Lasten tanssitapahtuma Simerock-disko keräsi yli 200 lasta juhlimaan koulun päättymistä Rovaniemellä lauantaina. Tapahtumaan ei ollut sisäänpääsymaksua, mutta Entisten Nuorten Rovaniemen ylläpitämästä oheistuotemyynnistä saadut varat menevät lyhentämättömänä Hope Ry Rovaniemen toimintaan.

– Oli suuri ilo olla mukana tapahtumassa, joka mahdollisti kaikille lapsille tasavertaisen mahdollisuuden hauskanpitoon,  sanoo Hopen tiiminvetäjä Jatta Kivelä

Mondella järjestetyn tapahtuman oheismyynnillä kerättiin 475 euroa. Summan Hope Rovaniemi aikoo käyttää alueen vähävaraisten lasten harrastusten ja elämysten mahdollistamiseen.

– Erityisesti mieleen jäi pienen tytön kirkkaana loistavat silmät, kun hän kanttiinissa pohti mitä ostaisi, kun kuulemma kerrankin hänelläkin oli mahdollista ostaa ihan mitä halusi, muistelee Jatta Kivelä.

Kalatie Rovaniemen Auttin kylän kohdalle on ollut haaveissa jo monta vuotta. Auttin kalaveden osakaskunta saikin marraskuussa 2014 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston siunauksen kalaportaiden rakentamiselle.

Työt aloitettiin viime kesänä, mutta uomaa kaivettiin väärään kohtaan ja Lapin ely-keskus joutui keskeyttämään touhun. Lisäksi osa maanomistajista vastusti kalatiehanketta.

Nyt osakaskunta on tarkentanut suunnitelmiaan ja tammikuussa ely-keskus päätti, että rakentaminen voi jatkua. Työt aloitettiin 23. toukokuuta.

– Meillä on lainvoimaiset luvat, jotka ovat toteutuksen alla tällä hetkellä. Meillä on rahoitus ja urakoitsijat kunnossa, sanoo Auttin kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Timo Harju-Autti.

Kalatie rakennetaan Kemijoen vanhassa uomassa olevan kauneuspadon eteläpuolelle. Portaat ohittavat kauneuspadon läheisen kallion kautta, Harju-Autti kertoo.

Aiemmin kalaportaiden piti olla noin 160 metriä pitkät. Pituus putosi puoleen, noin 80 metriin.

– Me teimme sitten viime kesän kokemusten perusteella uudet suunnitelmat, joissa mitoitusta hieman pienennettiin. Kumminkin vähän veden aikana joudumme koko ajan pitämään huolen siitä, että emme alita sitä alivesikorkeutta, mikä on Kemijoki Oy:lle määrätty. Jos me alitamme sen, kaikki sanktiot, jotka Kemijoki Oy:lle tulevat, tulevat meille.

Uuden kalatien portaissa on 21 kynnystä, nousu on kaikkiaan 3,6 metriä.

Ely-keskus ja Kemijoki Oy maksavat rakennustyöt

Kalaportaita vastustaneiden maanomistajien kanssa ei ole päästy sopuun.

– Ei me olla päästy sopimukseen. Avi on katsonut, että tämä täyttää kalatien vaatimukset, eikä siinä ole haittaa kahdelle maanomistajalle lähellä.

Osakaskunta joutui hakemaan tieoikeutta kalaportaille johtavalle reitille.

– Se vanha tie, mikä on 1870-luvulta johtanut meidän maille. Siihen vahvistettiin tieoikeus, kertoo Timo Harju-Autti.

Timo Harju-Auttin mukaan kalatien rakentaminen ja suunnittelu maksaa yhteensä noin 150 000–170 000 euroa. Lapin Ely-keskus ja Kemijoki Oy maksavat puoliksi rakentamiskustannukset, noin 120 000 euroa.

Suunnitteluvaiheen kuluista on taas vastannut osakaskunta. Nyt rahaa on mennyt noin 40 000 euroa, Harju-Autti sanoo.

Kalatie mahdollistaa kalojen nousemisen Pirttikosken maisema-altaaseen sekä Auttijokeen Vanttauksen ja Pirttikosken voimalaitoksien väliseltä Kemijoelta. Kalatien on tarkoitus sopia kaikille joessa liikkuville vaelluskaloille.

Kalatien on perusteltu toimivan osana Keski-Kemijoen vaelluskalojen merellistä yhteyttä.

Ranuan kunta haluaa tehdä Lapin ELY-keskuksen kanssa sopimuksen enintään 20 turvapaikanhakijoiden kuntapaikasta. Sopimus olisi voimassa vuoden 2017 loppuun asti. Valtuusto päättää asiasta myöhemmin.

Kemi on kaksinkertaistamassa turvapaikanhakijoiden kuntapaikkoja. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kuntapaikkojen määrä lisätään 70 ensi vuoden alusta alkaen.

