Paikalliset työntekijät eivät riitä, eivät ehkä muunkaan Suomen työntekijät, kun Lapin matkailuala valmistautuu tulevaan kauteen. Siksi työvoima on tulevana kautena kansainvälisempää kuin ehkä koskaan aiemmin.

Rekrytointi on parhaillaan käynnissä marraskuun lopussa käynnistyvälle kaudelle.

– Tulemme kasvattamaan kansainvälisen kausityövoiman määrä väistämättä. Edellisellä ehyellä kaudella ennen koronaa kansainvälisen työvoiman osuus oli 15 prosenttia. Nyt se tulee nousemaan 20–25:een, sanoo toimialajohtaja Timo Kärki StaffPoint Oy:stä.

Hän perustaa arvionsa henkilöstöpalveluyrityksensä tilanteeseen ja asiakasyritysten kanssa käytyihin keskusteluihin. Myös Lapin Safareiden ja Lapland Hotels -ketjun arvio on samansuuntainen.

Lue myös: Nyt se on näköpiirissä: Lapin matkailun uusi nousu – matkailupomo: “Tässä on entisaikojen tuntua, kysyntää on hämmentävän paljon”

Työvoiman tarve on kova, koska matkailun odotetaan elpyvän vauhdilla. Esimerkiksi Lapland Hotels -ketju, Lapin Safarit ja samaan konserniin kuuluvat hiihtokeskukset tarvitsevat Lapin talvisesonkiin noin 800–1000 työntekijää. Yritykset hankkivat kotimaan ohella työntekijöitä esimerkiksi Virosta ja Puolasta, Lapland Safareille myös erityisesti Italiasta, Espanjasta ja Saksasta.

– Tottakai otamme ensisijassa kotimaisia ja paikallisia tekijöitä, mutta kun se ei riitä, väkeä otetaan myös ulkomailta, sanoo konsernin henkilöstöpäällikkö Taru Tahvanainen.

Matkailu- ja ravintolapalvelualan etujärjestön Mara ry:n toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan Suomen valtti ulkomaalaisen työvoiman houkuttelussa on esimerkiksi se, että Lapissa riittää tilaa.

– Ei ole yliturismia. Olemme sillä tavalla houkuttelevampi työpaikkana ulkomaisille työntekijöille kuin moni muu maa. Kova kilpailu siinä silti on, Lappi sanoo.

Moni palaa alalle vaikeiden aikojen jälkeen

Lapin matkailuyritykset pelkäävät työvoimapulaa esimerkiksi Lapin kauppakamarin kyselyn mukaan. Pulaa on erityisesti kokeista ja ammattitaitoisista tarjoilijoista, kun korona lisäksi alanvaihtoja.

Lue myös: Lapin talvimatkailua myydään jo täyttä häkää Eurooppaan, mutta mistä löytyvät työntekijät? Pandemia vei osaajia muille aloille

Toivoa kuitenkin on, että myös kotimaisia työntekijöitä palaa matkailun pariin. Yrityksistä kerrotaan, että työhakemusten määrä on lähtenyt selvään kasvuun kesän jälkeen.

Esimerkiksi ohjelmapalvelualalla vanhoja työntekijöitä on palaamassa odotettua enemmän.

Taru Tahvanainen arvioi, että paluuprosentti asettuu 60–70 prosentin välille, paikoin jopa sataan. Hän on luottavainen siihen, että tekijöitä tulevalle sesongille riittää, vaikka niiden löytäminen onkin työläämpää kuin aiemmin.

Lapin TE-toimiston asiantuntija Arja Rytilahti kertoo, että esimerkiksi tällä viikolla virtuaaliseen rekrytointitapahtumaan osallistui toistasataa osaajaa, jotka haluavat talveksi töihin Lappiin.

– Työnantajat ovat vielä varovaisia rekrytoinneistaan, kun tulevan sesongin suuruudesta ei ole vielä varmuutta.

Vetovoiman lisäämistä ja täsmäkoulutuksia

Yritykset yrittävät taklata tulevan ja tulevien sesonkien tekijätarvetta myös koulutuksella.

– Pilotoimme lyhytvalmennuksia pääkaupunkiseudulla, mutta tulemme laajentamaan valtakunnallisiksi ne mahdollisimman pian. Tulemme räätälöimään asiakkaan kanssa yksityiskohtaisia valmennuksia työsuorituspaikoille, kertoo Timo Kärki.

Taru Tahvanaisen mukaan alan vetovoimaa pyritään lisäämään esimerkiksi luomalla urapolkuja.

– Puhutaan vetovoimatyöstä, matkailualan palkitsevista elementeistä, urapoluista, työnantajamielikuvasta, osaamisen kehittämisestä, asuntopulan ratkaisemisesta yhdessä kuntien kanssa, oppilaitosyhteistyöstä, sitouttamisesta ja motivoimisesta, työyhteisöjen maltillisesta kansainvälistymisestä, hyvästä esimiestyöstä ja huolenpidosta.

Baronan aluejohtaja Kimmo Gauriloff tarjoaa lääkkeeksi tarjosi uusia toimintatapoja: palvelukieli voisi olla englanti. Lisäksi asunnon vuokrasta pitäisi saada verovähennys, sillä moni sesonkityöntekijä joutuu maksamaan kahta vuokraa.

– Koulutus ei kiinnosta, sillekin pitäis tehdä jotain. Yhtälö on kestämätön. Vanhat työntekijät lähtevät alalta ja uusia ei tule, Gauriloff toteaa.

Timo Lappi ja Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta pitävät tärkeänä sitä, että matkailu on aidosti mahdollista yksinkertaisin ja realistisin ehdoin, kun nykyiset matkustusrajoitukset päättyvät 15. lokakuuta.

– Alan työntekijöille on saatava palautettua usko työpaikkojen jatkuvuuteen, Vuorentausta sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 4.9. kello 23 saakka.

Muoniolaisella Taulavuoren perheellä on kotonaan alkuperäiskarjaa. Aina ei ole ollut näin, sillä tilan isäntä Teemu Taulavuori on alunperin kaupunkilaispoika. Eläimet ja maaseutu tulivat tutuksi mummolassa tilalla, jota nyt pyörittää Taulavuoren serkku.

Muonion ja Enontekiön johtavana lääkärinä toimiva Taulavuori uskoo, että psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi eläinten kanssa oleminen tuo myös fyysistä hyvinvointia.

Hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, miten eläinten hoidon myötä oman kehon bakteeritasapaino parani.

– Itselläni parani krooninen suolistotulehduksen kaltainen bakteeriepätasapaino lampaiden tultua, Taulavuori kertoo.

Lapinlehmiä, maatiaiskanoja ja kainuunharmas-lampaita kasvattava Taulavuori ei ole ajatustensa kanssa yksin.

Yhteiskunnan urbanisoitumisella on yhteyksiä siihen, että nykyään esiintyy sairauksia, joita ei esiintynyt, kun ihmiset elivät kiinteämmässä yhteydessä luontoon. Esimerkiksi astma on yleistynyt varsinkin suurkaupungeissa asuvilla.

Yliopistonlehtori Mikael Niku Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta sanoo, että tutkimustuloksia on myös siitä, miten varhaislapsuuden monipuolinen mikrobiympäristö vaikuttaa immuunijärjestelmään.

– Varhaislapsuudessa ja raskausaikana äidin ja vauvan elinympäristön monimuotoisuus pienentää immuunijärjestelmän häiriöiden riskiä, kertoo Niku, joka tutkii suoliston mikrobiston ja immuunijärjestelmän varhaiskehitystä.

Lue lisää: "Aina, jos harmittaa, menen kanalaan tai touhuamaan kissojen kanssa" – Eläinavusteisten hoitomuotojen arvostus nousee samalla, kun tieto hoidon vaikutuksista lisääntyy

Terapialammas ymmärtää hellyyttä

Taulavuoren perheessä eläintenpito alkoi noin viisi vuotta sitten. Ajatus lähti siitä, kun Taulavuoren kaveri sattui mainitsemaan, että alkuperäisrotujen säilyminen on harrastajien varassa.

Nyt pihamaalla käyskentelee kaksi lapinlehmää, kainuunharmas-lampaita ja maatiaiskanoja.

– Lapinlehmiä on noin 800. Maailmassa on kai pandojakin enemmän, Taulavuori toteaa.

Tilalla on syntynyt viime keväänä varsinainen terapialammas, luonnostaan kesy, ihmisseuraan hakeutuva mustavalkoinen uuhi. Sen antama läheisyys on tuonut hyvää mieltä paitsi perheelle, myös Muonion koululaisille ja päiväkotilaisille.

– Eläin ymmärtää sanatonta kieltä ja hellyyttä. Koululaisvierailujen aikana näkee sen innon, mikä lapsissa ja vähän isommissakin syntyy, kun saa nostaa karitsan syliin.

Lue lisää: Maatiaislehmät taistelevat olemassaolostaan, kun tuottajat huolivat vain ulkomaista rotukarjaa – vasikoita menee jopa suoraan teuraaksi

Taulavuoren ajatus on, että elintaso- ja autoimmuunisairauksien lisääntymisen myötä ihmisille pitäisi jollain tapaa saada takaisin yhteys eläimiin.

Hän muistuttaa, että märehtijät ovat olleet 10 000 vuotta ihmisen lähikumppaneita, evoluutiokumppaneita ja niillä on vaikutus terveyteemme.

– Onhan esimerkiksi perimämme muuttunut aikuisiällä laktoosia sietäväksi joka on merkki niiden vaikutuksesta. Nyt olemme olleet noin 50 vuotta eläimistä erillään, joten joku matka takaisin pitäisi tehdä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella sunnuntaihin 5.9. kello 23 saakka.

Lue lisää: Maatalouden suuruutta vastaan kapinoiva Ilmari Majuri on uhrannut itäsuomenkarjalle rahat, perheen ja melkein mielenterveydenkin: “Laitoin lehmät kaiken edelle”

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua Soklin kaivoksen ympäristölupavalituksiin voidaan joutua odottamaan ensi vuoteen.

KHO jalkautui Soklin kaivosalueella kahden päivän katselmuksen aiemmin tällä viikolla. Kaivoshankkeen vastustajat pääsivät ilmaisemaan huolensa ja tarkentamaan näkemyksiään.

– Ainoa oikea ratkaisu on hylätä ympäristölupa. Tämä alue kuuluu suojeluun. Tämä on niin erikoisen rehevä, kuin keidas täällä keskellä karuja männiköitä, vaatii Sodankylän Lokan kylässä asuva Leena Pyhäjärvi.

Kemin-Sompion paliskunnan poroisäntä Mika Kavakka pitää kaivosta erittäin tuhoisana poronhoidon kannalta.

