Pankit ovat varoitelleet asiakkaitaan korkojen noususta lähes koko vuoden 2018 ajan. Taustalla on arvio, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan syksyllä 2019 ja se tulee näkymään yleisimmissä asuntolainojen koroissa, 12 kuukauden euribor-koroissa, mahdollisesti yli puoli vuotta ennakkoon.
Koronnousun varoittajiin liittyi tänä syksynä myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka kantoi Yle TV1:n Ykkösaamussa erityistä huolta suurista taloyhtiölainoista. Rehn arvioi korkojen nousevan vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.
Taloyhtiölainoista ovat huolissaan myös pankit.
"Viimeiset ajat olla hereillä"
Rovaniemellä pääkonttoriaan pitävän Pohjolan Osuuspankin luottojohtajan Antti Rajalan mukaan uusilla taloyhtiöllä on usein miljoonien eurojen edestä lainaa maksettavana. Pienikin koronnousu näkyy nopeasti lainanhoitokulujen ja yhtiövastikkeiden nousuna, joka voi yllättää taloyhtiön ja osakkeenomistajat.
Mitä isompi taloyhtiö, sitä isommat ovat usein myös lainapääomat. Suurimmissa taloyhtiöissä jopa yli 10 miljoonaa euroa.
– Antaisin neuvon, että tässä on lähes viimeiset ajat olla hereillä ja miettiä, että onko tähän koronnousuun varauduttu taloyhtiössä, Rajala sanoo.
Korkojen nousuun voi varautua pankeista riippuen eri tavoilla. Osuuspankki suosittelee harkitsemaan esimerkiksi 12 kuukauden euribor-koron vaihtamista 10-15 vuoden kiinteäkorkoiseen lainaan.
Kiinteäkorkoinen laina on alussa 12 kuukauden euriboria kalliimpi vaihtoehto, mutta se myös suojaa, jos korot lähtevät lyhyellä aikavälillä yli prosentin nousuun.
– Taloyhtiölainat voidaan sitoa joko kokonaan tai osittain kiinteään korkoon, jolla rajataan koronnousun riskejä, Rajala sanoo.
Rajala kannustaa katsomaan, millä hinnalla tällä hetkellä saa kiinteäkorkoisen lainan, ja voisiko se olla omalle taloyhtiölle edullisin tapa suojautua koronnousun riskeiltä.
– Kyseessä on ensi vuoden asia.
Tonttirahastot erityishuomion kohteena
Taloyhtiöiden riskiä kasvattaa suurten yhtiölainojen lisäksi usein myös tonttirahaston omistama vuokratontti. Korkojen nousu nostaa vuokratontin vuokraa pienellä viipeellä, ja vuokrasopimuksesta riippuen korotus voi tulla jopa kaksi kertaa vuodessa.
Vuokratontin sopimusehdot ovat nousseet Osuuspankissa erityishuomion kohteeksi.
Hieman yllättäen Osuuspankki myös varoittaa, että mikäli sijoittajien omistusosuus nousee yli kolmannekseen taloyhtiöstä, se voi vaikuttaa rahoituksen ehtoihin. OP toivoo, että osakasluetteloon kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
Kirkon tutkimuskeskus on selvittänyt puoluepoliittisten ehdokkaiden määrää syksyn seurakuntavaaleissa. Seurakuntavaalit toimitetaan neljän vuoden välein. Marraskuussa valitaan 400 seurakuntaan yhteensä noin 9 000 uutta luottamushenkilöä.
Selvityksen mukaan puoluepoliittisten listojen ehdokkaita on neljännes kaikista ehdokkaista. Selvitys ei ole kattava.
– Selvitys perustuu siihen, että yli puolesta ehdokaslistoista on tehty vapaaehtoinen kuvaus taustoista, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.
– Lisäksi on huomioitu puolueiden nimet listoissa sekä esimerkiksi se, että kokoomus käyttää Kuunteleva kirkko -nimeä ja perussuomalaiset peruskristilliset tai perusseurakuntalaiset -termiä, Salminen jatkaa.
Yle selvitti: Lappi on keskustan maakunta myös seurakunnissa
Seurakuntavaalit ovat ennen kaikkea paikalliset vaalit, joissa seurakuntalaisten joukosta valitaan henkilöt suunnittelemaan toimintaa seuraavalle nelivuotiskaudelle.
Yle on selvittänyt Lapissa ehdokkaita asettaneiden ja kirkkovaltuustoissa vaikuttavien ryhmien taustat ja virkamiehiltä sekä luottamushenkilöiltä saatujen tietojen mukaan lähes kaikkien ryhmien taustalla on puolue tai puolueita.
– Alueelliset vaihtelut voivat olla isoja. Lisäksi varmasti jotain on jäänyt katveeseen, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen kommentoi.
Huomaamatta ovat saattaneet jäädä esimerkiksi tapaukset, joissa puolueet ovat yhden ryhmän sisällä. Tällaisesta käytäntöä on ollut ainakin sopuvaalien yhteydessä. Katvetta tulee toki myös siitä, että lähes puolet ehdokkaita asettaneista ryhmistä eivät ole kertoneet listan taustoista.
Olen pitänyt aika kiusallisena sitä, että poliittisen ryhmän nokkamies sanelee, mitä mieltä saa olla. Matti Suomela, entinen Kemijärven kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Lapin seurakunnissa koetaan kuitenkin yleisesti, että puoluepolitiikan rooli on vähäinen.
– En tunnista poliittisia jakolinjoja valtuustossa tai neuvostossa, sanoo Kolarin kirkkovaltuuston puheenjohtaja Vesa Pellikka.
Osassa Lapin seurakuntia puoluepolitiikka kuitenkin ainakin välillä vilahtaa näkyviin.
– Olen pitänyt aika kiusallisena sitä, että poliittisen ryhmän nokkamies sanelee, mitä mieltä saa olla. Kuvaavaa on, että keskusta pitää ryhmäkokouksen ennen joka kokousta, sanoo kesäkuussa Kemijärven kirkkovaltuuston puheenjohtajan tehtävästä luopunut Matti Suomela.
Puolueiden näkyminen voisi madaltaa äänestyskynnystä
Puolueille seurakuntavaaleilla on kuitenkin merkitystä.
Puolueiden vallankäyttöä seurakunnissa on tutkittu vähän, mutta Siitonen on väitellyt poliittisten puolueiden aktivoitumisesta seurakuntavaaleissa 1970-luvulla.
Siitosen mielestä se, että puolueet ovat mukana seurakuntavaaleissa osoittaa sen, että kirkko on puolueille tärkeä.
– Kun on esillä seurakuntavaaleissa, hyödyttää se menestymistä myös muissa vaaleissa, hän sanoo.
Puolueiden nimien häivyttäminen ehdokaslistoilta kuitenkin etäännyttää seurakuntavaaleja äänestäjistä. Salminen uskoo, että selkeämpi nimeäminen voi lisätä äänestysaktiivisuutta.
– Se voisi helpottaa ehdokkaan löytymistä, koska puolue kertoo jotain ehdokkaan arvomaailmasta. Äänestäjän olisi helpompi löytää jotain, mihin samaistua, hän arvelee.
Miksi puolueet sitten peittelevät ehdokaslistojen nimissä osallisuuttaan?
– On luotettu siihen, että seurakuntatyö on äänestäjillä tuttua, Salminen arvelee.
Erot löytyvät vaaliohjelmista
Seurakuntavaaleissa voi olla hankalaa löytää eroja ehdokkaita asettaneiden ryhmien välillä. Puolueiden väliset erot ilmenevätkin selvimmin vaaliohjelmissa.
Keskustan ohjelmassa ollaan yhteydessä hyvään Jumalaan ja tuodaan esille kasteen merkitystä. Kirkon toiminnan suunnittelussa keskusta huomioi tulevat maakunnat.
Demarit lisäisi maallikkojen valtaa siirtämällä kirkkoneuvoston puheenjohtajan tehtävän kirkkoherralta maallikolle.
Kokoomus haluaa kasvattaa seurakunnan vapaaehtoisten roolia. Lisäksi se korostaa uudistumista ja arvokeskustelun tarvetta.
Vapaamielisintä puolueisiin liittyvää laitaa edustaa Armon Vihreät, jonka unelmissa kirkko vihkii myös samaa sukupuolta olevat.
Seurakuntien luottamushenkilöt päättävät seurakunnan veroprosenttista, toiminnasta ja henkilövalinnoista. Lisäksi kirkkovaltuutetut valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon ylin päättävä elin ja päättää esimerkiksi kirkon avioliittokäsityksestä.
Posti aikoo lopettaa Pohjois-Suomen postilähetysten kuljettamisen lentoteitse ja siirtää kaiken pohjoisen postin kulkemaan maanteille. Muutos tulisi voimaan ensi vuoden alussa.
Lentoja on tehty Helsingistä Rovaniemelle ja Ouluun ja sieltä takaisin Helsinkiin.
Postin mukaan ilmojen halki kulkee tällä hetkellä vain murto-osa kaikista lähetyksistä. Niiden siirtäminen kumipyörille maanteitse kulkevien lähetysten joukkoon vähentää hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia.
– Raha ja ympäristö lyövät kättä tässä muutoksessa. Pystymme vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja hillitsemään koko ajan vähenevien kirjeiden jakelu- ja yksikkökustannusten nousua. Tästä hyötyvät myös asiakkaamme, kertoo Postin kirjepalvelujen johtaja Kaj Kulp yhtiön tiedotteessa.
