Yksi kuoli ja neljä loukkaantui henkilöauton suistuttua tieltä Torniossa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Ulosajossa katolleen päätyneessä henkilöautossa oli onnettomuushetkellä viisi paikkakuntalaista nuorta miestä.

Muut autossa olleet tavoitettiin auton lähistöltä. Elossa olevat on toimitettu sairaalaan eri lailla loukkaantuneina. Heidän vammansa eivät poliisin tietojen mukaan ole hengenvaarallisia.

Sekä onnettomuudessa menehtynyt ja kolme muuta kyydissä ollutta miestä ovat alaikäisiä.

Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena. Lisäksi alkoholin osuutta onnettomuuteen selvitetään.

Ilmaista terveellistä ruokaa saa nyt pihoilta, niityiltä ja metsistä. Syötävät villiyrtit kannattaa syödä heti keruun jälkeen. Keruutuotetarkastaja Marja Tuominen käyttää yrttejä päivittäisesessä ruoanlaitossa.

– Yrttejä voi syödä sellaisenaan. Ajattelin tehdä salaattia voikukan lehdistä ja laittaa nokkosta munakkaaseen tänään, tuumii Tuominen.

Nokkonen kannattaa kiehauttaa ja käyttää kuten pinaatti. Se sopii myös pakastamiseen. Rapeita ja tumman sävyisiä nokkosia saa kuivattamalla ne kiehautuksen jälkeen kuivurissa.

Voikukasta voi syödä sellaisenaa lehdet ja nuput. Myös kukkia voi syödä, ellei niiden lievä kitkeryys haittaa. Voikukka puhdistaa maksaa.

Poimulehti hyvä kaikille

Poimulehti on miedon makuinen yrtti, jota löytyy runsaasti monesta paikasta. Se on erityisen hyvä naisille.

– Erityisesti naisille on poimulehti hyvä, mutta suositeltava se on kaikille, myös lapsille. Sen maku miellyttää kaikkia, sanoo Tuominen.

Varhaista väinönputkea Tuominen on kerännyt jo monta viikkoa.

– Väinönputkisiirappi tehtiin jo pari viikkoa sitten. Nyt on aika tehdä väinönputki-raparperihilloa. Kolmasosa väinönputkea ja kaksi kolmasosaa raparperia ja makeutukseen sokeria tai hunajaa. Vuohenputki on myös herkullista.

Horsmasta voi kerätä nuoret versot. Tuominen tekee horsmasta lämpimiä voileipiä. Sitä voi myös kuivata teeksi.

Jos on satanut kannattaa odottaa, että kasvit kuivuvat ennen keräämistä.

– Aamu tai  aamupäivä ovat parhaat ajat poimimiseen. Kasvit ovat silloin parhaimmillaan.

Tapaus sattui Raja-Joosepissa lauantaina. Rikoslain mukaan valtionrajarikoksesta on voi saada sakkorangaistuksen tai enintään vuoden vankeutta.

Suomesta Venäjälle yrittäneen tsekkiläismiehen hallusta löydettiin ensimmäisen rajanylityksen jälkeen myös kaasusumutin. Miehelle kirjoitettiin rangaistusvaatimus lievästä ampuma-aserikoksesta.

Rovaniemen kaupunki päätti toukokuun lopulla Lapinaukean entisen urheilukentän tonttien kohtalosta. Yksi tontti päätettiin myydä ja toinen tontti varata lahtelaisen SSR Groupin lappilaiselle tytäryhtiölle, SSR Lappi Oy:lle. Asiasta päätti kaupunginhallitus.

Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus, joka on päivätty perjantaina 3.6.2016. Rovaniemeläiset Jaakko Portti ja Hannu Ovaskainen moittivat kaupunginhallituksen päätöstä siitä, ettei kaupungin kokonaistaloudellista etua ole huomioitu riittävissä määrin. Hannu Ovaskainen on keskustan kaupunginvaltuutettu ja Jaakko Portti vasemmiston varavaltuutettu.

Oikaisuvaatimuksen jättäneiden mukaan myös tonttien siirtymismenettely herättää epäilyjä siitä, noudatetaanko kaupungin tonttikäytännöissä riittävää avoimuutta, johdonmukaisututa ja tasavertaisuutta.

Nyt vaaditaan tonttikilpailutusta

Viime vuoden lopulle saakka Rovaniemen kaupunki neuvotteli Lapinaukean rakentamisesta Skanskan kanssa, mutta Skanska päätti kuitenkin vetäytyä Rovaniemeltä.

Jaakko Portin ja Hannu Ovaskaisen mielestä Skanskalle kaavailtujen tonttien olisi ollut syytä palautua takaisin kaupungille rakennusyhtiön vetäydyttyä kaupungista. Kaksikon mukaan tarkoituksenmukaisinta olisi ollut järjestää kiistellyn korttelin rakentamisesta avoin tarjouskilpailu.

Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat kaupunginhallituksen päätöksen (23.5.2016) kumoamista ja avoimen tarjouskilpailun järjestämistä syksyllä 2016.

Lapinaukean tontit nyt SSR:n ja Kukkolan

Puolet Lapinaukean alueesta kuuluu nyt SSR:lle ja puolet on vuokrannut Kukkola-yhtiöt, joka ei ole aloittanut rakentamista vuosien odottelusta huolimatta. Kukkola-yhtiöiden kohtalo Rovaniemen Lapinaukean kentän rakentamisessa ratkeaa juhannuksen alla, kun Rovaniemen kaupunginhallitus päättää kesäkuun 20. päivänä, annetaanko Kukkolan jatkaa tontin vuokralaisena vai perutaanko varaus.

SSR puolestaan aikoo aloittaa alueellaan kerrostalojen rakentamisen, kunhan asuntoja on saatu myytyä riittävästi. Rakentaminen on tarkoitus saada käyntiin ensi syksynä.

Tällä viikolla ilma pysyy viileänä koko maassa. Vain etelässä mittari voi nousta 20 asteeseen.

Voimakas matalapaine tuo keskiviikon aikana Suomeen runsaita sateita. Matalapaine jumittaa Suomen yllä pari päivää.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan kovimmat sateet ja myrskyt osuvat Etelä-Lappiin, Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Myös Kainuussa ovat kumisaapaat paikallaan.

– Tuuli voimistuu mahdollisesti myrskylukemiin, Ylen meteorologi Matti Huutonen sanoo.

Huutosen mukaan kovimmat sateet tulevat keskiviikkona ja torstaina.

– Vettä saattaa tulla jopa 80 millimetriä, mutta mihin ne tarkalleen osuvat ja kuinka paljon oikeasti tulee, niin siinä on epävarmuutta aika paljonkin, Huutonen korostaa.

Etelässä sen sijaan säästytään näillä näkymin sateilta ja myrskyltä.

Patosilta on tällä viikolla poissa käytöstä maanantaista perjantaihin aamuseitsemän ja iltakuuden välisenä aikana. Kiertotiet kulkevat Rovaniemen kaupungin ja Petäjäskosken kautta.

Patosillan korjaustyöt oli tarkoitus tehdä jo toukokuun lopulla, mutta työt peruttiin, koska vesi Valajaskoskella oli korjaustoimenpiteiden kannalta liian alhaalla.

Sodankylän kunta on jakanut tapahtuma-avustuksia yhdistysten järjestämille avoimille yleisötapahtumille.

Yhteensä 38 500 euron avustuspotti on lohkottu kolmentoista tapahtuman kesken. Osansa sai kaikkiaan 13 yhdistystä:

• Tanssitapahtuma 24.1.–2.2.2016 (Sodankylän Tanssi ry)
• Sattasen 31. porokisat 25.3.2016 (Sattasen kyläseura ry)
• Lokan Aurinkopilkit 2016 (Lokan luonnonvaraosuuskunta)
• Yöttömän yön ravit 2.7.2016 (Lapin Ravi ry)
• Teatterifestivaali 15.–17.7.2016 Kieringin Kehitys ry)
• Kullanhuuhdonnan SM-kisat 28.-31.7.2016) (Kultamueson Tuki ry)
• WaterCross Suomen Cup 6.8.2016 (Sodankylän Moottorikerho ry)
• Porttipahtauistelu 27.8.2016 (Pyssykylän Uistelijat ry)
• Useita tapahtumia (Sodankylän Karvakuonot ry)
• Kieringin maalaismarkkinat 2016 (Kieringin kyläseura ry yhdessä Kieringin Kehitys ry:n kanssa)
• Gold Rush Run -koiravaljakkokilpailut 31.3.–3.4.2016, Taiga-festivaali 8.–9.7.2016, Kullanhuuhdonnan SM-kisan ohjeisohjelmat, Kultakylän Rock'n Roll & Blues Nights 25.–26.11.2016, Pohjoiskalotin Kultamölkky -mestaruuskisat 15.–17.7.2016 (Team Deadwood ry)
• Porokisat ja Tankavaaran markkinat 9.4.2016, Lasten lauantai 9.7.2016 sekä Suopunginheittokilpailu 9.–10.7.2016 (Vuotson Hurjat ry)
• Joulunavaus 3.12.2016 (Sodankylän kauppiasyhdistys ry)

Suurimman yksittäisen potin sai Sodankylän kauppiasyhdistys, jolle myönnettiin tämänvuotista Joulunavausta varten 8000 euroa. Toiseksi suurimman avustuksen korjasi Sodankylän Moottorikerho (7000 €) ja kolmanneksi isoimman summan sai useita tapahtumia järjestävä Team Deadwood (5500 €).