– Kun erämaa suunnitellaan muutettavaksi teollisuusalueeksi, niin sehän on niin valtava muutos ympäristöön.

KHO tutustui kaivosalueeseen osana Soklin ympäristöluvasta tehtyjen valitusten käsittelyä. Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi luvan viime vuonna, mutta päätöksestä on tehty yhteensä kuusi valitusta.

– Tällaisissa maankäyttö ja ympäristöasioissa järjestämme katselmuksia juuri siitä syystä, että asiat selkiintyvät ja havainnollistuvat maastossa, kertoo korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvos ja Sokli-käsittelyn puheenjohtaja Riitta Mutikainen.

Rekkaralli ja jäkälän kohtalo huolettavat

Tällä hetkellä kaivosoikeudet omistaa hankeyhtiö Sokli Oy. Sen taas omistaa valtion omistama Suomen Malmijalostus Oy, joka hankki kaivosoikeudet norjalaiselta Yaralta ja aikoo "analysoida hankkeen kehittämismahdollisuuksia".

Poroisäntä Mika Kavakka pitää ongelmana sitä, että kaivoksen saasteet ja vaikutukset leviävät paljon laajemmalle kuin vain kaivosalueelle ja se vaikuttaa lupon ja jäkälän määrään.

Hän pitää valitettavana, että selvityksissä ei ole otettu huomioon monia asioita, jotka vaikuttavat ympäristön tilaan. Näitä ovat kaivokselle tarvittava vuosittainen valtaisa hakemäärä ja lähes tauoton rekkaralli läpi Savukosken kairojen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin puheenjohtaja Mika Flöjt pitää jo nyt Soklin kaivoksen koelouhinnoissa syntyneitä kasoja ympäristörikoksena. Luonnonsuojeluliiton säteilymittarit osoittavat kasojen sisältävän maa-aineksia, jotka säteilevät vaarallisesti.

Flöjtin mukaan Soklin kaivossuunnitelman sisältämät vesistöhankkeet rikkovat EU:n vesipuitedirektiiviä. Näitä ovat muun muassa taimen- ja harjusvesinä tiedettyjen Sokliojan ja Ylä-Nuorttin uomien siirto sekä kaivoksen vuotovesien ohjaaminen ympäröiviin vesistöihin ja purkuputken kautta Kemijokeen.

Lue myös: Murmanskissa herättiin Soklin kaivoshankkeeseen – aluehallinto odottaa tietoja siitä, miten kaivos vaikuttaisi vesiin Venäjällä

Soklin suunnitelma ei kelpaa edes kaivosta haluavalle

Kaivosmyönteinen Savukosken kunnanvaltuuston jäsen Jan Hietanen (ps.) ei halua nykyisella tavalla suunniteltua kaivosta Sokliin.

Hietasen mielestä Savukoski tarvitsisi Soklin tuomat työpaikat ja verotulot, mutta vain niin, että alueelta kaivetaan vain mineraalit ylös ja vietäisiin muualle rikastettavaksi.

Tällä hetkellä esillä oleva kaivossuunnitelma ei Hietaselle kelpaa. Se vaarantaisi uimavedet ja kalastuksen.

– Meidän elinympäristö kärsii aivan liian tuhoisan iskun, Hietanen epäilee.

Soklin kaivoksella käytettävät vedet on tarkoitus purkaa Lattunaan parikymmentä kilometriä Hietasen kotikylästä Martista ylävirtaan.

Katselmuksen aikana tuli selville, että purkuvesien vaikutus on koettavissa myös Martin kylän kohdalla. Veteen liuenneet kemikaalit luonnollisesti huilaavat paljon pidemmälle virran mukana.

Kaivosyhtiö jatkaa lupaprosessia

Kaivosyhtiö on valittanut Vaasan hallinto-oikeuden tekemistä kaivosalueen rajauksista ja muutoksista. Yhtiö esitteli korkeimmalle hallinto-oikeudelle päivien aikana kunkin katselmuspaikan ja kuinka kaivostoiminta tulee vaikuttamaan alueeseen.

– Varmasti saatiin jaettua tietoa hankkeesta kaikille asianosaisille ja toisaalta mekin saatiin hyvää palautetta ja tietoa siitä, miten kukin taho asioista ajattelee, Sokli Oy:n projektipäällikkö Pasi Heino sanoo.

Niin kaivosyhtiö kuin paikallisetkin jäävät nyt odottamaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Kovin pikaista päätöstä ei ole odotettavissa laajan materiaalin ja tulevien selvitysten vuoksi.

– Tuskinpa ennen vuodenvaihdetta, mutta katsotaan sitten, sanoo varovaisesti tulevasta aikataulusta oikeusneuvos Riitta Mutikainen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 5.9. kello 23 saakka.

Miltä tuntuu, kun tuttu lähimetsä katoaa? Paikka, jossa on voinut hiljentyä kiireisen työpäivän jälkeen.

Evelina Lorek, 36, on pitkään hiljaa. Lopulta hän puhkeaa kyyneliin.

– Ihana rauhoittumispaikkani muuttui ahdistavaksi. Kun siellä käveli, ajattelin turvapaikkani tuhoutuvan. En pystynyt enää käymään metsässä, koska siellä alkoi itkettää.

Lorek puhuu Matokallion metsäalueesta Helsingin Myllypurossa. Sinne on tarkoitus rakentaa jääurheilukeskus. Hallin alta raivataan noin 6 000 kuorma-autolastillista kalliota ja noin kolme hehtaaria metsää.

• Nina Karisalo muutti arvometsän ääreen, mutta sai pian yllättyä aiemmin laadituista rakennussuunnitelmista – pikaluisteluhalli on jyräämässä lähiluonnon

Liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjänä työskentelevä Lorek asui viisi vuotta Myllypurossa ja viihtyi siellä perheineen hyvin. Lähimetsän katoaminen ahdisti kuitenkin niin paljon, että jotain oli tehtävä.

Nyt hän istuu Rovaniemellä uudessa asunnossaan, jossa osa muuttolaatikoista odottaa vielä purkamista. Perhe muutti pois Helsingistä reilu viikko sitten.

Tai kuten Lorek itse sanoo: he äänestivät jaloillaan.

Lähimetsän kohtalo herätti

Huoli lähimetsän katoamisesta oli ympäristöherätys Lorekille. Omien sanojensa mukaan hän oli elänyt siihen asti tavallista yrittäjän ja perheellisen elämää.

Vajaa vuosi sitten hän alkoi aktiivisesti etsiä tietoa siitä, miten Helsingissä kaavoitetaan ja rakennetaan. Hän ajatteli, että voisi vielä pelastaa rakkaan lähimetsänsä.

Uusi rakentamista määrittelevä Helsingin yleiskaava tuli voimaan loppuvuodesta 2018. Sen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen.

Tarkkaa tietoa ei ole olemassa siitä, miten paljon viheralueille on rakennettu parin viimeisen vuoden aikana.

Helsingin teettämien selvitysten mukaan viheralueet peittävät tällä hetkellä noin 40 prosenttia kaupungin pinta-alasta.

Vaikka kaava suojelee laajoja viheralueita ja Helsingin edustan saaria rakentamiselta, niin käytännössä viheralueiden määrä vähenee tulevina vuosina lisärakentamisen vuoksi.

Uuden yleiskaavan toteutuessa viheralueita on arviolta jäljellä yli 30 prosenttia pinta-alasta. Jokainen voi itse arvioida, onko tämä paljon vai vähän.

Lorekin mielestä yhtään viheraluetta ei saisi enää uhrata rakentamiselle. Hän käynnisti adressin keruun, jossa vaadittiin Matokallion metsän säästämistä. Nimensä adressiin laittoi kerääjien mukaan 1 400 asukasta.

Asetelma on tuttu. Rakasta lähimetsää puolustavat asukkaat vastaan kasvottomat virkamiehet.

Kaava suojelee vihersormia

Helsingin kaupungin rakentamisesta vastaavat virkamiehet kokevat tekevänsä työtä lähiluonnon säilyttämiseksi. He puhuvat kaupungin vihersormista, joita yleiskaava suojelee. Alla oleva kuva näyttää, mitä he tarkoittavat.

Yleiskaava ei ota kantaa yksittäisen lähimetsän rakentamiseen tai rakentamatta jättämiseen.

Kun kaupungin maankäytöstä vastaavat sanovat yleiskaavan suojelevan Helsingin luontoa, niin tutun lähimetsän puiden kaatamista katsovan asukkaan voi olla vaikea nähdä tätä ympäristön suojeluna.

Uusi yleiskaava ei myöskään kumoa aiemmin kaavoitettuja rakennushankkeita kuten Matokallion jäähallia. Lorekin on mahdoton ymmärtää, miksi vanhoja päätöksiä ei voida kumota.

Jääurheilukeskuksen kaava oli hyväksytty jo vuonna 2007. Hallin rakentaminen oli vain viivästynyt vuositolkulla.

Lorek kertoo käyneensä läpi tunteita järkytyksestä suruun, kun asia selvisi hänelle.

– Aika itkuinen olin sen päivän. Kyllä se otti koville.

Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen sanoo, että oikea aika vaikuttaa asiaan olisi ollut silloin, kun kaava valmisteltiin.

– Kaavoittajan täytyy olla linjakas. Jos joku asia on päätetty, siitä ei lähdetä enää pakittamaan.

Uuden kaavan tekeminen kestää yhdestä kahteen vuotta, ja se tarkoittaisi lisäkuluja. Uusi paikka tarkoittaisi myös muutoksia hallin rakennussuunnitelmaan, ja sekin maksaa.

Evelina Lorek ymmärtää perustelut, mutta hänen mielestään juuri rakentamisen perusperiaatteita pitäisi nyt muuttaa, koska ilmastonmuutoksen takia emme voi tehdä enää asioita kuten tähän asti.

Hänen tekemien selvitysten mukaan Vuosaaresta löytyisi jäähallille tyhjä tontti, mutta asemakaavan muuttaminen tarkoittaisi rakentamisen viivästymistä.

– Se tuntuu kauhealta, että on miljoonia vuosia vanha kallio. Sitten tulee ihminen, joka ei voi odottaa yhtä tai kahta vuotta.

Ilmastoahdistus pakotti tekoihin

Ympäristöherätyksen saanut Lorek kärsi alkuvuoden ilmastoahdistuksesta. Yöstä saattoi kulua pari tuntia valveilla.

– Joutui tosissaan keskittymään hengittämiseen, että sai kehon rauhoitettua ja nukahdettua uudelleen.

• ”Olin vihainen, pettynyt ja katkera” – ympäristöahdistus voi olla lamauttavaa, mutta tuskan voi muuttaa toivoksi ja toiminnaksi

Ahdistus johti myös tekoihin.