Yksi syy lentojen lopettamiseen on Kulpin mukaan myös se, että kirjepostia ei lähetetä nykyisin niin paljon kuin aiemmin, joten niin suurta tarvetta nopealle kirjepostiviestinnälle valtakunnallisesti ei enää ole.
Maantiekuljetuksia käytettiin jo kesällä 2017, kun Oulun lentokentän kiitotie oli kunnostuksen vuoksi poissa käytöstä.
Postilennoista luopuminen vaikuttaa vain osaan yritysten lähettämistä kirjeistä. Myös pikakirjeen palveluun tulee muutoksia. Rajoituksista saa tietoa Postin nettisivuilta ja posteista lähempänä muutosajankohtaa. Muutoksella ei ole vaikutusta jakelupäivien määrään, sillä postia jaetaan edelleen 5 - 7 päivänä viikossa.
Lentojen lakkauttamisen ei pitäisi viivästyttää postia
Postilentojen lopettaminen ei tule Kulpin mukaan hidastamaan kirjepostin kulkua. Lähetykset luvataan jakaa tuotekohtaisten palvelulupausten ja kulkunopeuksien mukaisesti. Rahti ja paketit sekä pääosa kirjeistä ja lehdistä ovat kulkeneet tähänkin asti maantiekuljetuksina.
Postilentojen lakkauttaminen pohjoiseen oli tapetilla jo vuonna 2012, kun Helsinki-Vantaan lentomelua haluttiin vähentää.
Silloinen Postin palvelutuotannon johtaja Marko Toivari kommentoi Ylelle, että jos Posti ei voi käyttää lentokoneita postin kuljettamiseen, ei se pysty toteuttamaan palvelulupausta tasapuolisesti koko maassa.
Postin kirjepalvelujen johtaja Kaj Kulp sanoo, että vuonna 2012 palvelulupausvaatimus oli se, että 95 prosenttia yleispalveluun kuuluvista kotimaan kirjelähetyksistä tulee olla toimitettuna toisena arkipäivänä jättöpäivästä.
Nykyään postin ei tarvitse olla niin nopeasti perillä. Tällä hetkellä yleispalveluun kuuluvista lähetyksistä vähintään 50 prosenttia tulee olla perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä ja vähintään 97 prosenttia viimeistään viidentenä arkipäivänä jättöpäivästä.
Saamen kielten kielenhuollosta Suomessa vastaavan Saamen Kielikaltion (Sámi Giellagáldu) tämänhetkinen rahoitus päättyy vuoden lopussa. Tulevaisuuden rahoituksesta ei vielä ole saatu lopullista varmuutta, sillä eduskunta äänestää asiasta joulukuussa käsitellessään vuoden 2019 talousarviota.
Jotta Saamen Kielikaltio pystyisi toimimaan kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen (pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielen) hyväksi, vaatisi se noin 370 000 euroa vuodessa. Kielikaltion tulevaisuuden toimintaa varten on esitetty sen tarvitsemasta budjetista noin puolet, 184 000 euroa.
Taustaa: Kielikaltio on konkreettinen saamen kielten kehittäjä
Nykymuotoinen Saamen kielikaltio aloitti toiminnassaan vuonna 2013. Kielikaltio toimii yhteispohjoismaisesti yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa.
Suomessa Kielikaltio on tarjonnut kielenhuoltoa niin inarin-, koltan- kuin pohjoissaamen kielille. Lisäksi se on huolehtinut saamen kielten normituksesta. Esimerkiksi uudet saamenkieliset sanat hyväksytään Kielikaltion koordinoimien saamen kielijaostojen kautta.
Saamelaiskäräjät: "Kieliyhteistyön jatkuminen on nyt kiinni Suomen ja Ruotsin valtioista"
Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ei olisi koskaan uskonut, millaisiin tuloksiin Saamen Kielikaltiossa ylletään muutaman vuoden aikana.
Kun rahoitus loppuu, ottaa välttämätön saamen kielityö jälleen kerran takapakkia.
– Esimerkiksi nyt koltansaamenkielisen Kielikaltion toiminnan loppuessa me palaamme taas siihen tilanteeseen, mikä koltansaamessa oli aiemmin. Meillä ei ole ainuttakaan kielityöntekijää, joka voisi auttaa tavallisia kielenkäyttäjiä ja normittaa uusia sanoja, mainitsee Sanila-Aikio.
Norjan valtio on varmistanut, että Kielikaltion toiminnalla on pysyvä, jopa kolmen miljoonan kruunun vuosirahoitus. Suomessa ja Ruotsissa sen sijaan Saamen Kielikaltion jatkuvuudesta on jouduttu kantamaan huolta sen ensiaskelista lähtien.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja toivoo pikaista kokoontumista sekä ministeriöiden, Kotuksen että Saamelaiskäräjien kesken.Vesa Toppari / Yle
Saamen Kielikaltion toiminta oli Suomessa kokonaan tauolla vuosina 2014–2015, jolloin kolmelle saamen kielelle ei ollut tarjolla kielityöpalveluita. Tuolloin saamen kielijaostot eivät rahoituksen puuttuessa voineet kokoontua päättämään kielten uusista normituksista ja sanastoista.
Sanila-Aikion mukaan kieliyhteistyön tulevaisuus on nyt kiinni Suomen ja Ruotsin valtioiden päätöksistä.
Kenellä on vastuu saamen kielenhuollosta?
Joka vuosi, kun Kielikaltion toiminnan tulevaisuus nousee kyseenalaiseksi, nousevat esiin myös eri toimijoiden roolit. Suomessa ei ole montaa toimijaa, jotka tekevät kolmen saamen kielen elvytystyötä.
Kielikaltion lisäksi puhuttujen kielten kielenhuollosta on Suomessa vastannut Kotimaisten kielten keskus Kotus. Nykytoiminnassaan Kotus vastaa ensisijaisesti suomen ja ruotsin kielten sanastoista ja kielenhuollosta. Lisäksi Kotuksessa toimii saamen kielten kielilautakunta, joka koordinoi saamen kielten kielenhuoltoa. Lautakunta kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa.
Kotus ei kuitenkaan vastaa saamen kielten päivittäisestä kielenhuollosta, kertoo kielipolitiikan asiantuntija Matti Räsänen.
– Käytännössä meidän resurssit ovat vähäiset. Meillä on yhteys saamen kieliin ainoastaan saamen kielilautakunnan ja sen edustajien kautta. Saamen kielenhuolto on tärkeää, mutta keskitymme toiminnassamme suomen ja ruotsin kieliin, kertoo Räsänen.
Kielipolitiikan erityisasiantuntija Matti Räsänen toivoo, että saamen kielten toiminnalle löydettäisiin viimein pysyvämpiä ratkaisuja.Kotimaisten kielten keskus
Kotuksen alainen saamen kielenhuolto siirrettiin vuonna 2012 Oulun yliopiston Giellagas-instituutille.
Giellagaksessa ei kuitenkaan ole varsinaisia kielenhuoltajien virkoja; instituutissa on yksi inarinsaamen kielen yliopistonlehtorin ja yksi pohjoissaamen kielen yliopisto-opettajan toimi. Näiden toimien rahoituksesta saatiin osa Kotuksesta siirretyistä viroista.
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin vastuulla on ylläpitää saamen kielten tutkimusta ja yliopisto-opetusta – ei niinkään arkipäiväistä saamen kielten kielenhuoltoa tai sanastotyötä, kuten Kielikaltio on tähän mennessä tehnyt.
Vähemmistökielten toiminta rajoittuu tällä hetkellä lautakuntiin emmekä voi tarjota kielenhuoltopalvelua saamen kielillä. Matti Räsänen, Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskuksen Matti Räsänen harmittelee tilannetta, jossa saamen kieltenelvytystyössä joudutaan vuodesta toiseen kituttelemaan.
– Tilanne on vaikea ja epätoivottava. Tähän pitäisi jo löytää ratkaisu. Kielenhuollon ja saamen kielipesätoiminnat ovat sellaisia, että niihin pitäisi löytää jatkuvat rahoituskanavat, painottaa Räsänen.
Kotus ei pysty kantamaan korttaan konkreettisiin kielitoimiin resurssipulan vuoksi. Räsänen painottaakin Saamelaiskäräjien, Saamen Kielikaltion ja Oulun yliopiston roolia saamen kielenelvytyksessä.
– Heillä on iso rooli tänä päivänä. Me Kotuksessa pystymme vain seuraamaan kieliympäristöä ja Suomen kielipolitiikkaa.
Opetusministeri valmis lisäämään resursseja: “Yhteispohjoismainen rahoitus löydettävä mahdollisimman nopeasti”
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä Kielikaltion toiminnalle täytyy löytää yhteispohjoismainen rahoitusratkaisu.
– Opetus- ja kulttuuriministeriössä lähdemme siitä, että pysyvä rahoitusratkaisu täytyy löytää mahdollisimman pian ja ensisijaisesti yhteispohjoismaisena ratkaisuna. Suomessa on kyllä valmiutta lisätä resursseja ja rahoitusta, jos sitä vaaditaan, kertoo Grahn-Laasonen.
Pysyvää rahoitusta opetusministeri ei lähde lupaamaan, mutta näkee, että Suomessa on kova tahtotila säilyttää kaikki kolme saamen kieltä elävinä. Ministeriötasolla on sitouduttu kielenelvytystyöhön ja kielten kehittämiseen, kertoo Grahn-Laasonen.
