Liiketoimintajohtaja Juha Purhonen Lomarenkaasta laskeskelee, että Etelä-Suomi on lähes täyteen buukattu. Mökeistä on korkeintaan viitisen prosenttia enää vapaina. Maan suurin mökkivälittäjä vuokraa noin 4000 mökkiä ympäri Suomen.
Haluttuja ovat olleet erityisesti Etelä-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueilla vesistöjen äärellä sijaitsevat vuokramökit.
Myös keskemmällä maata järvimökit alkoivat olla varattuja juhannukseksi jo huhti–toukokuun vaihteessa. Varauskalenterit ovat täynnä pitkälle heinäkuuhun.
– Pohjoisessa on enemmän mökkejä vielä vapaana, sanoo Purhonen.
Porilaiset Kauhavalla jo viidettä kesää
Vuokramökkiä on erittäin haastava löytää juhannukseksi enää pohjalaismaakunnistakaan. Esimerkiksi Lomarenkaalla on alueella viitisenkymmentä mökkiä, joista juhannuksen ja heinäkuun aikana on vapaana enää viitisen prosenttia.
Kauhavan Alahärmässä ja Seinäjoella Kalajärvellä mökkejä vuokraavalla Jääskän lomalla on sama tilanne. Enää löytyy kuumimpaan sesonkiin vain yksittäisiä päiviä.
– Koulujen lomakauden aika on aika lailla täynnä, toteaa matkailuyrittäjä Päivi Hautala Jääskän Lomasta.
Porilainen Jarno Nurmi viettää juhannuksen perheensä kanssa Etelä-Pohjanmaalla vuokramökissä.Tarmo Niemi / Yle
Korona-aika on lisännyt huomattavasti kotimaan matkailua. Jääskän Loman Kauhavan Ylihärmän mökeillä se on näkynyt lähinnä sesongin ulkopuolisena kasvuna.
– Vieressä oleva Powerpark on meille aina sellainen tasavarman asiakasvirran tuoja, Hautala toteaa.
Porilainen Jarno Nurmi oli liikkeellä hyvissä ajoin ja onnistui saamaan haluamansa vuokramökin. Perhe viihtyy Jääskän loman mökeillä Kauhavan Alahärmässä jo viidettä kesää.
– Olemme tykästyneet paikkaan. Lapsilla on huvipuisto lähellä ja mahdutaan tänne isommallakin porukalla. Nyt mietitään jo, että voisimme tulla vielä pariksi päiväksi ennen koulujen alkua, jos mökkejä on vapaana, Nurmi kertoo.
Valtaosa Suomen vuokramökeistä Lapissa
Tuoreimman tilaston mukaan suurimmilla kotimaisilla vuorkamökkien kauppapaikoilla ja välityssivustoilla oli vuoden 2021 huhtikuussa tarjolla reilut 10 900 vuokramökkiä ja vuokrattavaa loma-asuntoa.
Lapissa mökkejä oli 3480, mikä vastaa 31,9 prosenttia koko Manner-Suomen vuokramökkikapasiteetista.
Toiseksi eniten vuokramökkejä on Pohjois-Pohjanmaalla ja kolmanneksi eniten Pohjois-Savossa.
Vuokramökkitilastojen hännillä ovat Keski-Pohjanmaa vajaalla 50 mökillä. Pohjanmaalla vuokramökkejä on runsaat 80 ja Etelä-Pohjanmaalla noin 170.
– Koronalla on vaikutuksensa, mutta kävijämäärät ovat lisääntyneet tasaisesti jo ennen pandemia-aikaa, sanoo Juha Purhonen Lomarenkaasta.
Puolet liikevaihdosta talvikaudelta
Vaikka varausmäärät ovat kasvaneet, selvänä trendinä näkyy että viipymisaika lyhenee. Mökkien vuokra-ajat ovat lyhyitä myös Jääskän lomalla.
– Tullaan huvipuistoon, yövytään jä lähdetään. Enimmillään ollaan parista neljään päivään. Harvoin tullaan viikoksi tai varsinkaan sitä pidemmäksi, kertoo Päivi Hautala.
Päivi Hautala on vuokrannut mökkejä parikymmentä vuotta. Kysyntä on selvästi kasvanut.Tarmo Niemi / Yle
Korona-aikana myös vuokramökkeilyltä haetaan luontoa, vaellusta ja aktiviiteettia. Mökiltä toivotaan omakotitalon varustetasoa ja mukavuuksia ja varsinkin kesällä myös uimarantaa. Palvelujen läheisyydellä ei ole niin suurta merkitystä.
Korona-aika ja mahdollisuus etätyöhön ovat selkeästi lisänneet ympärivuotista mökkeilyä.
– Vuokramökeistä puolet liikevaihdosta tulee talvikaudelta, puolet kesältä, kertoo Juha Purhonen.
Tuoreen tilaston mukaan vuokramökkiyöpymiset nousivat tammi-huhtikuussa 42 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Kotimaan matkailijoiden yöpymiset kasvoivat jopa 87 prosenttia, kun vastaavasti ulkomailta Suomeen tulleiden yöpymiset laskivat 95 prosenttia.
Miten sinä vietät juhannusta? Millaisiin "hätäratkaisuihin" olet päätynyt viime hetkellä? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 25.6. kello 23 saakka.
Torniossa viime vuoden elokuussa tapahtuneesta räjähdyksestä vaaditaan kahdelle miehelle ehdottomia vankeusrangaistuksia. Syytteiden käsittely alkoi torstaina Lapin käräjäoikeudessa.
Syyttäjä vaatii vuonna 1982 syntyneelle miehelle tuhotyöstä ja räjähderikoksesta vankeustuomiota, jonka pituus olisi puolentoista vuoden sekä kahden vuoden ja neljän kuukauden välillä.
Vuonna 2000 syntyneelle miehelle vaaditaan tuomiota tuhotyöstä ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Hänelle syyttäjä vaatii vähintään vuoden ja enintään vuoden ja neljän kuukauden vankeutta.
Nuoremmalle syytetylle on vaihtoehtoisten rangaistusmuotojen harkitsemiseksi tilattu myös selvitys yhdyskuntapalvelusta.
Syyttäjän mukaan räjähdys kohdistettiin tarkoituksella viranomaiseen
Räjähde vahingoitti Rajavartiolaitoksen tunnuksetonta vuokra-autoa yöaikaan Tornion Aarnintiellä. Auton perä vaurioitui, mutta henkilövahinkoja ei aiheutunut.
Syyttäjän mukaan kaksi syytettyä ja kolmas henkilö räjäyttivät yhdessä räjähteen Volkswagen Transporter -merkkisen pakettiauton rakenteissa.
Syyttäjä katsoo, että tekijöiden tarkoituksena oli kohdistaa teko lainvalvontaviranomaiseen. Haastehakemuksen mukaan he ovat valinneet teon kohteeksi ajoneuvon, jonka he ovat tienneet olevan Rajavartiolaitoksen käytössä.
Syyttäjä: Vanhempi syytetty kiinnitti räjähteen autoon ja sytytti tulilangan
Syyttäjän mukaan tekijät jättivät ajoneuvonsa lähistölle ja menivät kävellen Aarnintielle, missä oli tien laidassa pysäköitynä kaksi Rajavartiolaitoksen käytössä ollutta pakettiautoa.
Syytteen teonkuvauksen mukaan vanhempi syytetty kiinnitti räjähteen pakettiauton rakenteisiin ja sytytti tulilangan.
– Räjähdyksestä aiheutui sirpaleiden, sinkoamien ja kuulovaurioiden vaaraa, haastehakemuksessa sanotaan.
Tapahtumapaikka on pienkerrostalovaltaista aluetta. Rajavartiolaitoksen työntekijöitä on majoittunut Aarnintiellä.
Syytetyt vangittiin noin puolitoista viikkoa räjähdyksen jälkeen. He ovat sittemmin päässeet pois tutkintavankeudesta.
Lapin matkailuyrittäjät ovat toiveikkain mielin, sillä ilmassa on paljon positiivisia merkkejä: matkustusta on avattu ja lomamatka ulkomailta Lappiin on nyt mahdollista. Ulkomaisia matkailijoita odotetaan näkyvän Rovaniemen katukuvassa elokuussa, vielä heitä on vain harvakseltaan.
Pääsesonki Napapiirillä ja matkustusrajoituksista erityisesti kärsineellä Rovaniemellä on joulu, johon on tänään tasan puoli vuotta.
– Uuden joulun valmistelut ovat käynnistyneet välittömästi edellisen joulun jälkeen, joulupukki kertoo juhannuksen viettoon valmistautuvassa pajakylässä napapiirillä.
Pukin mukaan Petteri-poro on kesälomalla ja viimeisin havainto on Utsjoelta. Kesälomalaisia näkyy kuitenkin myös Joulupukin pajakylässä, kun kotimaan matkailun kesäsesonki on käynnistymässä.
Pajakylässä on vilkkaampaa kuin viime kesänä. Kehittämispäällikkö Antti Nikanderin mukaan rokotukset ja rajoitusten hellittäminen näkyy.
Kesällä vieraat ovat enimmäkseen kotimaisia perheitä. Silti kävijämäärät ovat kokonaisuudessaan yli 40% alhaisemmalla tasolla kuin ennen koronaa.
– Loppusyksyyn ja ensi talveen on lievän myönteisiä odotuksia lisääntyvistä ulkomaan matkailijoista. Toivomme, että saisimme tänne Pajakylään ainakin puolet normaalista vierailijamäärästä, Nikander sanoo.
Matkailuyrittäjät ovat silti edelleen riippuvaisia monista eri viranomaistulkinnoista, ja se tekee odotukset varovaisiksi, kertoo Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.
– Yrittäjien täytyy koko ajan seurata valtioneuvoston, rajavalvonnan, THL:n ja paikallisen ely-keskuksen päätöksentekoa. Paljon riippuu myös uudesta tartuntatautilaista, josta odotetaan eduskunnan päätöstä heinäkuussa. Siinä näkyy se iso raami, josta matkailua aletaan viemään kohti talvisesonkia.
Kotimaan matkailu Rovaniemellä viime kesän tasoa
Viime vuonna Rovaniemen hotelliyöpymiset putosivat kolmanneksella koronaa edeltävään tasoon verrattuna. Tämän kesän odotukset ovat samansuuntaisia, sillä kotimaiset matkailijat eivät riitä korjaamaan ulkomaalaisten suosiossa olleen Rovaniemen tilastoja.
Kotimaan matkailussa Rovaniemen valttina ovat maine Lapin pääkaupunkina ja uudet, hyvää palautetta saaneet ravintolat. Todellisia voittajia tämän kesän kotimaan matkailussa ovat mökkivuokraajat. Mökkejä kysytään hurjasti, sen sijaan ohjelmapalveluita vähemmän.
Uutena trendinä näkyvät nuoret kotimaiset matkailijat.
– Uskon, että meneillään on ihan pysyvä sukupolvenvaihdos. Nuoret tulevat Lappiin retkeilemään ja he käyvät ravintoloissa ja myös vuokraavat pyöriä, sup-lautoja ynnä muuta, Kärkkäinen sanoo.
Elokuu on Rovaniemellä vilkas, silloin kaupungissa on kaksi isoa tapahtumaa, Jukolan viesti ja Simerock, ja vieläpä samana viikonloppuna. Siltikään kotimaan kysyntä ei tule korvaamaan ulkomaisten matkailijoiden vähenemistä.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.
– Tämä en ole minä. Tämä puku on kuin jonkun muun.
Näin kautokeinolainen Anne Risten Sara ajatteli pukeutuessaan naisten Kautokeinon saamenpukuun. Itse puvun lisäksi asuun kuuluu silkkinen huivi, joka asetellaan harteille riskujen avulla. Päässään hän kantoi lakkia, joka myös kertoi hänen olevan saamelainen nainen Kautokeinosta.
Anne Risten Sara ei koskaan kuitenkaan kokenut pukua omakseen, sillä hän ei tunne olevansa nainen eikä mies. Vaikka moni saamelainen käsityö on jaettu kahden sukupuolen mukaan, aiheuttaa jaottelu eniten kipua juuri saamenpuvun osalta.
Saamenkäsityö, duodji, on saamelaisille tärkeä kulttuuriperinne. Naisilla ja miehillä on omat saamenpukunsa, lakkinsa ja paulansa. Hopeinen rintakoru, risku, on pääasiassa naisten käyttämä koriste ja hakaset, roahkit, koristavat miesten puvun rintamusta.
Saamelaisille oman alueen saamenpuku on usein se kaunein vaate, minkä he omistavat. Tätä se ei kuitenkaan koskaan ollut Saralle. Kaksi vuotta sitten hän totesi, ettei aio enää pukea saamenpukua, jonka pitäminen tuntui pahalta.
– En halunnut lähteä häihin tai rippijuhliin vain sen takia, etten halunnut pukea saamenpukua ylleni, muistelee Sara.
Sara odottaa yhä, että joku ompelisi hänelle sopivan oman alueen puvun
Perinteisillä saamenkäsitöillä on alueittain omat mallinsa, joita saamelaiset vaalivat. Saamenpukuihin liittyykin useita kirjoittamattomia sääntöjä.
Kuitenkin ajan muuttuessa myös käsityömallit ovat muuttuneet, ja nykyään saamelaisuutta halutaan ilmentää myös uusin tavoin. Myös saamenpuvuista on tehty erilaisia variaatioita, ja puvut heijastavat niin kantajansa persoonaa kuin muotivaikutteita.
Siksi Anne Risten Sara ajattelikin, että olisi helppo löytää ompelija, joka ompelisi hänelle puvun, jota hän voisi ylpeänä kantaa. Asia ei kuitenkaan ollut näin yksinkertaista.
– Olen kysynyt monelta käsityöntekijältä, että voisivatko he ommella minulle saamenpuvun, mutta yksikään ei uskalla tai halua, kertoo Sara.
Hän odottaa yhä, että joku ompelisi hänelle juuri hänelle sopivan puvun.
– En oikein voi sitä ymmärtää. Nykyään meillä on saamenpuvusta sovellettuja paitoja, huppareita ja mekkoja, mutta miksi on juuri näin, että minulle on niin vaikea ommella saamenpukua?
Lopulta Sara löysi Facebookista myynnissä olleen miesten saamenpukua muistuttavan paidan. Kyseinen paitapuku on ollut hänelle hyvä. Paita muistuttaa Kautokeinon miesten pukua, mutta hulpa, eli puvun helma, on oikeaa puhua pelkistetympi.
Saran mieleen on myös se, ettei paita ole liikaa miehen puvun mallinen. Nyt hän käyttää myös toista paitapukua, jonka sai lahjaksi.
– Viimein voin minäkin sanoa, että saamenpuku on se kaunein vaate, mikä minulla on, kertoo Sara hymyillen.
Anne Risten Sara toivoo raivaavansa tietä muillekin, jotka painivat samankaltaisen asian kanssa. Hän tietää, kuinka vaikeaa hänen kaltaisillaan on.
– Haluan pystyä olemaan avuksi jollekulle, edes yhdelle tai kahdelle ihmiselle. Haluan, että ihmiset näkevät, ettei maailma ole niin mustavalkoinen. Se on värikäs, toteaa Sara.
Kuinka luodaan tilaa sukupuolineutraaleille saamen puvuille?
Saamelaisten perinteiset puvut heijastelevat aikaansa. Silti tietyt säännöt ja tavat ovat tiukassa. Saamen puvut jakautuvat miesten ja naisten pukuihin ja puvun osiin, minkä vuoksi Anne Risten Saralla on ollut haasteita löytää itselleen sopivan puvun ompelijaa.
Saamelaistaiteilija Sunna Valkeapää uskoo, että binäärinen jaottelu mieheksi ja naiseksi on tullut saamelaisyhteisöön vahvasti assimilaation ja kristinuskon myötä.
– Arvelen, että assimilaatio, jonka me saamelaiset olemme joutuneet käymään läpi sekä kristinusko ovat tuoneet keskuuteemme sukupuoliryhmät, joihin kuuluvat vain nainen ja mies, vain kaksi hahmoa, pohtii Valkeapää.
Hän perustelee näkemystään saamelaisten vanhoilla tarinoilla ja mytologialla. Vanhoissa tarinoissa kerrotaan isä Auringosta ja äiti Maasta, joiden lisäksi elämän tasapainoa luo Kuu, joka heijastaa heitä molempia.
– Kuu on heijastanut auringonsäteitä ja ylläpitänyt tasapainoa maan päällä. Sanoisin, että kuu on ollut se ei-binäärinen osapuoli ja tarpeellinen osa tässä kokonaisuudessa, ja ilman kuuta maailma ei toimisi oikein, pohtii Sunna Valkeapää.
Taiteilija Sunna Valkeapään mielestä saamenpukujen ei pitäisi olla sidottuja sukupuoliin. Pukujen tulee henkiä enemmän käyttäjänsä energiaa, pohtii Valkeapää. Sunna Valkeapää
Käsityöläiset toivovat yhteisön osallistuvan keskusteluun sateenkaarisaamelaisten puvuista
Saamelainen käsityöläinen Anna-Stina Svakko Ruotsista pohtii, vuosisatoja sitten syntyneet pukuperinteet palvelivat aikansa elintapoja ja tarpeita. Tämän takia lienee vaikea muuttaa ajattelutapaa. Se vaatii yhteistyötä sekä saamenkäsityöntekijöiden että sukupuolivähemmistöjen välillä, painottaa Svakko.
– Uskon, että tarvitsisimme esimerkiksi työpajan, missä keskustella asiasta käsityöntekijöiden kesken. Sateenkaari-ihmiset voivat myös nostaa asian esille, jotta syntyisi konkreettinen keskustelu, esittää Svakko.
Hän kokee, että käsityöntekijän on työssään oltava tiennäyttäjä, joka auttaa pukua tilaavaa henkilöä.
Norjan Kautokeinossa sijaitsevan Saamelaiskäsityöinstituutin johtaja Inka Hermansen Hettan mielestä nimenomaan alueet ja paikkakunnat, joista puvun käyttäjä on kotoisin, merkitsevät puvussa enemmän kuin käyttäjän sukupuoli.
– Henkilön, joka ompelee puvun, täytyy tuntea ne rajat, miten ommellaan eri alueen saamenpuku. Saamenpukua ei tulisi muuttaa liikaa omasta mallistaan pois, sillä tärkeintä on tunnistaa oma alue, painottaa Hermansen Hetta.
Saamelaisen duodji-instituutin johtaja Inka Hermansen Hettan mielestä saamenpuvuista täytyy aina erottaa, mistä käyttäjä on kotoisin. Minna Näkkäläjärvi / Yle
Myös käsityöläinen Lise Tapio Pittja Ruotsin Jokimukasta pitää tärkeänä sitä, että saamenpuvusta voi lukea, mistä käyttäjä on kotoisin.
– Voisi olla jonkinlainen pohja, joka näyttää muille, että tämä henkilö on muunsukupuolinen ja puvusta voi nähdä eri alueen erityispiirteet. Esimerkiksi puvusta voisi nähdä, että sen käyttäjä on muunsukupuolinen saamelainen Kaarasjoelta, pohtii Pittja.
Pittjan mukaan olisi paras, jos muunsukupuoliset itse päättäisivät, millainen on ei-binäärinen puku.
– Jos jokainen vain luo oman mallinsa, siitä ei tule saamelaisille yhteistä, sanoo Pittja.
Saamenpuvut olivat ennen hyvin samanlaisia sukupuolesta riippumatta
Saamelaistaiteilija Sunna Valkeapää muistaa oman isoisänsä kertoneen, kuinka saamenpuvut ovat olleet hyvin samanlaisia keskenään, eikä miehen ja naisen puvuissa ollut perinteisesti suuria eroavaisuuksia. Tämä perinne näkyy edelleen peskeissä, poron nahasta tehdyissä lämpimissä talvipuvuissa, joita ei ole jaoteltu sukupuolen mukaan.
Valkeapään mielestä saamenpuku symboloi enemmän kantajansa persoonaa.
– Olen ymmärtänyt ja luulen, että se, millaisiksi saamenpuvut on ommeltu, kertovat enemmänkin kantajansa presentaatiosta ja energiasta, eikä siitä, mitä hänellä on jalkojensa välissä. Mielestäni se on kolonialistinen ajattelutapa, että meidän pitäisi vaatteillamme näyttää sukupuolemme, sanoo Valkeapää.
Valkeapään mielestä on erityisen tärkeää jatkaa keskustelua saamenpuvuista. Hänen mielestään pukujen ei tarvitsisi olla sidottuna sukupuoleen.
– Ihmiset saavat olla juuri sitä mitä ovat. Meidän, muunsukupuolisten tulee olla mukana saamelaisessa yhteisössä. Kuten ikivanhassa tarinassa on olemassa aurinko ja maa, mutta elämä ei ole mahdollista ilman kuuta, sanoo Sunna Valkeapää.
Eduskunta on ennen kesälomaa puinut vauhdilla hallituksen esitystä maahantulon kevennyksistä ja on keventämässä niitä entisestään. Päätöstä odotetaan perjantaina.
Usko pandemian hellittämiseen rokotusten myötä ylittää hallituksen ja opposition rajat. Maanantaina sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi yksimielisen mietinnön, jossa osin kevennettiin hallituksen esitystä.
Kevennyksen mukaan alhaisen koronailmaantuvuuden maista Suomeen voisi tulla vapaasti. Valtioneuvosto päättäisi asetuksella ilmaantuvuusrajasta tautitilanteen mukaan. Lokakuun puolivälissä loppuisivat kaikki koronaerityisrajoitukset maahantulolle.
Muista kuin valtioneuvoston päättämistä alhaisen riskin maista tulevien pitäisi esittää luotettava todistus sairastetusta koronataudista ja siitä paranemisesta, rokotuksesta tai koronatestin negatiivisesta tuloksesta. Todistuksia valvoisivat maahantulopaikkakuntien terveysviranomaiset.
Tartuntatautilain muutokset ovat voimassa 15.10.2021 asti. Lokakuun puolivälin jälkeen maahantulon koronaepidemiaa varten säädetyt eritysrajoitukset poistuisivat kokonaan ellei epidemia anna aihetta uusiin rajoituksiin. Tällä hetkellä ei tiedetä miten koronaviruksen muunnokset, kuten deltamuunnos, vaikuttavat pandemian kulkuun.
Matkailuväen pitkä odotus loppumassa
Lapin matkailuelinkeinon liitto on pitkään lobannut rajoitusten keventämistä.
Koronaepidemian vuoksi vapaa-ajan matkailu Suomeen on ollut käytännössä kiellettyä. Pelkästään Lapissa tämä on merkinnyt tuhansien matkailualan työntekijöiden lomautuksia, irtisanomisia ja työttömyyttä.
Matkailuyritysten etua ajavan liiton toiminnanjohtaja Nina Forsell on tyytyväinen rajoitusten keventämiseen ja siihen, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta päätyi esittämään niistä luopumista lokakuun puolivälin jälkeen.
– Se on hyvä asia. Ensinnäkin, että meille luodaan selkeä malli sille, miten ulkomaalaiset saavat tulla vapaa-ajan matkoille Suomeen ja Lappiin. Koko koronaepidemian aikana on vapaa-ajan matkustus ollut kiellettyä. Sen takia meillä ei ole ollut kansainvälisiä asiakkaita Lapissa, vaikka normaalisti yli puolet asiakkaista on kansainvälisiä. Nyt on reilun viikon ollut voimassa, että EU ja Schengen -alueelta saavat täysin rokotetut ja sairastaneet tulla maahan, sanoo Forsell.
Forsell uskoo, että helpotukset tulevat näkymään joulu- ja talvimatkailussa, vaikka täyteen entiseen vauhtiin ei vielä ehditä.
– Tämä on nyt se signaali, joka mahdollistaa joulu- ja yleensäkin koko talvikauden matkojen tuotannon. Matkanjärjestäjät ovat kovin kiivaasti odottaneet näitä uutisia jo pitkään. Ne ovat olleet vähän niin kuin toimintavalmiudessa, että tekevät ratkaisuja ensi talven osalta.
Eduskunnan päätöstä maahantulomallista odotetaan perjantaina, mutta maahantulon rajoitukset poistuvat epidemiatilanteeseen perustuen useista maista jo torstaina.
Valtioneuvosto päätti tiistaina maakohtaisista muutoksista Suomen maahantulon rajoituksiin epidemiatilanteen perusteella. Päätöksen mukaan sisärajavalvonta poistetaan Italian, Itävallan, Liechtensteinin, Saksan, Slovakian ja Tšekin osalta 1.7. alkaen.
Ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset poistetaan Bulgariasta Suomeen saapuvasta liikenteestä sekä Albanian, Hongkongin, Japanin, Libanonin, Macaon, Pohjois-Makedonian ja Taiwanin asukkailta kyseisistä maista tai kyseisiltä alueilta Suomeen saapuvassa liikenteessä.
EU- ja Schengen-maiden osalta maahantuloa helpotettiin jo reilu viikko sitten. Suomeen matkustaminen sallittiin 21.6. lähtien molemmat rokotukset saaneille ja alle kuusi kuukautta aiemmin covid-19-taudin sairastaneille. Maahantulo sallittiin myös työnsä takia EU- ja Schengen-maista matkustaville.
Valtioneuvoston tiistaisen päätöksen mukaan maahantulon rajoitukset palautetaan Monacosta saapuvaan liikenteeseen sekä Ruandan asukkaille Ruandasta Suomeen saapuvassa liikenteessä. Myös nämä päätökset tulevat voimaan 1.7.
Hallitus on myöntänyt tiistaina kaksi miljoonaa euroa Kemi-Tornion alueen kehittämiseen. Rahan käytöstä vastaa Lapin liitto.
– Tästä on oltava iloinen. Aluekehittämisrahoituksen tasoon on oltava tyytyväinen. Se on käyttökelpoista erityisesti tehdasalueen uuden käytön pohdintaan, kommentoi Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi.
Kaikkiaan Stora Enson Veitsiluodon tehtaan sulkemisesta aiheutuvaan äkilliseen rakennemuutostilanteeseen on myönnetty alueelle 12,75 miljoonaa euroa.
– Tämä on tähän hetkeen eli ensimmäiseen vaiheeseen hyvä ja riittävä alku, kommentoi Kemin elinkeinojohtaja Mervi Nikander.
Nikander korostaa, että laajentumista suunnittelevien yritysten on toimittava nopeasti.
– Haasteena on, että olemassa olevalla tiedolla raha täytyy pystyä laittamaan liikkeelle syksyn aikana. Yritysten on oltava hereillä, hän sanoo.
Nikander toteaa, että Veitsiluodon tehdasalueen uuden käytön suhteen tähän mennessä myönnetty rahoitus on käynnistysvaihe, jossa tehdään suunnitelmia.
– Suunnitelmista syntyneet lisäaskeleet vaativat taas erilaista rahoitusta. Tehdasalueen uusiokäyttö tarkoittaa varmasti sen mittaluokan investointeja, että myös silloin ministeriön suorat rahoitukset ovat tarpeen, Nikander arvelee.
Meri-Lappiin myönnetty summa koostuu tiistaina myönnetyn aluekehittämisrahan lisäksi työllisyysmäärärahoista (2,55 miljoonaa euroa) sekä kansallisesta yritystukivaltuudesta (4,2 miljoonaa euroa) ja Euroopan aluekehittämisrahaston yritystuesta (4 miljoonaa euroa).
Valtiolta saatua tukea suunnataan yritysten uudistumisen, innovaatioiden ja osaamisen tueksi. Lisäksi tukea suunnataan vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja teknologian hyödyntämiseen liittyvien valmiuksien parantamiseen.
Myös julkinen sektori voi hakea tukea
Pohjois-Pohjan ELY-keskuksen mukaan yristystukia voidaan myöntää pk-yritysten merkittäviin investointi- ja kehittämishankkeisiin, joilla luodaan uutta yritystoimintaa, merkittävää kasvua ja uusia työpaikkoja Kemi-Tornion seudulle.
Rahoitusta voidaan myöntää myös yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeisiin, joiden hakijoina voivat olla muun muassa kunnat, kuntien elinkeinoyhtiöt, oppilaitokset sekä muut julkiset voittoa tavoittelemattomat toimijat.
Kaikkien koronarokotuksen saaneiden kansalaisten rokotustiedot eivät näy tällä hetkellä Omakannassa. Tietojen puuttuminen johtuu tietojärjestelmätoimittajan tiedonsiirto-ongelmista.
Rovaniemen kaupungin avovastaanoton ylilääkäri Outi Palmén sanoo, että ongelma johtuu tietojärjestelmän välisen tiedonsiirron virheistä ja rokotuksen kirjaamisessa tapahtuneista virheistä.
Palménin mukaan ongelma on valtakunnallinen, eikä sitä pystytä korjaamaan nopeasti.
– Olen saanut tiedon, että siihen menisi viikkoja. Tietojärjestelmätoimittaja ei pysty kovin nopeasti tilannetta korjaamaan ehkä osittain siksi, että koronarokotusten kirjausvirheitä on valtakunnallisestikin niin paljon, hän sanoo.
Kirjaamiset olisi pitänyt tehdä tietyllä tavalla
Palménin mukaan kirjausvirheet ovat syntyneet silloin, kun rokotusten antaminen oli vasta alussa eivätkä ohjeet kirjaamisten täsmällisestä tekemisestä olleet rokotteita antaneiden tiedossa.
– Kirjaamiset olisi pitänyt tehdä hyvin tarkkaan niin, ettei tekstissä ole esimerkiksi yhtäkään ylimääräistä välilyöntiä, Palmén sanoo.
Kirjauksia ei voida Palménin tietojen mukaan alkaa korjata kunnissa, vaan se on tietojärjestelmätoimittajan tehtävä.
– Tämä on ikävien sattumusten summa, hän toteaa.
Tiedot ovat tallessa ja todistuksenkin saa tarvittaessa
Lapin kuntien johtavat lääkärit sanovat, että kuntalaisten ei tarvitse silti olla huolissaan: koronarokotustiedot ovat tallessa, vaikka ne eivät Omakannassa näkyisikään juuri nyt.
Jos on tarve koronarokotustodistukselle esimerkiksi ulkomaan matkan vuoksi, sen voi pyytää omalta terveysasemalta joko soittamalla tai sähköisen yhteydenottopyynnön kautta.
– Meiltä saa englanninkielisen todistuksen koronarokotuksesta. Emme tosin voi antaa takeita siitä, miten todistukseen suhtaudutaan vastaanottavassa maassa tai millaisia todistuksia siellä hyväksytään, Palmén sanoo.
Rovaniemellä 6 000 henkilön tiedot eivät näy Omakannassa
Todistusta ei kuitenkaan ole syytä pyytää turhaan.
– Jos todistukselle ei ole tarvetta, terveydenhuoltoa ei kannata turhaan kuormittaa. Jos meille yhtäkkiä tulisi paljon kyselyitä rokotustodistuksista, se työvoima olisi pois jostain muusta työstä, Palmén sanoo.
Lapissa esimerkiksi Rovaniemellä noin 6 000 henkilön koronarokotustiedot eivät näy vielä Omakannassa.
Kittilässä yli puolella kuntalaisista rokotetiedot eivät ole kirjautuneet Omakantaan. Sallassa rokotetiedot puuttuvat noin kahdelta kolmasosaa kuntalaisista.
Kotimaan matkailun ja karavaanarielämän suosio näkyy leirintäalueilla.
Tänä vuonna matkailuautoja on rekisteröity lähes 40 prosenttia ja vaunuja 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 eli ennen koronaa. Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan suurin määrä matkailuautoja. Matkailuvaunuja on kappalemääräisesti vielä autojakin enemmän.
Suomalaisia matkustajia ja karavaanareita on leirintäalueiden yöpymistilastojenkin perusteella liikkeellä enemmän kuin pari vuotta sitten.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten leirintäalueyöpymisiä on ollut tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana neljä prosenttia toissa vuoden määrää enemmän. Viime vuodesta yöpymisten määrä on kasvanut peräti neljänneksellä.
Kokonaisyöpymisissä ollaan vielä koronaa edeltävästä ajasta jäljessä, koska ulkomaalaiset turistit ovat edelleen harvassa.
SF Caravan ry:n eli valtakunnallisen harrastajien kattojärjestön puheenjohtaja Olli Rusi vastaa puhelimeen rakkaan harrastuksen parista.Hän on Lieksan Vuonnislahdessa Rekiniemi-nimisellä SF Caravan alueella.
– Tämä harrastus on koronaympäristössä turvallista ja vastuullista matkustamista. Näyttää siltä, että pandemia on antanut vauhtia kotimaan matkailuun.
Rusi on havainnut, että nuoret ovat löytäneet kotimaan.
– Se enteilee jatkuvuutta tälle harrastukselle.
Tilastot kertovat selvän eron suomalaisten ja ulkomaalaisten leirintäalueyöpymisistä: suomalaisista lähes 70 prosenttia yöpyy matkailuautossa tai -vaunussa, ulkomaalaisista valtaosa käyttää leirintäalueiden mökkejä. Telttaan majoittuu enää alle prosentti kummankin ryhmän matkustajista.
Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvaminen näkyy esimerkiksi SF Caravan Napapiirin alueella Tervolan Ryynäsenniemessä, kun vapaat auto- ja vaunupaikat käyvät vähiin.
Hallituksen puheenjohtaja Jarmo Vallo sanoo, että kausipaikkalaisten määrä on tapissa.
– Emme pysty ottamaan enempää, että jää tilaa vieraillekin, Vallo sanoo.
Leirintäalueella turvaetäisyyksiä helppo pitää
Ryynäsenniemessä matkailuvaunut ovat paljon matkailuautoja yleisempi näky. Autot ja vaunut ovat väljästi sijoitettuina alueelle.
– Vakuutusyhtiöt vaativat tietyn etäisyyden näiden välille. Jos tulee tulipalo, niin se ei pääse leviämään. Se on hyvä nyt korona-aikana, koska täällä pystyy pitämään etäisyyksiä, sanoo Ruotsin Kalixista matkailuvaunun tuonut Keijo Leppäniemi.
Leppäniemi on vaimonsa Irma Leppäniemen kanssa pitänyt vaunua kesät Ryynäsenniemessä jo parikymmentä vuotta.
Leppäniemet muuttivat Ruotsiin vuonna 1970. He pitävät karavaanimatkailun parhaana puolena yhteisöllisyyttä. Talkoissa voi olla mukana sen verran, kun haluaa.
Keijo ja Irma Leppäniemi ovat matkalla lastenlapsiensa Markus ja Anton Leppäniemen kanssaAntti Ullakko / Yle
Myös Leppäniemet ovat panneet merkille, että matkailuautoja ja -vaunuja on nyt paljon liikkeellä. He uskovat, että koronan jälkeenkin matkustetaan paljon myös kotimaassa.
– On paljon suomalaisia, jotka eivät tiedäkään, mikä on kotimaa. Ovat vain töissä ja lähtevät etelän aurinkoon, kun loma alkaa, Keijo Leppäniemi sanoo.
Matkailuvaunun Ryynäsenniemeen ovat tuoneet myös Satu ja Juha Keski-Antila. Vaunu hankittiin vasta pari vuotta sitten.
– Minä olin jo pitkän aikaa haaveillut tällaisesta matkustamisesta, mutta isäntä ei ollut siitä niin innostunut, vaikka hän on lapsuudenperheessä sitä harrastanut, Satu Keski-Antila sanoo.
Yhteinen kipinä syntyi, kun löytyi sopiva vaunu. Koronan vuoksi he eivät ole karavaanareiksi kuitenkaan alkaneet. He eivät ole muutenkaan juuri ulkomailla matkustelleet.
– Ehkä ensi kesänä suunnataan Keski-Eurooppaa kohti, kun kertyy kokemusta tällaisesta matkailusta ja koronakin varmaan hellittää.
Matkailueurot jäävät nyt kotimaahan
Kotimaan matkailu on järkevää myös kansantalouden kannalta.
Matkustustase on positiivinen, jos maassa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat suuremmat kuin maan asukkaiden kulutus ulkomaanmatkoilla. Tase on negatiivinen, jos menot ovat suuremmat kuin tulot.
Matkustustase on ollut noin kaksi miljardia alijäämäinen. Suomalaiset matkailijat kuluttivat ennen koronaa noin viisi miljardia euroa ulkomailla, kun ulkomaiset matkailijat kuluttivat Suomessa vain noin kolme miljardia euroa.
Sekä ulkomaalaisten kulutus Suomessa ja suomalaisten kulutus ulkomailla on toki laskenut selvästi korona-aikana kertoo yliaktuaari Johannes Kolu Tilastokeskuksesta.
– Nyt on pari kvartaalia ollut jopa ylijäämäisiä, mutta toki puhutaan hyvin pienistä luvuista verrattuna koronaa edeltävään tilanteeseen.
Kolu lisää, että kotimaan matkailun ja matkustustaseen yhteys ei ole ihan suora, koska kaikki ulkomaanmatkoista säästetyt rahat eivät mene kotimaan matkailuun. Ulkomaan matkojen väheneminen on voinut näkyä ennemminkin säästämisasteen nousuna ja muiden hyödykkeiden kulutuksena.
SF Caravan ry:n puheenjohtaja Olli Rusi pitää pelkästään kotimaanmatkailun talousvaikutusta merkittävänä.
– Nämä ulkomaille menevät rahat ovat Suomen kansantaloudesta ja hyvinvoinnista pois, niin ne täytyy kompensoida muilla keinoin. Mieluummin näkisin, että luomme hyvinvointia kotimaanmatkailulla.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.
Lippispäisen miehen katse kaukaisuuteen on tuttu heille, jotka ovat tällä viikolla kulkeneet Helsingin ydinkeskustassa.
Jarkko “Jake” Poroputaan kasvot on ikuistettu 18 metriä korkeaan mainoslakanaan kauppakeskus Forumin seinään. Katse suuntautuu pohjoiseen, missä on hänen menneisyytensä.
"Homoseksuaalisuus luokiteltiin rikokseksi vielä 1971", lukee kuvan alla.
Jos Poropudas olisi syntynyt viisi vuotta aiemmin, hän olisi syntynyt rikollisena.
"Edistys käynnissä", teksti jatkuu vapaasti suomennettuna.
Skeittaaja kantaa salaisuutta
12-vuotiaana Jarkko Poropudas näki Suosikki-lehdestä kuvan Anthrax-yhtyeestä rullalautojen kanssa.
– Se näytti hurjalta. Ajattelin, että tuota voisin alkaa itsekin harrastaa.
Hän osti ensimmäisen skeittilautansa Oulusta vuonna 1987 – rahoilla, jotka hän oli alunperin säästänyt Anthraxin keikkaa varten. Hän rakensi kavereidensa kanssa ensimmäisen rampin uimahallin pihalle kotikaupunkiinsa Kemijärvelle.
Lukion jälkeen Poropudas muutti ensin Rovaniemelle, missä saattoi skeitata hallissa talvellakin, ja lopulta Helsinkiin isompiin ympyröihin vuonna 2001.
Hän työskenteli Kontulan skeittihallissa nuorten parissa ja kuvasi vapaa-ajallaan temppuvideoita ja osallistui silloin tällöin kisoihin. Poropudas myös perusti kavereidensa kanssa skeitti- ja vaatemerkin Happy Hour Skateboards.
Skeittipiireissä hän oli tunnettu, mutta yksi asia pysyi suurelta yleisöltä piilossa. Hänen homoseksuaalisuudestaan tiesivät vain hänen lähimmäisensä ja parhaimmat kaverinsa.
Ulos kaapista
Poropudas päätti ottaa asian avoimesti esille suomalaisen skeittilehden Hai Jump Magazinen haastattelussa lokakuussa 2013. Hän järkeili:
– Se olisi fiksua ja helpottaisi kaikkia, itseänikin.
Toki tilanne myös jännitti.
– Ensimmäisenä sitä mietti, mitä sponsorit tulevat sanomaan.
Pelko osoittautui lopulta turhaksi.
– Se oli hyvä juttu. Palaute oli älyttömän hyvää. Kaikki ottivat asian hiton hyvin. Se helpotti. Onhan tästä jo aikaa, mutta nyt kun asiaa muistelee, se on ehkä paras teko elämässäni.
Syksyllä 2016 myös amerikkalainen skeittilegenda Brian Anderson ilmoitti olevansa “gay”. Se oli iso juttu Amerikassa, jonka piirejä kuvailtiin jopa homofobisiksi.
Ilmapiiri avautui lisää. Pian tämän jälkeen Poroputaan skeittimerkki toi markkinoille ensimmäiset homoeroottisilla kuvilla maalatut Tom of Finland -skeittilaudat. Ne kiinnostivat paitsi Suomessa myös Yhdysvalloissa ja myytiin nopeasti loppuun.
Jarkko "Jake" Poroputaan kasvot ovat olleet keskeinen osa Helsingin keskustan näkymää tällä viikolla.Petteri Sopanen / Yle
Poroputaan viimeisin teko edistää suvaitsevaisuutta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia oli suostua Meeri Koutaniemen kuvattavaksi ja ryhtyä Pride-viikon kasvoksi.
– Aika oli vihdoin oikea, vielä pari vuotta sitten en olisi tähän suostunut. Tiedän jo nyt, että tämä kannatti tehdä. Olen saanut kiitosviestejä, joissa skeittarit kertovat esimerkkini rohkaisseen heitä.
Viimeiset 15 vuotta Jarkko Poropudas on tehnyt töitä nuorisotyöntekijänä. Työ skeittihallissa oli pakko jättää, sillä häntä uhkasi yliannostus rakkaasta lajista.
Nuorten parissa hän kuitenkin viihtyi ja kouluttautui alalle oppisopimuksella avoimessa nuorisotalossa.
– En ole päivääkään katunut. Ihan mahtavia hommia. Olen pystynyt tekemään avointa nuorisotyötä ja työskentelemään sateenkaarinuorten kanssa, hän iloitsee.
Poroputaan mielestä kehitys menee hyvään suuntaan. Nuoret suhtautuvat koko ajan suvaitsevaisemmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
Vanhemmat sukupolvet joutuivat hankkimaan tietoa Suomen Kuvalehden kansien taakse piilotetuista Seta-lehdistä kirjaston lukusaleissa. Nyt tietoa saa vaikka puhelimella.
Nuorisotyöntekijät ovat paremmin koulutettuja. Helsingissä nuorisotilat ovat syrjinnästä vapaita alueita, ja Vallilaan avataan pian jopa oma sateenkaarinuorille tarkoitettu nuorisotila Iris Helsinki.
Lisäksi monella alalla ja monessa urheilulajissa on omat poroputaansa ja brianandersoninsa, jotka lisäävät avoimuutta.
Jarkko Poropudas on skeitannut 12-vuotiaasta lähtien. Pisin tauko on ollut kolme viikkoa, kun hän loukkasi nilkkansa. Muutoin hän on välttänyt isommat kolhut – ja koputtaa puuta.Petteri Sopanen / Yle
Yläasteikäiset ojentavat toisiaan
Homottelu on vähentynyt ja loppunut melkein kokonaan.
– Sitä ei kuulu samalla tavalla kuin meidän nuoruudessamme, Poropudas sanoo.
Pari viikkoa sitten hän kuuli yläasteikäisen nuoren homottelevan kaveriaan. Kolmas samanikäinen nuori puuttui tilanteeseen: “Hei nyt eletään vuotta 2021, mitä sä tollaista käytät”.
– Olin, että jes. Nyt mennään hienoon suuntaan!
Maailma ei ole silti vielä valmis. Työtä riittää edelleen.
– Toivottavasti tulevaisuudessa kaikki saisivat olla omia itsejään, mennä omana itsenään ja tulla hyväksytyksi, Poropudas sanoo.
Koirien ja muiden lemmikkien elämä voi olla helteellä paljon raskaampaa kuin omistaja arvaakaan.
Lämpöhalvaus voi viedä yllättävän nopeasti koiran kuoleman porteille asti.
Koiran normaali ruumiinlämpö 38–39 astetta. Eläinlääkäri Markus Kiili sanoo, että jos ruumiinlämpö nousee 40 ja 42 asteeseen, on kyse lämpöhalvauksesta.
– Koiran normaalilämpö on korkeampi kuin meillä ihmisillä, mutta siinä samassa 42 asteessa lähtee henki niin koiralla kuin ihmisellä. Marginaali on koiralla niin paljon pienempi.
Kiili asuu Äkäslompolossa, ja hän on seurannut huolestuneena turistien koiria, jotka otetaan mukaan tunturivaelluksille.
– Omistajat haluavat liikkua paljon ja päiväaikaan, ja he ottavat mielellään myös koiransa matkaan.
Koirarodut ovat lämmönkestävyyden puolesta erilaisia, ja varsinkin lyhytkuonoisia koiria helle rasittaa. Niiden hengitysilma vaihtuu huonommin, ja niillä on myös heikompi kyky kontrolloida lämmönsäätelyä.
– Niille voi kilometrinkin kävely olla kohtalokas, kun se tapahtuu keskellä päivää hellekelissä.
Kiilin asiakaskunta on tämän hellejakson selvinnyt melko helpolla.
– Jokunen lämpöhalvaus on tullut, mutta ne eivät ole olleet onneksi vakavia. Olen puhelimessa ohjeistanut viilentämään, ja eläimet ovat toipuneet niillä toimilla.
Pohjanpystykorva Murulle on kertynyt ikää jo 14 vuotta. Se on oppinut hakemaan varjopaikkoja.Kyösti Vaara / Yle
Viileällä vedellä kostutettu pyyhe tuo helpotusta
Oireiden esiintyessä on tärkeää siirtää eläin heti pois kuumasta paikasta.
Yksinkertainen tapa helpottaa sen vointia, on kastella esimerkiksi pyyhe viileällä vedellä märäksi ja laittaa se koiran päälle.
– Koirille myydään takkejakin, joita voi kastella. Siinä on sama idea kun pyyhkeellä, mutta takki pysyy paremmin päällä, Kiili sanoo.
Hän muistuttaa, että lemmikeille pitää olla raikasta juotavaa jatkuvasti tarjolla, ja niitä kannattaa ulkoiluttaa aamulla aikaisin tai illalla myöhään. Kiili on huomannut, että yleensä sellaisten koirien tilanne on hyvä, joiden omistaja ei ole lomalla.
– Ne ovat päivällä sisällä ja ulkoilu tapahtuu illalla.
Eläinlääkäri Jutta Kasvi rovaniemeläisestä eläinlääkärikeskus Kiepistä kertoo, että lämpöhalvauksen saaneita eläimiä ei ole tämän hellejakson aikana vielä tullut hoidettavaksi.
Lämpöhalvauksen oireita ovat voimakas läähätys, levottomuus, kuolaaminen ja hoipertelu. Lisäksi limakalvoilla etenkin ikenissä havaitaan sinertävä, purppura tai kirkkaanpunainen väritys.
Elsan olo helpottui heti, kun se sai viilennystä.Kyösti Vaara / Yle
Eläinlääkäri Markus Kiili on huomannut, että omistajat eivät aina tunnista oireita.
– Asiakkaat ovat aluksi epäilleet, että kyse on kyyn puremasta tai jostakin myrkytyksestä. Lämpömittari on hyvä väline asian selvittämisessä.
Mutta liian kauan ei kannata asiaa jäädä odottelemaan.
– Jos koiran vointi heikkenee äkillisesti näillä keleillä, niin kannattaa herkästi soittaa eläinlääkäriltä ohjeet, Kiili sanoo.
Myös Kasvi muistuttaa samasta asiasta.
– Lämpöhalvaukseen menehtyy eläimiä joka kesä ja se käy todella nopeasti. Sen kanssa ei todellakaan ole leikkimistä. Kasvi kertoo.
Kuuma auto ei ole koiran paikka
Yksin kuumissa autossa odottavia koiria näkee yhä esimerkiksi markettien parkkipaikoilla, vaikka omistajia on jo vuosia muistutettu, että koiraa ei saa jättää kuumalla ilmalla autoon.
Kasvin mielestä lemmikkiä ei kannata nyt ottaa mukaan autoreissulle, jos siihen ei ole erityistä syytä.
– On todella pettävää, miten nopeasti se lämpötila autossa nousee. Jos jättää auto varjopaikkaan, niin jonkin ajan kuluttua se voi jo hetken kuluttua olla suorassa auringonpaisteessa.
Ihminen unohtaa helposti, että koira pystyy ainoastaan läähättämällä säätelemään lämpöä.
– Oikeastaan se yrittää säädellä sitä, mutta se on paljon rajoitetumpaa kuin ihmisellä. Koiran turkkia voi keventää kesällä ajelemalla sitä, Kasvi sanoo.
Hän ohjeistaa, että koiran voi viedä uimaan, mikäli se on tolpillaan.
– Kuten ihmisistäkin tiedetään, että jos tajunnantaso ei ole normaali, niin silloin ei saa antaa suun kautta mitään, mutta mikäli eläin pystyy juomaan niin annetaan sitä juomavettä, ja joka tapauksessa sitä viilennetään.
Eläinlääkäri Jutta Kasvi muistuttaa, että koira ei ole ainoa, joka kärsii kuumasta.
– Kissat kestävät ehkä vähän enemmän kuin koirat, mutta kyllä nekin kärsivät, vaikka pitävätkin lämpimästä. Meillä on ollut hoidossa eläimiä hamsterista lähtien kuumuuden takia.
Kasvi vinkkaa, että myös luonnon eläimille voisi laittaa viileää vettä tarjolle.
Rovaniemen hovioikeus antoi toukokuussa vapauttavan tuomion kaikille 28 syytetylle Kittilän virkarikosjutussa.
Lapin käräjäoikeus antoi vapauttavan tuomion jo vuonna 2019.
Asiassa on kyse siitä, syyllistyivätkö Kittilän kuntapäättäjät rikokseen, kun he päättivät irtisanoa Anna Mäkelän kunnanjohtajan virasta marraskuussa 2014.
Hovioikeus ei löytänyt tahallista rikosta valtuuston, kunnanhallituksen eikä Mäkelän irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan toiminnasta.
Ennätyslämpimän kesäkuun jälkeen myös heinäkuu on alkanut helteisenä koko maassa. Maanantaina Suomen kuumin paikka oli Ylä-Lappi, missä Utsjoen Kevolla mitattiin jo koko maan kesän lämpöennätystä sivuava lukemat 33,6 astetta kello 17 aikaan iltapäivällä.
Tämän kesän lämpöennätys Suomessa mitattiin Parikkalassa 22. kesäkuuta, 33,6 astetta. Utsjoella mitattu maanantain hellelukema on kuitenkin Lapin kesän lämpöennätys ja se ylittää 60-luvulle asti ulottuvan digitoidun ajan Lapin ennätyksen, 33,4 astetta.
Heinäkuun alku on ollut Lapissa poikkeuksellisen lämmintä.
– Lapissa on poikkeuksellista, että on yli 32 asteen lukemia, kertoo ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen.
Marttavinkit: Viileä marjasmoothie ja jääpullo tuulettimen eteen
Moni nauttii helteestä, mutta yli 30 asteen lämpötilat saavat ainakin osan suomalaisista tuntemaan olonsa jo tukalaksi. Töistä ei tahdo tulla mitään, kun hiki virtaa – eikä nukkuminenkaan ole mitään herkkua ainakaan ilmastoimattomassa asunnossa.
Marttaliiton kotitalousasiantuntija Salla Kinnusen mukaan oloa voi viilentää helposti ilman teknisiä apuvälineitäkin. Tärkein vinkki on pysyä nesteytettynä.
– Se auttaa myös olon viilentämiseen, kun kehossa on tarpeeksi nestettä. Yksi hyvä konsti on käyttää sumupulloa ja sumuttaa sillä vettä iholle. Veden haihtuminen iholta viilentää oloa, vinkkaa Kinnunen.
Kuumimmat lukemat mitattiin Utsjoen Kevolla, mutta Nuorgamissakin lämpötila nousi reilusti yli 30 asteen.Mira Länsman
Helteillä ei tee mieli syödä, mutta energiansaannista olisi silti hyvä pitää huolta. Kinnunen neuvoo nauttimaan esimerkiksi pakastemarjoista tehtyä viileää smoothieta.
– Siihen voi lisätä kaurahiutaleita ja maapähkinävoita, niin tulee myös hiilihydraatteja ja proteiinia. Näin energiataso pysyy paremmin yllä, eikä illalla ole sitten niin hirveä nälkä.
Ikkunoita kannattaa hirmuhelteillä pitää auki valikoiden. Päiväksi ikkunat on hyvä sulkea, jotta sisäilmaa kuumempi ulkoilma ei virtaa sisään. Sälekaihtimet kannattaa myös pitää kiinni helteillä.
– Sälekaihtimissa on hyvä muistaa sellainen konsti, että kääntää kaihtimet kupera puoli ulospäin, se heijastaa valoa ulos vielä tehokkaammin, Kinnunen neuvoo.
Hieman ennakointia vaativia viilennyskikkoja on esimerkiksi lakanoiden tai riisipussin pakastaminen pari tuntia ennen nukkumaan menoa. Ne viilentävät ja auttavat nukahtamista.
– Pakastimesta voi ottaa kylmäkallen ja laittaa sen tuulettimen eteen. Näin tuuletin levittää huoneeseen viileää ilmaa eikä vain siirrä lämmintä ilmaa.
Tuuletin liikuttaa ilmaa, mutta ei jäähdytä sitä. Jäädytetty virvoitusjuomapullo viilentää tuulettimen puhaltamaa ilmaa, mutta alle on syytä laittaa astia kondenssiveden keräämiseen.Ari Hursti / Yle
Kaikkien aikojen ennätyksiin jäi vielä matkaa
Lapin kaikkien aikojen lämpöennätys on todennäköisesti 7.7. 1914 Inarin Thulessa mitattu 34,7 asteen lukema. Suomen kaikkien aikojen korkein lukema on Joensuussa vuonna 2010 mitattu 37,2 astetta.
Lapin lämpöaalto on seurausta kahdesta tekijästä.
– Siellä on korkeapainetta, joka tietää yleensäkin lämmintä ilmaa. Sen lisäksi Keski-Euroopasta on tullut Norjan meren kautta lämmintä ilmaa pohjoiseen, Tuovinen kertoo.
Lämmin sää on jatkumassa.
– Näyttää, että lämpöä riittää useaksi päiväksi. Ehkä se kovin huippulämpö kuitenkin siirtyy Kuolan niemimaalle huomisen aikana, Tuovinen arvelee.
5.7. kello 17 Päivitetty Utsjoen Kevon mittauspisteen lukema 33,6 asteeseen.
Miten sinä pysyt viileänä huippuhelteillä? Kerro vinkkisi tai osallistu keskusteluun muuten vain tiistaihin 6.7. kello 23 saakka.
Metsähallitus oli tekemässä metsänhoidollista kulotusta jänkien ympäröimällä kumpareella. Tuli kuitenkin lähti leviämään yli kostean jängän, jolloin kulottajat tekivät palohälytyksen.
Palopaikka on vaikeakulkuisen matkan päässä lähimmiltä teiltä. Sen vuoksi paloa on sammuttamassa Rajavartioston helikopteri ja pelastushelikopteri Aslak. Lisäksi paikalla on pelastulaitoksen yksiköitä Kolarista, Pellosta, Kittilästä
Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, miten laajalle palo on päässyt leviämään.
Päivitämme uutista.
Oletko paikalla? Otitko kuvan tai videon tapahtuneesta? Lähetä se meille täältä. Jätähän myös yhteystietosi.
Norjaan saapuville matkailijoille pystytetyt Covid-19-testauspaikat ruuhkautuivat maanantaina Nuorgamissa ja Kilpisjärvellä. Norjaan pyrkivät suomalaisturistit joutuivat jonottamaan koronatestauspaikalle pääsyä jopa viisi tuntia.
Kokkolalaisen Janne Kuljun, 37, kahden yön lomamatka Pohjois-Norjan Skibotniin seisahtui maanantaina Kilpisjärvelle Suomen ja Norjan rajalle. Suomen puolelta pääsee ajamaan normaalisti rajan yli, mutta Norjan puolella vastassa on testauspiste.
Lämpöaallon koettelemalla Kilpisjärvellä mittari näytti 27 astetta, mutta jonotuksesta ja kuumuudesta huolimatta Kulju kuvailee jonotustunnelmaa rennoksi.
– Fiilis täällä ei ole ollenkaan paha. Näen retkituolissa istuvan naisen ja ihmisiä, jotka tekevät trangialla ruokaa. Jotkut käyvät kävelyllä lähimaastossa, Kulju kuvailee.
Norjan poliisi kertoi jopa kilometrien mittaisista jonoista rajanylityspaikalla aamupäivällä. Asiasta uutisoi muun muassa Norjan yleisradioyhtiö NRK (siirryt toiseen palveluun).
Liikennevalomalli näyttää melkein koko Suomeen vihreää
Norjassa on käytössä maahantulijoiden suhteen niin sanottu liikennevalomalli. Norjan kansanterveyslaitoksen kartta (siirryt toiseen palveluun) päivittyi suurilta osin Suomea vihreäksi maanantaina 5. heinäkuuta.
Se tarkoittaa, että Suomesta maahan saapuvilta ei vaadita karanteenia. Suomessa ainoastaan Kainuu ei ole tällä hetkellä vihreää aluetta.
Kokkolalainen Janne Kulju vaimoineen oli matkalla kahdeksi yöksi Skibotniin. Jonotus koronatestauspistelle venyi tuntien mittaiseksi.Janne Kulju
Maahan saapuville tehdään rajalla Covid-19-testi, jonka tulee olla negatiivinen. Rokotuspassilla pääsee suoraan jonon ohi.
Viiden aikaan iltapäivällä Janne Kulju oli jonottanut Norjan puolella tehtävään testiin viisi ja puoli tuntia, kun matkaa testipisteelle oli jäljellä vielä noin sata metriä.
– Kun saavuimme, jono oli noin 600 metriä pitkä, tai ainakin alle kilometrin. Pari tuntia sitten ohitimme merkin, joka kertoi testauspaikan olevan 300 metrin päässä, Kulju kertoo.
Myös Nuorgamissa puolen kilometrin jono
Myös Nuorgamissa testauspisteelle hiipivä autojono eteni maanantaina hitaasti. Haapajärveläinen Markku Aitto-Oja ylitti rajaa toista kertaa kahden viikon aikana. Hän on ollut lomailemassa Utsjoella.
– Ensimmäisellä kerralla rajanylitys oli läpihuutojuttu, mutta nyt ei. Kirkolta aloitettiin jonottaminen ja noin 300 metrin matkan eteneminen Norjan puolelle testauspisteeseen kesti noin kolme tuntia, Aitto-Oja kertoo.
Testauspisteellä matkailijan pitää esittää passi ja rekisteröitymiskaavake, minkä jälkeen tehdään Covid-19-testi ja odotetaan tulos.
– Norjan poliisi kiertelee jonossa ja mielestäni kartoittaa matkailijoiden rokotustodistuksia. Matkailijat, joilla on rokotustodistus, pääsevät jonon ohi, Aitto-Oja kuvailee.
Kolmisenkymmentä vuotta Ivalossa toiminut rengas- ja ajoneuvotestausyritys Test World on nyt Utac Ivalo. Euroopan suurin testialan yritys, ranskalainen Utac-konserni, hankki omistukseensa britannialaisen Millbrookin viime joulukuussa.
Nimi vaihdettiin juhannusaatonaattona fyysisesti niin Ivalossa kuin konsernin muissakin toimipisteissä yhtä aikaa.
Ivalossa hiljattain vieraillut Utac-konsernin pääjohtaja Laurent Benoit arvioi, että uusia työpaikkoja ja työtehtäviä tulee pohjoiseen lisää. Jo tällä hetkellä testaustoiminta työllistää Ivalossa enemmän kuin koskaan aiemmin, 103 henkilöä.
Utac Ivalo tulee olemaan konsernin syömähammas ja vastaamaan koko konsernin rengastestauksesta tulevaisuudessa.
Pohjoista toimipistettä tullaan Benoitin mukaan kehittämään keihäänkärjen lisäksi erilaisen autoalan tapahtumien suuntaan. Ivalon maantieteellinen sijainti on omiaan lisäämään kiinnostusta maailmalla ja paikkakunnalta löytyy tarpeeksi tasokasta majoitustarjontaa vaativampaankin makuun.
Tavoitteena maailman kärki
Laurent Benoitin mielestä Ivalon testikeskus täydentää hienosti konsernin maailmanlaajuista klusteria alalta. Yhtiöllä on muun muuassa kuuman ilmanalan testausta Marokossa.
– Meillä ei ole tähän saakka ollut osaamista kylmätestaamisesta ja nyt Test Worldin avulla voimme nousta yhdeksi maailman johtavaksi yhtiöksi koko testausalalla, Laurent Benoit kehuu.
Utac hankki Ivalon näkemättä, sillä koronarajoitusten vuoksi Benoit pääsi Ivaloon vierailulle vasta juhannuksen alla. Ostos ei mennyt pieleen, vaan vuosikymmenten aikana kertynyt kokemus ja osaaminen kylmätestauksesta teki säväyksen pääjohtajaan.
Ivalossa on mahdollista luoda halliin ympärivuotiset talviolosuhteet, mistä Benoit oli erityisen innoissaan vierailullaan. Laurent Benoitia miellyttää mahdollisuus luoda ja simuloida erilaisia olosuhteita esimerkiksi indoor-sisäradoilla. Jos niin halutaan, hallissa on talvi ympäri vuoden ja kaikki mahdolliset kelit. Autojen testauksessa tärkeä elementti on uutuuksien ensiesittelytilaisuudet. Niihin Ivalon testauskeskus on kuin luotu.
Katso video. Tällainen on salaisuuksien testikeskus. Kävimme paikalla tammikuussa 2020.
Sähköautot ja niiden renkaat vaativat testausta
Mellanaavalla Ivalossa sijaitseva testausalue on nyt Utac-konsernin keskuksista suurin. Sen pinta-ala on yli tuhat hehtaaria.
Euroopan suurin ja yksi maailman suurimmista testausalan yrityksistä antaa hyvän selkänojan uusille investoinneille ja kehittämiselle Ivalossa. Tämä on tärkeää myös työllisyyden kannalta.
Toimitusjohtaja Janne Seurujärvi uskookin, että uusi omistaja tulee kehittämään myös Ivalon toimipistettään nykyajan vaativan testausalan kärjessä.
–Test World on toiminut 30 vuotta rengastestauksen kärjessä ja sinä aikana osaaminen on kasvanut niihin mittoihin, että siitä on hyötyä myös konsernitasolla. Utac Ivalo on ja tulee olemaan vahva toimija myös tulevaisuudessa, Seurujärvi sanoo.
Polttomoottoriautojen vähitellen väistyessä tulee sähköautojen testauksesta entistä tärkeämpi osa testauspisteen toiminnassa. Niiden toimintavarmuus nimenomaan kylmissä olosuhteissa on toistaiseksi ongelmallista.
Sähköautoihin tarvitaan myös erityyppisiä renkaita. Sähköautoissa painopiste on alhaalla, minkä vuoksi renkaalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia kuin aiemmin. Kun tähän lisätään erilaisten automaatiotoimintojen lisääntyminen autotekniikassa, voidaan uskoa, että testaajilla riittää töitä jatkossakin.
Aluesyyttäjä on nostanut Lapin pelastuslaitoksen työntekijää vastaan syytteet törkeästä kavalluksesta ja väärennöksestä.
Lapin pelastuslaitos tiedotti toukokuussa pelastuslaitoksen palveluksessa olleeseen henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Lapin vt. pelastusjohtaja Markus Aarto kertoi silloin, että Lapin pelastuslaitoksen työntekijän epäillään kavaltaneen työpaikaltaan kuusinumeroisen summan rahaa vuosina 2015–2020.
Rikosepäily paljastui jo tammikuussa, mutta pelastuslaitos kertoi asiasta vasta toukokuussa poliisitutkinnan turvaamiseksi. Rikos on tapahtunut Rovaniemellä.
Aarto kertoi toukokuussa, että kyseessä on pelastuslaitoksen pitkäaikainen työntekijä. Epäillyn työsuhde päättyi heti, kun rikosepäily paljastui.
Tapauksen käsittely jatkuu Lapin käräjäoikeudessa. Käsittelypäivämäärä ei ole vielä tiedossa.
Metsähallituksen luonnonhoidollinen kulotus Kolarissa karkasi maanantaina käsistä ja levisi laajaksi maastopaloksi. Metsää poltettiin kuumimpien helteiden ja metsäpalovaroituksen aikaan, mikä sai monet ihmettelemään sitä miksi kulotusta ei tehty palon leviämisen kannalta turvallisempana aikana.
Kolarin Loukkumaalla maanantaina Metsähallituksen kulosttamalta alueelta läheiseen kuusikkoon levinnyt palo sai alkunsa todennäköisesti kipinästä. Useampi huono sattuma mahdollisti tulen leviämisen, kertoo metsänhoitoesimies Hermanni Aikio.
Miksi tuli levisi?
– Siinä oli useampi huonompi sattumus. Jängänreunalla kuusikko, johon kipinä tarttui herkästi. Myös vesikuopat olivat normaalia kuivemmat, eikä laitametsää saatu kasteltua tarpeeksi. Lisäksi kulotuksen edetessä puuskittainen tuuli voimistui, Aikio kertoo.
Tuli saatiin nopeasti haltuun.
– Kulotusalueen ulkopuolista metsää paloin neljästä viiteen hehtaaria, arvioi Hermanni Aikio.
Varsinainen kulotettava ala oli 23 hehtaaria.
Miksi Metsähallitus kulottaa metsäpalovaaran aikana?
Kulottaminen kesän kuumimpaan ja kuivimpaan aikaan kuulostaa vaaralliselta, mutta Metsähallituksen metsänhoitopäällikkö Antti Nurmi kertoo, että se on ainoa vaihtoehto.
– Silloinhan se metsä juuri palaa. Kulotuksiin kuitenkin varaudutaan ja valmistaudutaan hyvin. Keli ja tuulensuunnat tarkistetaan ja jokaisesta kulotuksesta tehdään ilmoitukset ely-keskukselle ja pelastuslaitokselle, Nurmi kertoo.
Kulotuksen tekevät Metsähallituksen omat työntekijät. Kolarissa paikalla oli 11 työntekijää, joista yksi oli myös vapaapalokuntalainen.
Karkaako tuli kulotustilanteissa usein?
– Kulotus on aina tietoinen riski. Maan pitää olla kuiva ja risuja löytyä, jotta tuli pääsee leviämään, Hermanni Aikio kertoo.
Metsähallitus tekee jokaisesta kulotuksesta ilmoituksen sekä pelastuslaitokselle että ely-keskukselle. Kulotuspaikan ympärille rakennetaan kaksi metriä leveät palokäytävät, jotka estävät tulen leviämisen maan kautta. Alueelle kaivetaan myös vesikuoppia, joiden avulla kastellaan aluetta ympäröivät puut ja kuntta.
Kuinka pitkään sammutustyöt jatkuvat?
Hermanni Aikion mukaan Metsähallituksen työntekijät ovat paikalla Kolarin kulotusalueella niin kauan, kun savu nousee ja jossain alueella kytee. Tiistaina paikalla oli vielä kuusi työntekijää sammuttelemassa kytöpesiä. Metsähallituksen työntekijät ovat kulotuspaikalla mahdollisesti viikon loppuun. Keli on edelleen todella kuiva, ja palo voi lähteä leviämään helpostikin.
– Sateita odotellaan kovasti, Aikio sanoo.
Miksi metsää kulotetaan?
Luonnonhoidollisia kulotuksia tehdään metsän monimuotoisuuden nimissä. Suomen metsissä syttyy luontaisesti vähän metsäpaloja, mutta osa metsälajeista on riippuvaisia hiiltyneestä puusta. Esimerkiksi kaskikeiju ja kulokauniainen ovat tällaisia lajeja. Antti Nurmen mukaan osa lajeista saapuu paikalle nopeastikin.
Metsähallitus tekee luonnonhoidollisia kulotuksia Lapissa noin 200 hehtaarilla vuodessa. Lapissa on tähän mennessä kulotettu 130–140 hehtaaria. Seuraavan kerran Lapissa kulotetaan todennäköisesti Sodankylässä elokuussa. Koko Suomessa vastaavia kulotuksia tehdään 350 hehtaarilla vuodessa.
Ensin tulevat hyttyset, sitten hyttyshuippu. Ja siitten on paarmojen vuoro ottaa ilmatila haltuun.
Tämä on tavanomainen järjestys Lapin eteläpuolisessa Suomessa kesällä. Sen sijaan Lapissa paarmoja ja hyttysiä lentää usein samaan aikaan, kertoo Kainuun ELY-keskuksen hyönteistutkija Reima Leinonen.
Nyt heinäkuun alkupuolella, paarmat ovat monen kesälomalaisen kiusana muun muassa Pohjanmaan maakunnissa. Saattaa tuntua jopa siltä, että paarmoja on tavallista enemmän.
1. Onko paarmoja tänä kesänä enemmän kuin yleensä?
Paarmat elävät toukkavaiheessa järvien lahdissa ja matalissa lietteissä, sanoo hyönteistutkija Reima Leinonen.
– Nyt kun on ollut reipas hellejakso, niitä on ruvennut kuoriutumaan samanaikaisesti suuri määrä. Niitä vain kuoriutuu nyt todellakin niin paljon, että tuntuu kuin niitä olisi todella paljon, Leinonen sanoo.
Tästä huolimatta paarmojen määrä saattaa olla samalla tasolla kuin aiempina vuosina.
2. Jos paarmat kuoriutuvat aikaisin, päättyykö paarmakausi pian?
Ei. Juuri nyt meneillään on paarmojen lennonhuippu. Suomessa on kuitenkin 40 eri paarmalajia, joista osa lentää myöhemmin.
3. Miksi paarmojen puremat tuntuvat kivuliailta?
Paarman pureman aiheuttama kipu syntyy, kun hyönteinen viiltää kahta skalpellia muistuttavalla suuosallaan ihon rikki.
– Koiraat etsivät naarasta ja kun naaras löytyy, paritellaan. Sen jälkeen naaras haluaa usein veriaterian, proteiinipläjäyksen, kun se alkaa taas munia seuraavan kesän sukupolvea.
Viillettyään ihon auki naaras alkaa imeä verta – jos vain ehtii. Viillosta aiheutuva kipu saa usein ihmiset toimimaan ja huitaisemaan pisteliästä tunkeilijaa iholla.
Paarmat ehtivät harvoin nauttimaan veriateriaansa loppuun.
4. Mikä paarmalaji puraisee ärhäkimmin?
– Se on varmaan yksilöllinen kokemus, Leinonen arvioi.
Suurin Suomessa tavallisesti esiintyvä paarmalaji on nimeltään härkäpaarma, joten sen tekemä viilto voi mahdollisesti tuntua ilkeimmältä. Hyönteistutkijan mukaan jotkut kuitenkin väittävät, että suppupaarman viilto on kaikkein kivuliain.
– Rohkenen väittää, että kaikki paarmat satuttavat aika tavalla.
