Venäjällä Kuolajärven alueella Suomen rajan tuntumassa roihuaa useita metsäpaloja. Maastoa palaa muun muassa Nurmitunturilla, missä palo on riehunut jo useiden päivien ajan. Palot etenevät maastossa noin kilometrin levyisinä rintamina metsäkaistaleita pitkin.

Lapin pelastuslaitoksen palotarkastajan Antti Kivelän mukaan lähin palo on vain reilun kilometrin päässä Suomen rajasta. Lisäksi tuuli puhaltaa Sallan suuntaan, mutta vain heikosti.

Lapin pelastuslaitos tarkkailee palon etenemistä ajoittain rajavartioston tornista. Lisäksi se tekee tänään alueella palolennon, jolla tarkistetaan tilannetta ilmasta käsin.

Antti Kivelän mukaan toimintasuunnitelma on valmiina, mikäli palo leviää rajan yli. Pelastuslaitos on käynyt varmistamassa esimerkiksi rajan läheisyydessä sijaitsevia teitä, jotta tarvittava sammutuskalusto saadaan paikalle. Tarvittaessa sammutustöihin kutsutaan myös helikopteri.

Paloista kulkeutuu savua Sallan puolelle. Useat alueen asukkaat ovat kertoneet kärsivänsä savuhaitoista.

18.7.2018 14:54 Juttua päivitetty.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapissa on syntynyt uusi lämpöennätys. Utsjoen Kevolla mitattiin keskiviikkona iltapäivällä kello 14 lämpötilaksi 33,4 astetta, mikä on korkein luku mittaushistorian aikana.

Ilmatieteen laitoksen tilastot yltävät 1960-luvulle.

Lapin edellinen lämpöennätys tehtiin Kemi-Tornion lentoasemalla 20.7. 1970, jolloin mitattiin 32,9 astetta. Samaan lukuun yllettiin myös 20.7. 1988 Utsjoen Kevolla.

Tornionjokeen laskevalla Naamijoella on nyt hyvin lämmintä vettä. Pellolaisen kalankasvattamon altaissa lämpötila on jo yli 24 astetta.

Näin hankalaa kesää ei ole ollut kertaakaan yrittäjä Harry Ylisaukko-ojan kymmenien vuosien kalanviljelyuran aikana.

Kaloja ei pysty siirtämään. Niitä ei kerta kaikkiaan saa elävänä sieltä altaasta mihinkään. Yrittäjä Harry Ylisaukko-oja

Tuorekalan myynti on jouduttu lopettamaan kokonaan.

– Kaloja ei pysty siirtämään. Niitä ei kerta kaikkiaan saa elävänä sieltä altaasta mihinkään.

Tornionjoessa on tänä kesänä korkeimmat veden lämpötilat koko Lapissa. Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan Kukkolankosken lämpötila oli lähes seitsemän astetta pitkän ajan keskiarvoa suurempi, 24 astetta.

Kalat saattavat mennä paikoin huonoon kuntoon, sillä ne eivät syö lämpimässä, eivätkä kasva.

– Nyt on ruokinnat lopetettu kokonaan, Ylisaukko-oja sanoo.

Kemijoessa veden lämpötila ei ole vielä noussut kriittiselle tasolla, kertoo Savon Taimenen toimitusjohtaja Yrjö Lankinen. Rovaniemellä kalankasvatusta hoitaa tytäryhtiö Napapiirin kala.

– Varaudumme vähentämällä ruokintaa ja turvaamalla kaloille hyvät olosuhteet, Lankinen kertoo tämänhetkisestä tilanteesta.

Ongelmia eri puolilla Suomea

Lämpimien vesien ja myös kuivuuden vuoksi ongelmia on paitsi Lapissa myös etelämpänä.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan kuivuus on vaivana etenkin Länsi- ja Lounais-Suomessa.

Taivalkoskelaisen Kari Vääräniemen yrityksen altaita on Iijoen vesistössä, jossa vesi ei riitä kalankasvatuksen tarpeisiin.

– Kevättulva oli vähäinen, sateet ovat olleet harvassa ja kertyneet vesimassat on juoksutettu suurista järvistä pois. Vesivarastoja ei ole isoimmissa järvissä ollenkaan, Vääräniemi summaa.

Olen kauhulla odottanut, milloin alkavat isojen järvien kalakuolemat. Jarmo Huhtala, Lapin Ely-keskus

Pohjoisen kalankasvattajat eivät kuitenkaan usko, että tämä olisi kuolinisku liiketoiminnalle. Pellolainen Harry Ylisaukko-oja sanoo, että kyseessä on tietty normaali vaihtelu. Kari Vääräniemi näkee vaikean tilanteen hetkellisenä.

– Nyt puhutaan viikosta tai muutamasta viikosta, ei ole mitään katastrofia tapahtunut.

Lämpimät vedet ovat rasite luonnonkaloillekin. Luonnossa virtaavissa vesistöissä viihtyvät lohet pääsevät kuitenkin etsimään itse viileää paikkaa.

– Harvoin virtavesissä olevat lohikalat shokkiin kuolevat, yleensä ne löytävät viileämmän pohjan tai pohjavesipurkauman, ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin Ely-keskuksesta sanoo.

Muikkukuolemat huolestuttavat

Lohensukuiset, järvessä viihtyvät muikut alkavat silti olla pian kovilla.

– Kun tarpeeksi helteet jatkuvat, happi voi hävitä pohjakerroksista, Huhtala kertoo.

Lapissa tunnettuja helteitten ja happikadon aiheuttamista muikkukuolemista ovat Jerisjärvi, Kemijärvi ja Simojärvi.

Yhdestä Lapin järvestä on jo Huhtalan mukaan löydetty jokunen kuollut kala.

– Olen kauhulla odottanut, milloin alkavat isojen järvien kalakuolemat. Mutta sellaista ei ole vielä kuulunut, Huhtala huokaisee helpotuksesta.

Muutama istutettu lohi on löydetty jo viime viikolla kuolleena Kemijärvestä ja Kemijoesta.

Synnytysten jatkuminen poikkeusluvalla on kriittisessä vaiheessa myös Meri-Lapissa ja Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Sairaalalle on myönnetty synnytysten poikkeuslupa tämän vuoden loppuun saakka ja se on hakenut uutta poikkeuslupaa.

Keskustan torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni arvelee, että Oulaskankaan synnytyksille myönnetty poikkeuslupa ei vaikuta suoraan Länsi-Pohjan hakemaan poikkeuslupaan. Kulmunin mielestä Oulaskankaan päätöksen perustelut kuitenkin vastaavat Länsi-Pohjan hakemuksen perusteluja ja niiden pitäisi päteä myös päätettäessä Länsi-Pohjan poikkeusluvasta.

– Siellä yhtenä perusteena on pitkät välimatkat. Meillähän on Kemissä itse asiassa pitempi välimatka niin Ouluun kuin Rovaniemelle synnyttämään. Sikäli on erittäin tärkeää, että meillä jatkossa on synnäri Kemissä, Kulmuni sanoo.

Ministeriön suhtautuminen on ollut nihkeää

Kulmuni kuitenkin toteaa, että Länsi-Pohjan synnytysten jatkuminen on vielä kovan työn takana. Tilannetta mutkistaa Meri-Lappiin perustettu sote-yhteisyritys Mehiläisen kanssa.

– Ministeriön suhtautuminen luvan myöntämiseen yhteisyritykselle on ollut aika nihkeää. Mutta ainakin Oulaskankaan perustelujen pitäisi toimia myös Kemin kohdalla.

Kesäkuun puolessa välissä merilappilaiset kävivät tapaamassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoa (kesk.) Länsi-Pohjan synnytysten poikkeusluvan puolesta. Tuolloin ministeri vetosi synnyttäjien vähäiseen määrään mutta esiin nousi alueella perustettu sote-yhteisyritys Mehiläisen kanssa.

Viime vuonna Saarikko lupasi Meri-Lapin synnytyksille kahden vuoden jatkoajan, jos alueella ei perusteta yhteisyritystä. Meri-Lapin sote-yhteisyritys on kuitenkin perustettu ja se sisältää valtaosan Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnasta, myös synnytykset.

Oulaskankaalla on ollut ongelmia – Länsi-Pohjassa ei

Oulaskankaan synnytyksille myönnettiin poikkeuslupa, vaikka vain muutama kuukausi sitten korkein hallinto-oikeus määräsi Oulaskankaan synnytykset lopetettavaksi potilasturvallisuussyistä.

Länsi-Pohjan keskussairaalassa vastaavia ongelmia ei ole ollut.

– Meillä Kemissä laatu on ollut aina korkeampi keskussairaalatasolla. Meidän ainoa ongelma on ollut se, että meillä syntyy liian vähän lapsia, Kulmuni sanoo.

Myös Oulaskankaalla synnytysten määrä alittaa tuhannen synnyttäjän rajan.

– Juridisten samojen perusteiden pitäisi toimia molemmissa paikoissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt uuden analyysin edessä, kun tuottajana on yhteisyritys, Kulmuni sanoo.

Kulmuni arvioi, että Länsi-Pohjan synnytysten poikkeusluvasta päätetään elo-syyskuussa.

Synnytysten jatkumisesta voi tulla Meri-Lapissa vuosia kestävä oikeustaistelu. Jos sosiaali- ja terveysministeriö ei myönnä poikkeuslupaa synnytysten jatkamiselle, voi sairaanhoitopiiri riitauttaa asian.