– En sano, että mikään euromäärä on mahdoton, mutta oleellista on se, miten rahoitus käytetään vaikuttavasti ja mikä on se tapa säilyttää kolme saamen kieltä elävinä tuleville sukupolville. Se edellyttää hyvää yhteistyötä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.
Kielityö pysähtyy ainakin muutamaksi kuukaudeksi – Pohjoismaiselta työryhmältä esitys keväällä
Grahn-Laasosen mukaan he odottavat tällä hetkellä pohjoismaisen työryhmän esityksiä Saamen Kielikaltion toiminnalle. Asian valmisteluvastuu on oikeusministeriöllä.
Oikeusministeriöstä kerrotaan, että pohjoismainen saamelaisasioiden virkamiesyhteistyöelin NÄS päätti elokuun kokouksessaan asettaa työryhmän valmistelemaan esityksen Saamen Kielikaltion organisointitavasta.
Työryhmän ensimmäiset esitykset valmistunevat huhtikuussa 2019, kertoo oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi.
– Työtä johtavat Norjan viranomaiset ja siihen osallistuvat sekä kolmen maan viranomaiset että Saamelaiskäräjät. Työryhmän työtä on tarkoitus käsitellä pohjoismaisessa saamelaisasioiden ministerikokouksessa marraskuun 26. päivä, ja esityksen tulisi olla valmis huhtikuun loppuun mennessä, kertoo Hautakorpi.
Korjaus uutiseen 6.11.2018 15:14: Johanna Hautakorpi on oikeusministeriön neuvotteleva virkamies eikä johda työryhmää, kuten aikaisemmin kerroimme.
Lapissa talvihoidon luokitus nousee seututiellä 955 välillä Inari–Lemmenjoen tienhaara luokasta III luokkaan II. Välimatka on 33, 7 kilometriä.
Toinen luokituksen muutos tehdään kantatiellä 81 välillä Vanttauskoski–Kuusamo viitostien risteys. Tienhoito paranee luokasta II luokkaan Ib 109 kilometrin matkalla.
– Se on merkittävä muutos, joka koskee erityisesti raskaan liikenteen reittiä, mutta myös matkailullisesti tärkeää reittiä, Lapin ELY-keskuksen kunnossapitovastaava Kari Parikka sanoo.
Yhden luokan muutos myös näkyy tien käyttäjille.
– Tässä tapauksessa luokkanosto merkitsee, että siellä puolitetaan lumen määrä kahdeksasta sentistä neljään senttiin, toimenpideajat kiristyvät, liukkaudentorjunta paranee ja myös sen toimenpideajat kiristyvät. Myös suolan ja hiekan käyttömäärä nousee. Tällä osuudella kulkuyhteydet paranevat merkittävästi.
Lapissa tienhoidon pitäisi parantua viiden vuoden aikajänteellä
Teiden talvihoidon uudet toimintalinjat parantavat Lapista katsottuna lähinnä eteläisen Suomen tiestön hoitoa. Painotukset ovat vahvasti raskaan liikenteen käyttämillä tieosuuksilla ja vilkkaimmin liikennöidyillä teillä.
Alempien tieluokkien hoitoon on tulossa parannusta, kun luokkia yhdistellään ja luokitusta nostetaan.
Se alkaa näkyä myöhemmin, kun urakoita kilpailutetaan uudestaan.
– Uusien toimintalinjojen muutokset alkavat kulminoitua Lapissa 2019 syyskuusta alkaen. Kun jokainen urakka kilpailutetaan tulevan viiden vuoden aikana, niin siinä yhteydessä luokituksia tarkistetaan, Lapin ELY-keskuksen kunnossapitovastaava Kari Parikka sanoo
– Toimintalinjamuutosten yhteydessä tulee lyhyempiä toimenpideaikoja ja lähtökynnysarvoja, että siinä mielessä tämä homma paranee, Parikka sanoo.
Tornioon, Sotkamoon ja Haminaan datakeskuksia havittelevan amerikkalaisen Silent Partner Groupin hankkeeseen voi suhtautua varauksellisen innostuneesti, luonnehtii Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja Pekka Järveläinen.
– IT-alan yritykset, nämä uudet start upit, niistä ei oikein tiedä mikä on niin sanottu "rising star" eli mistä tulee iso jonain kauniina päivänä. Esimerkiksi Überista ei kymmenen vuotta sitten tiedetty mitään ja nyt se on maailman suurimpia yrityksiä, Järveläinen vertaa.
– Ikinä ei pidä aliarvioida, mutta kyllähän suomalaisen perusluonteeseen pieni varauksellisuus kuuluu.
Yhteydenpidon puute herättää ihmetystä
Järveläinen haastatteli Silent Partner Groupin avainhenkilöitä, toimitusjohtaja Dale Hobbieta ja teknistä johtajaa Nick Glinkowskia. Hänen mukaansa haastattelun perusteella Silent Partner Group "vaikuttaa ammattilaiselta" ja esimerkiksi sijoituspaikkojen suhteen on tehty taustatyötä.
Ihmetystä sen sijaan herättää se, miksi yhtiö ei ole ollut yhteydessä nimeämiinsä tulevien laitospaikkakuntien johtoon.
Silent Partner Group on kertonut konesaliensa toimivan sähköverkosta riippumattomina omien energianlähteidensä varassa. Sähköntuotantoon on määrä käyttää uusiutuvia energianlähteitä ja esimerkiksi nesteytettyä maakaasua, LNG:tä.
Myös konesalien jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö ja jopa energiantuotannossa syntyvät hiilipäästöt halutaan hyödyntää esimerkiksi läheisen teollisuuden tarpeisiin.
Järveläinen pitää Silent Partner Groupin esittelemää datakeskuskonseptia erittäin mielenkiintoisena, mutta haastavana. Esimerkiksi energiaratkaisuiden osalta yhtiön suunnitelmien toteutuminen ei välttämättä ole aivan suoraviivaista.
– Se on energialaitos, gigawatin energialaitos ja se on aikamoinen lupaprosessi ja tuollaisen energiamäärän siirtäminen on aikamoinen rekkaralli ja laivaralli. Energia-alan asiantuntijat ovat laskeneet, että tuo saattaisi olla jopa kaksi kertaa kalliimpi tapa tehdä sähköä palvelimille, kuin sen ostaminen Suomen kantaverkosta, Järveläinen sanoo.
– Sillä tavalla täytyy asiantuntijana vähän varauksella suhtautua, että mikä on se konkretia täällä [suunnitelmien] takana. Pakko seurata mielenkiinnolla.
Neuvottelut Norjassa paljon pidemmällä
Järveläisen mukaan Silent Partner Groupilla on vastaavia datakeskushankkeita käynnissä myös Norjassa. Siellä neuvottelut paikallisten yhteisöjen kanssa ovat pidemmällä ja kumppanit tunnetumpia, sanoo Järveläinen. Silti yhtiön toimintatapa ihmetyttää myös Järveläistä.
Yhtiö tullut julkisuuteen valtavilla datakeskushankkeillaan varsin aikaisessa vaiheessa.
– Kyllä tämä on ihan täysin päinvastainen toimintatapa kuin alalla yleensä. Tällaiset Googlen kaltaiset yhtiöt tai vastaavan kokoiset, jotka tulevat johonkin maahan niin toimivat hyvinkin hiljaa taustalla ja sopivat asiat todella pitkälle ennen kuin tekevät minkäänlaista tiedotetta asiasta, Järveläinen sanoo.
– Lähestymistapojahan on monta. Tämä vaikuttaa start upilta, joka on päättänyt aloittaa tällaisella disruptiivisella, vähän hajottavalla tiedotteella liikkeelle.
Silent Partner Group on kertonut suunnittelevansa Suomeen neljää datakeskusta eli konesalia Haminaan, Sotkamoon (2 datakeskusta) ja Tornioon. Jopa 250 megawatin laitokset olisivat merkittävästi suurempia, kuin esimerkiksi Googlen Haminaan rakentama datakeskus.
Lapin lumon perässä matkustaville turisteille järjestetään huskyajeluita, moottorikelkkasafareita ja lumikenkäretkiä. Monella aasialaisturistilla ei ole entuudestaan mitään kokemusta lumesta tai jäästä.
Useat ohjelmapalveluyritykset ovat tehneet vuosia työtä sen eteen, että aktiviteetit olisivat turvallisia. Toisaalta alalle syntyy uusia yrityksiä jatkuvasti ja ne pitävät myös turvallisuutta valvovat viranomaiset kiireisenä.
– Haluamme että turvallisuustaso on lain vaatimalla tasolla kaikissa yrityksissä, koosta riippumatta, toteaa johtava asiantuntija Mervi Murtonen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.
Tukes valvoo kuluttajaturvallisuuslain toteutumista ja tekee sekä ennakkotarkastuksia että ilmoitukseen perustuvia tarkastuskäyntejä. Virasto järjestää myös koulutuksia asiakasturvallisuudesta.
Ennakkotarkastuksia on Lapissa tehty tänä vuonna 50 yritykseen. Tarkastajia kiinnostaa esimerkiksi se, annetaanko ohjeet esimerkiksi moottorikelkkailuun selkeällä ja turistin ymmärtämällä kielellä.