Lapin Ely-keskus on esittänyt, että ne Lapin kunnat, joissa ei ole vastaanottokeskusta, perustaisivat kiintiöpakolaisille vähintään 20 kuntapaikkaa. Tornio, Simo, Keminmaa ja Rovaniemi eivät halua lisätä kuntapaikkoja nykyisestä tai ottaa pakolaisia ollenkaan.

Ranuan lisäksi Kemijärvi, Tervola ja Kolari ovat uusina kuntina valmiita ottamaan kiintiöpakolaisia. Lapin ely-keskuksen mukaan kuntapaikkoja tarvittaisiin satoja lisää.

Rovaniemen Lappia-talon peruskorjauksen kustannuslaskennassa on ilmennyt epäselvyyksiä. Kaupunki teettää sisäisen tarkastuksen tilinpidosta.

Alkuperäinen 18,6 miljoonan euron kustannusarvio osoittautui liian pieneksi ja remonttiin on haettu lisärahaa useaan otteeseen. Lopulta korjaus tuli maksamaan 20,5 miljoonaa euroa.

Lappiatalon remontti kesti neljä vuotta. Teatteri muutti takaisin Lappia-taloon vuosi sitten.

Useampi kuin joka kymmenes lappilainen nuori on ahdistunut. Tytöillä ahdistuneisuus on noin kolme kertaa yleisempää kuin pojilla. Tiedot selviävät Aluehallintovirastojen vuotta 2015 koskevassa peruspalvelujen arvioinnissa. Arviointikohteena oli nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa.

Nuoret kävivät psykologilla suunnilleen yhtä paljon kouluasteesta riippumatta. Tytöt käyttivät palveluja poikia enemmän. Moni ahdistuneesta nuoresta ei kokenut tarvetta käydä esimerkiksi psykologin tai kuraattorin vastaanotolla. Palveluja onkin tarpeen kehittää helposti lähestyttäviksi.

Peruskoulujen opiskeluhuoltopalvelut parantuneet

Lapin peruskouluissa opiskeluhuoltopalvelut ovat parantuneet ja niitä on tarjolla suhteellisen hyvin. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kohdalla kehitys ei ole ollut niin myönteistä. Niissä on puutteita lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluissa.

Lapissa terveydenhoitajilla oli kaikilla kouluasteilla käytettävissä enemmän työaikaa sataa oppilasta kohden viikossa kuin koko maassa ja valtakunnallinen työaikasuositus ylittyi. Lapin lukioissa noudatettiin miltei lääkärin työaikasuositusta sataa oppilasta kohti, mutta peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa siihen ei ylletty. Psykologeilla on Lapissa huomattavasti vähemmän työtunteja kuin koko maassa. Ammatillisissa oppilaitoksissa psykologin työtuntimäärät ovat lähes olemattomat.

Oletko kiinnostunut radion, internetin ja television näköalapaikasta Inarissa? Ylen saamenkieliseen toimitukseen, Yle Sápmiin, haetaan määräaikaista päällikön sijaista, jonka vastuualueella on henkilöstön lisäksi saamenkieliset uutis- ja ajankohtaissisällöt radiossa, verkossa ja televisiossa.

Edellytämme hyvää strategista ajattelukykyä, talousjohtamistaitoja ja muuttuvan mediamaailman ymmärrystä. Sinulla on näyttöjä hyvistä henkilöjohtamistaidoista sekä vankkaa journalistista kokemusta ja näkemystä.

Päällikön vastuulla on erittäin monipuolinen ja monimediainen toimitus. Tehtävän vastaanotto tapahtuu sopimuksen mukaan.

Lisätietoja antaa aluetoiminnan päällikkö Jyri Kataja-Rahko jyri.kataja-rahko@yle.fi, puh. 0400 601 074. Soittoaika: 14.6. Klo 11.00 - 16.00.

Hakuaika tehtävään päättyy 15.6.2016.

Rovaniemelle rakennetaan uusi koulu Vennivaaran, Länsikankaan tai Vaaranlammen alueelle. Alueella oleva Vaaranlammen koulu on kärsinyt pitkään sisäilmaongelmista. Viimeistään vuodenvaihteessa koulutoiminta on määrä siirtää Vaaranlammen koulusta muihin tiloihin.

Koulutuskautakunta päätti aiemmin koulun rakentamisesta, mutta kaupunginjohtaja esitti päätöksen kumoamista. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin maanantaisessa kokouksessaan pitää lautakunnan päätöksen ennallaan, joten alueelle rakennettaneen kokonaan uusi peruskoulu.

