Agnico Eagle Finland on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajaksi toukokuun alusta lähtien diplomi-insinööri Jani Lösösen.

Hän siirtyy kaivosyhtiöön Ekokemin toimitusjohtajan tehtävästä, ja ennen Ekokemiä hän toimi pitkään Kemiralla erilaisissa tuotannon ja liiketoiminnan johtotehtävissä.

Agnico Eaglen Kittilän kaivos on Euroopan suurin kultakaivos, joka kertoo malmivaroikseen noin 4,5 miljoonaa unssia. Emoyhtiöllä on kaivoksia Kanadassa, Suomessa ja Meksikossa sekä malminetsintää Pohjoismaissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa.

Nykyisellä tuotantomäärällä Kittilän kaivoksen odotetaan toimivan noin vuoteen 2034 saakka. Kaivos työllistää noin 900 henkeä.

Norjassa valmistaudutaan tappamaan osa maan luonnonvaraisista tunturipeuroista, kertoo maan yleisradioyhtiö NRK. Norjan maankäyttö- ja ruokaministeri Jon Georg Dale on päättänyt, että maan eteläosan tuntureilta metsästetään ja teurastetaan 2 200 luonnonvaraista peuraa vuoden sisällä. Norjan tunturipeurakannasta häviää silloin noin 10 prosenttia.

Peurojen vähennyksellä pyritään suojelemaan pohjoisemmassa eläviä poroja. Norjassa pelätään, että paimennettuihin poroihin leviää tappava näivetystauti luonnonvaraisista peuroista. CWD-tauti on vaivannut tunturipeuroja jo pitkään. Nykytietämyksen mukaan se tarttuu ainoastaan tunturipeuroihin ja sen lähisukulaisiin, esimerkiksi poroihin.

– Tämä on ehkä ministeriurani vaikein päätös, ja monet varmasti asettavat sen kyseenalaiseksi. Se on kuitenkin välttämätön tartunta-alueen puhdistamiseksi, sanoo ministeri Dale NRK:lle.

Tunturipeuroja elää Etelä-Norjan lisäksi myös Kuolan niemimaalla. Tunturipeuralla on lyhyemmät jalat ja lyhyempi turpa kuin sen lähimmällä sukulaisella metsäpeuralla. Peurat ovat molemmat sukua porolle, mutta poro lasketaan nykyisin eri lajiksi.

KORJ. klo 12:36 Otsikkoa muutettu.

KORJ. klo 17:32 Poro ei ole samaa lajia kuin metsä- ja tunturipeura.

Malminetsintäyhtiö Mawson on saanut lupaavia tuloksia Ylitornion Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-alueilla tekemistään syväkairauksista.

Korkeimmillaan näytteiden kultapitoisuus on ollut 7,5 grammaa tonnia kohti. Korkeimman kultapitoisuuden kerroksen paksuus oli tutkimusten perusteella vajaa yhdeksän metriä.

Tutkituissa näytteissä kultapitoisuus ylsi 3,3 grammaan tonnia kohti 27 metrin paksuudelta.

– Nämä ovat hyviä pitoisuuksia ja paksuja kerrostumia. Odotamme innolla loppujakin tutkimustuloksia, luonnehtii Mawson Oy:n ympäristöjohtaja Noora Ahola.

Jatkolupaa syväkairauksille haetaan

Nyt tutkittuna on noin puolet viime talvena tehdyistä 40 reiästä. Aholan mukaan tutkimuksissa saatiin viitteitä myös kultaesiintymän jatkumisesta Natura-alueen ulkopuolelle.

Viime talvi oli ensimmäinen, jona Mawson pääsi tekemään syväkairauksia Natura-alueelle. Yhtiö aikoo hakea lupaa kairausten jatkamiseksi.

– Tänä talvena pystyimme jatkamaan tutkimuksia huhtikuun loppuun asti, eli koko luvallisen ajan. Edellisenä vuonna tutkimukset jouduttiin lopettamaan jo maalis-huhtikuun vaihteessa, Ahola kertoo.

Aiempina vuosina Mawson on tehnyt Rajapalojen alueella maaperätutkimuksia.

10.5. klo 8.56. Korjattu kairausalue Mustiaapa-Kaattajärveksi ja ympäristöjohtaja Noora Aholan sukunimi.

Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimi on palkannut työvoimatoimiston palkkatuella muusikon, jonka tehtävä on esiintyä eri-ikäisille kaupunkilaisille. Muusikko vierailee esimerkiksi palvelutaloissa, lastenkonserteissa ja kylätapahtumissa.

Muusikko Jari Karjalainen on kollegoidensa mukaan multitalentti: hän laulaa sekä soittaa pianoa, rumpuja ja kitaraa.

– En voi väittää olevani virtuoosi yhtään missään, mutta soitan auttavasti kaikkea ja tajuan musiikillisia lähestymistapoja joka suunnalta. Laulu on vahvin osa-alueeni, Karjalainen sanoo kaupungin tiedotteessa.

Nuorgamista kotoisin oleva Karjalainen aloitti musiikin harrastamisen 15-vuotiaana. Hän muutti 19-vuotiaana Rovaniemelle ja opiskeli Rovala-opistossa rumpuja, pianonsoittoa ja laulua.

Kymmenisen vuotta sitten mies valmistui laulajaksi Kuopion konservatoriosta ja palasi Rovaniemelle. Sen jälkeen hän on työskennellyt keikkamuusikkona ja säveltänyt omia kappaleita.

