Tulli on paljastanut laajamittaisen nuuskan salakuljetuksen ja törkeän huumausainerikoksen. Ruotsista epäillään tuodun Suomeen laittomasti yhteensä noin 1 300 kiloa nuuskaa, josta tulli on takavarikoinut Pohjois-Suomessa noin puolet esitutkinnan aikana.

Vältettyjen verojen määrä on yhteensä yli puoli miljoonaa euroa. Tullin esitutkinnan aikana on ollut vangittuna kolme henkilöä, joita epäillään törkeästä veropetoksesta ja salakuljetuksesta.

Lisäksi yhdeltä epäillyltä on takavarikoitu lähes neljä kiloa hasista Kemissä. Huumeen katukauppa-arvo olisi ollut noin 60 000 euroa.

Esitutkinnassa on selvinnyt, että epäilty oli hankkinut hasis-erän Ruotsista. Hänellä oli tarkoitus kuljettaa myös huumausaine-erä pääkaupunkiseudulle edelleen myytäväksi. Tulli on tutkinut tapausta törkeänä huumausainerikoksena, ja vangittuna on yksi henkilö.

Molemmat tapaukset ovat siirtyneet Lapin syyttäjänvirastoon syyteharkintaan.

Pohjois-Ruotsissa Luulajassa suunnitellaan huomattavaa satamalaajennusta. Ruotsin radion ja SVT:n mukaan aikeena on ruopata väylä 15-metriseksi, mikä mahdollistaisi, että Luulajaan voisivat liikennöidä nykyistä jopa neljä kertaa suuremmat alukset eli Itämeren suurimmatkin laivat.

Malmporten -hankkeen tavoitteena on kaksinkertaistaa Luulajassa laivattavan malmin määrä eli nostaa se nykyisestä viidestä miljoonasta tonnista kymmeneen miljoonaan tonniin.

Kyseessä on Ruotsin suurin ruoppaushanke. Sen kustannusarvio on runsaat kolme miljardia kruunua eli yli 300 miljoonaa euroa. Ruotsin maankäyttö- ja ympäristötuomioistuin on näyttänyt hankkeelle vihreää valoa.

Ruoppausmassoja syntyisi 20 miljoonaa kuutiota. Jos ne kasattaisiin täysimittaiselle jalkapallokentällä, kasa olisi Ruotsin korkeimman vuoren, Kebnekaisen korkuinen.

Hanketta suunnittelevat Ruotsin merenkulkulaitos, liikennevirasto ja Luulajan satama.

Kovaäänisen nuuhkutuksen kuulee monen metrin päähän, kun bordercollie Welho keskittyy etsimään huoneesta hometta. Se löytyy alle minuutissa, ja Welho läsähtää saman tien maahan tuijottaen vuoroin omistajaansa, vuoroin homekätkön suuntaan. Palkkio, kiitos!

Torniossa yritystoimintaa aloitteleva Anne Mäkivuoti kouluttaa parhaillaan kolmea koiraansa haistamaan ja ilmaisemaan homeita rakennuksista. Welho ja Nella ovat harjoitelleet yleisimpien rakennushomeiden tunnistamista jo vuoden päivät, kahdeksankuukautinen Jedi hieman vähemmän aikaa.

Syksyllä niiden taidot pistetään testiin ennen kuin ne siirtyvät harjoitustehtävistä oikeisiin töihin. Mäkivuoti käy homekoiraohjaajan puolitoistavuotista koulutusta Welhon kanssa, ja siirtää saamansa opit myös kahdelle muulle koiralleen.

– Syyskuussa tehdään koulun tasotesti, ja tietysti olisi tarkoitus läpäistä testit. Kolme-neljä kertaa viikossa ollaan harjoiteltu, että kyllä tämä aikaa vievää on, Mäkivuoti kuvailee.

Koirat harjoittelevat aidoilla homeilla, joita on kasvatettu rakennusmateriaaleissa. Huoneisiin piilotetut homekätköt löytyvät hetkessä, mutta oikeiden vaurioiden löytäminen ja ilmaiseminen on jo hieman hankalampaa. Niitäkin täytyy harjoitella ennen kuin koira voi alkaa tehdä töitä.

– Vauriothan voivat olla hyvinkin laajoja, ja kun ne haisevat niin laajasti, voi koiralla olla vaikea löytää sitä vahvinta kohtaa. Silloin koirasta näkee, että se reagoi siihen, mutta ei välttämättä ilmaise jotain tiettyä kohtaa, Mäkivuoti toteaa.

Koulutuksen suosio on kasvanut huimasti

Suomessa homekoiria ja niiden ohjaajia koulutetaan kattavasti vain yhdessä opinahjossa; Keski-Pohjanmaan kansanopistossa Kälviällä. Koulutus kestää 1,5 vuotta, ja se sisältää paitsi ohjeet koiran koulutukseen, myös rakennustekniikan opintoja koiran ohjaajalle.

– Tärkeää on osata ainakin perusteet rakennustekniikasta, että ymmärtää mihin koira reagoi. Ja että tietää mahdolliset riskirakenteet ja miten eri aikakausien talot on rakennettu, Mäkivuoti luettelee.

Kiinnostus koulutusta kohtaan on kasvanut hurjasti muutaman viime vuoden aikana. Koulutussuunnittelija Kai Harju kertoo, että opetukseen otetaan noin 12 koiraa ohjaajineen puolentoista vuoden välein, mutta hakijoita on moninkertainen määrä. Esimerkiksi edellisellä hakukierroksella hakijoita oli satakunta.

– Käytännön syistä ryhmä pidetään pienenä. Kiinnostus on kasvanut, ja myös tieto homekoirista, mutta näin laajaa koulutusta ei ole muualla, Harju toteaa.

Alan yritysten määrä kasvussa

Suomessa on vasta kourallinen päätoimisia homekoirayrittäjiä, mutta sivutoimisia tulee alalle jatkuvasti lisää. Esimerkiksi homekoirayrittäjien tueksi perustetussa Suomen Homekoirayhdistyksessä jäseniä on yli 20.

Eniten yrittäjiä on Etelä-Suomessa – pohjoisessa koulutettuja homekoiria on vain Oulussa ja syksystä alkaen myös Meri-Lapissa, kunhan Mäkivuotin koirat valmistuvat.

Kaksikielinen ja Haaparannalla asuva Mäkivuoti uskoo, että kysyntää homekoirille on myös Pohjois-Ruotsissa, jossa alan yrityksiä ei juuri ole.

– Kyllä siellä Ruotsin puolellakin varmaan on rakennuksia, jotka ovat mahdollisesti homeessa, yrittäjä arvelee.

"Hometutkimuksia ei säädellä - kuka vain voi lähteä hommaan"

Homekoirayhdistyksen suurimpana huolena on, että innostuksen mukana alalle tulee harrastajia, joilla ei ole tarpeeksi koulutusta. Innokas koiraharrastaja voi kuvitella, että esimerkiksi hajuerotteluun liittyvä viikonloppukurssi antaa riittävät edellytykset alkaa tehdä hometutkimuksia koiran kanssa.

Homekoirayhdistyksestä painotetaan, että näin ei ole. Paitsi että koira tarvitsee pitkän ja perusteellisen koulutuksen, täytyy ohjaajan ymmärtää esimerkiksi rakennustekniikkaa. Siksi yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä Keski-Pohjanmaan kansanopiston kanssa.

– Tämä ei ole koiraharrastus, vaan siinä on isot asiat kyseessä, kun ollaan vaikkapa talokauppoja tekemässä. Vastuu on aika suuri, mitä koiran kanssa voi tehdä ja mitä asiakkaalle lupaa, huomauttaa yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Sagulin.

Suomessa mikään taho ei valvo homekoirien ja niiden ohjaajien ammattitaitoa, joten on työn tilaajan vastuulla varmistaa, että tekijät osaavat asiansa.

– Hometutkimuksia ei säädellä mitenkään, ja kuka vain voi lähteä hommaan. Toiveissa on, että koirille olisi jokin virallisempi tasotesti, että se olisi jollain tavoin säädeltyä, Sagulin painottaa.

Rovaniemen Ounasvaaran hiihtokeskus vaihtaa omistajaa. Lapland Hotels -ketju on ostanut Ounasvaaran hiihtokeskuksen rakennuksineen ja hisseineen.

