Meekonjärven varaustuvassa Kilpisjärven erämaassa ei tänä vuonna vietetä joulujuhlia.  Metsähallituksen asiakasneuvojan Jaana Laakson mukana tupa oli varattu jo suomalaisseurueelle jouluksi, mutta varaus jouduttiin perumaan, kun kämpässä ei ole enää kattoa paikallaan. Kova tuuli on vienyt sen mukanaan arvion mukaan joulukuun alkupäivinä.

Meekonjärven varaustupa on suljettu maaliskuun loppuun saakka ja kaikki siihen asti tehdyt varaukset on peruttu, Laakso sanoo. Laakson mukaan niitä oli muutama.

Tuvan korjaaminen aloitettanee heti suojaamalla katto, Jaana Laakso sanoo.

Katto irti jo toisen kerran

Metsähallituksen luontovalvoja Antti Ohenoja kertoo, että Metsähallitus sai vihiä katon irtoamisesta Raittijärven kylän poromiehiltä. Ohenoja kävi tarkastamassa tilanteen tiistaina.

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun katto irtosi. Tuvan katto lähti lentoon jo heti sen valmistumisen aikoihin, 60-70 luvun taitteessa, muistelevat paikalliset asukkaat sekä Metsähallituksen virkaiältään varttunut väki.

Kilpisjärven maastossa oltava nyt erityisen varovainen

Enontekiön Kilpisjärven erämaaolosuhteet voivat olla parhaillaan olla huonot, varoitetaan Metsähallituksen Tunturi-Lapin luontokeskuksesta.

Jaana Laakson mukaan Kilpisjärvellä lumimyräkät ja kovat pakkaset ovat vaihdelleet vuorotellen. Runsas lumi yhdistettynä huonoon näkyvyyteen voi johtaa jopa hengenvaaraan, Laakso sanoo.

Myöskään kaikkia talvireittejä ei ole vielä merkitty maastoon. Metsähallitus on jo aloittanut jäällä kulkevien moottorikelkkareittien merkitsemisen, mutta Halti-Kilpisjärvi-reitti merkitään tammikuusta lähtien, Antti Ohenoja puolestaan kertoo.

Lapin pelastuslaitoksen mukaan nelostietä kaupungista etelää kohti ajanut henkilöauto oli ajautunut vastaantulevien kaistalle Harjulammen kohdalla, lähellä Rovaniemen keskustaa. Väärälle kaistalle joutunut auto törmäsi nokakkain samaan aikaan etelän suunnasta tulleen auton kanssa.

Onnettomuudessa oli mukana neljä henkilöä, kaksi kummassakin autossa. Kaksi henkilöä loukkaantui lievästi, Lapin pelastuslaitoksesta kerrotaan.

Poliisi selvittää nyt, miksi kuljettaja oli lähtenyt liikenteenjakajassa väärälle kaistalle. Nelostie oli suljettu tapahtumapaikan kohdalta muutaman kymmenen minuutin ajan.

Meri-Lapissa petyttiin biodieseltehdashankkeen saamaan uuteen käänteeseen. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen sanoo, että kyse on ollut alueen keskeisimmästä suurhankkeesta.

Uutinen hankkeen kannattavuuspohjan horjumisesta oli ikävä kuulla, sanoo Martti Ruotsalainen.

– Lopullista myönteistä päätöstä tästä odoteltiin ensi vuoden alussa. Mutta nyt näyttää siltä, että asiaa käsitellään vielä parlamenttivaalien jälkeen, harmittelee Ruotsalainen.

- Ilmeisesti uusi parlamentti vielä tukiprosentteja sorvailee, mutta kyllä se siltä näyttää, että toteutuminen on aika vaikeaa.

Ruotsalainen kuitenkin toivoo, että hankeen kannattavuus parantuisi ja se voitaisiin toteuttaa.

Kansallinen takaisku

Myös Kemin kaupungilla ollaan pettyneitä Vapon päätökseen. Kaupunginjohtaja Tero Nissinen kertoo, että tehtaan tulemiseen oli valmistauduttu.

– Me olemme tehneet kaavoitustöitä ja olemme olleet mukana ympäristönvaikutusten arvioinnissa ja tehneet tontinvarauksen. Ne ovat normaaleja elinkeinopoliittisia toimenpiteitä, mutta  budjetoinnissa ei olla nojattu puoleen eikä toiseen, Nissinen sanoo.

Nissinen on pettynyt biodiesetehdashankkeen saamaan uuteen käänteeseen.

– Tämä olisi ollut seudun työllisyydelle hyvä asia. Näen tämän kansallisenakin takaiskuna, mikäli tämänkaltaiset hankkeet eivät etene. On varmaan hyvä kysymys, että mitä teollisuutta täällä jatkossa ylipäänsä on, Nissinen pohtii.

Vapo on suunnitellut Kemiin noin 700 miljoonan euron biodieseltehdasta. Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny kertoa, että tällä hetkellä Kemin biodieselhankkeen investointipäätöstä ei voi tehdä.

Tukiasiat ratkeavat lopullisesti EU:n parlamenttivaalien jälkeen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kauppalehti.

Lapin liitto päätti syksyllä aloittaa oman sote-mallin selvitystyön. Tässä vaiheessa selvitysmies Tommi Lepojärvi korostaa, ettei selvitys esitä Lappia sote-palveluiden tuottajaorganisaatioihin. Malli ei myöskään ota kantaa siihen, kuinka monta erityissairaanhoitoa tuottavaa yksikköä Lapissa pitäisi olla.

Lepojärven mukaan nyt selvitetään olemassa olevat palvelut ja tulevat tarpeet asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on turvata lappilaisille sote-lähipalvelut myös tulevaisuudessa.

- Tavoitteena on ensivaiheessa kartoittaa ja mallintaa Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon nykytila, hyödyntäen laajasti olemassa olevia selvityksiä. Nyt ei syyllistytä laatikkoleikkeihin, eikä rakenneta pelkkiä hallintohimmeleitä, selvitysmies Tommi Lepojärvi sanoo.

Neljä pilottiosa-aluetta

Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorijaotteluun perustuvan mallin nykytilakuvauksen pilotit ovat suuria kustannuseriä, kehittämisen tarvetta, muutospaineita sisältäviä palveluita.

• Ikäihmisten palvelut, muun muassa kotiin annettavat palvelut, omaishoidon tuki, geriatriset palvelut, palveluasuminen sekä neuvontapalvelut
• Lasten ja nuorten palvelut esimerkiksi neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, perheneuvola ja perhetyö
• Kiireellinen hoito, sisältäen päivystykset perusterveydenhuollossa suun terveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalipäivystyksen
• Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon valittujen trendien ja ennusteiden vaikutus niiden tulevaan palvelutarpeeseen

Lapin liiton sote-selvityksellä on Tommi Lepojärven mukaan kaikkien Lapin kuntien tuki. Selvitysmalli on saanut myös laajempaa kiitosta. Työn lopputuloksena tehdään Lapin maakunnan kannalta tarkoituksenmukaisin malli, jota voidaan esittää Lapin kokeilumallina vaihtoehdoksi valtakunnalliselle sote-mallille.

Tavoitteena on rakentaa karttamallille pohjautuva aineistolähtöinen visio siitä, mitkä Lapin sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan lähipalveluina, alueellisina ja mitkä erikoispalvelut tulisi tuottaa keskitettyinä.

Jos järki voittaa

Hallitus on kuitenkin viestittänyt, ettei se hyväksy minkäänlaisia poikkeuksia sote-malleihin. Oman lappilaisen mallin tekeminen tuntuu tätä tietoa vasten turhalta. Selvitysmies Tommi Lepojärvi on eri mieltä.

- Jos Lapissa ideoitu, lappilaisista lähtökohdista, lappilaisin voimin tehty ja lappilaisille tarkoitettu malli ei Lappiin kelpaa - ja järki voita -  niin en oikein tiedä mihin oikein uskoa, Tommi Lepojärvi sanoo.

Vuosittain jaettava palkinto luovutetaan vain yhdelle hotellille kussakin matkakohteessa ja valinta tehdään asiakaspalautteiden perusteella.

Lappi oli ensimmäisen kerran mukana TUI:n matkakohteena. Asiakastyytyväisyyskysely on tehty viime vuonna.

800 megahertsin taajuusalueella toimivien langattomien mikrofonien käyttö loppuu pian. Niillä saa laulaa esimerkiksi karaokea vielä kuluvan vuoden loppuun saakka. Ensi vuoden alusta näiden mikrofonien käyttäminen on kuitenkin laitonta.

Siitä, kuinka monella on tällä hetkellä kotonaan pian laittomaksi muuttuva mikrofoni, ei ole tarkkoja tietoja.

- Arvioisin, että ehkä jopa 70 prosenttia on tällaisia, rovaniemeläisen Karaokekeskuksen toimitusjohtaja Marko Tervaniemi sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi vuonna 2011, että kotikaraokelaitteiden omistajilla ja jumppien vetäjillä olisi noin 6000 mikrofonia, jotka käyttävät 800 megahertsin taajuutta. Kun mukaan lasketaan yritysten, koulujen, kuntien, seurakuntien, teattereiden ja muiden kulttuurilaitosten mikrofonit, määrä nousi tuolloin kymmeniin tuhansiin.

Tervaniemi kehottaa tarkistamaan oman mikrofoninsa laillisuuden joko Viestintäviraston internet-sivuilta tai mikrofonin maahantuojalta. Jos langaton mikrofoni toimii 800 megahertsin taajuudella, sen voi saada päivitettyä luvalliselle taajuudelle.

- Se riippuu valmistajasta tai maahantuojasta. On sellaisia merkkejä, jotka ovat toimineet sellaisella hit and run -periaatteella eli tuoneet Suomeen erän mikrofoneja ja sen jälkeen kun perävalot ovat häipyneet näkymästä, niin ei paljoa homma kiinnosta. Sitten taas on isoja merkkejä, jotka päivittävät mikrofonit tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi.

Päivitä tai osta uusi

Tervaniemi kertoo, että isot mikrofonimerkit joko päivittävät mikrofonit tai antavat vanhasta mikrofonista hyvitystä ja asiakas voi ostaa tilalle uuden. Tervaniemi ei osaa sanoa, kuinka paljon mikrofonin päivittäminen voi maksaa asiakkaalle. Hänen yrityksensä mikrofonimerkki ei vaadi päivittämistä, vaan toimii luvallisesti myös ensi vuonna.

Hän kertoo kuitenkin kuulleensa tapauksista, joissa päivittäminen olisi tullut kalliimmaksi kuin uusien mikrofonien ostaminen.

Tervaniemen mukaan monelle suomalaiselle mikrofonien taajuusmuutos tulee yllätyksenä.

- Suomalaiset eivät ole tajunneet sitä, että tällainen on tulossa. Siitä on puhuttu ja jotkut asiasta hereillä olevat ovat reagoineet siihen. Pahin tai meidän kannalta paras on vielä edessä, koska kun herätään siihen, ettei mikrofonia saa enää käyttää, niin se on karu huominen 1.1. alkaen, Tervaniemi lataa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa avustusta esimerkiksi teattereille mikrofonien uusimisesta. Esimerkiksi Rovaniemen Teatterille taajuusmuutos aiheutti noin 30 000 euron kulut, joista ministeriö on luvannut maksaa puolet. Tavallinen kotikaraoken harrastaja ei saa yhteiskunnan tukea mikrofonin päivittämiseen tai vaihtamiseen, vaan lysti on maksettava itse.

Tervaniemi sanoo, että mikrofonit eivät kuitenkaan välttämättä lakkaa toimimasta vuoden vaihtuessa, kuten aiemmin julkisuudessa on väitetty.

- Kyllä se toimii niin kauan kunnes operaattorit aloittavat toiminnan sillä lähetysalueella. Silloin käy niin, että langaton laajakaista häiritsee mikrofonin toimintaa tai mikrofoni häiritsee langatonta laajakaistaa.

Poliisi voi viedä mikrofonin

Viestintäviraston mukaan teleoperaattorit alkavat ottaa 4G-verkkoja käyttöön heti vuodenvaihteen jälkeen.

- Emme osaa arvioida kuinka nopeasti tämä tapahtuu. Yhdellä toimiluvan haltijalla on peittovelvoite kolmen vuoden päästä 95 prosenttia väestöstä ja viiden vuoden päästä 99 prosenttia. Kahdella toimiluvan haltijalla peittovelvoite on 97 prosenttia viiden vuoden päästä, radioverkkoasiantuntija Joni Kallio Viestintävirastosta sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan 4G-laajakaistayhteyksiä tarjoavat kaikki kolme isoa operaattoria eli DNA, Elisa Sonera.

Viestintävirastosta vahvistetaan, että luvattoman taajuusalueen mikrofonin käyttäminen ensi vuonna voi pahimmillaan johtaa jopa laitteiden takavarikoimiseen ja sakkoihin

- Radiolain rikkomisesta voidaan tuomita päiväsakkoihin. Poliisi voi takavarikoida käyttäjän hallusta löytyviä laittomia laitteita. Viestintävirasto valvoo mikrofonien myyntiä tehostetusti vuodenvaihteen jälkeen, Kallio toteaa.

Viestintävirastosta kuitenkin huomautetaan, että suurin osa kotikaraokelaulajien mikrofoneista toimii luvallisilla taajuuksilla. Myös esimerkiksi langaton PlayStation Singstar -pelin mikrofoni on laillisella taajuudella.

Tarkempaa tietoa taajuusmuutoksista löytyy Viestintäviraston internet-sivuilta.

Jo tälle vuodelle seurakunta vähensi investoiteja aiemmasta ja budjetoi niihin 380 000 euroa. Tälle vuodelle varatut rahat eivät ole kuitenkaan riittäneet.

Seurakunta joutui lisäämään tämän vuoden talousarvioon yli 70 000 euroa investointimenoihin. Kuluja tuli Norvajärven leirikeskuksen vesivahinkojen korjaamisesta ja Korkalovaaran kappelin tälle vuodelle venyneestä peruskorjauksesta. Lisäksi Aapatien asuntoja muutettiin kerhotiloiksi.

Seurakunnan palkkakulut nousevat 6,56 miljoonasta 6,68 miljoonaan euroon, mutta muita kuluja laskemalla toimintakulut pystytään pitämään tämän vuoden tasolla.  Seurakunnan verotulojen ennustetaan ensi vuonna kasvavan.

Tavoitteena on, että vuonna 2014 seurakunnan vuosikate saadaan yhden negatiivisen vuoden jälkeen positiiviseksi.

Ensi vuoden budjetin mukaan seurakunta tekee 480 000 euroa alijäämäisen tuloksen. Tänä vuonna alijäämä on 655 000 euroa. Alijäämä pystytään kattamaan edellisten vuosien ylijäämällä. Sitä oli vuoden 2012 tilinpäätöksessä viisi miljoonaa euroa.

Tulvat ovat aiheuttaneet kymmenen viime vuoden aikana yli miljoonan euron vahingot keskimäärin joka toinen vuosi.

Vuodenvaihteesta lähtien vesistön tulvimisesta aiheutuvia vahinkoja ei enää korvata valtion varoista. Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen vuonna 2011 ja muutoksen siirtymäaika päättyy vuoden lopussa.

Siirtymäaikana vakuutusyhtiöt ovat lisänneet tulvaturvan koti- ja kiinteistövakuutuksiin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mukaan muutos nopeuttaa tulvavahinkojen korvaamista nykytilanteesta.

Esimerkiksi Ounasjoen suurtulva aiheutti vuonna 2005 Kittilässä viiden miljoonan euron vahingot, joiden korvaamista jouduttiin odottamaan pitkään.

Kaapelikela painaa 300 kiloa, eli sen vieminen on vaatinut varkailta vaivaa. Kela on myös arvokas, sen arvo on useita tuhansia euroja.

Poliisi kaipaa vinkkejä kelavarkaasta numeroon 07187 66237 tai sähköpostiin rikostorjunta. lappi@poliisi.fi.

 Metsähallitus ei myönnä metsästyslupia Kevolle. Hovioikeus katsoi, että metsästys ei loukannut metsästyksenhaltijan valtaa Kevolla, koska alueelle myönnetään lupia vain poikkeustapauksissa. Siten teossa ei ollut kysymys rikoslain mukaisesta luvattomasta pyynnistä.

Hovioikeuden ei tarvinnut ottaa kantaa saamelaisten ylimuistoiseen nautintaan perustuvasta metsästysoikeudesta.

Kuitenkin miehen tuomiot metsästysrikoksesta sekä luonnonsuojelu- ja maastoliikennerikkomuksesta säilyvät ennallaan. Myös moottorikelkan menettäminen valtiolle pysyy ennallaan. Hänen ehdollinen vankeusrangaistuksensa lyheni viidellä päivällä 55 päivään.

Mies oli pyytänyt toisen miehen kanssa moottorikelkalla hirven Kevon luonnonpuistossa marraskuussa 2010.

ITE Lappi-nimisessä teoksessa esitellään muun muassa taiteilijoita pihapiirissään sekä heidän teoksiaan ja teosympäristöjä.

Kirjoittajajoukko on kaikkiaan 17-henkinen. Kuvituksen ovat tehneet ammattilaiskuvaajat.

Lappilainen ITE-taide on saanut jopa valtakunnallista tunnustusta: sodankyläläinen Erkki Alajärvi on saanut ensimmäisenä ITE-taiteilijana tänä vuonna taiteilijaeläkkeen. Hän oli läsnä kirjan julkistamistilaisuudessa.

Markus Mustajärvi näkee, että kansallisen strategisen omistuksen kauppaaminen ulkomaisille sijoittajille on vastuutonta toimintaa, joka maksatetaan suomalaisille ennemmin tai myöhemmin. Fortum ilmoitti torstaina myyvänsä sähkönsiirtotoimintonsa 2,55 miljardilla eurolla Suomi Power Networksille, josta 80 prosenttia on ulkomaisten investiointiyhtiöiden omistuksessa.

Markus Mustajärvi muistuttaa, että valtio menettää samalla myös huomattavat, vuosittain toistuneet tuotot. Hänen mukaansa valtion omistajaohjauksessa ja –politiikassa vallitsee nyt neuvottomuus. 

- On käsittämätöntä, että vasemmistopuolueet voivat hyväksyä tällaisen kaupan, paheksuu Markus Mustajärvi.

Metsähallitus on tällä hetkellä valtion liikelaitos. Valtiovalta on tekemässä Metsähallituksesta erityisliikelaitosta, jonka rahaa tekevä osa eli metsätalous olisi jatkossa osakeyhtiö.

Valtiovalta on toistuvasti väittänyt, että järjestely tehdään, koska valtion liikelaitos on EU:n kilpailusäädösten vastainen. Rovaniemellä vieraillut maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha Ojala sanoi tiistain Lapin Kansassa, että näin sanotaan komission päätöksessä eikä hän ole vielä tavannut yhtään oikeaa asiantuntijaa, joka olisi tulkinnut asian toisin.

Tällainen asiantuntija löytyy kuitenkin Rovaniemen Metsäviikolta. Hän on puolalainen Piotr Borkowski. Hän on toimitusjohtajana 22 Euroopan maan metsähallituksia edustavassa Eustafor-järjestössä. Hän on ollut aiemmin töissä EU-komissiossa, joten hän tuntee hyvin Brysselin kiemurat. Borkowski sanoo, että EU ei pakota Suomea tekemään Metsähallituksen metsätaloudesta yhtiötä.

Vapaa markkinatalous ainoa huoli

Borkowskin mukaan EU:lla ei ole valtaa määrätä sitä, minkälaisia valtion metsistä huolehtivien organisaatioiden pitäisi olla.

- Ainoa, mistä EU on huolissaan, on se, ettei vapaiden markkinoiden toimintaa häiritä. Suurin osa lopusta on EU-maiden itsensä päätettävissä olevia asioita.

Borkowskin mukaan Euroopasta löytyy niin valtioiden metsiä hallinnoivia osakeyhtiöitä kuin liikelaitoksiakin. Esimerkiksi Saksan Baijerin osavaltion metsistä vastaa liikelaitos, eikä EU:lla ole siihen nokan koputtamista. EU:n metsähallitusjärjestön pomo on sitä mieltä, että EU:n näkökulmasta Metsähallitus voisi aivan hyvin jatkaa nykyisellään.

Hän kuitenkin lisää, että Suomen valtiolla on kuitenkin täysi oikeus tehdä Metsähallitukselle mitä se tahtoo.

- Tämä on Suomen hallituksen suvereeni oikeus päättää, miten valtion metsien hoito organisoidaan siten että se on koko maan ja yhteiskunnan kannalta paras tapa, Borkowski sanoo.

Lakiluonnos Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittämisestä on valmistumassa. Hallitus aikoo viedä lain eduskunnan hyväksyttäväksi ensi keväänä tai kesällä. Laki Metsähallituksen uudesta organisaatiosta astuisi voimaan ensi vuoden alussa.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi uuden valtionosuusjärjestelmän pääperiaatteet torstaina.

Lapissa esimerkiksi Kemijärvi menettäisi valtionosuuksia 3,8 miljoonaa euroa vuodessa. Kittilä taas on saamassa lisää puolitoista miljoonaa euroa. Lapin kunnista neljätoista menettää uudistuksessa ja seitsemän voittaa. Esimerkiksi Pelkosenniemen valtionosuudet asukasta kohden vähenisivät 568 euroa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta vähintään viiden vuoden siirtymäajalla. Jo siirtymäaikana valtionosuuksia leikattaisiin, mutta maltillisemmin.

Alustava ehdotus ja kuntakohtaiset koelaskelmat lähetetään nyt kuntien kommentoitavaksi.

- Nythän me vasta pääsemme vaikuttamaan. Tähän mennessä uudistuksen osalta on vähä leikitty kuurupiiloa, kun kuntakohtaisia lukuja ei ole julkistettu, sanoo Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi.

"Peruspalveluiden järjestämisedellytyksiä ollaan viemässä"

- Valtionosuusjärjestelmä on nimenomaan tehty sitä varten, että kunnat pystyvät takaamaan, turvaamaan ja järjestämään peruspalvelut ympäri maata. Näyttää, että tämä uudistus on viemässä osalta kuntia niitä edellytyksiä. Silloin pitää kyllä kysyä, onko uudistus tässä mielessä legitiimi, Riipi miettii.

Selvitysmies Arno Miettinen tekee lopullisen ehdotuksensa uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi tammikuussa. Hallitus haluaa yksinkertaistaa valtionosuusjärjestelmää vähentämällä laskentakriteerejä ja poistamalla niiden päällekkäisyyksiä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus on osa hallituksen kuntauudistusta.

Tällä hetkellä peruspalvelujen valtionosuudet ovat Suomessa noin kahdeksan miljardia euroa, ja ne ovat keskimäärin 22 prosenttia kuntien käyttötuloista.

Aamupalaksi Autti on syönyt tänään kaurapuuroa kananmunan valkuaisella, maitorahkalla ja marjakeitolla. Urheilijan ruokavaliosta ei lipsuta joulunakaan.

- Treeni- ja lihaksenhankintakaudella ei tarvitse olla aivan niin kurialainen kuin kisadieetillä. Siitä huolimatta joulunaika menee samalla rytmillä ja ruoat rakennetaan samalla mallilla. Ruokaväli on aina kolme tuntia. Kun syön tällä tavalla, niin sen jälkeen ei jääkään koloja herkkuhaluille, kesästä 2012 fitnessiä harrastanut Hanna Autti sanoo.

Autti kertoo, ettei laskeskele juurikaan kaloreita, vaan katsoo tarkkaan millaisen aterian kokoaa. Aterioita bodyfitness-harrastaja syö kuusi päivässä. Kisakauden ulkopuolella yksi rennompi ruokapäivä viikossa on sallittu, mutta treenimäärästä ei tingitä jouluviikollakaan.

- Teen puolentoistatunnin salitreenin viisi kertaa viikossa. Vietämme perheen kanssa muutenkin aktiivista ja urheilullista elämää, neljän lapsen äiti sanoo.

Vaikka äidin harrastus lapsiperheen arjessa ja päivällisillä onkin läsnä, Auttin perheen joulupöydässä Hannan harrastus ei näy.

- Kyllä minä pyrin perinteitä vaalimaan ja haluan tuoda lapsille tuttuja jouluruokia omasta urheilusta huolimatta. Piparit leivotaan ja tortut paistetaan. Lapset syövät niitä varmaan sitten isovanhempien kanssa, kun itse juon kahvin ilman pullaa, Autti hymyilee.

Jouluaamun riisipuuron fitness-äitikin herkuttelee hyvällä omatunnolla.

- Siihen, kun laittaa vielä luumukiisselin tai marjakeiton joukkoon, niin saa vitamiinitksin kaupan päälle.

Kroppa voi hajota, jos treenaa väärin

Fitness-urheilu on Suomessa yhä suositumpaa. Bodyfitnessin SM-nelonen Hanna Autti muistuttaa, että tässä lajissa on syytä edetä kokeneen valmentajan valvovan silmän alla.

- Kaikki voi mennä överiksi. Itse luotan siihen, että kun treenaan ja syön niin kuin valmentajani Jiipee Pulkkinen neuvoo, jaksan kisata jatkossakin.

Kisoissa Auttin rasvaprosentti on 5,1 ja paino alimmillaan 48 kiloa. Kisakauden ulkopuolella Autti kertoo painavansa noin kymmenen kiloa enemmän.

- Kisoissa kunto on äärimmilleen vietyä ja se on lajin tarkoituskin, mutta se on vain hetkellistä. Siitähän kyllä palataan ihan normaaleihin naisen rasvoihin ja kiloihin.

Bee Masakun sai inspiraation lorumaiseen runoonsa ihan tavallisessa koululuokassa, jossa oppiliaille näytettiin metsäaiheisia kuvia kilpailua varten.

- Yhdessä kuvassa oli vihreä traktori ja ihminen keskellä metsää. Aloitin sitten siitä, Bee kertoo.

Luovan kirjoittamisen "Metsän jälki" -kilpailussa kirjoitustyyli, muoto ja pituus olivat vapaat. Raati valitsi 300:n kirjoituksen joukosta viisi parasta, joista kaksi on rovaniemeläisten lukiotyttöjen kirjoittamia. Toinen rovaniemeläispalkituista on Been opiskelutoveri Linda Palo Lyseonpuiston lukiosta.

Äidin äidinkieli on eri kuin tyttären

Bee Masakun on asunut Rovaniemellä yläasteelta saakka, Suomessa taaperoikäisestä. Hänen synnyinmaansa luonto on kaukana lappiliasesta metsästä.

- Olen Pohjois-Thaimaasta. Siellä on kuumaa ja paljon riisipeltoja. On siellä vihreääkin, mutta ennen kaikkea kuumaa, Bee kertoo. 

Hänelle Lapin talvipakkaset ovatkin hieman liikaa, mutta lumesta Bee pitää.

- Se on niin valkoista ja kaunista!

Bee kirjoitti voitokkaan runonsa "Vihreetä" ihan selkeällä suomen kielellä. Hän oppi jo pienenä uuden kotimaansa kielen, mutta pitää sitä vaikeana.

- Suomen kieli on yksinkertaisesti hankala! Kaikki ne säännöt! Toisinaan joudun miettimään myös sanavarastoa, seiskan tasoiseksi itsensä äidinkielessä luokitteleva Bee toteaa.

Suomi on joka tapauksessa Bee Masakunin nykyinen äidinkieli. Thaimaan kielen hän on jo pahasti unohtanut.

- Ymmärrän sitä, mutta en osaa enää puhua enkä kirjoittaa. Äiti kysyy kotona thaimaaksi ja minä vastaan suomeksi, Bee heläyttää.

"Metsän jälki" -kirjoituskilpailun järjestivät Suomen metsäyhditys, Metsähallitus ja Äidinkielen opettajain liitto. Kilpailun rahoitti Suomen metsäsäätiö. Viisi parasta kirjoittajaa palkittiin sadan euron stipendeillä torstaina 12.12. Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä.

Miljoonien valtionosuusleikkaukset olisivat Heikki Nivalan mukaan käytännössä mahdottomia ja katastrofi Kemijärvelle. Nivala näkee, että hallitus haluaa nyt pakottaa syrjäseutujen kunnat keskitettyyn sote-järjestelmään ja on viemässä kunnilta valtaa.

- Kemijärvellä menoja pitäisi leikata. Ei olisi mahdollista vastata edes lakisääteisiin tehtäviin, Nivala sanoo.

Toinen vaihtoehto olisi Heikki Nivalan mukaan neljän prosenttiyksikön veronkorotus.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi uuden valtionosuusjärjestelmän pääperiaatteet torstaina. Lapin kunnat ovat menettämässä yhteensä yli kuusi miljoonaa euroa valtionosuuksia, jos ehdotus toteutuu.

Kunnat voivat vielä kommentoida valtionosuusjärjestelmän uudistusta ennen kuin siitä tehdään lopullinen ehdotus tammikuussa.

Hallitus on tostaina päättänyt antaa asetuksen alueellisen kuljetustuen jatkamisesta. Kuljetustukipäätöksiä on mahdollista tehdä 30.6.2014 saakka.

Kuljetustukeen ovat oikeutettuja Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat sekä osa Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnista.

Kuljetustukea on myöhemmin tarkoitus jatkaa vuoden 2017 loppuun saakka. Tällöin tuessa otetaan huomioon EU:n uudet yritystukia koskevat valtiontukisäännöt, jotka tulevat voimaan 1.7.2014.