Viime kevään kuntavaaleissa hän lähti Ympäristöliike Helsingin ehdokkaaksi. Ensimmäistä kertaa vaaleissa ehdokkaana ollut Lorek sai 111 ääntä. Kannatus yllätti hänet iloisesti, vaikka hän ei tullut valituksi valtuustoon.

Liikkeen ehdokkaita yhdistää halu suojella Helsingin lähiluontoa kaupungin lisärakentamiselta.

Lorekin mielestä Helsinkiin rakennetaan liikaa uusia asuntoja. Entinen pormestari Jan Vapaavuori on puhunut tästä myös Twitterissä ja viimeksi Helsingin sanomien haastattelussa.

– Nyt on ollut monta vuotta sellainen hypetys päällä, että niitä asuntoja tarvitaan ihan hirveästi. Tosiasiassa Helsinki on ollut tänä vuonna muuttotappiollinen, sanoo Lorek.

Alkuvuonna Helsinki menetti asukkaita noin 1 400 ihmisen verran.

Evelina Lorek sanoo, että hänen on nyt helpompi olla, kun hän muutti Rovaniemelle. Lapsetkin ovat viihtyneet uudessa päiväkodissa, ja it-alalla työskentelevä puoliso pystyy tekemään töitä etänä Rovaniemeltä käsin.

Rovaniemen keskustaan on matkaa viitisen kilometriä. Lorek katsoo ikkunasta ulos uuden kotinsa takana kasvavaa metsää.

– Ihanaa, kun näkee vihreää.

Voit keskustella Helsingin rakentamisesta ja viheralueista tiistaihin 7. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Metsäkoneet saapuivat Helsingin keskuspuistoon – Pirkkolan hallihanketta kritisoivat ryntäsivät paikalle, ja työt keskeytyivät hetkeksi

“Onhan se ikävää, jos omalle pihalle ei aurinko enää paista” – omakotialueen kylkeen suunnitellut tornitalot yllättivät espoolaisen naapuruston

Rovaniemellä elokuun lopussa järjestetyt massatapahtumat Simerock ja Jukolan viesti herättivät ennakkoon laajaa keskustelua. Tapahtumien koronaturvallisuus onnistuttiin järjestämään täydellisesti, eikä uusia tartuntoja tullut.

Ennen tapahtumia koronatilanne oli Rovaniemellä lukujen valossa paha ja kaupunki siirtyi epidemian kiihtymisvaiheeseen. Koronan pelko karsi ainakin Jukolan viestin osallistujamäärää.

• Jukolan viestin koronaturvallisuus kuumentaa tunteita suunnistuspiireissä – "Häpeän aika paljon, jos pitäisi ilmoittaa työnantajalle"

THL:n hiljattain julkaiseman riskipotentiaalin arviointitaulukon perusteella olisi voinut odottaa toisenlaista lopputulosta, sillä taulukossa jopa ulkoilmassa järjestetyt festivaalit luokitellaan korkeimman riskin kymmenen pisteen luokkaan.

Lopputulos oli kuitenkin, ettei superviikonlopuksi kutsutuista massatapahtumista ole terveysviranomaisten tietojen mukaan lähtenyt yhtään koronatartuntaa.

1. Viruksen perusilmaantuvuus oli matala

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas ja Napapiiri-Jukolan järjestäneen Ounasvaaran hiihtoseuran toiminnanjohtaja Ilkka Ruotsala listaavat useita syitä sille, miksi kaikki meni niin kuin etukäteen toivottiin.

Perussyy on Broaksen mukaan se, että Lapin sairaanhoitopiirin alueella ei ole esiintynyt koskaan virusta merkittävästi.

– Pääkaupunkiseudulla voidaan puhua jatkuvasta virustaakasta tai epidemiasta. Meillä ne ovat olleet yksittäisiä ketjuja, jotka on saatu hyvin nopeasti sammutettua ja alueellista tautipainetta ei ole ollut.

2. Järjestäjät ja terveysviranomaiset tekivät yhteistyötä

Napapiiri-Jukolaa siirrettiin muutamaan otteeseen ja korona vaikutti koko ajan järjestelyjen taustalla. Elokuun ajankohta ja koronapandemia karsivat Jukolaan osallistujista peräti 40 prosenttia.

Paikan päällä oli silti noin 15 000 kilpailijaa, talkoolaista ja katsojaa. Toiminnanjohtaja Ilkka Ruotsalan mukaan koronaturvallisuuden kannalta paras mahdollinen lopputulos ei ollut pelkkää tuuria.

– Onneksi näin kävi ja siinä ei ollut pelkkää onneakaan. Kyllä siihen vastuullisesti ja pitkäjänteisesti tehtiin töitä, että kaikki asiantuntemus hyödynnettiin, joka oli käytössä. Lopputulos oli tosi hieno.

Myös Broas korostaa järjestäjien ja tartuntatautiviranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä.

Palavereissa luotiin yhteiset säännöt, joilla pyrittiin minimoimaan kontakteja ja korostettiin muun muassa maskien käyttöä tapahtumapaikalla.

3. Rokotusten yleistyminen ja ulkoilma auttoivat

Lapin sairaanhoitopiiristä nostetaan yhdeksi vaikuttaneeksi tekijäksi koronarokotukset eri puolilla Suomea.

– Rokotekattavuus ehti nousta tosi hyvin ja ehdimme Rovaniemellä järjestää rokotustapahtumia, jonne saatiin mukaan nimenomaan nuoria, laskee infektioylilääkäri Markku Broas.

Hän uskoo, että myös tapahtumien järjestäminen ulkoilmassa vaikutti.

– Yksi asia on, että molemmat olivat myös ulkoilmatapahtumia, jolloin ilma vaihtuu ja tartuntariskit ovat pienempiä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 8.9. kello 23 saakka.

Lue myös: Hallituksen uusi koronastrategia tähtää Suomen avautumiseen pian – valtakunnalliset toimet loppuvat, alueiden rooli kasvaa

Viime viikolla Saamelaismuseo Siidassa Inarissa koettiin tunteikkaita hetkiä, kun Kansallismuseon saamelaiskokoelma palasi takaisin kotiseudulleen. Kokoelma sisältää esineitä, joita on kerätty 1830-luvulta lähtien eri puolilta saamelaisaluetta, mukaan lukien sodassa menetetyn Petsamon alueelta.

Erityisesti kolttasaamelaisille kokoelman palautus on merkittävä.

– Tässä kokoelmassa on yhteensä 2 000 esinettä, joista yli kolmasosa on kolttasaamelaisten vanhaa perintöä, kertoo Saamelaismuseo Siidan amanuenssi Anni Guttorm.

Siidaan palautettu kokoelma on kolttasaamelaisille arvokas lahja

Monet saamelaiskokoelman kolttasaamelaisesineistä on kerätty jo ennen toista maailmansotaa kolttasaamelaisten vanhoilta asuinsijoilta Petsamosta. Suomen menetettyä Petsamon alueen myös kolttasaamelaiset menettivät koko omaisuutensa ja elinalueensa rajan toiselle puolelle.

Vastikään palautettu esinekokoelma on kolttasaamelaisille arvokas lahja, sanoo kolttasaamelaisen kulttuurin asiantuntija, Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Nyt voimme nähdä, katsoa ja koskea vanhoja esineitä. Minua kiinnostaa erityisesti se, millaisia tekniikoita ja materiaaleja esivanhempamme ovat esimerkiksi käsitöissä käyttäneet, Sanila-Aikio kertoo.

Kokoelmasta löytyy muun muassa erilaisia vanhoja käyttöesineitä, perinteisiä käsitöitä, arkistomateriaalia ja valokuvia. Joukossa on sellaisiakin käsityövälineitä, jotka eivät ole nykysukupuolville tuttuja.

– Joukossa on niin kallisarvoisia esineitä, ettei niiden arvoa voi vielä edes tietää. Niistä voi olla koko materiaaliselle kulttuurille paljon hyötyä. On onnen päivä, että tavarat ovat viimein täällä, Sanila-Aikio iloitsee.

Esineistö on kaikkien tutkittavissa saamelaismuseossa

Osa palautetuista esineistä tulee nähtäville torstaina 9.9. pidettävässä juhlatilaisuudessa.

Amanuenssi Anni Guttorm muistuttaa, että vaikkei kokoelma tulisikaan kokonaan näytille, voi Saamelaismuseossa vierailla ja tutkia esineistöä.

– Toivon, että ihmiset tulevat ja ottavat yhteyttä meihin ja saapuvat tänne tutkimaan omaa kulttuuriperintöään, kertoo Guttorm.

Keskiraskas Bell 142 -helikopteri kaartaa sujuvasti Livojoen Niskakosken nivalle tiputtaen lastin soraa jokeen. Käynnissä on suuroperaatio pohjoisen taimen- ja harjusjoen kutupaikkojen entisöimiseksi.

Metsähallituksen eräsuunnittelija Eero Hartikainen arvelee, että ensimmäiset taimenet voivat nousta kutemaan entisöidyille kutusoraikoille jo tänä syksynä.

– Muun muassa Lieksanjoelta on soraistuksesta hyviä kokemuksia niin, että voimalaitosten yli siirretyt emolohet ovat nousseet kutemaan soraistetulle jokiosuudella jo samana syksynä soraistuksen jälkeen.

Valtio avustaa tällä hetkellä jokien kunnostuksia avokätisesti. Metsähallitus sai viime vuonna lisätalousarviorahaa 1,4 miljoonaa euroa jokien kunnostukseen.

Yksi suurimmista kunnostuskohteista on Livojoen yläosa, missä kunnostetaan tänä kesänä kolme koskea; Mustakoski, Pitkäkoski ja Niskakoski. Työt kestävät syyskuun puoliväliin asti. Joen alaosissa on kunnostettu jo aiemmin viisi koskea.

Lue lisää: Metsähallitus rakentaa Lieksan Ruunaasta kotia uhanalaisille järvilohelle ja järvitaimenelle

Uusien arvojokien etsintä alkaa Etelä-Karjalassa – toiveena on löytää Hiitolanjoen kaltainen helmi

Kunnostusbuumi käynnissä

Metsähallitus kunnostaa kalojen kutupaikkoja tänä kesänä lähes 30 kohteessa eri puolilla Suomea. Käynnissä on suorastaan kunnostusbuumi, Eero Hartikainen toteaa.

– Jokien kunnostusbuumi on Suomessa nyt aika kova ja toivottavasti vain jatkuu. Ihmiset ovat heränneet puolustamaan luontoarvoja, Hartikainen toteaa.

Hartikaisen mukaan taimenkannat ovat paikoin heikossa kunnossa.

– Näitä kunnostustoimia tarvitaan varsinkin Iijoen valuma-alueella, missä joet on rakennettu ja uittoperkauksia on tehty useissa paikoissa. Myös maa- ja metsätalouden voimakas toiminta on vaikuttanut valuma-alueen kalojen vaelluskantoihin.

Kunnostussuunnitelmat jatkuvat ja ensi kesänäkin jokia soraistetaan useissa kohteissa eri puolilla Suomea.

Uittoväylä ehti huonoon kuntoon

Posion Livojärvestä lähtevä ja Pudasjärvellä Iijokeen yhtyvä 130 kilometriä pitkä Livojoki ruopattiin puiden uittoväyläksi viime sotien jälkeen. Joen koskiosuudet "pillaroitiin" uittoränneiksi, joka pilasi taimenten ja harjusten kutupaikat.

1990-luvulla Lapin ympäristökeskus kivesi kosket uudelleen, mutta kutupaikat eivät toipuneet. Tänä kesänä Livojoen kahdeksaan koskeen siirretään 3 600 tonnia soraa.

Sora kuljetetaan Livojokeen Pudasjärveltä. Taimenelle tarjotaan kasvualustaksi 20–60 millistä seulottua soraa, harjukselle hieman kevyempää materiaalia.

Nyt tehtävän kunnostustyön tuloksia seurataan tiiviisti ensi kesän aikana.

– Jokeen tehdään soraistuksen jälkeen jonkin verran myös tuki-istutuksia. Seuraamme kalojen liikehdintää sähkökoekalastuksin ensi kesänä, Eero Hartikainen kertoo.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin 9.9. kello 23 saakka.

Lue myös:

Taimenen tie Kirakkakönkään yli ei aukenekaan ihan pian: voimalan loppu viivästyy, koska säännöstelyn äkkiloppu toisi monia ongelmia

Kuusinkijoen vesivoimalan ostosta tehtiin esisopimus

Urho Kekkosen kansallispuisto on saanut uudet päivä-, varaus- ja autiotuvat Rautulammelle, yhdelle alueen suosituimmista retkikohteista.

Rakennukset herättivät etukäteen runsaasti keskustelua arkkitehtuurinsa vuoksi. Ne poikkeavat tavanomaisesta hirsiperinteestä muun muassa parakkimaisuutensa ja viistoseinän vuoksi. Niitä on kuvailtu jopa avaruusasemaksi keskellä erämaata.

Keskiviikkona paikalle vaeltaneiden espoolaisten retkeilijöiden Sara Montosen ja Jukka Salosen silmää moderni näkymä kuitenkin miellyttää.

– Näyttää erilaiselta kuin muut, mutta onhan tämä hieno, Montonen sanoo.

Uusista rakennuksista suurin on autio- ja varaustupa. Toinen rakennus on päivätupa ja kolmas huoltorakennus.

Montonen kiittelee erityisesti sitä, että kuivaushuone on erikseen. Retkeilijöiden märät kamppeet eivät roiku näin tuvan puolella pilaamassa tunnelmaa.

Sisältä rakennukset noudattelevat retkeilytupien perinnettä. Niissä on kamina, laverit, keittotaso sekä pöytä ja penkit.

– Kyllä tässä kelpaa olla, Montonen toteaa sateen vihmotessa ulkona.

Alueelta paloi päivätupa maaliskuussa 2019, ja sen jälkeen tilapäisenä levähdys- ja suojapaikkana palveli telttakota.

Lue myös: Urho Kekkosen kansallispuistoon rakennetaan kaksi tupaa palaneen tilalle

Elementtirakentaminen säästi rahaa

Metsähallituksen aluejohtaja Pirjo Seurujärvi kertoo, että uusien tupien ulkomuoto on herättänyt kysymyksiä ja vahvoja mielipiteitä. Itse hän pitää tupia upeina.

– Tämä on todella onnistunut kokonaisuus tähän paikkaan.

Hänen mukaansa Metsähallitukselle annettu palaute valmiista tuvista on ollut vain positiivista. Seurujärvi suositteleekin tupia netissä tuomitsevia käymään itse ihailemassa niitä paikan päällä.

Ristiinliimatusta puusta kootut elementit kuljetettiin avotunturialueelle valmiiksi rakennettuina. Näin rakennustyöt paikan päällä saatiin minimoitua. Siten säästettiin rahaa ja herkkää luontoa.

Lue myös: Reissukissa-Pessi on kiertänyt kaikki 40 kansallispuistoa – Metsähallituksen kävijälaskurit tikkasivat kesällä kaikkien aikojen ennätykseen

Vanhaan soppaan uusia mausteita

Arkkitehti Manu Humppi halusi uudistaa retkeilymajojen perinnettä.

– Perinteinen hirsikämppä on tunnelmallinen kuin mikä, mutta toki perinnettä voi jossain kohdin vähän uudistaa ja tuoda uusia mausteita soppaan.

Elementtirakennuksen viistoseinillä varaudutaan tuulisiin ja märkiin luonnonolosuhteisiin. Uusien tupien toivotaan palvelevan kasvavia retkeilijämääriä vielä useamman vuosikymmenen ajan.

Voisiko uudenlaisia tupia tulla Lappiin enemmänkin?

– Minun puolestani kyllä.

Humppi muistuttaa, että perinteisempiä tupia löytyy yhä riittämiin Lapin erämaista.

Lue myös:

Kansallispuistot pyörivät vankivoimalla – kenttäpäällikkö Arto Pummila: "Ilman vankien työtä moni kansallispuisto jouduttaisiin sulkemaan"

Miltä uudet tuvat sinusta näyttävät? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 9.9. kello 23 saakka.

Yksinäisyys vaivaa monen alle puolivuotiaan vauvan vanhempaa. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinLapset-kyselytutkimuksesta. Kyselyyn kutsuttiin vastaamaan 34 000 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhempaa, ja siihen vastasi 50 prosenttia synnyttäneistä äideistä ja 36 prosenttia toisista vanhemmista.

Tuoreet vanhemmat kokivat yksinäisyyttä eniten Kainuussa. Siellä yksinäisyyttä oli kokenut lähes joka neljäs synnyttänyt ja joissakin Itä-Suomen kunnissa joka viides. Keski-Uudellamaalla yksinäisyyttä koettiin vähiten, vähemmän kuin joka kymmenes synnyttäneistä. Pirkanmaalla yksinäisyyttä koki noin joka kymmenes synnyttäneistä.

Toisen eli ei-synnyttäneen vanhemman yksinäisyyden kokemus oli kyselyn mukaan harvinaista. Suurimmassa osassa maata yhden ja kahden prosentin välillä vastanneista. Lapissa ja Kainuussa yksinäisyyttä oli kokenut kuitenkin 5 prosenttia toisista vanhemmista.

Katso tästä, miten paljon yksinäisyyttä tuoreet vanhemmat kokivat sinun kotikunnassasi.

Synnyttäneet kokivat yksinäisyyttä toista vanhempaa enemmän

Osittain isoja eroja yksinäisyyden kokemisessa voi selittää satunnaisvaihtelulla eli sattumalla. THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti kertoo, että joillain alueilla vastaajia oli vähemmän, jolloin satunnaisvaihtelun merkitys on isompi.

Alueiden eroja ei voi Klemetin mukaan laittaa kuitenkaan pelkästään sattuman piikkiin. Joillain alueilla yksinäisyyttä yksinkertaisesti koetaan enemmän kuin toisilla.

– Nyt alueilla kannattaisi miettiä, miten vauvaperheitä on tuettu ja miten palveluita voisi kehittää.

Kyselyn mukaan synnyttäneet vanhemmat kokivat huomattavasti enemmän yksinäisyyttä toisiin vanhempiin verrattuna. Se johtuu Klemetin mukaan luultavasti ainakin osittain siitä, että toiset vanhemmat kävivät töissä ja saivat sitä kautta sosiaalisia kontakteja.

– Yksinäisyyden kokemus voi liittyä myös synnytyksen jälkeiseen herkistyneeseen tilanteeseen, masennusoireiluun tai masennukseen.

Säkenöivät mutsit

Tamperelaiselle Minerva Newmanille yksinäisyys oli tuttu tunne lapsen vauvavuoden aikana. Kun mies oli töissä, tuntuivat päivät päättymättömiltä.

Newmanilla oli kyllä ystäviä, mutta kukaan heistä ei ollut samassa elämäntilanteessa. Hän yritti taltuttaa yksinäisyydentunteita käymällä äiti-vauva-ryhmissä, mutta ihmisiin kunnolla tutustumiseen hänellä ei ollut energiaa. Päivät kuluivat pitkälti vauvan kanssa kahdestaan.

– Saatoin yhdessä hetkessä olla tosi onnellinen siitä, että olin vauvan kanssa kotona ja seuraavassa hetkessä tuntea kaikennielevää yksinäisyyttä.

Nyt 4-vuotiaan lapsen vanhempana tilanne on täysin toinen. Suurin syy siihen on muutto Tampereen Haukiluomaan ja alueella asuvat muut vanhemmat.

Noin vuosi sitten yksi Haukiluomassa asuvista äideistä sai idean kerätä alueen äitien numerot ja perustaa Whatsapp-ryhmän. Ryhmän nimeksi tuli Säkenöivät mutsit. Ryhmän avulla vanhemmat hioituivat tiiviiksi yhteisöksi.

Säkenöivät mutsit käyvät yhdessä vaunulenkeillä ja leikkipuistoissa. He ovat järjestäneet jumppaa sekä aikuisille että lapsille, ja istuneet yhdessä iltaa. Ryhmästä pyydetäään apua esimerkiksi lastenhoitoon.

– Toivoisin, että tämä ryhmä olisi ollut jo silloin, kun lapseni oli vauva. Kokemukseni vauvavuodesta olisi varmasti ollut todella erilainen, Minerva Newman sanoo.

"Kun vanhempi ei jaksa, vauva ja muu perhe kärsii"

Vauvaperheiden vanhempien yksinäisyyteen tulisi Klemetin mielestä kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa, jotta vanhemmat saisivat tukea.

Jos yksinäisyydestä kärsii pitkään, voi sillä olla kauaskantoisia vaikutuksia vanhemman terveyteen ja koko perheen hyvinvointiin.

– Kun vanhempi ei jaksa, vauva ja muu perhe kärsii, Klemetti toteaa.

Vanhempien tukeminen on Klemetin mukaan ensisijaisesti lapsiperhepalveluiden tehtävä. Eritoten silloin, jos perheeltä puuttuvat tukiverkot, pitäisi yhteiskunnan tulla vastaan ja järjestää mahdollisuuksia verkostoitumiseen muiden vanhempien kanssa.

– Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, miten sosiaalisessa mediassa on luotu erilaisia vertaisryhmiä ja korona-aikanakin harrastettu vauvakävelyjä ja muuta.

Vaikka osa vahemmista kokee yksinäisyyttä olivat THL:n kyselyn tulokset monelta osin hyvin positiiviset. Klemetti kertoo, että vanhemmat ympäri Suomen ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä, vanhemmuuteensa ja siihen, miten perheen arki sujuu.

– Vauvaperheiden arki näyttäytyy näillä mittareilla mitattuna valoisammalta kuin on ehkä yleisesti oletettu.

Millaisia ajatuksia uutinen herätti? Voit keskustella aiheesta 10.9. klo 23 asti.

Nelostiellä Tornion ja Haaparannan rajalla kirjataan tavallisena syyskuisena arkipäivänä nyt noin 15 000 rajanylitystä. Enimmäkseen kulkijat ovat naapurin puolella pistäytyjiä eli karkeasti ottaen ajoneuvoja kulkee päivän aikana 7500 suuntaansa.

Rajaliikenne kasvoi heti noin 15–20 prosenttia, kun Haaparannaltakin oli mahdollista tulla Suomeen ilman koronatodistuksia ja -testiä. Valtioneuvosto päätti neljän ruotsalaiskunnan "vapauttamisesta" reilu viikko sitten.

Haaparannan lisäksi suomalaiset arvioivat turvallisiksi kunniksi Pajalan ja Kiirunan. Övertorneån asukkailla kulku helpottui jo pari viikkoa aikaisemmin.

Rajan tuntumassa Tornion kaupungin terveysneuvonta- ja testipisteessä tehdään nyt päivittäin noin satakunta koronatestiä, mikä on murto-osa aiemmasta.

– Onhan testimäärä laskenut hurjasti, kun enimmillään niitä on tehty tämän epidemian aikana 1400 ja keskimäärinkin 500–800 vuorokaudessa, sanoo Tornion perusturvajohtaja Leena Karjalainen.

Rajakuntien asukkaita näkyy kontissa enää harvakseltaan. Testiin tulijat ovat pääosin ulkomaalaisia matkailijoita tai kauempaa Ruotsista matkanneita.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Rajan terveysneuvonta ja koronatestaus on ollut Tornion kaupungille valtavan suuri työmaa. Karjalaisen mukaan yhä vieläkin rajalle tarvitaan 10–15 terveydenhuollon työntekijää. Töitä tehdään kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden.

Myös virka-apua Tornion kaupungille antava Länsi-Suomen merivartiosto jatkaa työtään rajanylityspaikalla, kuten ennenkin. Suomeen tulijoilta tiedustellaan, mistä he ovat tulossa ja jos tulija on rajakuntien ulkopuolelta eikä hänellä ole koronatodistuksia, hänet ohjataan testikonttiin.

Rajakunnista tulevilta ei vaadita kirjallisia todistuksia kotipaikasta. Laki lähtee siitä, että ihmisen sanaan luotetaan.

Kapteeniluutnantti Tapio Kulmala kertoo, että Torniossa rajan koronavalvonta työllistää tällä hetkellä parikymmentä ihmistä, määrä on puolittunut muutaman viikon takaisesta.

Lue myös: Tieto Ruotsin rajakuntien vapaasta matkustuksesta yllätti Suomen terveysviranomaiset ja rajavartijat – ministeriöstä ei herunut mitään ennakkotietoa

"Ei näitä asioita voida pysyvästi pelkän kontrollin keinoin hallita"

Lapissa rajakuntien asukkaita koskevat helpotukset nähdään pääsääntöisesti hyvänä asiana ja niiden uskotaan kertovan siitä, että rajaseudun ihmisten tarve liikkua kotiseudullaan on valtioneuvostossakin kuultu.

– Sen lisäksi, että näissä kunnissa on rauhallinen tautitilanne, tässä on nähtävissä ymmärrys sille, että tämä on ihmisten jokapäiväistä talous- ja liikkumisaluetta. Tämä on oikea suuntaus ja tilanne on hyvä nyt, sanoo Enontekiön ja Muonion johtava lääkäri Teemu Taulavuori.

Toki Lapissa on myös epäilty, että muista kuin Ruotsin tai Norjan rajakunnista tulijat käyttävät tilannetta hyväkseen ja hurauttavat Suomeen näiden kuntien kautta kertomatta todellista lähtöpaikkaansa.

Ainoastaan Torniossa rajavartijat valvovat liikennettä vuorokauden ympäri, muilla Lapin raja-asemilla tulijoita pysäytetään pistokoeluontoisesti.

–Ilman muuta osa ylittäjistä pääsee Suomeen maahantulopisteiltä ilman minkäänlaista pysäyttämistä ja neuvontaa. Tämä nykyinen toimintamalli nojautuu ehdottomasti maahantulijoiden omaan velvollisuuteen toimia oikein. Ja me viranomaiset tarjoamme siihen ne muut toimenpiteet, Taulavuori toteaa.

Hän pitää hyvänä merkkinä sitä, että viranomaisten kontrollia on voitu keventää ja esimerkiksi juuri maahantulijoiden kohdalla painopistettä kohdennetaan entistä enemmän neuvontaan.

– Yhteiskunta joutuu edelleenkin harrastamaan myös kontrollia, mutta ei näitä asioita voida pysyvästi pelkän kontrollin keinoin hallita. Onkohan vähän liioiteltua sanoa, mutta tämän täytyy olla niin kuin vuoropuhelua. Kansalaisilla on omat velvollisuutensa ja viranomaisilla omansa.

Lue myös: Lapin kunnilla täysi työ rajan pakkotarkastuksissa, armeijan lääkintämiehiä on pyydetty avuksi – johtava lääkäri: ”Vapaaehtoisella järjestelyllä olisi pärjätty”

Kaivattu paluu normaaliin on kyynärvarren päässä

Eduskunta hyväksyi tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen viime heinäkuussa. Siinä säädettiin, että Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytetään luotettavaa todistusta sairastetusta covid-19-taudista, täydestä rokotussarjasta tai negatiivisesta koronatestituloksesta.

Lakimuutos on voimassa lokakuun puoliväliin saakka. Mitään takeita sille, että lakimuutoksen voimassaolo varmasti päättyy, ei ministeriöstä haluta antaa.

– En lähde sitä tässä vaiheessa arvioimaan, säätelyn tavoitteena on, että vapaata liikkuvuutta voidaan edistää terveysturvallisesti, sanoo ylilääkäri Paula Tiittala sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Heinäkuun jälkeen asetusta on muutettu useampaan kertaan koskien maahantulijoiden velvollisuutta esittää rajalla todistuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi tilannetta jälleen ensi viikolla.

Lapissa rajojen aukeamiseen ja maahantulokontrollin loppumiseen suhtaudutaan jo melkoisen toiveikkaasti.

– Lokakuun puolivälin jälkeen rajaliikenteestä valtaosa on paikallisen väestön liikkumista ja rokotuskattavuus on todennäköisesti tuolloin yli 80 prosenttia myös naapurimaissa. Silloin se todellinen valvontatarve niille kauempaa tuleville rokottamattomille on määrällisesti jo todella pieni, Enontekiön ja Muonion johtava lääkäri Teemu Taulavuori pohtii.

Torniossa on varauduttu siihen, että kaupungin vastuu torjua tartuntataudin leviämistä rajalla vaatii resursseja vielä pitkälle syksyyn.

– Valistunut arvaus on, että loka-marraskuuhun mennessä meillä saattaa loppua tämä toiminta. Toisaalta, emme koskaan tiedä, mitä päätöksiä valtioneuvostosta ja ministeriöstä tulee. Ja saattaahan tilanne akutisoituakin. Tilanne on meidän henkilöstön kannalta haasteellinen, sanoo Tornion perusturvajohtaja Leena Karjalainen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 10.9. kello 23 saakka.

Lue myös:

Sisärajavalvonta koronakeväänä on Rajavartiolaitokselle rauhan aikana ennennäkemätön ponnistus: länsirajalle on komennettu satoja, kustannukset 13 miljoonaa euroa

Sisärajavalvonta päättyy kahden viikon päästä, mutta rajavartijat eivät häivy länsirajalta mihinkään – virka-apua tarvitaan testeihin ja tarkastuksiin

Ensi viikolla länsirajalla on jo vilkkaampaa - Suomeen tulemista helpotetaan

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa Ylen tietojen mukaan matkustusrajoituksille jatkoa vuoden loppuun saakka. Rajoitukset liittyvät tartuntatautilakiin ja terveysturvallisuuteen rajoilla. Tällä hetkellä valtioneuvoston asettamat maahantulorajoitukset ovat voimassa 15. lokakuuta saakka.

Matkailuväki erityisesti Lapissa odottaa pelolla sosiaali- ja terveysministeriön linjauksia ja eduskunnan päätöstä asiasta. Rajoitukset saattavat karsia ulkomailta saapuvia matkailijoita.

– Matkailuväki on äärimmäisen huolestunut tästä kehityksestä. Juuri kun maailma avautuu, niin me jatkamme rajoituksia nykyisen suunnitelman pohjalta. Tässä on pitkään menty hyvin pienillä matkailijavirroilla ja matkailuelinkeinon tuottaminen on ollut mahdotonta, sanoo Visit Rovaniemi Oy:n toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Muun muassa Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön Maran toimitusjohtaja Timo Lappi on sanonut, että alalla pidetään erittäin tärkeänä sitä, että matkailu on aidosti mahdollista realistisin ehdoin.

• Ulkomaalaiset työntekijät saattavat pelastaa Lapin matkailun ahdingolta – ensi talvena joka neljäs osaaja voi tulla rajojen takaa

Broas: "Kestämätöntä testauskapasiteetille"

Tällä hetkellä ulkomailta maahan saapuvat henkilöt joutuvat esittämään rajalla rokotustodistuksen kahdesta koronarokotteesta tai kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronataudista.

Jos todistuksia ei ole, maahan saapuvalla on oltava negatiivinen tulos koronatestistä, joka on otettu lähtömaassa tai kohdemaassa. Testi täytyy uusia molemmissa malleissa 3–5 päivän kuluttua.

Kärkkäisen mukaan Rovaniemelle odotetaan joulukuussa noin 40 000 ulkomaalaista matkailijaa. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas arvioi, että noin 20 prosenttia heistä olisi rokottamattomia, joiden täytyisi käydä 3-5 päivän sisällä uudessa koronatestissä.

– Tämä tarkoittaisi lähes 10 000 ihmistä. Se olisi kestämätöntä Rovaniemen kaupungin testauskapasiteetille.

Lisää aiheesta:

• Saako Suomeen tulla Isosta-Britanniasta, Japanista tai Romaniasta? Katso esimerkkitapaukset tuoreista maahantulorajoituksista

Varaustilanne on lupaava

Lapin matkailu on parhaillaan elpymässä vaikean korona-ajan jälkeen ja varauksia on kirjattu lähes samaan tahtiin kuin ennen korona-aikaa. Esimerkiksi tilauslentoja on reittilentojen lisäksi satoja Lapin lentokentille.

– Olemme aika hyvin saaneet kiinni koronapandemian aiheuttamaa menetystä ja nyt kysyntä käy kuumana. Varauksia on noin 70 prosenttia verrattuna 2019 ennätysvuoteen, Sanna Kärkkäinen toteaa.

Hänen mukaansa varausten toteutuminen edellyttäisi sujuvaa matkustuskäytäntöä joulukuussa, jolloin ulkomaalaisten matkailijoiden määrät ovat suurimmillaan.

– Tämähän on Suomesta viestinä äärimmäisen huono ja kriittinen Lapille ja Rovaniemelle tähän alkavaan talvikauteen.

Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää perjantaina 10.9. kuulemistilaisuuden, johon osallistuvat muun muassa matkailualan järjestöt ja sairaanhoitopiirit.

Lopullisesti maahantulorajoituksista päättää hallituksen esityksestä eduskunta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella perjantaihin 10.9. kello 23 saakka.

Juttuun tarkennttu 9.9. klo 16.25: Rajoitukset liittyvät tartuntatautilakiin ja terveysturvallisuuteen rajoilla.

Lue lisää: Yhden viruksen jahtaaminen alkaa jo riittää – kysyimme lääkäreiltä eri puolilta Suomea, mitä koronatestaamiselle pitäisi nyt tehdä

Kaivoksille on tulossa erillinen kaivosvero aiemmin suunnitellun sähköveron korotuksen sijaan. Veron tuotosta merkittävä osa hyödyttää kaivosten sijaintipaikkakuntia, kertoo keskustan lappilainen kansanedustaja Markus Lohi.

Tähän saakka Suomessa ei ollut erillistä kaivosveroa, jolla maksettaisiin korvaus maasta kaivetuista mineraaleista. Erillisellä kaivosverolla on kuitenkin ollut laaja poliittinen kannatus.

Uutta veroa vaikea kiertää

Hallituksen nyt asettama vero lasketaan kaivosten nettotuotosta, joten sitä on vaikea kiertää, sanoo kansanedustaja Lohi.

– Budjettiriihessä on sovittu, että Suomeen tulee erillinen kaivosvero, jolla kerätään lähtötilanteessa 25 miljoonaa euroa kaivoksilta. Jatkovalmistelussa ratkaistaan, mistä vero lasketaan, mutta olen varma, että tunnusluku tulee olemaan sellainen, että veroa ei voi kiertää.

Aiemmin kaivosalalla veroja on voitu kiertää varsinkin konsernilainojen kautta. Eli esimerkiksi Suomessa toimiva kaivosyhtiö on lyhentänyt emoyhtiölle siltä saamaansa velkaa. Näin tuottoa ei ole jäänyt Suomessa verotettavaksi.

Jatkossa osa uuden kaivosveron tuotoista ohjautuu suoraan kaivospaikkakunnille.

– Verolla kerätään lähtötilanteessa kaivoksilta 25 miljoonaa euroa. Tästä kaivosveron tuotosta menee 60 prosenttia eli 15 miljoonaa euroa kaivosten sijaintikunnalle ja 40 prosenttia eli 10 miljoonaa valtiolle, Lohi sanoo.

Suomessa on nyt enemmän naisvaltuutettuja kuin koskaan aiemmin, 40,3 prosenttia.

Ylen selvityksen mukaan naisvaltuutettujen määrä siivitti naiset aiempaa suurempaan valtaan myös kunnanhallitusten puheenjohtajistoissa.

Naisia on kunnanhallitusten puheenjohtajina nyt 36 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vaalikauden lopussa.

Valtuustojen puheenjohtajina naisia on aiempaa vähemmän. Kun otetaan varapuheenjohtajat laskuihin mukaan, naisia on valtuustojen puheenjohtajistoissa saman verran kuin aiemminkin.

Suomessa on kaksi kuntaa, joissa valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot koostuvat yksinomaan naisista: Viitasaari ja Taivassalo. Täysin miesten vallassa puheenjohtajanpaikat ovat 23 kunnassa.

Yllä oleva kone kertoo, ketkä johtavat Manner-Suomen kuntien poliittista päätöksentekoa. Tiedot perustuvat Ylen tietopyyntöön, joka lähetettiin 293 kuntaan. Vastaus saatiin 290 kunnasta. Kolmen kunnan tiedot on poimittu kuntien verkkosivuilta ja valtuustojen pöytäkirjoista.

Vastauksissaan kunnat ilmoittivat, että kaikki puheenjohtajat ovat joko naisia tai miehiä. Tietopyynnössä oli vaihtoehtona myös muu tai se, ettei sukupuoli ole tiedossa.

• Katso tästä tiedot edellisen vaalikauden kuntapäättäjistä

Kun tarkastellaan asiaa numeroina, niin hallituksen puheenjohtaja on nainen nyt 105 kunnassa. Vielä keväällä luku oli 95.

Valtuuston kokouksissa naiset johtavat puhetta aiempaa harvemmin. Naispuheenjohtajia on nyt 101, kun heitä vielä viime vaalikauden lopussa oli 111.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom harmittelee sitä, että naisten osuus valtuustojen puheenjohtajista on vähentynyt.

Toisaalta naiset pääsevät hallitusten puheenjohtajina käsiksi todelliseen valtaan.

– Hallitusten puheenjohtajat johtavat kunnan päivittäistä poliittista päätöksentekoa, ja he toimivat myös kuntajohtajien työparina operatiivisissa kysymyksissä. Heillä on suurta vaikutusvaltaa. Näin ollen naisten ääntä ja näkökulmaa saadaan entistä enemmän kuuluville.

Pekola-Sjöblom muistuttaa, että puheenjohtajaneuvotteluissa sukupuoli on vain yksi huomioonotettavista asioista. Myös ikä ja kokemus ovat ratkaisevia tekijöitä.

– Poliittiset voimasuhteet ja niissä tapahtuneet muutokset vaikuttavat keskeisimmin paikkajakoon. Kyseessä on iso palapeli, jossa paikkoja sovitetaan monen eri toimielimen ja puolueiden kesken, eikä välttämättä mennä aina sukupuoli edellä.

Sukupuolikiintiö määrää, että hallitusten ja lautakuntien jäsenistä kumpaakin sukupuolta on oltava 40 prosenttia. Aiemmin tämä osuus ei ole heijastunut puheenjohtajiston kokoonpanoon.

Nyt naisia on hallitusten puheenjohtajistoissa 40,2 prosenttia.

Viitasaarella naisten vallankumous tuntui arkiselta

Viitasaari on pohjoisen Keski-Suomen keskuskaupunki. Kesän kuntavaaleissa valtuustoon valittiin 14 naista ja 13 miestä.

Kaupungin äänikuningatar oli 27-vuotias sairaanhoitaja Hilma Vepsäläinen (sd.). Puolueidensa ääniharavia olivat myös Pirjo Grönholm-Paananen (kesk.) ja Sirkka Tenhunen (ps.).

Nyt Grönholm-Paananen johtaa kaupunginhallitusta ja Vepsäläinen on hänen varapuheenjohtajansa. Tenhunen on valtuuston 2. varapuheenjohtaja.

– Tällä kertaa ehdokkaana oli enemmän naisia ja he saivat hyvin ääniä. Meillä on kunnioitettu hyvin näitä käytäntöjä, että eniten ääniä saavat pääsevät valitsemaan paikkaansa, Grönholm-Paananen sanoo.

Viitasaaren valtuustosalin seinälle ripustettu kuvagalleria kertoo, että viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kokouksia ovat johtaneet pääasiassa naiset.

Ehkä juuri sen vuoksi Viitasaaren uusi johtoviisikko ei ollut kiinnittänyt huomiota poikkeukselliseen kokoonpanoonsa ennen Ylen haastattelupyyntöä.

– Toki se hyvältä tuntuu, mutta ei tämä ole ollut meillä aikaisemminkaan mikään ongelma, tai että se olisi herättänyt tällaista mielenkiintoa. En ole tiennytkään että tämä on niin harvinaista Suomessa, sanoo Grönholm-Paananen.

Kunnanvaltuustoa johtaa Sisko Linna (sd.), joka on ollut mukana Viitasaaren poliittisessa elämässä 40 vuoden ajan.

Vuonna 2010 hän oli kunnanhallituksen ensimmäinen naispuheenjohtaja.

– Muistan kyllä tarkkaan kun aloitin vuonna 1980. Silloin meistä 35 valtuutetusta kymmenen oli naisia. Alkuun ei olisi tullut kuuloonkaan, että naisille olisi puheenjohtajapaikkoja avautunut, vaikka he olisivat menestyneet vaaleissa hyvin.

Viitasaaren naapurikunnista Pihtiputaalla on kolme naisvaltuutettua ja Kinnulassa kaksi. Kummallakin paikkakunnalla myös kaikki puheenjohtajapaikat ovat miesten hallussa.

Sisko Linnan mukaan syynä Viitasaaren valtuuston naisvaltaisuuteen on se, että ryhmissä on keskusteltu ehdokasasettelusta ja pidetty ovia avoinna nuorille ja etenkin naisille.

– Viitasaari on joissakin muissakin asioissa edelläkävijä, eikä meillä ole taantumaa tälläkään alalla, hän kehaisee.

Viitasaaren kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Maria Kaisa Aula (kesk.).

Valtiovarainministeri Mika Lintilän valtiosihteerinä työskentelevä Aula toimi aikoinaan 20 vuoden ajan Lapin vaalipiirin kansanedustajana, mutta nyt hän asettui ensimmäistä kertaa ehdolle kuntavaaleissa.

Jo viime vaalikaudella Aula oli mukana kaupunginhallituksessa, jonne puolueet voivat valita jäseniksi muitakin kuin valtuutettuja.

– Päätöksenteon ilmapiiri on hyvä, yhteistyöhakuinen. Naisista on varmaankin apua siinä, ettei eri puolueiden välillä pidetä valtaisia rajoja. Yhteistyö on hyvää ja haetaan oman kotiseudun, kuntalaisten ja ihmisten parasta, Aula sanoo.

Espoossa on 47 naisvaltuutettua, Evijärvellä vain yksi

Naisia on kaikista valtuutetuista 40,3 prosenttia. Heitä asettui ehdolle jonkin verran tätä vähemmän, mikä sai Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin pelkäämään, että naisten määrä valtuutettuina laskisi.

Valtaosalla puolueista naisehdokkaiden määrä nousi. Kokonaiskuvan käänsi Perussuomalaiset, jonka ehdokkaista naisten osuus väheni viidennekseen.

– Äänestäjille ratkaisevinta on sopivaksi ja päteväksi koettu ehdokas. Naisvaltuutettujen osuuden kasvu kertoo siitä, että puolueiden listoilta löytyy yhä enemmän äänestäjän valintakriteerit täyttäviä naisehdokkaita, Pekola-Sjöblom sanoo.

Kuten Viitasaaren ja sen naapurikuntien esimerkki osoittaa, naisvaltuutettujen määrä vaihtelee suuresti alueittain. Pekola-Sjöblomin mukaan Suomessa on 17 kuntaa, joissa naisia on valtuutetuista alle neljäsosa. Toisaalta 29 kunnassa naisvaltuutettuja on yli puolet.

Ääripäitä edustavat Evijärvi, jossa valtuustoon valittiin vain yksi nainen, ja Espoo, jossa valtuutetuista 63 prosenttia on naisia.

– Tasa-arvon suhteen kunnat ottavat hyvin erimittaisia askelia. Joissain kunnissa saattaa jossain vaiheessa tulla ongelmia siinä, että saadaanko miehiä riittävästi valtuutetuiksi, Pekola-Sjöblom sanoo.

Tutkimuspäällikkö toivoo, että jo seuraavissa, vuoden 2025 kuntavaaleissa, naisia ja miehiä tulisi valituksi yhtä paljon. Todennäköisempää kuitenkin on, että tämä tapahtuu vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Viitasaarella sukupuolten tasa-arvo on jo politiikan arkipäivää.

– Kyllähän me täältä Viitasaarelta levitetään sivistys ympäristöön ihan omalla esimerkillä! Koitetaan tsempata naapurikuntia. Mutta se on äänestäjistä hyvin paljon kiinni myös, oli naapurikunnissakin naisehdokkaita, sanoo Maria Kaisa Aula.

Lue myös:

Toimittajalta: Kun kysyimme, onko Salon valtuuston puheenjohtaja mies, nainen vai muu, kaupunki otti yhteyttä lakiosastoon

Voit keskustella aiheesta 10.9.2021 klo 23 saakka.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä tasan kello yhdeksältä aamulla torniolainen Raimo Johansson oli valmiiksi kirjautunut Metsähallituksen erälupien verkkokauppaan. Sitä hän ei nähnyt, että samaan aikaan kirjautuneena oli pari tuhatta muutakin metsästäjää, jotka kärkkyivät kanalintujen pyyntiin vaadittavia vuorokausilupia.

Johanssonille kävi kuten monelle muullekin: haluamansa luvat jäivät saamatta.

– Ei nopeus riittänyt.

Yhteensä kanalintujen pyyntikaudelle on tähän mennessä hankittu Metsähallitukselta yhteensä yli 100 000 vuorokausilupaa, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

– Viime viikolla, kun lupamyynti alkoi, parhaimmillaan noin 2000 ihmistä odotti kirjautuneena lupien tulemista myyntiin. Tämä on aiheuttanut aika monella kohteella sen, että kun siellä on ollut kohdekohtaisesti joitakin satoja ihmisiä, ja lupamäärä on hyvin rajattu, niin käytännössä luvat on varattu muutamissa sekunneissa, Metsähallituksen tietohallintopäällikkö Jari Haarala sanoo.

Puhelimitse lupia tavoitteli viime viikon aikana 8000 henkilöä.

Metsähallituksen mukaan koronavuosi on vain ennestään lisännyt kiinnostusta luontoharrastuksia kohtaan. Sama ilmiö on näkynyt myös kalastus- ja metsästyslupien kysynnässä.

– Viime kesänä kalastusluvat loppuivat Lapissa sellaisillakin kohteilla, joilla ne ovat aina ennen riittäneet. Myös metsästyksen suosio juuri Metsähallituksen kohteilla näyttää jatkuvasti lisääntyvän, erätalousjohtaja Jyrki Tolonen sanoo.

Lue lisää: Reissukissa-Pessi on kiertänyt kaikki 40 kansallispuistoa – Metsähallituksen kävijälaskurit tikkasivat kesällä kaikkien aikojen ennätykseen

Ylä-Lappi on loppuunmyyty

Lapissa on yhteensä 27 metsästysaluetta, joista Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kanalintujen lupa-alueet on loppuunmyyty koko kauden ajaksi. Peräti 16 aluetta on loppuunmyyty avausviikon ajalta. Lisäksi kolmelle alueelle on jäljellä ainoastaan talvilinnustuslupia.

Eniten ruuhkaa puhelinpalvelunumerossa ja verkkokaupassa oli, kun Ylä-Lapin metsästyslupien myynti alkoi viime viikon tiistaina: palvelunumeroon saapui pari tuhatta puhelua ja yhtä moni henkilö odotti lupien myyntiin tulemista verkkokaupassa.

Jari Haaralan mukaan lupatilanne erälupien verkkopalvelussa elää voimakkaasti alkusekuntien jälkeen. Puolen tunnin päästä lupia on usein palautunut myyntiin.

– Ihmiset muuttavat suunnitelmiaan ja poistavat lupia ostoskoreistaan.

Moni metsästäjä siis siirtää lupia verkkokaupan ostoskoriin, mutta ei välttämättä lopulta osta niitä. Lupakiintiö voi tyhjetä joksikin aikaa, mutta luvat vapautuvat takaisin myyntiin jos käyttäjä ei määräajassa maksa haalimiaan lupia.

Jemmausmahdollisuuden lisäksi metsästäjien keskuudessa närää aiheuttaa se, että järjestelmästä voi ostaa periaatteessa kerralla yhden lupa-alueen kaikki luvat. Osalla metsästysalueista lupavuorokausia on jaossa niin vähän, että yksi seurue voi ehtiä napata ne kaikki.

Lupien suosio jakautuu maantieteellisesti epätasaisesti: linnustajien keskuudessa suosituimpia alueita ovat Ylä-Lapin tunnetut erämaiset riekkoalueet. Myös esimerkiksi Savukosken metsästysalueilla on jäljellä vielä vanhoja metsäalueita, joita koiran kanssa metsästävät tavoittelevat.

Tänä syksynä tosin jopa joillakin Etelä-Lapin metsästysalueilla avausvuorokausi on saatettu myydä loppuun.

Lupien suosioon vaikuttaa Metsähallituksen mukaan myös lintukantojen tilanne. Tänä vuonna riistakolmiolaskentojen tulokset ovat olleet kanalintukantojen kannalta monin paikoin hyvät.

Lue lisää: Yhä useampi uusi metsästäjä on nainen – Jänistä jahtaava Anne Kärki: "Metsästys on erästelyä luonnonrauhassa, sielu ja keho lepäävät"

"Ei napannut edelleenkään"

Aikaisempina vuosina Raimo Johansson on onnistunut saamaan pyyntiluvan Savukoskelle heti kauden aloitusviikolle. Tänä vuonna hän pääsee Itä-Lapin metsiin pystykorviensa kanssa vasta lokakuussa.

Syyskuulle länsirajalla asuvalla Johanssonilla on varasuunnitelma.

– Jos ei saa lupia, se pakottaa ihmiset muille alueille kattelemaan tai siirtymään Ruotsin puolelle. Meinaan siirtyä länsirajan puolelle, Johansson kertoo.

Pohjois-Savossa asuva Sanna Reinikainen jäi ilman pyyntilupaa toista vuotta peräkkäin. Reinikaisella oli tarkoitus tulla kaveriporukalla linnustukseen Lappiin, mutta suunnitelmat kariutuivat, kun luvat jäivät saamatta.

– Kuusamo oli pohjoisin paikka, jonne sain lupia. Savukoski oli punaisella lokakuun alkuun asti, Reinikainen sanoo.

Pääosalla pohjoisen metsästäjistä on metsästyslain mukaan vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtionmailla. Ulkopaikkakuntalaiset tarvitsevat kuitenkin luvan, joita on myynnissä sekä koko metsästyskaudelle että vuorokaudeksi kerrallaan.

Valtion maita sijaitsee myös Reinikaisen kotiseudulla, parin kilometrin päässä hänen kotoaan.

– Metsähallitus on hakannut paljon pois alueita, joissa pystyisi kulkemaan kunnolla seisojan kanssa ja joissa pystyy ampumaan kunnolla.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 11.9. kello 23 saakka.

Lue myös: Metsästys ei ole suurin uhka metsäkanalinnuille, muu ihmisen toiminta on – luonnon muuttaminen ja ilmastonmuutos koituu yhä useamman linnun kohtaloksi

Korkein oikeus on myöntänyt Suomen Saamelaiskäräjille Korkeimman oikeuden mitalin.

Korkeimman oikeuden mitali osoitettiin Saamelaiskäräjille kunnianosoituksena sen arvokkaasta työstä alkuperäiskansa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevassa itsehallinnossa.

Mitali luovutettiin Rovaniemellä keskiviikkona 9. syyskuuta ja sen vastaanotti Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio. Mitalin luovutti korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso pitää tunnustusta erittäin merkittävänä koko Saamelaiskäräjille.

– Toivon, että tämä viestii saamelaisen yhteiskunnan lisäksi myös suomalaiselle yhteiskunnalle tekemämme työn merkityksestä, toteaa Juuso Saamelaiskäräjien tiedotteessa.

Inarin kuntaan, Inarijärven lähelle, on perustettu 695 hehtaarin yksityinen luonnonsuojelualue. Utsjoen Porotilojen Yhteismetsän puheenjohtajan Ilmari Tapiolan mukaan päätös oli yhteismetsässä yksimielinen.

Utsjoen Porotilojen Yhteismetsä omistaa metsää yhteensä yli 5000 hehtaaria, josta suojeltiin nyt noin 700 hehtaaria vanhaa metsää. Tapolan mukaan yhteismetsän alueella on edelleen yli 1000 hehtaaria vanhaa metsää.

– Siitä on tehty periaatepäätös, että sitä ei hakata. Kovasti tuntuu olevan halua suojella metsä. Ehkä se suojellaan joskus myöhemmin, Tapiola sanoo.

Luonnonsuojelualueen perustivat Utsjoen Porotilojen Yhteismetsä yhdessä Lapin ely-keskuksen kanssa. Suojelukohde on laajuudessaan merkittävä, ja se on yksi suurimmista tämän hallituskauden aikana suojelluista kohteista.

Uuden suojelualueen puusto on yli 200-vuotiasta männikköä. Luonnon monimuotoisuudelle elintärkeää lahopuuta alueella on paikoitellen runsaasti. Noin kolmella neljäsosalla alueen pinta-alasta on tehty runsaasti arvokkaita lajiesiintymiä.