Myyjänä on joukko yksityisiä osakkeenomistajia. Kauppahinta on salainen.

Lapland Hotels omistaa ennestään hotellin Ounasvaaran huipulla ja mökkikylän vaaran juurella.

Ounasvaaran hiihtokeskus palvelee vuosittain noin 50 000 asiakasta. Hiiihtokeskuksella on yksitoista rinnettä kaupungin vuokramaalla ja viisi hissiä.

Hotelliketjun toimitusjohtajan Ari Vuorentaustan mukaan Ounasvaaran hiihtokeskuksen hankinta laajentaa hienosti yhtiön palvelutarjontaa. Hiihtoikeskuksen palveluja kehitetään hotellikonserniin kuuluvan ohjelmapalveluyrityksen Lapland Safarisin kanssa.

– Hankinnan myötä meille muodostuu ainutlaatuinen, monipuolisen ohjelmallisen tekemisen mahdollistava, palvelulinja komealta Kemijoelta aina Ounasvaaran huipulle vahvasti kehittyvän Rovaniemen sydämessä, Vuorentausta sanoo.

Ounasvaaran hiihtokeskuksen henkilöstö ja toimitusjohtaja Juhani Roininen jatkavat vanhoina työntekijöinä kaupan jälkeen. Vakituoisia työntekijöitä on toimitusjohtajan lisäksi viisi. Talvisesonkina työntekijöitä on enimmillään 40.

Toimitusjohtaja Roinisen mukaan hiihtokeskuksen liikevaihto on noussut miljoonan euron paikkeille. Tänä talvena kasvua oli parikymmentä prosenttia.

Lapland Hotels Suomen suurin yksityinen hotelliketju. Konsernin liikevaihto on 100 miljoonan euron luokkaa.

Ranuan eläinpuistossa asustavan viirupöllöpariskunnan Blondin ja Eliaksen pesintä on käynnissä. Tänä talvena pariskunta on onnistunut hankkimaan perheenlisäystä.

Yle on asentanut pöllöpariskunnan pönttöön kameran. Pesintää ja munien kuoriutumista voi seurata suorana YouTube -lähetyksenä.

Pesässä Blondilla on tällä hetkellä käynnissä hautomisvaihe.

– Tämän pariskunnan munien kuoriutumista voidaan odottaa aikaisintaan vapun tienoilla, kertoo intendentti Mari Heikkilä Ranuan eläinpuistosta.

Nyt kun emo on asettunut pesässä munien päälle, niiden tarkkaa määrää ei voida sanoa. Heikkilä kertoo, että aikaisempina talvina Blondi on muninut enimmillään kolme munaa.

Viirupöllön poikaset kuoriutuvat eri aikaan, ja lähtevät pesästä lentokyvyttöminä muutaman viikon ikäisinä. Lentämään ne oppivat noin 5-viikkoisina.

Yle Luonto seuraa pöllöpariskunnan edistymistä koko kevään ajan. Seuranta on osa Yle Luonnon Miljoona linnunpönttöä -kampanjaa.

Kristillinen koulu toimii yksityisten tuella Ounasvaaran hiihtoseuralta vuokratussa Punaisessa tuvassa. Koulussa opiskellaan normaalin koulun tavoin ja noudatetaan samaa opetussuunnitelmaa. Ero tavalliseen kouluun näkyy lähinnä oppilaan ja opettajan suhteessa.

Koulun opettajan Johanna Reimin mukaan merkittävin asia kristillisessä koulussa on sen arvopohja.

– Me uskotaan siihen, että jokainen lapsi on Jumalan luomana arvokas. Jokaisella lapsella ja ihmisellä on mittaamaton ja muuttumaton arvo ja siitä lähtökohdasta halutaan kohdata jokainen lapsi arvokkaana.

Koulu ei edusta mitään yksittäistä uskonnollista ryhmää vaan on yhteiskristillinen. Nyt toiminta perustuu yksityisten lahjoituksiin ja rahankeräykseen.

Perusopetuslupa tiukassa

Koululle haetaan perusopetuslupaa jo viidettä kertaa. Neljä kertaa opetusministeriö on sen evännyt. Lupa toisi koululle valtion tuen ja helpottaisi rahankeräystä.

Koulun kannatusyhdistyksen varapuheenjohtajan Heini Kestin mukaan valtion tuki ainakin alussa on 500 euroa oppilaalta.

– Se olisi 2 500 euroa kuussa. Meillä yhden opettajan palkanmukainen budjetti on 4 000 euroa kuukaudessa. Tietenkin toivotaan että koulu kasvaisi niin kuin se on Oulussa kasvanut joka vuosi. Siellä on nyt tällä hetkellä 150 oppilasta, kertoo Heini Kesti.

Kestin mukaan kiinnostuneita löytyy myös Rovaniemeltä.

– Meillä on nyt 160 lapsen nimet siinä hakemuksessa mikä lähetettiin. Niin paljon on perheitä jotka haluaisivat tai voisivat mahdollisesti laittaa lapsensa tähän kouluun.

Pieni koulu on lapsille mieleinen

Yksiopettajaisessa koulussa on nyt yksi kolmosluokkalainen ja neljä nelosluokkaista. Koulunkäynti pienessä koulussa on ollut lapsista hauskaa.

– Minä olen tykännyt erittäin paljon opettajasta ja tietenkin myös oppilaista sekä tästä paikasta missä tällä hetkellä tämä meidän koulu on, kertoo nelosluokalla oleva Kristiina Valui.

– Minä olen tykännyt ulkoilla ja sitten minä olen tykännyt kavereista. Täällä on helpompi keskittyä ja olla. Täällä on ollut todella kivaa, lisää Kristiinan luokkakaveri Ninni Katisko.

Korjattu kirjoitusvirheitä klo 16:47

Uskontojen uhrien tuki aloittaa vertaistapaamiset Kokkolassa perjantaina. Seuraavaksi toimintaa viritellään Rovaniemelle. Lahdessa ryhmä on ollut koolla muutaman kerran.

Tapaamisten lisäksi vertaistukea annetaan muun muassa puhelimessa ja Facebook-ryhmissä. Tukiryhmät ovat kuitenkin lisääntyneet ja osallistujien määrä kasvanut viime vuosina. Vuonna 2016 tapaamisissa oli noin 800 kävijää.

Suomessa toimii tuhatkunta uskonnollista yhteisöä, joista suurin osa on pieniä. Yhteydenottoja Uskontojen uhrien tuki ry (UUT) saa eniten muutamasta suuresta yhteisöstä: luterilaisesta kirkosta, sen herätysliikkeestä vanhoillislestadiolaisuudesta, helluntailaisuudesta ja muista vapaista karismaattisista suuntauksista sekä Jehovan todistajista. Kokoonsa nähden paljon yhteydenottoja aiheuttaa myös mormonismi.

Vertaustukea on kaivattu kymmenistä erilaisista yhteisöistä, myös esimerkiksi itämaistaustaisista. Helsingissä on parin vuoden ajan ollut omia tapaamisia islamista irtautuneille.

Uskonnollisia yhteisöjä ei voi jakaa hyviin ja pahoihin, vaan kaikissa niissä voi esiintyä ongelmia. Lisäksi niissä on hyviäkin puolia. Toiminnanjohtaja Joni Valkila, Uskontojen uhrien tuki ry

Toiminnanjohtaja Joni Valkila muistuttaa, että lisäksi on ihmisiä, jotka kipuilevat asian kanssa yksin.

– Kaikki eivät uskallakaan ottaa yhteyttä. Joissain yhteisöissä me edustamme paholaista ja kynnys ottaa yhteyttä on korkea.

Valkila muistuttaa, ettei UUT edistä uskonnottomuutta tai mitään muutakaan maailmankatsomusta, vaan haluaa auttaa ihmisiä, jotka ovat kohdanneet ongelmia yhteisöissä.

– Uskonnollisia yhteisöjä ei voi jakaa hyviin ja pahoihin, vaan kaikissa niissä voi esiintyä ongelmia. Lisäksi niissä on hyviäkin puolia, sanoo Valkila.