Pitää opetella lastenlauluja ja iskelmää

Huhtikuussa alkanut pesti kaupungin muusikkona on vaatinut Karjalaiselta uuden omaksumista. Esimerkiksi lastenlauluja hän ei ole laulanut ala-asteen jälkeen, mutta nyt niitä on pitänyt opetella. Myöskään iskelmät eivät ole aiemmin kuuluneet miehen repertuaariin.

Karjalaisen levyhyllyssä on yli tuhat levyä. Iskelmää tai örinäheviä sieltä ei juuri löydy.

– Jos minulla on jotain iskelmään viittaavaa, niin se on Martti ’Huuhaa’ Innasta tai M. A. Nummista.

Pysyvä pesti?

Karjalaisen pesti kestää joulukuun alkuun. Hänen työskentelee kulttuurituottaja Hannu Raudaskosken kanssa. Raudaskoski toivoo, että Karjalaisen työpaikasta tulisi pysyvä.

– Rovaniemellä on kamariorkesteri, mutta asiaa pitäisi ajatella laajemmin. Meillä voisi olla oma duo tai trio, joka toimisi ammattimaisesti. Töitä ainakin riittää, sanoo Raudaskoski kaupungin tiedotteessa.

Karjalaisen keikkakalenteri on täyttynyt nopeasti. Lähiaikoina vuorossa on useita esiintymisiä vanhuksille, kylätapahtumiin ja kaupungin työntekijöiden merkkipäiville. Bassoa ja kitaraa soittava Raudaskoski on mukana osalla keikoista.

Musiikin vieminen kaupunkilaisten luo kannattaa, koska taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä, Raudaskoski sanoo.

– Uudet tutkimustulokset tukevat käsitystä kulttuurin ennaltaehkäisevistä ja parantavista vaikutuksista. Työhyvinvointi paranee, verenpaine ja stressitaso laskevat ja mielihyvähormonien määrä lisääntyy. Jopa elinajanodote kasvaa.

Lapissa ja Rovaniemellä on yhä lunta metsissä reilusti ja järvissä ja joissa ovat jäät paikallaan. Kevään etenemistä on hidastanut kolea sää ja reilut yöpakkaset. Pitkän ajan tilastoihin verrattuna sää on noin 4-5 astetta tavanomaista koleampaa.

Kylmyys on näkynyt muuttolintujen määrässä. Arktisen keskuksen tutkijan Jukka Jokimäen mukaan näihin aikoihin tehtävää vesilintujen kevätlaskentaa on jouduttu myöhentämään, koska vain osa muuttolinnuista on saapunut Napapiirin talvisiin olosuhteisiin.

– Huhtikuun alussa näytti, että kevät tulee etuajassa, mutta nyt on ollut muutto pysähdyksissä ja on noin 1,5 viikkoa jäljessä. Hyönteissyöjistä vain västäräkkejä on vähän enemmän näkyvissä. Kahlaajat puuttuu kokonaan mikä on ymmärrettävää kun kaikki meidän lammet ja järvet ovat vielä kaikki jääpeitossa, kertoo Jukka Jokimäki.

Hitaasti hyvä tulee

Pitkään kestävä viileä kevät hidastaa muuttolintujen saapumista pohjoiseen, mutta lajien menestymisen kannalta tilanne ei ehkä ole niin huono.

– Jos ajatellaan positiivisesti tätä asiaa, niin ei ainakaan takatalvi niitä siten haittaa koska pesintä ei ole kerinnyt alkaa. Nythän on oikeastaan koko kevät ollut tätä takatalvea ja eihän esimerkiksi kanalinnut pysty aloittamaan pesintää koska metsässä on vielä Rovaniemen alueellakin yli 50 senttiä lunta, kertoo yliopistotutkija Jukka Jokimäki.

Viivästynyt kesän alkaminen luonnollisesti vaikuttaa myös kasvien ja marjojen alkavaan kasvuun. Se tosin voi näkyä syksymmällä täydempinä marjasankkoina.

– Ei tämä ole ollenkaan huono asia. Mitä pidemmälle kukinta lykkääntyy näiden kylmien säiden ansiosta, niin sitä pienempi on hallanriski ja sitä suurempi on todennäköisyys sillekin, että ne tuiki tärkeät pölyttäjät ehtivät mukaan kukintaan, selittää Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

Riski epäonnistua on silti olemassa

Huolimatta siitä, että tilanne näyttää hyvältä niin silti on olemassa pieni riski.

– Joskus on käynyt sillä tavalla, että verkkaan etenevän kevään jälkeen on tullut suorastaan helleaalto kesäkuun alussa ja silloin esimerkiksi mustikan pääkukinta täällä pohjoisessa ei ole kestänyt kuin muutaman päivän ja se on kyllä aika vähän sille, että pölytys onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, toppuuttelee erikoistutkija Rainer Peltola liiallisesta intoilusta.

Viranomaiset harjoittelevat parhaillaan toimintaa terrori-iskussa Helsingissä ja Rovaniemellä. Harjoitukseen osallistuu muun muassa poliisin, Helsingin pelastuslaitoksen, Rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien yksiköitä sekä terveydenhoitohenkilöstöä, sisäministeriö kertoo.

– Harjoituksessa testataan toimintakykyä laajan ja vakavan, terrorismin kaltaisen tilanteen hallinnassa sekä harjoitellaan viranomaisten toimintaa, yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Tilanteessa harjoitellaan myös valtioneuvoston toimintaa poikkeustilanteessa, sisäministeriön tiedotteessa kerrotaan.

Harjoituksen tarkempaa sisältöä ei kerrota julkisuuteen.

Helsingissä ja Rovaniemellä harjoitus voi näkyä hälytysajoneuvojen ja puolustusvoimien kaluston normaalia suurempana määränä liikenteessä.

