Moskovassa alkaa tänään oikeudenkäynti vakoilusta syytettyä pohjoisnorjalaista entistä rajaupseeria Frode Bergiä vastaan.

Rajaupseeria syytetään vakoilusta, joka liittyy Kuolan niemimaalla toimivan Venäjän pohjoisen laivaston ydinsukellusveneitä koskeviin tietoihin.

Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mukaan Bergin venäläinen asianajaja pitää todennäköisenä, että Berg tuomitaan vakoilusta. Venäjän lain mukaan tuomio voi olla 10–20 vuotta vankeutta.

Pidätettiin Venäjällä jo vuonna 2017

Berg asui Norjan Kirkkoniemessä, jossa hän on ollut rajaupseerina Norjan ja Venäjän rajalla 25 vuotta. Vuonna 2014 Berg jäi eläkkeelle ja osallistui sen jälkeen tiiviisti norjalais-venäläiseen rajaseudun yhteistyöhön.

Berg pidätettiin Moskovassa joulukuussa 2017. NRK:n mukaan hänellä oli pidätettäessä salaiseksi leimattuja Venäjän pohjoisen laivaston asiakirjoja ja 3000 euroa kirjekuoressa. Rahat hän oli saanut Norjasta lähtiessään kahdelta norjalaismieheltä.

Alun perin Berg kertoi olleensa Moskovassa tapaamassa tuttuja ja jouluostosmatkalla. Myöhemmin hän on kertonut olleensa Norjan sotilaallisen tiedustelupalvelun (Etterettningstjenesten) kuriirina eikä tiennyt mitä asiakirjoja hänelle oli annettu vietäväksi eikä tiennyt kuka oli rahojen vastaanottaja.

Berg on sanonut Norjan viranomaisten pettäneen hänet. Norjan tiedustelupalvelu ja puolustusministeriö eivät ole kommentoineet tapausta.

Norjan ulkoministeri Ine Eriksen Søreide on sanonut, että Bergiä avustetaan konsuliasiana kuten kaikkia Norjan kansalaisia, jotka joutuvat syytteeseen ulkomailla. Vakoiluasiaa ulkoministeri ei ole kommentoinut.

Norjan tiedotusvälineet ovat saaneet vaihtaa kaltereiden tai lasien takana pidetyn ja vartioidun Bergin kanssa pari sanaa vangitsemisoikeudenkäynneissä viime vuonna.

Norjan pääministeri Venäjällä ensi viikolla

Oikeudenkäyntiä seuraavan NRK:n pitkäaikaisen entisen Moskovan kirjeenvaihtajan Morten Jentoftin mukaan mielenkiinto kohdistuu oikeudenkäynnin jälkeen siihen voivatko Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Norjan pääministeri Erna Solberg sopia Bergin tuomion jälkeen tämän vapauttamisesta.

Solberg vierailee ensi viikolla Venäjällä ensimmäistä sitten Venäjän Krimin miehityksen vuonna 2014. Solberg tapaa Putinin Pietarissa Arktisen alueen konferenssissa.

NRK:n haastattelema venäläinen tiedusteluasiantuntija Andrej Manoilo arvioi, että Berg saa kymmenen vuoden tuomion. Manoilo pitää pitää mahdollisena, että Venäjän ja Norjan valtiojohtajat voivat sopia Bergin vapauttamisesta jossain vaiheessa.

Ompelukoneen surinan lomasta kuuluu naurahduksia. Sevettijärven kylätalolla keskitytään ompeluksiin, mutta mukavaa jutusteluakin riittää. Kolttasaamelaisten pukujen kurssilla opetellaan alusta pitäen ompelemaan oman mallin saamenpuku.

Sevettijärveläinen Anna-Katariina Feodoroff harjoittelee puvun kaavoja ensin vanhalle kankaalle. Kun hän on kaavoihin viimein tyytyväinen, on aika siirtyä varsinaisen pukukankaan pariin. Siitä on tarkoitus ommella kuurta, kolttanaisen pusero.

– Minä tarvitsen uuden puvun. En osannut ommella kuurtaa itse, joten tulin tänne. Siinä on paljon työtä, kun on niin paljon laskoksia, jotka täytyy saada oikeisiin paikkoihin ja suoraan, kertoo Feodoroff ompelukoneen viereltä.

Kolttasaamelaiset juhlivat värikkäästi omaa historiaansa tänä syksynä

Tällä kurssilla on yksi yhteinen tavoite: vaatettaa enemmän kolttasaamelaisia ensi syksyn juhliin. Tuolloin juhlitaan isosti kolttasaamelaisten historiaa.

On nimittäin kulunut 70-vuotta siitä, kun kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärven ja Nellimin kyliin toisen maailman sodan ja evakkoajan päätteeksi. Kolttasaamelaiset joutuivat sodan vuoksi jättämään perinteiset asuinalueensa Petsamossa.

Sodan jälkeen kolttasaamelaisten elämä on muuttunut paljon. Oma kieli on edelleen vakavasti uhanalainen. Elvytystöitä kielen ja kulttuurin eteen on jouduttu tekemään urakalla.

Tällä hetkellä koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat elpymässä: koltilla itsellään on riittänyt intoa oppia sukunsa kieltä takaisin ja perinteitä arvostetaan.

Samaan aikaan, kun nuoret opettelevat kolttasaamelaisen puvun ompelua, kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff tähyilee Sevettijärven koulun pihapiirissä juhlateltan paikkaa. Kolttakulttuurisäätiö ja kolttien kyläkokoukset ovat aloittaneet juhlien suunnittelun jo hyvissä ajoin.

– Tänä vuonna muistelemme meidän kolttasaamelaisten historiaa. 70-vuotisjuhlalla nostamme esiin sitä, miten kulttuurimme ja kielemme voivat tänä päivänä, kertoo Feodoroff.

Luottamusmies Veikko Feodoroff toivoo, että elokuiset juhlat keräävät kolmen maan kolttasaamelaiset pitkästä aikaa yhteen.

– 70-vuotisjuhla toivottavasti saa näkyvyyttä ja näin meidän kolttien asiat tulevat esille myös päättäjille. Tällaiset tapahtumat nostavat yhteisömme, kulttuurimme sekä kielemme arvoa, toivoo Feodoroff.

Tavoitteena omat puvut – kurssi kouluttaa myös lisää kolttasaamelaisten pukujen ompelijoita

Sevettijärveläinen Hannele Fofonoff sovittaa ensimmäistä ompelustaan peilin edessä. Kolttasaamelaisen naisen pusero, kuurta, on koristeltu erilaisin laskoksin ja pitsisomistein. Fofonoffilla on edessään enää puseron viimeistelyt.

– Opiskelen tämän vuoden koltansaamen kieltä. Haluan pukea myös valmistujaisiini uuden kolttapuvun, hän kertoo.

Kolttasaamelaisilla on monia pukuja ja puvun osia. Sevettijärven kurssilla valmistetaan puku niin itselle kuin myös perheenjäsenille.

Kolttasaamelainen nainen pukee ylleen kuurtan sekä kauniisti laskeutuvat hameen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat erilaiset lakit. Fofonoffilla on työn alla kukkakuosinen kuurta, joka sopii yhteen harmaan hameen kanssa.

– Haluan oppia, miten puku tehdään, kun sitä ei kukaan tee minulle. Olen yrittänyt tehdä joskus yksin, mutta se oli vaikeaa, kertoo Fofonoff.

Kolttasaamelaisten käsitöiden osaajia on tänä päivänä vähän. Siksi kurssittaminen on tärkeää kulttuurin elvytystyötä. Kolttapukukurssin opettaja, käsityöläinen Heini Wesslin uskoo, että kurssien myötä kolttapukuja alkaa näkyä enemmän.

– Kolttasaamelaisilla on juhlavuosi ja se on hyvä syy pukeutua kolttapukuihin. Toivoisin, että ihmiset alkaisivat enemmän käyttämään pukuja yllään.

Kurssin naiset kertovat varsinkin kuurtan ompelun tuntuvan haastavalta. Naisen puseron tulee olla hyvin istuva ja siksi puvun ompelemiseksi tarvitaan hyvät kaavat.

– Puvun ompelua ei tarvitse kuitenkaan pelätä. Meillä on tällä kurssilla ammattilainen auttamassa kaavojen kanssa ja lopputuloksena on uudet kolttapuvut, rohkaisee Wesslin.

Sevettijärven lisäksi kolttapukukursseja on järjestetty taannoin myös Inarissa ja Helsingissä. Kurssien myötä puvut koristavat yhä useampaa kolttasaamelaista.

Ensi syksyn juhlissa odotettavissa onkin, että kolttasaamelaisten perinteistä pukuloistoa saa ihailla Sevettijärven rannan maisemissa. Omaan kolttapukuun pukeutuminen on aivan erilaista, kuin tavalliset vaatteet.

– Siinä on jotenkin juhlallisempi tunne, kun pukee kolttapuvun ylleen. Se on sellainen erityinen tunne, jota ei osaa kuvailla, pohtii Anna-Katariina Feodoroff.

Maaliskuussa 2016 Mohammad istui Keskusrikospoliisin Lapin yksikön kuulusteluhuoneessa. Samana päivänä hänen asuntoonsa oli tehty kotietsintä.

Sitä ennen hänen puhelintaan oli kuunneltu noin kahden kuukauden ajan.

Kuulustelija esitti Mohammadille kymmeniä kysymyksiä tulkin välityksellä. Mohammad vastasi.

– Olen vain ihmeissäni tästä tilanteesta, Mohammad totesi poliisimiehelle kuulustelun aikana.

Poliisi oli saanut edellisvuoden lopulla ilmoituksen, jonka mukaan Mohammad olisi kertonut olevansa Isis-terrorijärjestön jäsen ja suunnittelevansa aseiden ja räjähteiden tuomista Eurooppaan ja Suomeen. Aseilla ja räjähteillä oli tarkoitus järjestää iskuja Suomeen.

Ilmoittajan mukaan Mohammad olisi myös tiedustellut suhteita luotettaviin ihmissalakuljettajiin.

Poliisi kertoo, että ilmoittaja oli huolestunut Mohammadin puheista.

Yleisesti ajateltiin, kun sota- ja terrorismirikospykäliä tehtiin, että niitä ei käytännössä tulla juuri soveltamaan. Sakari Melander, rikosoikeuden professori

Mohammad oli ehtinyt olla Suomessa vasta muutamia kuukausia. Hän oli tullut hakemaan turvapaikkaa Suomesta ja asui Rovaniemellä sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa.

Mohammad kertoi Suomen viranomaisille, että Irakissa hänen veljensä oli tapettu. Myös Mohammadia oli tämän oman kertomuksen mukaan yritetty ampua.

Poliisi epäili Mohammadia terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta.

Mohammad ei ole miehen oikea nimi, sillä epäily ei lopulta pitänyt paikkaansa. Kuulusteluissa Mohammad kertoi vastustavansa Isisiä ja kiisti syyllisyytensä jyrkästi.

Poliisin telekuuntelussa ja kotietsinnässä ei tullut esiin näyttöä siitä, että mies olisi todella valmistellut terroristista tekoa.

Miksi Mohammadista tehty ilmoitus johti kahden kuukauden telekuunteluun, kuulusteluun ja kotietsintään, kun taas vuotta myöhemmin Turussa tehty samankaltainen ilmoitus Abderrahman Bouananesta ei? Palataan siihen myöhemmin.

Yli 30 sota- ja terrorismirikostutkintaa

Sota- ja terrorismirikokset saavat runsaasti palstatilaa, sillä ne ovat olleet Suomessa rauhan aikana harvinaisia.

Ylen A-studio selvitti, millaisia sota- ja terrorismitapauksia poliisi on tutkinut viime vuosina. Selvityksen perusteella löytyi kolme teemaa, joihin aloitetut esitutkinnat liittyivät.

Ensimmäinen teema ovat Suomeen kohdistuneet terroriuhkat. A-studion selvityksestä käy ilmi, että poliisi on tutkinut Turun puukotusten lisäksi kolmea muuta tapausta, joissa on epäilty Suomeen kohdistuvaa terroriuhkaa.