Laajan maastopalon sammutustyöt jatkuvat Pyhärannassa. Santtion kylätalon ovesta tulee palopaikalta saapuvia sammutusmiehiä tasaisena virtana.

Varusmiehiä on myös useita. Hätämuonituskeskuksen työntekijät laittavat ruokaa ja keittävät kahvia.

Pyhämaan VPK:n vapaapalokuntalainen Iiro Kivistö sai hälytyksen palopaikalle keskiviikkoiltana. Kun hän saapui paikalle, oli palopaikka vielä ilmiliekeissä.

– Siellä on kuuma kuin saunassa. Meidän työmme on ollut lähinnä letkutusta. Kaivamista ei ole vielä tarvinnut tehdä.

Kivistön kasvoilla ja hartioilla on nokijälkiä. Nuorukainen lusikoi jauhelihakeittoa kylätalossa.

– Seuraavaksi täytyy päästä nukkumaan. Vanhempani asuvat tässä lähellä. Muutaman tunnin päästä täytyy tulla takaisin.

Jussi Kirkkala Hinnerjoen VPK:sta sai hälytyksen kello 18 keskiviikkona. Kello 23 hänen ryhmänsä lähti metsään. Koko Hinnerjoen ryhmällä on tuhkaa käsivarsissa ja kasvoilla. Olosuhteet ovat heidän mukaansa rajut.

– Siellä on järkyttävää. Kuumaa, nokea ja silmät kirvelevät. Varusteet painavat. Kun olet kulkenut jostain, voi takanasi yhtäkkiä taas palaa, Kirkkala toteaa.

– Sanoin mennessä nuorille varusmiehille, että te ette tiedä, mihin menette, Hinnerjoen VPK:n Virpi Tähtinen jatkaa.

"Olosuhteet ovat meitä vastaan"

Aamukymmeneltä palopaikalle saapunut päivystävä päällikkö Juha Virto kertoo, ettei palo ole hallinnassa.

– Palopesäkkeitä on hyvinkin paljon, ja olosuhteet ovat meitä vastaan. Tuulen voima ja lämpötila ovat kasvussa. Lisäksi sammuttajat ovat varsin väsyneitä. Ei voi sanoa, että palo olisi hallinnassa, Virto kertoo.

– Seuraavat tunnit ratkaisevat sen, mihin suuntaan tästä mennään, hän jatkaa.

Paikalla on noin 200 henkeä, sammuttajia ja muuta henkilökuntaa. Puolustusvoimien virka-apuosasto on saapunut paikalle.

Varsinais-Suomessa sijaitsevan Pyhärannan suuri maastopaloalue saatiin aamuyön aikana ympäröityä. Sammutusta tehdään nyt rajatun paloalueen sisäosissa.

Ympyröidyn alueen sisällä on edelleen palamattomia alueita, jotka ovat vaarassa syttyä. Virton mukaan palamattomille alueille ei ole pelastushenkilöstöllä pääsyä.

– Tulipaloissa on aina levimisen mahdollisuus. Ongelma on alueen koko ja keskellä olevat palamattomat alueet. Suuret metsäalueet voivat syttyä ja mahdollisesti levittää paloa, Virto toteaa.

Monen päivän urakka edessä

Kopterikameralla saatujen kuvien ansiosta sammuttajilla on aamulla ollut selkeä käsitys alueen palopesäkkeistä, kertoo päivystävä päällikkö Kari Alanko.

– Nyt tiedetään, että sammutus kestää pitkään ja jatkuu varmasti huomennakin, ellei koko viikonlopun, Alanko sanoo.

Paloa on sammutettu keskiviikkoiltapäivästä asti. Paloalue on uusimman arvion mukaan noin sadan hehtaarin kokoinen.

Pyhäranta sijaitsee Varsinais-Suomen pohjoisosassa, Uudenkaupungin ja Rauman välissä, lähellä Satakunnan rajaa.

Evakuoinnit jatkuivat torstaina

Olosuhteet paloalueella ovat raskaat. Lämpötila on korkea, ja palava kangasmetsä on tiheää. Sammutustöissä avustaa kaksi helikopteria, mutta pääosin sammutusta tehdään maastosta käsin.

Alanko kertoo, että vaikeimmissa paikoissa tuli palaa maan alla 30–40 senttimetrin syvyydessä.

– Alueella on sellaista hetteistä kangasmaastoa. Kun tuli pääsee sinne, se palaa syvälle maahan. Nyt sitten kaivelemme maata lapiolla ja kastelemme samalla, Alanko kuvailee.

Palon syntysyystä ei ole toistaiseksi tietoa.

Alueella sijaitsee sekä vakituisesti asuttuja että vapaa-ajan asuntoja. Eilisen illan ja yön aikana paloalueen läheisyydestä evakuoitiin parikymmentä rakennusta.

Torstaina iltapäivällä evakuointeja päätettiin jatkaa. Kymmenkunta ihmistä joutui jättämään kotinsa Luhdantiellä. Pari tuntia myöhemmin tyhjennettiin vielä neljä taloa asukkaista. Palo ei ollut levinnyt, mutta asukkaat piti siirtää pois sammutustöiden tieltä.

Palo ei ole levinnyt asuinrakennuksiin, mutta muutama pieni varasto- tai vajarakennus on tuhoutunut paloalueen läheisyydessä.

Palo aiheuttaa haittaa myös liikenteelle. Rantatien liikenne on katkaistu kokonaan Varvintien ja Santtiontien välillä. Liikenteenohjaustehtävissä toimivat poliisin lisäksi Porin Prikaatin virka-apuosasto ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu.

Aikaisemmin myös Unajantien suunnasta etelään suuntautuvaa liikennettä jouduttiin rajoittamaan. Liikennekatkon odotetaan kestävän jopa kaksi päivää.

Paloalueen ympärillä liikkuu paljon pelastuslaitoksen kalustoa ja sammutushenkilökuntaa. Alueella liikkujia pyydetään käyttämään kiertoteitä.

Hälytysmuonitus paikalla illasta lähtien

Kylätalolle perustetussa huolto- ja evakuointikeskuksessa palomiehet pääsevät syömään, peseytymään ja lepäämään.

Pyhärannan, Rautilan ja Kalannin palokuntanaiset ovat työskennelleet keskuksella keskiviikkoillasta lähtien. Alkuillasta kylätalolla muonitettiin myös alueelta evakuoituja asukkaita.

Palomiehet ovat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksista, ja apua on pyydetty myös Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä.

– Olemme pyrkineet siihen, että sammuttajat saisivat tarvitsemansa lepotauot. Mutta on ymmärrettävää, että tilanteen ollessa kuumimmillaan on pakko sammuttaa, vaikka voimat olisivat vähissä, päivystävä päällikkö Alanko kertoo.

Sammutuksessa avustavat rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien helikopterit. Helikopterit nostavat sammutusvettä merestä. Lisäksi aluetta yritetään raivata metsäkoneilla.

Lapissa valmius Venäjän palojen leviämiseen

Myös muualla maassa pelastuslaitoksilla riittää töitä. Lapissa valmistaudutaan useita päiviä roihunneiden maastopalojen leviämiseen Venäjältä Suomeen.

Inarissa palo on vain puolen kilometrin ja Sallassa kilometrin päässä itärajalta. Inarissa Lapin pelastuslaitos tekee valmisteluja palon torjumiseksi yhdessä rajavartioston kanssa.

Sallassa tarvittavat valmistautumiset on tehty jo eilen. Sallan palosta kulkeutuu savua Suomen puolelle jopa Savukoskelle asti. Savu voi aiheuttaa herkimmille hengitysvaikeuksia.

Kuopiossa useita Pohjois-Savon pelastuslaitoksen yksiköitä hälytettiin sammuttamaan maastopaloa Vehmersalmen Suvasveden rannalla. Palo jäi melko pieneksi.

Juttu päivittyy.

Lue myös:

Pyhärannassa maastopalo levinnyt jo yli 70 hehtaarin alueelle – parikymmentä rakennusta evakuoitu

Pyhärannan maastopaloa paenneet rehkivät mukana avustustöissä – "Omasta kodista on kamala lähteä"

Raimo Ekonoja on luovuttanut verta 219 kertaa. Ensimmäisen kerran armeijassa vuonna 1966.

Ekonojan mukaan verenluovutus antaa hyvän mielen ja keveän olon.

– On niin hyvä olo, että olisi kiva lähteä lenkillekin, mutta hoitajat toppuuttelevat, että malta nyt muutama päivä, 70-vuotias Raimo Ekonoja nauraa letkun päässä.

Verenluovutuksen ikäraja on 18-70 vuotta eli verta voi luovuttaa kunnes täyttää 71 vuotta.

Ekonojan luovutti verta viimeisen kerran tiistaina, kun liikkuva veripalvelu kävi Rovaniemellä. Hänellä on aina ollut vahva veri ja se tuntuu myös kehossa.

– Sormenpäissä alkaa tuntumaan, että milloin tässä pääsisi taas luovuttamaan.

Nyt, kun luovuttaminen ei enää onnistu, Ekonoja aikoo mennä kupattavaksi.

Ikä pidentää luovutusväliä

Veripalvelun ohjeen mukaan kahden luovutuksen välillä tulee naisilla olla vähintään 91 vuorokautta ja miehillä vähintään 61 vuorokautta.

Raimo Ekonoja on luovuttanut verta parhaimmillaan kuusi kertaa vuodessa, mikä on maksimi luovutusmäärä. Ekonojan mukaan ikä on vaikuttanut niin, että hän on joutunut pidentämään luovutusväliä lopulta neljään kuukauteen.