Lisäksi kunta tukee erikseen suuria kansainvälisiä tapahtumia, Sodankylän elokuvajuhlia (120 000 €) ja LuostoClassicia (40 000 €).

Sodankylässä arvioidaan, että erilaisten tapahtumien merkitys kuntaimagolle on suuri, ja tapahtumien kehittämiseen on aktiivisesti panostettava.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela vierailee tänään ja huomenna Rovaniemellä.

Lohela tapaa alueen matkailuelinkeinon edustajia ja tutustuu muun muassa arktisen alueen korkean teknologian yritystoimintaan. Huomenna hän avaa Rovaniemellä järjestettävän kiinalais-pohjoismainen arktisen yhteistyön symposiumin.

Puhemies Lohela tapaa myös kansalaisia tiistaina Lordin aukiolla klo 11:45.

Lähitulevaisuudessa autoilijat voivat ladata puhelimeensa sovelluksen, joka kertoo teillä liikkuvista poroista. Aluksi annetaan tuhannelle ammattiautoilijalle käyttöön ns. Porokello-puhelin, jolla he voivat ilmoittaa porohavainnoista. Porokello on Lapin ELY-keskuksen tutkimus- ja kehityshanke, jonka tavoitteena on puolittaa porokolarit vuoteen 2020 mennessä.

Hankkeen alkuvaiheessa Porokello-puhelin asennetaan kiinteästi ajoneuvoon sille tarkoitetulla telineellä ja laturilla varustettuna. Kokeiluun mukaan lähtevä ammattiautoilija sitoutuu antamaan varoituksia tiellä liikkuvista poroista Porokello-puhelimella. Kokeilu on ammattiautoilijoille ilmainen ja sen käyttöön saaminen edellyttää sopimuksen tekemistä hankkeen kanssa.

Ammattiautoilijat voivat ilmoittautua kokeiluun osoitteessa www.porokello.fi.

Projektiin on sitoutunut useita eri tahoja ja yrityksiä kuten Lapin ELY-keskus, Liikennevirasto, Paliskuntain yhdistys, Paikkatieto Online Oy, HERE ja VTraffic Mediamobile. Projekti on jo alkuvaiheessa herättänyt kansainvälistä kiinnostusta.

Noin 4 000 porokolaria vuosittain

Porokolarit eivät ole ponnisteluista huolimatta vähentyneet vuosien myötä; noin 4000 porokolaria ajetaan vuosittain. Erilaisia kokeiluja on tehty porokolareiden vähentämiseksi aina heijastinten ja kanankakan käytöstä tiedottamisen lisäämiseen. Nyt älyteknologian toivotaan tuovan uusia keinoja porokolareiden vähentämiseen.

Porovaroittaminen mobiilisovelluksella on saanut alkunsa jo vuonna 2011 kun paikkatietoon ja matkapuhelin palveluihin erikoistunut Paikkatieto Online esitteli ideansa porovaroittamisen mobiiliratkaisustaan Paliskuntain yhdistykselle ja Lapin ELY-keskukselle. Alkoi yhteinen ponnistelu idean viemiseksi käytäntöön ja vuosina 2013 - 2015 porovaroittamista mobiilisovelluksella kokeiltiin kahdella tienosuudella 25 ammattikuljettajan voimin.

Ensimmäisen hälytyksen murtopaikalle poliisi sai lauantaina puolitapäivin, kun hätäkeskus välitti tiedon murrosta kaupungin keskustan lähintuntumassa sijaitsevaan liikekiinteistöön, joka on remontissa ja liki tyhjillään. Poliisi ja vartiointiliike totesivat kiinteistön tutkittuaan, että muun muassa sisäovia oli rikottu. Tekijästä ei kuitenkaan tässä vaiheessa ollut vielä tietoa.

Samana iltana kymmenen jälkeen poliisi sai jälleen tehtävän samaan kaupungin omistamaan liikekiinteistöön. Murtopaikalla vartija oli jo ehtinyt ottaa kiinni kiinteistöön murtautuneen henkilön, joka oli ehtinyt anastaa paikalta kameroita, avaimia ja käteistä rahaa. Poliisi sai varastetun tavaran haltuunsa.

Murtautujaa epäillään kahdesta varkaudesta.

Porotalousyritysten kannattavuus on parantunut selvästi poronhoitovuonna 2014–2015.