Yksi näistä terroriuhkista on jo julkisuudessa aiemmin kerrottu Temppeliaukion kirkkoon kohdistunut uhka. Kahdesta tapauksesta ei ole kerrottu ennen A-studion selvitystä.

Toisena teemana nousee vierastaistelijaksi matkustaminen, jossa suomalainen päättää lähteä ulkomaille taistelemaan mahdollisen terrorijärjestön riveihin.

Tämä liittyi yksittäisen maahanmuuttajataustaisen henkilön käyttäytymiseen tässä oikeassa maailmassa sekä tuolla virtuaalitodellisuudessa. Kimmo Huhta-aho, tutkinnanjohtaja

Kolmas teema on ulkomailla tapahtuneet sota- ja terrorismirikokset eli tyypillisesti teko, joka on tapahtunut ennen henkilön saapumista Suomeen, kuten poseeraaminen valokuvassa vihollistaistelijan ruumiin kanssa.

Kaikkiaan poliisi on tutkinut vuodesta 2014 lähtien ainakin 34 sota- ja terrorismirikosta. Näistä 14 tapausta on yhä kesken.

Suurin osa keskeneräisistä esitutkinnoista on sellaisia, joissa vierastaistelijaksi lähteneen epäillään kuolleen, mutta virallista vahvistusta asiasta ei saada.

20 tapausta on päätetty, ja vain seitsemän niistä on edennyt oikeuteen. Loppujen 13 tutkinta oli lopetettu.

KRP:n ylikomisario Tero Haapalan mukaan luvuissa näkyvät sota- ja terrorismirikostutkintaan liittyvät ongelmat.

– Se kertoo osin siitä haasteellisuudesta ja ympäristöstä, jossa tutkintaa on jouduttu tekemään. Jos rikos on tapahtunut ulkomailla, meillä ei ole siellä toimivaltaa. Olemme sen maan viranomaisen avun varassa, Haapala luonnehtii.

Rikosoikeuden professori Sakari Melander uskoo, että tapauksia on tullut tutkintaan enemmän kuin odotettiin.

– 34 tutkintaa ei ole ihan vähäinen määrä. Yleisesti ajateltiin, kun sota- ja terrorismirikospykäliä tehtiin, että niitä ei käytännössä tulla juuri soveltamaan, mutta selkeästi näitä juttuja alkaa nyt olla, Melander toteaa.

Viranomaisten tiedotuslinja terrorismiin liittyvissä asioissa on ollut erittäin niukka. Ennen Ylen selvitystä poliisi on antanut hyvin yleisluontoista ja joskus jopa epämääräistä tietoa tutkinnassa olevista sekä lopetetuista sota- ja terrorismirikoksista.

Jutussa kerrotut, yksittäiset tapaukset avaavat poliisin tietoon tulleita sota- ja terrorismirikollisuuteen liittyviä epäilyjä.

Teema 1: Epäillyt uhkatilanteet Suomessa

Poliisi voi lopettaa tapauksen esitutkinnan, jos käy ilmi, ettei tapauksessa ole syytä epäillä rikosta. Tai ainakaan epäilyille ei löydy näyttöä.

Näin kävi suurimmassa osassa Ylen läpikäymissä lopetetuissa terrorismitutkinnoissa, kuten myös jutun alussa kuvatussa Mohammadin tapauksessa.

– Henkilö kertoi kuulusteluissa, että hän tosiaan oli tällaista keskustelua vellonut jossain vaiheessa, mutta kaikki on ollut huumoria, tutkinnanjohtaja Jukka Lakkala kertoo.

Valtaosa tutkinnoista lopetetaan, koska hankitut tiedot eivät osoita rikoksen tapahtuneen.

– Saattaa olla jonkinlainen kontakti tai epäillyt tuntevat henkilöitä, mutta se ei ole riittävä peruste, KRP:n rikosylikomisario Haapala kuvailee.

Toinen Ylen tiedossa oleva, Suomeen kohdistuva uhkatapaus tuli poliisin tietoonjoulukuussa 2017. Vinkki tuli turvallisuusviranomaiselta.

Tiedon mukaan Lounais-Suomen rannikolla asuva mies olisi valmistellut mahdollisesti Suomeen kohdistuvaa terroristista rikosta.

– Tämä liittyi yksittäisen maahanmuuttajataustaisen henkilön käyttäytymiseen tässä oikeassa maailmassa sekä tuolla virtuaalitodellisuudessa, ja siihen huoleen mitä se aiheutti, tapauksen tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho kertoo.

Asia tuli KRP:n tietoon joulun pyhien 2017 alla. Poliisi kohdisti salaisia pakkokeinoja mieheen, kuulusteli tätä ja piti myös tutkintavankina vajaan viikon.

Uuteenvuoteen mennessä tutkinta oli edennyt. Osa miehen huomiota herättäneestä käyttäytymisestä sai selityksen, mutta osa jäi pimentoon. Tutkinnan aikana kävi ilmi, että hänellä ei ollut konkreettista suunnitelmaa tai valmistelua rikoksen toteuttamiseksi, tai sitä ei ainakaan esitutkinnan aikana saatu selville.

Tammikuussa 2018 poliisi päätti lopettaa tutkinnan, sillä miestä ei ollut syytä epäillä rikoksesta.

Huhta-aho ei kommentoi, oliko tapauksessa kuitenkin syytä epäillä henkilön radikalisoituneen.

– Tämä ei ole oikeastaan esitutkintaviranomaisen asia. Luotamme tässä turvallisuusviranomaiseen, ja saamme heiltä sitten tietoja jos näitä piirteitä on joskus esiintymässä, Huhta-aho toteaa.

Vinkit eivät ole kaikki iskusuunnitelmia, vaan kaikentyyppisiä. Usein vinkki liittyy jonkun ihmisen radikalisoitumiseen. Minna Passi, suojelupoliisin viestintäasiantuntija

Kolmas Suomeen kohdistuvan terroriteon valmistelua koskeva tutkinta on saanut jo aiemmin reilusti huomiota julkisuudessa.

Oli juhannusta edeltävä viikonloppu kesällä 2017. Myöhään lauantai-iltana päivystäville poliiseille ilmoitettiin tietolähteen kautta tulleesta todenperäiseltä vaikuttavasta vihjeestä, joka poliisin mukaan viittasi vakavaan terroritekoon. Kohde oli Temppeliaukion kirkko.

Helsingin poliisilaitos alkoi jo lauantain ja sunnuntain välisenä yönä suojata kirkkoa kaikessa hiljaisuudessa. Sunnuntaina päivällä operaatio muuttui näkyväksi. Kirkon läheisyyteen tuotiin betoniesteitä ja poliisi partioi seudulla normaalia tiheämmin.

Rikoksesta epäiltiin yhtä henkilöä. Häntä myös kuulusteltiin.

Uhkatilanne pysyi voimassa yli viikon, juhannukseen 2017 asti. Vasta sen jälkeen selvisi, että uhka ei ollut todellinen.

Poliisi ei ole laatinut tapauksesta virallista esitutkintapöytäkirjaa vedoten siihen, ettei ketään lopulta epäilty rikoksesta.

Onko kolme Suomeen kohdistunutta terroritutkintaa paljon?

Jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen sanoo, että määrä heijastaa sitä, että terrorin uhkaa Suomeen luo pienen ihmisryhmän toiminta.

Tutkintojen päättyminen puolestaan kertoo siitä, että tapauksissa ei ole ollut esimerkiksi pitkälle meneviä suunnitelmia. Saarisen mukaan jokainen poliisin tietoon tullut tapaus on huolestuttava.

Suojelupoliisi kertoo saavansa jatkuvasti erilaisia Suomeen kohdistuvia, terrorismiin liittyviä vinkkejä. Vinkkejä tulee muilta viranomaisilta, mutta myös yksittäisiltä ihmisiltä tai yrityksiltä.

– Vinkit eivät ole kaikki iskusuunnitelmia, vaan kaikentyyppisiä. Usein vinkki liittyy jonkun ihmisen radikalisoitumiseen, suojelupoliisin viestintäasiantuntija Minna Passi kertoo.

Ylen selvityksen perusteella harvat vinkeistä etenevät kuitenkaan esitutkintaan saakka.

Teema 2: Vierastaistelijaksi matkustaminen

Vuonna 2016 Turkin Ankaran suurlähetystöön ilmestyi Lounais-Suomesta kotoisin oleva nuori mies.

Kyse oli “Jouniksi” julkisuudessa nimetystä henkilöstä. Hän kertoi suurlähetystössä olleensa mukana taistelemassa terrorijärjestö Al-Nusran riveissä.

Islamistinen jihadistijärjestö Al-Nusra toimi Syyriassa vuosina 2012–2016. Al-Nusralla oli yhteyksiä terrorijärjestö al-Qaidaan.

Iso osa Suomen poliisilla tutkinnassa olleista ja edelleen olevista jutuista liittyy niin kutsuttuun vierastaistelijailmiöön.

MTV uutisoi Jounista tämän palattua Suomeen vuonna 2016.

Suomalaismies oli lähtenyt pari vuotta aiemmin Syyriaan, kun hän oli 19-vuotias. Ennen lähtöään mies oli ollut netin välityksellä yhteydessä Hollannissa asuvaan imaamiin, joka yllytti nuorta miestä matkaan.

Ylen selvityksestä käy ilmi, että miehen palattua takaisin Suomeen poliisi käynnisti tutkinnan ja epäili häntä terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta.

Poliisikuulusteluissa Jounin kertomus muuttui. Hän kertoi, ettei hän ollut Syyriassa aseellisessa taistelussa vaan avustus- ja huoltotehtävissä.

Tietojen saaminen kohdemaasta eli Syyriasta osoittautui poliisille haasteelliseksi.

Muut tapauksen seikat eivät poliisin mukaan ole julkisia. Seikat liittyvät perheensisäisiin asioihin sekä epäillyn terveyteen.

Jounin paluu vuonna 2016 oli poikkeuksellinen tapahtuma, sillä tuohon aikaan harva vierastaistelijoiksi lähteneistä palasi elävänä kotiin.

Loppuvuodesta 2017 poliisi ja syyttäjä tekivät ratkaisun esitutkinnan päättämisestä. Rikoksesta ei löytynyt näyttöä.

Toisaalta ei ole aivan ongelmatonta, että näin vakavaa rikosta koskeva tutkinta päätetään kustannusperusteella. Sakari Melander, rikosoikeuden professori

Yllättävän suurta osaa tutkinnoissa näyttelee myös värväys terrorismirikoksen tekemiseen.

KRP on tutkinut värväystä ainakin kymmenessä eri tapauksessa viimeisten vuosien aikana. Esittelemme kaksi tapausta, joista toinen on yhä kesken, toinen lopetettu.

Ensimmäisessä Ylen tiedossa olevassa tapauksessa oli kyse Suomessa 2010-luvun alkuvuosina asuneesta perhekunnasta. Poliisin tietojen mukaan vuosikymmenen puolivälissä koko perhekunta matkusti Turkin kautta Syyriaan.

Kaksi perheen täysi-ikäistä nuorta miestä liittyi Syyriassa aseellisten ryhmittymien toimintaan. Vahvistamattomien tietojen mukaan molemmat ovat kuolleet.

KRP:n mukaan perhekuntaan kuului kaksi aikuista naista ja puolenkymmentä lasta tai nuorta. Perhekunnan naisia epäillään värväämisestä.

Tapauksen tutkinta on kesken. Perhekunnan olinpaikasta ei ole varmaa tietoa.

Toisessa tapauksessa kaksi pääkaupunkiseudulla asunutta miestä lähti Syyriaan kesällä 2014. KRP epäili miesten tuttavan radikalisoineen heidät ja avustaneen heidän matkaansa Syyriaan, muun muassa maksamalla matkalippuja.