Suomessa kaivataan luovuttajiksi myös afrikkalaista syntyperää olevia henkilöitä.

Ekonojan veriryhmä A+ on Suomen yleisin veriryhmä, O+-veriryhmän ohella. O- -verta puolestaan voidaan antaa potilaille, joiden veriryhmää ei tunneta, siksi se on erityisen haluttua täydennystä verivarastoihin.

Suomessa kaivataan luovuttajiksi myös afrikkalaistaustaisia henkilöitä, sillä afrikkalaista syntyperää olevilla on erilaisia veriryhmäyhdistelmiä kuin muilla etnisillä ryhmillä.

Veripalvelun mukaan esimerkiksi U-negatiivinen veriryhmä on nimenomaan afrikkalaissyntyisillä esiintyvä harvinainen veriryhmä, mutta yhtään tällaista verenluovuttajaa vielä ole löytynyt Suomesta.

Aiemmin verenluovuttajia hälytettiin apuun tarpeen mukaan

Sairaaloissa ei ollut ennen varastoja, koska verta ei pystytty säilömään niin hyvin kuin nykyään. Raimo Ekonojakin on hälytetty Lapin keskussairaalaan verenluovuttajaksi joskus kesken työpäivän.

– Kerran oli sattunut autokolari ja hälytettiin minun silloinkin luovuttamaan, kun sementtitehtaalla oli sattunut onnettomuus kaivonrenkaan pudotessa.

Verenluovuttajat ovat tunnollista porukkaa ja luovutuspaikoilla näkee usein samoja naamoja. Ekonojan luovutuskaverit tosin ovat jo ehtineet vaihtua.

– Ei näy enää oman ikäisiä luovuttajia. Monilla on tulleet sairaudet riesaksi, eikä voi enää luovuttaa.

Helle vähentää luovuttajien määrää

Veripalvelun vastaavan hoitajan Hanna Hillin mukaan luovuttajia oli mukavasti liikkeellä koko maassa viime viikkoon asti. Nyt lomakausi ja helle ovat vähentäneet kävijämääriä. Toisaalta heinäkuussa tehdään myös vähemmän isoja leikkauksia.

– Mutta syöpäpotilaat ja synnyttäjät tarvitsevat verta myös kesällä, Hilli muistuttaa.

Heinäkuussa luovutettu veri säilyy punasolujen muodossa viisi viikkoa, elokuulle saakka. Syöpähoitoihin ja suurimpiin verenvuotoihin käytettävät verihiutaleet puolestaan säilyvät vain viisi vuorokautta.

Veripalvelun tavoitteena on kerätä joka arkipäivä 800 pussia verta, jotta varastot pysyvät riittävinä sairaaloiden tarpeisiin nähden.

Rovaniemen luovutustilaisuudessa tavoitteena oli 100 pussia verta.

Kultakin luovuttajalta otetaan noin puoli litraa verta. Veri säilötään viileään ja kuljetetaan ensin Ouluun ja sieltä Helsinkiin tutkittavaksi. Kukin verinäyte on jäljitettävissä luovuttajaansa 30 vuotta luovutuspäivästä eteen päin. Kaikki luovutettu veri tutkitaan.

Flunssa estää luovutuksen

Verenluovuttajan tulee olla perusterve ja painaa vähintään 50 kiloa. Flunssassa ei kannata lähteä luovuttamaan verta ja jos on sairastunut tulee pitää ainakin kaksi viikkoa väliä ennen verenluovutusta.

Myös ulkomaanmatka saattaa estää verenluovutuksen.

– Etelä-Euroopassa on tällä hetkellä länsi-niilin virusta. Matkan jälkeen neljän viikon päästä voi tulla vasta luovuttamaan, vastaava hoitaja Hanna Hilli sanoo.

Myös malaria-alueilla vierailu estää verenluovutuksen puolen vuoden ajaksi. Veripalvelun verkkosivulta löytyy lisää maakohtaista tietoa.

Raimo Ekonojan mukaan viimeinen verenluovutuskerta herkistää mielen.

– Niitä on paljon, jotka ovat minulta verta saaneet, Ekonoja miettii.

Verkkolehti iFinnmarkin haastattelema NRK Saamenpäällikkö Mona Solbakk vahvistaa, että toimitus on evakuoitu ja, että pelastusviranomaiset ovat tutkineet vuodon syytä.

Norjan yleisradioyhtiön saamenkielisentoimituksen työntekijät havaitsivat torstaiaamuna toimituksen toimitiloissa voimakkaan hajuista katkua. Hajun vuoksi toimituksen työntekijät ottivat yhteyttä pelastusviranomaisiin.

Pelastusviranomaisten mukaan voimakas haju oli peräisin viallisesta akusta, joka poistettiin rakennuksesta. Toimitiloja tuuletetaan parhaillaan. iFinnmarkin tavoittamien pelastusviranomaisten mukaan toimituksen pitäisi päästä palaamaan rakennukseen iltapäivän aikana.

NRK:n saamenkielinen toimitus tuottaa yhteisiä radio- ja tv-lähetyksiä Ylen saamenkielisen toimituksen kanssa.

Ravikansan suurtapahtuman Kuninkuusravien odotetaan vetävän Rovaniemelle vähintään 55 000, mutta mahdollisesti jopa 60 000 ihmistä. Myös hevosia on tuohon ravikansan suurtapahtumaan tulossa melkoinen lauma.

– Hevosia tulee 155 per päivä, eli reilu kolmesataa, jos kaikki lähdöt tulevat täyteen. Lauantaina ajetaan 12 lähtöä ja sunnuntaina 13, laskee Rovaniemen Ravirata Oy:n puheenjohtaja Matti Rajaharju.

– Eikä saa tietenkään unohtaa ponilähtöjä, molempina päivinä on ensiksi kaksi ponilähtöä kello 10 jälkeen.

Karsinapaikkoja kysellään netissäkin

Kun yli kolmesataa hevosta tulee Rovaniemen kokoiseen kaupunkiin, on selvää että hyvistä karsinapaikoista on kova kysyntä. Facebookiin perustetussa ryhmässä on tarjolla muutamia paikkoja, mutta enemmän tulee yhteydenottoja suoraan tallien omistajille.

–Jonkun verran on tullut kyselyjä. Meillä on kuusi paikkaa varattuna ja kaksi on vielä vapaana, sanoo Nietos Stable –tallin omistaja Hanna Kariniemi.

– Olen kuullut, että osalla talleista olisi vielä vapaita paikkoja.

Rovaniemellä on useampia talleja raviradan välittömässä läheisyydessä. Ravirataa pyörittävä yhtiö on lisäksi rakentanut lukittavia karsinapaikkoja rata-alueelle.

– Meillä on uusi katos, jossa siinäkin voi yöpyä, siihen mahtuu 40 hevosta, Matti Rajaharju sanoo.

Tallipaikkoja on netissä tarjolla Tervolasta asti. Ravihevosia majoittuu myös ainakin Sinetässä, Kivitaipaleessa, Sulaojalla ja Ranualla.

Ajomatka hevosen kanssa raveihin esimerkiksi Ranualta tuntuu maallikosta aika pitkältä. Hevosvalmentajan mukaan kuitenkin osa hevosten omistajista nimenomaan kaipaa ravurilleen rauhalista paikkaa vähän kauempana tapahtuman keskuksesta.

– Osa varsinkin tamman omistajista haluaa rauhalliseen paikkaan. Heistä moni ei tuo mielellään tammaa johonkin hälinäpaikkaan, kun on esimerkiksi mahdolliset kiimaongelmat. He haluavat usein paikan jossain pienemmässä ja rauhallisemmassa tallissa, sanoo hevosia valmentava Kaarlo Palojärvi.

Maastopalot syttyvät yleensä silloin, kun maasto on kuivaa, sää on lämmin, sadetta ei ole saatu ja metsäpalovaroitus on mahdollisesti voimassa. Palot eivät kuitenkaan syty aivan itsestään, ja syynä onkin yleensä ihmisen toiminta.

Helsingin pelastuslaitos on sammuttanut useita kymmeniä maastopaloja kuivan ja kuuman hellejakson aikana.

– Toistaiseksi on ollut yllättävän vähänkin maastopaloja. Nyt on ainekset jo paljon isompaan tehtävämäärään, toteaa päivystävä palomestari Tommi Sivula Helsingin pelastuslaitokselta.

Tällä hetkellä maastopalovaroitus on voimassa koko maassa. Pisimpään varoitus on yhtäjaksoisesti ollut voimassa Lapissa ja Länsi-Suomessa. Molemmissa varoitus on kestänyt jo puolentoista viikon ajan.

Näillä näkymin varoitus on voimassa myös viikonlopun yli, mutta paikoittaiset sadekuurot voivat helpottaa tilannetta Lapissa. Länsi-Suomeen helpotusta ei kuitenkaan ole vielä luvassa.

Kysyimme pelastuslaitosten palomestareilta, mitä ennen maastopalon syttymistä yleensä tapahtuu.

1. Kytemään jätetyt nuotionpohjat

Yksi yleisimmistä maastopalon sytyttäjistä on kytemään jätetty nuotio. Viime aikoina Helsingin pelastuslaitoksen alueella nuotioita on sytytetty paikoissa, missä ihmiset viettävät kesäpäivää eikä kunnollista nuotiopaikkaa ole.

