IVALO Tänään keskiviikkona Ivalon katukuvan on täyttänyt lukuisat suruliputukset. Suruliputukset ovat näkyneet ympäri Inarin kuntaa maanantai-iltaisen epäillyn henkirikoksen vuoksi.

Poliisi tiedotti tiistaina aamupäivällä Inarin kunnassa tapahtuneesta epäillystä henkirikoksesta. Poliisi löysi kaksi ihmistä kuolleena omakotitalosta Ivalossa maanantai-iltana.

Poliisin suorittaman tutkinnan perusteella 38-vuotiaan inarilaismiehen epäillään surmanneen ampumalla 6-vuotiaan tyttärensä ja tämän jälkeen itsensä.

Suuri suru pienellä paikkakunnalla

Paikkakunnalla on aloitettu kriisiapu omaisille ja paikkakuntalaiset kokoontuivat eilen tiistaina yhteiseen surujumalanpalvelukseen.

Inarin seurakunnan kirkkoherran Tuomo Huuskon mukaan tapahtuma koskettaa laajasti koko Inarin kuntaa.

– Juuri nyt tämä erityisesti koskettaa pienempää paikkakuntaa. Ihmiset tuntevat toisensa ja silloin suru koskettaa laajasti. Tässä voi myös olla jonkinlainen voimavara, että elämme yhdessä surussa ja voimme tukea näin toinen toistamme. Tämä tosiaan särkee sydäntä, kertoo Huusko.

Tiistai-iltaiseen jumalanpalvelukseen osallistui yli 70 ihmistä suremaan ja jakamaan ajatuksia. Paikkakuntalaisille on ollut tärkeää päästä puhumaan asiasta

– Jumalanpalveluksissa meillä on mahdollisuus keskustella ihmisten kanssa. On vaikeaa ymmärtää, mitä on tapahtunut ja ihmisillä on ollut tarve keskustella. Se on todella raskasta ja meidän tehtävänämme on lohduttaa ja rohkaista ihmisiä laulamalla ja rukoilemalla yhdessä ihmisten kanssa, kertoo Huusko.

Pappi neuvoo keskustelemaan lasten kanssa totuudenmukaisesti

Maanantain suru-uutiset koskettavat paljon myös lapsia ja nuoria. Uutiset tapahtuneesta kulkevat nopeasti internetissä ja siksi olisikin tärkeää, että lapsille ja nuorille tulisi tietoa tapahtuneesta luotettavalta ja turvalliselta aikuiselta.

Inarin seurakunnan saamelaispappi Mari Valjakka neuvoo vanhempia hakemaan tarpeeksi aikaa ja tilaa keskustella lasten kanssa tapahtuneesta.

Vaikka tapahtuma onkin järkyttävä, lapselle kuolemasta kannattaa puhua suoraan ja totuudenmukaisesti mutta samaan aikaan tulee myös huomioida lapsen ikä ja kehitystaso ja arvioida sen mukaan miten ja mitä lapselle kerrotaan ja lisäksi kuka lapselle läheisen kuolemasta kertoo, neuvoo Valjakka.

– Kun kuolema tulee lähelle niin tuntuu se usein kovin myös turvattomuuden tunteena. Siksi erityisesti lasten ja nuorten kanssa turvallisten aikuisten tuki ja läsnäolo ovat valtavan tärkeitä, syli ja halaukset ovat arvokkaita, mutta niiden lisäksi aikuinen voi myös sanoittaa lapselle että minä olen tässä sinua varten.

Aina ei tarvitse paljoa sanoja vaan riittää että on läsnä ja kuuntelee ja tukee siten mikä tuntuu luontevimmalta ja hyvältä. Mari Valjakka

Lapsille voi kertoa että sureminen on sallittua ja hyväksyttävää ja että suru voi näkyä monin eri tavoin. Koulussa muistutetaan, että ketään ei kiusata jos silmät kostuvat ja itkettää kesken tunnin vaan toisen surua kunnioitetaan ja surevaa ei jätetä yksin vaan häntä voi lohduttaa.

Kuolema voi herättää lapsissa paljon kysymyksiä.

– Niihin kannattaa suhtautua vakavasti ja keskustella lapsen kanssa kaikesta mikä hänen mieltään askarruttaa. Kaikkeen ei tarvitse tietää vastauksia tai kaikkeen ei ole olemassa ratkaisua ja senkin voi lapselle avoimesti kertoa. Muistokynttilän sytyttäminen ja sen katselu tuntuu tärkeältä niin aikuiselle kuin lapselle, kertoo Valjakka.

– Aina ei tarvitse paljoa sanoja vaan riittää että on läsnä ja kuuntelee ja tukee siten mikä tuntuu luontevimmalta ja hyvältä.

Inarin kunnassa tarjotaan kriisiapua sitä tarvitseville

Inarin kunnassa on aloitettu lähiomaisille sekä sukulaisille kriisityö heti tapahtuman jälkeen.

Myös Inarin kuntalaisilla on mahdollisuus saada keskusteluapua mielenterveys- ja perheneuvolan numerosta 040 653 0688 ja sosiaalipäivystyksen numerosta 040 351 4150.

– Kriisityöryhmä on ollut liikkeellä. Onneksi meillä on täällä Inarin kunnassa tällainen työryhmä, joka kykenee auttamaan paikkakuntalaisia. Me haluamme olla läsnä ja kulkea ihmisten rinnalla surun keskellä, kertoo kirkkoherra Tuomo Huusko.

Valtakunnassa kaikki hyvin. Vaikka sitä olisi yhteiskunnallisen keskustelun perusteella vaikea uskoa, niin siltä näyttää, kun katsoo Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreinta suhdannebarometria. Kysymyksiin loppuvuoden ja ensi vuoden alun suhdannenäkymistä vastasi kaikkiaan 1 213 yritystä.

Vaikka suhdanneodotukset ovat laskeneet edellisestä kyselystä, yritysten näkymät ovat edelleen hyvät. Tuotannon ja myynnin määrät ovat kasvaneet EK:n mukaan rivakasti ja tuotannon odotetaan edelleen kasvavan teollisuus- ja palveluyrityksissä. Rakentamisessa tuotanto näyttää asettuvan nykytasolle.

Lappi elää omaa elämäänsä

EK:n barometrissä Lappia ei ole eritelty Pohjois-Suomesta. Lapin kauppakamarin oman kyselyn mukaan 72 kyselyyn vastannutta yritystä arvioi liikevaihdon olevan lähitulevaisuudessa edelleen kasvu-uralla, investointien pysyvät yhtä korkealla ja työntekijämäärän pysyvän samana kuin edeltävällä ajanjaksolla.

– Suurin osa yrityksistä kuvaili, että tunnelmat ovat tällä hetkellä normaalit tai optimistiset. Se antaa viitettä siitä, että kasvua on näkyvissä hyvin, Lapin kauppakamarin asiamies Elsi Malkki sanoo.

Paperiteollisuudessa odotukset ovat huipussaan koko maassa ja tilanne näkyy myös Lapissa, isoja investointeja on tulossa ja vielä isompia suunnitteilla.

Myös muilla aloilla on Lapissa kehitys ollut kovaa.

– Viime vuodet ovat olleet voimakkaan kasvun aikaa. Meillä on yritysten liikevaihdot kasvaneet todella hyvin. Ja vaikka näyttäisi siltä, että odotukset ovat samalla tasolla, niin se tarkoittaa, että tilanne on edelleenkin hyvä, Elsi Malkki sanoo.

– Meillähän on tällä hetkellä hyviä kasvavia toimialoja, kuten matkailu ja palvelut, jotka tällä hetkellä työllistävät ja tuovat kysyntää.

Kittilän kuntakäräjillä kuultiin keskiviikkona kunnanjohtaja Anna Mäkelän eroa valmistelleen tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaa eli keskustan silloista varavaltuutettua Veli-Matti Junnolaa (kesk.). Oikeudessa puhuttiin paljon siitä, oliko valiokunnan työstämässä raportissa virheitä.

Edellipäivänä tiistaina valiokunnan varapuheenjohtaja Torsti Patakangas (kok.) sanoi oikeudessa, että valiokunnan raportissa saattoi olla virheitä, mutta ne eivät olleet merkityksellisiä itse asian eli kunnanjohtajan ja kuntapoliitikkojen välisen luottamuspulan kannalta. Patakankaan mukaan tilapäinen valiokunta ei myöskään ollut vastuussa mahdollisista virheistä, vaan Kittilän kunnanvaltuuston olisi pitänyt korjata ne.

Keskiviikkona Veli-Matti Junnola totesi oikeudessa moneen kertaan, että tilapäisen valiokunnan raportissa ei ollut hänen mukaansa mitään virheitä. Lisäksi kunnanjohtaja Mäkelä olisi Junnolan mukaan joka tapauksessa erotettu jossain vaiheessa, sillä kuntapoliitikkojen enemmistö koki syvää epäluottamusta Mäkelää kohtaan.