Tutkinnassa kävi kuitenkin ilmi, että miehet olivat radikalisoituneet jo aiemmin, eikä kyseinen tuttava saanut heissä matkustuspäätöstä aikaan. Vielä tuolloin terrorismirikoksen tekemistä varten matkustaminen ja kyseisen matkustamisen rahoittaminen ei ollut kriminalisoitu. Kyseiset teot kirjattiin rikoslakiin joulukuussa 2016.

Myös Syyriaan lähteneistä miehistä on oma tutkinta, joka on keskeytetty. Kumpikaan ei ole palannut Suomeen ja ainakin toisen heistä epäillään kuolleen.

Teema 3: Ulkomailla tehdyt sota- ja terrorismirikokset

Kuvassa oli viisi miestä, joista yksi kohotti ruumista ylös tukasta pitäen.

Se oli voitonmerkki, kertoi Irakin armeijassa työskennellyt mies Suomen poliisille. Miehen mukaan kyseinen Al-Qaidan itsemurhapommittaja oli juossut heitä kohti. Irakin sotilaat ehtivät ampua miehen, ennen kuin hän ehti laukaista räjähteet.

Miehen mukaan kuvan otti paikallinen media. Myös KRP katsoi, että epäilty ei ollut osallistunut kuvan levittämiseen.

Kyseinen tapaus on esimerkki Suomessa lopetetuista sotarikostutkinnoista. Ylen selvityksestä kävi ilmi, että viimeisten vuosien aikana yhteensä viisi sotarikostutkintaa oli päädytty lopettamaan.

Suurin osa tapauksista liittyi konfliktialueilla otettuihin kuviin tai videoihin, joissa epäiltiin esiintyvän nyt Suomessa oleskelevia henkilöitä.

Esimerkkitapauksessa Suomen poliisi katsoi, että se täyttäisi korkeintaan lievän sotarikoksen tunnusmerkistön, sillä epäilty ei itse ollut levittänyt kuvaa kaikkien nähtäväksi.

Irakissa tehty lievä sotarikos ei ole sellainen, josta olisi syyteoikeus Suomessa.

Tietenkin aina voidaan spekuloida, ehdimmekö ajoissa puuttumaan asiaan. Jukka Lakkala, tutkinnanjohtaja

Usein sotarikostutkintojen päättämistä perusteltiin myös sillä, että Suomesta käsin olisi mahdotonta saada riittävää näyttöä rikoksista. Osassa lopettamista perusteltiin myös kustannuksilla.

Rikosoikeuden professori Sakari Melander näkee asian ymmärrettävänä ainakin siinä tilanteessa, jos kustannusperuste ei ole ainoa syy tutkinnan lopettamiselle.

– Jos kyse on lievästä teosta, rikoksen tutkinnan aiheuttamat kustannukset voivat olla epäsuhteessa rikoksen laatuun nähden, jos selvitystä on lähdettävä hankkimaan kriisialueelta. Toisaalta ei ole aivan ongelmatonta, että näin vakavaa rikosta koskeva tutkinta päätetään kustannusperusteella.

Kaksi päätetyistä sotarikostutkinnoista oli vakavampia: niissä poliisi epäili miesten osallistuneen niin kutsuttuun Camp Speicherin joukkomurhaan ja heitä epäiltiin myös terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta. Lopulta kuitenkaan kumpaakaan henkilöä ei ollut syytä epäillä rikoksesta.

Isisin sotilaat surmasivat yli tuhat vankia Irakin Camp Speicherin sotilastukikohdan lähellä kesällä 2014. Suomessa yksi kyseiseen joukkomurhaan liittyvä tapaus on edennyt oikeuteen.

Kenen tapaus päätetään tutkia?

Palataan vielä lopuksi jutun alussa kerrottuun Mohammadin tarinaan. Yksittäisen ihmisen ilmoituksesta poliisille lähti liikkeelle esitutkinta, joka kesti lähes kolme kuukautta. Siinä käytettiin muun muassa telekuuntelua ja tehtiin kotietsintä.

Mohammadiin kohdistunut rikosepäily ei lopulta pitänyt paikkaansa.

Alle vuotta myöhemmin, tammikuussa 2017, poliisi sai hieman samantapaisen ilmoituksen. Ilmoitus tuli tällä kertaa Lounais-Suomen poliisiin, josta se ohjattiin suojelupoliisille.

Ilmoituksessa kerrottiin, että vastaanottokeskuksessa asunut mies olisi radikalisoitunut. Miehen kerrottiin puhuneen terrorijärjestö Isisistä, siihen liittymisestä ja kuunnelleen nauhoitteita. Miehen kerrottiin uhanneen kolmesti tappaa erään turvapaikanhakijan.

Vinkki käsitteli Abderrahman Bouananea, joka puoli vuotta myöhemmin surmasi kaksi ihmistä ja vahingoitti kahdeksaa Turussa.

Miksi toinen samankaltainen vinkki tutkittiin ja toinen jätettiin tutkimatta?

– Tuohon aikaan erilaiset uhkaukset olivat vastaanottokeskuksissa yleisiä. Turun vihje oli ensin arvioitu paikallispoliisissa, eikä laittomasta uhkauksesta ollut kirjattu rikosilmoitusta. Vihjeen perusteella oli suojelupoliisissa kuitenkin tehty normaalit rekisteritarkastukset ja toimintasuunnitelma. Salaisten tiedonhankintakeinojen aloittaminen olisi vaatinut lisäselvityksiä, suojelupoliisin viestintäasiantuntija Minna Passi sanoo.

– Joudumme koko ajan priorisoimaan voimakkaasti toimintaamme. Myös tapahtuma-aikaan oli valitettavasti muita uhkia, jotka priorisoitiin tämän vihjeen ohi, Passi jatkaa.

Mohammadin tapauksen tutkinnanjohtaja Jukka Lakkala kertoo, että Rovaniemellä poliisi tarttui tapaukseen nopeasti, sillä kyseinen rikos olisi voinut toteutuessaan aiheuttaa pahaa jälkeä. Myös ilmoituksen laatu oli vakavasti otettava.

– Huolellisesti asioita harkitseva ihminen tulee siihen lopputulokseen, että tällainen rikos on tekeillä ja tekee poliisille ilmoituksen asiasta, Lakkala luonnehtii.

Tutkinnanjohtaja ei osaa sanoa, mikä vaikutus poliisitutkintaan joutumisella oli kyseiselle epäillylle.

– Tietenkin aina voidaan spekuloida, ehdimmekö ajoissa puuttumaan asiaan. Oliko tällaista asiaa kuitenkin jossain vaiheessa valmistelussa ja kun siihen puututtiin, niin siitä vetäydyttiin? Mutta kuten sanoin, tämä on spekulaatiota, Lakkala toteaa.

Pysyvätkö viranomaiset terrorismista epäiltyjen perässä Suomessa? Illan A-studiossa kysymystä ovat pohtimassa jihadismitutkija Juha Saarinen, suojelupoliisin erikoistutkija Pekka Hiltunen ja sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen klo 21.05 alkaen. Lähetyksen juontaa Annika Damström. #yleastudio

Lue myös:

Talousrikoksia, hyväuskoisten lahjoituksia, pikavippejä – näin terrorismia rahoitetaan Suomessa

Norja ja Suomi haluavat saada pohjoisten vaellusreittien opastuksen kuntoon yhdessä. Kohteena ovat Käsivarresta Pohjois-Norjaan päin risteilevät retkeilyreitit. Yksi niistä on Kalottireitin alue Käsivarresta pohjoiseen, aina Kautokeinoon saakka.

Kävijämäärät luontokohteissa kasvavat vuosittain ainakin Suomessa. Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille tehtiin vuonna 2018 lähes 6,9 miljoonaa käyntiä, kun vielä vuonna 2009 luku oli noin 4,7 miljoonaa.

Kalottireitin lisäksi tarkastelun kohteena ovat Norjassa sijaitseva Haltin alue, Reisan kansallispuisto sekä reittiyhteydet Kautokeinon lisäksi Reisan laaksoon ja Kåfjordiin.

Norjassa luontomatkailun selvittäminen kiinnostaa

Tarkoituksena on, että Suomessa Kilpisjärven luontokeskuksessa ja Norjassa Haltin luontokeskuksessa olisi jatkossa nyt alueelle samanlainen opastus. Lisäksi rajat ylittäviä reittejä ja niiden rakenteita halutaan yhtenäistää. Yhteistyöllä aiotaan hakea Euroopan luonnonsuojeluliiton Transboundary Park -sertifikaattia.

Kahden maan hankkeessa mietitään myös luonnon hyödyntämisen vaikutuksia.

– Norjan puolella erityisesti on halua kehittää matkailua ja hallita matkailun, elinkeinojen ja maankäytön suhdetta, Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen projektipäällikkö Pertti Itkonen sanoo.

Malli myös norjalaisten vapaaseen käyttöön

Suomesta ollaankin jopa viemässä mallia luonnonpuistojen kävijätutkimuksen tekemiseen.

Metsähallitus on jo tehnyt samalla sapluunallla kävijätutkimuksia ympäri Suomea 2000-luvun aikana. Norjassa vastaavaa laajaa yhtenäistä tutkimusmallia ei ole, vaikka luonnonsuojelualueiden kävijöitä on sielläkin aiemmin tutkittu.

– Rajan yli ei ole aiemmin yhteisellä menetelmällä kävijätutkimusta tehty, kertoo Itkonen vielä hankkeen ainutlaatuisuudesta.

Kävijätutkimus toteutetaan sekä Enontekiön Kilpisjärvellä että Norjassa Haltin alueella maaliskuun puolivälistä toukokuun alkupäiviin saakka sekä heinä–syyskuussa. Kysely toteutetaan lomakkeilla ja haastatteluilla.

Tulokset ovat julkisia, kun ne valmistuvat, Pertti Itkonen kertoo.

Metsähallituksella on rajan yli tehtävää yhteistyötä muun muassa Inari–Pasvik-alueella pohjoisessa sekä Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen välillä idässä. Yhteistyötä aiotaan laajentaa myös Ruotsin rajan yli.

Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset eivät noudata kunta- eivätkä maakuntarajoja. Kuntien välisestä tuulivoimakiistasta kuvaava esimerkki on käynnissä Sallan ja Kemijärven välillä.

Kemijärven valitusta naapurikunta Sallan tuulivoimahankkeen maisemahaitasta Suomutunturin matkailulle puidaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.

Valitus koskee Sallan kunnanvaltuuston maaliskuussa 2018 hyväksymää yleiskaavaa, joka sijoittaa tuulivoimalat lähelle Kemijärven kaupungin rajaa.

Hanke tunnetaan Sallan Portin tuulivoimapuistona. Se käsittää kahdeksan tuulivoimalaa. Voimalaitos näkyisi yötä päivää muun muassa Suomutunturille, jonka luontomatkailua halutaan kehittää.

Kemijärven valituksen mukaan tuulivoimalat on myös sijoitettu väärin alueelle, joka on uudessa maakuntakaavaehdotuksessa varattu matkailuun ja virkistyskäyttöön.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus saattaa ratkaista Kemijärven valituksen kesän korvalla.

Tuulivoimahankkeesta valitti myös Joutsijärven kyläyhdistys sekä joukko Suomulla kiinteistöjä omistavia yksityishenkilöitä. Ne vetosivat myös tuulipuiston maisemahaittaan, joka alentaa kiinteistöjen arvoa.

Hallinto-oikeus jätti kyseiset valitukset tutkimatta. Oikeuden mukaan naapurikunnan kiinteistönomistajilla ja kyläyhdistyksellä ei ollut valitusoikeutta.

Oikeuden mukaan tuulivoimalat eivät vaikuttaisi välittömästi valituksen tehneiden kiinteistönomistajien etuihin, koska heidän lomakiinteistönsä Kemijärven puolella Suomun asemakaava-alueella ovat seitsemän kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimaloista.

Kuusamon voimalahanke piinaa Posiolla

Naapurikuntien Kuusamon ja Posion välissä muhii samankaltainen tuulivoimakiista.