Harjoitus päättyy puoleenpäivään mennessä.

Tenon matkailukalastajien lupakauppa ruuhkautui heti avaamishetkellä keskiviikkoiltapäivällä. Lapin ely-keskus kertoo, että ennen avautumishetkeä, kello 14, palveluun oli rekisteröitynyt 2000 käyttäjää.

Verkkokaupassa oli varauduttu suureen kysyntään, mutta järjestelmä kaatui silti.

Ely-keskus selvittää tilannetta. Se toivoo, että sille annetaan työrauha, jotta työntekijät voivat keskittyä ongelman ratkaisuun.

Ely-keskus tiedottaa asiasta lisää mahdollisimman pian verkkosivuillaan ja twitterissä.

Ruuhkautumisesta jumittunut Tenon kalastuslupien verkkokauppa saatiin toimimaan keskiviikkona tunnin sisällä avaamisesta.

Verkkokaupasta vastaava Lapin ely-keskus tiedotti, että verkkokauppa toimii, mutta hidastelee välillä.

Lohestajat ovat myös onnistuneet ostamaan verkkokaupasta lupia. Ely-keskuksen mukaan ensimmäisen puolen tunnin aikana on myyty noin 1 800 venelupaa ja noin 1 100 rantalupaa.

Kemiläinen veteraanijääkiekkojoukkue Kemin Letkunilikat suuntaa perjantaina Pariisiin. Suunnitelmissa on osallistua muun muassa jääkiekon MM-kisoihin – mutta vain katsojina. Sen sijaan joukkue osallistuu Pariisissa viikonloppuna pelattavaan veteraaniturnaukseen.

– Me ollaan lähellä isojen pelien kaukaloita, mutta kyllä meillä tietenkin on eri halli missä tehdään omia koitoksia, hymyilee Letkunilikkojen pelaaja Sven Nyberg.

Omaan turnaukseen valmistautumisen ohella Letkunilikkojen pelaajat Sven Nyberg ja Jukka Heikonen ovat kuitenkin seuranneet tarkasti myös Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelejä.

– Marjamäelle laitettiin eilen Facebookissa viestiä, että täältä tullaan. Pari luotettavaa pakkia olis tarjolla, jos tarvii. Jaakolaa ja Kukkosta lähdetään tuuraamaan, jos tarvitsee, nauraa Letkunilikkojen Jukka Heikonen pilke silmäkulmassa.

Viikonlopun veteraaniturnauksen pelit otetaan kuitenkin tosissaan ja tavoitteetkin on asetettu.

– Tähän mennessä ollaan käyty pelaamassa muun muassa Itävallassa ja Prahassa. Kahden parhaan joukossa ollaan oltu joka turnauksessa. Joukkue on harjoitellut ahkerasti, 2–3 kertaa viikossa läpi talven ja menestystä haetaan, sanoo Nyberg.

– Joka peli lähdetään voittamaan ja tarkoituksena olisi päästä finaaliin asti. Mitaleista lähdetään taistelemaan, lisää Heikonen.

Hyvän olon tunne on paras pokaali. Sven Nyberg

Kemiläisten lisäksi senioriturnaukseen osallistuu joukkueita ainakin Itävallasta, Ranskasta ja Tšekistä.

– Meidän pelit on lauantaina ja sunnuntaina. Kahdelle päivälle tulee noin kymmenen peliä, mutta ne ovat noin puolen tunnin pelejä, kaksikko kertoo.

Jokainen ymmärtää pelin hengen

Menestyksen lisäksi sosiaalinen kanssakäyminen on yksi ikämieskiekon tärkeimmistä asioista.

– Pokaalit eivät ole ehkä kovin isoja, mutta ehkä se hyvän olon tunne on paras pokaali, minkä jokainen saa tuollaisen turneen jälkeen, sanoo Nyberg.

– Ikätaso on sellainen, että jokainen on nähnyt elämää ja ymmärtää, mikä on ikämiestason pelin henki. Siihen liittyy tietenkin hikoilu, mutta myös sosiaalinen yhdessäolo ja huulen heitto. Tässä iässä ne on äärimmäisen tärkeitä asioita.

Rovaniemen keskuskenttä täyttyi keskiviikkona laulusta, leikistä, tanssimisesta ja pomppimisesta, kun 1250 päiväkotilasta kerääntyi stadionille viettämään Unelmien liikuntapäivää.

Touhuamista rytmitti lasten toivemusiikki. Ämyreistä kajahti muun muassa Robinia, Antti Tuiskua ja Smurffeja.

Väinämöisen päiväkodin lasten mielestä päivästä ei noussut yhtä kohokohtaa. Kaikki oli parasta.

– Mä haluaisin leikkiä tänään vielä kivihippaa, sanoo Sofia Lehtonen.

– Mä haluaisin jäämiestä, lisää Leevi Uimaniemi.

Lapset päättivät ohjelmasta

Tempaus on osa valtakunnallista Unelmien liikuntapäivää, jossa ihmisiä on houkuteltu liikkumaan erilaisissa pop up -tapahtumissa ympäri Suomen. Päivää koordinoivat Suomen Olympiakomitea ja Liikkujan polku -verkosto.

Keskuskentän tapahtumasta vastasi Rovaniemen varhaiskasvatuspalvelut yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Myös lapset pääsivät vaikuttamaan päivän sisältöön.

Lapsilta oli kysytty etukäteen, mitä he haluaisivat päivän aikana tehdä. Ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat laativat näiden toiveiden perusteella ohjelman, jossa lapset pääsevät liikkumaan monipuolisesti.

Paikan päällä lapsia ohjasi päiväkotien työntekijöiden lisäksi 40 opiskelijaa, jotka muokkasivat ohjelmaa lennosta lasten toiveiden mukaisesti.