Vaikka eniten kontakteja synnyttävät vanhat yhteisöt, myös uudemmat nousevat esiin Uskontojen uhrien tuen toiminnassa. Esimerkiksi Kokkolan seudulla nopeasti kasvanut Uskon sana -yhteisö on Valkilan mukaan herättänyt hieman huolestumista, mutta on vain yksi monista ryhmistä. Kokkolan vertaistukiryhmään UUT odottaa kävijöitä monista taustoista.

Joissain yhteisöissä me edustamme paholaista ja kynnys ottaa yhteyttä on korkea. Toiminnanjohtaja Joni Valkila, Uskontojen uhrien tuki ry

Uskonnollisissa yhteisöissä on usein johtaja tai johtajia, joilla voi olla paljon valtaa jäseniin, kuvaa Uskontojen uhrien tuen toiminnanjohtaja Joni Valkila. Sellainen tilanne taas voi johtaa missä tahansa yhteisössä ongelmiin, kuten vallan väärinkäyttöön.

Uskonnollisissa ympyröissä asiaan liittyy vielä erityispiirre: yhteisön väitetään olevan ainoa oikea tie, jonka sääntöjen rikkominen johtaa rangaistukseen tässä elämässä tai kuoleman jälkeen. Tämä ajatus antaa yhteisöille paljon valtaa ihmisiin, kuvaa Valkila. Jos ihminen kuitenkin itse tai pakotettuna irtautuu, kokemus voi olla hyvin rankka, johtaa sosiaalisten siteiden katkeamiseen ja maailmankuvan ja identiteetin menettämiseen.

– Tällainen yksin jääminen voi olla rankkaa ihmiselle: riskitekijä mielenterveydelle ja johtaa terveysongelmiin, syrjäytymiseen ja jopa itsemurhaan, sanoo Valkila.

UUT haluaa antaa vertaistuen kautta perspektiiviä ja ymmärrystä ihmisiltä, jotka ovat kokeneet samanlaisia asioita.

– Voi myös todeta, ettei oma yhteisö ollutkaan niin ainutlaatuinen, vaan moni muukin väittää olevansa ainoa oikea.

Toiminta on laajentunut viiden viime vuoden aikana. Usein ryhmien synty on kiinni vapaaehtoisten vetäjien saamisesta. Tapaamisten aluksi luetaan säännöt, joihin kuuluu luottamuksellisuus: ryhmässä puhuttuja asioiden ei toivota leviävän, jotta ihmiset uskaltautuvat paikalle.

Kokkolassa perjantaina aloittava ryhmä täyttää suuren aukon UUT:n kartalla. Alueella toimii useita uskonnollisia yhteisöjä, joiden keskuudessa UUT arvioi olevan myös ongelmia. Valkila uskookin tarvetta toiminnalle olevan.

– Nähtäväksi jää missä määrin ihmiset osallistuvat. Pienemmillä paikkakunnilla ihmiset eivät niin helposti uskalla tulla tapahtumiin, joissa voi tulla tuttuja vastaan.

Ensilumen tulosta asti tämä nuorukainen on kääntänyt katseita Lappeenrannan keskustassa. 15-vuotias Einari Laihanen köröttelee punaisella Zetorillaan päivittäin kouluun. Nyt on kotimatka alkamassa, ja hän starttaa traktorin moottorin.

– Välillä tien päällä näytetään peukkua. Välillä ihmiset katsovat ihmeissään, koska ei tämä ole jokapäiväinen näky, Laihanen saa sanottua samaan aikaan, kun joukko mopoilevia kavereita ajaa tööttäillen ohi.

Heinäkuussa mopo- ja traktorikortin saanut Laihanen oli itsekin syksyllä mopomiehiä, mutta pakkaset ajoivat hänet Zetorin hyttiin.

Sanomistakin tullut - turhaan

Lappeenrannan Kimpisen koulua käyvä Laihanen on parkkeerannut traktorinsa kadun varteen. Se ei ole ollut kaikkien mieleen.

– Joku oli tehnyt poliisille valituksen, kun se on leveämpi kuin autot, nuorukainen kertoo ja lisää, ettei valitukseen ollut aihetta.

Sitä paitsi Zetorin 6211-malli ei ole paljoa henkilöautoa leveämpi.

– Onhan se outoa, kun autot on noin pieniä ja sitten 15-vuotias saa ajaa isolla traktorilla, Laihanen pohtii, mutta tietää itse olevansa kyllin taitava liikenteeseen.

Kotimatkaan kuluu puoli tuntia

Laihanen ei ole törmännyt Lappeenrannassa muihin traktorilla huristaviin yläkoululaisiin. Ammattikoulun puolella niitä toisinaan näkee. Juuri päättyneessä yhteishaussa nuorimies haki opiskelemaan metsäalaa.

Hän on koko ikänsä ollut tekemisissä moottorilla kulkevien laitteiden kanssa. Laihasten perheellä traktori on lumien kolaamista ja pienen pellon kääntämistä varten.

Koulumatkaa kotiin Kasukkalaan tulee noin 15 kilometriä. Sen kun taittaa kaasu pohjassa eli 32 kilometrin tuntinopeudella, kotona on puolessa tunnissa.

Traktorikortin saa 15-vuotiaana

Suomessa joka vuosi noin 5 000 15-vuotiasta saa traktori- tai liikennetraktorikortin, selviää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilastosta. Kaikkiaan alaikäisiä ajoluvallisia on tällä hetkellä noin 16 000. Määrä on loivassa laskussa.

Eniten traktorikortin omaavia 15-vuotiaita on pohjoisen kaupungeissa. Vuoden alussa Oulussa kortti oli 185 nuorella ja Rovaniemellä 105 nuorella. Kuopiossa luku oli 80, Kouvolassa 72 ja Kokkolassa 68. Einari Laihasen kotikaupungissa Lappeenrannassa vastaava luku 46.

Suurimmissa kaupungeissa 15-vuotiaita traktorikortin suorittajia on vuosittain 20–50. Helsingissä heitä on 32. Harvalla kaupunkilaisella kuitenkaan on traktoria, jota kuljettaa.

Saadakseen traktorikortin ei vaadita ajotunteja. Traktorikortin saa läpäisemällä teoriakokeen. Jos haluaa liikennetraktorikortin, niin silloin tulee suorittaa myös käsittelykoe. Liikennetraktorikortilla saa ajaa 60 kilometriä tunnissa, traktorikortilla 40 kilometriä tunnissa.

Norrbottenin poliisi on edennyt Haaparannan kaupungintaloon reilu viikko sitten tehdyn pommiuhkauksen tutkinnassa. Haparandabladetin mukaan uhkauksesta on epäiltynä yksi henkilö, jota poliisi aikoo kuulustella.

Poliisi on tutkinnasta vaitonainen eikä kerro onko epäilty kiinniotettuna tai pidätettynä.

Ruotsia puhuva mies soitti viime viikon keskiviikkona Haaparannan kaupungintalon puhelinvaihteeseen ja kertoi, että kaupungin sosiaalitoimessa räjähtää pommi.

Uhkauksen jälkeen kaupungintalo tyhjennettiin ja kiinteistö tutkittiin. Poliisi eristi myös kaupungin keskustaa useamman korttelin alueelta. Uhkaus osoittautui perättömäksi.

Maiden välisissä lentoliikenneneuvotteluissa sovittiin, että lentoyhtiöiden on mahdollista aloittaa liikenne Suomen ja Nanjingin välillä. Lisäksi sovittiin neljästä viikkovuorosta välille Rovaniemi-Peking.

– Maiden välinen sopimus ei vielä takaa uusia lentovuoroja, mutta se mahdollistaa ne. Loppu on kiinni lentoyhtiöistä, yksikön johtaja Laura Eiro liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.

Eiro kertoo, että sopimus ei myöskään takaa suoraa lentoa Rovaniemeltä Pekingiin, vaan se voidaan lentää myös kolmiolentona Helsingin kautta. Uusi sopimus poistaa myös Helsingin ja Rovaniemen välisen intressiristiriidan, jossa toisen saamat lennot ovat aikaisemmin olleet toiselta pois.

Neuvotteluissa poistettiin myös operoivien yhtiöiden määrää koskevat rajoitteet eli jatkossa maat voivat vapaasti nimetä useita lentoyhtiöitä ilman määrällisiä rajoituksia. Tämä mahdollistaa myös kiinalaisten lentoyhtiöiden tulemisen Lapin lentojen operaattoreiksi.

