Suomen varautumisen ministerityöryhmä kertoi tänään toimista, joilla varmistetaan energian saanti. Samalla tullaan vauhdittamaan vihreää siirtymää ja toisaalta helpotetaan yksityisautoilijoiden ja logistiikka-alan tuskaa.
Maaliskuussa perustettu ministerityöryhmä ohjaa toimia, jotka liittyvät Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vaikutuksiin. Kyse on siis taloudesta ja huoltovarmuudesta.
Tiedotustilaisuudessa paikalla olivat valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)ja ympäristö- sekä ilmastoministeri Emma Kari (vihr.).
– Varmistamme Suomen omavaraisuuden energian suhteen kaikissa olosuhteissa, Saarikko linjasi.
LNG-terminaali katkaisee riippuvuuden venäjän maakaasusta
Mika Lintilän mukaan Suomi pyrkii irti riippuvuudestaan venäläisestä maakaasusta. Suomeen tullaan hankkimaan nesteytettyä maakaasua vastaanottava ja varastoiva LNG-terminaalilaiva yhdessä Viron kanssa.
Laiva sijoitettaisiin Suomen rannikolle ja yhdistettäisiin maakaasun jakeluverkkoon. Vuokrasopimus on monivuotinen.
– Se ei ole mikään paatti, vaan isohko laiva. Ja sen hintaa ei kerrota, koska neuvottelut ovat kesken, Lintilä totesi.
Lintilä muistuttaa, että Baltia on jo irtautunut venäläisestä maakaasusta ja Suomessakin on terminaalilaivan käyttöönoton jälkeen siihen valmius.
– Suomen kaasun käyttö on noin viisinkertainen Viroon verrattuna, mutta tämän kokoluokan terminaalilaiva pystyy takaamaan ja turvaamaan Suomen kaasuntarpeen yhdessä Baltic Connector -kaasuputken kanssa.
Bensan hintaan helpotusta jakeluvelvoitteen laskulla
Ministeriryhmä kertoi myös polttoaineen jakeluvelvoitteen 7,5 prosenttiyksikön laskusta tälle ja ensi vuodelle.
Jakeluvelvoite pakottaa polttoainetta myyvät yhtiöt sekoittamaan bensan ja dieselin joukkoon vuosi vuodelta enemmän biopolttoainetta. Lintilän mukaan nyt päätetty väliaikainen muutos laskee polttoaineen hintaa noin 12 senttiä litralta – tänä vuonna mahdollisesti jopa vähän enemmän.
Lopullinen sana on luonnollisesti polttoaineiden kauppiailla.
– Vetoan vahvasti toimijoihin, että tämä näkyisi myös pumppuhinnassa, Lintilä totesi.
Jakeluvelvoitteen keventämistä on pidetty esillä logistiikka-alan kustannuskriisin vuoksi. Nyt päätetty jakeluvelvoitteen lasku tulee hyödyttämään niin ammatti- kuin yksityisautoilijoita.
Lintilän mukaan tämä ei tarkoita, että korkeiden hintojen kausi olisi päättymässä.
– Valitettavasti ei ole näkyvissä sellaista kuvaa, että polttoaineiden hinnat tulisivat lähiaikoina laskemaan – arvioiden mukaan ne tulevat nousemaan. Nyt haettiin toimenpiteitä, joilla pystytään vähän hillitsemään tätä nousua.
Metsähaketta ja turvetta lämmitykseen
Mika Lintilän mukaan Suomi tulee varautumaan ensi talven lämmitystarpeisiin aktivoimalla metsähakkeen kotimaista saantia. Tämä tapahtuu lisäämällä rahoitusta sekä esimerkiksi puuterminaaleja rakentamalla.
Metsähakkeen lisäksi asialistalla oli myös turve. Huoltovarmuuskeskus tulee varmistamaan yhdessä alan yritysten ja lämpölaitosten kanssa, että Suomessa on riittävästi turvetta seuraavaa lämmityskautta varten.
Lintilä liittää kokonaisuuteen jo aiemmin kerrotun pidemmän aikavälin energiapaketin, joka pitää sisällään vety-, akku- ja muita investointeja. Niihin on varattu rahaa noin 350 miljoonaa euroa.
– Kaikkineen puhumme oin 800 miljoonan euron paketista. Mutta tässä pitää koko ajan huomioida se, että tavoitteena on vivuttaa yksityistä rahaa liikkeelle. Ei valtio ole se päätoimija.
Emma Kari: "Halpojen fossiilisten polttoaineiden aika on nyt ohi"
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari muistuttaa, että Suomessa on tehty jo paljon vihreän siirtymän toimia.
– Toimia, joita aiemmin on tehty ilmastosyistä, tehdään nyt myös turvallisuuspoliittisista syistä. Me tiedämme, mitkä asiat toimivat – niitä tehdään nyt nopeammin ja enemmän. Tavoitteena on Suomen energiaitsenäisyys.
Karin mukaan Suomi tulee tukemaan tuulivoiman edistymistä niin kunnissa kuin maakunnissa. Samalla sähkön ja kaasun liikennekäytön pullonkauloja avataan. Tukia laitetaan Karin mukaan liikkeelle "merkittävissä määrin".
Siinä ei Karin tulkinnan mukaan ole ristiriitaa, että samaan aikaan leikataan jakeluvelvoitetta – eli lisätään fossiilisten osuutta liikennepolttoaineessa. .
– Nyt nopeutetaan siirtymään sähköiseen liikenteeseen, kaasun käyttöön liikenteessä ja biokaasuinvestointeja, hän sanoo.
– Saman aikaan tehdään päätöksiä, jotka lieventävät ja pehmentävät sitä shokkia, jonka polttoaineiden nopeasti nousseet hinnat ihmisten elämässä aiheuttavat.
Kari muistuttaa, että jakeluvelvoitteen lasku on väliaikainen ja Suomi tulee palaamaan aiemmin määritellylle jakeluvelvoitteen nostouralle. Halpojen fossiilisten polttoaineiden aika on Karin mukaan ohi – eivätkä suomalaiset kuluttajatkaan halua tukea Putinin sotakassaa.
– On selvää, että siirtymä pois fossiilisten käytöstä on entistä nopeampi.
Kari kertoo myös, että lämmitysratkaisuissa tullaan nostamaan tukitasoja. Karin mukaan tavoitteena on tukea sitä, että suomalaiset kotitaloudet ja kunnat pääsevät eroon fossiilisia polttoaineita käyttävistä lämmitysratkaisuista.
Kyseessä kolmas varautumispaketti
Aiemmin varautumisen ministerityöryhmä on kertonut ruuantuotantoa tukevasta 300 miljoonan euron hätäapupaketista sekä logistiikka-alan tukemiseen suunnatusta 75 miljoonan euron paketista. Kyseessä oli siis järjestyksessä kolmas varautumispaketti Venäjän käynnistämän sodan syttymisen jälkeen.
Osa toimenpiteistä oli uusia, osa on ollut jo mukana hallituksen aiemmissa suunnitelmissa. Ministereillä ei ollut välittömästi laskelmaa siitä, miten paketti tulee vaikuttamaan julkisen talouden kokonaisuuteen.