Utsjoen Porotilojen Yhteismetsän puheenjohtaja Ilmari Tapiola perustelee suojelupäätöstä ympäristöministeriön tiedotteessa sillä, että alue on sen sisältämän vanhan luppometsän vuoksi merkittävä porojen talvilaidunalue. Hänen mukaansa on tärkeää, että metsästys- ja kalastusoikeudet säilyvät alueella.

Vapaaehtoinen yksityismetsien suojelu on tällä hallituskaudella laajentunut myös Pohjois-Suomeen.

Määrärahoja kohdennetaan erityisesti vanhojen metsien suojeluun. Yksityisille metsänomistajille on tarjolla määrärahoja vanhojen metsien suojeluun Pohjois-Suomessa vuoden 2022 loppuun asti.

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Sodankylän geofysiikan observatorion laitos on mukana EU:n rahoittamassa yhteishankkeessa, jossa tutkitaan stratosfääriä. Kiirunasta nousi tänään ilmaan kolmen omakotitalon kokoinen pallo, joka kuljettaa muun muassa Suomen, Ranskan, Saksan ja Italian tutkimuslaitteistoa 35 kilometrin korkeuteen. Pallo on täytetty heliumilla ja se kykenee nostamaan noin kahden tonnin painon.

– Tämä on poikkeuksellista, sillä pallon koko on niin suuri, että se kykenee nostamaan ison henkilöauton verran kuormaa taivaalle, valaisee Oulun yliopiston ja Sodankylän observatorion avaruustutkija Esa Turunen.

Vastaavan kokoisia stratosfääripalloja lähetetään harvoin. Esimerkiksi säähavaintopallo jää sen kanssa kokonsa puolesta lilliputtien sarjaan.

– Se vie noin kaksi tuntia, kun pallo on 35 kilometrin korkeudessa ja sen jälkeen se kelluu stratosfäärissä tuulten suuntaan, kertoo Turunen.

Pallo nostetaan ilmaan Kiirunasta, Esrange-avaruuskeskuksesta. Se ylittää tuulten mukana Kolarin ja laskeutuu mahdollisesti Kuusamon alueella.

– Sillä voisi lentää napa-alueen yli vaikka Pohjois-Amerikkaan. Nyt se laskeutuu turvallisesti Kuusamon alueelle riippuen tuulista. Yksi vaihtoehto voi olla myös Saariselän alue, aprikoi avaruustutkija Esa Turunen.

Sodankylän geofysiikan observatorion tutkimusryhmällä on pallon mukana oma, 18 kiloa painava säteilymittari, jolla tutkitaan kosmista säteilyä tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Kyseinen tutkimus tehdään ensimmäistä kertaa näin pohjoisessa revontulialueen korkeudessa. Mittaustuloksista on lähitulevaisuudessa hyötyä useilla käytännön alueilla.

– Mittaustuloksilla pystytään tarkentamaan esimerkiksi napa-alueiden ylitse suuntautuvien lentoreittien säteilyannosta, joka kohdistuu lentohenkilökuntaan tai matkustajiin.

Stratosfääriin nousevalla tutkimuspallolla etsitään tietoa myös ilmaston muutoksesta. Italialaistutkijat selvittävät muun muassa yläilmakehän aerosolikoostumuksia. Avaruustutkija Esa Turusen mukaan tieto on erittäin tärkeää, jotta pystytään tieteen kautta ymmärtämään kuinka ilmastomme muuttuu.

– Tiedetään, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan tärkeimpiä kysymyksiä tällä hetkellä. Siinä taustalla täytyy olla tarkka tieto kuinka prosessit toimivat. Tiedot analysoidaan Roomassa.

Suomalaiset tutkijat ovat rakentaneet mittauslaitteita ja valmistautuneet lentoon kolme vuotta. Tutkimuspallon tietoja odotellaan kuumeisesti, mutta kärsivällisesti.

–Ehdin jäädä välissä jo eläkkeelle, mutta onneksi saan emeritussopimuksella vielä toimia nuorempien tutkijoiden kanssa, iloitsee avaruustutkija Esa Turunen.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen uusi johtaja Johanna Ikävalko haluaa keskittyä laitoksen johtamiseen, eikä hän tee itse tutkimustyötä viisivuotisen pestinsä aikana. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei hänellä olisi näkemystä arktisen tutkimuksen suuntaviivoista.

Yksi Arktisen keskuksen painopistealueista on ollut ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Laitoksessa on tehty tutkimusta muun muassa yhteistyössä pohjoisten poronhoitajien kanssa ympäri Arktista.

Tätä myös Johanna Ikävalko haluaa kehittää.

– En itse ole ilmastotutkija, mutta olen seurannut näitä asioita läheltä. Tietysti ilmastonmuutoksen vastainen kampanja on merkittävää, mutta meillä Arktisessa keskuksessa on keskiössä enemmän sopeutuminen ilmastonmuutokseen kuin sen hillintä.

Ilmastonmuutoksen kaltaiset isot ja ihmisen tulevaisuuden kannalta tärkeät tutkimuskohteet vaativat myös isot tutkimusresurssit. Ikävalko pelkää, että hallituksen kaavailut tutkimusrahoituksen leikkaamiseksi tarkoittavat sitä, että Arktisen keskuksenkaan rahat eivät riitä tulevaisuudessa.

– Täytyy kyllä ihan suoraan sanoa, että hallituksen suunnittelemat leikkaukset kansallisen tutkimustoiminnan rahoitukseen ovat niin merkittäviä, että se ei tule riittämään.

Kuuntele Yle Areenasta:

Arktinen keskus on saanut paljon ulkopuolista rahaa

Ikävalkon mukaan Arktisen keskuksen tutkimusrahoituksesta iso osa – lähes puolet – tulee talon ulkopuolelta. Ja tämä ulkopuolinen rahoitus on osin kansallista, joka on nyt leikkausuhan alla.

Toisaalta Arktinen keskus on onnistunut hankkimaan paljon myös kansainvälistä rahoitusta, muun muassa EU:ltä.

– Siinä mielessä vastaus on kyllä ja ei, Ikävalko sanoo tutkimusrahan riittävyyteen.

Tällä hetkellä korkeakoulujen tutkijat joutuvat kuitenkin laittamaan merkittävän määrän työaikaa ja resursseja seuraavan tutkimushankkeen rahoituksen etsintään ja hakuprosessiin.

Arktisen keskuksen tutkijoilla on tosin se etu, että heillä ei ole opetusvelvollisuutta Lapin yliopistossa. Siinä mielessä heillä jää enemmän aikaa varsinaiseen tutkimustyöhön yliopiston muihin tutkijoihin verrattuna.

Tutkimushankkeet liittyvät megahankkeisiin

Ikävalkon mukaan tiedämme jo hyvin paljon niistä haasteista, mitä ilmastonmuutos tuo arktisen alueen asukkaille, elinkeinotoiminnalle ja infralle.

– Tarvitsemme tutkimusta siitä, kuinka ihminen voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Toiseksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten me voisimme hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Arktisella keskuksella on esimerkiksi käynnissä tutkimushanke, jossa tutkitaan, miten olisi mahdollista hidastaa tai kokonaan estää jäätikön sulaminen Grönlannissa.

Ikävalkon mukaan se olisi merkittävä ilmastonmuutosta hillitsevä tekijä pohjoisessa. Mutta urakka olisi megaluokkaa jäätikön valtavan koon vuoksi.

– Näitä tässä nyt nimenomaan selvitetään geoengineering-tieteiden avulla, mutta en ole siihen perehtynyt riittävästi, että voisin sitä konkreettisesti kommentoida. Ilmatieteen laitoksella meillä oli myös keskustelua auringon säteilyn kääntämisestä takaisin avaruuteen, jotta auringon lämmittävää säteilyä ei tulisi maan pinnalle nykyisessä määrin.

Geoengineering yksin ei ole ratkaisu

Ikävalko korostaa, että tällaiset megaluokan tekniset keinot voivat olla yksi ratkaisu ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi, mutta päästövähennykset ovat kuitenkin ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä.

– Fakta on se, että esimerkiksi jäätiköiden sulaminen on alkanut. Koska se kone on käynnistynyt ja massiivisen suuri, se ei pysähdy vuodessa tai kymmenessä vuodessa, vaikka kaikki hanat laitettaisiin kiinni tänään.

– Mutta jos se saataisiin hidastumaan, ilmastonmuutoksen haasteet olisivat paremmin ennakoitavissa ja hallittavissa.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella maanantaihin 13.9. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Tuore tutkimus paljastaa: arktinen alue on lämmennyt pari astetta jo nyt – aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä ja porojen joukkokuolemia

Tundra muuttuu kun lämpenee - ilmasto lämpenee kun tundra muuttuu

Pohjoisen ihmistä ei hetkauta ilmastonmuutoskaan

Alkuviikon sää näyttää monin paikoin kehnolta. Ruotsin yllä voimistuva matalapaine liikkuu parhaillaan kohti Suomea, mikä tietää runsaita sateita pohjoiseen ensi yöstä lähtien.

Ruskaretkeläisten kannattaa varautua pahimpaan: Lapissa nimittäin sataa maanantaina veden lisäksi paikoin räntää ja jopa lunta, ennustaa Ylen meteorologi Joonas Koskela.

– Lunta voi tulla runsaasti, mutta maahan sitä ei välttämättä jää paljoa. Syksyn ensimmäisten lumikertymien arvioiminen on vaikeaa, kun maaperä on vielä melko lämmin ja ainakin osa sataneesta lumesta sulaa pois.

Koskelan ennusteiden perusteella Lapissa sataa maanantaina paikoin yli 30 millimetriä. Kun tiistai lasketaan mukaan, määrä nousee arviolta 40–60 millimetriin.

Lämpötila laskee Käsivarren tienoilla huomenna alimmillaan lähelle nollaa. Ajokeli on huono ainakin Käsivarresta Keski-Lappiin ulottuvalla alueella, sanoo Koskela.

Keskisessä ja eteläisessä Suomessa matalapaine voimistaa tuulia, jotka ovat puuskissa kovia. Maanantaina on voimassa useita tuulivaroituksia sekä maa- että merialueilla.

Pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta päivälämpötilat keikkuvat alkuviikolla tyypillisesti kymmenen asteen molemmin puolin. Näillä näkymin huominen on sään puolesta viikon pahin päivä.

– Vielä tiistaina tuulee ja sataa jonkin verran, mutta keskiviikkona rauhoittuu. Sää tosin pysyy loppuviikollakin pilvisenä ja melko viileänä, sanoo Koskela.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.