Lappi kiinnostaa

Suomen ja Kiinan välillä lentää tällä hetkellä ainoastaan Finnair. Finnairin suorien lentojen kohteita Kiinassa ovat Peking, Shanghai, Chongqing, Guangzhou ja Xi’an. Välilaskulla kohteita ovat Chengdu, Hangzhou, Xiamen ja Shenyang.

Lapin matkailutoimijat ovat jo pitkään neuvotelleet suoria yhteyksiä Lapin lentokentille. Kuluvana talvena suoria lentoja on operoitu ainakin Lontoosta, Mancesterista, Zürichistä, Düsseldorfista ja Berliinistä. Finnarin lisäksi Lappiin ovat lentäneet yhtiöistä ainakin Germania, Lufthansa, Monarch ja Norwegian.

Suomen ja Kiinan väliset lentoliikennesopimusneuvottelut pidettiin 20.-21. huhtikuuta Helsingissä. Seuraavat maiden väliset lentoliikenneneuvottelut pidetään Kiinassa viimeistään vuonna 2019.

Poistettu klo 17:23 väärä tieto, että Finnair lentäisi Kiinaan vain 7 kertaa viikossa.

Pohjoisessa kylmä sää on jatkunut kuluvana keväänä pidempään kuin viime vuosina. Luonto sopeutuu kuitenkin kevään kylmään säähän ongelmitta.

– Viileät säät hidastavat kasvukauden alkua, mutta täällä pohjoisessa kasvilajit ovat sopeutuneet pitkiin talviin, eikä niillä ole mitään hätää, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pauliina Kulmala sanoo.

– Jos lumet olisivat sulaneet hyvin aikaisin ja tullut lämmintä ja sitten tullut ankara takatalvi, niin olosuhteet saattaisivat olla vahingollisia kasveille.

Kasvukausi voi käynnistyä nopeastikin sään lämmetessä.

– Toukokuussa lumet saattavat sulaa hyvinkin nopeasti ja kasvit ovat valmistautuneet jo osittain hangen alla kasvukauden alkuun ja lähtevät nopeasti sitten kasvamaan sieltä. Monet pohjoiset lajit, kuten tupasvilla, alkavat kukkia, kun suo on vielä osittain jäässä. Pohjoiset lajit ovat sopeutuneet siihen, että ne hyödyntävät tämän lyhyen kasvukauden mahdollisimman tehokkaasti, Kulmala kertoo.

Ilmastonmuutos aikaistaa keväitä

Viileää kevätsäätä enemmän Kulmala sanoo olevansa huolestunut ilmastonmuutoksesta.

– Viime vuosina on ollut havaittavissa talvien lyhentymistä. Enemmän olisin huolestunut ilmaston lämpenemisestä, kuin yksittäisistä hieman pidempään jatkuvista talvisäistä.

Samoilla linjoilla on myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Esa Huhta.

– Nämä kevätkelit ovat sellaisia, että ne vaihtelevat vuodesta toiseen. Välillä on aikaisia keväitä ja välillä on myöhempiä keväitä. Jos tässä nyt muistelee 80-lukua esimerkiksi, niin kyllä näyttää pikemminkin siltä, että tässä mentäisiin pitkän aikavälin ihan normaalissa kevään etenemistahdissa. Nythän eletään vasta huhtikuun loppua ja kyllähän sitä yleensä on silloin vielä lunta maassa ollut. Tässä on ehkä totuttu viiden viime vuoden aikaisiin keväisiin, jolloin lumi on alkanut sulamaan jo hyvissä ajoin huhtikuun puolella ja on tullut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna poikkeuksellisen aikaisiakin keväitä.

Kevätsään lämpötila vaikuttaa muuttolintuihin

– Kevät vaikuttaa kaikkein selvimmin muuttolintujen saapumiseen. Jos on myöhäinen kevät, niin silloin linnut saapuvat myöhemmin. Tälläkin hetkellä lienee sellainen tilanne, että Etelä-Suomessa on aikamoisia määriä muuttolintuja odottelemassa, että kelit paranisivat ja ne pääsisivät jatkamaan muuttoa tänne Lappiin. Erityisesti hanhien ja kurkien osalta näyttäisi siltä, että niitä on nähty tavallista huomattavasti vähemmän täällä Lapissa. Normaalisti tämä vappua edeltävä viikko on jo ihan päämuuttoaikaa hanhilla ja kurjilla. Nyt näyttäisi, että päämuutto siirtyy vapun tietämille, ehkä vähän myöhempäänkin, Huhta sanoo.

– Jos lunta on pitkään ja maa on jäässä, niin kasvillisuus elpyy myöhemmin ja hyönteiset heräilevät myöhemmin. Hyönteisethän ovat ravintoa monille muille eläimille ja eläinten lisääntyminen pyrkii viivästymään, jos kylmät kelit jatkuvat todella pitkään, mutta yleensähän tässä tuppaa käymään niin, että sitten se lämpeneminen tapahtuu hyvinkin nopeasti ja eläimet saavat lisääntymispuuhat hyvinkin nopeasti käyntiin.

Kesän sää on ratkaisevammassa asemassa

– Eläinten lisääntymisen kannalta kesän ilmat ovat huomattavasti paljon tärkeämpiä, kuin kevään ilmat. Jos tulee litujen pesimäaikaan hyvin kylmät ilmat, niin se vaikuttaa huomattavasti paljon enemmän lisääntymismenestykseen, Huhta muistuttaa.

Tähän asti kylmänä jatkunut kevät ei Huhdan mukaan vielä pienennä eläinpopulaatioita.

– Ei se vielä vaikuta. Se voi viivästyttää lisääntymistä ja muitakin eläinten normaaleja kesäaktiviteetteja, mutta ei vielä dramaattisesti.

Mikäli kylmät kelit jatkuisivat pitkään, sillä olisi näkyviä seurauksia.

– Jos lisääntymismenestys on heikko, niin loppukesästä ja seuraavana syksynä on huomattavasti vähemmän nuoria lintuja. Tiaisissa se näkyy seuraavana talvena niin, että niitä on huomattavasti vähemmän ruokintapaikoilla ja metsissä. Eläimet ovat kyllä aika joustavia lisääntymispuuhissaan ja sopeutuneet näihin ympäristöolosuhteisiin ja niiden heilahteluihin.

Elämää hangen alla

Monien pieneläinten elämää pitkään säilyvä lumipeite ei haittaa.

– Myyräthän elävät hangen sisällä lumen ja maanpinnan rajapinnassa ja niihin eivät kylmät kelit vaikuta. Ne pystyvät siellä syömään ja lisääntymään ihan normaalisti. Ne ovat hyvin vähän riippuvaisia siitä, minkälaiset ilmat ovat hangen yläpuolella. Myyräpopulaatioita säätelevät pedot, loiset ja taudit, Huhta sanoo.

Suuremmatkaan metsäneläimet eivät kylmistä ilmoista hätkähdä.

– Kova hankikeli edistää painavien eläinten liikkumista metsässä. Sitten, kun hanki alkaa pehmetä ja muuttuu soseiseksi, niin se alkaa vaikuttaa niidenkin liikkumiseen liikkumista hidastavasti, mutta se vaihe on yleensä hyvin lyhyt. En usko, että näillä kylmillä ilmoilla on vaikutusta esimerkiksi hirvieläimiin. Eläimet selviävät hyvin näiden kevätilmojen kanssa, jos vain ravintoa riittää, Huhta sanoo.

Muuttolinnut tekevät tiedustelulentoja

Mistä muuttolinnut sitten tietävät, milloin pohjoiseen kannattaa lentää?

– Pieniä parvia käy tekemässä tiedustelulentoja täällä pohjoisempana. Myös oman sisäisen kellonsa ansioista ne tietävät, milloin alkavat olla sellaiset ilmat, että pärjää. Kylmät pohjoistuulet voivat pysäyttää muuton. Kun etelätuulet alkavat puhaltaa, se tuo muuttolintuja, Huhta kertoo.

Suosittu ohjaaja ja tuottaja Joonas Berghäll on ollut viime vuosina aikamoisessa pyörityksessä elokuviensa suosion myötä. Miehen elokuvat, kuten Miesten vuoro ja Äidin toive, ovat voittaneet palkintoja ja kiinnostaneet katsojia ympäri maailmaa.

Kiire ei hellitä. Berghäll valmistelee jo seuraavaa pitkää elokuvaa miesten ja poikien oikeuksista, hyvinvoinnista ja tasa-arvosta.

– Elokuvan työnimi on Miehiä ja poikia. Puhumme muun muassa koulunkäynnistä, asevelvollisuudesta ja miesten työmäärästä. Käsittelemme myös suomalaisen miehen elämän pituutta, että miksi se on kuusi vuotta lyhyempi kuin naisella, Berghäll kertoo.

Luulen, että minulla on iso työ tehtävänä, että saisin suomalaisen miehen kiinnostumaan hyvinvoinnista. Joonas Berghäll

Berghäll haluaa pohtia myös suomalaista peruskoulujärjestelmää ja sen vaikutusta nuoriin poikiin. Berghällin mukaan tarkoituksena on selvittää esimerkiksi, miksi poikia ei aina kiinnosta koulunkäynti.

– Tätä elokuvaa valmistellessa olen huomannut, että oma mielenkiinto esimerkiksi ala- ja yläasteella ei ollut hirveän vahva. Mutta heti kun opetukseen liitettiin jotain tekemistä esimerkiksi puukäsityötä, kuvaamataitoa tai liikuntaa, niin heti alkoi kiinnostaa. Voi pohtia, onko suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä jotain, jota voitaisiin muuttaa niin, että myös pojat kiinnostuisivat koulunkäynnistä.

Uusi elokuva jatkaa Miesten vuoro -teemaa ja antaa puheenvuoroja miehille sekä pojille – tosin tällä kertaa vaatteet saavat olla päällä.

– Tällä kertaa toivottavasti pidetään miehet vaatteet päällä. En minä kuitenkaan kiellä suomalaista miestä saunaan menemästä jos kuvauksissa haluaa mennä, Berghäll nauraa.

Päähenkilöiden haku käynnissä

Parhaillaan Berghäll etsii elokuvaansa sopivia tarinoita ja henkilöitä.

– Lähinnä toivon, että henkilöltä löytyy tarina. Tulee mieleen esimerkiksi mies joka on saanut burnoutin tai asevelvollisuuden suorittamisessa ei ole mennyt kaikki ihan nappiin. Myös huoltajuuskiistat kiinnostavat. Miehet niin harvoin ajattelevat tasa-arvoa, joten luulen, että minulla on iso työ tehtävänä, että saisin suomalaisen miehen kiinnostumaan hyvinvoinnista.

Berghällin aikaisemmasta tyylistä poiketen elokuvassa nähdään myös asiantuntijoita.

– Tällä kertaa haluan mukaan paljon myös asiantuntijahaastatteluja. Eli ihmiset, jotka ovat asiaa tutkineet paljon. kertoisivat mitä asioille voisi tehdä.

Tarkoituksena on kuvata elokuvaa muun muassa Berghällin synnyinseudulla Meri-Lapissa.

– Uskon, että elokuvaa kuvataan myös Kemin seuduilla. Iso haave on löytää edes yksi päähenkilö Kemin tai Lapin alueelta. Yksinkertaisesti juuret on sellaiset, että aina pitää kuvata täälläpäin, Berghäll hymyilee.

Elokuvan taustalla on tuotantoyhtiö Oktober Oy.

Terminen kevät alkoi Etelä- ja Lounais-Suomessa jo reilu kuukausi sitten, ennen maaliskuun 15. päivää. Sen jälkeen kevät ei ole edennyt yhtään, selviää Ilmatieteen laitoksen tilastoista.

Tänä vuonna terminen kevät on alkanut karkeasti ottaen Vaasasta Imatralle yltävän vyöhykkeen etelä- ja lounaispuolella.

Keskimäärin termisen kevään pitäisi nyt olla jo Lapin keskiosissa, mutta tänä keväänä se ei ole yltänyt edes Keski-Suomeen. Kevät on siis selvästi jäljessä normaalista.

Viime vuonna termisen kevään eteneminen pysähtyi Lappiin. Siellä kevättä odotettiin liki kuukausi kauemmin kuin muualla.

Sää jatkuu epävakaisena ja vapun sää on vielä arvoitus

Huhtikuun viimeisen täyden viikon sää jatkuu hyvin vaihtelevana ja epävakaana. Suomi kuuluu laajan matalapaineen alueeseen ja useita matalan osakeskukset ohjaavat säätä.

Nopeasti muuttuvan tilanteen takia edes lyhyen jakson ennustaminen on nyt vaikeaa. Esimerkiksi tiistai on tämän hetken ennusteen mukaan sateinen ja viileä, mutta vielä toissapäivän laskelmien mukaan sateiden piti ohittaa Suomi eteläpuolitse.

Samalla Ylen meteorologi Anne Borgström muistuttaa, ettei esimerkiksi vapun säästä voi vielä sanoa mitään varmaa.

– Ei mitään. Sinne on melkein kymmenen päivää, joten sää voi olla joko niin tai näin, Borgström naurahtaa kyselyille.

Venkula. Vankilaslangilla Kalle Uotilaa kutsuttaisiin sillä nimellä. Ensimmäisen tuomion Uotila sai jo nuorena poikana. Takana on useita vankiloita ja vuosia linnassa. Nykyään 61-vuotias Uotila herää aamuisin keskellä Lapin maisemia, Tornionjokilaaksossa Ylitorniolla. Vapaana miehenä.

Muutama viikko sitten Uotila puraisi viimeisen palan kakkuaan. Yhteensä mies on istunut tuomioita 16 vuotta.

Uotilan puheessa on vahva murteen poljenta ja rutkasti rouheutta ja huumoria, kun hän kertoo tarinaansa, mistä kaikki vuosia sitten alkoi. Rikolliselle tielle Uotila lähti jo nuorena, varastelemalla rekkoja.

– Nuorena miehenä kohnattiin ja vähän pikkukahveissa kurvailtiin ja mentiin. Tuli päähänpistoja ja varasteltiin rekkoja ja myytiin niiden kuormia. Siitä innostuneena varasteltiin lisää. Kyllä siitä oli oikeustoimenpiteitä ja tie johti vankilaan.

Uotila asuu nykyisin omassa kämpässä Ylitornion keskustassa. Ylitornion avovankilassa hän ehti olla kolme eri kertaa.

"Unohdettiin tulla takaisin"

Suljetussa vankilassa vanki voi osoittaa itsensä avolaitoskelpoiseksi ja päästä Ylitornion kaltaiseen avovankilaan, jossa rikosseuraamusta suoritetaan tietyin vapautuksin.

Lempäälästä alun perin kotoisin oleva Uotila asteli Ylitornion vankilaan ensimmäisen kerran 19 vuotta sitten. Silloin vankila oli ollut toiminnassa vasta vuoden.

Alkuaikoina vangit pääsivät kulkemaan kylillä varsin vapaasti. Uotila kertookin, että avoimesta vankilatoiminnasta on opittu kantapään kautta ja pelisääntöjä on sorvattu.

– Ulkopuolisiin toimintoihin oli aluksi laaja vapaus. Sillä oli myös varjopuoli. Kun kaverit huomasi, että tämä onkin helppoa ja löysää elämää, niin alettiin sekoilla viinojen, pillereiden, kaljojen ja aineitten kanssa, Uotila sanoo.

Uotila muistelee, kuinka eräänä päivänä vangeista 15 nousi Pohjolan Turistiauton bussikyytiin ja seuraavana päivänä toiset 15. Avovankilaan ei jäänyt kuin muutama työvuorossa ollut vanki.

– Onneksi ei käynyt mitään pahaa siinä. Toiset kaverit vain lensi pois ja uudet tuli tilalle. Siitä ymmärrettiin, että kauhean löysiä ranteita ei voi antaa. Se on semmoinen luottopaikka. Ei ole mitään sellaista, mikä siellä vankia pidättelee, vaan vanki pitää siellä itse itsensä, Uotila sanoo.

Myös Uotila on ottanut elämässään hatkoja useasti. Ensimmäisen karkureissunsa aikoihin Uotilalla oli vapautta vielä avovankilaa enemmän, kun hän työskenteli Mäntsälän työsiirtolassa, joka oli vapausrangaistuksista avoimin.