Liikkumisen ei tarvitse olla liikuntaa

Unelmien liikuntapäivä on osa Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa liikkumisen ilo jokaiselle lapselle. Rovaniemen kaupunki liittyi ohjelmaan vuonna 2014.

– Siitähän on tehty tutkimuksia, että lapset eivät liiku tarpeeksi. Me olemme koittaneet nyt viimeisen kolmen vuoden aikana lisätä liikkumista. Ja nimenomaan liikkumista, ei liikuntaa, varhaiskasvatusyksikön johtaja Risto Davidila sanoo.

Ohjelman painopiste vaihtuu joka vuosi. Tänä vuonna kaupunki haluaa saada vanhemmat liikkumaan lastensa kanssa.

– Lapsia ei tarvitse välttämättä viedä mihinkään maksullisiin harrastuksiin, vaan heidän kanssaan voi liikkua itse. Se ei ole vaikeaa, Davidila sanoo.

Yli 30 ihmistä evakuoitiin yöllä Kemissä kerrostalon tulipalon aiheuttamien savukaasujen takia. Suurin osa asukkaista pääsi palaamaan asuntoihinsa vielä loppuyöstä.

Lapin pelastuslaitos sai hälytyksen Merikadulla sijaitsevaan kuusikerroksiseen kerrostaloon kello yhden jälkeen torstaiaamuna. Yhdessä kerrostalon asunnossa oli syttynyt tulipalo, joka levitti savukaasuja muualle rakennukseen.

Huoneisto tuhoutui pahoin, mutta palo ei levinnyt muualle. Pelastuslaitoksen alkutiedoista poiketen palossa loukkaantui kaksi henkilöä.

– Huoneistopalon aiheuttamien savukaasujen takia päätimme evakuoida koko rakennuksen, kertoo päivystävä palomestari Lauri Manninen.

Mannisen mukaan noin 36 asuntoa käsittävästä talosta evakuoitiin yli 30 asukasta, jotka kaikki vietiin sairaalaan tarkastettaviksi.

– Suurin osa asukkaista pääsee aamun aikana kotiin terveydentilan salliessa.

Pelastuslaitoksen mukaan palo sai alkunsa kynttilästä.

Palaneessa asunnossa oli lemmikkikäärme, joka pelastuslaitoksen mukaan vaikeutti sammutustöitä.

Juttua muokattu ja täydennetty uusilla tiedoilla kello 6.16.

Lohijärven paliskunnan poroisäntä Esa Holster Ylitorniolta sanoo, että kaikki mahdollisuudet hyvään vasavuoteen ovat vielä olemassa, mutta lumien on syytä sulaa pian.

– Tilanne ei ole oikein hyvä, koska kevät on jatkunut niin pitkään ja maastossa on vielä paljon lunta. Ruoan saanti on vaatimille vaikeaa. Saisi alkaa jo kesäksi muuttua, jotta vasoillakin olisi paremmat mahdollisuudet säilyä.

Paliskunnalla on 1 400 poroa ja pääosa niistä oli talven tarharuokinnassa.

– Vaatimet ovat tulleet hyvin kantaviksi, Holster arvioi.

Lapin paliskunnan porot Sodankylän Vuotsossa ovat ympäri vuoden luonnonlaitumilla. Paliskunta on Suomen suurimpia, poroja on 8 000.

– Mitä poroja on näkynyt, niin vielä tässä vaiheessa ne näyttävät olevan hyvässä kunnossa ja vasojakin on näkynyt. Meillä on kuitenkin täysi talvi päällä ja huoli vasojen selviämisestä, sanoo paliskunnan poromies Jouko Hetta.

Kotka vaanii lumilla liikkuvaa vasaa

Lumipeitteen pitäisi siis sulaa mahdollisimman pian, mutta ei ryminällä vaan tasaisesti.

– Jos se kovin äkkiä sulaa ja joka paikka on vettä täynnä, niin vasat voivat hukkua ja vesi myös rajoittaa siirtymistä talvilaitumilta kesälaitumille, Hetta sanoo.

Lohijärven paliskunnan vasoista katoaa kesän aikana Holsterin arvion mukaan kymmenesosa petojen suihin. Lapin paliskunnassa poromiehet päivystävät raportoimassa ahmavahingoista. Pikkuisia vasoja uhkaavat myös maakotkat.

– Kotkien on nyt helppo saalistaa kun ei ole pälviä, Hetta tietää. Harmaat vasat maastoutuisivat pälviin, mutta lumen keskeltä kotkan silmien on helppo erottaa saalis.

Poromiehet ovat kuitenkin vielä toiveikkaita ja sanovat, että mahdollisuudet erinomaiseenkin vasavuoteen ovat olemassa. Viime vuodet ovat olleet porotaloudelle suosiolliset, poronlihalle riittää kysyntää ja säätkin ovat suosineet.

– Yleisesti ottaen kesät ovat tulleet aika varhain, mikä on ollut suotuisaa porotaloudelle, Holster toteaa.

Suomi aloittaa tänään Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson luovuttaa torstaina puheenjohtajan nuijan Suomen Timo Soinille Alaskan Fairbanksissa, jossa ovat koolla kahdeksan Jäämeren alueen ulkoministeriä.

Ylen kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen arvioi paikan päällä Suomen kaksivuotisen puheenjohtajakauden tavoitteita.

– Suomen tavoitteena on jatkaa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tavoitteena on myös edistää kestävää kehitystä. Se tarkoittaa, että ratkaisuissa on otettava huomioon paikalliset olot ja arktisten alueiden ihmisten toiveet ja vaatimukset, Pöntinen kertoo.