Taustalla ovat nousuaan jatkanut poronlihan tuottajahinta sekä se, että poronlihaa tuotettiin 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Luonnonvarakeskuksen mukaan yrityskohtainen yrittäjätulo on kaksinkertaistunut 17 500 euroon ja yritysten saamat poronlihan myyntituotot ovat kasvaneet keskimäärin 30 prosenttia. Porotalousyrittäjän tuntipalkka on nyt noin 11 euroa. Varsinaiset rahasummat eivät siis noususta huolimatta ole päätähuimaavia.

– Parhaiten menestyneiden yritysten porokarjat ovat suuremmat, teurastuotto eloporoa kohti parempi, tuotoista suurempi osa tulee suoramyynnistä ja tuotantokustannukset ovat pienemmät kuin heikosti kannattaneilla yrityksillä, toteaa tutkija Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.

Luonnonvarakeskus ennustaa, että porotalouden kannattavuus paranee myös poronhoito vuonna 2015–2016.

Porotalouden kannattavuusseurannan tuloksiin voi tutustua Taloustohtori-sivustolla, Luonnonvarakeskuksen Porotalous-verkkopalvelussa.

OSKU ry eli Suomen Opiskelija-Allianssi on jakanut tänä keväänä historiansa ensimmäiset AMIS-stipendit. Lapin ammattiopistosta lähihoitajaksi valmistunut Ilse Ryynänen on palkittu viikonloppuna vuoden tsempparina.

Ilse Ryynänen aloitti opintonsa käytännön pakon sanelemana, ja opinnot takkuilivat aluksi muun muassa runsaiden poissaolojen vuoksi. Kolme vuotta sitten Ryynänen löysi kuitenkin oman alansa, ja aloitti lähihoitajaopinnot. Sittemmin ammattiosaamisen näyttöarvosanat ovat muuttuneet erinomaisiksi ja Ryynänen on käynyt myös oppilaitoksensa ainoana opiskelijana vaihdossa Kiinan Shanghaissa. Lopulta Ryynänen myös valmistui kaksi kuukautta ennen määriteltyä tavoiteaikaa.

Tällä hetkellä sodankyläläislähtöinen lähihoitaja työskentelee Englannissa erityislasten avustajana. Suomen Opiskelija-Allianssista Ryynästä luonnehditaan kansainväliseksi osaajaksi ja alansa ammattilaiseksi.

– Toivomme Ilsen esimerkin kannustavan niitä, joilla on hankaluuksia opiskelun kanssa. Luovuttaa ei saa koskaan, sanoo puheenjohtaja Rene Stolt OSKU:n tiedotteessa.

Vuoden tsemppari -stipendien ja muiden AMIS-stipendien suuruus on 250 euroa.

Poronluun kasvuominaisuudet ovat vertaansa vailla. Vuosittain luumassan kasvu on jopa 30 prosenttia eläimen painosta. Nyt näitä kasvu- ja luutumisominaisuuksia halutaan siirtää ihmiseen ja etenkin vaikeiden murtumien hoitamiseen.

– Esimerkiksi lonkkamurtumiin liittyy usein luun paranemishäiriö, kertoo luuimplantin kehittäneen BBS - Bioctive Bone Substitutes -yhtiön toimitusjohtaja Pekka Jalovaara.

Tuotteen kehitystyö alkoi jo 20 vuotta sitten Oulun yliopistossa. Ortopedian ja traumatologian professori Jalovaara on ollut mukana alusta alkaen.

Jalovaaran mukaan poron proteeiniuute voi helpottaa merkittävästi myös haastavia luusiirrännäishoitoja.

– Normaalisti luusiirrännäinen otetaan potilaan omasta luustosta, yleensä suoliluusta. Operaatioon liittyy luonnollisesti komplikaatioiden riski ja pidentynyt leikkausaika. Lisäksi toimenpide on jälkikäteen usein kivuliaampi kuin varsinainen hoitoleikkaus.

Ensimmäinen poroperäinen lääke kulkee tarkan seulan läpi

Eläinperäisiä ainesosia käytetään lääkkeissä muutoinkin, mutta porosta ei aiempia kokemuksia ole ollut. Tämä on hidastanut hankkeen etenemistä tarkasti valvotulla ja säännellyllä alalla.

– Kyllähän tämä rankkaa on ollut, kun kehitystyö on niin säädeltyä ja meidän on pitänyt osoittaa, että poro on hyvä ja turvallinen raaka-aine, kertoo toimitusjohtaja Pekka Jalovaara.

Reisjärven tehtaalle tuleva poronluu esikäsitellään ja jauhetaan, minkä jälkeen edessä on pari viikkoa kestävä monimutkainen kemiallinen prosessi. Kymmenien kilojen painoisesta poronluuerästä saadaan muutama gramma valmista proteiiniuutetta.