– Perehdyttäminen on yksi asia, jota haluamme kehittää. Se tarkoittaa muutakin kuin käyttöohjeita. Miten voidaan toimia tulkin välityksellä, miten eri kulttuureissa on totuttu ottamaan neuvoja vastaan, ne täytyy palveluntarjoajan huomioida, Murtonen toteaa.
Kelkkasafarit keskeytettiin Inarissa
Tarkastuksia tehdään myös sen jälkeen, kun yrittäjä itse tai asiakas on ilmoittanut tapaturmasta tai läheltä piti -tilanteesta. Virastossa seurataan myös lehtien onnettomuusuutisia.
Safariyrityksiä koskien ilmoituksia on tänä vuonna tullut noin 20. Määrä on viime vuoden tasoa. Tyypillinen tapaus on se, että kokematon kuski törmää moottorikelkalla puuhun.
– Olemme yrittäjien kanssa puhuneet siitä, että safareita pitäisi sopeuttaa taitotason mukaan ja valikoimaa laajentaa, Murtonen kertoo. Taitavammat kuskit vietäisiin pidemmälle ja ensi kertaa talveen tutustuvat kelkkailisivat paljon pienemmin ja valvotummin.
Virasto antaa suosituksia, kehotuksia ja tarvittaessa määräyksiä turvallisuustason parantamisesta. Mikäli muutoksia ei määräaikaan mennessä tapahdu, voi virasto määrätä palvelun keskeytettäväksi. Näin on tapahtunut tänä vuonna vain kerran. Inarilaisyritys ei saa järjestää moottorikelkkasafareita ennen kuin turvallisuustaso on parantunut lain vaatimalle tasolle.
Verottaja maksaa suomalaisille tänä vuonna ennätykselliset 2939 miljoonaa euroa veronpalautuksia. Veronpalautukset maksetaan 11. joulukuuta, viimeisen kerran yhtenä könttänä joulun alla.
Veronpalautusten aikaistumisen saa aikaan verotuksen siirtyminen kunnolla digiaikaan. Verolakiin on tehty muutoksia, jotka mahdollistavat verotuksen valmistumisen joustavasti pitkin vuotta. Muutokset koskevat jo vuoden 2018 verotusta.
Ensi vuoden alusta lähtien verottaja saa tiedot palkansaajille maksetuista palkoista ja veroista reaaliajassa kansallisen tulorekisterin kautta. Vuoden 2020 alusta lähtien myös etuus- ja eläketiedot ilmoitetaan rekisteriin reaaliajassa.
Valtaosa veronmaksajista, nimenomaan ne, joilla ei ole erityisiä vähennyksiä, saavat tulevaisuudessa palautukset tililleen jo elokuussa.
Joulukauppaa lihottaneet ”ylimääräiset” rahat ovat tämän vuoden jälkeen historiaa.
Jo ennakkoon on kuulunut epäilyjä, että verotuksen uusi malli näivettäisi joulukauppaa. Epäilyillä on myös vahva peruste.
Rovaniemen Valokulman myyjä Timo Kajan sanoo, että joulukauppa starttaa kunnolla käyntiin silloin, kun veronpalautukset tulevat.Vesa Vaarama / Yle
On selvää, että tänä vuonna sopivasti vajaat kaksi viikkoa ennen joulua kansalaisille tuleva lähes kolmen miljardin euron veronpalautus näkyy kaupoissa. Joulun myynti on perinteisesti vuoden kovinta kaupankäynnin aikaa.
– Joulumyynti on todella merkittävä asia, joulukuussa myynti melkein tuplaantuu verrattuna normaalikuukausiin. Kyllä se on meille mahtavaa kaupan aikaa varsinkin Rovaniemen Prismassa, missä käyttötavarat ovat erittäin suuressa osassa, Rovaniemen Prisman ryhmäjohtaja Matti Puranen sanoo.
Veronpalautuskäytännön muuttuminen ei isommin säikäytä pohjoisen kauppiaita. Ensi vuoden jouluun on vielä pitkä aika.
– Sitä on vaikea vielä mennä arvioimaan, kun ei ole kristallipalloa mistä katsoa. Tulevaisuus näyttää, kodinkoneliike Euronics Valokulman myyjä Timo Kajan sanoo.
Rovaniemen Prisman ryhmäjohtaja Matti Puranen uskoo ihmisten käyttävän raha jouluostoksiin vaikka veronpalautuksia ei tulisikaan.Vesa Vaarama / Yle
Muutosta ei säikähdä myöskään ison tavaratalon johtaja.
– Joulu on kumminkin joulu. Jos näyttää, että jouluna ei ole niin paljon rahaa käytettävissä, luulen, että kulutus kumminkin suuntautuu jouluun ja kotiin. Tällöin ehkä siirretään ulkomaanmatkoja tai muita suurempia investointeja myöhempään ajankohtaan, Prisman Puranen sanoo.
Suuri kansainvälinen sotaharjoitus Trident Juncture päättyi keskiviikkona. Kaksiviikkoisen harjoituksen aikana toimittiin pääasiassa Norjassa, mutta se käytti myös muun muassa Lapissa Rovaniemen lentotukikohtaa.
Harjoitusalue ulottui Suomen lisäksi Norjaan ja Ruotsiin sekä Pohjois-Atlantille ja Itämerelle.
Siihen osallistui noin 50 000 henkilöä Nato-maista sekä sen kumppanuusmaista, Suomesta ja Ruotsista. Suomen maa-, meri ja ilmavoimista harjoituksessa oli mukana 600 henkilöä.
Trident Juncture oli niin sanottu korkean näkyvyyden harjoitus, joita Nato järjestää kolmen vuoden välein. Se oli Naton suurin sotaharjoitus sitten kylmän sodan.
Nato järjesti taistelunäytöksen Trondheimin liepeillä osana Trident Juncture -sotaharjoitusta.Petri Raivio / YLE
Koko maan veronpalautukset ja jäännösverot löytyvät verohallinnon sivuilta. Alla olevasta kuvasta näet suoraan veronmaksajille tulevat palautukset ja mätkyt kunnittain.
Rovaniemeläinen Roadscanners-yritys on saanut kansainvälisen palkinnon. Yritys vastaanotti kansainvälisen tiealan järjestön International Road Federationin palkinnon Yhdysvalloissa torstaina aamulla Suomen aikaa.
Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran Suomeen.
Palkinnon sai Roadscannersin ja Liikenneviraston yhteinen PEHKO-niminen projekti, jonka tavoitteena on kasvattaa päällysteiden käyttöikää.
Rovaniemeläisyrityksen kehittämällä menetelmällä voidaan paikantaa teiden heikot kohdat, määrittää ongelmien syyt ja korjata ne ennen vakavien vahinkojen syntymistä.
Suomessa käytetään vuosittain 130-150 miljoonaa euroa noin 50 000 kilometriä sisältävän päällystetyn tieverkoston ylläpitoon. Väyläverkoston korjausvelan arvioidaan olevan yli miljardi euroa.
Kolme vuotta käynnissä olleen projektin tuloksena Lapin ja Keski-Suomen testialueilla päällysteiden vuosikustannukset ovat pudonneet 10-36 prosenttia. Lopullisen tavoitteena on vuosikustannusten lasku 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Tutkimusta on laajennettu vuonna 2018 Hyvinkään alueelle Uusimaalle.
Aborttien määrän kehitys vaihtelee eri puolilla Lappia. Lapissa aborttiluvut ovat olleet pitkään kurjat.
Vielä neljä vuotta sitten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri oli aborttitilaston kärjessä.
Viime vuosien aikana Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut kun taas Lapin sairaanhoitopiirin alueella abortteja tehdään yhä enemmän.
Lapin keskussairaalassa tehtiin viime vuonna maan toiseksi eniten raskaudenkeskeytyksiä. Vuonna 2017 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tehtiin 97 ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 232 raskaudenkeskeytystä.
Viime vuonna raskauksia keskeytettiin Länsi-Pohjassa lähes maan keskiarvon eli 8,2 prosenttia (tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti).
Maksuton ehkäisy on tuottanut tulosta
Mehiläinen Länsi-Pohjan synnytysten ja naisten tautien ylilääkäri Pia Vittaniemi iloitsee, että Meri-Lapissa nuorille tarjottava ilmainen ehkäisy on tehonnut. Ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille on tarjolla nuorille kaikissa muissa Meri-Lapin kunnissa paitsi Kemissä ja Simossa.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on myös toiminut ehkäisytyöryhmä, joka on miettinyt, miten aborttitilastoihin voidaan vaikuttaa. Työryhmän tuloksena oli juurikin tämä maksuton ehkäisy.
– Ilmainen ehkäisy halutaan tarjota nimenomaan alle 25-vuotiaille, koska 20–25-vuotiaat ovat ikäryhmä, jossa eniten abortteja tehdään, Vittaniemi selventää.
Yle
Korkeita lukuja ei ole osattu selittää
Lapin keskussairaalan naistentautien ylilääkäri Katja Hämeenoja ei osaa suoraan selittää, mistä Lapin sairaanhoitopiirin kasvaneet aborttimäärät johtuvat. Asiaa on pyritty selvittämään ja tähän onkin tartuttu esimerkiksi Rovaniemellä ja Sodankylässä tarjottavalla maksuttomalla ehkäisyllä alle 25-vuotiaille.
– Tämä uudistus on alkanut vasta alkuvuodesta, joten en oleta, että se näkyy vielä tilastoissa. Nyt kun me saadaan pitkäaikainen ehkäisy isolle osalle porukkaa hoidettua, niin ensi vuonna varmasti olemme paremmalla puolella näissä luvuissa, Hämeenoja sanoo.
