Norjalainen elintarvikerekka syttyi palamaan Enontekiöllä torstai-iltana. Vetoauto säilyi vahigoittumana, mutta puoliperävaunussa ollut lasti tuhoutui.

Päivystävä palomestari Pohto Kirkkala kertoo, että henkilövahinkoja ei tapahtunut. Kuljettaja huomasi palon ajoissa ja ehti irrottaa vetoauton.

Onnettomuus tapahtui Hetantiellä noin 20 kilometriä Enontekiöstä pohjoiseen. Tie oli suljettuna pari tuntia, mutta molemmat kaistat pystyttiin avamaan uudelleen liikenteelle myöhemmin.

Palo on sammutettu, ja käynnissä ovat jälkityöt. Palon syttymissyystä ei ole tietoa, mutta se pelastuslaitoksen mukaan näyttää olevan lähtöisin lastista.

Kyseessä on keskeinen väylä Pohjois-Norjan rahtiliikenteelle. Tietä pitkin kulkee noin 2 000 rekkaa kuukaudessa.

Lapin lennoston mukaan paluumarssit voivat ruuhkauttaa liikennettä paikoin Oulunsalon lentokentä alueella ja seuraavilla marssireiteillä: Oulunsalo - Liminka - Ylivieska - Kauhava (E8, valtatie 86 ja valtatie 63), Oulunsalo - Liminka - Pulkkila - Iisalmi - Rissala (E8, E75 ja valtatie 88), Oulunsalo - Liminka - Pulkkila - Jyväskylä - Keuruu (E8, E75, valtatie 18 ja valtatie 23) sekä - Oulunsalo - Oulu - Kemi - Rovaniemi (E8 ja E75).

Paluumarssien pitäisi olla ohi perjantaina kello 11 aikaan.

- Kuntien valtionosuudet Lapissa tulevat vähenemään rajusti; esimerkiksi Kemijärven kohdalla 452 euroa per asukas ja Pelkosenniemellä 557 euroa per asukas. Kyse on jo niin suureista summista, että se vaarantaa palveluiden tuottamisen kunnissa ja on mielestäni jo perustuslaillinen kysymys, Ojala-Niemelä sanoo.

Selvitysmies Arno Miettisen alustava ehdotus uudesta valtionosuus­järjestelmästä kuntakohtaisine koelaskelmineen lähetetty kommentointikierrokselle.

- Onneksi nämä laskelmat eivät ole vielä lopullisia, vaan selvitysmiehen alustava ehdotus. Kuntaministeri Virkkusen tulisi ymmärtää paremmin Lapin erityisolosuhteita. Lapin kuntien on löydettävä toisensa ja tiivistettävä rintamansa tässä tärkeässä edunvalvontakysymyksessä. Alustavaan esitykseen ei saada muutosta ilman selkeää yhtenäistä viestiä Lapista, Ojala-Niemelä tähdentää.

- Hyvää on se, että hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on linjannut, että uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti. Ojala-Niemelä kuitenkin esittää, että siirtymäaikaa pidennettäisiin seitsemään vuoteen, jotta kunnille jää aikaa sopeutua uudistukseen.

Auto oli pengottu läpikotaisin ja sieltä oli viety muun muassa kannettava tietokone, äänentoistojärjestelmä, kameralaukku sisältöineen sekä vaatteita.

Vihjeet autoon murtautujista pyydetään ilmoittamaan poliisille rikostorjunta.lappi@poliisi.fi tai numeroon 071 87 66237.

Lapin piirin työntekijöistä tulee Suomen 4H-liiton työntekijöitä ja he jäävät töihin vanhoille asemapaikoilleen.

Vuoden vaihteen jälkeen Lapin alueyksikössä työskentelevät Suomen 4H-liiton työntekijöinä aluejohtaja Anna-Kaisa Wuotila, järjestöpäällikkö Mari Niska ja kirjanpitäjä Eija Ylitolva. Heidän tehtävänään on alueen yhdistysten tukeminen 4H-nuorisotyön tekemisessä.  Aluejohtaja Anna-Kaisa Wuotila vastaa alueellisesta yhteistyöstä Lapissa. Hänestä tulee myös 4H-liiton hanke- ja varainhankintatiimin vetäjä. Lisäksi hankevastaava Eija Vuorela sekä hankesihteeri Katja Mommo jatkavat entisissä tehtävissään.