Murtumakohtaan ruiskutettavassa implantissa on vaikuttavaa lääkeainetta vain muutamia kymmeniä milligrammoja.

– Poronluussa on kaikki vaadittavat proteiinit ja kasvuominaisuudet, jotka tukevat myös murtuneen ihmisluun paranemisprosessia, kertoo professori Pekka Jalovaara.

Reisjärven tehdas on valmis kaupalliseen tuotantoon

Reisjärven tilat saivat syksyllä lääketehdasluvan ja murtumapotilailla tehdyt kliiniset kokeet ovat loppuseurantaa ja -raportointia vaille valmiit.

– Haemme tuotteille myyntilupaa, kun kliiniset kokeet on viety loppuun. Luvat voisivat olla kunnossa noin vuoden kuluttua, arvioi toimitusjohtaja Pekka Jalovaara.

BBS-yhtiön pääpaikka on Oulussa, missä on myös yhtiön tutkimuslaboratorio. Tuotantotilat sijaitsevat, ehkä hieman yllättävässäkin paikassa, Reisjärvellä.

– Yrityksen toinen perustaja on kotoisin Reisjärveltä, minkä takia tuotantotilat sijoitettiin tänne. Sijainti on ollut mitä mainioin ja täällä on hyvät tilat ja työntekijät ovat sitoutuneita ja vaihtuvuus pientä, kertoo toimitusjohtaja Pekka Jalovaara.

Murtumissa piilee miljardimarkkinat

BBS - Bioactive Bone Substitutes -yhtiö tavoittelee tuotteillaan pääsyä miljardimarkkinoille.

Yhtiö arvioi, että maailmanlaajuisesti puhutaan jopa kuuden miljardin dollarin laajuisesta, vakaasta ja kasvavasta markkinasta.

– Markkina on erittäin suuri. Näillä tuotteilla pyritään pääsemään eroon omaluusiirteistä ja miljardiluokan markkinoilla on varmasti tilaa myös meidän tuotteillemme, laskeskelee toimitusjohtaja Pekka Jalovaara.

Rahakkaille lääke- ja leikkausmarkkinoille pääsyn toivotaan tuovan lähivuosina työtä jopa 30-40 ihmiselle.

Lohijokitiimi ehdottaa, että jokiyhtiöt rakennuttaisivat Kemijoen kalatiet vapaaehtoisesti. Yhdistyksen laskemien mukaan Isohaaran kalateiden muutostyöt ja neljän voimalaitoksen kalateiden rakentaminen maksaisi Kemijoki Oy:lle ja PVO-Vesivoimalle 12 miljoonaa euroa.

Lisäksi kalateiden käyttökustannuksista, tutkimuksesta ja istutuksista kertyisi vuosittain reilun kahden miljoonan euron kustannukset.

Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala sanoo, että nykyiset panostukset vaelluskalojen palauttamiseen ovat liian pienet.

– Pienillä varoilla ei saada tarpeeksi aikaan, Viitala sanoo.

Kemijoki Oy: Ensin saatava nousulohia

Kemijoki Oy ei lämpene Lohijokitiimin ehdottomaan vapaaehtoiseen kalateiden rakentamiseen ennen kuin jokeen saadaan nousuhalukkaita lohia. Toimitusjohtaja Tuomas Timosen mielestä uusia kalateitä ei kannata rakentaa ennen kuin lohet nousevat Isohaaran kalatieltä Taivalkoskelle asti.

Timonen kuitenkin vakuuttaa, että yhtiö on valmis osallistumaan isosti vaelluskalan palauttamiseen. Hän sanoo, että lohennousuun vaikuttaa myös esimerkiksi kalastus niin merellä kuin joessa laitosten välillä.

ELY-keskus aloittanut selvityksen 2013

Lapin ELY-keskus selvittää edelleen mahdollisuuksia nostaa PVO-Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n kalanhoitovelvoitetta Kemi- ja Iijoella. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut selvityksen tulostavoitteeksi jo vuonna 2013.

Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen kertoo, että RKTL:n tutkimus valmistui vuonna 2014 ja sen mukaan istutusvelvoitteen pitäisi olla 5 - 8 kertainen nykyiseen verrattuna. Pasasen mukaan asian haastavuutta lisää se että kyse on isoista vesistöistä.

Hän arvelee selvityksen valmistuvan tänä vuonna. Yhtiöiden nykyiset velvoitteet perustuvat korkeimman oikeuden päätökseen vuodelta 1980.

Lohijokitiimin tavoitteena vaelluskalan palauttaminen

Lohijokitiimin laskelmien mukaan istutusten moninkertaistaminen maksaisi vähintään 5,7 miljoonaa euroa, mutta jos Kemijoen kalatiet toteutetaan vapaaehtoisesti, istutusvelvoitetta ei tarvitse nostaa heti.