– Viime aikoina nuotioista syttyneet palot ovat olleet ihan asutuksen keskuudessa, mistä on löytynyt nurmikkopläntti tai tehty nuotio metsän reunaan tai kallion koloon, kertoo päivystävä palomestari Tommi Sivula.

– Eniten on ollut sellaisia, että halutaan varta vasten paistaa makkarat ja keittää kahvit, eikä nuotiota sammuteta kunnolla, toteaa päivystävä palomestari Tuomas Korhonen Lapin pelastuslaitoksen Rovaniemen yksiköstä.

Lapissa on viime viikkoina ollut poikkeuksellinen helleaalto, jonka takia metsäpalovaroitus on voimassa. Korhonen pohtii, että koska tilanne Lapissa on niin harvinaislaatuinen, eivät ihmiset välttämättä ota varoitusta tosissaan.

2. Tahallaan sytytetyt palot

Helsingin pelastuslaitoksen alueella huomattava osa maastopaloista on ollut tahallaan sytytettyjä. Esimerkiksi eräällä Helsingin alueella tapahtui lyhyellä ajanjaksolla kolmesta viiteen erillistä maastopaloa, jotka saattavat olla saman henkilön tekemiä.

– Pyromaanihenkiset ihmiset ovat viime aikoina aktivoituneet. On nähty vaivaa palon sytyttämiseen niin, että on kasattu trukkilavoja tai roskisten viereen kyhätty nuotio, joka on sytyttänyt roskakatoksen ja lähimaaston, sanoo Sivula.

Myös pikkulasten tulitikkuleikit ovat aiheuttaneet maastopaloja. Helsingin pelastuslaitoksen Tommi Sivula toteaa, että pikkulapset ovat polttaneet esimerkiksi risukasoja, puuta tai mitä ikinä halutaan kokeilla polttaa.

Palo osataan yhdistää tulitikkuleikkeihin yleensä vain silloin, jos sivullinen näkee lapsien juoksevan pois metsästä, jonka siimeksestä nousee savua.

Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että tekijöitä voi olla vaikea saada kiinni, jos alueella ei ole kameravalvontaa eikä silminnäkijöitä ole ollut.

– Tällaisissa tapauksissa silminnäkijähavainnot kiinnostavat aina poliisia. Ihmisten tunnistaminen voi kuitenkin olla haastavaa isoilla asuinalueilla, joissa naapureita ei tunneta kovin hyvin, Hietala sanoo.

3. Tupakantumpit

Kaikkien maastopalojen syttymissyy ei aina selviä. Helsingin poliisilaitoksen palomestari Sivula arvioi, että ne ovat useimmiten tupakantumppien sytyttämiä, sillä tupakantumppi tuhoutuu palossa eikä jälkiä näin ollen jää.

4. Risujen poltto

Helsingin alueella risujen polttaminen on kielletty, mutta muualla Suomessa myös risujen poltto aiheuttaa paloja.

Lapin pelastuslaitoksen Tuomas Korhonen kertoo, että Rovaniemen alueella on parin viikon aikana ollut muutama maastopalo, jotka ovat syttyneet poltetuista risuista.

Risujen poltto on kiellettyä metsäpalovaroituksen aikaan. Alueelliset rajoitukset muina aikoina kannattaa varmistaa oman kunnan ympäristöviranomaiselta.

Lue lisää:

Avotulen teon rajoitukset (Pelastustoimi.fi)

Ilmatieteenlaitoksen varoitukset

Pyhärannassa evakuointeja jatkettu maastopalon takia, sammuttajat kertovat järkyttävistä oloista – Lapissa valmistaudutaan Venäjän metsäpalojen torjumiseen

Pyhärannassa maastopalo levinnyt jo yli 70 hehtaarin alueelle – parikymmentä rakennusta evakuoitu

Metsäpalovaroitus ei estä grillailua: "Kunhan järki pysyy kädessä"

Kuttanen, Enontekiö ja Porttipahta, Sodankylä. Kun palaat mielessäsi lapsuuden pitkiin automatkoihin, aikaan ennen ilmastointia. Mieleesi piirtyy ehkä muisto pysähdyksestä kojulla, josta sai kuumana kesäpäivänä virvoketta.

Tällaiset kojut ovat jäämässä vain muistoihin, sillä koko Suomessa luvallisia tienvarsimyymälöitä on enää noin 60.

Käsivarren Lapissa, Kuttasen kylän eteläpuolella tienpientareelle on pystytetty oranssi kartonkikyltti, johon on kirjoitettu ”Loimulohta.”

Hetken päästä siintää taas uusi kyltti: "Lättykahvit."

Tällainen tienvarteen pystytetty mainos tuntuu niin nostalgiselta, joten on pakko tehdä äkkijarrutus - ja mennä tutustumaan valikoimaan.

Unto Kultima aloitti kalakotansa kanssa levähdysalueella 90-luvulla. 2000-luvulla rakentui isohko kota. Vielä 90-luvulla Kultimalla riitti kilpailijoita.

– Silloin kun tämä perustettiin - ainakin Kilpisjärveltä Muonioon oli vähintään joka kylässä tämmöinen koju, teltta tai laavu josta myytiin, kuvailee Kultima.

Tienvarteen pystytetty laavu oli vielä 60-luvun Lapissa oli hyvin yleinen näky. Porosaamelaiset möivät laavuissaan porontaljoja, käsitöitä ja sarvia. Mosse-auton keulaan laitettiin poronsarvet, ikäänkuin todistukseksi Lapin reissulta, muistelee Kultima.

– Tänä päivänä ei voi olla samanlaista: pitää olla kylmälaitteita ja lämpimänä pystyä pitämään. Täytyy investoida aikalailla, että pystyy näitä hommia pitämään.

Joka aamu Kultima tulee kojulleen kahdeksaksi. Hän lämmittää uunit ja savustelee. Sitten hän potkii ovet auki, kuten Kultima itse asian ilmaisee. Kesät kuluvat kojulla asiakaspalvelussa, ensilumi tietää Kultimalle yksinäisiä hetkiä Kilpisjärventiellä aura-auton kuljettajana.

– Ehkä se on joku intohimo tähän. Saa olla asiakkaiden kanssa tekemisissä ja porista heidän kanssaan. Talvella saa sitten olla yksin, kun ei ole asiakkaita sillä mallin. Talvisin saa olla yksin tuulessa ja tuiskussa aura-auton ratissa, kertoo Kultima.

Porttipahdalla ei seurata kelloa vaan liikennemääriä, niiden mukaan pidetään myymälää auki

Sodankylästä pohjoiseen, nelostien varrella on seissyt yli kolmekymmentä vuotta saman perheen pyörittämä matkamuistomyymälä ja kahvila.

Zippi ja suhaus -niminen paikka aloitti toimintansa avotulen ääressä.

Kaarina Viitamäki-Engelberg kertoo jatkavansa vanhemmiltaan perittyä liiketoimintaa ja elämäntapaa. On ollut ylä- ja alamäkiä, mutta hommaa jatketaan.

– Kyllä tämä meidän perheen elättää, mutta vie vuodesta neljä kuukautta. Joka päivä painetaan isännän kanssa tässä, kertoo Kaarina Viitamäki-Engelberg.

Joka päivä täälläkin tehdään töitä kelloa seuraamatta. Sen sijaan ohikulkevaa liikennettä seurataan. Ja jos asiakkaita piisaa, ovet pysyvät auki pidempään.

Autot pysähtelevät tasaisin väliajoin parkkipaikalle, mutta kaikki eivät välttämättä piipahda sisään myymälään.

Tämän päivän tienvarsimyymälöitä eivät hetkauta niinkään valuuttakurssit vaan säät. Kun säät suosivat, bisnes pyörii hyvin.

– Kyllä tämä on niin raskasta. Ei kai tätä kukaan täysijärkinen jaksaisikaan, naurahtaa Viitamäki-Engelberg ja kiiruhtaa paistamaan hillalettuja.

Ne uppoavat varsinkin saksalaisiin kulkijoihin.

Tilapäinenenkin mansikka- tai makkarakoju vaatii sopimuksen ELY-keskuksen kanssa

Jos haaveilee ansaitsevansa hieman ylimääräistä omalla tienvarsikojulla, ei se käytännössä ole niin helppoa.

Maksutonta toki myyntitoiminta on, mutta sopimus vaaditaan.

Myynti voi tapahtua esimerkiksi myyntivaunusta tai myyntipöydältä. Myytävien tuotteiden on myös oltava tienkäyttäjiä palvelevia. Tilapäinen myyntitoiminta on maksutonta, ohjeistetaan ELY-keskukselta. Tilapäiseksi katsotaan myynti, joka kestää minimissään yhden päivän ja maksimissaan neljä kuukautta. Lupa voidaan myöntää liikenneturvallisuuden kannalta sopiville alueille.

Kaikki Suomen tienvarsimyymälöiden sopimukset on keskitetty satojen kilometrien päähän Pirkanmaan ELY-keskukseen. ELY-keskuksesta ei osattu kertoa, kuinka monta tienvarsimyymälää pitkien välimatkojen Lapissa on, koko Suomessa määrä on vain 60.

On mahdotonta sanoa missä välissä tienvarsimyymälöiden määrä hiipui, tapahtuiko kaikki hiljalleen vaiko rytinällä. Pirkanmaan ELY-keskukselta, johon sopimukset pari vuotta sitten keskitettiin, ei löydy dataa mistä muutoksen käyrän näkisi.