4H-liiton toimitusjohtaja Seppo Hassisen mukaan aika on ajanut piirijärjestöjen ohi.

- Ennen tarvitsimme piirejä viestinviejiksi lähelle kenttää. Nykyisin tavoitamme paikallisyhdistykset ja jäsenet tietojärjestelmien avulla.

Hassinen sanoo, että yksi syy organisaatiomuutokseen on myös monimutkaistunut lainsäädäntö.

- Työllistämme noin 8500 nuorta vuosittain koko maassa. Alan lainsäädäntö on monimutkaistunut niin, ettei jokaisessa piirissä ole järkeä erikseen perehtyä lakipykäliin.

Alueen työntekijöiden yhteystiedot ja tiedot toiminnasta löydät 1.1.2014 alkaen Suomen 4H-liiton kotisivuilta. Piirin verkkosivujen toiminta lakkaa vuoden vaihteessa.

Kukkolan mukaan uusi toimitusjohtaja on täysiaikainen työntekijä, joka saa provisiopalkkaa. Kukkolan mukaan toimitusjohtajan keskeinen tehtävä on hankkia rahaa jääkiekkoseuralle.

RoKin toimitusjohtajan hakuaika päättyy ensi viikon perjantaina. Kukkolan mukaan yhtiön hallitus aikoo valita toimitusjohtajan nopeasti.

RoKin edustusjoukkue pelaa jääkiekon kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla Suomi-sarjassa. Joukkue nousi takavuosina Mestikseen, mutta putosi yhden kauden jälkeen takaisin Suomi-sarjaan.

Helena Junttila on Sodankylässä työskentelevä, 15.2.1963 syntynyt kuvataiteilija. Taidetoimikunnan mukaan Junttila on yksi merkittävimmistä lappilaisista nykytaiteilijoistamme. Kansainvälistä huomiota saanut taidemaalari on tullut tunnetuksi tussipiirroksistaan ja maalauksistaan, joissa hän kuvaa ihmistä eläinten, kasvien, myyttisten hahmojen ja luonnonvoimien kanssa. Helena Junttilan teoksia on esitelty eri puolilla maailmaa, muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Saksassa, Espanjassa, Venäjällä, USA:ssa, Australiassa ja Japanissa.

Junttila on järjestänyt myös Sodankylän alueella ja muualla Lapissa useita yksityis- ja ryhmänäyttelyitä. Esimerkiksi Art Aska on ollut useana vuonna tehty kesänäyttely. Lisäksi hänen näyttelyitään ja taidelainaamotapahtumia on nähty Sodankylän elokuvajuhlilla. Junttila on ollut useissa luottamustehtävissä, kuten Lapin taiteilijaseurassa sekä Sodankylässä toimivassa kädentaito- ja kulttuuriseura Askare ry:ssä. Hän on myös ylläpitänyt lappilaisen kuvataiteen internet-sivustoa, joka erityisesti 1990-luvulla toimi keskeisenä Lapin kuvataiteen tiedonlähteenä. Taidepalkinto myönnetään Helena Junttilalle tunnustuksena lappilaisen taide-elämän edistämisestä sekä ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä taiteilijana.

Länsi-Pohjan jousikvartetti (Mikko Sorri, konserttimestari, Anna-Maija Ylisuvanto, toinen viulu, Karri Perälä, alttoviulu, Olli-Pekka Kajasviita, sello) on toimikunnan mukaan toiminut ansiokkaasti ja monipuolisesti jo kolme vuosikymmentä. Se perustettiin syksyllä 1983 Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion kuntien yhteisenä hankkeena. Kvartetin kotipaikkana on Kemin kaupunki ja se toimii edellä mainittujen viiden kunnan alueella. Yhtyeen perustamisen keskeisinä tavoitteina olivat jousisoitinten koulutuksen tehostaminen sekä kamarimusiikin edistäminen.