Tiimin mukaan velvoitetta voidaan tarkastella myöhemmin, jos siihen on esimerkiksi kalataloudellisia syitä. Viitala kuitenkin toivoo, että velvoitesopimusta ei tarvitsi avata.

– Se on sellainen tie, johon toivottavasti ei jouduta.

Viitala korostaa lohijokitiimin yleishyödyllistä roolia.

– Lohijokitiimi on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tavoitteena on vaelluskalakantojen palauttaminen. Velvoitemuutos ei vaikuta suoraan meidän toimintaamme, vaan se on vahingonkärsijän eli osakaskuntien sekä kalastusalueiden asia lähteä viemään sitä eteenpäin. Mutta me olemme törmänneet tähän käytännössä ja usein se ohjaa myös meidän toimintaamme ja tulevaisuudessa yhä enemmän.

Paliskuntain yhdistys on jakanut jokavuotiset kunnia- ja ansiomerkit. Merkit jaettiin maanantaina alkaneessa Poroparlamentissa Rovaniemen Korundissa.

Paliskuntain yhdistyksen ansiomerkit ansiokkaasta työstä poronhoidon hyväksi ojennettiin Seppo Hanhisuannolle (Ikonen), Allan Harjulalle (Syväjärvi), Veikko Heiskarille (Poikajärvi), Timo Iinattiniemelle (Pintamo), Mikko Juntuselle (Halla), Heikki Juotasniemelle (Kuukas), Sauli Pesoselle (Kallioluoma), Antti-Piera Vallelle (Paistunturi), Timo Helteelle (Metla) ja Ossi Hyvöselle (nimismies, Peräpohjolan poliisilaitos).

Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin kultaristein sai Tuomas I. Palojärvi Käsivarren paliskunnasta ja Suomen Leijonan ansioristin Olavi Aikkila Oivangin paliskunnasta.

68. Poroparlamentin pääteemana on "Uutta porosta".

Uuden kalastuslain mukaan paikallisten on ostettava kalastuslupa lohen ja taimenen nousualueille valtion vesistöissä.

Inarilaiselle Heikki Nikulalle lohenpyynti on suuri osa identiteettiä, onhan hän kalastanut lapsesta asti. Tänä kesänä lohenpyyntiperinne kuitenkin katkeaa, sillä kalastaminen kävisi liian kalliiksi lompakolle.

– Asia tuli yllätyksenä, se kuulostaa kyllä minusta aika ihmeelliseltä. Aika tyrmistynyt olin, kun kuulin tämän jutun, sanoo inarilainen Heikki Nikula.

"Aiheuttaa pahaa mieltä"

Myös kolttasaamelainen Veikko Feodoroff luuli aluksi joutuvansa maksamaan lohenpyynnistä Näätämöjoella Sevettijärven pohjoispuolella.

Ministeriö tarkensi kuitenkin myöhemmin, että kolttalueella asuvat koltat ovat ainoa ryhmä, jonka ei tarvitse ostaa lupaa, kolttalain vuoksi.

– Kyllä minä ihmettelin, miten tämä voi olla näin. Onneksi asia on alkanut selviämään. Mutta kun kalastuskausi on jo alkanut eikä Metsähallituksessa tiedetä, kuinka lupapolitiikka menee, niin kyllähän se aiheuttaa pahaa mieltä, harmittelee Feodoroff.

Ministeriö: "Olemme kuulleet paikallisia"

Paikalliset ihmettelevät, miksi he kuulevat asiasta vasta nyt, kun laki on jo voimassa. Ministeriöstä kerrotaan kuitenkin, että he kysyivät paikallisilta mielipiteitä lain valmisteluvaiheessa, mutta silloin asia ei noussut esiin.

– Tämä on ikävä asia, sillä juuri kalastuslain kohdalla ministeriön tavoite on ollut mahdollisimman avoin valmistelu. On ikävä asia, että tämä kyseinen asia on tullut yllätyksenä, pahoittelee kalastusneuvos Eija Kirjavainen.

– Tästäkin pykälästä kyllä keskusteltiin paljon. Keskustelimme nimenomaan siitä, koskeeko paikkakuntalaisten maksuton kalastusoikeus valtion maille oman kunnan aluetta vai koko kolmen kunnan aluetta, tämä oli esillä aivan viime metreille myös poliittisessa keskustelussa. Mutta se, koskeeko oikeus lohen nousualueita ja muita, niin se ei noussut keskusteluun, jatkaa Kirjavainen.

"Tuntuu kuin esi-isiltä peritty pyyntioikeus olisi menetetty"

Paikallisia koskevat rajoitukset ovat ministeriön mukaan voimassa ainakin tämän kesän, tulevaisuudesta ei osata vielä kertoa enempää.