Syyttäjä kysyi Junnolalta, miksi tilapäinen valiokunta ei korjannut raportin virheitä, vaikka esimerkiksi tilapäisen valiokunnan sihteeri Saanareetta Virikko ehdotti niihin korjauksia. Junnola vastasi, että "joukkuepelaamisessa on monta taktiikkaa ja niistä valitaan joku" ja lautakunta katsoi riittäväksi sen, miten asiat on kirjattu raportissa.

Virheitä ei haluttu korjata, koska se olisi viivästyttänyt päätöstä

Junnolan jälkeen oikeudessa kuultu tilapäisen valiokunnan keskustalainen jäsen Vilho Molkoselkä (kesk.) taas kertoi poliisin esitutkinnassa, että raportin virheitä ei haluttu korjata, koska se olisi viivyttänyt asian käsittelyä.

Myös Torsti Patakangas sanoi oikeudessa tiistaina, että mahdollisiin virheisiin ei haluttu puuttua, koska siinä tapauksessa olisi jouduttu uuteen kuulemiskierrokseen. Junnola puolestaan ei muistanut oikeudessa käyneensä mitään keskustelua uusien kuulemiskierrosten tarpeellisuudesta sihteeri Virikon kanssa.

Molkoselkä kertoi myös, että valiokunta päätti pitää raportista pois tiedon, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske oli määrännyt esitutkinnan aloitettavaksi uudelleen hissiyhtiön epäselvyyksistä. Molkoselän mukaan näin toimittiin, koska raportti oli jo aika lailla valmis ja Kalskeen määräys ei liittynyt kunnanjohtajan luottamuksen menetykseen.

Vastuuta pallotellaan joka suuntaan

Monet valiokunnan jäsenet ovat pyrkineet vierittämään oikeudessa vastuun kunnanjohtaja Mäkelän laittomasta erottamispäätöksestä Kittilän kunnanvaltuustolle, joka teki vielä kokouksessa muutoksia tilapäisen valiokunnan päätösesitykseen.

Joidenkin syytettyjen mukaan vastuu kuuluu valtuuston senaikaiselle puheenjohtajalle Inkeri Yritykselle (vas.) Heidän mielestään Yritys puuttui asiaan väärissä paikoissa ja jätti puuttumatta siihen oikeassa paikassa – eli siinä kunnanvaltuuston kokouksessa, jossa hyväksyttiin tilapäisen valiokunnan esityksestä muutettu päätös kunnanjohtajan erottamisesta.

Yksi keskustelunaihe keskiviikkona oli myös Saanareetta Virikon rooli tilapäisessä valiokunnassa. Aiemmin Virikon puolustus korosti, että hän oli valiokunnassa vain sihteerinä, joka kirjasi muiden tekemiä päätöksiä raporttiin. Monet syytetyt puolestaan ovat kertoneet Virikon vaikuttaneen myös valiokunnan tekemän raportin sisältöön.

Oikeudessa käytiin keskiviikkona läpi muun muassa sähköpostiviestejä, joiden perusteella Virikko on tehnyt sisällöllisiä esityksiä raporttiin. Virikkoa saatetaankin kuulla uudelleen oikeudessa hänen asemansa selventämiseksi.

Lue myös

Kittilän entinen kuntapäättäjä oikeudessa: Kunnanjohtajan omavaltaisuus olisi johtanut anarkiaan

Kittilä-oikeudenkäynnissä on aikatauluvaikeuksia – käsittelypäiviä lisätään

Syytettyjen kuntapäättäjien puolustus: Kittilässä käytiin valtataistelu

Kittilän syytetty kuntapäättäjä vetoaa luottaneensa itseään "järkevimpiin"

Kittilä-oikeudenkäynnissä alkoi syytettyjen kuuleminen – "Olin niin tietämätön kuin olla ja voi"

Kittilä-käräjät: Syytettyjen puolustus hiillosti kunnanjohtaja Anna Mäkelää

Yle Rovaniemi jatkaa Kittilän virkarikosoikeudenkäynnin seuraamista Lapin käräjäoikeudessa.

Majava on tuntematon eläin suurimmalle osalle suomalaisista. Suomessa elää kuitenkin kahta lajia majavia, vieraslajina istutettu kanadanmajava ja rauhoitettu euroopanmajava.

Euroopanmajava hävitettiin aikoinaan Suomesta metsästyksellä, mutta istutuksin se on saatu palautettua Satakuntaan. Lappiin on levittäytynyt oma euroopanmajavakanta Tornionjoen takaa Ruotsista.

Myös Ruotsista euroopanmajavat hävitettiin, sinne uusi kanta siirrettiin Norjasta. Norjan euroopanmajavat ehdittiin rauhoittaa ennen kuin kaikki ehdittiin hävittää.

– Se on jo pitempäänkin tiedetty, että Länsi-Lappi on euroopanmajavan esiintymisaluetta. Pitkin Tornionjokivartta, ihan Torniosta Muonioon, asti majavia löytyy melkeinpä purosta kuin purosta tai vesistöstä, sanoo Suomen riistakeskuksen Lapin aluetoimiston erikoissuunnittelija Harri Norberg.

Euroopanmajavat leviävät kohti itää

Pesien perusteella Lapin muutaman sadan suuruinen euroopanmajavakanta pesii pääosin Länsi-Lapissa. Harri Norbergin mukaan elinalue on hiljalleen laajentumassa.

– Ihan varmoja havaintoja on siinä mielessä saatu. Nimittäin viimeisimmät tiedot osoittavat, että Ranuan länsiosassa kerätyistä lastunäytteistä määritettiin euroopanmajava. Ranuan itäosissa taas asuu kanadanmajava.

Luonnonvarakeskuksen mukaan myös Tervolasta ja Rovaniemeltä on saatu muutamia näytteitä, jotka ovat euroopanmajavien jättämiä.

Vuonna 2017 Lapissa tutkittiin lastuista löytynyttä DNA:ta sekä pesähavaintoja ja todettiin, että euroopanmajavien pesiä on yhteensä 86. Lapin itäisissä osissa elelee myös kanadanmajavia.

Kanadanmajavien pesiä on löydetty Ranuan lisäksi Posiolta, Sallasta ja Savukoskelta. Sodankylästä ja Kittilästä on löytynyt majavanpesiä, mutta niistä ei ole vielä todennettu ovatko asukkaat kanadanmajavia vai euroopanmajavia.

Länsirajalla majavan ja ihmisen yhteiseloon on totuttu, koska majavat elelevät hyvinkin lähellä ihmisten asutuksia. Majavan patoja on jouduttu jopa purkamaan, koska niiden vuoksi vesi lainehti viljellylle pellolle.

– Maanviljelijät varmasti kärsivät omalta osaltaan jonkin verran majavista, mutta noin kokonaiskuvassa minusta niistä ei ole haittaa. Ainakin näin maanomistajana näen, että ne puut mitkä ovat minun mailta menneet, ei nyt kyllä suuresti haittaa. Tämähän on hieno luonnon ilmestys täällä. Sitä ei joka paikasta löydy, sanoo ylitorniolainen maanomistaja Juha Ahola.

Olemassolo näkyy, mutta vaikea kohdata

Majavan pesän lähellä on yleensä pajuja, koivuja tai haapoja kaadettuna. Kaadetuista puista on helppo todeta majavan purujäljet. Puroista voi löytyä myös majavan pato. Itse majava sen sijaan on äärettömän varovainen ja vetäytyy pesään heti, jos se havaitsee ihmisen.

Majava liikkuu lähinnä pimeässä, joten se jää helposti näkemättä. Lapissa valoisa kesä tarjoaa hyvän mahdollisuuden seurata majavien elämää. Jotta euroopanamajavien tarkka määrä saataisiin tietoon, kaivataan varovaisista eläimistä lisää havaintoja.

– Keski-Lappi on erityisesti mielenkiinnon kohteena. Lisähavaintoja majavista kaivataan Sodankylän, Rovaniemen ja Kittilän alueelta sekä myös Tervolan itäosista, kertoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg.

Kanadanmajavaa saa metsästää, mutta euroopanmajava on täysin rauhoitettu. Näitä kahta lajia on kuitenkin erittäin vaikea erottaa toisistaan. Pelkällä näköhavainnolla lajeja tuskin pystyy tunnistamaan kukaan, koska edes tutkijat eivät suostu sitä tekemään.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Kaarina Kauhalan mukaan varmoja keinoja tunnistukseen ovat DNA-analyysi tai kallomorfometria eli mittaukset keitetystä majavan kallosta. Nykyisin Suomessa lajin voi määrittää lähes varmasti myös asuinpaikan perusteella.

Harri Norberg korostaa, että majavaa ei kannata lähteä kenenkään metsästämään Lapin maakunnan länsiosiin, koska siellä lajina on varmastikin rauhoitettu euroopanmajava.

Rauhoitetun euroopanmajavan voi tappaa ainoastaan Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, ja silloinkin vain, jos se on aiheuttanut erityisen suuria vahinkoja.

Vahinkojen syntyminen pyritään estämään ensisijaisesti majavan tekemän padon purkamisella. Se on Lapissa sallittua maanomistajan luvalla 15.6. – 15.9. välisenä aikana.

Terveyskeskuksissa eri puolilla Suomea mietitään nyt, miten niiden palveluita voitaisiin sujuvoittaa. Ja ehkä lyhentää jopa odotusaikoja. Avuksi on otettu liiketalouden, kuten palvelumuotoilun opit.

Huomisen terveyskeskus -valmennusta järjestää jo viisi maakuntaliittoa, jotka Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitra valitsi eräänlaiseen valmennusliigaansa.

Julkisissa terveyspalveluissa on luja osaaminen, mutta asiointikokemus ontuu, sanoo vanhempi asiantuntija Harri Männistö Sitrasta.

Terveyskeskusjohtoa on nyt istutettu opinpenkkiin ja laitettu muun muassa miettimään, miten asiakaspalvelua voisi korjata.

– Tiedämme, että asiakas ei välttämättä saa asiaansa hoidettua haluamassaan ajassa. Tähän pyritään hakemaan selkeästi parannusta, miettii Lapin maakuntavalmistelun sote-suunnittelija Outi Kääriäinen.

Lapin liitto oli ensimmäinen Sitran ohjelmaan valitsema maakunta. Alkusyksystä ohjelmaan valittiin myös Kanta-Häme. Vastikään mukaan ovat tulleet Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Maakuntaliitot vastaavat valmennuksesta, johon osallistuu nyt 25 terveyskeskusta.

Mysteeriasiakkaita tarkkailemaan terveyskeskuksia

Odotusaikojen ja jonojen lyhenemistä Outi Kääriäinen ei voi suoraan kuntien puolesta luvata. Kyse on siitä, että terveyskeskuksen johto ja henkilöstö laitetaan nyt miettimään, miten he voisivat palveluitaan parantaa.

– On tarkoitus, että asiakkailla on järkevästi palveluja tarjolla. Tuodaan enemmän liiketoiminnan ajattelua terveyskeskuksiinkin ja nähdään asiakas uudella tavalla tärkeänä.

Saataisiin jouhevasti hoidettua potilas perustasolta aina sinne erikoistasolle ja vielä kotiin asti. Odottavan potilaan aika olisi mahdollisimman lyhyt. Lapin maakuntavalmistelun suunnittelija Outi Kääriäinen

Kääriäisen mukaan Lapin liitto on ottanut valmennukseen mukaan myös terveyskeskusten asiakkaita. Lisäksi on tarkoitus käyttää niin sanottuja mysteeriasiakkaita, jotka tarkkailevat perusterveydenhuollon palvelua muistiinpanovälineiden kanssa.

Valmennuksella parannetaan ja ylläpidetään julkisten terveyspalvelujan kilpailukykyä, sanoo Outi Kääriäinen.

– Se on järkevää sekä asiakkaan että järjestäjän ja ammattilaisten näkökulmasta.

Kilpailukykyä lisää valinnanvapausajan koittaessa

Tarkoitus on siis loppujen lopuksi saada ihmiset käyttämään julkista terveydenhuoltoa, vaikka tulevaisuudessa vaihtoehtona olisivat myös yksityiset lääkäriasemat.

Valinnanvapauskokeilujahan on tehty jo esimerkiksi Pohjois-Savossa. Tuolloin Kiuruvedellä huomattiin, että julkisen perusterveydenhuollon lääkäripula ajoi jopa kymmeniä prosentteja asiakkaista vasta perustetun yksityisen lääkäriaseman syliin.

Terveyskeskusten palveluvalmentaminen on laajentumassa. Sitran vanhempi neuvonantaja Harri Männistö puhuu jo seuraavasta aallosta. Parhaimmillaan valmennukseen pääsisi yli sata terveyskeskusta nyt valituissa viidessä maakunnassa.

Tavoitteena sujuva palvelu koko maakunnassa

Yksi valmennukseen osallistuvista kunnista on Tunturi-Lapin Kolari. Muutama koulutuskerta ja verkkokurssi ovat saaneet ideoita viriämään.

– Informaation selkeyttä, vähän viihtyisyyttä ja palveluiden ketteryyttä. Että ihmisillä olisi mahdollisimman helppo saada hoidettua asiansa meillä, sanoo Kolarin vs. perusturvajohtaja Ulla Ylläsjärvi.

Ylläsjärven mukaan valmennus on silti vielä niin alussa, ettei hän pysty sanomaan tarkasti mitään konkreettista.

Ohjelman tavoite on loppujen lopuksi kuntatasoa laajempi, sanoo Lapin maakuntavalmistelun suunnittelija.

– Että saataisiin jouhevasti hoidettua potilas perustasolta aina sinne erikoistasolle ja vielä kotiin asti. Odottavan potilaan aika olisi mahdollisimman lyhyt, Outi Kääriäinen miettii.

Hallinto-oikeus ei puutu virkarikoksista syytettyjen kuntapäättäjien hyllytykseen Kittilässä. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on aiemmin päättänyt, että oikeus ei tutki valitusta niin sanotun Lex Kittilän mukaisen selvitysryhmän asettamisesta Kittilään.

Torstaina myös korkein hallinto-oikeus päätti samalla tavalla. KHO:n mukaan selvitysryhmän asettamisesta ei voi valittaa hallinto-oikeuteen, koska selvitysryhmä voi antaa vain toimenpide-ehdotuksia ja mahdollinen luottamushenkilöiden pidättäminen toimestaan ratkaistaan erikseen.

Ratkaisun mukaan valtionvarainministeriön ratkaisu selvitysryhmän asettamisesta ei ole valituskelpoinen päätös.

Kittiläläinen kunnanvaltuutettu valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä olla tutkimatta valitusta Kittilän selvitysryhmän asettamista. KHO otti kantaa vain tähän valitukseen, vaikka sille on tehty myös muita samansisältöisiä valituksia.

Lue myös

Kittiläläiset eivät anna periksi: Valitus syytettyjen päättäjien hyllyttämisestä

Kittilässä äänestettiin valituksesta – kiista päättäjien hyllyttämisestä KHO:een

Saamelaiskäräjät ja Suomen ministeriöt kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisista saamelaisasioista Helsingissä 26. ja 29. lokakuuta. Jo neljättä kertaa järjestetyillä saamelaisasioiden neuvottelupäivillä käsiteltiin saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluita, ympäristöä, elinkeinoja sekä saamen kielten nykytilannetta koskevia asioita.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on tyytyväinen neuvottelupäivien keskusteluihin.

– Nämä ovat tärkeitä kokoontumisia, jotka kokoavat yhteen eri ministeriöitä ja viranomaisia vaihtamaan tietoja ajankohtaisista asioista, kertoo Sanila-Aikio.

Neuvottelupäivien yhtenä tarkoituksena on nostaa esille saamelaisaiheita, joihin ei ole löydetty ratkaisuja.

– Esimerkiksi ympäristön vaikutusten arviointia, kaivoksia tai kullanhuuhdontaa koskevia asioita meidän täytyy nostaa esille kokouksesta toiseen. Nämä teemat ovat olleet pöydällä kauan, toteaa Sanila-Aikio.

Saamen kielenhuollon rahoitus yksi suurimmista puheenaiheista

Kaksipäiväisten keskustelujen jälkeen yhdeksi merkittävimmäksi aiheeksi nousi Saamen Kielikaltion tulevaisuus.

Sámi Giellagáldu eli Saamen Kielikaltion on toiminut yhteispohjoismaisesti saamenkielten resurssikeskuksena. Kielikaltio on saamen kieliä koskevissa asioiden ylin päättävä elin, joka on ylläpitänyt etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielien kielenhuoltoa.

Suomessa Giellagáldun toiminta päättyy rahoituksen puutteen vuoksi vuoden lopussa. Toiminta on rahoitettu projektirahoin, ja pysyvää rahoitusta ei ole vielä tiedossa.

– Todella toivon, että me pääsisimme jo siihen pisteeseen, että Suomen valtion puolelta tulisi selkeä vastaus siihen, löytyykö kielitoiminnalle pysyvää rahoitusta vai ei. Sen jälkeen voisimme miettiä, miten Giellagáldua voisi rahoittaa muilla keinoilla, jos emme saa valtion budjetista pysyvää rahoitusta, kertoo Sanila-Aikio.

Saamelaisasioista laajempi kokonaiskuva

Neuvottelupäivien yhtenä tavoitteena on tehdä ajankohtaisimpia saamelaisasioita tutuiksi ministeriöille.

Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusyksikön neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi kertoo, että Suomen ministeriöiden edustajat osallistuivat tänä vuonna aktiivisesti saamelaisasioiden neuvottelupäiville.

Hautakorven mukaan neuvottelupäivät ovat osa valtioneuvoston toimintaohjelmaa, jolla pyritään lisäämään alkuperäiskansa saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia Suomessa.

– Meidän tavoitteena on vahvistaa saamelaiskäräjien osallistumista. Neuvottelupäivät auttavat saamelaiskäräjiä tuomaan esille saamelaisten kannalta tärkeitä asioita kehysvalmisteluun, mutta myös tulevaisuuden valmisteluita varten.

Neuvottelupäivillä syntyi keskustelua saamelaisasioista myös ministeriöiden välillä. Hautakorpi kertoo, että Saamelaiskäräjien esille tuomissa ajankohtaiskatsauksissa ministeriöt kuulivat toistensa työn alla olevista toiminnoista ja samalla vaihdettiin ajatuksia saamelaisasioista.

Hautakorven mukaan ministeriöissä on tarvetta sille, että Suomen virkamiehiä saamelaisasioista koulutetaan.

– Näin saamelaisasioista syntyy suurempi kokonaisuus. Osalla ministeriöiden toimijoista voi olla jo valmiiksi pitkät perinteet yhteistyöstä saamelaisasioiden parissa, kun taas osa saattaa vasta nyt havahtua siihen, että saamelaiskäräjät on olemassa ja näitä asioita täytyy kehittää yhdessä saamelaisten kanssa, kertoo Hautakorpi.

"Saamelaisasiat kuuluvat ministeriöiden työhön"

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio toivoo, että tulevaisuudessa saadaan enemmän edistysaskelia saamelaisasioiden kehittämiseksi.

– Saamelaisasioiden hoitaminen kuuluu ministeriöiden ja viranomaisten työhön. Monesti kun pääsemme keskustelemaan laajemmin asioistamme, he saavat myös ajankohtaista tietoa ja voivat yhä enemmän syventyä näihin asioihin.

– Juuri tällaisissa yhteyksissä sovimme, millaisilla askeleilla lähdemme etenemään ja olemme sopineet myös jatkosta, kertoo Sanila-Aikio.

Marraskuu kuluu Lappia lukuun ottamatta harmaana, kumisaappaita ei kuitenkaan kovin usein tarvita.

– Marraskuun ensimmäinen viikko on silti vielä maamme keski- ja pohjoisosissa tavanomaista kylmempi, vaikka Etelä-Suomessa lämmintä onkin, Ylen meteorologi Anne Borgström sanoo.

Jo ensi viikolla sää on koko maassa huomattavasti tavanomaista lämpimämpää.

– Lämpömittari voi useana päivänä kivuta jopa lähelle kymmentä lämpöastetta, Borgström toteaa.

Myös ennustejakson kolmannella ja neljännellä viikolla eli marraskuun loppupuolelle asti sään ennustetaan jatkuvan tavanomaista lämpimämpänä. Borgströmin mukaan on todennäköisesti myös tavanomaista kuivempaa.

Marraskuun lämpöennätys on muutaman vuoden takaa, 3. marraskuuta 2015 Lounais-Suomessa Kemiönsaarella mitattiin 14,3 astetta.

Lämpöennätyksiä rikottiin viime kuussakin

Lämpöennätyksiä rikottiin vähäsateisen lokakuunkin aikana ja koko lokakuu oli maan etelä- ja keskiosissa noin asteen tavanomaista lämpimämpi.

Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuinen lämpöennätys mitattiin kuun 14. päivä Keski-Pohjanmaalla Kruunupyyssä, jossa mittarin lukemat kohosivat 20,9 asteeseen.

Lapissa sää kuitenkin kylmeni lokakuun loppupuolella usean päivän ajaksi ja suuressa osassa Lappia terminen talvi eli muutos, jossa vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle, alkoi lokakuun 22. päivän tienoilla.

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen vuodenaikaisennusteen perustella marraskuusta tammikuuhun ulottuvalla jaksolla keskilämpötila on Suomessa 0,5-2 astetta keskimääräistä korkeampi. Suurin poikkeama keskimääräiseen on ennusteen mukaan Lapissa.

Koko 2000-luvun aikana eli liki 20 vuoteen Suomessa ei ole rikottu kertaakaan kuukausittaista kylmyysennätystä.

Kylmyysennätyksiä sen sijaan rikottiin vuonna 1980 marraskuussa, kun pakkasta oli pohjoisessa liki 40 astetta. Lokakuun kylmyysennätys on jo 50 vuoden takaa, vuodelta 1968, kun pakkasta mitattiin 31,8 astetta.

Aiheesta lisää:

Uusi tutkimus paljastaa: Valtameriin on kertynyt paljon enemmän lämpöä kuin aiemmin on tiedetty – Maapallon lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä

Metsämaita lannoitetaan parhaillaan helikopterista Ranualla ja Simossa. Metsähallitus lannoittaa tällä erää tuhkalannoitteella kaikkiaan noin 600 hehtaaria valtion metsiä Etelä- ja Länsi-Lapissa.

– Tuhkalannoite palauttaa luonnosta peräisin olevat ravinteet metsään lisäämään puuston kasvua ja hiilen sitomista. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan, kertoo lannoitusoperaatiota valvova metsänhoitoesimies Hannu Erola Metsähallitus Metsätalous Oy:stä tiedotteessa.

Erolan mukaan lentolannoitus aloitettiin viikko sitten perjantaina ja koko urakka kestää noin kaksi viikkoa. Helikopteri on aliurakoitsijan.

– Viime vuosina tämä on ollut ollut jokavuotista toimintaa meillä Etelä-Lapissa, Erola toteaa.

Lannoituksessa käytetään Oulun Nuottasaaresta Stora Enson lämpövoimalasta tulevaa rakeistettua tuhkaa. Tuhkalannoite valmistetaan energiantuotannossa poltettavan puun kuoren ja turpeen tuhkasta. Lannoitus tehdään loka- ja marraskuun vaihteessa.

Lannoitettava alue on noin 60-vuotiasta turvemaan metsää. Metsähallituksen mukaan lannoitettaessa valitaan aina kohteelle sopivin lannoite ja huolehditaan, että vesistöihin ja pohjavesiin jää riittävät suojaetäisyydet.

Sairauksia, yksinäisyyttä, työttömyyttä.

1. marraskuuta avattuun Jouluapua.fi-sivuston karttaan on merkitty jo 300 avunpyyntöä ympäri Suomen.

Aiemmin tarvetta jouluavulle on ollut lähinnä lapsiperheillä. Nyt avunhakijoiden kirjo on laajentunut.

– Apua tarvitsevat ehkä enemmän myös yksinäiset ihmiset ja vanhukset. Lisäksi on tullut yksinhuoltajaisiä, Helsingissä asuva Jouluapua-sivuston vapaaehtoinen Marianne Hietanen kertoo.

Rovaniemeltä yllätystonttu

Jouluapua-sivusto on saanut myös paikallisen viestinviejän Rovaniemeltä. Heidi Alatalo perusti jo viime vuonna Rovaniemelle oman Facebook-ryhmän mahdollisia jouluavustuksia varten.

Nyt Rovaniemi Vähävaraisille apua -FB-ryhmä on kysynyt luvan levittää valtakunnallisen jouluapukartan ilmoituksia. Tarkoituksena on yhdistää paikalliset avunpyytäjät ja avuntarjoajat.

– Lähestyin perheitä Jouluapua-sivuston kautta viestillä, ja kysyin, saisiko heidän perheensä avuntarpeen jakaa ryhmässä, jossa se mahdollisesti saattaisi saada hieman enemmän huomiota, Alatalo kertoo.

Marinanne Hietasen mukaan viestinviejätarjous oli ensimmäinen laatuaan.

– Olemme hyväksyneet perheet ja kuka vain saa antaa heille apua. Silloin on hyvä, että on jokin isompi taho, joka haluaa ottaa useampia perheitä.

Sinänsä virallisesta yhteistyöstä ei ole kuitenkaan kysymys, muistuttaa rovaniemeläinen Heidi Alatalo.

– Ehkä omastakin visiosta vielä jotain suurta tulee, kovat ovat suunnitelmat siihen suuntaan, Alatalo pohtii.

Seuraavaksi Jouluapua-sivuston vapaaehtoiset välittävät yhteystiedot auttajille. Hakuaikaa avunsaajaksi toki vielä on. Tänä vuonna Jouluapua.fi-sivustolle voi tehdä avunpyynnön 15. marraskuuta saakka.

Jouluapua-välitys toimii nyt jo kuudetta kautta, ensimmäisen kerran avuntarvetta kartoitettiin vuonna 2013.

Pohjoisimmassa Suomessa on jälleen kartoitettu laidunmaiden tilannetta.

Luonnonvarakeskus inventoi kymmenen vuoden välein porojen laidunalueet Suomen 20 pohjoisimmassa paliskunnassa. Yhteensä näissä paliskunnissa on 625 näytteenottopaikkaa.

Luonnonvarakeskuksen uusi laiduntutkimus valmistuu ensi maaliskuuksi. Tutkimusmateriaali on jo koossa, mutta käsittely on vielä kesken, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouko Kumpula.

– Laaja ja massiivinen tutkimusmateriaali on kasassa ja laidunnäytteet on otettu. Vielä ei ole kuitenkaan analysoitu tai tutkittu, millaisia muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut..

Porojen laiduntutkimus on osa Luonnonvarakeskuksen viranomaistyötä. Maa- ja metsätalousministeriön kuuluu poronhoitolain mukaan tarkistaa paliskuntien suurimmat sallitut poroluvut kymmenen vuoden välein. Tätä työtä varten ministeriö tarvitsee tietoja porojen laidunmaiden muutoksista.

– Tutkimme, mihin suuntaan laidunmaat ovat menossa ja mistä syystä tilanne on muuttunut. Laidunmaiden muutosten takia tehdään erillinen analyysi, jossa vertaillaan miten paljon poronhoito, metsätalous ja muu maankäyttö selittävät muutoksia. Selvitämme, löytyykö muita tekijöitä, jotka selittävät paliskuntien osalta näitä muutoksia, kertoo tutkija Jouko Kumpula.

Poromiesten mielestä inventointi ei kerro koko totuutta

Inarin Sallivaaran paliskunnan poroisännän Nils-Heikki Näkkäläjärven mukaan säännölliset laidunmaiden tutkimukset osoittavat kyllä, mihin suuntaan ollaan menossa, mutta koko totuutta ne eivät kerro.

Näkkäläjärvi harmittelee sitä, että paliskunta ei ole voinut paljoakaan vaikuttaa siihen, mistä laidunnäytteet otetaan. Metsien luppomääriä ei ole tutkittu tarkemmin ja jäkälänäytteitäkin on otettu vain sieltä täältä.

– Näytteitä on otettu sellaisilta alueilta, joilla porot laiduntavat enimmäkseen kesäisin, vaikka olemassa ovat kuitenkin myös talvilaitumet ja jäkälämaat. Myöskään luppomääriä ei ole laskettu muualta kuin sellaisilta alueilta, joilta jäkälänäytteetkin on otettu, kertoo Näkkäläjärvi.

Suuri osa Sallivaaran paliskunnan laidunmaista sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa Inarin kunnassa. Näkkäläjärven mukaan paliskunta on säästynyt laajemmilta metsähakkuilta juuri kansallispuiston ansiosta. Niillä alueilla, joilla Metsähallitus on hakannut, on ollut suuri vaikutus porojen laiduntamiseen.

– Lemmenjoen kansallispuistoon rajoittuvalla alueella on laiduntanut ja pysynyt aikaisemmin noin 1000 poron tokka monta viikkoa. Nyt alueella on hakattu ja laidunalue on pienentynyt ja on hyvä, jos pari sataa poroa saadaan pysymään alueella kuukauden.

Porolaidunten inventoinnin tuloksista Näkkäläjärvi ei sen sijaan ole huolissaan. Sallivaaran paliskunnassa porot elävät luonnonlaitumilla, eikä poroja ruokita lainkaan kevättalvella, niin kuin esimerkiksi monessa muussa paliskunnassa joudutaan tekemään.

– En usko, että meidän paliskunnan porolaitumet olisivat heikentyneet kovinkaan paljoa. Toki jotkin alueet saattavat olla heikentyneet muun maankäytön ja infrastruktuurin takia, toteaa Näkkäläjärvi.

Risto Immosen ahjo on hehkunut ja vasarat paukkuneet jo vuosikymmeniä.

Taiteilija täyttää marraskuussa 70 vuotta. Vuosia juhlistaa veistosnäyttely "Pysähtyneitä hetkiä" Rovaniemellä Lapin taiteilijaseuran Napa Galleriassa.

Kuvanveistäjän paja on Rovaniemen Muurolassa.

Pajan ahjo hehkuu valmiushiilloksella. Ahjon yllä on ripustettuna taiteilijan itsensä takomia työkaluja. Pihtejä on ja monen kokoisia välivasaroita metallin muotoilemiseen.

Ahjosta katsoen oikealla on keltaiseksi maalattu järkälemäinen kone. Se on ilmajoustovasara. Sotien jälkeen Saksassa tehty.

Ilmajoustovasara palveli vuosikymmenet TVL:n varikolla jossain Sisä-Suomessa. Immosen tietojen mukaan sillä teroitettiin rautakankia.

Nyt kone on taiteen palveluksessa. Immonen kertoo jyhkeällä ilmajoustovasaralla voitavan tehdä myös pikkutarkkaa työtä.

Taiteilija kääntää ahjon vedot isommalle. Hehkuva, pienirakeinen kivihiilikeko puhkeaa kuumaan liekkiin ja hehkuun.

Ahjo, alasin ja vasara

Taottavana on ehkä vajaan metrin pituinen, muutaman millin vahvuinen litteä rautapalkki. Palkin päähän Immonen on sahannut halkeamat viidelle sormelle.

Immonen asettelee käden aihion ranteen kohdan ahjon hehkuvalle, tohisevalle hiillokselle. Muutaman hetken päästä teräsranne alkaa punottaa.

Rukkaset kädessä Immonen ottaa palkin ja siirtyy sen kanssa ilmajoustovasaran ääreen. Ilmavasaran jalkapedaalia taiten käytellen kuvanveistäjä muotoilee hehkuvasta teräksestä kyynärvartta ja rannetta.

Takaisin ahjoon ja taas vasaran alle. Ilmajoustovasaralla haluamansa muodon teräkselle haettuaan Immonen siirtyy ahjon kautta alasimen ääreen. Nyt alkaa teräksestä kämmenen ja sormien taonta pajavasaralla.

Välillä teräs pehmennetään ahjossa ja taas käy kuvanveistäjä sen kimppuun eri kanteilta vasaralla takoen käden alasimen muotoja työkaluna hyödyntäen.

Silmiemme edessä taonnan mestari synnyttää alkujaan ankeasta teräspalkista elävän käden känsineen, sormineen ja kämmenen lihaksineen.

Kuvanveistäjä selvästi rakastaa terästä materiaalina.

Terästä pitää muotoilla hirvittävän kuumana, 800–1000 asteisena. Taiteilija Risto Immonen

– Teräksessä on. Se on niin plastinen materiaali, kuin savi, se vasaran alla muotoutuu samalla lailla hyvin plastisesti. Sitä pitää muotoilla niin hirvittävän kuumana, 800–1000 asteisena. Se hehkuu punaisena, oranssina, keltaisena suorastaan, kertoo kuvanveistäjä Risto Immonen.

Immonen on koulutukseltaan teknisen käsityön opettaja ja taontatyön mestari. Hän on itseoppinut ammattitaiteilija ja Suomen kuvanveistäjäliiton jäsen.

Huolimatta pääsystä näyttelyihin ja kokoelmiin Suomessa ja eri puolilla maailmaa, on kuvanveistäjien kuten muidenkin taiteilijoiden toimeentulo Immosen mukaan Suomessa suurelta osin muiden palkkatöiden ja apurahojen varassa.

Veistos Gobin autiomaassa

Immosen teoksia on ollut kymmenissä näyttelyissä ja kokoelmissa Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.

Taannoin kiinalaiset tilasivat Immoselta piirustuksen ja valmistivat niiden mukaan viisi metriä korkean teräsveistoksen. Teos paljastettiin viime elokuussa Minqinin veistospuistossa Gobin autiomaan reunassa.

Kiinassa Immonen on päässyt myös vierailemaan tehtaassa, joka valmistaa veistoksia piirustusten mukaan.

Immosen mukaan hänen suunnittelemansa teos Gobin laidalla oli materiaalia corten terästä myöten tehty pikkutarkasti hänen laatimiensa muoto- ja asemapiirustusten mukaan.

Ensi keväänä Immonen on kutsuttuna luennoitsijana ja osallistuu työpajaan Kiinassa Putian yliopistossa.

Rovaniemellä Napa Gallerian näyttely ”Pysähtyneitä hetkiä” kestää marraskuun 21 päivään saakka.

– Tähän näyttelyyn olen tuonut hahmoja, minkä kautta haluan esittää hetkiä. Esimerkiksi yksi veistos on ”Ihmetys” missä kämmenellä on perhonen. Harva meistä saa sen perhosen siihen pysähtymään ja monesti se hetki menee hyvin äkkiä ohi, Immonen sanoo.

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksella on viime kesän ajan testattu uutta innovaatiota, Kalasydäntä. Laite hyödyntää perinteistä lappoperiaatetta ja tulokset näyttävät tällä hetkellä hyviltä.

Keminmaan Isohaarassa on tänä kesänä käynyt kuhina, koska kaloja on noussut perinteisten kalaportaiden kautta ennätysmäärä. Lisäksi testissä olleen, valtion kärkihankerahoitusta saaneen kelluvan Kalasydämen kautta on kulkenut kaloja. Laitteen tarkoituksena on siirtää kalat putkia myöten voimalaitoksen ohi, yläaltaaseen. Tämän kesän testissä kalat ajettiin vain koneen läpi ala-altaassa.

Lapin ammattikorkeakoululla oli oma rooli kesän testauksissa, sen tehtävänä oli kalojen tunnistaminen ja laskeminen kamerajärjestelmän avulla.

– Kamerajärjestelmä opetettiin tunnistamaan lohi, sanoo Kalasydän Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Aittaniemi.

Putkissa on ollut lähes ruuhkaa. Kalasydämen kamera tunnistikin lohiksi 282 kalaa reilun kuukauden toiminta-aikana. Putken läpi kulki paljon muitakin kaloja.

– Yhdestä videosta laskimme, että puolessa tunnissa putkesta meni 500 kappaletta kaloja, mutta meidän kamerajärjestelmä ei laskenut niitä lohiksi, Aittaniemi jatkaa.

Kemijoesta löytyy jokeen leimautunutta villilohta

Perinteiset Isohaaran kalatiet toimivat kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Kaikkiaan niitä pitkin ylös meni yli 8300 kalaa, joista puolet nousi yläaltaaseen asti. Suurin osa kaloista oli lohia.

Tulos on edelliseen kesään verrattuna moninkertainen.

– Osa niistä on villiä kalaa eli niiden alkuperä on niistä kaloista, jotka ovat syntyneet Ounasjokivarressa ja ovat nyt sitten palaamassa takaisin sinne, sanoo Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala.

– Ne ovat niitä nousevia kaloja, mitä olemme toivoneet jo useamman vuoden ajan. Varmasti tämä nouseva kala on ottanut mukaan osaksi tätä velvoitekalaa, mitä on istutettu tähän jokisuuhun, Viitala jatkaa.

Vuosien pitkäjänteinen työ kalateiden kehittämiseksi tuottaa siis lopulta tulosta.

Kalasydäntä vasta viritetään toimimaan tehokkaasti. Siitä on tulossa haastaja kalateille.

– Tänä kesänä saimme vastauksia siihen, että kalasydänjärjestelmä semmoisenaan toimii ja kalat eivät pelkää laitetta, ne hakeutuvat järjestelmän ylös vientiä varten sisälle, sanoo Tarmo Aittaniemi.

"Ihan hirveä kiire päällä töissä koko ajan" – Mutta onko oikeasti, vai tuntuuko vain siltä?

Meneekö työelämässä aina vain lujempaa ja vauhti kiihtyy? Ainakin työelämän kiire on jatkuvasti otsikoissa. Pyysimme kahta työelämän asiantuntijaa pohtimaan, mistä kiireen tunne kumpuaa ja mitä sille kannattaisi tehdä.

Tuhansien aikataulut menevät sekaisin, jos Suomi jää talvi- ja Viro kesäaikaan

Suomi ja Viro ovat eri mieltä siitä, minkä ajan ottaisivat käyttöön, kun kellojen siirtely päättyy. Tunnin aikaero voi tulla voimaan jo ensi vuonna. Se sotkisi merkittävästi varsinkin työmatkalaisten ja turistien elämää.

Kolme perhettä piti kirjaa, miten paljon aikaa menee lasten harrastuksiin – tulos on hengästyttävä

Kolme perhettä kirjasi kuukauden ajan lasten harrastuksiin kuluvan ajan. Tulos oli yllätys perheille itselleenkin. Kysyimme asiaa myös yli 20 lajiliitosta ja järjestöstä. Vertaa itse, miten paljon yli 20 suosituimpaan harrastukseen kuluu aikaa eri-ikäisiltä lapsilta.

Tulorekisteri tulee – vainko joka toinen yritys on valmis?

Verottajan suurhanke tulorekisteri käynnistyy ensi vuoden alussa. Kaksi kuukautta ennen alkupamausta suuri osa yrityksistä nukkuu eikä ole valmistautunut riittävästi uudistukseen. Verottaja uskoo silti, että loppuvuoden aikana loputkin yritykset saadaan hereille. Tulorekisterin avulla palkkatiedot siirtyvät reaaliaikaisesti esimerkiksi Kelaan ja eläkeyhtiöihin, mikä nopeuttaa palvelua.

Testaa, kenen amerikkalaisjulkkiksen poliittiset kannat vastaavat parhaiten omiasi

Yhdysvalloissa kansalaiset ovat monen suuren julkisen kiistakysymyksen suhteen hyvin kahtia jakautuneita mielipiteissään. Kysyimme amerikkalaisnuorten mielipiteitä muun muassa aborttiin ja julkiseen terveydenhoitoon. Sinä voit testata, kenen amerikkalaisen julkkiksen poliittinen linja vastaa omaasi. Ovatko kantasi lähellä näyttelijä Chuck Norrisia vai ehkä sittenkin laulaja Beyoncé Knowlesia?

Pilvistä ja lämmintä, paikoin tihkusateita

Viikko alkaa ja jatkuukin pilvisenä ja harmaana. Maanantaina tulee paikoin tihkusadetta, ja maan keskivaiheilla ja Pohjois-Lapissa ajokeli on huono. Lämpötila on Pohjois-Lapin muutaman lämpöasteen ja etelän +9 asteen välillä. Tiistaina on vieläkin lämpimämpää ja tihkusadetta tulee yleisemmin. Koko marraskuusta näyttää tulevan harvinaisen lämmin. Lue lisää säästä täältä.

Kansanedustaja Paavo Väyrynen (kp.) ilmoittaa, ettei välttämättä olekaan ehdolla ensi kevään vaaleissa. Väyrynen kertoo vaimonsa sairastuneen verisyöpään. Tämän takia hänen ehdokkuutensa ensi kevään valtiollisiin vaaleihin on käynyt epävarmaksi.

Väyrynen on aiemmin ilmoittanut aikovansa ehdolle sekä eduskuntavaaleissa että Euroopan parlamentin vaaleissa.

Hän kertoo myös, ettei voi enää osallistua kannattajakorttien keräämiseen Tähtiliikkeen saamiseksi puoluerekisteriin. Väyrynen kertoo jättävänsä kannattajakorttien keräämisen kannattajiensa vastuulle.

Viikko sitten Väyrynen kertoi, että Seitsemän tähden liikkeen kannattajat ovat keränneet 2500 kannattajakorttia. Kortteja tarvitaan 5000, ennen kuin liike voidaan merkitä puoluerekisteriin.

Selittämättömiä kipuja viikkokausia

Väyrysen mukaan hänen puolisonsa Vuokko on kärsinyt useita viikkkoja sietämättömistä kivuista, joille lääkärit eivät olleet löytäneet selitystä.

– Lauantaiaamuna saimme tietää kipujen syyn: Vuokko sairastaa myelooma-nimistä verisyöpää, joka on ehtinyt edetä pitkälle. Onneksi hän saa Meilahdessa parhaan mahdollisen hoidon, joka on kansainvälisestikin katsoen huippuluokkaa. Vuokon sairaus vaikuttaa myös minun elämääni ja työhöni. Vuokko tarvitsee erityisesti lähiviikkoina ja –kuukausina kaiken mahdollisen tuen ja huolenpidon. Siksi joudun karsimaan aikatauluistani kaiken sellaisen, mikä ei liity välittömästi työhöni kansanedustajana, Väyrynen kertoo tiedotteessaan.

Helsingin käräjäoikeus antaa maanantaina iltapäivällä ratkaisunsa Väyrysen entistä puoluetta, Kansalaispuoluetta, koskevassa riidassa.

Väyrysen avustaja Katja Huida kertoi aamulla, että Väyrynen ei kommentoi tämän enempää vaimonsa sairastumista eikä tulevia suunnitelmiaan.

Savukoskella saattaa olla maan kirein kuntavero ensi vuonna. Kunnanjohtaja Antti Mulari esittää, että Savukosken tuloveroprosentti korotetaan ensi vuonna 22,75:een prosenttiin. Pienen itälappilaisen kunnan tuloveroprosentti on tällä hetkellä 21,75.

Tällä hetkellä Suomen korkein veroprosentti on 22,5 ja se on Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla.

Lapissa kovimman verottajan titteli on tällä hetkellä Savukosken naapurissa Pelkosenniemellä, jossa tuloveroprosentti on 22,25.

Savukoskella suunnitellaan myös kiinteistöverojen korotuksia. Kunnanjohtaja Mulari perustelee veronkorotuksia sillä, että kunnan menot ovat kasvamassa voimakkaasti ja säästöjen hakeminen on vaikeaa, koska kunnalla on niin vähän työntekijöitä.

Savukosken kunnanhallitus jätti veronkorotukset viime viikolla pöydälle ja käsittelee niitä uudestaan maanantaina.

– Koska kunnanhallituksen jätettyä asian pöydälle ei ole tullut esille sellaista syytä, jonka perusteella esitystä olisi syytä muuttaa, uudistan aiemman esitykseni, Mulari perustelee.