Toimikunnan mukaan jousikvartetin toiminta on merkittävää, se soittaa konserttikauden aikana noin neljäkymmentä omaa konserttia. Jousikvartetin konserttiyleisö on monipuolinen, kvartetti konsertoi niin päiväkodeissa, kouluissa kuin palvelukodeissakin. Näiden esiintymisten lisäksi Länsi-Pohjan jousikvartetilla on oma klassisen musiikin konserttisarja. Toimikunnan mukaan Länsi-Pohjan jousikvartetti toteuttaa toiminnallaan ansiokkaasti taiteen saavutettavuuden periaatteita tarjotessaan musiikillisia elämyksiä laajalle kuulijajoukolle Lapissa. Yhä kiristyvän kuntatalouden aikana on erittäin tärkeää tarjota ihmisille taidekokemuksia harmaan arjen keskelle. Taidepalkinto myönnetään Länsi-pohjan jousikvartetille tunnustuksena taide-elämän edistämisestä sekä ansiokkaasta ja peräänantamattomasta työstä taiteen hyväksi Lapissa.

Lapin taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää muun muassa alueensa taidepalkinnoista.

Gröhn aikoo laajentaa City-hotellia viereiselle tontille, jolta purettaisiin vanha parkkitalo. Parkkitalon tontin omistaa Rovaniemen kaupunki.

Tornihotellin rakentaminen vaatii kuitenkin lainvoimaisen kaavan alueelle. Keskustan osayleiskaavasta on valitettu Rovaniemen hallinto-oikeuteen, joka arvioi antavansa ratkaisun ensi tammikuussa. Hallinto-oikeus kielsi viime maaliskuussa yleiskaavan täytäntöönpanon. Tästä päätöksestä Rovaniemen kaupunki on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kaupunki arvioi saavansa kaavan lainvoimaiseksi kesäkuussa 2015. Yrittäjä Mikael Gröhn arvioi, että hotellin laajennusosaan voisi tulla 8-10 kerrosta. Gröhn ei osaa sanoa, milloin tornihotellin rakentaminen voisi alkaa.

Gröhn aikoo rakentaa tontille hotellilaajennuksen lisäksi asuntoja, ravintoloita, kokoustiloja, kauppahallin, puutarharavintolan, näköalaravintolan ylimpään kerrokseen sekä parkkipaikkoja maan alle.

Rovaniemen kaupungin kaavoituspäällikön Tarja Outilan mukaan tontin vuokraamisesta tehdään myöhemmin päätös, kunhan kaava on saanut lainvoiman.

Monet meistä istuvat työpaikalla. Jos istuminen jatkuu vapaa-ajallakin, se vasta haitallista onkin. Maailman terveysjärjestön mukaan liiallinen istuminen on neljänneksi suurin yksittäinen kuolemanriski. Varsinkin monta tuntia kestävä television katselu ilman taukoja on haitallista. Joulupukin matka jouluaattona vastaa pitkähköä rupeamaa television ääressä. Kuinka pukki selviää jokavuotisesta urakastaan, sehän on lähes pelkkää istumista.

- Petteri Punakuonon vetämä reki on suunniteltu sellaiseksi, että siinä on mukava istua. Siinä voi myös hieman vetreyttää jalkojaan ja muutenkin se on ergonominen. Pukin Pajan ergonomiatonttu on alansa huippuja, reki on hänen suunnittelemansa, Joulupukki sanoo

- Toisaalta lahjojen jakaminen käy hyvästä taukojumpasta. Erillisiä jumppataukoja kesken reissun ei tarvitse pitää, Joulupukki kertoo.

Kohtuudella kaikkea

Liiallinen istuminen on kaikenikäisten ongelma. Miehet jäävät pitkäksi aikaa istumaan naisia enemmän. Selkeää suositusta ei vielä ole, miten kauan paikallaan saa istua paitsi lapsilla. Eräässä Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa ylipainoisia ihmisiä pyydettiin käyskentelemään ympäri taloa mainoskatkojen ajan. Energiankulutus kasvoi selvästi, napostelu väheni ja kuuden kuukauden aikana koehenkilöiden vyötärönympärys pieneni 2,5 senttimetriä.