– Kaverin kanssa saatiin jostain vähän kaljaa ja innostuttiin hakemaan lisää ja unohdettiin tulla takaisin. Lähdettiin retkeilemään ja sitten käytiin rekkavarkaissa, myytiin kuorma ja isosta maalikuormasta saatiinkin taskut täyteen rahaa. Juhlat kestivät aika pitkään, kunnes jäätiin kiinni ja jouduin Hämeenlinnaan uuteen vankilaan, Uotila kertoo.

Hämeenlinnassa Uotila löi omien sanojensa mukaan nuoruuden villityksessä vetoa kaverinsa kanssa siitä, kumpi pystyisi olemaan karkureissulla pidempään. Uotila voitti vedon, lähes vuoden kestävällä pakomatkallaan, mutta jäätyään kiinni hän joutui astetta kovempaan vankilaan.

Rikosseuraamus muuttui Suomessa radikaalisti 70-luvulla

Seuraava Uotilan pysäkki oli Riihimäellä. Pahamaineisessa vankilassa istuvat tänä päivänä vaativimmat ja vaarallisimmat vangit. Uotilan mukaan Riihimäen vankila oli tupaten täynnä vankeja, kun hän siellä istui.

– 300 hengen talossa oli parhaillaan reilut seitsemänsataa vankia. Viinat, pillerit, kaljat, kiljut ja tekovehkeet oli käytössä. Vangeilla oli vahva hierarkia, Uotila muistelee.

Uotilan puheessa vilahtaa monta kertaa K. J. Långin nimi ja myös sana humaani. Hän muistaa kuinka K.J. Lång aloitti vankeinhoidon ylijohtajana ja siitä alkoivat muutoksen tuulet 1970-luvulla. Vankien asemaa ja oikeuksia parannettiin ja lainsäädäntöä muutettiin. Tuomiot lyhenivät huomattavasti ja näin ollen väki vankiloissa harveni.

Uudistukset olivat virkamiesten valmistelemia ja eduskunnan säätämiä, mutta ne henkilöityivät Långiin. Jopa niin, että jos vankilasta karattiin tai vanki rötösteli lomallaan, yleisönosastoihin tuli kansalaisten kirjeitä, joissa Långia syytettiin rikollisten lellittelystä.

Ylitornion kaltainen avovankila jatkaa Långin filosofiaa: Se on työtoimintaan profiloitunut avolaitos. Kaksikerroksisen punaisen talon sisällä on 40 miesvankia, joiden tuomiot vaihtelevat rattijuopumustuomioista elinkautisiin. Pihalla on punaiseksi maalattu huussi ja kota. Työtoimintaa harjoitetaan puu- ja metalliverstaalla, joissa kummassakin on modernit työkalut. Varastossa säilytetään valmiita tuotoksia ja hyllyillä näkyy koirankoppi toisensa perään. Lautatavara odottaa sirkkelin alle pääsyä, taas kunhan työaika alkaa.

Ylitornion avovankilan apulaisjohtaja Tea Myllykorpi sanoo, että rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on vähentää uusintarikollisuutta.

– Työtoiminta nähdään kuntouttavana ja meillä on myös valmentavaa työtoimintaa, jolla pystytään työllistämään heikompilahjainenkin vanki. Rikosseuraamus tänä päivänä ei ole enää rangaistuksena vettä ja leipää, vaan pyritään siihen, että kun vanki vapautuu, niin hän pysyisi vapaudessa, Myllykorpi sanoo.

Vankien määrä kääntyi pitkästä aikaa nousuun

Hatkoja otetaan edelleen. Viime vuonna Suomen suljetuista vankiloista karkaamisia oli yhdeksän. Vankilakierrettä pyritään katkaisemaan monin keinoin, mutta edelleen puolet vankilasta vapautuneista joutuu uudelleen vankilaan. Koevapautta suorittavilla uuden tuomion saaneiden luku on pienempi; noin 40 prosenttia sai viiden vuoden seuranta-ajalla uuden tuomion.

Koevapautta valvotaan säännöllisesti ja viime vuonna koevapaudessa oli päivässä noin 200 vankia. Kustannukset koevapaudessa ovat huomattavasti muuta rikosseuraamusta huokeammat. Kun koevapaudessa kustannukset vankia kohden ovat vuorokaudessa 54 euroa, avolaitoksessa summa on 116 euroa ja suljetussa vankilassa noin 200 euroa.

Se oli pehmeä lasku siviiliin. Kalle Uotila

Vankien määrä on kasvanut. Pitkästä aikaa luku kääntyi nousuun viime vuonna. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan keskivankiluku oli 52 vankia suurempi kuin edellisvuonna. Vankien määrän kasvua selittää se, että ulkomaalaisia vankeja on aiempaa enemmän.

Tutkintavangeista ulkomaalaisia on jo selvästä yli kolmannes. Kun tarkastellaan kansallisuuksia, on nähtävissä turvapaikanhakijoiden suuren määrän vaikutus. Myös laitosaikojen pidentyminen selittää kasvua.

Kakku loppui mutta mies jäi pohjoiseen

Ylitorniolla Kalle Uotila asuu nyt ensimmäistä kertaa vankilan ulkopuolella. Henkselihiihtohousut ja lämmin musta paita päällään hän kertoo tyytyväisenä nykyisestä tilanteestaan. Ylitornion seurakunnalla talonmiehen apulaisen apulaisena Uotila kertoo tehneensä pikkuhommia työkokeilussaan.

– Se oli pehmeä lasku siviiliin, eikä niin että tupsahtaa linja-autopysäkille, että tässä sitä taas ollaan. Tällaisella toiminnalla on hyvät näkymät, jos halutaan, että kaveri pysyy siviilissä.

Humaanisuus. Sitä Uotila korostaa jälleen kerran. Hän avaa myös omaa filosofiaansa vankilakierteen katkaisemisesta ja maalaa mielikuvan pyramidista, jonka juurelta lähdetään kiipeämään ylöspäin: Se on sitä lusimista. Lusiminen pitäisi osata katkaista ajoissa ja siirtyä siviiliin. Siinä kohtaa kun pyramidin huippu lähestyy ja ennen kuin alamäki alkaa taas.

Pitkää taivaltaan kiven sisällä Uotila muistelee myös hyvällä. Mies sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että on nykyään raitis. Saman tien hän tuumaa, että joitakin asioita elämässä olisi voinut tehdä toisin.

– Nuorelle Kallelle sanoisin, että tee kaikkes, ettei tartte tulla tällasiin paikkoihin.

Ilmavoimat aloitti maanantaina koko viikon kestävän taktiikkaharjoituksen. Hävittäjät voivat lentää matalalla sekä ylittää äänen nopeuden, mikä kuuluu maassa pamauksena.

Harjoituksessa käytetään myös omasuojaheitteitä eli soihtuja, jotka näkyvät kirkkaina valoilmiöinä. Lennot ajoittuvat päivisin kello 9 - 20.30 välille.

Harjoitukseen osallistuu 22 Hornet-monitoimihävittäjää, kuusi Hawk-suihkuharjoituskonetta, yksi CASA-kuljetuskone, yksi NH90-kuljetushelikopteri sekä ilmatorjuntayksiköitä.

Harjoituksessa ovat mukana Rovaniemen, Oulunsalon, Kuusamon, Rissalan ja Pirkkalan tukikohdat. Lapissa lennetään Rovaniemen, Kemijärven ja Sallan alueella. Harjoitus kestää perjantaihin 28. huhtikuuta saakka.

Kittilän vt. kunnanjohtajaksi valittiin maanantain kunnanvaltuuston kokouksessa kunnanhallituksen entinen puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu Timo Kurula (kesk.). Määräaikainen virka kestää toukokuun alusta tämän vuoden loppuun.

Opettaja Timo Kurula on ollut keskeinen tekijä kunnan hallintoristiriidassa. Virallisesti Kittilän kunnanjohtaja on edelleen Anna Mäkelä, koska laittomasti irtisanotun Mäkelän ja Kittilän kunnan välinen erosopimus ei ole saanut vielä lainvoimaa.

Timo Kurula sai vaalissa 15 ääntä 26 äänestä. Antti Jämsen sai 5 ääntä, Ville Vitikka 5 ääntä ja Sanna Kumpula sekä Päivi Vauhkonen jäivät ilman ääniä.

Timo Kurula on epäiltynä laajassa poliisitutkinnassa, joka liittyy Levin hissikauppoihin ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän laittomaan irtisanomiseen.