Pöntisen mukaan Suomi haluaa myös panostaa koulutukseen. Arktisella alueella on paljon kouluja tiettömien taipaleiden takana.

– Suomi haluaa tuoda tähän uutta teknologiaa.

Lue lisää Suomen tavoitteista Arktisessa neuvostossa:

Mika Hentunen: Suomi nostaa koulutuksen arktiseksi aiheeksi – Arktisen neuvoston valtikka siirtyy Suomelle

Lue myös Suomen taloudellisista mahdollisuuksista Jäämerellä:

Mika Hentunen: Öljyä, kaasua ja kaapeleita – Jäämeri on iso bisnes

Yhdysvaltojen ja Venäjän välit kireät

Edellinen puheenjohtajamaa Yhdysvallat toi Arktisen neuvoston toimintaan pitkäjänteisyyttä. Sen johdolla aloitettiin monia paikallisia projekteja ilmastonmuutosta vastaan.

Pirkko Pöntisen mukaan Suomen puheenjohtajakaudella tilanne on vaikeampi. Haasteena ovat Yhdysvaltojen ja Venäjän kireät välit.

– Miten saadaan Yhdysvallat ja Venäjä toimimaan yhdessä niin, että poliittiset riidat eivät tule toimintaan mukaan?

Lue asiantuntijoiden arvoita Yhdysvaltojen puheenjohtajakaudesta:

Pirkko Pöntinen: Alaskan osto oli hyvä diili Yhdysvalloille – Riitakumppanitkin voivat tavata arktisen yhteistyön nimissä

Vaikka ollaan jo pitkällä toukokuun puolella, Rovaniemellä Ounasvaara on pääosin lumen peitossa. Ympärillä kohoavat vanhat kuuset ja auringonvalo siivilöityy oksien välistä. Janette Backmanin kanssa keskustellessa tuntuu ihan luonnolliselta, että naavaisen kuusen takana voisi vilahtaa maahinen.

– Elämä olisi paljon iloisempaa, jos ihmisillä säilyisi lapsenmielisyys. Metsääkin voi katsoa sadun silmin. Voi käyttää kaikkia aisteja, antaa mielikuvituksen lentää, katsella erinäisiä maastonkohtia ja piankos siellä näkee pujahtelevan jos minkälaista otusta.

– Kuljen yleensä aina kameran kanssa ja kuvaan maisemia. Luonnosta löytää valmiita sommitelmia, joita olen käyttänyt myös kirjan kuvituksessa.

Satukirjan kuvituksesta on jo tehty yksi taidenäyttely.

Janette on rakastanut metsää lapsesta saakka. Siitä tuli myös ammatti metsäinsinöörille, joka työkseen tällä hetkellä kartoittaa uhanalaisia lajeja. Hän tuntee olevansa metsässä kuin kotonaan. Parhaimmillaan voi metsässä tulla sellainen olo kuin sulautuisi maisemaan, olisi osa sitä. Hänelle kaupunkiympäristö on miltei luonnotonta.

Esikuvana Rölli -peikko

Maahispeikko Haltin tarina syntyi Janetten metsävaellusten aikana. Innoituksena olivat Lapin mytologiat ja tunnetut erätarinat. Luonnonhenkiä voi aistia soilla, tuntureilla ja rannoilla. Lapsuudesta tutulla Rölli -Peikolla on myös osansa.

Tunnen lapsia, jotka harvoin pääsevät marjastusretkille ja metsään. He pelkäävät metsää. Janette Backman

– Olen aina fanittanut kaikkia mytologisia hahmoja ja lapsena tykkäsin kovasti Rölli-peikosta. Alitajunta on sittemmin tehnyt työtään ja syntyi tarina Haltista, pienestä maahispeikosta joka haluaa nähdä koko laajan Lapinmaan.

Satukirja ilmestyy syyskuussa ja se on tarkoitettu kaikenikäisille. Janette kertoo saaneensa innoitusta erityisesti Samuli Paulaharjun kirjoista. Kirjan henki ilmentää rauhaa ja luonnonläheisyyttä.

Metsä pitäisi kuulua varhaiskasvatukseen

Janette toivoo omalta osaltaan voivansa vaikuttaa siihen, että kaupungistuneet lapset löytäisivät metsän uudelleen.

– Tunnen lapsia, jotka harvoin pääsevät marjastusretkille ja metsään. He pelkäävät metsää. Samoiten monet aikuiset tuntuvat pelkäävän karhuja. Ihan turhaan.

– Minusta pienet koululaiset ja päiväkotilapset pitäisi viedä metsään, jos vanhemmat eivät siihen pysty. Sen pitäisi olla osa ihan virallista varhaiskasvatusta. Näin saataisiin lasten luontosuhde kuntoon.

Satukirjan päähenkilö Halti on elänyt jo 600 vuotta, joten pikkuisella maahisella on perspektiiviä tämän päivän maailman menoon.

– Halti on todella nähnyt Lapin muuttumisen ja kansoittamisen. Halti ehkä sanoisi meille, että relatkaa ja menkää metsään.

Suurin osa Tenon ensi kesän turistikalastusluvista on myyty. Myyntiin tuli keskiviikkona noin 7 680 lupaa, joista jäljellä oli torstaiaamuna parituhatta. Lupamäärästä puolet on rantalupia ja puolet venelupia.

Halutuimmat kalastusluvat kolmelle viikolle juhannuksesta eteenpäin menivät heti alkutunteina, kertoo Lapin ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koivisto.