"Tällaisia paikkoja on yhä vähemmän, isot syövät pienet"

Kokemäeltä kotoisin oleva porukka tilaa kuumana kesäpäivänä soppaa. Aina on pakko saada lohikeittoa, he hörähtävät porukalla.

Kalastusmatkalla oleva kaveriporukka hämmästyi kuullessaan, että tällaisia pieniä paikkoja on koko Suomessa enää alle sata. Lapin teiden varsilla ei ole suurten ketjujen liikennemyymälöitä.

Tämä kaveriporukka suosii paikallisia yrittäjiä ja siksi valitsevat pysähdyspaikakseen yksityisen yrittäjän pyörittämän tienvarsimyymälän.

– Tällaisia paikkoja on yhä vähemmän, isot syövät pienet. Yleensä pysähdymme näissä pienissä paikoissa, kuvaa Timo Grundström tilannetta.

Kultima aikoo jatkaa kalakodassaan ainakin kahdeksankymppiseksi – Kulkeeko sitten rollaattorilla täällä töissä?

Vuodesta toiseen lohisopan keitto tai paikallisilta Raittijärven poromiehiltä ostetun raudun savustaminen ei kyllästytä kuttaslaista Unto Kultimaa.

Haastattelua tehdessä noin kuusikymppinen Unto Kultima palvelee asiakkaitaan hymyissä suin.

Kultima toivoo, että hänellä olisi vielä hyviä työvuosia jäljellä, vaikka eläkeikä painaa päälle.

Jatkajia hänellä ei ole, mutta halu jatkaa on vahva.

– Itse olen arvellut, että pitääkö tässä jatkaa tuonne kahdeksankymppiseksi asti. Sitten katson, mitä sitä alkaa tekemään, vai tekeekö mitään. Vai kulkeeko rollaattorin kanssa täällä, naurahtaa Kultima ja jatkaa töitään.

Lapissa on taltutettu illan ja yön ajan maastopaloja ainakin Kittilässä ja Sallassa.

Kittilän Raijankiselällä maastoa on palanut yli 20 hehtaaria, kun jo kertaalleen sammutettu maastopalo syttyi uudestaan torstai-iltana.

Lapin pelastuslaitokselta kerrotaan, että sammutustöissä on ollut yön ajan kymmenen miestä ja pelastushelikopteri Aslak, jonka urakka päättyi kuudelta aamulla.

– Palo on saatu taltutettua ja tällä hetkellä aluetta jälkivartioidaan pelastuslaitoksen ja Metsähallituksen toimesta, kertoo päivystävä palomestari Kari Kuosmanen Kittilästä.

Kittilässä pelastustöitä on hankaloittanut vaikeakulkuinen maasto, sillä lähimmälle tielle on matkaa runsaat kymmenen kilometriä.

– Pumppukaluston kanssa on ollut myös ongelmia, sillä osa niistä on mennyt epäkuntoon, sanoo Kuosmanen.

Vettäkään ei ole saatu ihan läheltä vaan sitä on otettu useista eri paikoista. Maastoon on vedetty linjastoja parin kilometrin verran.

Venäjän puolen maastopaloja seurataan Sallassa

Sallan Hautajärvellä metsää on palanut neljä hehtaaria. Pelastuslaitokselta kerrotaan, että palo saatiin haltuun torstai-iltana, mutta siitä tullut savu haittasi esimerkiksi Karhunkierroksella olleita retkeilijöitä.

Savua Suomen puolelle on kulkeutunut myös Venäjältä, jossa lähimmät maastopalot ovat noin kilometrin päässä Suomen rajasta.

Lapin pelastuslaitoksen tiedossa ei ole, että Venäjän palot olisivat levinneet. Pelastuslaitos ja rajavartiosto ovat varautuneet asiaan ja suunnitelleet sammutuslinjoja mahdollisen leviämisen varalta.

Suomessa pitkään jatkunut helle ja kuumuus voivat olla haitaksi kodinkoneille, elektroniikkalaitteille, autoille ja myös esimerkiksi silmälaseille. Helle ylikuumentaa pienlaitteiden lisäksi myös isompia koneita: Yle kertoi torstaina, että VR:llä on ongelmia helteen kanssa. Veturit ylikuumenevat ja vaunujen ilmastoinnin kanssa on ollut ongelmia. Pahimmillaan esimerkiksi ohjaamon lämpötila on noussut yli 40 asteeseen.

Kokosimme listan arjen laitteista ja esineistä, jotka herkästi kärsivät helteistä.

Puhelimet ja tabletit ylikuumenevat

Puhelin tai tabletti unohtuu herkästi esimerkiksi auton kojelaudalle. Auton sisälämpötila voi nousta jopa 50–60 asteeseen jolloin laitteet ylikuumentuvat. Tänä päivänä monissa laitteissa on kuitenkin ylikuumenemissuoja, jonka ansiosta laite sammuttaa itse itsensä liian kuumassa.

Esimerkiksi Applen laitteet toimivat parhaiten 0–35 celsiusasteen lämpötiloissa. Liika kuumuus saattaa vaurioittaa akkua jopa pysyvästi. Myös akun lataaminen korkeassa lämpötilassa voi vaurioittaa sitä entisestään. Oulun iHelp -huollosta kerrotaan, että puhelimien reagointi lämpötiloihin vaihtelee hyvin paljon merkkikohtaisesti. Akku voi siis kuumentua helteellä ja puhelin kannattaa viedä varjoon. Jos laite ylikuumenee, se kannattaa sammuttaa heti.

Aamulehti testasi Samsung Galaxy S7 Edgen ja iPhone 6S:n toimintaa sen jälkeen, kun ne asetettiin 35 asteen helteessä kuumenneelle peltilevylle. iPhone hyytyi kuumassa jo viidessä minuutissa.

Aurinko- ja silmälasien pinnoite ei kestä kuumaa

Myöskään silmä- tai aurinkolaseja ei kannata jättää autoon. Voimakas auringonvalo voi vaurioittaa linssejä ja muovipinnoitetta. Se voi myös taivuttaa muovisankoja.

Kodinkoneet ja kylmälaitteet tiukilla

Kylmälaitteet rikkoontuvat helteellä tavallista helpommin. Huonossa kunnossa oleva ja vanha kylmälaite ei välttämättä jaksa kesähelteessä ja voi ylikuumentua. Jos kone käy koko ajan liian kuumana, se vähentää myös sen käyttöikää.

– Jos laite koko ajan hyrskyttää eikä jaksa pitää kylmää, se on lopun edellä ja myös paloturvallisuusriski. Kompressorin lämpötila nousee korkeaksi, sanoo torniolainen kodinkonekorjaaja Timo Smeds.

Kylmälaitteita voi auttaa helteillä hyvällä tuuletuksella ja ilmankierrolla. Kodinkoneista jääkaapit ja pakastimet ovat usein aika ahtaissa tiloissa, joten ilmankiertoa voi itse parantaa vetämällä laitteita hieman ulos tiiviistä tiloista.

OP Vakuutuksesta kerrotaan, että helteet eivät näy vahinkopiikkinä tilastoissa. Sen sijaan lämpimän jakson jälkeiset ukkoset rikkovat usein laitteita. Jos kuitenkin helle rikkoo esimerkiksi pakastimen ja sulattaa marjat, se on vakuutusyhtiön mukaan korvattavissa.

– Jos on vaikka lomalla poissa kotoaan ja vanha pakastin menee rikki, mustikat valuvat parketille ja siihen tulee jälki, niin tämmöinen on kokonaisuudessaan korvattava, sanoo johtaja Kristian Hiljander OP Vakuutuksesta

Auto hyytyy helteellä

Helteellä koetuksella on erityisesti auton akku ja sähköjärjestelmät. Yle kertoi torstaina kuinka Hämeenlinnassa on muutamassa päivässä hinattu korjaamon pihalle toistakymmentä autoa. Helle tuo esiin hoitamattomat viat.

Talven ja kesän äärimmäiset lämpötilavaihtelut rasittavat auton akkua käynnistäessä. Autojen lisälaitteet syövät usein paljon enemmän sähköä kuin akun laturi ehtii lyhyiden ajomatkojen aikana ladata. Kesähelteillä ilmastointia käytetään ahkerasti, mikä osaltaan lyhentää akun käyttöikää. Kesälomareissua varten akun kunto kannattaa tarkastaa: Mitä vanhempi akku, sitä herkemmin se simahtaa.

Myös esimerkiksi huoltamaton ilmastointi voi kuluttaa akkua enemmän. Ilmastointi kannattaisi huoltaa ennen helteitä, eikä vasta kun se ei puhalla enää kylmää. Myös auton lämpömittaria on syytä tarkkailla.

Tarkkana kaasun kanssa

Sytkäri tai kaasupullo unohtuvat helposti aurinkoon grillauksen jälkeen. Nestekaasua käytetään paljon kesällä ja sen kanssa tulee aina olla varovainen. Kaasupulloa tulisi aina säilyttää varjoisassa ja hyvin tuulettuvassa paikassa. Jos pullo lämpenee yli 50 asteeseen, sen varoventtiili saattaa laueta ja kaasua vuotaa ulos.

Myöskään sytytintä ei tule säilyttää suorassa auringonpaisteessa tai auton kojelaudalla.

Suomen sää on viime aikoina ollut helteinen koko maassa, mutta nyt on tullut käänne sateisempaan suuntaan. Tänään sateet painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen, ja myöhemmin idästä voi levitä lisää kuuroja.