Kurula oli mm. yhtenä vastaanottajana ns. Eilavaaran asiakirjoille, joista syntyneeseen laskuun liittyviä päätöksiä poliisi tutki törkeän petoksen yrityksenä ja virka-aseman väärinkäyttönä. Asia on nyt syyttäjällä syyteharkinnassa.

Neljäsluokkalaisella Mihku Näkkäläjärvellä on alkamassa pohjoissaamen tunti. Kotona Rovaniemellä ruokapöydälle on nostettu kirjojen lisäksi tietokone ja kuulokkeet. Etätunnilla opettaja on toisella puolen Suomea, ja pitkin maata ovat myös oppilaat.

– Mä oikeastaan tykkään tästä enemmän kuin istumisesta jossain ahtaassa luokassa, jossa kirjoittaisin kynällä. Nyt voin näppäillä tietokoneella ja se on musta ihan kivaa hommaa, Mihku esittelee etäopetuksen etuja.

Koululaisen näkökulmasta plussaa on sekin, että tunnin loputtua pääsee nopeasti kotiovesta pihalle kavereiden luokse, eikä aikaa tuhraannu kotimatkaan.

Mihkun eno on hankkinut tietokoneen, jotta kolmilapsisen perheen esikoinen voi opetella kirjoittamaan pohjoissaamea, jota hän puhuu isän ja isänpuolen sukulaisten kanssa.

Tällä kertaa tunti uhkaa tyssätä takkuilevaan nettiyhteyteen. Vakituinen etäopettaja ei ole paikalla, eivätkä tiedostot harjoitustehtävineen avaudu.

– Mihku on jo niin iso, että osaa käyttää tietokonetta, mutta kyllä se on vaatinut tosi paljon silloin, kun hän oli kakkosluokkalaisena etäopetuksessa. Ei hän pärjännyt juurikaan yksin, vaan minun piti olla siinä auttamassa, kertoo ATK-tukihenkilöksi monet kerrat joutunut äiti Karoliina Juhola.

Hän valitsisi mieluusti lapselleen lähiopetuksen, jos sellainen mahdollisuus vain olisi.

– Kyse ei ole pelkästään kielenopetuksesta vaan siitäkin, että pääsee tapaamaan muita saamelaisia lapsia ja nuoria. Ryhmään kuuluminenkin on tärkeää.

Kaupunki ei löydä saamen kielen opettajaa

Monet saamelaislasten vanhemmat ovat suorastaan raivoissaan siitä, että Rovaniemen kaupunki ei järjestä tänä vuonna lähiopetusta lainkaan. Kaupunki perustelee etäopetusta sillä, että opettajaa lähiopetukseen ei löytynyt. Koululaisten vanhemmat puolestaan ihmettelevät, miksi opetuksen järjestämiseen ja opettajan etsimiseen havahdutaan vasta syyslukukauden alussa, koulujen jo alettua.

Saamen opetuksen kehittämisestä vastaava virkamies pudistelee hänkin päätään.

– Tämä oli minulle suuri järkytys, ettei saamen kielen opetusta ole pystytty järjestämään lähiopetuksena Rovaniemellä. Tämä on kuitenkin Inarin jälkeen selkeästi suurin yksittäinen kaupunki jossa asuu saamelaisia, hämmästelee opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka Lapin aluehallintovirastosta.

Minulle on suuri järkytys, että saamen opetusta ei järjestetä Rovaniemellä lähiopetuksena lainkaan. opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka, Lapin AVI

Saamelaisten kotiseutualueella tilanne on paljon valoisampi. Perinteiset asuinalueet Inari, Utsjoki ja Enontekiö sekä Sodankylän pohjoisosa on laissa määritelty kotiseutualueeksi, jossa saamelaisilla on itsehallinto kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa. Siellä perusopetuslaki on vuodesta 1999 velvoittanut järjestämään pääosan perusopetuksesta saamen kielellä. Mitä enemmän kunta sitä järjestää, sitä suurempi on valtion rahallinen tuki.

– Kokonaisuutena tuntimäärät ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa. Tänä vuonna järjestetään saamenkielistä opetusta vajaat 40 000 opetustuntia ja oppilaita on noin 600, Torikka kertoo kehityksestä saamelaisten kotiseutualueella.

Utsjoella voi opiskella kaikkia aineita saameksi, ja koululaisista 90 prosenttia onkin saamenkielisessä opetuksessa. Inarissa ja Enontekiöllä joitakin biologian ja maantiedon kursseja on tarjolla vain suomeksi, mutta muuten koulunsa voi käydä saameksi.

"Koltansaamen tilanne äärimmäisen huolestuttava"

Tilanne kotiseutualueella Ylä-Lapissa on nykyään aivan toinen kuin Inarin Angelin kylästä lähteneen saamelaisen Torikan lapsuudessa.

Silloin saamen kieltä ei opetettu lainkaan, eikä sitä ollut lupa edes puhua suomalaisopettajien kuullen.

– Asuntolakoulussa ei saamea saanut puhua silloin kun oli paikalla sellaisia, jotka eivät osanneet saamea.

Torikka oli lukioikäinen opiskellessaan ensi kerran omaa kieltään. Kun hän aloitti opettajana Inarin kirkonkylällä, saameksi opiskelevia oppilaita oli koulussa kaksi. Nyt heitä on 80.

Pohjoissaamenkielisiä opettajia on hyvin saatavilla ja inarinsaamenkielisiäkin kohtuullisesti. Kolmesta saamenkielestä pienimmän eli koltansaamen tilanne on kuitenkin sellainen, että Torikka haluaa nostaa sen erikseen esille.

– Koltansaamenkielistä opetusta järjestetään vain kolme tuntia viikossa, kun inarinsaamella ja pohjoissaamella järjestetään enemmistö opetuksesta. Koltansaamen osalta tilanne on äärimmäisen huolestuttava ja herääminen kielen arvoon on tapahtunut aivan liian myöhään.

Koltansaame on murheenkryyni, mutta kokonaisuutena saamelaisten mahdollisuudet opiskella omaa kieltään ja omalla kielellään ovat menneet niin paljon eteenpäin, että ylitarkastaja sanoo olevansa tyytyväinen.

Hyvä kehitys kotiseutualueella ei kuitenkaan auta poismuuttanutta saamelaisten enemmistöä. Saamelaisista peruskoululaisista jo 70 prosenttia asuu kotiseutualueen ulkopuolella, useimmat Rovaniemellä ja Helsingissä.

Saamen lähiopetus päättyy päiväkotiin

Saamenkielinen opetus on monissa tapauksissa ponnistanut liikkeelle leikki-ikäisistä ja niin toivotaan käyvän myös Rovaniemellä.

Pohjoissaamenkielisessä päiväkotiryhmässä pulputus käy valtakielellä, kun leikki-ikäiset poliisit suunnittelevat vankikarkurien jallitusta. Kieli vaihtuu suomesta saameen, kun parinkymmenen saamelaislapsen ryhmä nimeltä Galddazat _(Pikku pölkyt) _rauhoittuu piiriin laulamaan.

Piirissä istuu myös Mihkun pikkuveli Alvar Näkkäläjärvi.

Laululeikin jälkeen lastentarhanopettaja Sari Niemelä siirtyy opettamaan neljää esikouluikäistä saamen kielellä.

– On aika hassua, jos saamen kielen opetus päättyy siihen, kun siirryt perusopetukseen, ylitarkastaja Kari Torikka sanoo Rovaniemen tilanteesta.

Lapin pääkaupungissa 1. ja 2. luokan oppilaille ei ole tänä vuonna järjestetty edes etäopetusta. Oulussa saamelaisoppilaita on paljon vähemmän, mutta pohjoissaamen kielen lähiopetusta järjestetään kaikille peruskouluikäisille.

Lapin yliopisto onkin luvannut järjestää Rovaniemelle ensi vuodeksi opettajan ja tilat saamen kielen lähiopetukseen. Kaupungin toivotaan järjestävän kuljetukset, mitä koulutuspalveluiden päällikkö Leila Alaraudanjoki ei kuitenkaan lupaa.

Laki ei toistaiseksi velvoita kaupunkia mihinkään, joten vanhempien aikaa ja viitseliäisyyttä kysytään jälleen.