Kuusamon valtuusto hyväksyi äskettäin yleiskaavan, joka sijoittaa lähes neljän tuhannen hehtaarin tuulipuistoalueen Posion rajan pintaan. Tähän Maaningan tuulivoimapuiston nimeä kantavan EPV Tuulivoima Oy:n hankkeeseen on tulossa viitisenkymmentä tuulivoimalaa, joiden korkeus on 250 metriä.

Aiemmin tuulivoima-alue sijoitettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan.

Voimalat tulisivat Kuusamon yhteismetsän maille. Alue kuuluu Tolvan poropaliskuntaan, joka sijoittuu sekä Kuusamon, että Posion kuntien alueelle.

Paliskunta katsoo tuulipuiston pilaavan porojen tärkeän vasoma-alueen. Paliskunnan mukaan porot siirtyvät keväällä synnyttämään vasoja juuri tuulivoimaloiden sijoituspaikalle.

– Porot kerääntyvät juuri sille tuulivoima-alueelle. Siellä syntyy paliskunnan vasoista suurin osa, sanoo Tolvan paliskunnan osakas Ossi Harjukelo.

Massiivinen tuulipuisto tulisi Posion kunnan alueella olevan Riisitunturin kansallispuiston kupeeseen. Jättimäisten tuulimyllyjen huiput kohoaisivat korkeammalle kuin suositun luontomatkailukohteen Riisitunturin huippu. Etäisyyttä olisi vain alle kymmenen kilmometriä.

Posiolla ollaan sitä mieltä, että tuulipuiston hyödyt korjataan Kuusamossa ja haitat kärsitään Posiolla.

Posion matkailuyhdistys vastustaa hanketta maisemahaitan vuoksi.

– Tuulivoimaa sinänsä emme vastusta millään tavalla. Posion matkailuyhdistyksenä olemme Maaningan tuulivoimapuistoa vastaan, koska se on niin lähellä Riisitunturin kansallispuistoa, mikä on meille matkailuyrittäjille arvokasta maisemaa, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Sassali.

Posio ei uskalla valittaa

Kuusamon kunta ja Kuusamon yhteismetsä, jonka maille Maaningan tuulipuisto on tulossa laskevat saavansa sievoiset verotuotot laitoksesta.

Naapurikunta Posion päättäjät tuntuvat hyväksyvän Kuusamon hankkeen.

– Meidän kanta on ollut, ettei ole oikein mukava naapurikuntien hankkeita ruveta vastustamaan, koska se saattaa kostautua meille jossakin muussa vaiheessa, sanoo Posion kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi (kesk.).

Tuulimyllyjä joka vaaramaisemaan?

Yhä useammin tuulivoimahankkeita sijoitetaan kauas asumattomiin Lapin metsiin.

Matkailumaisemien suojelun vuoksi hankkeita on Lapissa torjuttu ainakin Muonion ja Ylitornion kuntien päätöksillä. Luontomatkailun arvostuksen ja kysynnän kasvu on tehnyt Lapin maisemista taloudellisia hyödykkeitä.

Myös poronhoidon edellytykset perinteisenä Lapin elinkeinona ovat alttiita muulle maankäytölle kuten lisääntyvälle tuulipuistojen rakentamiselle.

Erillisten tuulivoimahankkeiden kiihtyvä buumi herättää kysymyksen, pitäisikö sijaintien suunnittelun olla nykyistä kokonaisvaltaisempaa. Esimerkiksi Norjassa on hiljattain tehty valtakunnallinen kartoitus, jolla ohjataan tuulivoimaloiden sijaintia niin, että muiden elinkeinojen ja luontoarvojen etuja ei poljeta.

Kevään eduskuntavaalien kampanjatyö käy kohti maalisuoraa, kun vaaleihin on vain reilu viikko jäljellä. Loppukiriä oman puolueen vaalimenestyksen eteen tehdään koko maassa.

Ylen vaalikierros vierailee lauantaina klo 10.45 alkaen kaikissa Manner-Suomen vaalipiireissä tapaamassa ehdokkaita ja haistelemassa tunnelmaa kojuilla höyryävien vaalimakkaroiden ja kahvien äärellä. Verkkolähetys kestää kaksi tuntia.

• Voit seurata lähetystä klikkaamalla jutun kuvaa tai tästä linkistä.

Ehdokkaat ja äänestäjät keskustelevat esimerkiksi nuorten vaikuttamismahdollisuuksista, päihdepolitiikasta, hyvinvoinnista ja alueellisesta eriarvoistumisesta Suomessa.

Yle käy myös läpi vaalipiirien ääniharavia ja miten esimerkiksi luopujat ja uudet kovat nimet kisaavat maakunnissa.

Lähetyksen juontavat Pasilasta politiikantoimittajat Maria Stenroos ja Robert Sundman, lähetyksen reporttereina ovat Ylen Suomi -toimituksen toimittajat ympäri maan.

Vaalikierros vierailee sekä pienissä että suurissa vaalipiirien kaupungeissa. Lauantain aikataulu Ylen vaalikierroksella etenee näin:

noin 10.50–11.05 Tampere ja Helsinki

noin 11.10–11.25 Kuopio ja Kokkola

noin 11.30–11.45 Oulu ja Lahti

noin 11.45–12.05 Mikkeli ja Pori

noin 12.05–12.25 Kemijärvi ja Raisio

noin 12.25–12.40 Äänekoski ja Espoo

Jutun lopussa voit kommentoida lähetystä lauantaina klo 10.45 alkaen. Keskusteluun voi osallistua myös Twitterissä tunnisteella #ylevaalikierros.

Vaalikierros hetki hetkeltä

LUE LISÄÄ:

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa – mukana noin 2 200 ehdokasta koko maasta

Kaikki vaaleista

Saamelaiskäräjät hakee purkua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin, jotka koskevat saamelaisten vaaliluetteloa.

KHO hyväksyi viime ja edellisissä saamelaiskäräjävaaleissa vuosina 2011 ja 2015 saamelaisten vaaliluetteloon 97 henkilöä vastoin Saamelaiskäräjien tahtoa. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus olivat hylänneet henkilöiden hakemukset vaaliluetteloon, ja henkilöt olivat valittaneet asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus piti hakijoita saamelaisina, toisin kuin Saamelaiskäräjät.

Saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sekä entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi valittivat KHO:n päätöksistä YK:n ihmisoikeuskomiteaan. YK:n ihmisoikeuskomitea antoi tämän vuoden helmikuussa kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset loukkasivat ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuskomitea totesi päätöksissään, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin.

Tähän viestiin nojaten Saamelaiskäräjien hallitus aloitti korkeimman hallinto-oikeuden päätösten purkuhakemuksen valmistelun välittömästi helmikuussa. Purkuhakemuksen on laatinut oikeustieteen tohtori Markku Kiikeri. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio pitää purkuprosessia merkittävänä periaatteellisena asiana.

– On hyvin tärkeää muistaa, että kyse on tärkeästä perusperiaatteesta, saamelaisten itsemääräämisoikeudesta. Siitä, että saamen kansalla on oikeus päättää omista, sisäisistä asioistaan.

Vaaliluetteloon kuuluva henkilö voi sekä äänestää että asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa. Vaaliluetteloon pääsyn kriteerit on säädetty saamelaiskäräjälakiin sisältyvällä saamelaismääritelmällä.

Nykyinen saamelaismääritelmä on hiertänyt Suomessa jo pitkään. Määritelmää pyrittiin muuttamaan tällä hallituskaudella yhdessä saamelaiskäräjälain uudistuksen kanssa, mutta muutos ei toteutunut. Saamelaiskäräjät hylkäsi saamelaiskäräjälakiesityksen viime syyskuussa, osasyynä juurikin tyytymättömyys esitettyä saamelaismääritelmää kohtaan. YK:n ihmisoikeuskomitea on suositellut, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Purkuprosessi ei ole kaikkien mieleen

Purkutoimenpiteet jakavat mielipiteitä. Saamelaiskäräjien inarilaiset jäsenet Anu Avaskari, Kari Kyrö, Tanja Sanila sekä enontekiöläinen Pigga Keskitalo ovat sanoneet itsensä irti purkuhakemuksesta ja tehneet sen valmistelusta valituksen Saamelaiskäräjille. Kari Kyrö on yksi niistä 97:stä, jotka ovat päässeet Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

Jäsenet näkevät, että hallitus ei ole Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaisesti oikeutettu yksin päättämään tämänkaltaisista laajakantoisista asioista vaan asia olisi pitänyt tuoda Saamelaiskäräjien kokouksen, täysistunnon, käsiteltäväksi. He epäilevät myös, että YK:n ihmisoikeuskomitea ei ole yksipuolisten tietojen vuoksi perehtynyt päätöksissään riittävästi asiaan. Neljä jäsentä vaatiikin asian uudelleen käsittelyä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on eri mieltä. Hän perustelee hallituksen toimintatapaa sillä, että vaaliluetteloa koskevat asiat kuuluvat saamelaiskäräjälain mukaan vaalilautakunnan ja hallituksen käsiteltäväksi. Hän painottaa myös, että ihmisoikeuskomitean ratkaisut eivät perustu vajavaisiin tietoihin.

– YK:n ihmisoikeuskomitea on kuullut asiassa sekä valittajia että Suomen valtiota, ja sen päätökset pohjautuvat kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimuksen tulkintaan, eivät sille annettuihin tietoihin, Sanila-Aikio painottaa.

KHO ei vielä kommentoi asian käsittelyä

Korkein hallinto-oikeus ei vielä tuoreeltaan lähde arvioimaan Saamelaiskäräjien purkuhakemuksen käsittelyaikataulua.

– Asian käsittely on alussa eikä KHO tässä vaiheessa voi ottaa kantaa siihen, mitkä seikat purkuhakemuksen ratkaisuun lopulta vaikuttavat, KHO:sta kerrotaan.

KHO:sta kuitenkin korostetaan, että asia ratkaistaan kokoonpanossa, jossa ei voi olla asian suhteen jääviä tuomaria. Presidentti Kari Kuusiniemi oli mukana ratkaisemassa vuosien 2011 ja 2015 valituksia, jonka vuoksi hän ei osallistu purkuhakemusten käsittelyyn.

KHO:n päätöksistä tehdään purkuhakemuksia asioiden kokonaismäärään verrattuna vähän. Vuonna 2018 KHO:een saapui yhteensä 6199 asiaa, joista tehtiin 178 purkuhakemusta.

Tällaiseksi puoluejohtajat visioivat Suomen vuonna 2050

Tekoäly ja ilmastonmuutoksen torjunta muokkaavat eniten arkeamme vuoteen 2050 mennessä, puoluejohtajat ennustavat A-studion tulevaisuuskyselyssä. Visioita haettiin konkreettisilla kysymyksillä, kuten miten suomalaiset liikkuvat vuonna 2050.

Lentokoneet vailla kumppania – Ilmailumuseo etsii yhä uutta tukikohtaa

Suomen Ilmailumuseon tilat ovat olleet jo pitkään museotoiminnalle sopimattomat. Museosäätiön omistamat hallit ovat kylmiä, eivätkä täytä nykypäivän museon vaatimuksia. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman kupeessa oleva tontti alkaa olla liian arvokas museolle. Jotain pitää siis keksiä. id. 10724904

Virossa yllätyskäänne hallitusneuvotteluissa

Reformipuolueen Kaja Kallaksen piti muodostaa Virossa hallitus ja nousta pääministeriksi. Tämä ei kuitenkaan sopinut keskustalle, Ekrelle ja Isänmaalle, jotka päättivät muodostaa kolmestaan hallituksen. Pääministerinä jatkaa Jüri Ratas.

Ruandan kansanmurhan trauma yhä käsittelemättä

Ruandan kansanmurhasta on 25 vuotta, ja maa on noussut hyvin jaloilleen. Trauma on kuitenkin yhä käsittelemättä. Lisäksi kansalaisten vapauksia on rajoitettu, kertoo Ylen kirjeenvaihtaja laajassa raportissaan Ruandasta.