- Kohtuudella selviää pitkälle, joulupukki toteaa.

Juttu on tehty joulumielellä, mutta istumisen mahdolliset terveysriskit muistaen.

Yle Radio Suomen Ajantasan Torstaiseurassa käsiteltiin 12.12.2013 istumatyötä. Maakuntaradioiden toimitukset ympäri Suomen osallistuvat viikottain vaihtuviin teemoihin omilla jutuillaan.

Ammattikalastuksesta tuttua lohisaaliin kiintiöintiä ollaan ulottamassa Tornion-Muonionjoelle ja Tenojoelle. Lapin ELY-keskus selvittää, toimisivatko kalastajakohtaiset lohikiintiöt kahdella lohijoella.

Selvityksen taustalla on huoli luonnonlohikantojen tilasta. Ajatuksena on, että kiintiöillä ja saaliin merkitsemisellä pyynti voitaisiin kohdentaa tehokkaammin kuin nykyisillä pyyntiaikarajoituksilla.

Lapin kalatalousjohtaja Pentti Pasanen sanoo, että lohenpyynnin painopiste on siirtymässä vähitellen merialueelta jokialueelle, joten lohenpyyntiä on säädeltävä myös pohjoisessa. Lohikiintiö voitaisiin kohdistaa alueellisesti, ajallisesti mutta myös kalastajakohtaisesti.

- Esimerkiksi Tornion-Muonionjoelle voitaisiin asettaa pienempi lohikiintiö juhannukseen saakka, jolloin jokeen nousee vielä vähän kalaa. Tenolla voitaisiin vastaavasti rajoittaa alkukesällä jokeen nousevien latvajokien lohikantojen pyyntiä, kuvailee Pasanen.

- Pyyntikiintiötä voitaisiin kasvattaa sen jälkeen, kun lohta alkaa nousta jokeen enemmän.

Vastaavaa järjestelmää ei ole Pasasen mukaan käytössä vielä missään Suomessa, mutta maailmalla siitä on lukuisia esimerkkejä.

Saaliista olisi pidettävä kirjaa tarkasti

Lohikiintiö perustuisi tieteelliseen arvioon jokeen palaavasta lohimäärästä, jonka perusteella joelle asetettaisiin vuosittain kalastettavissa oleva kokonaiskiintiö.

Yhtä lailla pyyntiä voitaisiin säädellä paikallisesti siten, että esimerkiksi yläjuoksulla pyyntiä rajoitettaisiin toisin kuin muualla jokialueella.

Muutoksia saattaisi tulla myös niin sanottuun perinnekalastukseen, sillä esimerkiksi Tornion-Muoninjoella harjoitettavaan kulleverkkopyyntiin voitaisiin laittaa oma saaliskiintiö.

- Oleellinen osa tätä järjestelmää olisi myös saaliskirjanpito. Jokaisen kalastajan täytyisi pitää kirjaa saalistaan. Kun ostaa pyyntiluvan, niin samalla saisi sitä vastaavan määrän merkkejä, jotka pitää kiinnittää pyydettyihin kaloihin, toteaa Pasanen.

Lapin ELY-keskus selvitää lohisaaliin kiintiöintiä yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, RKTL:n, Metsähallituksen ja Lapin liiton kanssa. Hankkeen esiselvitys valmistuu helmi-maaliskuussa.

Myös jätteen vastaanottomaksut nousevat viitisen prosenttia. Napapiirin Residuum arvioi, että taloudessa, jossa keskikokoinen jäteastia tyhjennetään parikymmentä kertaa vuodessa, kustannukset nousevat Rovaniemellä reilut kuusi euroa ja Ranualla neljä euroa vuodessa.

Jätehuollon perusmaksu, entinen ekomaksu, ei nouse. Ekomaksu on vakinaisissa kiinteistöissä reilut 30 euroa ja vapaa-ajanasunnoissa reilut 16 euroa vuodessa.

Kaikkiaan kolme työntekijää siirtyy Kunnan Taitoa Oy:n työntekijöiksi niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Yhden työntekijän työpaikkana säilyy kuntayhtymän taloustoimisto.