Koulutuslautakunta päätti toukokuussa, että Ylikylän koulu laajennetaan yhtenäiseksi peruskouluksi ja varaudutaan uuden koulun rakentamiseen laajenevan Vennivaaran-Länsikankaan-Vaaranlammen alueelle. Päätös uuden koulun sijainnille ja koolle päätetään kun tiedetään Vaaranlammen koulurakennuksen kunto vuoden 2016 loppuun mennessä.

Suurin osa perusopetuksen palvelutarpeen lisäyksestä Rovaniemellä kohdentuu Keskusta-Ounasjoen alueelle ja tarkemmin alueelle, jossa sijaitsevat Ylikylän koulu, Korkalovaaran peruskoulu, Vaaranlammin koulu sekä Lapin yliopiston harjoittelukoulu.

KORJATTU: Vaaranlammen koulun toiminta on tarkoitus siirtää muihin tiloihin viimeistään vuoden vaihteessa eikä viimeistään syksyllä, kuten jutussa alun perin luki.

Kuriiri-lehti kertoo, että lukiolle ja yläkoululle rakennetaan kesän aikana yhteinen, nopearakenteinen viipalekoulu Kirkonkylän koulun viereen.

Ranuan yläkoulua on peruskorjattu kolme kertaa, mutta sisäilmaongelmat koululla ovat jatkuneet. Ensi syksynä yläkoulun tiloissa järjestetään vielä joitakin työpajoja.

Lapin yliopisto saa merkittävän lahjoituksen kiinalaiselta yhtiöltä. Bewin International Sports & Culture Co ltd:n lahjoitus on yhteensä 1 150 000 euroa, josta miljoona kohdistuu määräaikaisen urheilu- ja kulttuurimatkailun tutkimusprofessuuriin vuosille 2018 - 2027. Lahjoituksen arvo on 100 000 euroa vuodessa. Professuuri sijoittuu Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttiin.

150 000 euron rahalahjoitus on vastinrahakelpoinen, josta valtio antaa yliopistolle lahjoituksesta vastinrahoitusta noin kolme kertaa lahjoitusta vastaavan määrän.

Lapin yliopisto on tehnyt pitkäaikaista Kiina-yhteistyötä erityisesti Kiinan oikeusjärjestelmän ja kulttuurin tutkimuksessa. Lapin yliopiston mukaan professuuri vahvistaa merkittävällä tavalla yliopiston matkailututkimusta ja Kiina-yhteistyötä.

Sopimus allekirjoitetaan tiistaina Rovaniemellä Arktikumissa järjestettävän kiinalais-pohjoismaisen arktisen yhteistyön symposiumin yhteydessä. Symposiumin järjestelyistä vastaa Lapin yliopiston Arktinen keskus.

Sponsoroi myös lappilaista jalkapalloa

Bewin Sports yhtiö solmi vuoden vaihteessa myös viisi vuotta kestävän pääsponsorisopimuksen rovaniemeläisen jalkapallojoukkueen FC Santa Clausin kanssa. Joukkue pelaa Miesten 2-sarjassa. Sopimus sisältää taloudellisen tuen lisäksi joukkuevierailun Kiinassa ja vastavuoroisesti Bewin Sports tuo kiinalaisjoukkueita Kiinasta Santa Claus Cupiin, joka pelataan heinäkuun alussa 2016 Rovaniemellä.

– Löysin FC Santa Clausin kiinalaisesta uutisvirrasta ja vierailessani Rovaniemellä, otin seuraan yhteyttä, Marc (Feng) Gao kertoo FC Santa Claus seuran nettisivulla.

Korjattu klo 13.15: Kiinalaisen lahjoituksen yhteissumma on 1 150 000 euroa, josta milljoona euroa professuuriin kymmeneksi vuodeksi. Vastinrahan määrä on 150 000 euroa.

Sallasta rakennetaan kevyen liikenteen tie Sallatunturiin. Tien rakennus maksaa 1,9 miljoonaa euroa, summa sisältää sunnittelun sekä rakentamisen. Europpan aluekehitysrahasto maksaa 1,1 miljoona euroa, Ely-keskus 763 000 sekä kunta 483 000 euroa.

Sallan ja Sallatunturin välisestä pyörätiestä tulee kymmenen kilometrin mittainen. Ely-keskus aloittaa tien rakentamisen kevättalvella. Tien on määrä valmistua ensi vuoden syksyllä.

Rovakaira neuvoo asiakkaitaan varautumaan mahdollisiin sähkökatkoihin etukäteen esimerkiksi lataamalla kännykät täyteen. Myös ruokien säilytys sähköjen katketessa kannattaa miettiä etukäteen.

Rovakaira muistuttaa, että pakastimia ei pidä avata sähkökatkon aikana. Myös pattereita kannattaa varata taskulamppuihin, vaikka on valoisaa.