Tenon uudet kalastussäännökset lyhentävät kalastuskautta ja vähentävät rajusti kalastuslupien määrää. Koiviston mukaan viime kesään verrattuna lupia on tälle kesälle jaossa vain kolmasosa. Tämä varmasti aiheutti osaltaan suuren ryntäyksen verkkokauppaan, kun se avautui.

Lupia sai ostaa useammalle päivälle yhtäaikaa, mutta vain itselle. Tästä varmasti aiheutui harmaita hiuksia lohestusreissua suunnitteleville kaveruksille ja pariskunnille.

Lupia jäi jumiin

Luvista käytiin verkkokaupassa kiihkeä kisa. Kun kauppa keskiviikkona avautui kello 14, oli ostajia yhtä aikaa rekisteröityneenä liki 3 000, Koivisto kertoo. Kauppa kaatui, se saatiin toimimaan, mutta hidasteli ja pätki pitkin päivää.

Pätkimisen vuoksi osa lupaostoksista jäi jumiin verkkopalveluun. Jos lupa ehdittiin maksaa, on ostaja saanut tositteen luvasta ottamalla yhteyttä ely-keskukseen. Vaihtoehtoisesti rahoja on palautettu kesken jääneistä kaupoista.

Järjestelmään jumittuneita maksamattomia lupia on myös palautettu kauppaan.

Yritettiin varautua

Ely-keskus on selvittänyt Tenon lupakaupan ongelmia palveluntuottajan kanssa. Verkkokaupan ylläpitäjien mukaan ongelmat johtuivat suuresta yhtäaikaisesta kävijämäärästä ja riittämättömistä tietoliikenneyhteyksistä.

Ely-keskus pahoittelee tiedotteessaan lupakaupan ongelmia. Koiviston mukaan Tenon lupakaupan suuri käyttäjämäärä oli ely-keskuksen ja sen kautta verkkopalvelun tuottajan tiedossa. Lupakaupan ongelmien vuoksi Ely-keskus on saanut käyttäjiltä suuren määrän palautteita ja se lupaa vastata niihin.

Tenon lupien ostossa tulleita epäselvyyksiä varten on avattu oma postilaatikko verkko-osoitteessa lupaselvitys(at)tenonkalaluvat.fi. Sinne voi ilmoittaa muun muassa tilanteista, joissa lupamaksu on mennyt tililtä, mutta luvat eivät näy omalla sivulla.

Norjan luvat myyntiin

Niitä, joilla lupa jäi saamatta halutulle viikolle, voi lohduttaa Norjan lupakaupan aukeaminen perjantaiyönä kello 01.00 Suomen aikaa. Puolet Tenon luvista myydään Norjan puolella.

Verkkokaupan kieleksi voi valita Suomen, Koivisto lupaa. Norjan verkkokaupasta ostettu lupa pitää hakea Norjan puolelta ja rantaluvalla saa kalastaa vain Norjan puolella.

Aleksanteri Kenan koulun valmistavalla luokalla Sodankylässä koulua käydään kolmatta päivää.

– Minä olen Ahmed. Hyvää huomenta, sanoo 12-vuotias syyrialaispoika reippaasti. Hallussa ovat myös sellaiset sanat kuin kaksitoista, kirja, koulu ja viivotin.

Nelilapsisen syyrialaisperheen esikoinen kävi viimeksi koulua Turkissa, jossa perhe vietti kolme pakolaisvuotta. Turkkilaiskoulussa tunnelma oli toinen kuin Sodankylässä ja kaduillakin syyrialaislapset saivat kuunnella haukkuja.

– Täällä opettajat huolehtivat lapsista enemmän. Ja monet oppilaat tulevat juttelemaan meille, he tietävät nimemme ja sen, että olemme syyrialaisia, vaikka me emme tunne heitä, Ahmed hämmästelee hymyillen.

Neljän syyrialaisen lapsiperheen saapuminen Sodankylään oli suuri tapaus, onhan kyse kunnan historian ensimmäisistä kiintiöpakolaisista. Perheille on kerätty huonekaluja, vaatteita ja leluja. Kuudetta vuotta jatkuva raaka sisällissota on saanut monet muutkin Lapin kunnat päättämään ensi kerran kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Syyrialaisperheitä on asettunut Sallaan ja heitä odotetaan vielä muiden muassa Kittilään ja Enontekiölle.

Pako pommitusten keskeltä

Al-Futeinin perheen kotikaupunki, historiallinen miljoonakaupunki Aleppo oli ennen sotaa paikka, jonka ruokakulttuurista syyrialaiset olivat ylpeitä ja jonka kaduilla riitti elämää ympäri vuorokauden.

– Muistan, kuinka pelasimme kotikadulla jalkapalloa ja sen, että isä vei vapaapäivänä koko perheen puistoon tai ravintolaan, Ahmed kertoo. Muistoissa on kaupungin maamerkki, 1200-luvulla rakennettu linnoitus ja vanhan kaupungin sokkeloinen basaari.

Kun Al-Futeinin perhe viimein helmikuussa 2014 päätti lähteä, suurin osa naapureista oli jo paennut ja raskaasti pommitettu Aleppo monilta osin aavekaupunki. Sähkön jakelu oli loppunut pian sodan alettua ja perhe eli generaattorin varassa vuosien ajan. Sähköä sai muutaman tunnin aamulla ja muutaman tunnin illalla. Pommitukset osuivat viereen, isä Mahmoud on nähnyt kymmenien naapuriensa ruumiit.

– Pommit osuivat niin lähelle, että kotiimme lensi sirpaleita ja ikkunoita särkyi, omaa metallipajaa pyörittänyt perheenisä kertoo.