Hallintotyön ulkoistamista perustellaan säästöillä. Kolpeneen pitäisi lähivuosina uusia taloushallinnon ohjelmistoaan,  ja ulkoistamisen ansiosta säästytään näiltä kuluilta.

Kuntayhtymän hallitus päättää esityksestä perjantaina.

Lohen mielestä pelkona on, että joiltakin kunnilta viedään edellytykset lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Koko maassa on kahdeksan kuntaa, jotka häviävät uudistuksessa eniten.

Lappilaisia näistä kunnista on kolme: Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Tervola. Myös Ranua ja Posio ovat menettämässä paljon.

Lohi paheksuu sitä, että valtionosuusuudistuksella yritetään ajaa kuntia yhteen. Se on Lohen mukaan vastoin perustuslakia.

Ounasrinteen vanhempaintoimikunta on suunnitellut muuttotapahtuman. Koululla mm. vierailee joulupukki, siellä grillataan makkaraa ja pikkusisaruksille on muksuparkki. Ounasrinteen koulun rehtori Jorma Kauttio on erittäin tyytyväinen siihen, miten muuttoprojekti on tuonut kodin ja koulun yhteistyön uudelle tasolle.

- On mahtavaa, miten oppilaat, heidän vanhempansa ja koulun henkilökunta toimivat yhdessä. Yhteisöllisyys ja talkoohenki tekevät muutoksiin sopeutumisesta helpompaa, rehtori Jorma Kauttio sanoo.

Muutto sinänsä ei ole tärkeintä vaan rehtori Kauttion mukaan tärkeintä on yhdessä tekeminen.

- Jossain vaiheessa väkisinkin porukalla on kivaa ja se ei ole kielletyä, vaan nimenomainen tarkoitus, Kauttio naurahtaa.

Väistötilat toisella puolen kaupunkia

Joka koulupäivä loppiaisen jälkeen Ounasrinteen koulun noin 400 oppilasta kuljetetaan linja-autoilla toiselle puolelle kaupunkia. Jotta väistöliikenne ei pahentaisi aamuruuhkaa, koulupäivän ensimmäinen oppitunti alkaa vasta puoli yhdeksältä. Kuljetukset on suunniteltu kaupungin ja liikennöitsijän kanssa yhdessä mahdollisimman turvallisiksi sekä taloudellisiksi.

-Kuljetukset väistötiloihin toteutetaaan lohkoittain siten, että samalla alueella asuvat lapset kulkevat samalla bussilla. Sekin varmaan lujittaa yhteenkuuluvaisuutta lasten kesken. Samalla he voivat suunnitella vapaa-ajan toimiakin yhdessä, Ounasrinteen koulun vannhempaintoimikunnan puheenjohtaja Susanne Hulbekkmo sanoo.

Uusi monitoimitalo joka sisältää myös koulutilat valmistunee vuoden 2016 aikana.

Lisää yhteistä tekemistä

Vanhemmat osallistuvat mielellään kodin ja koulun yhteisiin toimintoihin ja niitä on luvassa muuttotalkoiden jälkeen lisää. Vanhempian toimikunnan toinen puheenjohtaja Esa Valaja näkee tässä mahdollisuuden.

-Yhdessä tehty on yhdessä koettu. Se kestää paremmin. Meille vanhemmille tämä on vielä vähän jännittävää, mutta lapset ovat jo kuin vanhoja tekijöitä näissä yhteisissä asioissa, Esa Valaja toteaa.

Koulutyö jatkuu joululoman jälkeen 7.1.14 Lapin ammattiopistolta vuokratuissa tiloissa Kairatiellä.

Dannyn mukaan saamelaisten yhteydenotto tapahtui kymmenkunta vuotta sitten.

- Joukko saamelaisia kysyi, haluaisinko tulla mukaan eräänlaiseksi kulttuurialan myötävaikuttajaksi saamelaisten puolesta.

Danny arvioi yhdeksi syyksi yhteydenottoon hänen kokemuksensa muusikkojen edusmiehenä.