– Etelä- ja Länsi-Suomi ovat pilvisiä, Itä- ja Pohjois-Suomi ovat aurinkoisia. Siellä missä ei ole pilviä ollaan 26 ja 30 asteen välillä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Koskelan mukaan sade- ja ukkoskuurot yleistyvät selvästi lauantaina, jolloin niitä tullee Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Etelä-Lapissa asti. Sateettomilla alueilla helleraja menee helposti rikki, Pohjois-Lapissa päästäneen 30 asteen tuntumaan.

– Ukkosten osalta ennuste on epävarma, ja sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua, koska ne ovat kuuromaisia, Koskela painottaa.

Sunnuntaina kaikkein epävakaisin alue näyttäisi siirtyvän pohjoiseen ja itään.

– Etelä- ja Länsi-Suomessa kuurot jäävät vähäisemmiksi. Mikäli on auringonpaistetta ja poutaa, niin helleraja rikkoontuu helposti.

Myös ensi viikko näyttää lämpimältä. Ainoastaan Pohjois-Lappi voi alkuviikon aikana jäädä hellerajan alapuolelle, mutta sielläkin asteita on yli 20.

Maailmallakin vaihtelua säässä

Myös maailmalla sään vaihtelut ovat olleet viime viikkoina voimakkaita. Esimerkiksi Arabian niemimaalla on mitattu äärimmäisiä lämpötiloja, ja Japanissa koettiin tuhoisin sään aiheuttama katastrofi yli 30 vuoteen.

Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitoksen sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -yksiköstä kommentoi perjantaina Ykkösaamussa, että tutkimuksien mukaan ilmastonmuutos lisää tiettyjä ankaria ja haitallisia sääilmiöitä.

– Kuten korkeita lämpötiloja, helleaaltoja ja rankkasateita sekä tulvia, toisaalta myös kuivuutta. Myös merenpinta kohoaa, joten merivesitulvat lisääntyvät globaalisti, Tuomenvirta sanoi.

Tuomenvirran mukaan ilmastonmuutoksen tutkimiseen tarvitaan havaintoja mieluiten pitkältä ajalta.

– Tarvitaan myös teoreettista osaamista fysiikasta ja kemiasta, jotka puetaan ilmastomalleihin. Niillä voidaan tutkia näitä ilmiöitä tarkemmin. Että jos kasvihuonekaasupäästöt tai mustanhiilen päästöt kehittyvät näin, niin miten ilmasto muuttuu.

Luonnonvarakeskuksen Luken mukaan Lapin mustikkasadosta on tulossa tänä kesänä melko heikko. Sen sijaan etelämmäksi odotetaan keskimääräistä satoa.

Pohjois-Suomen huonot ennusteet mietityttävät myös marjayrityksiä. Joissakin yrityksissä on epävarmaa, lähdetäänkö mustikan perässä ollenkaan Lappiin.

Savukoskelainen Korvatunturin Marjan kautta on tullut Suomeen viisisataa poimijaa tällä viikolla. Heidät on sijoitettu nyt Itä–Länsi-Suomi -akselille. Sieltä saadaan ensimmäiset mustikat.

– Tilannetta katsotaan sen jälkeen, kun Lapissa alkaa mustikka olla kypsää ja verrataan satoa Etelä- ja Keski-Suomen satoon. Onko järkevää nostaa tänne [Lappiin] poimijoita, aluejohtaja Jari Huttunen Korvatunturin Marjasta pohtii.

Tällä hetkellä sato vaikuttaa heikolta.

– Mustikkaan oli tulossa kohtalainen sato, mutta nyt jo kaksi viikkoa on ollut helteitä, eikä ole tullut vettä.

Kaikki uskontokunnat minä ristin illalla käteeni ja toivon vettä. Toimitusjohtaja Jukka Kristo, Polarica Marja

Marjat ovat Huttusen mukaan saattaneet varisuttaa osan raakileistaan pois kuivuuden vuoksi.

Myös Luonnonvarakeskuksen tutkijan Outi Manninen mukaan kuivuus saattaa verottaa jonkin verran satoa.

Tämän lisäksi mustikan pölytys onnistui Pohjois-Suomessa huonommin kuin etelässä.

Kuivuus vaikuttaa myös laatuun. Siksi sade olisi nyt edes pieni pelastus Lapin mustikalle. Muuten vaarana on, että marja kutistuu Outi Mannisen sanoin "pieneksi ja kurttuiseksi".

– Kaikki uskontokunnat minä ristin illalla käteeni ja toivon vettä, toimitusjohtaja Jukka Kristo Polarica Marjasta tokaisee.

Kuivuus vaivaa myös etelämpänä Suomessa, joten aivan suunnitelmien mukaan ei sielläkään marjakesä ole mennyt.

Hillan perässä vielä vähän poimijoita

Polarica Marja on ainoana Lapin suurena marjayrittäjänä sijoittanut thaimaalaispoimijoitaan Keski-Lapin hillamättäille. Nyt heitä on maakunnassa 83. Viimeiset noin kuudestasadasta poimijasta tulevat Suomeen maanantaina.

Myös hillasato on tänä vuonna melko huono, Lukesta kerrotaan.

– Hillasato on noin kolmekymmentä prosenttia viime vuoden sadosta. Se kypsyy eri vaiheessa. Mustikasta on kova kysyntä, niin poimijat aloittavat mustikalla, Jari Huttunen Korvatunturin Marjasta kertoo.

Huttusen mukaan lopulliset päätökset siitä, lähdetäänkö mustikan perässä Lappiin, tehdään viimeistään kolmen viikon päästä.

Kysyimme myös kainuulaisesta Kiantamasta, mihin heidän poimijansa sijoittuvat. Tällä hetkellä osa kolmestasadasta ulkomaalaisesta poimijasta on jo tullut Suomeen. He tekevät työtään Etelä-Karjalassa.

Marjayrittäjien toivo on vielä puolukassa, jota päästään keräämään elokuussa. Tosin Luken Outi Mannisen mukaan myös puolukka on kukkinut Lapissa Etelä-Suomea huonommin.

– Saamme pikku hiljaa tietoa, miten pölytys on onnistunut. Menee vielä parisen viikkoa, että tiedämme raakilevaiheen tilanteen Etelä-Suomessa, kertoo Outi Manninen.

Venäjän maastopalot ovat ylittäneet itärajan Inarissa Raja-Joosepin raja-asemasta seitsemän kilometriä etelään. Lapin pelastuslaitos ja Rajavartiosto sammuttavat noin 300 metriä leveää palovyöhykettä. Rajavartiosto on asettanut tehtävään partioiden lisäksi joukkueellisen varusmiehiä.

Liikennettä ei päästetä tällä hetkellä Raja-Joosepin rajanylityspaikalla rajan yli. Venäjä esitti pyynnön, sillä maastopalo on ylittänyt Lotta-Murmansk-tien ja liikenne saattaa ruuhkaantua.

Maastopalot roihuavat Venäjällä useita kilometrejä pitkällä alueella aivan itärajan tuntumassa.

Myös Sallan Kotalassa ollaan valmiina sammutustehtäviin, mikäli palo leviää Venäjältä. Palo on vielä noin kilometrin päässä rajalta. Käynnissä on tiedosteluvaihe Venäjän viranomaisten kanssa. Rajavartiosto seuraa tilannetta tähystämällä.

Lapin pelastuslaitos on tänään perustanut johtokeskuksen Rovaniemelle.

Sallassa kärsitään yhä savuhaitoista

Sallassa kärsitään edelleen Venäjän maastopaloista kulkeutuvan savun haitoista. Savut voivat kulkeutua tuulen mukana jopa Savukoskelle asti. Sallassa haittaa on ainakin Saijan ja Kotalan kylissä.

Esimerkiksi saijalainen Toini Saariniemi on kärsinyt savuhaitoista. Hänen silmänsä vuotavat ja kurkku sekä pää ovat kipeitä.

– Ja tietysti pelottaa, että kuinka tuli ryöpsähtää tänne.

Saariniemen mukaan Saijan kyläläiset ovat jännittyneitä, mutta lähempänä rajaa asuvat Kotalan kyläläiset ovat olleet vielä enemmän peloissaan esimerkiksi siitä, joutuvatko he pakenemaan paloa.

Sallan terveyskeskuksen johtavan lääkärin Paula Kaakkurivaaran mukaan savuhaitoista kärsiviä ei ole ainakaan toistaiseksi saapunut tai soitellut terveysasemalle.

Mikäli savuhaitat ovat runsaita, suosittelee hän helteestä huolimatta sulkemaan ikkunat. Esimerkiksi astmaatikot voivat lisätä lääkitystä tarvittaessa. Mikäli se ei auta, tulee Kaakkurinvaaran mukaan ottaa yhteys päivystykseen.

Rovaniemellä palo uhkasi asuinrakennuksia

Rovaniemellä maastopalo uhkasi asuinrakennuksia tänään iltapäivällä. Maastoa paloi noin kuuden hehtaarin suuruisella alueella Rovaniemen keskustan lähellä Santavaarassa. Pelastuslaitoksen mukaan maastopalo kävi lähimmillään noin sadan metrin päässä rakenteilla olevasta omakotitalosta.

Maastopalo saatiin hallintaan kello kolmeen mennessä. Pelastuslaitos sammuttaa vielä viimeisiä yksittäisiä palopesäkkeitä.