Nikulan mielestä vaikeinta asiassa ei ole niinkään pyyntimaksu, vaan erityisoikeuksien menettäminen.

– Mielelläni maksaisinkin kalastuksesta, se ei ole mikään ongelma. Mutta se, että viedään oikeus erityisasemaan näillä kalavesillä, joita meidän isät, isoisät ja esi-isät ovat aina pyytäneet, niin se tuntuu pahalta, harmittelee Nikula.

SDP:n rovaniemeläinen kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä kertoo, että takana on työntäyteinen vuosi eduskunnassa.

– Oppositiosta käsin on pitänyt olla vallan vahtikoirana. On taloudellisia haasteita ja työllisyystilanne on huono. Viimeisimpänä ovat nousseet yhtiöittämisaikeet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja liikenneinfrassa. Metsähallituksesta käytiin kova taistelu. Nämä kaikki ovat työllistäneet.

Kärjistääkö uusi metsähallituslaki riitoja?

Uuden metsähallituslain hyväksymisen jälkeen Ojala-Niemelä kuvasi tulosta sekasotkuksi ja huonommaksi kuin vallitseva nykytila.

– Lapissa Metsähallituksella on suuri rooli. Se on toiminut äärimmäisen hyvin eri intressien yhteensovittamisessa. Meillä on kaivannaisteollisuutta, matkailua, poronhoitoa, alkuperäiskansa ja metsäteollisuus. Pelkona on, että riidat kärjistyvät, hän perustelee.

Lisäksi Ojala-Niemelän mukaan yhtiöittäminen estää metsähallituksen tienkäyttömaksujen kohtuullistamisen.

– Osakeyhtiössä viivan alle on jäätävä voittoa. Metsäautojen maksuja haluttaisiin loiventaa, mutta se ei ole mahdollista enää, kun toiminta on osakeyhtiössä.

Länsi-Pohjan synnytykset keskustan vastuulla

Ojala-Niemelä kertoo tehneensä viime kaudella valtavasti töitä sen eteen, että Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitiin jatkaa synnytyksiä poikkeusluvalla.

– Nyt on edessä sama työ. Nyt tämä on ministeri Rehulan harteilla. Toivon, kun Lapin neljä keskustan kansanedustajaa tekevät töitä sen eteen, että lupa heltiää ja synnytykset jatkuvat.

Kampanjakatto ja listaavaali käyvät

Ojala-Niemelän vaalikampanja maksoi noin 30 000 euroa. Hän selvisi kuitenkin ilman henkilökohtaista lainaa. Ojala-Niemelän mielestä kampanjoiden kallistuminen olisi saatava aisoihin. Hän kannattaa esimerkiksi kampanjakattoa.

– Olen ollut vaalikattojen puolestapuhuja. 2007 minulla kului kampanjaan 52 000 euroa. Viime vaaleissa pyrin välttämään vaalivelkaa, koska velkaa oli jäljellä edellisistä vaaleista. Kampanjat ovat kasvaneet, mikä voi rajoittaa esimerkiksi yksinhuoltajien ja työttömien ehdolle asettumista.

Ojala-Niemelä on päätynyt kannattamaan myös Ruotsin mallin mukaista listavaalia, jossa puolue laittaa ehdokkaat läpimenojärjestykseen, mutta äänensä voi antaa myös listan ohi.

– Toisaalta sanotaan, että valta siirtyy kansalaisilta puoluetoimistoon. Mutta toisaalta se on hillinnyt vaalikuluja. Itse olen kallistunut pitkien listojen hyödyllisyyden puolelle.

Porsaanreikiä tahtoo aina jäädä

Vaalikattoa on kritisoitu esimerkiksi siitä, että sen noudattamista olisi vaikea valvoa. Ojala-Niemelän mukaan valvonta on kuitenkin viime aikoina parantunut.

– Nythän pitää tehdä valtiontalouden tarkastusvirastolle tarkat selvitykset. Minullakin on vaalikuitteja mapillisia. Kaikki täytyy säästää siltä varalta, että niitä halutaan tutkia. En näe valvontaa sinänsä ongelmana.

Ojala-Niemelä kuitenkin toteaa, että viillunkia ei voida täysin estää.

– Tietenkin aina löytyy porsaanreikiä, jos haluaa niin menetellä. Mutta valheella on lyhyet jäljet. Perästä tahtoo kuulua.

Yle julkaisee sarjan lappilaisten kansanedustajien kuluvan eduskuntakauden ensimmäisestä vuodesta. Kansanedustajien haastattelut julkaistaan maanantaisin. Sarja jatkuu juhannusviikolle asti.