- Olen ollut suomalaisten artistien eli Solo ry:n puheenjohtajana 24 vuotta ja tehnyt siinä sellaista määrätietoista, hiljaista vapaaehtoistyötä toisten eteen. Se on kai koettu sillä tavalla poikkeukselliseksi, että joku yleensä suostuu tekemään toisten ihmisten puolesta asioita ja sille on annettu arvoa.

Muiksi tekijöiksi artisti arvioi hänen merkittävät kontaktinsa esimerkiksi eduskunnassa.

- Toivottiin, että olisin käyttänyt näitä suhteita hyväkseni saamelaisten puolesta, Danny sanoo.

Danny kertoo saamelaisten puolesta puhuneensakin, vaikka se ei hänen päätyötään ole ollutkaan.

Yle Ođđasat ilahduttaa

Dannyn mielestä uudet saamenkieliset iltapäiväuutiset TV1:ssä ovat hyvä asia ja merkki siitä, että edistystä saamelaisten asemassa tapahtuu.

- Olen kovasti iloinnut tästä Suomen saamelaisten uutislähetyksestä. Hiljalleen heidän määrätietoinen työnsä omien etujensa ajamiseksi etenee, Danny uskoo.

Yle Lappi pääsi seuraamaan, kun 13-vuotias Habbo-jäsen esitteli erilaisia pelaamoja, joiden sivustolla myynnissä olevilla noppia käyttäen pelattiin muun muassa omaa sovellusta Blackjack-korttipelistä. Kyseisen pelaamon luonut henkilö kommentoi pelin keskustelussa, että hänen suurin kertavoittonsa on 5000 kolikkoa.

Yle Lapin haastattelema Habbo-pelaaja esitteli lyhyessä ajassa useita pelaamoja Suomen Habbo-sivustolla, joissa jo osallistumismaksu oli asetettu esimerkiksi 5- 20 virtuaalikolikkoon. Eräässä pelaamossa oli tehty oma sovellus suositusta Texas Holdem -pokeripelistä.

Yhdessä pelaamossa myös ronski kielenkäyttö toi mieleen aikuisten peliluolan.

- Pelatkaa jo helvetti, painosti yksi pelaamon pitäjä keskustelussa toisia.

USA:n Habbo-sivulta löytyi pelaamoja, jossa osallistumismaksu saattoi olla jopa yli tuhat kolikkoa.

Myös Suomen pelaamot syyniin

Habbo-sivuston omistaman Sulake Corporation Oy:n lakiasiainjohtaja Taina Rothin mukaan kyse ei ole yhtiön juridisen tulkinnan mukaan uhkapeleistä, koska oikeaa rahaa ei käytetä ja pelikolikkoja ei voi muuttaa rahaksi.

 Rothin mukaan yhtiössä luvataan kuitenkin selvittää pelaamista tarkemmin.

- Voisimme tutkia asiaa enemmän ja selvittää, liittyykö siihen elementtejä, jotka eivät sovellu Habboon.

Yhtiö on kieltänyt esimerkiksi Saksan ja Brasilian Habbo-sivustoilla vastaanvanlaiset pelit.

- Brasiliassa tällaiset pelit ovat olleet kiellettyjä alusta asti, siellä on hyvin tiukka lainsäädännöllinen suhtautuminen online-pelaamiseen. Saksassa on paljon tällaisiin peleihin liittyvää lainsäädäntöä. Käytännössä, jos sallisimme tällaiset pelit siellä, meidän olisi pitänyt tehdä käyttäjille säännöt siitä, millaisia sattumaan perustuvia virtuaalivastikkeellisia pelejä he voivat järjestää. Se olisi ollut turhan hallinnollista ja päätimme kieltää pelit kokonaan, Roth sanoo.

Rothin mukaan näissä maissa valvonta on kunnossa.

- Meillä on kaikissa hotelleissa aikuiset moderaattorit hotellien aukioloaikoina. Jos törmäämme tällaiseen toimintaan tai se moderaattoreille raportoidaan käyttäjien toimesta, asiaan puututaan esimerkiksi poistamalla tällaista toimintaa tekevä käyttäjä palvelusta, Roth sanoo.

Uhkapeli vai ei?

Poliisihallituksen arpajaishallintopäällikkö Jouni Laihon mielestä näissä Habbo-peleissä lähestytään rajaa, jossa uhkapelin määritelmä täyttyy.

- Suomessa ei ole ennakkotapausta, mutta arpajaislain soveltaminen tulee silloin yleensä kyseeseen, jos vastiketta vastaan osallistutaan toimintaan, jossa lopputulos määräytyy sattumanvaraisesti, Laiho arvioi.

Kysymys on Jouni Laihon mukaan muutenkin ajankohtainen.

- Olemme vastikään pyytäneet eri viranomaisasiantuntijoilta lausunnon siitä, millä tavalla esimerkiksi Bitcoin-virtuaalirahaan tulisi suhtautua rahankeräyksissä.

Sulake Corporation Oy:n lakiasiainjohtaja Taina Rothin mukaan arpajaislain soveltaminen edellyttäisi vastikkeellisuutta ja sattumaan perustuvaa rahanarvoista voittoa.

- Rahanarvoisuus on hallituksen esityksessä määritelty siten, että Habbo-kolikot tai virtuaaliesineet eivät määritelmään kuulu, sillä niitä ei voi vaihtaa oikeaksi rahaksi. Bitcoin-virtuaalirahat sen sijaan ovat muutettavissa oikeaksi rahaksi, Roth sanoo.

Lakiasiainjohtaja Taina Roth haluaa vielä korostaa Habbon virtuaaliekonomian mahdollistamia suuria kolikko-omaisuuksia, joiden hankkimiseen ei käyttäjien tarvitse investoida juurikaan tai ollenkaan oikeaa rahaa

- Yli 95 prosenttia käyttäjistä ei ikinä osta mitään ja omaisuutta kerrytetään esimerkiksi vaihtamalla lahjaksi tai palkinnoksi saatuja esineitä arvokkaampiin. Kuukausittainen ostavien käyttäjien keskimääräinen ostosumma on 10-15 euroa, eikä maksutapoihimme asetettujen rajoitusten vuoksi (esim. SMS 25 euroa/vko) isot kertaostot edes ole mahdollisia. Se, että joku on asettanut panokseksi x kolikkoa ei suinkaan tarkoita, että hän myös olisi nuo kolikot ostanut Habbosta, Roth jatkaa.

Habbo-sivuston mukaan suurin virtuaalikolikoiden kertaostos voi olla jopa 75 euroa viikossa, jos ostoksen tekee luottokortilla tai verkkopankissa. Yhden Habbo-kolikon hinta on maksutavasta riippuen 11-15 senttiä.

Huumorin piikkiin

Sulake Corporation Oy:n vuonna 2006 julkaisemasta Habbo-pelaajille suunnatusta oppaasta löytyy kuvateksti, jossa puhutaan muun muassa kasinoista.

" Kasinot ja lotot. Vaikka kasinotoiminta onkin kiellettyä Suomessa muilta kuin Raha-automaattiyhdistykseltä ja Veikkauksella on loton monopoli, Habbon omat kasinot ja lotot ovat toistaiseksi saaneet pyöriä ilman lainvalvojan puuttumista asiaan. Niissä pelataan pelkällä onnella, yleensä virtuaalihuonekaluista."

Lakiasiainjohtaja Taina Rothin mukaan kyseinen julkaisu vuodelta 2006 ei ole enää vuosiin ollut myynnissä eikä edusta yhtiön virallista kantaa.

- Kuvatekstin on kirjoittaja kirjoittanut huumorimielellä, samaan tapaan kuin on kirjoittanut kuvatekstin sairaaloihin "Apua saat varmasti, mutta muista että kyseessä on leikkilääkärien diagnoosi!". Hänestä lienee ollut hauskaa mielikuva siitä, että joku puuttuisi virtuaaliseen leikkiin. Jos tuollainen kuvateksti tulisi minulle nyt hyväksyttäväksi, ei huumori menisi läpi ja pyytäisin sitä poistettavaksi, Roth sanoo

Sulake Corporation Oy:n suurin omistaja on Elisa Oyj.

Ministerityöryhmän ehdotus uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi julkaistiin torstaina. Sen mukaan Pelkosenniemen vuotuinen valtionosuus vähenisi reilut 550 euroa asukasta kohti jo vuonna 2020.

Huonompi tilanne on vain Merikarvialla, sanoo Pelkosenniemen kunnanjohtajan Erkki Parkkinen. Kaikkiaan Pelkosenniemi olisi menettämässä reilut puoli miljoonaa euroa valtionosuuksia vuodessa.

- Kyllä vähän rupesi mietityttämään, että onko tässä kaikki kohdallaan, jos ajatellaan yhdenvertaisuutta ja meidän elinolosuhteitamme täällä Lapissa.

Pelkosenniemeläiset yhteistyöhön kunnan puolesta

Parkkinen luottaa kuitenkin Pelkosenniemen kykyyn selviytyä vaikeistakin ajoista kunnialla. Pelkosenniemi ei edelleenkään ole lähdössä kuntaliitosten tielle.

- Minulla on sellainen tunne, että jos tämä tänne päinkään toteutuu, niin entistä terävämmin saamme kuntalaiset ja täällä toimivat yrittäjät ja muut yhteishengessä vahvistamaan kunnan elinvoimaa muulla tavoin.

Parkkinen perustelee kunnan mahdollisuuksia muun muassa sillä, että valtionosuudet ovat olleet alle 50 prosenttia kunnan tuloista, joka on lappilaisittain pieni luku hänen mukaansa.

- Uudistuksen vaikutukset olisivat 50 euroa per asukas viitenä ensimmäisenä vuonna, Parkkinen muistuttaa siirtymäajasta vuosina 2015-2019.

Hänen mukaansa "näillä selkosilla" kuntaliitos ei ole joka tapauksessa mikään ratkaisu.

- Jos vaikka katsotaan, niin naapurissa Kemijärvikin on suuri menettäjä.

Tällä Erkki Parkkinen viittaa Kemijärven noin neljän miljoonan euron valtionosuuksien menetysuhkaan.

Kunnankin on sitouduttava omaan tulonhankintaan

Jos hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän torstainen esitys ei matkalla muutu, on Pelkosenniemen tietenkin mietittävä, mistä tuloja kerätään ja mitä palveluja voidaan karsia.

- Entistä tarkemmin keskitymme kaikista olennaisimpiin palveluihin. Eli lapsiin, koulupalveluihin, vanhuksiin ja terveyspalveluihin.

Parkkinen luottaa siihen, että kunta pystyy jatkossa itse hankkimaan tarvittavat tulonsa.

- Pyhätunturin matkailualueen kautta, kaavoituksen, rakentamisen kautta syntyvät lisätulot, uudet työpaikat. Kiinteistöverotulot ja veropohjan laajentuminen, se on kyllä ensiarvoisen tärkeää. Toki se, miten valtio kuntien tehtäviä vähentää, se tuo omat mahdollisuutensa, Parkkinen miettii.

Hänen mukaansa päättäjien ylipäätänsä kannattaisi miettiä, miten kunta itse voi vaikuttaa tuloihinsa.

Esitys uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi tulee tietenkin kunnille kommentoitavaksi. Tässä kunnanjohtaja perää myös yhteistyötä lähikuntien ja Lapin liiton kanssa.

- Toki esitykseen tulemme jyrkästi lausumaan ja vastustamaan näitä muutoksia, Erkki Parkkinen sanoo.

Selvitysmies Arno Miettinen julkaisee lopullisen ehdotuksensa uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi tammikuussa.

RoPS nousi kärkeen, koska joukkue voitti tänä vuonna jalkapallon Suomen cupin. RoPS kukisti Kuopion Palloseuran maalein 2-1.

RoPS on valittu Lapin parhaaksi urheilijaksi kerran aiemmin, vuonna 1987.

Nuoren urheilijan tunnustuspalkinnon sai Ounasvaaran Hiihtoseuran suunnistaja Anna Haataja.

Kunta aikoo rakentaa kuntalaisille, yrityksille ja mökkiläisille nopeat laajakaistayhteydet valokuidulla. Rakennustöihin päästään todennäköisesti 2-3 vuoden päästä.