Eteläiseen Lappiin ennustetaan keskiviikolle ja torstaille voimakasta tuulta ja sadetta, joka voi tulla torstaina räntänä tai lumena. Kova tuuli voi aiheuttaa sähkökatkoksia.

Sähkönjakelutilannetta voi seurata Rovakairan häiriökartasta osoitteesta www.rovakaira.fi

Inarin kunta vaatii paikallisille maksutonta kalastusoikeutta Ylä-Lapissa vanhan käytännön mukaan.

Kunnanhallitus päätti maanantaina yksimielisesti esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että se ottaa huomioon Ylä-Lapin asukkaiden oikeudet niin, että heille annetaan vanhan käytännön mukaisesti maksuton kalastuslupa lohen ja taimenen nousualueille valtion vesialueille vuodeksi kerrallaan.

1.1.2016 voimaan astunut uusi kalastuslaki on herättänyt tunteita Ylä-Lapin asukkaissa. Monille tieto kalastuksen muuttumisesta maksulliseksi tuli yllätyksenä, vaikka ministeriön tavoitteena oli valmistella lakia avoimesti kansalaisia kuullen.

Uusi laki aiheutti sekavan tilanteen myös Metsähallituksessa, kun se ehti myöntää paikallisille entiseen tapaan satakunta ilmaista lupaa Näätämöjoelle ja Tenon sivujokiin, vaikka laki ei sitä enää salli.

"Paikkakuntalaisuus ei voi olla maksuttoman kalastusoikeuden perusta"

Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pekka Keränen perustelee Inarin kunnalle, että paikkakuntalaisuus ei uuden lain mukaan voi olla peruste antaa tai edes myydä kalastuslupia mainittuihin lohen tai taimenen nousuvesiin.

Poikkeuksena ovat koltta-alueella asuvat koltat , joilla on vapaa kalastusoikeus Näätämöjokeen.

Pekka Keräsen mukaan Näätämöjoen kalastuslupamäärän mitoituksessa on otettu huomioon myös paikkakuntalaisten pyynti, joten sinne voitaisiin myydä enemmän lupia.

Inarin kunta: "Asiassa tulkinnanvaraa"

Inarin kunnanhallitus näkee, että asia lienee jossain määrin tulkinnallinen, koska laki kieltää kyllä kolmen vuoden maksuttoman luvan antamisen, mutta ei kiellä antamasta esimerkiksi vanhan käytännön mukaista vuoden lupaa.

Inarin kunnan mukaan ministeriöllä voisi olla mahdollisuus käyttää asiassa harkintaa, jossa Ylä-Lapin asukkailta ei viedä heillä vanhastaan ollutta oikeutta maksuttomiin kalastuslupiin myös lohen ja taimenen nousualueille.

Lapin yliopistoon tulee vuosittain noin 70 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joista kolme neljäsosaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Maksu ei koske vaihto-opiskelijoita tai tohtoriopiskelijoita.

Lukuvuosimaksuja aletaan periä muuttuneen yliopistolain vuoksi. Se velvoittaa kaikki Suomen yliopistot ottamaan maksut käyttöön. Samalla yliopistoilla tulee kehitettyä koulutusvientiään. Lapin yliopisto haluaa pitää lukuvuosimaksun sellaisena, ettei se häädä pois ulkomaalaisia opiskelijoita.

– Lapin yliopisto on kansainvälinen yliopisto, jossa joka neljäs uusi opiskelija on kansainvälinen. Maksuja määritettäessä on tähdätty siihen, että Lapin yliopisto säilyy houkuttelevana ja kansainvälisenä opiskeluyhteisönä myös jatkossa, yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola sanoo tiedotteessa.

Apuraha kattaa osan maksusta

Lapin yliopistossa otetaan maksujen myötä käyttöön myös apurahajärjestelmä. Lukuvuonna 2017-2018 kaikille opiskelijoille, joilla on velvollisuus maksaa opiskelustaan, myönnetään stipendi, joka kattaa vähintään puolet lukuvuosimaksun kustannuksista.

– Maksujen vastapainoksi on luotu apurahajärjestelmä, jonka avulla haluamme tukea parhaiden kykyjen opiskelua Lapissa ja lisätä Lapin yliopiston houkuttelevuutta, opetuksen tukipalveluiden palvelupäällikkö Merija Timonen kertoo yliopiston tiedotteessa.

Maksu koskee kaksivuotisia kansainvälisiä maisteriohjelmia, ja maksu on sama kaikissa ohjelmissa. Maksu koskee vain uusia opiskelijoita, jotka aloittavat syksyllä 2017.

Yliopiston hallitus päätti maksusta kokouksessaan tiistaina.

Ylen meteorologi Toni Hellinen kertoo, että sää alkaa Lapissa muuttua jo tiistain aikana, kun Keski- ja Pohjois-Lapissa on pilvistä ja liikkeellä on sadekuuroja. Etelä-Lapissa sadekuuroja esiintyy tiistai-illan tunteina lännestä alkaen.