Helsingin käräjäoikeuden mukaan Kansalaispuolueen hallituksella ei ollut toimivaltaa erottaa puolueen perustajaa, kansanedustaja Paavo Väyrystä viime keväänä pidetyssä kokouksessa.

Käräjäoikeus vahvisti mitättömäksi ja julisti pätemättömäksi tänään maanantaina antamassaan tuomiossa Kansalaispuolueen hallituksen viime maaliskuussa pidetyssä kokouksessa tehdyn päätöksen Väyrysen erottamisesta.

Kansalaispuolue ilmoitti maaliskuun kokouksen jälkeen, että Väyrynen on erotettu puolueesta. Syyksi kerrottiin tilinkäyttöön liittyvät epäselvyydet ja vaaliraharikkomukset. Väyrynen itse oli sitä mieltä, että hänen erottamisensa oli laiton.

Myös käräjäoikeus katsoi, että asiassa meneteltiin yhdistyslain kuulemisvelvoitteen vastaisesti.

Lisäksi käräjäoikeus julisti pätemättömäksi Kansalaispuolueen maaliskuun kokouksessa tehdyn päätöksen hallituksen valinnasta.

Muita Kansalaispuolueen hallituksen kokouksissa ja vuosikokouksissa tehtyjä päätöksiä käräjäoikeus ei katsonut mitättömiksi tai pätemättömiksi.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Väyrynen: olen tyytyväinen

Väyrynen kommentoi käräjäoikeuden päätöstä tiedotteella. Väyrynen sanoo tiedotteessa olevansa tyytyväinen oikeuden päätöksiin, joiden mukaan hänen erottamisensa oli laiton ja Kansalaispuolueen hallituksen valinta pätemätön.

– Muilta osin perehdyn ratkaisuun ja harkitsen vastavalituksen tekemistä, jos vastaaja hakee muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, Väyrynen kirjoittaa tiedotteessaan.

Väyrynen oli alun perin kutsunut koolle tiedotustilaisuuden tälle päivälle, mutta perui sen saatuaan viikonloppuna tietää vaimonsa sairastuneen syöpään.

Kansalaispuolueella tiedotustilaisuus huomenna

Kansalaispuolueen nykyjohto on kutsunut huomenna tiistaina koolle tiedotustilaisuuden. Aiheena on muun muassa käräjäoikeuden päätösten vaikutukset Väyrysen asemaan ja tulevaisuuteen puolueessa.

Ennen käräjäoikeuden päätöksen julkistamista lähetetyssä tiedotteessaan kerrottiin, että "maanantaina annettavilla päätöksillä ei ole vaikutusta Kansalaispuolueen puheenjohtajistoon eikä valmistautumiseen kevään 2019 eduskuntavaaleihin".

Lue myös:

Väyrynen: Ehdokkuuteni epävarmaa – vaimo sairastui vakavasti

Kansalaispuolue: Paavo Väyrynen on erotettu puolueesta – Väyrysen leiri pitää erottamiskokousta laittomana

Tutkintapyyntöjä, erottamisia ja väärinkäytössyytöksiä – Yle kokosi Väyryskiistan keskeisimmät kiistakysymykset yhteen

Amerikkalainen Silent Partner Group on kertonut tarkemmin mittavista datakeskussuunnitelmistaan Suomessa.

Yhtiö suunnittelee neljän suuren, peräti 250 megawatin datakeskuksen rakentamista Suomeen.

Yhtiö on aiemmin vahvistanut suunnittelevansa datakeskuksia Haminaan ja Sotkamoon. Tänään julkistettiin kolmas paikkakunta, joka on Tornio. Keskuksista kaksi tulisi Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon kumpaankin yksi.

Amerikkalaisyhtiön datakeskushanke tuli julkisuuteen viikko sitten.

Maailman suurimpia

Silent Partner Groupin toimitusjohtaja Dale Hobbie sanoo Ylen haastattelussa, että tietoa keskusten tarkemmista sijainneista voisi olla luvassa runsaan kuukauden sisällä. Syy tiedon panttaamiseen on Hobbien mukaan asiakkaissa.

Miksi datakeskuksia sitten suunnitellaan juuri näille paikkakunnille?

Sotkamo valikoitui Hobbien mukaan kahden keskuksen sijoituspaikaksi alueen teollisuuden ja tietoliikenneyhteyksien vuoksi. Pitkälle kehittynyt tietoliikenne oli myös Haminan etu. Tornion etuna oli puolestaan teollisuuden lisäksi suuri kaasusatama, josta olisi hyötyä datakeskusten yhteyteen suunniteltujen voimaloiden kannalta.

Ihmetystä on herättänyt se, että sijoituspaikkakunnilla ei ole ollut mitään tietoa datakeskussuunnitelmista etukäteen. Yhtiön tapaa toimia Hobbie perustelee sillä, että Norja oli yhtiön ensisijainen kohde ja siellä keskustelut paikallisten viranomaisten kanssa olivat pitkällä. Suomi tuli mukaan keskusteluihin myöhemmin toisena vaihtoehtona.

– Päätimme silloin vain tarttua tilaisuuteen. Tiedämme, että aiemmin tapana on ollut ottaa ensin yhteyttä viranomaisiin ja maanomistajiin. Meillä oli kuitenkin kumppanimme Energi Danmark, joka toimii Suomessa ja tarjosi tietoa sopivista paikoista. Aiomme kuitenkin piakkoin olla yhteydessä kaupunkeihin, Hobbie toteaa.

Toteutuessaan amerikkalaisyhtiön datakeskukset olisivat maailman suurimpia.

Invest in Finlandin datakeskuksista vastaava johtaja Alpo Akujärvi on kommentoinut Ylelle, ettei äkkiseltään muista yhtään saman kokoista laitosta maailmassa. Akujärven mukaan puhutaan hyper scale -kokoluokasta. Invest in Finland houkuttelee maahan suuria investointeja.

Keskusten kokoluokka on herättänyt epäilyksiä hankkeen toteutumismahdollisuuksista.

Amerikkalaisyhtiön mukaan sillä on riittävä kyky tuottaa tuottaa tarvittava määrä energiaa ja siinä hyödynnettäisiin useita energialähteitä. Datakeskuksista tulisi yhtiön mukaan energiaomavaraisia ja sähkön kantaverkosta riippumattomia.

"Applekin aloitti autotallista"

Yhtiö ei kerro tarkkaa aikataulua datakeskusten valmistumiselle. Hobbien mukaan niiden rakentaminen kestää 22 kuukautta eli hieman alle kaksi vuotta sen jälkeen, kun tarvittavat luvat on saatu.

Yhtiön mukaan heidän tärkein kumppaninsa Suomessa on Energia Myynti Suomi Oy -yhtiö. Toimitusjohtaja Olli Puranen on kertonut Ylelle, ettei pysty kommentoimaan datakeskusten rakentamista tarkemmin, sillä se kuuluu Silent Partner Groupille.

Energia Myynti Suomi on hankkeessa mukana tanskalaisen emoyhtiönsä Energi Danmarkin kautta. Purasen mukaan Suomen yhtiön roolina on sähkön välittäminen siinä vaiheessa, kun datakeskus on valmis.

Silent Partner Groupin mukaan projektia vievät eteenpäin kaksi Norjaan rekisteröityä yhtiötä, jotka ovat nimeltään Power Systems Group Norway (PSGN) sekä Asgard Development Group (ADG). Kyseiset yhtiöt on rekisteröity vasta noin 15 päivää sitten, ja molemmilla on osakepääomaa vain 30 000 Norjan kruunua eli noin 3 100 euroa.

Dale Hobbie sanoo Ylelle, että vaatimattomista toimitiloista tai yhtiön koosta ei pidä vetää suuria johtopäätöksiä.

– Muistaakseni Apple aloitti aikoinaan autotallista. Eikä Googlenkaan ensimmäinen toimisto tainnut sijaita Manhattanilla. Yhtiön rekisteröimisen ja toimiston avaamisen tärkein tarkoitus on vastaanottaa postit. Emme myy suoraan yleisölle, joten emme tarvitse isoja toimitiloja, Hobbie toteaa.

Datakeskukset eivät yleensä ole suuria työllistäjiä. SPG:n osalta Hobbie sanoo, että vuorokauden ympäri toimivaa datakeskusta voisi pyörittää kolmessa vuorossa ja yksi vuoro vaatisi noin kahdeksan työntekijää. Pelkkä datakeskus vaatisi siis vähintään 24 työntekijää ja voimalaitoksen työntekijät päälle.

Iso kala, jota kannattaa pyytää

Suunnitelmat ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä, sillä yritys ei ole ollut etukäteen yhteydessä kuntiin rakennussuunnitelmistaan.

Amerikkalaisyhtiön suunnitelma rakentaa suuret datakeskukset Sotkamoon ja Haminaan yllätti kuntien päättäjät ja asiantuntijat.

Kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mukaan amerikkalaisyhtiö ei ole edelleenkään ollut yhteydessä Haminaan. Yhteydenottoa ei ole kuulunut myöskään Sotkamoon tai Tornioon, joka kuuli aikeista vasta tänään.

Haminan kaupunki on itse yrittänyt selvittää lisätietoa hankkeesta, josta se sai itsekin kuulla vasta viikko sitten. Tietoa on etsitty esimerkiksi Haminan-Kotkan seudun kehittämisyhtiö Cursorin ja investointeja Suomeen houkuttelevan Invest in Finlandin kanssa.

Muhosen mukaan Sotkamon kunta puolestaan on selvittänyt asiaa työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan ole löytynyt.

– Vielä on epävarma olo, Muhonen sanoo.

Etelä-Kymenlaaksossa on jo pitkään varauduttu siihen, että seudulle voitaisiin sijoittaa uusi datakeskus. Haminassa sijaitsee jo ennestään Googlen suuri datakeskus.

– Tämä on niin iso kala, että sitä kannattaa pyytää. Maltamme odottaa yhteydenottoa ja sitä, että yritys tulee itse esiin. Teemme sitten kaikkemme, jos hanke konkretisoituu. Aivan ensin pitää kuitenkin tavata ja kuulla, mitkä yhtiön lähtökohdat ovat, Muhonen sanoo.

Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläisen mukaan kunnassa on katsottu sopivia alueita ja kaavoituksia.

Tarvittaessa kunta toimii ripeästikin, mutta Kilpeläisen mukaan voi mennä vajaa vuosi, että kaavoitukset saadaan kuntoon näin isoille laitoksille.

Googlen datakeskuksen lisäksi suuria keskuksia Suomessa ovat venäläisen Yandexin keskus Mäntsälässä ja Hetznerin keskus Tuusulassa.

Posti avaa lisää pakettiautomaatteja Suomessa. Tällä hetkellä maassa on noin tuhat pakettiautomaattia, ja Posti aikoo avata noin 500 uutta ensi vuoden aikana, sanoo toimitusjohtaja Heikki Malinen.

– Viimeisten 3–4 vuoden aikana olemme todella panostaneet niihin erittäin paljon. Tämä on ollut strategiamme, ja olemme aika pitkällä. Jouluun mennessä avataan tuhannes automaatti Helsingin päärautatieasemalla, ja uskomme, että se on voittava konsepti, Malinen sanoo.

Olennaista on, että Posti on mahdollistamassa verkkokaupan kasvun Suomessa. Se on iso megatrendi ympäri maailmaa. toimitusjohtaja Heikki Malinen, Posti Group

Pakettiautomaatit sopivat hyvin Postin tulevaisuudensuunnitelmiin, sillä verkkokauppojen kauppa lisääntyy nopeasti maailmalla ja Suomessa. Vielä vuonna 2012 Suomessa oli vain 130 pakettiautomaattia.

– Postin strategiassa on olennaista se, että olemme mahdollistamassa verkkokaupan kasvun Suomessa. Se on iso megatrendi ympäri maailmaa, ja Posti oli ihan ensimmäisiä maailmassa, joka toi tämän pakettiautomaattikonseptin markkinoille.

Jouluksi pop-up-posteja

Posti avaa joulun alla myös väliaikaisia noutopisteitä eli ns. pop-up-posteja. Esimerkiksi Lapissa ohjataan kolmeen väliaikaiseen noutopisteeseen sellaisia lähetyksiä, jotka eivät mahdu varsinaisiin palvelupisteisiin.

Joulun alla pakettiliikennettä kasvattaa myös kansainvälinen ilmiö "Black Friday" eli 23.11. järjestettävä iso alennusmyynti. Sen jälkeen Posti lajittelee postilähetyksiä kolmessa vuorossa kaikkina viikonpäivinä jouluun asti.

Posti on palkannut joulun ajaksi yli 3 000 apulaista paketti- ja postikorttiruuhkaa helpottamaan.

Alisa Hirvonen on nuori lentopalloilija joka pelaa rovaniemeläisessä lentopalloliigajoukkue Woman Volleyssa. Hän on edustanut myös Suomea nuorten maajoukkueessa viime kevään EM-karsinnoissa.

Marraskuun loppupuolella 18 vuotta täyttävä Hirvonen opiskelee Rovaniemellä Ounasvaaran urheilulukiossa kolmatta vuotta.

– Minä käyn lukion kolmeen ja puoleen vuoteen ja olen tehnyt niin, että keskityn tällä hetkellä ihan täysillä lentopalloon. Tästä syystä minulla on aika kevyet lukujärjestykset tällä hetkellä lukiossa. Lentopallo edellä mennään.

Hirvonen on tehnyt suunnitelmansa urheilu-uran osalta tulevaisuudesta itse, mutta on keskustellut niistä myös vanhempiensa kanssa. Tavoite on asetettu korkealle.

– No tottakai tavoitteet ovat korkealla. Haaveena on, että pääsisin viiden vuoden sisällä ulkomaille pelaamaan. Semmoinen haave on ollut pitkään ja sen eteen tehdään töitä kovasti, Hirvonen sanoo.

Nuori Niko Heikkilä tähtää ammattimaiseen maastopyöräilyyn

Rovaniemeläinen Niko Heikkilä on maastopyöräilijä ja käy myös Ounasvaaran urheilulukiota. Vaativa laji vaatii tiivistä harjoittelua, mutta urheilakatemian tuella harjoittelu ja lukio-opiskelu on saatu soviteltua siedettävästi yhteen.

– Pari tuntia aamulla ja illalla menee toinen parituntinen herkästi jonkin sortin harjoitteluun. Muutama tunti menee tietenkin koulussa ja illalla läksyissä. Päivät ovat aika täysiä ja aika menee aikalailla kouluun ja urheiluun. Vapaa-aikaa jää kohtuullisesti, mutta ei hirveästi, Heikkilä kertoo arkipäivien kulusta.

Tähtäin on korkealla myös 16-vuotiaalla Heikkilällä, mutta lukion hän haluaa hoitaa hyvin, vaikka lähteekin jo varhain keväällä kilpailemaan ulkomaille. Koulutehtävät ja tarvittavat läksyt Heikkilä hoitaa reissuillaan tietokoneella, jossa kulkevat mukana tarvittavat oppikirjat.

– Tällä hetkellä ykköstähtäin on maastopyöräilyssä ja, että siitä tulisi se ammatti. Tietenkin pitää olla joku backup-suunnitelma ja sen takia tuo koulukin on hyvä hoitaa tässä urheilun sivussa, kertoo lähes kympin keskiarvolla koulunsa hoitava Heikkilä.

Urheilu-uran jälkeisestä ammatista ja tulevaisuudesta Heikkilä ei osaa vielä kertoa, mutta suhtautuu asiaan rauhallisesti.

– Sitten kun urheilu-ura on ohitse ja se on niin kuin paketissa, on aika siirtyä johonkin muuhun hommaan. Sitä en vielä osaa kertoa, mitä se on, koska en ole sitä tarkemmin ajatellut vielä.

Urheiluakatemiasta ohjenuoraksi kaksoisuramalli

Huipulle tähtäävien nuorten elämä pyörii hyvin pitkälle urheilun ja pakollisen koulun parissa. Juuri tuon vuoksi varmasti moni nuori kaipaa ammattilaisten tukea niin urheilu-uran kuin myös tulevaisuuden turvaamiseksi.

Suomessa on 20 urheiluakatemiaa, jotka on perustettu valtakunnallisen urheiluoppilaitosjärjestelmän tueksi. Näihin kuuluvat Suomen 15 urheilulukiota ja 15 urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää.

Huolimatta siitä, että terävimmälle huipulle tähtäävät urheilijat joutuvat väkisin pitämään taukoa opiskelussa ja ammatin hankkimisessa, nuorista urheilijoista jopa kolme neljästä jatkaa opintoja korkeakouluasteella.

Urheiluakatemioiden kautta myös korkeakouluihin on saatu urheilijat huomioivia järjestelyjä ja valtakunnallinen yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina.

Lapin urheiluakatemian valmennuskeskuspäällikön Mikko Pohjolan mukaan Suomessa on otettu käyttöön yhteinen malli, jolla pyritään turvaamaan nuoren urheilijan uraa ja tulevaisuus.

– Suomalaisessa urheilussa on valittu kaksoisuramalli ohjenuoraksi, jonka perusteella toimitaan. Eli kun kasvatetaan urheilijoita kohti urheilu-uran huipulle niin samaan aikaan myös opiskellaan sitä seuraavaa, urheilun jälkeistä uraa varten.

Pohjola korostaa sitä, että nuorista pyritään pitämään huolta kaikin tavoin.

– Pyritään pitämään huolta siitä, että ei heittäydytä pelkästään urheiluun. Jos urheilu-ura loppuu yllättäen vaikkapa loukkaantumiseen tai mielenkiinnon loppumiseen, niin ei olla tyhjän päällä.