Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla 5.–6. maaliskuuta 2020.

Matka alkaa torstaina 5. maaliskuuta Iistä, jossa presidentti tapaa kunnan edustajia ja paikallisia koululaisia. Esillä on muun muassa Iin tunnustusta saanut ilmastotyö.

Lisäksi Niinistö tapaa kuntalaisia kello 10.30 Iin uudessa liikuntakeskuksessa.

Iistä presidentti Niinistö matkustaa Sodankylään. Ohjelmassa on vierailu Sodankylän avaruuskampuksella Tähtelässä, jossa presidentti Niinistö tutustuu Sodankylän geofysiikan observatorioon, Ilmatieteen laitoksen Arktiseen avaruuskeskukseen sekä tapaa Sodankylän kunnan edustajia. Iltapäivällä presidentti Niinistö osallistuu Suomen ensimmäisen elinkaarimallilla rakennetun sosiaali- ja terveyskeskuksen, Hyvinvointikeskus Sopukan vihkijäisiin ja tapaa kuntalaisia Sopukan pihalla kello 15.30.

Perjantaina 6. maaliskuuta presidentti Niinistö vierailee Lemmenjoella Inarissa, missä hän tapaa Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja Inarin kunnan edustajia. Lisäksi presidentti Niinistö tutustuu saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon Palton tilalla ja maastossa.

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous ei ehtinyt kunnolla alkaakaan, kun kokouksessa käytiin väittely siitä, onko jäseniä lupa kuvata.

Järjestäytymiskokouksen puheenjohtaja, käräjien vanhin jäsen Kari Kyrö kertoi kokouksen alussa, että paikalla on dokumentintekijöitä kuvaamassa ja lisäsi, että jotkut jäsenet ovat ilmoittaneet, etteivät halua tulla kuvatuksi.

Saamelaiskäräjien jäsenet Inka Kangasniemi ja Anu Avaskari halusivat rajoittaa dokumentaristien kuvausta. Kangasniemi otti puheenvuorossaan esiin, että dokumentaristien kuvaamisesta ei ole tullut etukäteen tietoa jäsenille. Hän halusi myös tietää, millaisessa yhteydessä tulee näkymään dokumenteissa.

– Pyytäisin, että en näkyisi kuvissa eikä minua myöskään filmattaisi.

Kangasniemi vaati dokumenttien tekijöiltä tietoa dokumenttien sisällöstä sähköpostin kautta. Inka Kangasniemi ei ole vielä kommentoinut toivettaan kuvauskiellosta Yle Sápmille.

Dokumentaristi Mikaela Weurlander Svenska Ylestä kertoi kokouksen alussa kuvausprojektistaan ja selitti, että julkisessa tilassa pitäisi olla lupa kuvata. Weurlander kertoi kuvausryhmänsä olevan tekemässä tunnin mittaista dokumenttia, jossa kerrotaan saamelaisista ja johon on haastateltu monia henkilöitä.

Lakimiessihteeri: "Saamelaiskäräjien kokous on julkinen tilaisuus"

Saamelaiskäräjien jäsen Anu Avaskari ehdotti, että kokous keskeytetään, sillä dokumenttiohjaajalla ei ollut läsnäolo- ja puheoikeutta. Hän kaipasi tietoa dokumentaristien tavoitteista.

– Ymmärretään kyllä, että tämä on julkinen tila, mutta ei voi olla niin, että täällä on eri intressiryhmien omia kuvasryhmiä, ja meille ei kerrota, mitä se asia koskee. Esitän että kokous keskeytetään ja kaikki ohjaajat, jotka täällä tekevät dokumenttia, kertovat siitä, Avaskari totesi kokouksessa.

Avaskari epäili, että dokumentaristeilla on poliittisia tavoitteita.

– Me emme tiedä tarkkaan, että mitä dokumentit koskevat ja siitä ei olla oltu avoimia. Jotkut tietävät hyvinkin paljon, että ketä kaikkia on haastateltu ja siitä jo voi päätellä, mikä on tarkoitusperä, sanoo Anu Avaskari Yle Sápmille.

Enontekiöläinen varajäsen Niko Valkeapää toi kokouksessa esille, että hänestä kokouksessa kuvaaminen on hyväksyttävää. Myös jäsenet Anne Nuorgam ja Tuomas Aslak Juuso toivoivat avoimuuden nimissä kuvauslupaa.

Saamelaiskäräjien virkaatekevä lakimiessihteeri Kalle Varis painotti, että tilaisuus on julkinen, eikä siellä voi estää kuvaamista niin kauan kun siitä ei ole haittaa kokoukselle.

Saamelainen elokuvantekijä: "Pyrkivät sensuroimaan ja hiljentämään”

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa oli paikalla kaksi eri dokumenttiryhmää. Saamelainen elokuvantekijä ja dokumentaristi Suvi West on kauhistunut joidenkin saamelaispoliitikkojen tavasta pyrkiä hiljentämään mediatyöntekijöitä julkisessa kokouksessa.

– On aivan selvää, että minulla on lupa kuvata kokoussalissa, jossa on kansan valitsemia poliitikkoja.