Matalapaine lähestyy

Matalapaine lähestyy sunnuntaina Suomea lännestä ja siihen liittyen maan länsiosaan leviää päivän kuluessa lännestä sateita. Lappiin leivää lumisateita pohjoisesta ja päivällä lunta sataakin Länsi- ja Keski-Lapissa. Suurimmassa osassa maata sää on kuitenkin vielä sunnuntaina päivällä poutaista. Lue lisää säästä täältä.

Keski-ikäinen mies kuoli moottorikelkkaonnettomuudessa Muoniossa Lapissa lauantai-iltana, kertoi poliisi. Turma sattui, kun mies menetti maastossa kelkan hallinnan, putosi sen kyydistä ja päätyi kelkan alle.

Paikkakuntalainen mies kuoli saamiinsa vammoihin.

Pelastuslaitos sai tapauksesta hälytyksen Torniontielle iltayhdeksältä.

Tutkintaan ei liity rikosepäilyä. Mikään ei ole viittaa siihen, että kyseessä olisi jokin muu kuin onnettomuus, kertoi tapauksen tutkintaa johtava rikoskomisario Tuomo Seikkula STT:lle sunnuntaina.

Hänen mukaansa uhri oli ollut liikkeellä yksin eikä onnettomuuteen liity esimerkiksi muita moottorikelkkoja. Seikkula ei antanut julki muita yksityiskohtia turman tapahtumatavasta tai -paikasta.

Poliisin lisäksi tapausta tutkii liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunta.

Moottorikelkkailija ajoi laivaväylään Vaasan saaristossa

Moottorikelkkailija ajoi laivaväylään ja joutui veden varaan Vaasan saaristossa sunnuntain vastaisena yönä, kerrotaan Länsi-Suomen merivartiostosta. Merivartioston ilmatyynyaluksen pintapelastaja nosti pahoin kylmettyneen iäkkään miehen vedestä. Hänet vietiin kriittisessä tilassa sairaalaan.

Onnettomuus sattui Nagelprickin reunamerkin lähistöllä. Sivullinen oli nähnyt laivaväylän suuntaan menevät moottorikelkan jäljet ja seurannut niitä. Hän näki miehen vedessä ja hälytti apua.

Kolmimetriset metsäsukset on kiinnitetty moottorikelkan toiselle sivulle. Ne ovat mukana aina, kun ammattimetsästäjä Juha Mäkimartti aloittaa työpäivänsä.

– Arktisessa luonnossa kelkka on hyvä vehje. Sillä pääsee kauas, mutta sillä pääsee myös kauas kiinni. Sivakat on mukana sitä varten, että metsästä tullaan pois ehjin nahoin, sanoo Juha Mäkimartti.

Mäkimartti on lähtenyt varhain aamulla kotipihasta Keminmaan Liedakkalan kylästä ja oikaissut jokitörmältä Kemijoen jäälle. Mäkimartin ammatissa työpäivän pituudesta ei ole aina tietoa, sillä erämiehen avokonttorissa saattaa venähtää pimeän tuloon asti, jos vastaan tulee tarpeeksi houkuttelevat lumijäljet.

Tänään työpäivä on alkanut jo aamuyöstä, sillä Mäkimartin omistamaan kenneliin on syntynyt hiljattain kymmenen koiranpentua.

– Kellokortin olen leimannut tänään vartin yli neljä, kun aloin hoitaa koiranpentuja ja lämmitin samalla leivinuunia.

Ammattipyytäjän vieressä omaa kelkkaa ajaa aviopuoliso Susanna Mäkimartti, jonka kanssa hän on pitänyt yhtä 40 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta pariskunta on myös metsästänyt yhdessä. Kiinteä osa jahtiporukkaa on myös kettuterrieri Una, mutta yhtä hyvin sen tilalla voisi olla suomenpystykorva tai joku koiratarhassa olevista amerikan kettukoirista.

Se mitä pyydetään, ratkaisee mukaan pääsevän koirarodun. Onko tarkoitus pyytää pienpetoja, riistaeläimiä vai metsäkanalintuja.. Kolmevuotiaan Unan kaulassa on GPS-panta, josta koira tietää olevansa töissä. Se on nostanut kuonon pystyyn ja istuu kelkassa komeasti isännän edessä. Vaikeakulkuisessa maastossa koiran paikka on omassa kuljetuslaatikossa, mutta nyt se on nostanut tassunsa isännän hylkeennahkakintaiden päälle.

– Olemme opettaneet kaikki koirat pienestä pitäen niin, että matkaa voidaan tehdä yhtä hyvin moottorikelkalla, mönkijällä tai autolla ja maastossa voidaan olla koko päivä, sanoo Mäkimartti.

Mäkimartti on matkalla tarkastamaan supikoiralle viritetyn pyydyksen, joka laukesi viime yönä. Tieto loukun laukeamisesta kilahti sähköpostiin edellisenä yönä. Tarkoituksena on ujuttaa supikoiran kaulaan seurantapanta, joka on varustettu kahta eri tekniikkaa hyödyntävällä lähettimellä.

– Lapissa on tällä hetkellä viidestä kymmeneen supikoiraa, jotka olen pannoittanut. Sen sijaan Ruotsin puolella pantasupia on enemmän, koska siellä seurantaan käytetään enemmän rahaa.

Pienpedot, suurpedot ja metsäkanalinnut – kaikki kelpaa pyydettäväksi

Valtaosa 56-vuotiaan Juha Mäkimartin tuloista tulee supikoirapyynnistä ja siihen liittyvästä koulutuksesta sekä opastuksesta. Pelkästään turkiseläimet eivät riitä turvaamaan elantoa nykypäivänä, vaikka lajikirjo olisi kuinka monipuolinen.

Mäkimartti pyytää pienpetoja, riistaeläimiä ja metsäkanalintuja, mutta kaikkeen aika ei riitä. Hirvimetsällä hän ei ole käynyt enää vuosiin ja vähemmälle on jäänyt myös karhu- ja susijahti Itä-Suomessa.

– Jos olisin lähtenyt myös hirvenpyyntiin, se olisi tarkoittanut taas paria uutta koiraa eikä vaimo olisi välttämättä tykännyt lauman kasvattamisesta, naurahtaa Mäkimartti.

Sudenpyynnistä hän kertoo luopuneensa osittain sen vuoksi, että jahti herättää niin paljon tunteita. Kokenutta pyytäjää harmittaa sekin, että koiria käytetään susijahdissa aiempaa vähemmän.

Metsästämään Mäkimartti lähtee aina koiran kanssa. Hän uskoo, että innostuminen amerikankettukoirista ja niiden kasvatuksesta viitoitti tietä ammattipyytäjäksi. Aluksi hän koulutti metsästäjiä ilman korvausta pienpetopyyntiin, mutta 2000-luvun alussa Ruotsin Metsästäjäliitto palkkasi hänet vuodeksi supikoirajahtiin ja opettamaan vieraslajin pyyntiä muillekin metsästäjille.

Tämän jälkeen ei mennyt enää kauan, kun Suomen riistakeskus palkkasi Mäkimartin yhteispohjoismaisen supikoirahankkeen kenttätyöntekijäksi Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisrahoituksella. Mäkimartin ja satojen vapaaehtoisten metsästäjien tavoitteena on estää supikoiran leviäminen Lapin kautta naapurimaihin Ruotsiin ja Norjaan. Vuosien urakointi on tuottanut tulosta, sillä supikoiraa tavataan Ruotsissa lähinnä vain Perämeren rannikkoseudulla.

Suomen riistakeskuksen mukaan vapaaehtoisia tarvitaan yhä eikä pyyntiä ole vara löysätä, sillä supikoira on nopea leviämään ja synnyttää kerralla useita poikasia. Suomen Metsästäjäliitossa uskotaan, että supikoiraa saadaan tuskin hävitettyä Etelä-Suomesta, mutta toiveissa on hillitä kannan kasvua.

– Erityisesti Etelä-Suomessa supikoiran pyyntiä pitäisi keskittää aroille alueille kuten saaristoluontoon ja kosteikkoihin, sanoo Mäkimartti.

EU on määritellyt supikoiran nykyään haitalliseksi vieraslajiksi ja Suomessa on vireillä lakimuutos, joka tekisi supikoiran pyynnistä aiempaa vapaampaa. Se ei olisi enää riistaeläin vaan sitä voisi pyytää ilman metsästyskorttia. Lisäksi pyynnissä olisi sallittua käyttää uusia välineitä kuten pimeänäkölaitteita tai peilejä.

Voiko ammattimetsästäjä olla myös luonnonsuojelija?

Ammattimetsästäjä Juha Mäkimartti kutsuu itseään luonnonsuojelijaksi, koska hänen työnään on poistaa Suomen luontoon kuulumaton supikoira ja estää sen leviäminen naapurimaihin. Suomessa Mäkimartin kaltaisia ammattipyytäjiä on harvassa, sillä useimmiten alan ammattilaiset ovat riistanhoitajia tai monessa mukana olevia eräpalveluyrittäjiä.

Pyytämänsä turkiseläimet Mäkimartti hyödyntää itse tai käy niistä vaihtokauppaa muiden metsästäjien kanssa. Kotona pyyntiretkien tulos näkyy esimerkiksi lattiaa peittävinä taljoina ja keskellä olohuonetta on keinutuoli, joka on verhottu ilveksen taljalla tassuja myöten. Aikaisemmin Susanna on ommellut turkiksia myyntiin ja omaan käyttöön, mutta nyt se on perheen vävypojanvastuulla.

– Kaikki mitä tapetaan, se myös hyödynnetään ja näin pitäisi tehdä kaikkien metsästäjien, sanoo Mäkimartti.

Iso osa hänen työtään on erä- ja riistatietouden levittäminen lapsille ja nuorille joko koulujen tai erilaisten tapahtumien kautta. Kettulakkiin ja hylkeennahkasta tehtyyn anorakkiin pukeutunut mies, on vaikuttava näky tullessaan koululuokkaan. Ihmetystä keräävät yleensä myös mukana olevat eläinten taljat ja saaliseläimet.

Seurantapanta välittää tietoa eläimen liikkeistä ja lämpötilasta

Maastossa loukkuun jääneen supikoiran pannoittaminen käy Mäkimartilta ja hänen vaimoltaan nopeasti. Ammattipyytäjä ujuttaa supikoiran kaulan ympärille muovisilmukan, joka on pitkän teräsvarren päässä. Näin hän saa loukun perimmäisessä nurkassa olevan eläimen käsiinsä ja ottaa siitä napakan niskaotteen.

– Nyt otan supikoiran ulos loukusta mahdollisimman varovasti ja laitan kaulaan GPS-pannan. Laitan sen kiinni ruuveilla ja huolehdin, että panta ei tule liian tiukasti eläimen kaulan ympärille, sanoo Mäkimartti.

Seurantapanta on varustettu GPS- ja VHF-tekniikalla, joten supikoiran liikkumista seurataan tietokoneen ja peilauslaitteen avulla.

– Seurantapannan kautta saan tietoja myös lämpötilasta, joka yhdistettynä supikoiran liikkumiseen kertoo minulle, milloin se on löytänyt kumppanin ja rauhoittunut paikoilleen, sanoo Mäkimartti.

Ennen kuin supikoira lasketaan takaisin luontoon, testataan pannan toimivuus.

– Tämä on nyt sitten juudassupikoira, sillä sen tarkoituksena on opastaa meidät kumppaninsa luokse, jolla on metsästäjän kohdatessaan huonompi tuuri.

Hiihtäminen näädän perässä on suosikkipyyntiä

Ammattimetsästäjän työpäivät ovat vaihtelevia ja niiden kulku voi muuttua yhdessä silmänräpäyksessä. Tällä kertaa Mäkimartin pariskunta pannoittaa vain yhden supikoiran ja palaa sen jälkeen kotiin.

Aivan kodin lähimaastossa on useampia kokemista odottavia pyydyksiä. Lisäksi kodinhoitohuoneessa päivittäistä huolenpitoa on vailla kymmenen koiranpentua. Osa niistä on jo myyty eteenpäin ja Susannan mielestä lopuillekin täytyy löytyä ostaja. Varsinaiset koiratarhat sijaitsevat vanhassa navetassa, joka sijaitsee Mäkimartin lapsuudenkodin pihalla kivenheiton päässä nykyisestä kodista.

