Kun korona teki yhtäkkisen lopun Lapin matkailusesongista, Arttu Vuomajoelta loppuivat kokin työt. Samalla hävisi myös arjen rytmi ja tilalle tuli loputtomasti tyhjää aikaa. 26-vuotias Vuomajoki kertoo, että ajatuksilla on nyt aikaa takertua menneisyyden asioihin, joita ei haluaisi ajatella.
– Töissä käyminen on ollut se selviytymismekanismi, jolla on jaksanut päivästä toiseen. Nyt kun sitä ei ole, niin välillä sitä jää sänkyyn nukkumaan ainoastaan sen takia ettei halua herätä siihen todellisuuteen, Vuomajoki kertoo.
Korona-ajan raskas vaikutus nuoriin näkyy selvästi esimerkiksi SPR:n ja Mieli ry:n koordinoimassa Sekasin-chatissa. Yhteydenottoyritysten määrä kasvoi keväällä 25 prosentilla edellisvuodesta. Huhtikuussa keskusteluja käytiin yli 4000.
Verkkokriisityön päällikkö Satu Sutelainen Mieli ry:stä kertoo, että läheskään kaikille ei ehditty vastata, keskusteluseuraa jäi kaipaamaan moninkertainen määrä.
Monet kertoivat elämän tuntuvan sietämättömältä. Pahimmillaan viesteissä suunniteltiin itsemurhaa.
– Itsetuhoisuuteen liittyviä yhteydenottoja on tullut huhti-toukokuussa todella paljon ja myös vielä kesä-heinäkuussa paljon alkuvuotta enemmän. Varmaan on niin, että moni on sinnitellyt voimiensa äärirajoille, Sutelainen miettii.
Keväällä lähetteiden määrä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon kuitenkin putosi THL:n mukaan merkittävästi eri puolella Suomea.
Lastenpsykiatrian ylilääkäri Sari Iltanen Lapin sairaanhoitopiiristä pitää selvänä, että lähetteiden vähyys johtui siitä, että koulut ja päiväkodit olivat kiinni eikä niissä siis voitu tarttua ongelmiin.
– Kun koulut ovat auenneet niin lähetemäärät ovat lähteneet nousuun. Varmasti on työntäyteinen syksy tiedossa, Iltanen toteaa.
Moni jätti etävastaanoton väliin
Nuoria on ahdistanut pärjääminen etäkoulussa ja se, valmistuuko koskaan toiveidensa ammattiin, saati saako työtä. Pakollinen kotonaolo koettelee ketä tahansa, mutta erityisen tärkeää muiden seura olisi nuorille.
– Se että olet kotona jumissa, etkä voi päättää mihin menet ja ketä tapaat voi tuntua tosi ahdistavalta, vaikka olisi sinänsä hyvä koti. Puhumattakaan niistä, joiden kotona ei ole turvallista tai on psyykkisiä tai päihdeongelmia, Sutelainen toteaa.
Selvää on, että poikkeusolot ovat vahingoittaneet eniten niitä, joilla oli paha olo jo aiemmin. Lapin alueen etsivän nuorisotyön koordinaattori Tero Rautio kertoo, että joidenkin tilannetta on pahentanut se, että myös mielenterveyspalveluissa siirryttiin pääosin etätapaamisiin.
– Tämä on minusta huolestuttavaa niiden nuorten osalta, jotka kaipaisivat sitä livekontaktia. Puhelimessa katoaa henkilökohtaisuus ja se tunne, että haluan nyt kertoa asioistani.
Rautio tietää tapauksia, joissa nuori katkaisi yhteyden siinä vaiheessa kun mielenterveyshoitajaa ei enää voinut tavata kasvotusten.
Syksy paljastaa koronan jäljet
Arttu Vuomajoen kevät ja kesä on kulunut pääosin kotona. Ystäviä hän tapaa harvakseltaan. Tekemisen ja tapahtumien puute tuntuu raskaalta ja Vuomajoki toivoo pääsevänsä töihin niin pian kuin suinkin.
– Mieli on käynyt hyvin alhaallakin, ei tämä ole ollut mitenkään helppoa.
Huojennusta on tullut tuttujen nuorisotyöntekijöiden kanssa jutellessa.
– Kasvotusten on välillä kiva käydä juttelemassa. Heidän kanssaan pystyy juttelemaan vähän pintaa syvemmältä, mutta ei lähdetä kuitenkaan kaivelemaan asioita.
Lappilaisnuorten mielenmaisemaa tunteva Tero Rautio arvioi, että suurin osa nuorista näyttää toistaiseksi pärjänneen poikkeusoloissa yllättävänkin hyvin. Lähiviikot kuitenkin kertovat paljon siitä, millaisia jälkiä eristyksen aika on jättänyt ja kuinka moni esimerkiksi katosi etäkoulun myötä koululaitoksen ulottumattomiin.
– Onhan tämä ollut iso koettelemus. Kaikki nuorten kanssa tekemisissä olevat toimijat ovat nyt odottavalla kannalla, että milloin nämä keväällä alkaneet ongelmat alkavat kunnolla näkyä, Rautio sanoo.
Myös Sekasin-chattiin koulutetaan koko ajan lisää ammattilaisia ja vapaaehtoisia vastaajiksi. Sutelainen uskoo, että tuen tarve ja yhteydenottoyritysten määrä vain kasvaa.
Pahimmillaan ongelmia hoidetaan loppuelämä
Psykiatrisen hoidon resurssit eivät tunnetusti ole aikoihin olleet kysynnän tasalla. LSHP:n psykiatrian ylilääkäri Antti Alaräisänen sanoo, että akuuteissa tilanteissa apua saa, mutta erityisosaamista vaativaan psykoterapiaan voi joutua odottamaan kuukausikaupalla.
– Etenkin lasten ja nuorten psykiatriassa erikoislääkäreiden saatavuus on hyvinkin heikkoa ja esimerkiksi traumapsykoterapian saatavuudessa on ongelmia.
Yhä noin puolet vastaanotoista järjestetään etänä, mikä on kuitenkin vähemmän kuin keväällä.
– Osalle etävastaanotot toimivat, mutta ne eivät ole hyviä esimerkiksi nuorille aikuisille joilla on vakavampaa psykoosisairautta tai päihdeongelmia.
Korona-ajan seurauksia voidaan joutua hoitamaan vielä pitkään, jos esimerkiksi vanhemmilta häviää työn ja toimeentulon lisäksi myös elämänhallinta.
– 90- luvun laman seurauksia hoidetaan vieläkin. Jos lapsena traumatisoidutaan, voi olla että asiaa joudutaan hoitamaan loppuiän ajan.
Lue myös: