvelujensa rahoitukseen. Valtionosuudet muodostavat keskimäärin viidenneksen kuntien tuloista. Tänä vuonna yhteensä 9,3 miljardia euroa.

Keskimäärin valtionosuutta jaetaan Manner-Suomessa tänä vuonna 1 691 euroa per asukas, nousua viime vuoteen keskimäärin 123 euroa asukasta kohden.

Eniten valtionosuudet nousevat Pelkosenniemellä eli 404 euroa per asukas. Nurmeksen 1 208 euron nousu johtuu kuntaliitoksesta Valtimon kanssa.

Eniten laskee Hyrynsalmen valtionosuus. Laskua on 396 euroa asukasta kohden. Miinus johtuu syrjäisyystekijän laskentavirheen korjaamisesta.

Ääripäät Utsjoki ja Kauniainen

Kuntien väliset erot valtionosuuksissa ovat valtavia. Eniten saa Utsjoki. Myös Salla ja Puolanka kuuluvat kärkisaajiin. Vähiten taas saa Kauniainen, 9 euroa per asukas, eli käytännössä ei juuri mitään.

Tasausjärjestelmän ansiosta Utsjoki, Salla ja Puolanka saavat siis yli 620-660 kertaa enemmän kuin Kauniainen. Silti Kauniaisista löytyy ymmärrystä tilanteelle.

– Tilanne eri puolilla Suomea on tosi erilainen: on muuttotappiokuntia, ikärakenteet ja sairastavuuskertoimet vaihtelevat. On iäkästä, sairaampaa väkeä, mistä seuraa paljon kuluja. Ymmärrämme, että tasausjärjestelmä on oltava olemassa, jotta peruspalveluita pystytään tarjoamaan koko maassa, sanoo Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar.

Kauniaisten naapuri Helsinki saa tänä vuonna 44-kertaisesti Kauniaisten valtionosuuden. Lähinaapuri, isoveli Espookin kuittaa valtionosuuksia 40 kertaa enemmän per asukas kuin Kauniainen.

– Siihen on sinällään selkeät syyt. Kauniaislaisilla on verotulot keskimäärin paremmat kuin espoolaisilla. Siitä aiheutuva verotulojen tasaus on tehnyt sen, että meillä on hyvin pieni valtionosuus, Masar kertoo.

Kokonaissummina tarkasteltuna eniten valtionosuuksia saavat Tampere, Oulu ja Turku, vähiten Kauniainen, Kaskinen ja Kustavi. (Juttu jatkuu taulukon alapuolella).

Alle liitetystä taulukosta voit näppärästi tarkistaa oman tai muun kunnan valtionosuuden tälle vuodelle. Voit myös järjestää taulukon kunnittain korkeimmasta valtionosuudesta alhaisimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa. Lisäksi taulukon voi järjestää muutoksen suuruuden perusteella.

Saamelaisuus nostaa

Korkeimmat valtionosuudet/asukas menevät Lappiin ja Kainuuseen sekä Pohjois-Savoon. Niissä valtionosuus muodostaa ison osan kunnan kaikista tuloista, esimerkiksi Ranualla se on noin 60 prosenttia.

Utsjoen tuloista valtionosuus on reilut 40 prosenttia tänä vuonna.

– Utsjoen kunta on hyvin valtionosuusriippuvainen. Omat kunnan verotulot ovat 5 miljoonaa euroa, toimintatuotot 4,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 7,3 miljoonaa euroa vuodessa. Valtionosuus on hyvin merkittävässä osassa Utsjoen talousarviota ja talouden järjestämistä, sanoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Suomen pohjoisimman kunnan valtionosuuksia korottavat erityisesti syrjäisyys ja saamelaisuus.

– Yksi iso meno-osuus on se, että me järjestämme täällä kaikki palvelut varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, lukioon ja tietysti sotepalveluihin kahdella kielellä eli suomen ja saamen kielellä, koska Utsjoen kunta on Suomen ainut saamelaisenemmistöinen kunta, Tieva-Niittyvuopio sanoo.

– Se on tietysti merkittävä menoerä ja näitten palvelujen järjestämiseen valtionosuutta todella tarvitaan.

Tieva-Niittyvuopio ei kuitenkaan hyväksy ajatusta, että Utsjoki olisi valtion elättämä kunta kaukana pohjoisessa.

– Mainitsen esimerkkinä Utsjoella käydyn rajakaupan. Se katsotaan vienniksi ja on merkittävin Utsjoen elinkeinoista. Jos saisimme pitää rajakaupasta kertyvät arvonlisäverot, eikä niitä tarvitsisi tilittää valtiolle, saisimme sitä kautta enemmän rahaa, kuin saamme nyt valtionosuuksina, Tieva-Niittyvuopio vertaa.

Talous kohtuukunnossa

Taloudellisesti niin Kauniaisilla kuin Utsjoellakin pyyhkii kohtuullisesti.

– Ei voi sanoa että menee loistavasti, mutta toki Kauniaisilla on parempi tilanne, jos verrataan yleiseen kuntien taloustilanteeseen, joka on tällä hetkellä todella haastava, Masar vertailee.

Masarin mukaan Kauniaisten 2019 tulos painuu alijäämäiseksi. Aiempina vuosina tulokset ovat olleet kohtalaisen hyviä.

Sen sijaan Utsjoen kunnan talous on Tieva-Niittyvuopion mukaan todella hyvällä mallilla.

– Olemme niitä harvoja kuntia, jotka tekevät positiivista tulosta. Me on tehty viimeiset kahdeksan vuotta positiivista tulosta. Verotulot ovat olleet nousussa ja matkailu kehittyy hyvää vauhtia, Tieva-Niittyvuopio heruttaa.

Kasvu jakoperusteeksi

Utsjoki on tyytyväinen nykyiseen valtionosuusjärjestelmään.

– Syrjäisyys, saamelaisten kotiseutu ja kaksikielisyys otetaan vahvasti huomioon valtionosuudessa. Niiden ansiosta pystymme järjestämään kuntalaisille hyvät peruspalvelut, Tieva-Niittyvuopio toteaa.

Kauniainen lisäisi valtionosuuden jakoperusteisiin uuden elementin: kasvun.

–Myös kasvu maksaa. Kun tulee muuttovoittoa ja uusia asukkaita, täytyy investoida kiinteistöihin, rakentaa tai laajentaa päiväkoteja, kouluja, infraa, teitä. Pitää palkata lisää henkilökuntaa ja pystyä tarjoamaan palveluita kuntalaislle. Kaikki se myös maksaa, Masar sanoo.

Masarin mukaan pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat pitäneet tärkeänä, että valtionosuusjärjestelmässä otettaisiin huomioon myös kasvun vaatimat investoinnit.

– Ei voida vain katsoa sairastavuuskertoimia tai ikärakennetta. Jos tulee kasvua, se vaatii myös vastaavan rahoituksen. Kasvu pitää jollain tavalla tuoda yhdeksi palaseksi valtionosuusjärjestelmään, Masar vaatii.

Tällä hetkellä hallituksella ei ole aikeita rukata valtionosuusjärjestelmää mihinkään suuntaan.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Lue myös:

Kaisa Juuso: Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettava – "Siihen täytyisi olla oma määräraha valtion budjetissa"

NORDKAPP, NORJA. Euroopan pohjoisimmassa kolkassa, Nordkapin kunnassa moni sai eilen aamulla hieraista silmiään. Lunta oli satanut yön aikana 60 senttiä.

Harvinaisen runsas lumisade aiheutti ongelmia paikallisille. Bernt Arild Nicolaisenin perheen autot olivat jääneet lumivyöryn alle. Perhe evakuoitiinkin uusien lumivyöryjen pelossa, kertoo NRK Finnmark.

– Vaimo kuuli jotain aamulla puoli viideltä. Näimme, että lumivyöry on mennyt tästä. Tämä on isoin lumivyöry, jonka olemme kokeneet täällä, kertoo Nicolaisen NRK Finnmarkille.

Perhe on asunut Nordkapin tien varrella vuodesta 2005.

Maanantai-iltapäivään mennessä seudulta oli evakoitu 64 ihmistä.

Yksi evakuoiduista on Rakel Hagen Olsen, joka lähti maanantaina kotoaan ystäviensä luokse.

– Poliisit soittivat meille lumivyöryvaarasta. Tämä ei ole hauskaa, mutta turvallisuuden vuoksi asia on ok, selittää Hagen Olsen.

Nordkapin kunnassa on aiemminkin suoritettu evakuointeja, mutta koskaan aikaisemmin viranomaiset eivät ole joutuneet pyytämään näin suurta ihmisjoukkoa jättämään kotejaan. Myös Tom Sandberg jätti kotinsa.

– Mahtava alku viikolle, kommentoi Sandberg ironisesti.

– Olen asunut täällä koko ikäni. Aiemmin lumivyöryt eivät ole vaikuttaneet meihin.

Alueelle on ennustettu epävakaata säätä myös lähipäiville.

– Vaara ei ole ohi vielä tiistainakaan. Väki voi palata koteihinsa aikaisintaan keskiviikkona, mutta painotan sanaa aikaisintaan. Silloin arvioimme tilanteen laadun uudestaan, kertoo lumivyöryvahti Frode Sandersen.

Lumisateen odotettiin vain ohittavan Honningsvågin kaupungin ja jatkavan matkaa Jäämerelle. Lumisaderintama jäi kuitenkin ikään kuin junnaamaan kaupungin ylle, selittivät viranomaiset.

Rannikkovartioston laivat ovat valmiudessa, mikäli tieyhteydet lumisiin kaupunkeihin katkeavat. Monet tiet Nordkapin suunnalla olivat suljettuina varhain tiistai-aamuna.

Pelkosenniemen kunnanjohtajan Päivi Vauhkosen viran purkamisesta eli käytännössä erottamisesta on tehty aloite. Aloitteen ovat allekirjoittaneet kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsenet Antti Oikarinen (vas.) ja Elina Suopanki (Pelkosenniemen kylät).

Kaksi päättäjää vaativat, että kunnanhallitus valmistelee kunnanjohtajan virkasuhteen purkamisen koeaikana. Asia halutaan valmistella kiireellisenä, jotta valtuusto voisi päättää asiasta ennen koeajan päättymistä.

– Perustelut ovat ainakin vielä salassapidettäviä. En kommentoi niitä ainakaan vielä enempää. Sen verran sanon, että aloitteen takana on useampia päättäjiä, Oikarinen sanoo.

Päivi Vauhkonen ei ole halunnut vielä kommentoida asiaa Ylelle ennen kuulemistaan. Yle ei ole tavoittanut vielä myöskään kunnanhallituksen puheenjohtajaa Annika Kostamoa (Pelkosenniemen kylät) kommentoimaan asiaa.

Ylen tietojen mukaan Kostamo kuulee Vauhkosta tiistaina kello 14. Kuulemisen perusteella Kostamon odotetaan päättävän, esittääkö hän Vauhkosen virkasuhteen purkamista kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle.

Onko koeaikaa vai ei?

Vauhkonen sanoo Lapin Kansalle, että hänellä ei ole tehtävässään koeaikaa. Hän kertoo lehdelle myös uskovansa, että yhteisymmärys kuntapäättäjien kanssa vielä löytyy.

Asiasta kertoi Lapin Kansa. Ensimmäisen uutisen aiheesta teki Kuntalehti.

Vauhkonen valittiin Pelkosenniemen kunnanjohtajaksi viime kesäkuussa. Hän toimi vt. kunnanjohtajana jo viime keväästä lähtien.

Vauhkonen oli aiemmin Sodankylän kunnan talous- ja hallintojohtajana. Kunta otti häneltä pois alaisia ja siirsi hänet toisiin tehtäviin. Kunta perusteli ratkaisuja sillä, että kunnanvirastolla oli vakava työturvallisuusuhka, jonka keskeisin syy oli silloisen talous- ja hallintojohtajan esimiestoiminta.

Rovaniemen hovioikeus on aloittanut kaksipäiväisen käsittelyn vuonna 1985 syntyneen Abdo Ibrahim Ahmedin tapauksesta.

Mies tuomittiin viime vuoden heinäkuussa 4 vuoden 2 kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Mies on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin oikeusprosessin alusta lähtien.

Tapaus liittyy Oulun poikkeukselliseen rikosvyyhtiin, jossa sama 13-vuotias tyttö joutui kahdeksan miehen uhriksi viime vuoden kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Kaikki miehet ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina. Edellä mainitun kuvan lapsi ei ole kuitenkaan sama kuin vyyhdin uhri.

Alkava käsittely on viides Oulun seksuaalirikoskokonaisuuteen liittyvä tapaus, joka on päätynyt hovioikeuteen saakka. Hovioikeus on jo antanut tuomionsa kahteen samaan rikoskokonaisuuteen liittyvästä tapauksesta.

Lue lisää:

Oulun seksuaalirikosvyyhdin ensimmäinen hovioikeustuomio: korvauksia alennettiin, muuten tuomio pysyi ennallaan

Hovioikeus antoi tuomionsa toisesta Oulun seksuaalirikosvyyhdin tapauksista – vankeusaika pysyi samana, mutta korvaus laski

Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Joko keskiviikko on tammikuun lämpimin päivä?

Tammikuun lämpöennätyksiä hätyyteltiin jo viime viikolla, ja samaa sopii odottaa tulevilta päiviltä. Keskiviikkona Suomeen vyöryy lounaasta lämmintä ilmaa, mikä nostaa mittarit jopa 9–10 asteeseen Varsinais- ja Lounais-Suomessa.

– Poikkeuksellisen lämmin tammikuu jatkuu. Ihan en ennustaisi koko Suomen lämpöennätyksen menevän rikki, mutta paikkakuntakohtaisia ennätyksiä voi tulla, sanoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Mittaushistorian tammikuun lämpöennätys on Ahvenanmaalla vuonna 1973 mitattu 10,9 astetta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu on toistaiseksi ollut jopa 10 astetta tavallista lämpimämpi. Suurimmat poikkeamat keskiarvosta on nähty Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Lisää lunta pohjoisiin tupiin

Lumipeitteen osalta Suomi on jakautunut kahtia. Etelässä lunta on poikkeuksellisen vähän ja pohjoisessa poikkeuksellisen paljon. Tulevien päivien sää vahvistaa kahtiajakoa, sillä tiistai-illasta torstaihin Suomen yli liikkuu useita sadealueita.

Maan etelä- ja keskiosiin sateet tulevat vetenä ja räntänä, Lappiin lumena. Samalla kun lämpötila etelässä voi olla 10 astetta plussalla, Lapissa mennään saman verran miinukselle.

– Lappiin voi keskiviikkoaamuun mennessä tulla jopa 10 senttiä uutta lunta, ja maan itäosiinkin muutama sentti, Koskela kertoo.

Maan eteläosissa vastassa on lumen sijaan lauha ilma ja kova tuuli. Ilmatieteen laitos on antanut myrskyvaroituksen lounaisille merialueille tiistai-iltaan saakka ja Itämeren pohjoisosiin keskiviikkona.

Keskiviikkoiltana Suomessa voi paikoin olla yhtä lämmintä kuin Etelä-Euroopassa. Esimerkiksi Helsingissä on iltayhdeksältä vielä kahdeksan astetta lämmintä. Turkin Istanbulissa ja Kreikan Ateenassa on samaan aikaan yhtä lämmintä.

Lue myös: Talven kahdet kasvot – vaihtokuvat vahvistavat: Suomi on pitkä ja kapea maa

Satasairaalassa on todettu tuhkarokkoa rokottamattomalla lapsella. Sairastunut on kotoisin Huittisista.

Juuri ennen kuumeen nousua, 7.1. lapsi on ollut Huittisten Lauttakylän koulussa ja samana päivänä Huittisten kansalaisopiston muskarissa kello 15–17.

Tämän jälkeen hän on käynyt Huittisten terveyskeskuksessa kaksi kertaa.

Satasairaalan lastenpäivystyksen odotustiloissa Porissa hän oli 13.1. kello 12–16.

Näihin aikoihin kyseisissä paikoissa olleet henkilöt ovat saattaneet altistua tuhkarokkotartunnalle.

Altistuneille tarjotaan rokotuksia

Lastenpoliklinikan henkilökunta pyrkii tavoittamaan mahdollisesti altistuneet puhelimitse. Heidän rokotussuojaustarpeensa selvitetään. Rokottamattomat ohjataan saamaan MPR-rokote keskiviikon ja torstain aikana omasta terveyskeskuksesta.

Päivystyksessä on ollut perheiden lisäksi myös muun muassa remonttimiehiä. Kaikkia, jotka ovat käyneet yllämainituissa tiloissa näinä mainittuina aikoina, kehotetaan tarkastamaan, onko oma rokotussuoja kunnossa.

Kaksi MPR-rokotetta antaa hyvän suojan tuhkarokkoa vastaan. Jos lapsi on saanut rokotusohjelman mukaisesti ensimmäisen annoksen rokotetta, ei toista annosta tarvitse aikaistaa.

Erityisesti 1965–1975 syntyneillä voi olla sairaalan tiedotteen mukaan puutteellinen rokotussuoja.

Herkästi tarttuva

Tuhkarokko on poikkeuksellisen tarttuva sairaus. Se tarttuu huoneilman välityksellä ja tartuntaan voi riittää samassa tilassa oleskelu.

Tuhkarokkoon sairastuneen ensioireet alkavat yleensä 9–11 vuorokauden kuluttua altistumisesta. Ensioireita ovat korkea kuume ja hengitysoireet. Ihottuma alkaa yleensä 3–5 vuorokauden kuluttua ensioireista ja kestää runsaan viikon. Tuhkarokkoa sairastava potilas on tartuttava jo vuorokautta ennen ensioireita ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen.

THL:n sivuilta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa tuhkarokosta.

Poikkeuksellinen tilanne

Satakunnan sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri Raija Uusitalo-Seppälä pitää Satakunnassa todettua tuhkarokkotartuntaa hyvin poikkeuksellisena.

– Olen toiminut tartuntataudeista vastaavana lääkärinä jo pitkään, enkä muista kymmenen vuoden ajalta yhtään varmistettua tapausta.

Uusitalo-Seppälä kertoo, että huittislainen tyttö on saanut tartunnan todennäköisesti Rovaniemeltä vuodenvaihteessa. Hän oli siellä lomamatkalla ja oli tekemisissä useiden ulkomaalaisten kanssa.

– THL ja Lapin keskussairaala selvittävät, onko sillä alueella mahdollisesti taudille altistuneita.