Kotipihalle kelkalla kaartava Mäkimartti ihmettelee välillä itsekin, miten pientilallisen pojasta, jonka perheessä ei metsästetty, tuli ammattipyytäjä.

– Pääsin metsälle kylän miesten mukana ja he opettivat minulle erätaitoja, sillä isällä ei ollut koskaan aikaa metsästämiselle. Kyllä on niin, että vain kirkkomaa erottaa minut metsästä.

Kokenut erämies nauttii kaikkein eniten näädän pyynnistä hiihtäen. Tällöin koiralaumasta mukaan valikoituu Suomen pystykorva.

– Rinnastan näädän pyynnin lohensoutuun, sillä molemmissa kamppailu voi kestää tuntikausia. Näädän perässä saattaa joutua hiihtämään päivän ajan. Sen pyynti opettaa ennen kaikkea nöyryyttä, koska metsästä pitää jaksaa tulla myös pois, kuvailee Mäkimartti.

Metsästäjäliiton mukaan näädän pyynnin hallitsevat yleensä vain taitavimmat eränkävijät. Näätä on Suomen arvokkain pienpeto, mutta rahan toivossa sen perässä ei kannata hiihtää. Tänä talvena näädästä on maksettu parikymmentä euroa kappaleelta, kun vielä muutama vuosi sitten siitä maksettiin 50 euroa.

Tällä reissulla Mäkimartin ei tarvinnut turvautua perinteisiin metsäsuksiin, mutta lunta on ollut tänäkin talvena Lapissa niin paljon, että hän ei lähde pihalta ilman kelkkaan köytettyjä suksia.

Perinteisiin Mäkimartti luottaa pitkälti myös pukeutumisessaan. Kelkkahaalarin hän kelpuuttaa ylleen, mutta kuoriasut, goretexit ja untuvatakit jäävät hänen osaltaan kauppaan.

– Pakkasilla pidän sarkapukua, jonka alla on villakerroksia tarpeen mukaan ja käteen laitan turkiskinttaat, sanoo Mäkimartti.

Jos ammattimetsästäjä haluaa puolisonsa kanssa jäädä yleisön mieleen esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa, he pukeutuvat ketusta ja hylkeistä tehtyihin turkiksiin.

– Poliisilla ja palomiehillä on virka-asu ja olen ajatellut, että sarkapuku ja turkikset ovat minun univormuni.

Inarissa sattui sunnuntaina pienkoneonnettomuus. Pienkoneen kyydissä oli kaksi ihmistä, mutta kumpikaan ei loukkaantunut, kerrottiin Lapin pelastuslaitokselta STT:lle.

Päivystävän palomestarin tietojen mukaan pienkoneen laskeutuminen on ilmeisesti mennyt pitkäksi. Tarkkaa syytä tälle ei vielä alkuillasta osattu sanoa. Paikallisen ilmailukerhon puheenjohtaja kertoi Lapin Kansalle, että kyseessä oli koulutustilanne Cessna 180 -koneella.

Ilmoitus keskisuuresta ilmaliikenneonnettomuudesta Inarin Peltojärvellä tuli hätäkeskukseen noin kello 15. Peltojärvi sijaitsee Muotkatunturin erämaa-alueella.

Pelastuslaitoksen tiedossa ei ollut, vahingoittuiko pienkone onnettomuudessa.

Lapin hiihtokeskusten huippusuosio on paikoitellen taantunut viime talvesta. Soitimme neljään keskusvaraamoon, joista useammasta arvioitiin, ettei majoitusmyynti ole kasvanut pian loppuvan talvisesongin aikana enää edellisen vuoden tahtiin.

Syyksi arvioidaan ainakin sitä, että lunta on riittänyt tänä talvena etelämpänäkin. Myös normaaliin kausivaihteluun vedotaan.

Visit Pyhä-Luostolta arvioidaan tämän talven kasvun olevan muutaman prosentin luokkaa, joka on edellisen kauden vauhtia selvästi alempi.

Useampaa majoituskohdetta välittävästä Lomarenkaasta arvioidaan Lapin laskettelukeskusten varausmäärien olevan jopa pienempiä kuin viime vuonna. Lomarengas Oy:n liiketoimintajohtaja Juha Purhonen kertoo, että heillä tammi–helmikuu, ja maaliskuukin ovat olleet miinusmerkkisiä. Huhtikuu näyttäisi kuitenkin piristävän kautta, kun pitkä loma osuu nyt kuun loppuun.

– Pääsiäinen on nyt huhtikuussa, vuosi sitten se oli maaliskuussa. Pääsiäinen tulee tasoittamaan talvea, mutta hieman jäämme aiemmista varausmääristä.

Muutama vuosi aiemmin esimerkiksi Levillä oli huhtikuussa hiljaista.

Myös Inarin Saariselällä tammikuu oli edellistä vuotta hiljaisempi, kertoo Saariselän keskusvaraamo Oy:n toimitusjohtaja Antti Kanerva. Mutta lunta riittää edelleen, ja sen uskotaan tasoittavan tilannetta.

– Rinteet ovat auki äitienpäivään saakka, Kanerva kertoo.

Levillä uskotaan pääsiäisen piristysvaikutukseen

Kittilän Levillä tämä talvi näyttää yhtä hyvältä kuin edellinenkin, vaikka alkutalvi olikin lumeton. Näin arvioi Levin matkailu Oy:n vt. toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.

Hänen mukaansa kasvua on ollut nyt kuutisen prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna.

– Näyttää edelleen hyvältä. Uskomme, että lumi pysyy pitkälle kevääseen maassa. Rinteet ovat vielä vapun jälkeen hetken auki, Kivisaari sanoo.

Hienoista laskua Levinkin luvuissa näyttää olevan viime vuosista, sillä vielä keväällä 2017 kerrottiin majoitus- ja palvelumyynnin kasvun olleen yli kymmenen prosenttia.

Tunturimökkejä rajoitetusti jäljellä

Levillä on jo täyttä pääsiäisenä.

– Useampi kuukausi sitten on ollut jo se tilanne, että vain haja-asuntoja on löytynyt tunturista. Vapaana on ollut vain sellaisia, joissa on ollut viikon rajoite.

Kivisaari kehuu myös pääsiäisen hyvää ajankohtaa Lapin matkailun kannalta.

Pyhä-Luostolla löytyy vielä yksittäisiä vapaita mökkejä.

– Ehkä pikkuisen joutuu joustamaan etäisyydessä palveluihin, Visit Pyhä-Luoston toiminnanjohtaja Anu Summanen kertoo.

Lomarenkaallaa löytyy yksittäisiä Lapin laskettelukeskusten lähellä olevia mökkejä. Kauempaa majoitusta löytyy runsaammin, noin 15 prosenttia tarjonnasta. Saariselältä taas kerrotaan, että tällä hetkellä on vielä monentasoista majoitusta saatavilla.

Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat suurin syy muuttaa Meri-Lappiin tai sieltä pois. Asia selviää Kemin- ja Kemi-Tornioseudun muuttoliiketutkimuksesta.

– Peruslähtökohta jäämiselle ja tulemiselle on, että työtä ja opiskelupaikkoja on tarjolla, kiteyttää Riikka Leinonen, joka työskentelee suunnittelijana Kemin kaupungilla.

Myös satunnaisotannalla haastattelemiemme kemiläisten kommenteissa työn ja opiskelun merkitys korostuu.

– Työnhaku on asioita, joita täytyy miettiä, sanoo perheen pikkuisen kanssa liikkeellä ollut Anna-Maria Tainio.

Opiskeluun ja työhön liittyvä liike on molemmin suuntaista.

– Palasin tänne tekemään töitä, nykyään opetan viitosluokkaa Kemissä, kertoo Jarkko Henttinen.

Kemin ja Kemi–Tornio -seudun muuttoliiketutkimuksen mukaan muualle Suomeen Kemistä muutettiin eniten opiskelu- tai työpaikkojen perässä. Muualta Suomesta Meri-Lappiin saivat muuttamaan työ, sukulaiset tai ystävät.

Kolmanneksi yleisin syy tulomuuttoon oli opiskelupaikka.

Muuttoliiketutkimus toteutettiin vuonna 2017. Aineisto kerättiin postikyselynä marras-joulukuussa 2017. Kysely lähetettiin kaikille vuoden sisällä Kemistä pois muuttaneille ja tulomuuttajista kaikille Kemi–Tornion seutukuntaan muuttaneille.

Iäkkäitä paluumuuttajia

Tutkimuksen tekijät yllätti paluumuuttajien huomattava määrä.

– Potentiaalisina seudulle muuttajina voidaan pitää henkilöitä, joilla on henkilökohtainen side alueelle, sanoo tutkimuksen toteuttamisen suunnitellut Riikka Leinonen.

Yleensä nuorin ikäluokka muuttaa eniten, mutta Kemin paluumuuttajat olivat tutkimuksen mukaan iäkkäämpää ikäluokkaa. Syynä korostuivat sukulaiset ja ystävät.

Paluumuuttajien joukosta löytyi runsaasti eläkeläisiä, mutta muuttovirta näkyi myös toiseen suuntaan; eläkkeelle jäätyään moni muutti Kemistä takaisin omalle kotiseudulleen.

– Minä nyt vaan asun täällä, vaikka työttömänä olenkin. Pitäisi lähteä taas etelään, mutta ei sitä niin vain lähdetä, kertoo kemiläinen Päivi Manninen.

Etelään paluu ei häntä innosta, vaikka kotikaupunki Kemin työllisyysmahdollisuudet ovat heikot.

– Tämän ikäisille täällä on tarjolla lähinnä työllisyyskursseja ja kuntouttavia työtoimintoja, sanoo Manninen.

Nuoret ikäluokat lähtevät pois

Muuttoliikkeen ohella Kemin väestökehitykseen vaikuttaa luonnollinen kehitys, joka on kääntynyt negatiiviseksi noin kymmenen vuotta sitten. Kemistä muuttavat pois etenkin nuoret ikäluokat, joten kuntalaisia kuolee enemmän kuin syntyy.

19–24 -vuotiaita naisia muuttaa enemmän pois kuin Kemiin. Samoin miehissä 24–30 -vuotiaissa lähtömuutto on suurempaa kuin tulomuutto. Muuttotappiota syntyy etenkin näissä ikäryhmissä.

Työikäisessä väestössä muuttoaallot vaihtelevat vuosittain. Yli 65-vuotiaissa Kemi saa nettomuuttovoittoa. Iäkkäiden paluumuutto ja nuorten poismuutto vääristää kaupungin huoltosuhdetta ja tuntuu kaupungin taloudessa.

Iäkkäiden paluumuuttajien lisäksi Kemi saa muuttovoittoa myös maahanmuuttajista. Osa maahanmuuttajista kuitenkin muuttaa edelleen suurempiin kasvukeskuksiin asuttuaan jonkin aikaa paikkakunnalla. Maahanmuuttajiin lasketaan myös paluumuuttajat, jotka lähtivät aikoinaan Ruotsiin.

Viimeisimmän 30 vuoden aikana Kemi on menettänyt yli 4 000 asukasta. Väestökadosta huolimatta julkisia palveluita ei ole suuresti vähennetty. Tämän seurauksena kaupungin velkataakka on kasvanut eikä verotuskaan ole keveimmästä päästä.

Meri ja luonto miellyttää

Muuttoliiketutkimuksessa selvitettiin myös, mitä asioita Meri-Lappiin muuttaneet uudessa kotipaikassaan arvostivat.

– Eniten arvostettiin merellisyyttä ja luonnon läheistyyttä. Meidän sisäsatama sai paljon kiitosta vastauksissa, kertoo Kemin kaupungin suunnittelija Riikka Leinonen.

Seuraavana hyvien puolten listalla oli palvelutarjonta ja lyhyet välimatkat joka paikkaan.