Ranualla alakoululaisten lasten vanhemmat haluavat Suomeen lain, joka selvästi määrittää vastuut koulujen ja päiväkotien terveellisestä toimintaympäristöstä. Ranuan homekoulujupakka voisi antaa sytykkeet oikeudelliselle ennakkotapaukselle.

Lasten vanhemmat kokoontuivat varhain maanantaiaamuna osoittamaan mieltään kirkonkylän koulun huonosta sisäilmasta. Paikalle saapui kymmenkunta aikuista ja mukana oli joitakin lapsiakin.

Petri ja Liisa Manninen olivat tilaisuuden koollekutsujina. He ovat huolestuneet lasten ja koulun henkilökunnan turvallisuudesta. Manniset ovat saaneet huolestumiselleen laajan tuen.

Ranuan kirkonkylän koulussa opiskelee 224 lasta.

Sioistakin parempi huoli

Petri Manninen sanoo, että jos sikalassa olisi yhtä huono ilma kuin kirkonkylän koulussa Ranualla, niin terveysviranomainen laittaisi ovet kiinni - laittaisi, koska siellä ei voida sikoja pitää. Näin siksi, että siat ovat ihmisen elintarvikkeita.

– Mutta miksi kuitenkin lapsia pidetään tuollaisessa tilassa, hän kysyy.

Terveystarkastajan mukaan koulu on turvallinen, mutta Mannisten mukaan "turvallinen" on eri asia kuin terveellinen. Manniset eivät halunneet, että heidän toisluokalainen poikansa jatkaa huonossa sisäilmassa ja ottivat hänet pois koulusta ja kotiopetukseen.

Valtakunnallinen ongelma

Petri Manninen näkee koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelman Ranuaa laajempana, koko valtakuntaa koskevana. Siksi hän puhuu oikeudellisesta ennakkotapauksesta.

Hän sanoo, että opettajien ammattijärjestö (OAJ) on laskenut, että Suomessa on noin 2 000 koulua ja päiväkotia, jotka painivat sisäilmaongelman kanssa.

– Jos niissä kussakin on vaikka keskimäärin 150 oppilasta, niin Suomessa 300 000 lasta joutuu päivittäin altistumaan näille myrkyille. Siksi me haluamme, että tämä nähdään koko maata koskevana asiana, eikä vain yksittäisinä tapauksina.

Mannisen mielestä on selvää, että jos kunta ei ota vastuuta asioistaan, niin sitä vastaan täytyy taistella.

Kuuma peruna Ranualla

Kunnanvaltuutettu ja -hallituksen jäsen Tiina Torvinen (kesk.) myöntää, että kirkonkylän koulun ongelma on kuuma peruna kunnan päättäjille.

– Kunnanhallitus on päättänyt, että ongelma ratkaistaan parhaan asiantuntemuksen avulla, eli tehdään perusteelliset tutkimukset ja niistä sitten johtopäätökset, Torvinen sanoo.

Ongelmasta kokonaisvaltainen kartoitus

Maanantaina kokoontunut kunnan sisäilmatyöryhmä ilmoittikin käynnistäneensä kirkonkylän koulun sisäilmaston kokonaisvaltaisen riskikartoituksen ja -arvioinnin. Selvitystyössä käytetään VTT:n hyväksymää sertifioitua rakennusterveysasiantuntijaa.

Inspecta Oy on maaliskuussa raportoinut, että koulun sisäilmatutkimuksissa on havaittu epätiiveyksiä ilmanvaihtokoneessa sekä puutteita tuloilmalaitteiden sekä viemärin tuuletusputkien suojaetäisyyksissä.

Yleisötilaisuus 5. toukokuuta

Kirkonkylän koulun sisäilmatilanteesta ja suunnitelluista jatkotoimenpiteistä pidetään tiedotustilaisuus perjantaina 5. toukokuuta kello 14 alkaen. Kirkonkylän koulun juhlasalissa pidettävä tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

Tilaisuudessa TTL:n ylilääkäri esittelee kevään aikana tehtyjen oirekyselyjen tulokset. Tilaisuuteen on kutsuttu lisäksi peruskorjauksen suunnittelusta ja rakentamisesta vastanneet keskeiset toimijat, rakennusterveysasiantuntija, terveystarkastaja, koulu- ja työterveyshuollon edustajat sekä asiasta vastaavat kunnan henkilöt.

Utsjoen seurakunnan talous on kriisissä ja merkittävä syy siihen on ennakoitua kalliimmaksi tullut Karigasniemen kappelin rakentaminen. Kappeli maksoi reilut 1,1 miljoonaa euroa, johon tukea saatiin kirkkohallitukselta 740 000.

Pienen seurakunnan omarahoitusosuuden piti olla enintään 100 000 euroa, mutta lopulta laskuksi tuli runsaat 400 000 euroa. Seurakunta on muun muassa ottanut kappelin ylittyneiden kustannusten vuoksi 80 000 euron lainan, joka pitäisi maksaa pois lokakuussa.

Utsjoen seurakunnassa on tehty kirkkohallituksen aloitteesta erityistilintarkastus, joka kohdennettiin hallinnon ja talouden hoitoon vuosina 2006−2016 ja erityisesti Karigasniemen kappelin rakennushankkeeseen.

Jäi vasta eläkkeelle

Erityistilintarkastusraportin mukaan rakennushankkeen valmistelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa ja toteutuksen seurannassa oli merkittäviä puutteita. Kirkkohallitus lähetti raportin Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille tiedoksi ja toimenpiteitä varten.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli päätti maanantain kokouksessaan pyytää poliisia selvittämään onko helmikuussa eläkkeelle siirtynyt kirkkoherra syyllistynyt virkarikokseen toimiessaan Utsjoen seurakunnan kirkkoherrana.

Tuomiokapitulin mukaan pääasiallinen vastuu seurakunnan talouden hoidosta on kirkkoherralla kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Erityistilintarkastusraportin mukaan kirkkoherran vastuu korostui erityisesti Utsjoen seurakunnassa, jossa seurakunnan taloudenhoito hankittiin ostopalveluna Inarin seurakunnasta.

Kittilän vt. kunnanjohtajaa ei valittu tasa-arvolain mukaisesti, ilmenee Tasa-arvovaltuutetun nettisivuilta. Kittilän kunnanhallitus ei tehnyt virkaa tekevän kunnanjohtajan paikkaa hakeneista ehdokkaista mitään ansiovertailua.

– En lähde ottamaan kantaa tähän yksittäistapaukseen ja siihen, kaatuuko se mahdollisesti ja millä perusteilla, mutta tasa-arvolaki lähtee siitä, että kun tehtään valinta tilanteessa, jossa on sekä mies- että naishakijoita, niin silloin täytyisi ansiovertailu valinnantekijällä olla käytettävissä, jotta voidaan arvioida sitä, kuka hakijoista on ansioitunein. Tällä estetään tilanteet, joissa valinta tapahtuu jollakin muulla kuin sukupuolen perusteella, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo Ylelle.

Kittilän kunnanvaltuuston kokouksessa maanantaina useat valtuutetut kiinnittivät huomiota siihen, että ehdokkaista ei ole tehty mitään yhteenvetoa tai ansiovertailua eikä kunnanhallitus antanut mitään pohjaesitystä vt. kunnanjohtajan valintaa varten.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala kertoi valtuuston kokouksessa, että tällainen vertailu päätettiin kunnanhallituksessa jättää tekemättä.

Kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirjaan ei ole merkitty mitään tietoja asian käsittelystä kokouksessa. Pöytäkirjaan ei ole kirjattu myöskään minkäänlaista päätösesitystä vt. kunnanjohtajan valintaa varten.

Äänestyksessä Kittilän virkaa tekeväksi kunnanjohtajaksi ajalle 1.5. - 31.12.2017 valittiin biologian lehtori, FM Timo Kurula 15 äänellä 26:sta. Ääniä saivat myös YTK Antti Jämsén ja OTK Ville Vitikka. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Tasa-arvolain mukaan työnantajan on tehtävä aina ansiovertailu, kun hakijoina on sekä miehiä että naisia, kuten Kittilässä. Ansiovertailussa otetaan huomioon muun muassa hakijoiden koulutus ja aikaisempi työkokemus.

TÄYDENNETTY 25.4. klo 16:23: Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran kommentilla.