Rovaniemellä poroparlamentissa maanantaina puhunut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sanoi, että poromiesten on tärkeä toimittaa tutkimuksiin kaikki porot, joilla on näivetystautiin viittaavia oireita.

Toistaiseksi tautia ei ole tavattu Suomesta. Aiemmin tautia on tavattu Pohjois-Amerikassa. Siitä miten tauti on levinnyt Norjaan ei ole tietoa.

Tänä keväänä näivetystautia on löydetty Etelä- ja Keski-Norjassa yhdestä tunturipeurasta ja kahdesta hirvestä. Tauti on sukua hullun lehmän taudille. Tauti kuihduttaa ja tappaa eläimet, mutta siitä ei katsota olevan vaaraa ihmiselle.   

Rovaniemen Mäntyvaarassa paloi maanantaina kello 17 jälkeen metsää. Palopaikka oli raviradan ja hevostallien välittömässä tuntumassa.

Palomiehet sammuttivat 30 kertaa 30 metrisen maastopalon nopeasti. Tulipalossa paloi sekametsää.

Tulipalon syttymissyytä ei tiedetä.

Rovaniemelinen Wild Nordic Finland-team ajoi kolmannelle sijalle Venäjän Ladoga Trophy kilpailun ATV special luokassa. Suomalaistiimi ajoi Rovaniemellä kehitetyillä kuusipyöräisillä mönkijöillä Can Am Outlandereilla. Kuusipyöräinen mönkijä on BRP Finland Oy:n tuote.

Suomalaistiimissä ajoivat rovaniemeläinen Sami Päivike ja Arto Jauhiainen.

– Yhteistyö BRP Finlandin kanssa on tosiaan tuottanut menestystä - olipa kyse sitten moottorikelkoista tai mönkijöistä - kestävyys, laatu ja toimintavarmuus äärioloissa on herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti, kertoo Päivike.

Kahdettakymmenettä juhlavuottaan viettävä Ladoga Trophy kestää kahdeksan päivää ja sen kokonaispituus on 1200 kilometriä.

Jalka poikki

Aivan ongelmitta ei Ladoga Trophy Lapin miehiltä sujunut. Kolmannen päivän, yli 125 kilometriä pitkän erikoiskokeen alkupäässä Arto Jauhiainen ajautui ajolinjassa syvään kuraränniin jonka seurauksena hänen vasen jalkansa jäi mönkijän alle. Jalan sääri- ja pohjeluu katkesivat. Jauhiainen toimitettiin hoitoon Suomeen.

Päivikkeen mukaan onni onnettomuudessa oli, että se sattui erikoiskokeella, josta ei ollut kuin puolisen tuntia ensiapuun ja jatkokuljetukseen.

– Lastoitimme Arton jalan pahvilla ja roudarinteipillä ja ajoin hänet mönkkärin lavalla ensiapuun, Päivike kertoo.

Kisaorganisaation johdon luvalla joukkue sai luvan jatkaa kisaa, joten Päivike jatkoi kisaa yksin.

Maasto-olosuhteiltaan Ladoga Trophy on äärimmäisen haasteellinen ja suurin osa erikoiskokeista on lähes mahdotonta selvittää yksittäisenä kuljettajana.

– Ajatus meillä oli, että kuusipyöräisellä se voisi olla mahdollista - tosin ajolinjat ja suunnistus täytyy yksin toteuttaa vähän toisin, virheisiin ei noissa paikoissa ole varaa, Päivike kertoo.

250 joukkuetta

Kilpailuun osallistui kaikkiaan 250 joukkuetta, joissa jokaisessa oli vähintään 2 kilpailijaa. Kaikkiaan mukana oli Sami Päivikkeen arvion mukaan noin 2000 ihmistä, joista osa huoltojoukkoja ja kilpailijoiden perheitä.

Suomesta oli mukana kaikkiaan neljä joukkuetta, joista yksi proto -luokassa, yksi enduro-luokassa, yksi ATV Open -luokassa ja Päivike/Jauhiainen-tiimi ATV Special -luokassa.

Seuraava kohde rovaniemeläiselle Sami Päivikkeelle on Kuolan niemimaa, jossa kilpaillaan Arctic Trophy -kisaa elokuun lopussa. Kilpailussa ajetaan Off Road-ajoneuvoilla Kantalahdesta Muurmaskiin.

Itse kilpailuun Sami Päivike, puhumattakaan Arto Jauhiaisesta jonka toipuminen kestänee vielä jonkin aikaa, ei aio osallistua, mutta sitä edeltävään, uusia mahdollisia kisamaastoja katsastavaan noin kymmenen kuljettajan ammattilaiskatselmukseen Sami Päivike sanoo lähtevänsä elokuun puolivälissä.