THL arvioi viime kesänä, että Suomessa on 35 kunnassa tarjolla maksuton ehkäisy nuorille. Vittaniemen mielestä käytäntö pitäisi ottaa laajemmin käyttöön. Hän epäilee, että eniten käyttöönoton vähyydessä on painanut kuntien taloudelliset syyt. Hän kuitenkin uskoo, että kunnissa arvostetaan ja halutaan tukea nuoria, joten valtakunnallisestikin maksuton ehkäisy voi olla jonain päivänä mahdollista.
Nuorilla ei välttämättä ole varaa ehkäisyyn
Molemmat ylilääkärit epäilevät, että nuorilla ei välttämättä ole varaa hankkia itse ehkäisyä. Kotona asuvilla nuorilla voi olla jopa kiinni siitä, että vanhemmilta ei uskalleta pyytää rahaa ehkäisyyn.
Rovaniemeläiset opiskelijat Tiina Ojala ja Nelli Tuomola ovat molemmat sitä mieltä, että maksutta tarjottava ehkäisy on erittäin tervetullutta.
– Uskon, että se on iso syy osalle nuorista, varsinkin vähätuloisille, että se ehkäisy voi jäädä kokonaan hoitamatta, Tiina Ojala toteaa.
– Kyllähän sitä miettii, että se on aika kallista. Ennen kuin tämä maksuton ehkäisy tuli niin maksoin kyllä itse, koska pakkohan se on, Nelli Tuomola kertoo.
Maksuton ehkäisy kunnille kannattavaa
Raskaudenkeskeytyksen hinta riippuu siitä, millä tavalla se tehdään. Katja Hämeenoja kertoo, että yleisimmin abortti tehdään lääkkeillä ja kaavintoja tehdään vain, jos lääkkeellinen keskeytys epäonnistuu.
Kustannukset ovat erilaisia kaikissa sairaanhoitopiireissä, mutta kalleimmillaan kaavinta voi maksaa jopa 2000 euroa. Asiakkaalle abortti maksaa kuitenkin vain poliklinikkamaksun verran.
Meri-Lapin kunnista Tornio, Ylitornio, Tervola ja Keminmaa tarjoavat maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille. Kemissä asia on tällä hetkellä käsittelyssä. Muualla Lapissa maksuttoman ehkäisyn tarjoavat Rovaniemen ja Sodankylän kunnat.
Suomen susikanta on kasvanut viime keväästä jopa 50 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen kehittämän ja tänään julkistaman uuden ennustemallin mukaan susia voi nyt olla luonnossa jopa päälle 300, kun niitä oli viime kevään kanta-arvion mukaan pari sataa.
Susia kuitenkin kuolee paljon talviaikaan, joten ensi keväänä määrä on laskenut taas pariin sataan yksilöön.
Yle Uutisgrafiikka
– Susikanta on pienimmillään maaliskuussa, jolloin vuosittainen kanta-arvio laaditaan. Ja kuten ennustemalli näyttää, kanta voi hyvin kasvaa 50 prosenttia parissa kuukaudessa loppukeväällä, kun pennut syntyvät. Jos meillä on vajaat 200 sutta maaliskuussa, niin toukokuun lopulla ja siitä eteenpäin voi hyvin olla tuommoiset 300 sutta, sanoo erikoistutkija Samu Mäntyniemi Luonnonvarakeskuksesta.
– Ei ihme, että susia näkyy loppuvuodesta enemmän verrattuna maaliskuuhun, Mäntyniemi toteaa.
Kanta painottuu länteen
Itä-Suomea on pidetty suden perinteisenä elinalueena, mutta viime vuosina sudet ovat levittäytyneet etenkin Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuukin Länsi-Suomeen.
Lue tästä jutusta tarkemmin, millä tavalla sudet ovat viime aikoina levittäytyneet Länsi-Suomeen.
Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta selittää Länsi-Suomen suosiota erinomaisella saaliseläintilanteella suden näkökulmasta.
– Länsi-Suomessa on sopivia alueita susille ja tiheämpi hirvikanta. Lounais- ja Etelä-Suomessa on valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista, jotka pääosin puuttuvat Itä-Suomesta, kertoo Kojola.
Susi karttaa Järvi-Suomea
Järvi-Suomessa susia on vähemmän, hiukan pohjoisemmassa Kuhmon seudulla ja Oulujärven eteläpuolella taas runsaammin.
– Järvi-Suomessa susia ei tämän hetken tietojen mukaan juurikaan ole. Ennustemallin mukaan siellä tämmöisiä vaeltavia susia liikkuu silloin tällöin ja parissa sopivassa kohtaa on todennäköisesti lauma. Ennustemallin mukaan sudet kuitenkin kiertävät järvialuetta, jolloin siellä ei niin helposti törmätä lisääntymiskumppaniin. Näin järvialueella on pienempi todennäköisyys syntyä laumoja, Mäntyniemi selittää.
Susikanta kasvaa voimakkaasti loppukeväällä, kun pennut syntyvät.AOP
Talvi verottaa susikantaa
Pian koittava talvi on kuitenkin ankaraa aikaa sudelle. Aliravitsemus, taudit ja loiset verottavat susikantaa, samoin niin laillinen kuin laiton pyynti on helpompaa talvella, koska suden jäljet näkyvät lumessa helposti. Siksi Luken Mäntyniemi arveleekin, että ensi keväänä susikanta on palautunut viime kevään lukemille.
– Suomen susikannalle on tyypillistä, että talvella kuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin kesällä ja siksi ensi keväänä päädytään varmaan noin parin sadan suden kantaan, Mäntyniemi ynnäilee.
Suomen Saamelaiskäräjien poliittinen tiedotus ja läpinäkyvyys on ollut puheenaiheena jo vuosikausia.
Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintaansa koskevan viestintästrategian kesäkuussa 2017 ja kuluvan vuoden alussa palkattiin viestintäsihteeri hoitamaan tiedotustoimintaa. Sen lisäksi Saamelaiskäräjät tiedottaa osasta toiminnastaan muun muassa nettisivuillaan ja sosiaalisen median kanavillaan Facebookissa ja Twitterissä.
Onko tämä tarpeeksi? Yle Sápmi kysyi asiasta tavallisilta saamelaisilta, Saamelaiskäräjien puheenjohtajalta sekä yhdeltä hallituksen jäseneltä, joka perusti hiljattain blogin avatakseen ihmisille Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksentekoa.
Ihmiset eivät ole varmoja, mistä tieto löytyy
Utsjokelainen Marketta Vuolab kertoo, että hänellä on omat tietolähteensä, keiltä saa tietoa Saamelaiskäräjien toiminnasta.
– Onhan niitä tietolähteitä varmaan monenlaisia, mutta minä en jaksa niitä kaivella enkä aina löydäkään. Kuulen yleensä muilta politiikasta kiinnostuneilta, mikä sillä hetkellä on tärkeää saamelaispolitiikan saralla.
Vuolab ei koe tietävänsä tarpeeksi Saamelaiskäräjien toiminnasta.
– En tiedä tarpeeksi. Tiedän vain sen, mikä mediassa näkyy. Haluaisin kyllä kurkistaa niihin vallan kammareihin ja kuulla, mitä siellä puhutaan.
Utsjokelainen Marketta Vuolab haluaisi tietää, mitä Saamelaiskäräjien seinien sisällä puhutaan.Vesa Toppari / Yle
Inarilainen Marko Tervaniemi ei sano olevansa kiinnostunut politiikasta. Hän kertoo saavansa Saamelaiskäräjien toiminnasta tarpeeksi tietoa Saamelaiskäräjien nettisivuilta ja Yle Saamen kautta. Toisaalta hän on sitä mieltä, että ei tiedä tarpeeksi.
– En kyllä tiedä tarpeeksi, mutta onhan siellä ne Saamelaiskäräjien sivut, jos haluaa tietää, luulen niin.
Inarilainen Marko Tervaniemi ei seuraa politiikkaa ahkerasti.Vesa Toppari / Yle
Vaikka Tervaniemi ei sano tarvitsevansa tietoa juuri nyt, olisi politiikasta hänen mielestään tärkeää saada tietoa ensi vuonna, kun on Saamelaiskäräjien vaalivuosi. Hän ei ole varma, mistä tieto silloin löytyy.
– Ehkä sieltä Saamelaiskäräjien sivuilta tai Facebookista, jos ehdokkailla tai poliitikoilla on Facebook-sivut.
Jos saamelaispolitiikka kiinnostaisi, niin tietoa löytyisi varmaan Saamelaiskäräjien sivuilta, muualta netistä ja saamelaismediasta, pohtii inarilainen Sara Keränen.
– Ehkä olisi hyvä tietää vähän enemmän. Voisin etsiä tietoja erilaisista päätöksistä ja käsiteltävistä asioista.
Inarilainen Sara Keränen äänestää ensi syksynä ensimmäistä kertaa Saamelaiskäräjien vaaleissa.Vesa Toppari / Yle
Keränen ei osaa sanoa, seuraisiko hän Saamelaiskäräjien poliitikkojen kirjoituksia sosiaalisessa mediassa tai blogeissa, vaikka sellaisia olisikin tarjolla.
– Varmaanhan he voisivat kertoa enemmän toimistaan, mutta en tiedä seuraisinko itse niitä.