Perhe vaihtoi asuinkorttelia muutamaan kertaan, mutta pommit seurasivat perässä. Kun perhe viimein päätti yrittää salakuljettajien avulla Turkin puolelle, mukana oli pari pientä kassillista lastenvaatteita ja henkilöllisyystodistukset.

– Lapset olivat todella kylmissään, Mahmoud Al-Futeini muistelee helmikuisena varhaisaamuna alkanutta pakomatkaa. Muu perhe pääsi raja-aidan toiselle puolen, mutta turkkilaispoliisit ottivat isä Mahmoudin kiinni, mukiloivat ja heittivät takaisin Syyrian puolelle. Miehen onnistui päästä aidan toiselle puolen vielä samana päivänä.

Haaveissa kesäinen marjametsä

Turkissa perhe sinnitteli kolmen vuoden ajan, kunnes turvapaikka järjestyi viime vuoden lopulla Ranskasta. Mahmoud Al-Futeini kertoo kuitenkin torjuneensa tarjouksen kuultuaan että uskonnollisen hijab-huivin käyttöä rajoitetaan Ranskassa, eikä esimerkiksi valtion kouluissa huiveja sallita. Muutaman viikon kuluttua perhe sai tiedon siitä, että turvapaikka odottaa Suomen Lapissa.

– Hämmästyttää, että tuntemattomat ihmiset hymyilevät ja tervehtivät, lapsetkin tekevät niin. Eräs nainen tarjosi jopa autokyytiä, kun kävelimme ruokakaupasta kotiin, kertoo vilpittömän yllättynyt Hiba Abdulkarim Al-Muarrawi.

Herkullisen suklaakakun vieraille pyöräyttänyt nuori perheenäiti kertoo haaveilevansa oman pienen ravintolan perustamisesta.

– Ja toivon, että kahden vuoden päästä osaan suomea ja lapset ovat pärjänneet koulussa hyvin.

Peruskoulun valmistavaa luokkaa käy myös Ahmedin pikkusisko Amira. Kotona on kaksi nuorinta lasta, Muhammed ja Rudayna. Vanhempien suomen kielen opiskelut alkavat kesällä ja varsinainen kotoutumiskoulutus syksyllä.

Sitä ennen aleppolaisperhe kokee Lapin kesän ja yöttömän yön.

– Odotan sitä, että näen poroja ja pääsen metsään poimimaan marjoja, maailman toiselle puolen päätynyt aleppolaisnainen miettii.

Ylen meteorologi Joonas Koskela lupailee viikonlopuksi hieman lämpimämpää säätä, mutta leppeitä kevätkelejä on turha odotella.

– Tänään sadekuuroja on ollut liikkeellä oikeastaan koko maassa. Ne kun iltaa kohti kuivahtavat, niin huomenna niitä tulee jo huomattavasti vähemmän. Mutta etenkin Lapissa ja Itä-Suomessa tulee räntää tai lunta, Koskela kertoo.

Koskelan mukaan perjantaina lämpötilat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa kymmenen asteen korvilla. Pilvisyys on melko runsasta, mutta aurinko voi silti pilkahtaa.

– Lauantaina sää lämpenee vielä vähän lisää etelässä, jossa luvassa on yli kymmentä astetta. Lauantain aikana maan keskiosien yli liikkuu sateita, jotka voivat tulla räntänä tai lumena, ainakin illan ja yön aikana.

Sunnuntaina eli äitienpäivänä sadealue leviää maan eteläosankin yli. Ainakin iltapäivällä sataa jonkin verran vettä.

– Sellaisia kymmenen asteen lukemia varmaan sunnuntainakin etelässä ja lounaassa. Pohjoisessa on sitten koleampaa, Koskela sanoo.

Ensi viikon alku näyttää ennusteen perusteella keväisemmältä. Suomen päällä olevan korkeapaineen ansiosta tiistain lämpötila voi olla lähempänä 15 astetta. Aurinkoakin on luvassa.

Rauhanpuolustajien verkkosivujen mukaan Arctic Challenge 2017 lentosotaharjoitusta vastustetaan, koska se lisää sotilaallista jännitystä Kalottialueella ja häiritsee Lapin herkkää luontoa porojen vasomisaikaan.

Suomessa Pohjoismaiden lentosotaharjoituksen tukikohta on Rovaniemellä. Harjoitukseen osallistuu toistasataa lentokonetta.

Pohjoismaiden lisäksi mukana on joukkoja, lentokoneita ja muuta kalustoa Yhdysvalloista, Alankomaista, Belgiasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta, Ranskasta, Saksasta ja Sveitsistä.

Venäjän varustelua ei paheksuta

Venäjän ydinasevarustelua Kalotin naapurissa Murmanskin alueella yhdistys ei arvostele, vaan toteaa Venäjän kiihdyttävän varustelua Pohjoismaiden harjoituksen vuoksi.

Rauhanpuolustajien verkkolehden 2/2017 pääkirjoituksessa yhdistyksen toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro katsoo Suomen lisäävän harjoituksella jännitystä alueella, vaikka täällä tiedetään Murmanskin alueen tärkeä sotilaallinen merkitys Venäjälle.

– On varmaa, että naapuri (Venäjä toim.huom.) vastaa tähän Suomen uuteen politiikkaan lisäämällä omaa sotilaallista voimaansa rajan takana. Näin olemme mukana kiihdyttämässä asevarustelukierrettä lähialueellamme sen sijaan, että esittäisimme keinoja sen välttämiseksi, Matinpuro arvioi pääkirjoituksessa.

Kylmän sodan aikaan Suomen Rauhanpuolustajien on arvioitu toimineen Neuvostoliiton etäohjauksessa. Yhdistyksen kritiikki kohdistui Yhdysvaltain ja Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäsenvaltioiden toimintaan. Nykyisin yhdistys vastustaa Suomen Nato jäsenyyttä.