– Täällä on hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet, kaikki tarpeellinen, arvioi kadulla pysäytetty Anna-Maria Tainio.

Myös Jarkko Henttinen nostaa hyvien puolten listansa kärkeen ulkoilumahdollisuudet, erityisesti mahdollisuuden hiihtää talvisin meren jäällä.

– Hyvä asia ovat myös ne noin 20 000 ihmistä, lisää Henttinen.

Osa laajempaa trendiä

Tutkimuksessa nousi esille useita syitä, jotka johtivat Kemistä muuttoon: Toisesta kunnasta löytyi sopiva asunto tai Kemin työelämämahdollisuudet eivät vastanneet omia tarpeita. Muutamassa vastauksessa mainittiin Kemin tunnelma ja työilmapiiri. Osa muutti lähemmäs sukulaisia tai ystäviä, halusi suurempaan kaupunkiin, jossa oli paremmat ostosmahdollisuudet sekä enemmän kahviloita ja ravintoloita.

Opiskelu- ja työpaikkojen lisäksi esille nousi myös useita muita vetovoimatekijöitä.

– Kemin suuri vahvuus on myös asuinympäristö, jota pidettiin rauhallisena, turvallisena ja viihtyisänä. Monilla oli vaikuttanut se, että täältä löytyi sopiva ja edullinen asunto ja myös ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia pidettiin hyvinä.

Kaupungin kehitys on osa laajempaa trendiä.

– On merkkejä siitä, ettei koko Suomen asuttuna pitäminen ole mitenkään realistista, sanoo Riikka Leinonen.

Kommentointi sulkeutuu 8.4. kello 22.

Aivan Saariselän hiihtokeskuksen ytimessä on jokseenkin huomaamaton tummista pyöröhirsistä tehty majarykelmä mäntyjen siimeksessä. Se on kuulu Suomen Pankin Luppomaja, joka täytti viime vuonna 50 vuotta.

Maineikas maja ei pröystäile kultahanoilla. Sisustus on hillittyä, perinteistä hiihtomajakulttuuria. Vanhimmassa vuonna 1968 valmistuneessa majassa on kauniit luonnonkivitakat. Pääjohtajien osastossa on sentään Alvar Aallon huonekaluja.

Valtaosa Luppomajan käytöstä on Suomen Pankin henkilökunnan lomakäyttöä. Vieraita on ollut presidenteistä keskuspankkien pääjohtajiin.

– Esimerkiksi tänä vuonna täällä on ollut rahapolitiikkaseminaari. Paikalla oli vajaa kymmenen tutkijaa ja Suomen pankin asiantuntijoita. Tyypillisesti aamupäivällä pidetään esityksiä ja käydään keskusteluja. Iltapäivisin on hiihtoa tai muuta ulkoilua, sanoo Suomen Pankin viestintäjohtaja Elisa Newby.

Ensimmäistä kertaa suksilla oleville ulkomaalisille vieraille keskuspankki järjestää paikalle hiihdonopettajan.

– Matkailukohteena Lappi on ulkomaalaisille vieraille eksoottinen ja mielenkiintoinen. Se on tietysti meillekin sellainen pieni vetonaula, että saadaan kiireisiä arvovaltaisia vieraita Suomen pankkiin, sanoo Newby.

Hiihtomajoja käytetään vientimarkkinointiin

Kymmenkunta vuotta sitten Suomen pankki sai paikalle tuntuvasti lisää rakennusoikeutta hyvityksenä lähelle rakennetun kerrostalon peittämästä tunturimaisemasta. Enempää keskuspankki ei aio rakentaa.

– Ollaan hyvin tyytyväisiä näihin majoihin, että ei meillä ole laajennussuunnitelmia, sanoo osastopäällikkö Veli-Matti Lumiala Suomen Pankista.

Lumialan mukaan Luppomajan ylläpito maksaa noin 300 000 euroa vuodessa. Siitä suurin osa menee hoitokuluihin, kiinteistöjen ylläpitoon, energiaan ja kiinteistöveroihin.

Osa yrityksistä on luopunut Lapin majoista, mutta eivät läheskään kaikki. Pelkästään Saariselällä niitä arvioidaan olevan yhä useita kymmeniä. Esimerkiksi Pohjoismaiden suurin alkoholiyhtiö Altia käyttää runsaasti Saariselän majaansa ulkomaanmarkkinointiin tuomalla sinne asiakkaita Aasiaa myöten.

Yritysmajat vauhdittaneet Saariselän kehitystä

Vuosikymmenet paikallisena yrittäjänä Saariselällä toiminut Teuvo Katajamaa sanoo yritysmajojen tukeneen Saariselän kehitystä merkittävästi.

– Ovat varmasti vaikuttaneet, varsinkin nämä vanhemmat, Suomen pankki ehkä merkittävimmin. Se on virkistyttänyt varmasti yrityselämää muutenkin, sanoo Lapin Luontolomat Oy:n yrittäjä Teuvo Katajamaa.

Voi olla, että Saariselällä nähdään kohta myös uuden edustusmajan synty. Nokian Renkaat nimittäin pohtii oman talon rakentamista. Se tuo alueella olevaan White Hell -testikeskukseensa joka vuosi tuhatkunta asiakasta Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Pohjois-Amerikasta.

Kommentointi sulkeutuu 8.4. kello 22.

Tapojärvi Oy investoi 40 miljoonaa euroa kuonankäsittelylaitoksen rakentamiseen Italian Terniin. Kyseessä on lappilaisen perheyrityksen suurin yksittäinen investointi koskaan ja samalla merkittävä päänavaus suomalaisen kiertotalousosaamisen viemisessä ulkomaille.

Tapojärven italialainen tytäryhtiö pääsi kiinni miljoonakauppaan voitettuaan kansainvälisen tarjouskilpailun, jolla saksalaisen teräsjätti ThyssenKruppin omistama Acciai speciali Terni -terästehdas haki yhteistyökumppania.

Sopimus kuonankäsittelylaitoksen rakentamisesta allekirjoitettiin joulukuussa 2018. Sen jälkeen yhtiö on keskittynyt hankkeen suunnitteluun ja luvitukseen.

Tapojärvi Oy:n operatiivinen johtaja ja Tapojärvi Italian toimitusjohtaja Martti Kaikkonen kertoo, että investointi on perheyrityksen mittakaavassa todella merkittävä ponnistus.

– Tämä on erittäin merkittävä kauppa. Me ollaan tehty yli kymmenen vuotta kansainvälistymistyötä, kehitetty tekniikoita ja opiskeltu asiaa. Nyt sitten kansainvälistyminen on täyttä totta, Kaikkonen kiittelee.

Acciai speciali Terni (AST) tuottaa vuosittain noin miljoona tonnia ruostumatonta terästä, eli hieman vähemmän kuin Outokummun Tornion terästehdas, missä Tapojärvi on hionut kuonankäsittelyn osaamistaan. Kaikkosen mukaan Torniossa hankitun osaamisen merkitys on ollut suuri.

– Kyllä sillä on ollut uskottavuuden kannalta iso merkitys, että pystytään näyttämään että nämä asiat mistä puhutaan pystytään myös käytännössä tekemään. Outokummulla on tietysti ollut iso rooli ja heidän innovatiivisuus on auttanut meitä kehittämään omaa osaamistamme, Kaikkonen sanoo.

Merkittävä avaus Suomen kiertotalousviennille

Yhtiö luonnehtii investointia merkittäväksi askeleeksi Suomen kiertotalousosaamisen viennissä. Tapojärven saavuttamasta päänavauksesta ollaan ylpeitä myös kiertotalouden vientimahdollisuuksista jo vuosia puhuneessa Kemin Digipoliksen Kiertotalouskeskuksessa.

– Meidän viesti on alusta alkaen ollut se, että Meri-Lapissa on hyviä palveluntarjoajia, joilla on hyvät globaalit kumppanit alueen teollisuudessa. Paikallisessa kiertotalousosaamisessa on potentiaalia globaaleiksi vientituotteiksi, minkä Tapojärven saama sopimus osaltaan vahvistaa, ohjelmapäällikkö Kari Poikela kehuu.

Tapojärvi Italian toimitusjohtaja Martti Kaikkonen uskoo, että yhtiön erityisosaamiselle eli kuonankäsittelylle ja kuonan tuotteistamiselle on kasvavasti markkinoita ei vain terästeollisuudessa, mutta myös muussa teollisessa toiminnassa. Tapojärvi on Kaikkosen mukaan tässä vahvasti kasvu-uralla.

– Tähän liittyy tämän 40 miljoonan lisäksi myös 9 miljoonan kehitysinvestointi, jossa on tarkoitus pilotoida tulevan sukupolven kuonatuotteita, Martti Kaikkonen kertoo.

– Toki nyt seuraavat ajat keskitytään tämän projektin ylösajamiseen, mutta yhä enenevässä määrin meille tulee yhteydenottoja terästehtailta suoraan eli tämä malli kiinnostaa asiakkaita.

Kommentointi sulkeutuu 9.4. kello 22.

Helsinkiläinen tubettaja Inari Fernández muuttaa perheineen Sodankylään vuodeksi ja raportoi videoillaan elämänmuutoksestaan. Sodankylän kunta maksaa hänelle videoista 2500 euroa kuukaudessa.

Fernándezin Äidin Puheenvuoron Youtube-kanavalla on vajaat 36 000 tilaajaa. Instagramissa hänellä on runsaat 9000 seuraajaa.

– Yhteistyön aloittaminen Äidin Puheenvuoro –YouTube-kanavan kanssa on hieno mahdollisuus toteuttaa ainutlaatuista kuntamarkkinointia edelläkävijänä Suomessa. Odotamme innolla syksyä, kun pääsemme yhdessä Inarin kanssa tekemään kuntaamme tunnetummaksi ja kertomaan, miten hyvä täällä on olla ja elää, Sodankylän kunnan vs. henkilöstö- ja viestintäpäällikkö Minna Seppälä sanoo House of Laplandin tiedotteessa.

Muuton myötä nelihenkisen Fernándezin perheen kolmio Helsingissä vaihtuu omakotitaloon Sodankylässä.

– Tästä tulee tähänastisen elämämme siistein juttu. Olemme aina olleet kaupunkilaisperhe, mutta uskon, että moni muukin unelmoi vastaavasta elämänmuutoksesta. Nyt meillä on mahdollisuus jakaa nämä fiilikset viikoittain vlogissamme ja inspiroida myös muita, Äidin Puheenvuoron Inari Fernández kertoo tiedotteessa.

Vaihtovuotta Sodankylässä voi seurata elokuusta 2019 alkaen vuoden ajan Äidin Puheenvuoron YouTube-kanavalla ja Instagramissa sekä Sodankylän kunnan sosiaalisen median kanavissa. Myös House of Lapland käyttää videoita markkinoinnissaan.

House of Lapland Oy on Lapin yrittäjien, kuntien ja korkeakoulujen omistama Lapin markkinointi- ja viestintäyhtiö.

Tubettajan nimen kertoi ensimmäisenä Lapin Kansa.

Terveyspalveluyhtiö Mehiläisen tytäryhtiöiden henkilöstö marssii ulos työpaikoiltaan torstaina iltapäivällä Kemissä ja Torniossa. Henkilöstö perustelee ulosmarssia työnantajan toimilla, jotka ovat huonontaneet heidän työssäjaksamistaan ja työhyvinvointia.

Tehyn ja SuPerin tiedotteen mukaan henkilökunnan työssäjaksamista ja työhyvinvointia ovat huonontaneet muutokset, jotka työnantaja on toteuttanut nopeassa tahdissa ja säästönäkökulmasta.

Työntekijät ovat huolissaan potilasturvallisuudesta

Yhteisessä tiedotteessa todetaan työtahdin olevan niin tiivis, ettei asiakkaan yksilöllinen ja laadukas hoito toteudu. Työntekijöillä on huoli potilasturvallisuuden vaarantumisesta ja tunne ettei työtä voi tehdä niin hyvin kuin pitäisi. Osaavaa henkilöstöä on jo irtisanoutunut kiireen ja työolojen muutosten vuoksi.

Esimerkiksi Länsi-Pohjan keskussairaalasta on vähennetty osastojen aamuvuoroista hoitajia.

– Keskussairaalasta kaikilta osastoilta 3B, 4B, Syke ja sisätautien 5B:ltä otettiin hoitaja yksi hoitaja aamuvuoroista pois. Kyllähän se näkyy, ei ehditä henkilökohtaista hyvää hoitoa antamaan, kunhan saadaan perushygienia-asiat tehtyä. Sellainen on ollut tilanne pari-kolme kuukautta, kertoo SuPerin ammattiosasto 103:n hallituksen jäsen Maria Alalahti.

Työntekijät syyttävät Mehiläistä sanelupolitiikasta ja työolosuhteiden heikentämisestä sekä työehtosopimuksen noudattamatta jättämisestä.

– Työnantajat ovat syyllistyneet henkilöstön eriarvoiseen kohteluun maksamalla vuoden 2018 lomarahat työntekijöille erisuuruisina. Osa henkilöstöstä on saanut lomarahan täytenä ja osa 30:llä prosentilla leikattuna.

Työntekijöiden mukaan lomarahan tasa-arvoistamisesta ei ole päästy sopuun työantajan kanssa. Ulosmarssiin osallistutaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa sekä Kemin ja Tornion terveyskeskuksissa.

Artikkelia täydennetään vielä.

Mehiläinen Länsi-Pohja toteaa tiedotteessaan , että neuvotteluiden tavoitteena on löytää yhteisymmärrys esiin nostetuista kysymyksistä ja välttää lainvastaisena työtaistelutoimena pidetty ulosmarssi.

Tiedotteen mukaan Mehiläinen Länsi-Pohjaa ei ole informoitu aiemmin yksilöidysti työntekijäliittojen tai ammattiosastojen toimesta esiin nostetuista kysymyksistä tai työtaistelutoimena suunnitellusta ulosmarssista.

Yhtiö kertoo, että Mehiläinen Länsi-Pohja on maksanut vuonna 2018 lomarahan täysimääräisesti kaikille työntekijöilleen, joille palveluiden tilaajatahot eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kemin kaupunki jaTornion kaupunki eivät ole maksaneet vuoden 2018 lomarahaa. Lomarahat on maksettu ilman kilpailukykysopimuksen mukaisia leikkauksia.

Mehiläinen Länsi-Pohja vetoaa osaltaan palveluiden tilaajatahoihin lomarahojen maksun ja tätä koskevan koetun eriarvoisuuden osalta.

Mehiläinen Länsi-Pohja on myös sitoutunut maksamaan järjestelyvaraerän täysimääräisesti työntekijöilleen. Tiedotteen mukaan siitä sovitaan henkilöstöjärjestöjen kanssa siten, että maksut vastaavat kokonaisuutena työnantajan velvoitetteita.

Yhtiö lupaa maksaa järjestelyvaraerän neuvottelutuloksen perusteella ensi tilassa, tarvittaessa ylimääräisen maksuajon kautta.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on pitänyt voimassa kiellon, joka koskee Itä-Lapissa Kemihaaran Natura-suojelusoiden muuttamista tekoaltaaksi. Muun muassa Rovaniemen kaupunki vaati oikeutta kumoamaan valtioneuvoston päätöksen, jolla se kielsi viime vuonna Lapin liittoa muuttamasta maakuntakaavaa siten, että Pelkosenniemelle varattaisiin alue Kemihaaran tulvasuojelualtaalle eli "mini-Vuotokselle".

Lapin liitto on ajanut Vuotos-hankkeen kaatumisen jälkeen Itä-Lappiin Kemijoen yläjuoksulle pienempää tekoallasta, jota käytettäisiin energiantuotantoon sekä kevättulvien torjuntaan.

Liiton mukaan Kemihaaran tulvasuojeluallas olisi ainoa keino suojella Kemijärven ja Rovaniemen kaupunkeja kaikista suurimmilta tulvilta, joita esiintyy keskimäärin kerran 250 vuodessa.

KHO: Vaihtoehtoja on muitakin

Sekä valtioneuvosto että KHO perustelivat kieltoaan sillä, että Kemijoen suurtulvien ehkäisyyn on muitakin vaihtoehtoja kuin Kemihaaran tekoaltaan rakentaminen.

Poikkeuksellisen vaaralliset tulvat voidaan niiden mukaan taltuttaa esimerkiksi toimenpidekokonaisuudella, joka sisältää Kemijärven säännöstelyrajan väliaikaisen ylittämisen, Olkkajärven säännöstelyn ja tulvapenkereet Rovaniemellä.

Lain mukaan suojelualueita voidaan purkaa vain, jos erittäin painava yleinen etu vaatii sitä ja sille on pakottava tarve eikä mitään vaihtoehtoja ei ole.

Vuotos-alueen kunnat vastustavat "mini-Vuotostakin"

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen oli valittanut Rovaniemen kaupunki, kaksi rovaniemeläistä asukasyhdistystä sekä kolme yksityishenkilöä Rovaniemeltä. KHO jätti yksityisten ihmisten valitukset käsittelemättä, koska oikeuden mukaan heillä ei ole oikeutta valittaa päätöksestä.

KHO sai kieltoa puoltavia lausuntoja muun muassa Lapin ely-keskukselta, Metsähallitukselta, Suomen luonnonsuojeluliitolta ja Pelkosenniemen kunnalta.

Pelkosenniemen lisäksi muutkin Vuotos-alueen kunnat vastustavat Kemihaaran tekoallashanketta.

Lapin liitto: Odotettu päätös

Lapin liitto pitää korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Kemihaaran altaasta odotettuna. Maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo, että Lapin liiton hallitus päätti jo noin vuosi sitten tyytyä valtioneuvoston päätökseen eikä valittanut siitä.

– Se tarkoittaa, että emme enää edistä hanketta.

Seuraavaksi Lapin liitossa odotetaan, mitä ministeriö sanoo Sallatunturin matkailualueen laajentamisesta Natura-alueelle. Hakemus on ollut ympäristöministeriön pöydällä pian puolitoista vuotta. Maakuntajohtaja odottaa, että seuraavan hallituksen ympäristöministeri päättää asiasta.

– Jos tämäkin hakemus hylätään, mietimme päätöksestä valittamista. Siinä vaiheessa Natura alkaa olla ongelma, Riipi sanoo.

Sallatunturin tapauksessa rinnealuetta laajennettaisiin noin hehtaarin verran Natura-alueelle. Sallan kunta on ajanut hanketta.

Korjattu 12.4.2019 klo 7:01 ensimmäistä kappaletta: KHO:een valitti mm. Rovaniemen kaupunki, ei Lapin liitto.

Lue lisää

Rovaniemi valittaa Kemihaara-päätöksestä – Lapin liitto tyytyy valtioneuvoston ratkaisuun

Lapin maakuntajohtaja: Kemihaaran tulvasuojeluallas on parempi unohtaa

Porohoitajat tyytyväisiä Vuotoksen tekojärven hylkäämiseen

Joko vuosikymmenien taistelu tekoaltaan rakentamisesta loppui Lapissa? – Maakuntajohtaja pettyi, luonnonsuojelijat huokaisivat helpotuksesta

Yle Areena: Vuotoksen Kemihaaran korvaussopimus osin lainvastainen (23.8.2013)

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n ja ammattiosastojen väliset neuvottelut ulosmarssin välttämiseksi eivät tuottaneet tulosta. Tehyn ja SuPerin hoitajat marssivat ulos sairaalasta torstaina iltapäivällä protestina työolojen heikentymiselle.

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy kutsui työntekijäosapuolen neuvotteluihin kuultuaan suunnitellusta ulosmarssista eilen illalla. Toimitusjohtaja Lasse Männistön mukaan työntekijäosapuoli katsoi kuitenkin, ettei sillä ole mandaattia neuvotella asiasta. Näin ulosmarssia ei voitu neuvotteluteitse välttää.

Järjestelyerä oli "viimeinen pisara"

Työntekijöiden mukaan säästötoimet ovat tuoneet työolosuhteisiin heikennyksiä, joiden myötä työntekijöiden jaksaminen ja jopa potilasturvallisuus on uhattuna. Tehyn Meri-Lapin erikoissairaanhoidon ammattiosaston puheenjohtajan Miia Alasaarelalle hankaluudet eivät tulleet yllätyksenä.

– Raha on yksityisellä puolella tiukalla ja on selvää, että säästöjä pitää saada jos meinataan voittoa tehdä, Alasaarela sanoo.

– Itselle viimeinen pisara oli kyllä tämä järjestelyerä, jonka maksaminen on siirtynyt ja siirtynyt ja neuvotteluja aina vain jatketaan ja jatketaan.

Alasaarelan mukaan työehtosopimusneuvotteluissa sovitun paikallisen järjestelyerän lisäksi työntekijät ovat kokeneet eriarvoistavaksi sen, että osa henkilöstöstä on saanut lomarahan täysimääräisenä ja osalta siitä on leikattu kiky-sopimuksen mukainen osa.

Mehiläinen Länsi-Pohjan toimitusjohtajan Lasse Männistön mukaan Mehiläinen on maksanut ja maksaa jatkossakin kaikki lomarahat täysimääräisenä.

– Ennen liikkeenluovutusta tilaaja eli sairaanhoitopiiri on maksanut osalle henkilökunnasta lomarahat kilpailukykysopimuksen mukaisesti leikattuna. Vetoan kyllä sairaanhoitopiiriin ja kuntiin, että he voisivat tämän eriarvoisuuden ratkaista, Männistö sanoo.

Järjestelyvaraerän maksun viivästymistä Männistö selittää kahdella syyllä. Toinen niistä liittyy Mehiläisen palkanmaksujärjestelmään, jossa ei ole aiemmin ollut KVTES:n mukaisia yksittäisiä maksatuksia. Järjestelmän päivityksen Männistö kuitenkin myöntää kestäneen liian pitkään.

Toinen syy on Männistön mukaan ollut se, että henkilöstöjärjestöjen esittämä ratkaisu järjestelyvaraeräksi on ollut yhteenlaskettuna suurempi kuin järjestelyvaraerän kokonaissumma. Männistö sanoo, että järjestelyvaraerä maksetaan henkilöstöjärjestöjenneuvottelutuloksen perusteella ensi tilassa ja tarvittaessa ylimääräisen maksuajon kautta.

Huolta potilasturvallisuudesta

Alasaarelan mukaan henkilöstö on kokenut työolojen heikentyneen selvästi sen jälkeen kun Mehiläinen Länsi-Pohja Oy aloitti toimintansa keskussairaalassa 18.6.

– Neuvotteluja on käyty jatkuvasti, mutta muutoksia on tullut paljon ja resursseja vähennetään ja työtahti on tiivis. Meille potilasturvallisuus ja hyvä hoito on tärkeintä ja siitä me olemme huolissaan, Alasaarela sanoo.

Alasaarelan mukaan esimerkiksi hänen omalta osastoltaan irtisanoutui yksi hoitaja, eikä tilalle työnantajan mukaan oteta ketään. Tämä huolettaa hoitajia, koska osastolla on paljon kuntoutettavia potilaita ja työ on vaativaa.

Männistö puolestaan vakuuttaa, että potilasturvallisuus ei vaarannu missään Mehiläinen Länsi-Pohjan toimipisteessä.

– Muutokset tähtäävät asiakaslähtöisyyden ja potilasprosessien parantamiseen. Monelta osin tähdätään siihen, että hoidon saatavuus paranee ja hoitojonot lyhenevät, kun resurssit saadaan kohdistettua oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, Männistö sanoo.

Männistö muistuttaa, että toiminnan tehostaminen on asia, jota kunnat ja sairaanhoitopiiri yhteisyritykseltä odottavat.

Männistön mukaan työntekijät ovat osallistuneet erittäin aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Tältä osin hän kertoo yllättyneensä työntekijäjärjestöjen väitteestä, jonka mukaan muutoksia on tehty sanelupolitiikalla.