Pohjois-Norjan Kirkkoniemessä kuluvalla viikolla järjestetty arktisen alueen vuotuinen yhteistyökonferenssi jäänee osallistujien mieleen pysyvästi.
Keskiviikkona norjalaiset, suomalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset pohtivat Varanginvuonon rannalla sijaitsevassa pikkukaupungissa Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön tulevaisuutta.
– Konferenssin aloituspäivänä saimme kuulla myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovilta tulleen viestin, jossa hän korosti Venäjän sitoutuneisuutta alueelliseen yhteistyöhön, kertoo Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén.
Varhain seuraavana aamuna kansainvälisen vierasjoukon yllätti uutinen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
– Heräsimme hyvin toisenlaiseen todellisuuteen. Tuskin kukaan meistä pahimmissa unissaankaan näki, mitä oikeasti oli tapahtumassa, Jari Vilén kertoo.
Kaksipäiväinen Kirkkoniemi-konferenssi on ollut aina merkittävä yhteistyöfoorumi, joka on koonnut yhteen arktisen alueen vaikuttajia laajalti. Mukana on ollut poliitikkoja, elinkeinoelämän edustajia, tutkijoita, diplomaatteja sekä kansalaisjärjestöjen toimijoita.
– Koskaan tunnelma Kirkkoniemessä ei ole ollut sellainen kuin se nyt oli. Jännittyneisyys oli aistittavissa, toteaa Timo Rautajoki, joka on ollut yli 30 vuotta Lapin Kauppakamarin toimitusjohtajana mukana Barents-yhteistyössä.
Epäilemättä ilmapiiriä kiristi se, että konferenssissa keskiviikkona puhunut Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt kertoi Norjan tuomitsevan Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Asiasta uutisoi muun muassa Norjan yleisradioyhtiö NRK. Venäjän Norjan suurlähettiläälle Teymuraz Ramishvilille ministerin puhe oli liikaa.
– Suurlähettiläs ei peitellyt suuttumustaan. Hän vaati itselleen ylimääräisen puheenvuoron, jossa käytti hyvinkin kovaa kieltä. Enpä ole aiemmin näissä yhteyksissä kuullut vastaavanlaista, Timo Rautajoki kertoo.
Sekä suurlähettiläs Teymuraz Ramishvili että Venäjän Kirkkoniemen pääkonsuli Nikolay Konygin ilmoittivat poistuvansa konferenssista jo keskiviikkoiltana.
"Toivottavasti yhteistyö ihmisten kesken voi jatkua"
Suurlähettiläs Jari Vilén korostaa, etteivät Venäjän sotatoimet olleet Kirkkoniemen konferenssin teemana.
– Barentsin yhteistyössä ja arktisessa yhteistyössä ei keskustella turvallisuuspolitiikasta, mutta on täysin selvää, että se on ollut esillä käytäväpuheissa ja läsnä ihmisten ajatuksissa.
Vilénin mukaan Suomen tavoite on koko ajan ollut, että arktinen alue pysyisi matalan jännityksen alueena, jossa yhteistyö voisi jatkua eivätkä muualla olevat selkkaukset ja jännitteet sinne heijastuisi.
– Nyt on täysin selvää, että tämä yhteistyö ei voi jatkua sen kaltaisena kuin se vielä muutama päivä sitten oli. On kuitenkin vielä aivan liian aikaista sanoa, mitkä nämä vaikutukset tulevat olemaan ja kuinka pitkäkestoisia ne voivat olla.
Suomi on Barentsin neuvoston puheenjohtajamaa vielä seuraavat puolitoista vuotta. Vilén toivoo, että pohjoinen yhteistyö ihmisten kesken voi edelleen rajaseuduilla jatkua.
– Todella iso kysymys on se, pystymmekö me ylläpitämään tämän kansalaisten vaikuttamisen mahdollisuuden, joka on ollut Barents-yhteistyön painopiste.
Lappilaisyritykset ovat kaihtaneet Venäjää jo pitkään
Timo Rautajoki työskenteli Lapin Kauppakamarin toimitusjohtajana vuodesta 1989 lähtien viime vuoteen saakka. Tuona aikana hän näki Suomen ja Venäjän välisen kaupankäynnin ja yritysyhteistyön monet vaiheet.
Suomalaisyritysten kiinnostus Venäjää kohtaan on Rautajoen mukaan hiipunut selvästi viime vuosina.
– Krimin miehitys oli yksi taitekohta. Venäjä ei ole enää ollut niin kiinnostava. On katsottu, että bisnestä löytyy muualtakin ja jos toimintaympäristö koetaan huonoksi, ei sinne haluta lähteä.
Rautajoki arvioi, että Venäjän pitkään jatkunut epävakaus ja kärjistyneet sotatoimet heijastuvat Lapin kilpailukykyyn kansainvälisten yritysten investointikohteena.
– Verrataan esimerkiksi Norjaan tai Ruotsiin. Siellä on kansaivälisiä investoreita liikkeellä, Suomen puolella Lapissa niitä ei juurikaan näy.
Timo Rautajoki toivoisi myös, että Suomi ottaisi Norjasta mallia ja tunnustaisi pohjoisen alueen merkityksen sekä taloudelliselta että turvallisuuspoliittiselta kannalta.
– Näiden asioiden ehkä toivottiin Suomessa katoavan historian roskakoriin silloin, kun kylmä sota katsottiin päättyneeksi. Mutta ehkä näistä pitäisi taas puhua, mitä Suomi ajattelee pohjoisestaan.
Lue myös: