Voimalaitospaikkakunnalla on vaikea pitää voimayhtiön maksamien verojen viemistä valtion kassaan oikeudenmukaisena.
Esimerkiksi Vaalassa, Muhoksella, Iissä ja Oulussa pidetään verovarojen osoitteen muuttumista epäoikeudenmukaisena, mutta erityisen paljon suunniteltu muutos sapettaa niissä kunnissa, jotka olisivat menettämässä eniten tuloja suhteutettuna omaan asukaslukuunsa. Näin kävisi Pelkosenniemellä ja Utajärvellä. Oulujoen varressa sijaitseva Utajärvi kärsisi vesivoimalaitosten kiinteistöveromuutoksen takia, kun nykyinen vesivoiman kiinteistövero vähenisi Utajärvellä 171 euroa asukasta kohden vuodessa.
Kiinteistövero voimaloiden ainoa tuotto
Kiinteistövero on vesivoiman tuotantopaikkakunnille tärkeä, koska se on kunnille ainoa tulo niiden alueelle sijoitetusta laitoksesta.
- Meillähän ei esimerkiksi ole voimalaitoksissa yhtään työpaikkaa eli meille ei tule yhtään yhteisveroa Fortumilta, muistuttaa Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi.
- Jos kiinteistöveron tuotto häipyy osittain tai kokonaan verotulon tasauksen takia, me emme hyödy käytännössä senttiäkään tästä voimantuotannosta ja meille jäävät vain haitat, sanoo Juujärvi.
Utajärven kunnanjohtaja huomauttaa myös, että kun esimerkiksi Fortumin pääkonttori on Espoossa, saa Espoo jo yhteisverojen ansiosta huomattavat verotulot. Niiden lisäksi yhtiö maksaa kiinteistöveroa paikallisista rakennuksista ja myös työntekijät ovat pääosin siellä.
Kun vesivoiman tuotanto tapahtuu voimalapaikkakunnilla, olisi Juujärven mielestä täysin epäoikeudenmukaista, jolleivät ne saisi korvausta laitosten sijoittumisesta niiden alueelle.
Hän pitää nyt esillä olevaa esitystä osittain tarkoitushakuisena ja uskoo, että sitä vielä muutetaan ennen kuin varsinainen lakiesitys saadaan eduskunnan päätettäväksi.
Kunnat jättävät omat lausuntonsa uudesta veroesityksestä tammikuun 17 päivään mennessä ja tammikuun lopussa tulee varsinainen lakiesitys joka aikanaan menee sitten eduskunnan käsittelyyn.