Maastopalojen sammutustyöt jatkuvat Lapissa, mutta alueelle saapunut vesisade on tullut sammutustöissä olevien ihmisten avuksi.

– Vielä puoli tuntia sitten Raja-Joosepissa Ratsasvaaran alueella oli ilmiliekkejä puiden tyvillä ja yritti tuli nousta puihinkin. Nyt vesisade sitä rajoittaa yhdessä sammutustöissä olevien ihmisen kanssa, Lapin rajavartiolaitoksen yleisjohtaja Raimo Oja sanoi kolmen aikoihin Ylelle.

Lapin pelastuslaitoksen mukaan palojen suhteen tilanne on iltapäivällä ollut "odottava".

– Me toivomme, että uusin sääennuste sateiden todennäköisyyden kasvamisesta auttaa meitä, Lapin pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Ari Soppela kertoi aiemmin iltapäivällä puhelimitse Ylelle.

Tuuli on käynyt edelleen eteläkaakosta, joka tuo jonkin verran savua ja kipinöitä Suomen puolelle. Tuulen suunnan odotetaan kääntyvän etelälounaaseen ja sateen todennäköisyyskin on kasvamassa, mikä antoi Soppelan mukaan toivoa tilanteen helpottamisesta.

Kello kolmen aikaan iltapäivällä yleisjohtaja, kapteeni Raimo Oja Lapin rajavartiolaitokselta kertoikin Ylelle, että saderintama on edennyt etelästä Sallasta kohti pohjoista.

Toiveissa on sateen jatkuminen niin pitkään, että viimeisetkin pesäkkeet saavat "niin paljon vettä niskaansa", että sammuvat, Oja kommentoi.

Sata ihmistä valmiudessa

Valmiudessa on Lapin pelastuslaitokselta, Rajavartiolaitokselta, Puolustusvoimien virka-apuosastolta sekä vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta Vapepasta noin sata ihmistä. Yhteistyössä on jo tehty sammutustoimenpiteitä sekä varautumistoimenpiteitä, Ari Soppela kertoi.

Kello 17:n aikaan pelastuslaitos odottaa ensimmäisiä raportteja siitä, miten toimenpiteet ovat tehonneet. Lentosammutusyksiköitä on paikalla ollut Soppelan mukaan "niin paljon kuin on saatu".

Sallassa palo pysynyt rajan toisella puolella

Suomen puolella palot ovat olleet tähän mennessä vain Raja-Joosepissa, Raja-Joosepin rajanylityspaikasta noin viisi kilometriä etelään Ratsasvaarassa tuli on päässyt muutaman hehtaarin osalta Suomen puolelle. Muuten palo on lähinnä saatu pysäytettyä raja-aukolle, eli metsään raivattuun linjaan, Lapin pelastuslaitoksen Ari Soppela sanoo.

Maastopalot ovat raivonneet noin 7–8 kilometrin suuruisena vyöhykkeenä Venäjän puolella.

– Meillä erityinen painopiste on Raja-Joosepin rajanylityspaikan pohjoispuolella Venäjän puolella olevien palojen Suomen puolelle leviämisen estäminen.

Sallassa palo on toistaiseksi pysynyt täysin Venäjän puolella. Ojan mukaan vain muutamia savutupsuja oli enää kolmen aikaan nähtävissä Venäjän puolella.

– Täällä on rakennettu valmiudet, että otetaan vastaan, jos se on sieltä tullakseen, Ari Soppela kommentoi aiemmin.

Pelastuslaitos pyytää työrauhaa

Soppelan mukaan palot eivät uhkaa ihmisiä tai asutusta. Paloista on aiheutunut savuhaittoja alueelle, mutta evakuointitarvetta ei ole.

Myös kansalaiset ovat tarjoutuneet vapaaehtoisiksi Lapin maastopalojen sammutustöihin, mutta pelastuslaitos pärjää vielä ilman vapaaehtoisia, kertoo Lapin pelastuslaitos Twitterissä. Kansalaisia pyydetään pysymään poissa paloalueiden lähettyviltä.

Soppela myös toivoo, etteivät "paloturistit" vaikeuttaisi tai jopa vaarantaisi pelastustoimia.

Lue lisää:

Liekit voivat roihahtaa nopeasti, pelastajat lähestyvät palorintamaa selkäpuolelta – Animaatio näyttää, miten metsäpalo syttyy ja sammutetaan

SEVETTIJÄRVI. Tämähän on kuin avaruustiedettä, mietiskeli sevettijärveläinen Juha Feodoroff vielä pikkupoikana, kun kulki konkareiden kanssa nuottaverkoilla. Harjaantuneet pyytäjät, kaksi venettä vetämässä suurta ajoverkkoa ja työtä vaativa kalastustapa ihmetyttivät pikkupoikaa.

Nuottaaminen oli vielä Feodoroffin lapsuudessa arkipäivää kolttasaamelaisten keskuudessa. Feodoroffilla oli tapana hypätä vanhempien kolttien matkaan kaveriksi soutamaan tai vetämään nuottaa, eli ajoverkkoa.

– Pikkupoikana se oli niin mukavaa hommaa nähdä juuri se, miten paljon kalaa sieltä oikein tuli, muistelee Feodoroff kotonaan Sevettijärvellä.

Juha Feodoroff muistelee, kuinka parhaimmillaan nuotalla saattoi yhdellä kerralla saada jopa parikin sataa kiloa kalaa ja saalista pääsivät kaikki kylän asukkaat nauttimaan.

Nyt nuottaperinne herättää lähinnä vain lapsuuden kaihoisia muistoja. Tätä kalastusperinnettä on jouduttu elvyttämään uudelleen ja tänä kesänä Sevettijärven kyläläiset ovat kerääntyneet jälleen nuotan vetoon.

– Muutaman kerran olemme päässeet tänä kesänä jo nuottaamaan. On vain ollut hankalaa saada porukkaa aina kasaan, harmittelee Juha Feodoroff.

Yhteisnuotalla elvytetään kolttasaamelaisten kalastusperinnettä ja hoidetaan alueen vesistöjä

Vielä sotien jälkeen nuottausperinne eli vahvana osana kolttasaamelaisten elämää. Nyt kylän yhteisen nuottaverkon toivotaan nostavan kolttasaamelaisten kalastusperinteiden arvoa.

– Kun miettii, miten ennen vanhaan joka talossa oli oma nuotta ja se oli osa arkipäivää. Näätämön alueella oli kymmeniä nuottia ja nyt meillä on Sevettijärven kylällä vain yksi yhteinen. Se on sellaista perinnettä, joka tuntuu katoavan, pohdiskelee Veikko Feodoroff.

Sevettijärven kylälle hankittiin jo kuusi vuotta sitten yhteinen nuotta koltta-alueen vesistön hoitomäärärahoilla.

Kolttien luottamusmiehenä toimiva Veikko Feodoroff kertoo, että koko kylän yhteisen nuotan ovat hankkineet kolttien kyläkokous ja Metsähallitus, ja sitä käytetään Pohjois-Inarissa sijaitsevan Näätämöjoen valuma-alueen vesistönhoitoon.

Koko kylän nuotta on alusta asti yhteistuumin valmistettu. Se on kudottu kolttasaamelaisten perinteiden ja mittojen mukaan paikallisen nuottakalastajan opastuksessa. Nitsijärveläinen kalastaja Pekka Fofonoff on kolttasaamelaisen kalastuksen ja verkon kudonnan taitaja ja hänen ohjeidensa mukaan valmistettu nuotta on valmistettu juuri näihin vesiin sopivaksi.

Nuotalla on myös perinteitä elvyttävä tarkoitus, kertoo Feodoroff.

– Nuottaa käytetään koko kylän voimin lähialueen vesien hoitamiseksi. Me haluaisimme, että nuottausperinne jatkuisi ja säilyisi elävänä tällä alueella, kertoo Veikko Feodoroff.

Nuottauksella parhaimmillaan saa suuria määriä saalista, mutta sillä on myös tärkeä, vesistöä hoitava tehtävä. Useissa Näätämöjoen valuma-alueen järvissä on niin paljon kalaa, mikä voi olla haitaksi kalakannalle, kertoo Veikko Feodoroff.

Kalakannan ollessa liian suuri, vaarana on kalojen kääpiöityminen ravinnon puutteen vuoksi. Myös kalasairaudet leviävät nopeammin, kun kalakanta on suuri. Nuotatessa järvien pohjaeliöstö elpyy ja järvien elinolot paranevat, kun nuotta sekoittaa vesistön pohjamutaa.

Runsaan kalasaaliin lisäksi nuotatessa tulee kuultua kuulumiset ja naurettua vanhoille kalatarinoille

Feodoroffin veljekset tuumaavat yhteen ääneen nuottauksen oleva hieno kalastustapa. Osassa Näätämön alueen järviä ei ole nuotattu lähes pariin kymmeneen vuoteen, joten työnsarkaa kyläyhteisöllä riittää tänä kesänä.

Ennen vanhaan moni kylän asukas lähti mielellään mukaan nuottaamaan, muistelee Juha Feodoroff.

Sevettijärvellä oli tapana kerääntyä rantaan nuottaustalkoisiin tai vain seuraamaan, kun kaksi venettä veti nuottaa perässään. Tuoreesta kalasaaliista saatettiin keittää saman tien soppaa koko porukalle.

Tänä vuonna ei ole vielä saalista jäänyt verkkoon samalla tavalla kuin lapsuuden kesinä.