Tiedottaminen ja viestintä ovat parantuneet – "Paljon on kuitenkin vielä tehtävää"
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä viestintästrategia ja viestintäsihteerin palkkaaminen ovat lisänneet oikeaa tietoa niin saamelaisista, Saamelaiskäräjien politiikasta kuin muistakin toimista.
Saamelaiskäräjillä on jatkuvasti meneillään useita projekteja. Sanila-Aikio kertoo, että he ovat muun muassa uudistaneet pitkään työn alla olleet nettisivut, joiden kautta tiedotetaan nykyään muun muassa projektien sisällöistä.
– Me pystymme nettisivujemme kautta jakamaan tietoa Saamelaiskäräjistä sekä siitä, millaisia asioita täällä on työn alla ja kuinka laaja tehtäväkenttämme on, Sanila-Aikio toteaa.
– Olemme kuitenkin päässet vasta alkuun tiedotustoiminnan uudistamisessa.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä Saamelaiskäräjien tiedottaminen on parantunut, mutta ei tarpeeksi.Sámediggi
Viestintäsihteerin toimi on tällä hetkellä määräaikainen, mutta Sanila-Aikio toivoo sen vakiinnuttamista.
Saamelaiskäräjillä on ollut viime vuosina käsiteltävänä suuria asiakokonaisuuksia, muun muassa Saamelaiskäräjälain uudistaminen, Tenon kalastussopimus ja alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimus. Sanila-Aikio kertoo, että hän on keskustellut tällaisista asioista ihmisten kanssa pääasiassa kasvokkain.
– Minulla on ollut puheenjohtajavuosinani paljon töitä. Tietysti aina, kun olen joko vapaa-ajallani tai työni takia liikkeellä, pääsen keskustelemaan ihmisten kanssa. Jaan tietoja ajankohtaisista alkuperäiskansakysymyksistä ja muista suurista poliittisista asioista myös omalla Twitter-tililläni.
Sanila-Aikion mielestä Saamelaiskäräjien viestinnän suhteen on vielä paljon parantamisen varaa. Hän itse haluaa tehdä työtä myös tulevaisuutta varten.
– Tiedottaminen etsii vielä uomaansa. Minä aion käyttää voimiani oman loppukauteni ajan muun muassa virallisen tiedottamisen rakentamiseen, jotta seuraavien Saamelaiskäräjien olisi helpompaa aloittaa työnsä.
Juha Kauppinen / Sámediggi
Hallituksen jäsenen mielestä tiedotus on puutteellista – perusti blogin tiedonjanoon
Saamelaiskäräjien nykyinen tiedotustoiminta ei ole riittävää, sanoo Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski. Hän perusti äskettäin blogin avatakseen ihmisille Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksentekoa.
Pieski vaatii avoimuutta koko Saamelaiskäräjien politiikalta, mutta erityisesti hallituksen työskentelyltä. Käräjien täysistunto on hyväksynyt poliittisen toiminta-ohjelman ja hallitus toteuttaa sitä, Pieski huomauttaa. Pieski kertoo kirjoittavansa blogissaan erityisesti hallituksen päätöksenteosta. Hallituksen työskentely ei saa hänen mielestään olla niin salaista, ettei päivänvaloon päädy muuta kuin pöytäkirjoihin merkityt päätökset.
– Olen ollut hieman tyytymätön siihen, millaisin perustein hallituksessa tehdään päätöksiä. Haluan sen vuoksi lisätä avoimuutta ja kertoa ulkopuolelle, millaista meidän toimintamme on ja mitä tehtäviä hallituksen jäsenelle kuuluu.
– Erityisesti silloin, jos päätöksiä tehdään sellaisin perustein, jotka eivät ole linjamme mukaisia. Siinä tapauksessa minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kertoa niistä, Pieski sanoo.
Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski haluaa avoimuutta erityisesti käräjien hallituksen työskentelyyn.Yle Sápmi
Pentti Pieski haluaa haastaa Saamelaiskäräjien jäseniä ottamaan vastuuta käräjien politiikan läpinäkyvyydestä.
– Kansalla on oikeus saada tietää, millaisia päätöksiä me teemme. On tietysti jokaisen oma asia, haluaako kertoa omille äänestäjilleen ja muille, millaisia ajatuksia itsellään on ja miten näkee politiikan.
Pieski haastaa myös saamelaismediaa seuraamaan enemmän Saamelaiskäräjien työtä. Saamelaiskäräjien järjestämien avoimien keskustelutilaisuuksien yhteydessä on tullut esille, että ihmiset eivät tiedä, mitä Saamelaiskäräjien jäsenet tekevät. Pieskin mielestä ihmisillä on sen vuoksi paljon ennakkoluuloja.
– Ei voi olla niin, että kaikki tapahtuu Sajoksessa suljettujen ovien takana, toteaa Pieski.
Puheenjohtaja kannustaa poliitikkoja aktiivisuuteen
Sanila-Aikio tukee ajatusta Saamelaiskäräjien jäsenten omasta aktiivisuudesta. Hänen mielestään Pentti Pieskin blogi on hyvä asia.
– Käsittelemämme asiathan ovat suurimmaksi osaksi julkisia. Mielestäni on hyvä, että niitä tuodaan esille edes jostakin näkökulmasta, sehän on sitten muista jäsenistä kiinni, tuntevatko he tarvetta kommentoida aiheita.
– Toivon tottakai, että keskustelua käydään sillä tasolla, että luottamus omassa keskuudessamme ei kärsi.
Sanila-Aikion mielestä jokaisen poliitikon velvollisuus on tuoda esille omia ajatuksiaan ja niitä linjauksia, joiden puolesta työskentelee.
– Saamelaiskäräjien virallinen tiedotustoiminta ei pysty siihen ja siksi on erittäin tärkeää, että meidän poliitikkomme ottavat aktiivisesti kantaa asioihin. Sehän on sitä politiikan tekemistä.
Sanila-Aikio painottaa kuitenkin, että Saamelaiskäräjillä on monenlaisia jäseniä ja jokaisella on oma tapansa pitää yhteyttä äänestäjiinsä.
– Blogi-kirjoitukset eivät välttämättä saavuta kaikkia, Sanila-Aikio pohtii.
Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on hyväksynyt alppihiihdon maailmancupin järjestelyt Kittilän Levillä. Torstaina FIS totesi virallisesti, että Levin lumitilanne on hyvä ja kisat lasketaan.
Järjestäjien mukaan Levin kilpailurinteessä on tällä hetkellä 80 prosenttia säilöttyä lunta ja 20 prosenttia lumitykeillä ammuttua keinolunta.
Viime viikonloppuna järjestäjät jäädyttivät Levi Black -rinteen vedellä kivikovaksi injektoimalla sinne vettä. Sääennusteiden perusteella he uskovat, että rinne pysyy lähes jäisenä 17.–18.11. käytävään pujottelukisaan saakka.
– Levin hiihtokeskus voi olla hyvin ylpeä. Heidän ponnistelujen ansiosta tämä on mahdollista – lumensäilöntä viime vuosina, suuret investoinnit lumen tuotantokapasiteettiin ja tietenkin intohimo talviurheilulle. Nyt kaikilla on täysi teho päällä ja joukkueilla viimeinen valmistautumisaika, sanoo FIS:n alppikilpailujen johtaja Markus Mayr FIS:n tiedotteessa.
Levillä harjoittelee jo maailmancup-laskijoita Suomesta, Norjasta, Kanadasta, Isosta-Britanniasta, Slovakiasta, Saksasta ja Japanista. Kilpailuissa käytettävä Levi Black -rinne on kuitenkin ollut suljettuna harjoituksilta, sillä kisarinne pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvänä kisoja varten.
Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtajana toiminut Timo Kurula (kesk.) kertoo itse lukeneensa Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren potkuista Lapin Kansasta. Pian valtakunnallisetkin mediat uutisoivat tunnettua Levin vaikuttajaa koskevasta tutkintapyynnöstä.
– Meteli oli viikonloppuna aika kova, ja päällimmäisenä tavoitteena oli rauhoitella tilannetta. Tilanteen normalisoiminen oli kiikarissa, se olisi kunnan etu ja Levin matkailualueen etu, kertoi Kurula oikeudessa motiivistaan perua tutkintapyyntö joulukuussa 2013.
Kutsu kunnanhallituksen kokoukseen lähti kokouspäivän aamuna. Päätösesityksiä ei annettu hallintojohtaja Esa Mäkisen valmisteltavaksi, vaan ne valmisteli lakiasiantuntija Pertti Eilavaara Kurulan ohjeistuksen pohjalta.
Kurula sanoo asialistan, esimerkiksi tutkintapyynnön perumisen, nousseen hänen ja kunnanhallituksen jäsenten käymien puhelinkeskustelun pohjalta.
Hallintojohtaja ohitettiin valmistelussa
Oulun kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen kysyi, miksi valmistelua ei annettu hallintojohtaja Mäkisen tehtäväksi.
– Onko se korrektia, että alaisen pitäisi alkaa esimiehensä asioita selvitellä, Kurula vastasi viitaten siihen, että kunnanjohtaja Anna Mäkelä oli Mäkisen esimies.
Kurula myös totesi hallintosäännön sallivan sen, että päätökset tehdään kunnanhallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta.
Syyttäjä kysyi myös, esittikö joku kunnanhallituksen jäsenistä tutkintapyynnön perumista.
– Ainakin Eino Holck sanoi, että tutkintapyyntöasialle pitää tehdä jotain.