Suurharjoitus touko-kesäkuun vaihteessa

Lähes kaksi viikkoa kestävä, Puolustusvoimien lentotoimintaharjoitukseksi kutsuma Arctic Challenge Exercise ACE 2017 harjoitus käynnistyy maanantaina 22. toukokuuta.

Rauhanpuolustajien mielenosoitukset ovat harjoituksen aloituspäivänä Rovaniemellä lentokentällä ja Lordin aukiolla. Mielenosoitusten jälkeen iltapäivällä järjestetään Lapin yliopistolla ”Arktinen rauhanhaaste – Arctic Peace Challenge” – seminaari.

Tenon sivujokien ristiriitaisista käytännöistä on tulossa tänä kesänä ongelmia, arvioi Luonnonvarakeskuksen pitkäaikainen lohitutkija Eero Niemelä.

Uuden Tenon kalastussäännöksen mukaan vene- ja rantakalastus on kielletty kaikilta kalastajilta sivujokien suualueilla Teno-Inarijoessa. Sulkualueen leveys on Niemelän mukaan useimmilla jokisuilla 200-300 metriä ja koskee myös vastakkaista rantaa.

Vastakkaisen rannan rauhoittaminen ei ole Niemelän mielestä tarkoituksenmukaista. Aiemmin sivujokien suut on rauhoitettu 50 metrin matkalta.

Sivujoissa kriittinen tila

Vielä suurempi ongelma on Niemelän mukaan se, että yhtä aikaa kun Suomessa on kiristetty sivujoilla kutevan lohen suojelua tälle kesälle, Norjassa sivujokien kalastus jatkuu ennallaan. Näin siitäkin huolimatta, että asiasta piti olla yhteinen näkemys.

– Tenon sopimusta kun neuvoteltiin niin todettiin, että monien Tenon sivujokien lohikannat ovat kriittisessä tilassa tai erittäin huonossa tilassa, Niemelän sanoo.

Norjan puolen Tenon sivujokiin suomalaiset tai muutkaan ulkomaalaiset eivät voi ostaa kalastuslupia. Sen sijaan paikallisille ja kaikille muillekin norjalaisille lupia myydään ilman rajoituksia.

– Niin paljon lupia myydään kuin on kysyntää. Myöskään saalismäärää ei rajoiteta. Tämä on ristiriidassa Tenon sopimuksen tavoitteen kanssa, Niemelä sanoo.

Pulmankijärven joet rauhoitettu

Suomessa monen sivujoen lohen tuotantoalue on kokonaan kielletty.

– Esimerkiksi Pulmankijärvessä vain sallitaan lohen kalastus, mutta järveen laskevat joet ovat kaikelta kalastukselta kiellettyjä. Tämä mahdollistaa paikallisten kalastuksen järvessä, Niemelä sanoo.

Aiemmin keskiviikkona Suomen puolen suosituimmat Tenon kalastusluvat menivät hetkessä kaupaksi, sillä lupia oli myynnissä vain kolmasosa edelliskesän määrästä. Norjan Teno-lupien myynti alkoi perjantaiyönä, mutta Niemelä ei usko suomalaisten rynnänneen niille kaupoille yhtä innokkaasti.

– Lohenkalastus tulee yleensäottaen kalliimmaksi Norjasta ostetuilla luvilla, koska hinta on koko kesän 800 kruunua eli noin 83 euroa veneestä kalastettaessa. Rannalta luvan hinta on rajajokiosuudelle Teno-Inarijoki-Skiehtsamjoki 500 Norjan kruunua. Lisäksi Norjassa pitää ostaa valtion kalastuskortti, Niemelä sanoo.

Poliisi on tällä viikolla käynnistänyt esitutkinnan Joensuun seudulla tapahtuneesta petosrikoskokonaisuudesta. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on perjantaina vanginnut kaksi miestä epäiltynä törkeästä petoksesta, petoksesta sekä petoksen yrityksestä.

Poliisin tiedotteen mukaan kaksi nyt vangittua miestä ovat 18-vuotiaita ja kotoisin Torniosta ja Kemijärveltä. Kolmatta epäiltyä esitetään vangittavaksi perjantaina iltapäivällä. Hän on iältään 36-vuotias ja kotoisin Turusta.

Tämän hetken tiedon mukaan petoksella on hankittu erilaista omaisuutta yhteensä yli 15 000 euron arvosta. On epäiltävissä, etteivät kaikki tapaukset ole vielä poliisin tiedossa.

Poliisi kehottaa kauppaliikkeitä tarkkaavaisuuteen

Tapaukset ajoittuvat huhti-toukokuuhun 2017. Tapauksissa on hankittu useista eri kauppaliikkeistä muun muassa puhelimia, puhelinliittymiä, työkaluja sekä rakennustarvikkeita sekä erilaisia ulkokäyttöön tarkoitettuja pihatuotteita.

Epäillyt ovat yrittäneet hankkia myös muun muassa ruohonleikkureita.

Esitutkinnassa on tullut esille seikkoja, joiden perusteella poliisi epäilee, ettei ostoja ole ollut tarkoituskaan maksaa. Suurin osa petoksella hankituista tavaroista on kateissa.

Ostot on tehty LLL-rakennus Oy:n nimissä. Poliisi pyytää kauppaliikkeitä ja liikkeenharjoittajia tarkastamaan, onko heillä tehty tili- tai luotto-ostoja kyseisen yrityksen nimissä.

On mahdollista, että epäiltyjä rikoksia on tapahtunut muuallakin Suomessa.