– Nuottaaminen on harvoja sosiaalisia tapahtumia meillä täällä. Näemme rannalla toisiamme, kalastamme yhdessä ja kuulemme kuulumiset. Ja siikaa on jäänyt jonkin verran ruokakalaksi, kertoo Juha Feodoroff.

Juha Feodoroff lähtee tomerasti mukaan nuottaushommiin aina kun vain pääsee.

– Minusta on tärkeää, että tätä perinnettä pidetään yllä. Mielelläni olen mukana ja kerron tästä perinteestä ja omista lapsuuden muistoista muillekin. Nuottauspaikalla kuulee usein vanhoja tarinoita ja kalasaaliita, hän hehkuttaa.

Lämpö ja kuivuus kiusaavat tällä hetkellä maanviljelijöitä joka puolella maata. Kuitenkin Lapissa ensimmäinen nurmisato oli yllättävän hyvä, kuivan alkukesän jälkeen. Ensimmäinen sato Lapissa oli kuitenkin vain siedettävä ja jäi osittain heikoksi.

Ensimmäisen sadon kasvukauden aikana saatiin jonkin verran vesisadetta, mutta toisen sadon kasvukauden aikana ei ole joissain paikoissa tullut ollenkaan vettä.

Itsekin maitotilaa Simossa pitävä MTK-Lapin puheenjohtaja Marko Repo on kuullut huolestuttavaa viestiä viljelijöiltä heikosta sadosta.

– Sen lisäksi, että säilörehun määrä jää olemattomaksi, niin laatukin on mitä sattuu. Rehu on osittain palanutta kuuman paahteen vuoksi, Repo kertoo.

Kolme edellistä kesää ovat olleet maaseutuyrittäjille hankalia ja esimerkiksi vesisateet ovat heikentäneet nurmisadon laatua. Jos rehun määrä jää pieneksi tänä kesänä, se ei riitä välttämättä kaikille ja tarkoittaisi syksyllä teurasmäärien kasvamista. Rehun hinta uhkaa nousta, koska maanviljelijät ovat kohdanneet jo useita oikukkaita vuosia säiden puolesta eri puolilla maata.

– Jos tiloilla päädytään teurastuksiin, niin kaikki ovat siellä yhtä aikaa jonossa. Se on vaikea yhtälö, jos ei ole rehua ja naudat eivät vielä pääse teuraaksi. Tilanne voi mennä aika vaikeaksi, Repo sanoo.

Lapissa selvitty etelää paremmin

Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Hannukkala sanoo, että Lapissa ollaan selvitty Etelä-Suomea paljon paremmin. Etelä-Suomessa kuivuus on pienentänyt kesän ensimmäisen tuorerehusadon puoleen.

Hannukkalan mukaan Lapissa ensimmäisestä sadosta tuli kuitenkin siedettävä, kun taas Etelä- ja Keski-Suomessa tilanne on jo hälyttävä.

– Elokuun puolessa välissä nähdään, mikä Lapin toisesta sadosta tulee, Hannukkala sanoo.

Tilanne näyttää kuitenkin siltä, että valtavaa satoa ei saada missään Suomessa.

– Se tarkoittaa rehun hinnan nousua ja sitä ei välttämättä edes saa mistään. Monella tilalla on pakkoa miettiä, että vähennetäänkö eläinmäärää. Lapissa tilanne ei ole vielä kuitenkaan hälyttävä, Hannukkala sanoo.

Eläimilläkin tukalat olot helteellä

Kuumuus näkyy maatilan elämässä myös eläinten tukalana olona. Tiloilla seurataan tarkkaan eläinten vointia ja pyritään pitämään navetan lämpötila edes siedettävänä sekä tarjoamaan runsaasti eläimille vettä.

Myös lehmien laidunmaat ovat kuivia, joten niitäkin voi olla hankala löytää.

– Samalla tavalla lehmilläkin on hankala olla kuumuudella kuin ihmisilläkin. Se näkyy heti maitomäärissä, MTK-Lapin puheenjohtaja Marko Repo sanoo.

Repo ei halua kuitenkaan vaipua täysin synkkyyteen.

– Jos jotain positiivistakin helteistä yritetään etsiä, niin heinäntekokelit on olleet mainiot ja heinähän kuivuu tällä säällä hyvin, sanoo Repo.

Sade- ja ukkoskuuroja liikkuu lauantaina ympäri Suomea, varsinkin länsirannikolla ja Länsi-Lapissa. Kuurosateet voivat olla rajuja ja tehdä tuhoa paikallisesti, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Ukkospuuskissa voi puhaltaa 15 metriä sekunnissa, joten myös tuuli saattaa aiheuttaa vahinkoja.

Kuurot liikkuvat hitaasti, joten vettä voi tulla paikallisesti 20–40 milliä vuorokaudessa. Esimerkiksi Porvoossa on satanut lauantaina 30 milliä tunnissa.

– Nämä ovat kuuroja, jotka voivat osua mihin tahansa. Jos tuollainen 30 milliä osuu taajamaan, voi se aiheuttaa tulvia.

Ilmatieteen laitos on antanut lauantaille koko maahan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta varoituksen rajuista sateista.

Rajusta ukonilmasta on annettu varoitus Pirkanmaalle, Satakuntaan, Pohjois-Savoon ja -Karjalaan, Kainuuseen, Etelä-Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan.

Sateet eivät ole vielä levinneet pohjoisimpaan Lappiin, missä sää jatkuu aurinkoisena. Lämpimintä on Utsjoen Kevolla, missä mitattiin lauantaina 31,1 astetta.

– Sinnekin leviää kuuroa viimeistään yöllä, ja tukalin kuumuus helpottaa sielläkin vähän.

Ensi viikko alkaa kuivissa tunnelmissa

Sunnuntaina sade- ja ukkoskuuroja esiintyy Pohjois-Suomessa sekä länsirannikolla. Ilmatieteen laitos on antanut Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan varoitukset rajusta ukonilmasta ja runsaista sateista sunnuntaille.

– On myös mahdollista, että ukkosen vuoksi vähän joka paikassa sataa. Näillä näkymin eteläisin Suomi on kuitenkin enimmäkseen kuiva.

Etelä-Suomessa on sunnuntaina 25–30 astetta lämmintä. Muualla kuurot jäähdyttävät ilmaa hieman.

– Ainakin Lapissa on vähän viileämpää kuin aiemmin, lämpötila jää 20 asteen tienoille, jos sinne tulee yhtä paljon kuuroa kuin ennuste näyttää. Muualla maassa hellettä on varmaan kuurojen lomassa.

Maanantai näyttää sään puolesta viikonloppua kuivemmalta. Itärajalla saattaa esiintyä kuurosateita, mutta selkeästi viikonloppua vähemmän.

Maan etelä- ja keskiosassa sää on enimmäkseen aurinkoinen ja lämpötila liikkuu 25–30 asteessa. Pohjoisessa on hieman viileämpää, 20–25 astetta.

– Tuleva viikko näyttää hyvin kesäiseltä. Hellettä on, mutta ei ole ihan niin kuumaa kuin tällä viikolla. Ukkosia on joka päivä jossain päin Suomea, Kotakorpi kertoo.

Lue lisää:

Riihimäellä koettiin vedenpaisumus, kun ukkosmyräkkä kuritti Kanta-Hämettä

Huutaako pakastin helteellä tai jäikö sytkäri autoon? Nämä esineet eivät kestä hyvin kuumuutta

Kylmäkalleja sänkyyn, alusvaatteet pakastimeen – Lue lukijoiden kekseliäät hellevinkit olon viilentämiseksi

Lääkäri muistuttaa helteessä hikoilevia: juo jo ennen kuin janottaa

Kalastuksenvalvonnassa pohjoisessa on takavarikoitu niin laittomia verkkoja Perämereltä kuin tavattu laittomasti kalastavia erityisesti rajajoelta. Eniten kalastuksenvalvojia ovat työllistäneet kuitenkin eri puolilla rajajokea ihmiset, jotka eivät ole maksaneet valtion kalastuksenhoitomaksua.

Esimerkiksi Tornion-Muoniojoelta on pyydetty lohta tänä kesänä laittomasti kulkuverkoilla ja lippoamalla. Kalastuksenvalvonnasta kerrotaan, että laittomia pyytäjiä on jäänyt kiinni Torniossa ja Ylitorniolla.

Tornion Kukkolankoskella lohta lipottiin kesäkuun alussa laittomasti sekä Suomen että Ruotsin puolella, vaikka tuolloin sallittua oli vasta siian lippous.

Ylitorniolla kulkuverkoilla on pyydetty lohta ennen sallittua pyyntiaikaa.

Merialueella on takavarikoitu verkkoja

Perämereltä on löydetty laittomia lohi- ja taimenverkkoja. Kalastuksenvalvonnasta kerrotaan, että verkot ovat olleet pyynnissä liian lähellä pintaa ja ne on takavarikoitu.

Vapaa-ajan kalastajille kuuluvia laittomia verkkoja löydettiin pyynnistä ennen juhannusta Oulun, Raahen ja Kalajoen edustalta.

Sen sijaan ammattikalastajat eivät ole syyllistyneet laittomuuksiin. Tänä vuonna voimaantullut kaupallisten kalastajien rantautumisilmoitus ja lohien merkitseminen ovat toimineet hyvin.

Kalastuksenvalvonnassa on pantu merkille, että ammattikalastajilla on vedessä pyytöjä aiempaa selvästi vähemmän. Merellä kalastuksenvalvonta alkoi toukokuun puolivälissä.