"Yrittäjät luottivat Palosaareen"
Kurula itse painotti kuulemisessaan Levin ja Jouni Palosaaren merkitystä kunnalle.
– Matkailu on se, joka tuottaa kunnan veroäyrit. Jouni Palosaari on aivan keskiössä, hänellä on tietotaito ja alueen yrittäjät luottavat häneen.
Törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä syytetyn Timo Kurulan kuuleminen kesti koko torstaipäivän, ja kuulusteluissa käytiin seikkaperäisesti läpi kokouksia, käytäväkeskusteluita ja kokouspöytäkirjoja.
Syyttäjä kysyi myös sitä, miksi Kurula oli jäävännyt itsensä monesta Mäkelää koskeneesta kunnanhallituksen päätöksestä. Kurula sanoi toimineensa "varovaisuussyistä" ja vetosi siihen, että oli tavoitellut kunnanjohtajan paikkaa samaan aikaan Mäkelän kanssa.
Mäkelän erottamispäätökseen kunnanvaltuustossa Kurula kuitenkin osallistui ja äänesti sen puolesta. Jääviydestä kysyneelle syyttäjälle Kurula vastasi, että valtuustossa jääviysmääräykset ovat erilaiset kuin kunnanhallituksessa.
"Kohteli luottamushenkilöitä asiallisesti"
Kurula kertoi menettäneensä luottamuksensa Mäkelään asioiden hitaan käsittelyn ja tutkintapyynnön vuoksi. Mäkelän käytöstä Kurula ei moittinut monen muun syytetyn tapaan ylimieliseksi.
– Minusta hän kohteli luottamusmiehiä ihan asiallisesti, eikä hän koskaan ottanut esille, että häntä itseään kiusattaisiin.
Kurula muisti oikeudessa monet asiat toisin kuin Mäkelä. Kurula sanoo vastanneensa Mäkelän viesteihin eikä toisaalta muista Mäkelän lähettäneen tekstiviestiä Palosaaren potkuihin liittyen. Mäkelän mukaan hänelle annettiin turhia työtehtäviä mahdottomalla aikataululla.
Kurula taas sanoo, ettei hallintosääntöä olisi ollut tarve muokata niin laajasti kuin Mäkelä teki ja lisäaikaakin annettiin. Kurula myös kertoi kehottaneensa kaikkia pitämään kännykät äänettömällä ja mieluiten laukussa kokouksen ajan, ei vain Mäkelää.
Kurula myös kiisti, että hän olisi vaatinut Mäkelää perumaan tutkintapyynnön Kurulan antamaan määräaikaan mennessä.
Sama tilanne tulee vastaan joka arkipäivä. Kirjoitan tavallista nettiuutista uhanalaisella koltansaamen kielellä. Mutta yhtäkkiä saattaakin iskeä tietämättömyys.
Mikä ihme on Ahvenanmaa koltansaameksi?
Hektisessä toimittajan työssä vastaus pitäisi saada nopeasti, koska uutinen pitäisi lukea pian radiossa. Yleensä tilanteessa, jossa koltankielistä sanaa ei löydy, vastaus Saamen Kielikaltiolta tulee jopa minuuteissa Facebookin kautta.
Saamen Kielikaltio (Sámi Giellagáldu) on ollut konkreettinen toimija saamen kielten elvytyksessä jo viiden vuoden ajan. Sen tehtävänä on vahvistaa ja kehittää saamen kieliä.
Ainoa, keneltä voin kysyä sanastoapua työssäni, on koltansaamen opettaja, joka sattumalta toimii tällä hetkellä myös Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajana.
Onko olemassa tilannetta, jossa suomenkielinen toimittaja turvautuu presidenttiin, eduskunnan puhemieheen tai pääministeriin, kun pohtii oikeaa kielioppia tai sananmuodostusta suomen kielelle?
Koltankielisen uutisen kirjoittamispulma on vain yksi lukuisista esimerkeistä siitä, millaista on tehdä työtä uhanalaisella kielellä, jolla on vain muutama sata puhujaa. Suomessa koltan- ja inarinsaamen kielet ovat vakavasti uhanalaisia, mutta kielet ovat silti suuri osa monen arkipäivää niin työssä kuin kotonakin.
Juuri Kielikaltion ansiosta kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle muodostuu uusia sanoja ja niitä vakiintuu kielenkäyttöön.
Kielikaltion toiminnan tyrehtyessä lähdin selvittämään, kuka Suomessa ottaa vastuun saamen kielenhuoltopalveluiden jatkuvuudesta. Uutisjuttua kirjoittaessani huomasin, että jopa ministeri- ja viranomaistason toimijat olivat tietämättömiä siitä, mistä koko saamen kielitoiminnassa on kyse.
Keskustelin aiheesta useiden asiaa hoitaneiden viranomaisten kanssa. Vastuuta palloteltiin viranomaiselta toiselle. Tietoa saamen kielten parissa työskentelevistä toimijoista ei ollut tai se oli vanhentunutta. Vastuuta heiteltiin myös viranomaistaholta toiselle.
Eräs kommentti ministeriön viranomaisilta pysäytti kuitenkin toden teolla.
“Kiitos, kun teet tästä aiheesta, sillä me emme tiedä tästä niin paljoa.”
Tieto uhanalaisten saamen kielten nykytilanteesta ei mitä ilmeisimmin ole välittynyt Suomessa valtion ylimmille viranomaisille. Juuri heille, jotka ovat mukana valmistelemassa päättäjille saamelaisia koskevien asioiden tulevaisuutta.
Vielä vuonna 2006 lähes jokainen suomalainen media voivotteli, kuinka koltansaamen nuorin äidinkielinen puhuja on jo yli 30-vuotias. Tänä vuonna nuorin koltansaamen äidinkielinen täytti kaksi vuotta.
Pienimmillekin saamen kielille syntyy ja tulee uusia puhujia. Kolmelle saamen kielelle tarvitaan jatkuvasti uusia toimijoita: toimittajia, opettajia, hoitajia ja organisaatioiden johtajia. He kaikki tarvitsevat ammattimaista, kielellistä tukea siinä missä suomen- tai ruotsinkielisetkin.
Saamen kielten opetuksessa ja elvytyksessä otetaan jatkuvasti isoja edistysaskelia. Mutta mikä neuvoksi, jos kielten kannalta elintärkeä työ jää jatkuvasti jäihin sekä pysyvän rahoituksen että mitä ilmeisimmin myös tiedonpuutteen vuoksi?
Tip tap. Firmojen pikkujouluperinne ei ole kadonnut, mutta trendi on laskeva. Takavuosien kosteat rymyjuhlat eivät enää saa porukkaa liikkeelle vaan pikkujouluohjelmiin haetaan nykyisin jotakin erilaista.
– Mitään varsinaista tilastoa ei ole siitä, miten pikkujouluja ravintoloiden tiloissa vietetään. Sellainen näppituntuma on, että pikkujoulujen vietossa ohjelmallisuus on kasvamaan päin. Ravintolaruokailuun yhdistetään esimerkiksi teatterikäyntiä tai keilailua, sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelut (MaRa) ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.
MaRan mukaan viime vuoden pikkujoulukausi sujui heidän jäsenyrityksissään myynnillisesti erittäin hyvin, sillä Suomen juhlavuoden humussa yritykset ja kuluttajat panostivat myös pikkujoulun juhlallisuuksiin tavanomaista enemmän. MaRalla on 2800 jäsenyritystä, joilla on 7700 toimipistettä.
Tulevasta pikkujoulusta odotetaan jopa parempaa. Yhtenä tärkeänä syynä on verottajan tämän vuoden suuri jouluraha.
– Ennätyssuuret veronpalautukset näkyvät mitä todennäköisimmin positiivisesti tämän vuoden pikkujoulumyynnissä. Yritykset ja muut yhteisöt panostavat yhä vahvemmin henkilöstön pikkujouluihin ja muuhun virkistykseen, arvioi MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi.
Takavuosien pikkujouluhuumaan ei enää päästä
Tehdaspaikkakunnilla Meri-Lapissa suuret hotelliravintolat ovat perinteisesti osanneet varautua mahdollisiin isompiin juhlaseurueisiin pikkujoulukaudella. Nyt laskeva trendi on selkeästi nähtävissä. Esimerkiksi Park Hotel Tornion hotellijohtaja Jorma Sankalan mukaan annosmyynti on pudonnut jopa kolmannekseen.
– Takavuosina pikkujoulun viettäjiä oli talon täydeltä vähintään kuusi täyttä viikonloppua ennen joulua. Aika kaukana ollaan niistä ajoista, kun myynti oli 7000 annosta. Siihen ei pääse enää kukaan, Sankala toteaa.
Sankala tunnistaa haluttomuuden osallistua pikkutunneille jatkuviin rientoihin.
– Eilenkin yksi asiakas soitti pikkujouluasioissa ja totesi omasta työporukastaan, että onhan meillä sitä väkeä, mutta he eivät lähde.
Pikkujoulustrategiaa on Torniossa hiottu ja juhlijoita houkutellaan valtakunnan nimekkäillä artisteilla. Kokemus on opettanut järjestäjille, että jouluruokaa nauttivat seurueet eivät välttämättä jää odottamaan myöhään aloittavia esiintyjiä.
– Yleinen trendi on, että monet ryhmät käyvät vain ruokailemassa ja lähtevät saman tien pois. Koitamme sitä illan kestoa jatkaa artistilla, Sankala kertoo.