– Tiistain ja keskiviikon välisen yön aikana sateiden osalta tilanne alkaa mennä kehnompaan suuntaan. Keskiviikko on hyvin sateinen päivä, jatkuvaa sadetta on luvassa suuressa osassa Lappia ja vettä kertyy runsaasti. Myös tuuli alkaa voimistua.

– Keskiviikkoilta ja seuraava yö, Keski- ja Pohjois-Lapissa ja myöhemmin yöllä Etelä-Lapissakin osa sateista voi tulla lumena. Sadealue näyttää niin voimakkaalta, että lunta saattaa kertyä jopa useita senttejä. Ja saa nähdä pitääkö aura-autoja laittaa liikkeelle. Samalla tuulenpuuskat ovat Lapissa jopa vaarallisen voimakkaita.

Eniten Keski-Lappiin

Runsaimmat lumisateet kertyvät Hellisen mukaan Keski-Lappiin. Myös voimakkaimmat tuulenpuuskat tuivertavat Keski-Lapissa.

– Voi olla, että Pohjois-Lappi saa osansa keskiviikkona voimakkaista tuulenpuuskista. Nämä tuulenpuuskat voivat olla maa-alueilla jopa 20 metriä sekunnissa.

Pohjoisilla merialueilla ja maa-alueillakin keskiviikon aikana ja viimeistään torstaina tuulenpuuskat voivat olla vaarallisen voimakkaita.

Lämpötilat ovat lähipäivinä yleisesti Lapissa alle viittä astetta. Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina lämpötila on alle kymmenen astetta.

Toni Hellisen mukaan tuuli alkaa hellittää perjantain kuluessa. Matalapaine antaa siinä vaiheessa periksi.

– Viikonloppuna tuulten osalta tilanne normalisoituu, mutta pilvistä, epävakaista ja koleaa säätä on luvassa lauantaina ja sunnuntaina. Perjantai näyttäisi olevan poutaisempi päivä.

Poromatkailu on kasvattanut Suomessa suosiotaan vuodesta toiseen ja ensi talveksi Lappiin odotetaan jälleen ennätysmäärää poromatkailijoita.

Vaikka turistit eivät pääsisikään ajamaan poroilla, haluavat he nähdä niitä ja kuulla perinteisestä poronhoidosta. Rovaniemeläinen Visit Arctic Europe (VAE) -hankkeen projektijohtaja Rauno Posio on tutkinut poromatkailun mahdollisuuksia.

Rovaniemellä maanantaina järjestetyssä Poroparlamentissa Posio pääsi kertomaan tutkimuksensa tuloksista poronhoitajille.

Posio uskoo poromatkailun kasvavan entisestään matkailijamäärien lisääntyessä.

– Suorien lentojen määrä Keski-Euroopasta pohjoiseen on lisääntymässä ja matkailijamäärät ovat kasvussa. Että ei muuta kuin poroja, ajohärkiä kouluttamaan ja rekiä rakentamaan, kyllä minä näen että sille lisääntyvä tarve on, sanoo Rauno Posio.

Poro tuo tienestiä

Poronhoito elää hyviä vuosia. Poronlihalle on paljon kysyntää ja kilohinta pyörii jo kymmenen euron paikkeilla. 

Matkailuyrittäjänä poro voi tuoda poronhoidolle vielä paremmat tienesti, kertoo Rauno Posio.

– Yksi ajohärkähän juoksee monta vuotta ja pystyy palvelemaan satoja, jos ei tuhansia asiakkaita. Jos lipun hinta on vaikka kymmenen euroa, niin siitähän nopeasti laskee, että se tuottaa helposti tuhansia euroja, valaisee Posio.

Vahva usko poromatkailun tulevaisuuteen

Jokaisesta Pohjois-Lapin matkailukeskuksesta löytyy jo poromatkailuyrittäjiä, jotka tarjoavat poropalveluja turisteille. Kokemukset alasta ovat hyviä ja usko tulevaisuuteen on vahva.

Yrittäjä Uule-Niiles Sara pyörittää poromatkailuyritystään Saariselällä, Inarissa. Sara on huomannut, että matkailijat ovat yhä enemmän kiinnostuneita poronhoidosta.

– Porohan on tärkeä sekä ruokana että muuten, mutta myös matkailuelinkeinossa olen huomannut, että matkailijat haluavat nähdä, miltä poro näyttää, kuulla poronhoidosta ja myös kokea poroajelua. Kyllä sillä on todella tärkeä osa ja kysyntää riittää, kertoo Sara.

Uule-Niiles Sara kokee myös, että hänen oma poromatkailuyrityksensä on kasvanut vuosi vuodelta.