Pikkujouluista ihmisten aikaan kotiin
Myös naapurikaupungissa Kemissä on huomattu asiakkaiden arvostavan varhain alkavaa ohjelmaa.
– Varsinkin tanssiväki liikkuu mieluummin alkuillasta kuin pikkutunneilla. Tanssiorkestereiden esiintymisajat sijoittuvat meillä 21–01 välille, sanoo Kemin Scandic hotellin johtaja Kimmo Knuuti.
– Jos on pikkujouluiltaa viettänyt illallisen merkeissä, niin siitä on hyvä jatkaa tanssiravintolan puolelle ja pääsee vielä ihmisten aikaan kotiinkin, Knuuti toteaa.
Aika kaukana ollaan niistä ajoista, kun myynti oli 7000 annosta. Siihen ei pääse enää kukaan. Jorma Sankala, Park Hotel Tornion hotellijohtaja
Alan perusongelmaan, heikkoon kannattavuuteen, MaRa tarjoaa lääkkeeksi anniskelun arvonlisäveron alentamista nykyisestä 24 prosentista 14 prosenttiin.
– Anniskelun arvonlisäveron alentaminen on tärkeää kaikille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Arvonlisäveron alentamisen myötä alkoholin hinta ravintoloissa alenisi noin 8 prosenttia. Se parantaisi toimialamme hintakilpailukykyä suhteessa matkustajatuontiin ja kauppaan, sanoo Lappi.
Suomen lennonvarmistuksen ANS Finlandin 6.11.2018 antama varoitus laajalla alueella GPS häiriöistä oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.Tapani Leisti / Yle
Lennonvarmistus sai häiriöstä tietoa Puolustusvoimilta
ANS Finlandin operatiivisen johtajan Heikki Isomaan mukaan varoituksen antamiseen johtanutta tietoa saatiin muun muassa Puolustusvoimilta.
– Olemme saaneet myös Puolustusvoimilta tietoa. Tieto on siis julkaistu heti, kun olemme sen saaneet, Isomaa vastaa kysymykseen, tuliko tieto häiriöstä puolustusvoimilta.
– Olemme saaneet eri lähteistä tietoa, että Pohjois- tai Koillis-Suomessa olisi GPS-signaali mahdollisesti epäluotettava. Tieto on haluttu toimittaa lentoyhtiöiden ja ilmailijoiden tietoon turvallisuussyistä, Isomaa sanoo.
Isomaan mukaan varoitus annettiin varmuuden vuoksi laajalle alueelle.
– Olemme varovaisuussyistä julkaisseet sen riittävän laajalle alueelle, että lentäjät pystyvät varautumaan etteivät luota yksinomaan GPS:ään, Isomaa sanoo.
Isomaa ei suostu arvioimaan, mistä häirintä on peräisin.
Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Sami Nurmi vastasi Ylen sähköpostikysymyksiin, ettei Puolustusvoimat kommentoi asiaa. Nurmi neuvoi kysymään asiaa Viestintävirastolta.
Yle Uutisgrafiikka
Norjassa häiriöistä kerrottu pitkään
Pohjois-Norjan lentoliikenteen GPS-häiriöstä uutisoi viime perjantaina Norjan Kirkkoniemessä ilmestyvä Barents Observer.
Norjan varoitus GPS-häirinnästä annettiin jo lokakuun lopulla. Samana päivänä käynnistyi Naton suursotaharjoitus Trident Juncture. Harjoitus päättyi keskiviikkona. Myös Suomi osallistui harjoitukseen.
Norjan varoitus lentäjille on yhä voimassa ja päättyy arvion mukaan perjantaina iltapäivällä. Myös Suomen lennonvarmistus ANS on julkaissut Norjan voimassa olevan varoituksen bulletinissaan.
Norjan varoitus koskee lähellä Suomen ja Venäjän rajaa olevan Kirkkoniemen lentoaseman lennonvarmistusaluetta. Lennonvarmistusalue ulottuu Suomeen Inarinjärven koillispuolelle.
Norjassa samalla alueella GPS-häirintää on todettu jo ainakin vuosi sitten. Norjan viranomaiset ovat arvioineet häirinnän tulevan Venäjältä.
Viestintävirasto tiesi sittenkin
Viime syksynä Norjassa Suomen Viestintävirastoa vastaava viranomainen Nkom arvioi häirinnän tulevan Venäjän puolelta. Tuolloin Suomen viestintävirasto vastasi, ettei sille ole tullut tietoa häirinnästä.
Yle kysyi maanantaina sähköpostilla Viestintävirastolta, onko sillä tietoa Norjassa uutisoidusta viime aikojen GPS-häiriöstä. Viestintävirasto vastasi tiistaina, ettei sillä ollut muuta tietoa kuin mitä aiemmin mainitussa Barents Observerin artikkelissa oli kerrottu.
Torstaina Viestintävirasto tarkensi vastaustaan kuultuaan ANS Finlandin julkaisemasta Suomea koskevasta varoituksesta.
Johtaja Jarmo Ilme Viestintävirastosta vastasi Ylen sähköpostikysymykseen ilmoittaen, että virastolla on ollut tieto häirinnästä, mutta koska kukaan ei ole ilmoittanut kärsivänsä häiriöstä virastolla ei ole syytä puuttua asiaan.
Norjassa ja Suomessa viranomaiset vakuuttavat, että GPS-signaalin häirintä ei vaaranna lentoliikennettä, koska lentokoneissa on muitakin suunnistusvälineitä kuin GPS.
Suomen lennonvarmistuksen operatiivisen johtajan Heikki Isomaan mukaan mitään ilmoituksia ongelmista ei ole tullut, eikä varoitus ole vaikuttanut Lapin alueella kulkevien lentojen määrään.
Yhdysvalloissa Valkoisen talon tiedotustilaisuudesta on kehkeytynyt selkkaus, jossa vastakkain ovat Valkoinen talo ja uutiskanava CNN. Tapahtumat käynnistyivät, kun uutiskanavan toimittaja yritti kysyä presidentti Donald Trumpilta tiukkoja kysymyksiä – nyt toimittajaa syytetään Valkoisen talon harjoittelijan lyömisestä. Mistä on kyse ja mitä tapahtui? Katso täältä.
Venäjän GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana
Suomen lennonvarmistuksen ANS Finlandin 6.11.2018 antama varoitus laajalla alueella GPS häiriöistä oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.Tapani Leisti / Yle
Suomessa lennonvarmistus antoi alkuviikosta ensimmäistä kertaa ilmaliikenteelle varoituksen GPS-suunnistuksen laajasta häiriöstä Lapissa. Norjan viranomaisten mukaan häirintä tuli Venäjältä. Suomen viranomaiset vaikenevat lähteestä.
Voiko etäopetus pelastaa pienet kyläkoulut? – Tätä testataan Kannuksessa ja Lapinjärvellä
Googlen luoma Jamboard välittää Eskolassa piirretyt kuvat ja tekstit realiajassa Lapinjärvellä olevalle näytölle.Jari Kovalainen/Yle
Pieni Eskolan kyläkoulu Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla saatiin säilymään, kun opetusvastuu siirtyi viidensadan kilometrin päähän Lapinjärvelle. Koulua on käyty syksystä asti osittain videoyhteyden avulla kahden koulun välillä. Poikkeuksellisesta etäopetuskokeilusta toivotaan syntyvän malli, jolla voitaisiin pelastaa muitakin lakkautusuhan alla olevia kyläkouluja.
Tänään on vuoden kiinnostavin kirjallisuuspäivä – kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistetaan
AOP
Tänään selviää, mitkä kuusi kirjaa pääsevät kisaamaan 30 000 euron arvoisesta Finlandia-palkinnosta. Esiraati on lukenut reilusti yli toista sataa kirjaa, joiden joukosta heidän on täytynyt valita kuusi parasta. Tehtävä ei ole helppo. Lähetämme tilaisuuden suorana verkossa, jonka jälkeen kirjoja kommentoidaan studiossa. Lähetys alkaa klo 9.55. Finlandia-voittajat julkistetaan 28.11.
Nenäpäivä näkyy ja kuuluu Ylen kanavilla sekä radiossa että tv:ssä
Nenäpäivä on yhdistelmä huumoria ja hyväntekeväisyyttä. Nenäpäivä-kampanja huipentuu perjantaina Suomen suurimpaan hyväntekeväisyyslähetykseen, Nenäpäivä-show'hun, Yle TV2:lla ja Areenassa. Juontajina nähdään muun muassa Alma Hätönen, Arja Koriseva, Ernest Lawson, Susanna Laine, Jarkko Tamminen ja Jenni Poikelus.Jyrki Valkama / Yle
Tänään vietetään valtakunnallista Nenäpäivää, jossa kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen maailman lasten auttamiseksi. Yle lähettää Nenäpäivän lähetystä tv:ssä 4 tuntia ja radiossa jopa 40 tuntia. Lue artikkelistamme, mitä kaikkea Nenäpäivänä tapahtuu ja ketkä juontavat Nenäshow'ta.
Sää jatkuu pilvisen harmaana
Yle
Loppuviikon aikana lännestä saapuu hajanaisia sateita. Ylen meteorologin Elina Suorsan mukaan sademäärät jäävät kuitenkin vähäisiksi ja sää jatkuu varsin lauhana. Lähinnä Lapissa on paikoin vähän pakkasta. Lue lisää säästä täältä.