– Olen tässä toiminnassa ollut jo vähän yli kymmenen vuotta mukana ja tämä on vain kasvanut siitä, mistä minä olen aloittanut. Varsinkin viimeiset kolme vuotta on tuntunut siltä, että poroajeluihin on enemmän kysyntää kuin mitä minä jaksan ajaa, sanoo Uule-Niiles Sara.

Kolme kertaa konkurssiin kaatunut Pahtavaaran kultakaivos myytiin maaliskuussa kanadalaiselle aloittelevalle kaivosyhtiölle Rupert Resources Ltd:lle (RR). Myyjänä oli kaksi vuotta sitten konkurssin tehneen Lappland Goldminers Oy:n (LGM Oy) konkurssipesä. Hinnaksi on kerrottu 500 000 Yhdysvaltain dollaria käteisenä ja 2 miljoonaa rojalteina kullantuotannosta, jos se aikanaan käynnistyy.

Rupert Resources saa peräytyä kaupasta syyskuun puoliväliin mennessä. Tämä optio on siltä varalta, ettei Pahtavaarasta saada tuotannon käynnistämisen kannalta tarpeeksi positiivisia merkkejä kullasta.

Kuusi miljoonaa euroa ylivelkaisen pesän velkojien kannalta kauppa toisi vähäsen helpotusta.  

Lappland Goldminers Oy:n konkurssipesän pesänhoitaja, asianajaja Mikko Tiilikka pitää todennäköisenä kaivoksen käynnistymistä.

– Kyllä uskon, että täällä kaivostoiminta käynnistyy tulevaisuudessa ja nimenomaan tämän ostajan toimesta, että kyllä meillä on nyt niin hyvä toimija ja niin uskottava toimija kyseessä, että täällä tulee toiminta minun nähdäkseni käynnistymään, sanoo Tiilikka.

Hätäinen toiminta vararikkojen syynä?

Kuinka Pahtavaara voisi kolmen konkurssin jälkeen tulla kannattavaksi kultakaivokseksi? Uusimman konkurssin pesänhoitaja Tiilikka katsoo, että vararikon tehneet yhtiöt ovat toimineet hätäisesti kultasuonien kartoituksessa ja louhinnassa. 

– Se mitä itse olen asiakirjoja lukenut ja haastatellut entisiä toimitusjohtajia ja toimintaan osallistuneita, niin kyllä yksi merkittävä syy on siinä, että ei ole ollut tarpeeksi järjestelmällistä se malminetsintätoiminta ja siihen liittyviä suunnitelmia, mihin päin louhitaan, niin ehkä niissä on ollut vähän parantamisen varaa, sanoo Tiilikka.   

Syyskuun puoliväliin asti Rupert Resources voi siis irtaantua kaupasta. LGM Oy:n pesänhoitajan Mikko Tiilikan mukaan kaivoksen rikastamo on pidetty kahden konkurssivuoden ajan toimintavalmiudessa siten, että sen osalta tuotannon käynnistys voi tapahtua joutuisasti.

Rupert Resources voi vetäytyä kaupasta syyskuun puoliväliin mennessä. Ehto on siltä varalta, että ostajayhtiö päätyy selvityksissään siihen, ettei kultakaivoksen aloittaminen sittenkään kannata.  

Tuntematon Rupert Resources

Rupert Resources on Suomessa tuntematon yhtiö eikä siitä Googlestakaan paljon tietoja löydy.  Yhtiön kotimaa on Kanada ja se on listattu Toronton pörssiin. 

RR:n Pahtavaaran hanketta vetävä Jukka Nieminen sanoo yhtiön olevan tyypillinen Toronton pörssiin listattu junioriyhtiö, jolla ei ole aikaisemmin ollut Suomessa toimintaa.

Niemisen mukaan RR on tällä hetkellä pikkuinen yhtiö, jonka taustavaikuttajilla ja rahoittajissa on aiempaa kokemusta kaivoshankkeista. Taustavaikuttajista Nieminen mainitsee Kanadasta Kirkland Lake Gold ja Rambler Mines & Metals –nimiset kaivosalan yritykset. Nekin ovat Suomessa tuntemattomia.

Vahva usko kaivokseen

Tässä vaiheessa usko kaivoksen uuteen alkuun on vahva, sanoo Rupert Resourcesin parhaillaan perusteilla olevan Suomen tytäryhtiön tuleva toimitusjohtaja, geologi Jukka Nieminen.

– Usko ja toive perustuu siihen, että se mitä tiedetään ja tunnetaan näistä edellisistä yhtiöistä, niin ongelma on aina ollut näissä edellisissä tapauksissa se, että yhtiöt on hirvittävän vähän satsannu alueelliseen ja tähän alueen tutkimiseen.  On menty hyvin pitkälle kädestä suuhun.

Nieminen arvelee edeltäjien epäonnistumisten johtuneen taloudellisten seikkojen lisäksi kunnollisen tutkimisen laiminlyönnistä.

– Olisi pitänyt vähän enemmän ja vähän pidemmälle tutkia sitä aluetta, että sinällään tämä on varsin tutkimatonta kuitenkin vielä laajemmassa mittakaavassa. Yleensä tahtoo olla näin, että kun jossakin on ollut malmia edes siinä määrin, että se on edes jollain lailla kannattanut kaivaa, niin sieltä yleensä kannattaa etsiä lisääkin, arvioi Nieminen. 

Nieminen oli Pahtavaaran kaivoksella nuorena harjoittelijana ensimmäisen konkurssin tehneen Terra Mining Oy:n palveluksessa. Silloin työt loppuivat konkurssiin.

Tuotantoon aikaisintaan runsaan vuoden päästä

Syyskuun puoliväliin Rupert Resources perehtyy aiempaan tutkimustietoon ja lupa-asioihin. Siihen mennessä on löydettävä kullasta riittävästi positiivisia merkkejä, jotta homma jatkuu.

– Lähinnä on käyty vanhaa dataa läpi, joka on näiden edellisten yhtiöiden jäljiltä, siellä on hirvittävä määrä sitä, on tutkittu geologiaa, geofysiikkaa, kairaustietoja, tutustuttu kaikkiin luvituksiin, keskusteltu viranomaisten kanssa mikä heidän näkemys on nykytilanteesta ja mahdollisesta jatkosta.

Niemisen mukaan meneillään selvittely on enemmän papereiden läpi käymistä ja tutkimista eikä vielä mitään konkreettista tutkimustoimintaa ole tehty. 

Rupert Resourcesin Jukka Nieminen sanoo, että tuotanto voi käynnistyä aikaisintaan vuoden kuluttua tuosta syyskuun puolivälin määräpäivästä.

– Tarkotuksena on nimenomaan tehdä niin, että keskitytään nyt kunnolla tähän tutkimiseen ja haetaan näitä malmivaroja sekä maan alta että tästä lähiympäristöstä mitä löytyy ja katellaan ne kunnolla kasaan ja sitten vasta ruvetaan (tuotantoon), sanoo Nieminen.

Kiinalaisen yrityksen lähes 1,2 miljoonan euron lahjoitus Lapin yliopistolle on yksi merkittävimmistä kansainvälisistä lahjoituksista suomalaiselle yliopistolle. Se on suurin yksittäinen lahjoitus, minkä Lapin yliopisto on saanut varainkeruuvaiheessa.

Viime vuonna samasta kiinalaisyrityksestä tuli rovaniemeläisen jalkapallojoukkueen FC Santa Clausin pääsponsori, kun Kakkosessa pelaava rovaniemeläisjoukkue ja Bewin Sports kirjoittivat viiden vuoden yhteistyösopimuksen.

– Viime joulukuussa matkustin Rovaniemelle. Ajattelin, että voin esitellä Joulupukin kiinalaisille jalkapallojoukkueen kautta, toimitusjohtaja ja pääomistaja Marc Gao Bewin International Sports and Culture -yrityksestä kertoo.

Rovaniemen vierailun aikana heräsi kiinnostus myös Lapin yliopistoa kohtaan.

– Tapasin Lapin yliopiston yhteyspäällikön Heikki Autton, joka kertoi yliopiston yhteistyöstä Kiinaan, Gao sanoo.

Lapin yliopiston lahjoitukseen kuuluu 150 000 euron lisäksi kymmenen vuoden urheilu- ja kulttuurimatkailun tutkimusprofessuuri, jonka arvo on 100 000 euroa vuodessa.

Konsulttiyritys Kiinasta rakentaa Suomi-Kiina -yhteistyötä

Kiinalainen Bewin International Sports and Culture toimii kotimaassaan PR-alalla.

– Yrityksemme on konsultointiyritys, joka tekee markkinointiviestintää valtion hallinnolle ja kiinalaisille yrityksille. Pari viikkoa sitten aloitimme konsulttina Suomen suurlähetystössä Pekingissä, Marc Gao kertoo.

Miljoonalahjoitus Lapin yliopistolle on yrityksen ensimmäinen lahjoitus eurooppalaiselle yliopistolle. Gaon mukaan Suomeen sijoittaminen kiinnostaa yritystä jatkossakin.

– Olen hyvin kiinnostunut kehittämään yhteistyötä Kiinan ja Suomen sekä Kiinan ja Lapin välillä.

Tolosen kylän vanha kansakoulu Rovaniemellä on palanut yöllä. Vajaa 70 kilometriä Rovaniemeltä Kittillään päin sijaitseva 1940-luvulla rakennettu puurakenteinen koulu paloi maan tasalle.

Palokunta sai ilmoituksen palavasta rakennuksesta noin kahden aikaan aamuyöllä. Palomiesten saapuessa paikalle koko rakennus oli täyden palamisen vaiheessa eikä paloa voitu sammuttaa.

Paikalla oli kaksi sammutusyksikköä ja kolme säiliöautoa. Jälkisammutus oli käynnissä vielä aamulla kello viisi.

Henkilövahinkoja ei ole tapahtunut, rakennus ei ollut asuinkäytössä. Tulipalon syttymissyytä ei tiedetä.

Rapurutto on viimeisen kymmenen vuoden aikana niittänyt Lapin vesistöjen rapukantaa. Suursaaliita tarjonnut Kemijoki on jo pääosin tyhjentynyt jokiravuista.

Vielä viime vuonna ravustettiin Vanttauskosken altaassa. Pirttikosken ja Vanttauskoksen välillä on jo kuitenkin muutaman vuoden ajan ollut rapuruttoa.

– Näillä alueilla, joissa on viimeksi todettu (ruttoa), kuolleisuus on koko ajan nousussa, Lapin ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Kare Koivisto sanoo.

Koiviston mukaan vesialueen omistajat voivat antaa ravustuslupia myös alueille, jossa rapuruttoa on todettu.

Kemijärven alapuolella ruttoa esiintyy jo laajalti.

– Rapurutto on levinnyt tällä hetkellä Kemijärvestä alaspäin tähän Kemijoen pääuomaan ja myöskin Ounasjokea tuonne Sinetän korkeudelle asti, Kare Koivisto kertoo.

Koiviston mukaan suurempia muutoksia rapuruton levinneisyyteen ei viime vuoteen verrattuna ole tullut.

Kansallinen rapustrategia: Ei täplärapua Lappiin

Lapissa on yksittäisiä ruttovapaita alueita, mutta Kare Koivisto ei halua mainita niitä.

– Haluamme viimeiset alueet vielä suojata, että saisimme sieltä viljelyyn lähtömateriaalia.

Tarkoituksena siis on, että ruton annetaan tyhjentää sen riivaamat alueet ja istuttaa sen jälkeen uusia jokirapuja tilalle.

Täplärapuja ei uuden kansallisen rapustrategian mukaan saa yli puoleen Suomeen, siis Lappiinkaan, tuoda. Ne eivät menesty pohjoisessa, mutta kantavat kuitenkin rapuruttoa mukanaan. Itse täpläravut eivät ruttoon sairastu, kertoo Kare Koivisto.

Kansallinen rapustrategia julkaistiin vuoden 2015 alkupuolella. Se ulottuu vuoteen 2022 asti.

Aiemmin on kerrottu, että hyviä saaliita antavia rapukantoja olisi vielä Tengeliönjoella, Kitisessä, Miekojärvellä ja Simojärvellä. Tämä tieto on viime kesältä.

Metsähallitus tekee kesällä historiallisesti arvokkaiden rakennusten kuntotarkastuksia ja kunnostaa niistä muutamia. Kulttuuriperintökohteita kartoitetaan Kolarissa Naamijoen alueella, muutamilla alueilla Lemmenjoen kansallispuistossa sekä perinnebiotoopeilla eri puolilla Lappia.

Metsähallituksen luontopalveluilla on hoidossaan satoja vanhoja arvokkaita rakennuksia eri puolilla Lappia. Tänä kesänä viimeistellään Utsjoen Välimaan vanhan saamelaistilan rakennusten ja pihapiirin kunnostustöitä ja Kolarissa Aalistunturin palovartijanmajalla tehdään pieniä kunnostustöitä.

Talkoolaiset ovat tarpeellisena apuna rakennusperintökohteilla. WWF:n talkoolaiset auttavat Välimaan aidan teossa, Rovaniemen melojat Lemmenjoen kansallispuiston Kaapin Jounin saamelaistilan rakennusten kattojen tervauksessa ja Kultamuseon talkoolaisten kanssa jatketaan jo vuosia kestänyttä yhteistyötä.

Historiakohteiden kartoituksia

Kolarin Naamijoella tehdään kulttuuriperintökohteiden kartoitusta heinä-elokuussa. Naamijoen vesistöalue on mukana laajassa Freshabit Life -hankkeessa, jossa joen valuma-alueella tehdään erilaisia ennallistamistöitä vesistön tilan parantamiseksi. Sitä ennen on tarpeen tarkistaa alue, jotta töissä voidaan välttää vahingoittamasta vanhoja historiakohteita.

Arkeologisten kulttuuriperintökohteiden tarkastuksia tehdään myös useilla pienemmillä alueilla eri puolella Lappia, muun muassa perinnebiotooppikohteilla. Lemmenjoen kaivospiirien kulttuuriperintöä inventoidaan loppukesällä.