West painottaa, että poliitikoilla ei ole samanlaista yksilönsuojaa kuin yksityishenkilöillä, ja tällä tavalla yritetään hiljentää avointa keskustelua ja sulkea niihden ihmisten suut, ketkä pyrkivät tuomaan asioita esiin.

– On selvää, että poliitikkoja on lupa seurata ja heitä tulee seurata. On aivan absurdia, että tällainen sensurointi- ja hiljentämisyritys tapahtuu Saamenmaalla. Niin ei tulisi olla. Teemme täällä työtämme. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Toivottavasti tästä ei tule tapaa, toivoo West.

Dokumentaristien lisäksi kokousta seuraavat myös monet tiedotusvälineet, jotka kuvaavat kokouksen kulkua. Sen lisäksi Saamelaiskäräjät lähettää kokouksen suorana verkossa.

Kyrö: "Pitää ottaa huomioon ne jäsenet, jotka eivät halua olla mukana kuvissa”

Kokousta johtanut Kari Kyrö ehdotti, että julkisessa kokouksessa saa kuvata, mutta kuvauksen jälkeen ne henkilöt, jotka eivät halua esiintyä kuvissa, otettaisiin huomioon leikkausvaiheessa.

Dokumentaristi Weurlander sanoi, että sitä hän ei voi luvata.

Järjestäytymiskokousta johtanut Kari Kyrö pyysi tuottajia ja kuvaajia ottamaan huomioon niiden jäsenten toiveen, jotka eivät halunneet tulla kuvatuksi.

– Sikäli kun heillä on puheenvuoroja ja he esiintyvät tässä kokouksessa, niin jättäkää heidät rauhaan. Se on toiveeni, minä en sitä kiellä, mutta se on toiveeni. Ja voin omalta osaltani kertoa, että myöskin itse en ole mikään innokas kuvauksenkohde näissä tämäntyyppisissä dokumenteissa, sanoi Kyrö keskustelun päätteeksi.

Kari Kyrö on aiemmin maininnut, että on kiinnostunut Saamelaiskäräjien puheenjohtajan paikasta, jos saa kannatusta muilta jäseniltä.

Saamelaiskäräjien kokous keskeytyi kello 11. Jäsenillä on ollut sekä neuvottelu- että ruokatauko siitä lähtien.

Metsähallituksen ylläpitämät Lapin autiotuvat saavat uudet patalaput. Metsähallituksen kenttäpäällikkö Olli Vainio on virkannut tähän mennessä jo 135 patalappua ja lisää on valmistumassa.

Alunperin Vainion tarkoituksena virkata patalaput vain työalueensa Peräpohjolan puistoalueen tupiin, mutta nyt niitä on tulossa koko Lappiin. Voisiko sanoa, että homma lähti niin sanotusti lapasesta?

– Ei se oikeastaan lähtenyt lapasesta, vaan sellaisesta kaulahuivista, joka jäi kesken, Vainio vitsailee.

Lankaa lappuihin on kulunut jo yli viisi kiloa, eikä Vainion hyppysissä ole syntynyt kahta samalaista lappua. Parhaimmillaan Vainio kertoo virkkaavansa kolmekin patalappua illassa.

Moottorisaha vaihtui virkkuukoukkuun

Vainiolle tavallisempia työkaluja ovat virkkuukoukun asemesta moottorisaha ja kirves.

– Vuodenvaihteen tienoilla mietin, että mitäköhän sisätekemistä keksisi, kun on kelitkin mitä on. Jostain sain sitten hyvät ohjeet ja siitä se sitten lähti. Ensimmäiset oli aikamoisia kötöstyksiä, mutta nyt alkaa olla jo jonkinlaista.

Patalaput toimitetaan tuville huoltokäyntien yhteydessä. Retkeilijät voivat käyttää patalappuja paitsi keittoastioiden käsittelyyn, myös pannunalusina, sillä laput ovat Vainion mukaan sen verran tukevaa työtä.

Metsähallituksen Luontopalvelujen hoidossa on lähes 250 autiotupaa Suomessa.

Lue myös:

IT-insinööri ja neljän lapsen isä Joonas Kaksonen rentoutuu neulomalla sukkia: "Jos mieshormonitasoni on laskenut, johtuu se iästä"

Koronavirus vaikuttaa suoraan tai välillisesti miljooniin ihmisiin. Yksi heistä on rovaniemeläinen Linda Tervaniemi, jonka opiskelijakampus Kiinan Shanghaissa vaihtui koronaviruksen vuoksi tammikuussa Italiaan ja Firenzeen, New Yorkin yliopiston toiseen sivupisteeseen. Kaikki näytti hyvältä, kunnes koronavirus aiheutti jälleen muutoksia nuoren opiskelijan elämään.

– Maanantain ja tiistain välisenä yönä huonekaveri kiljahti, kello oli 00.00 yöllä. Kysyin, että mitä tapahtui ja hän sanoi, että meidän kaikkien täytyy lähteä torstaiaamuun mennessä, sillä koulu suljetaan koronaviruksen vuoksi vähintään kuukaudeksi, kertaa Linda Tervaniemi yön tapahtumia.

Tervaniemen piti aloittaa opiskelut alunperin vuoden vaihteessa New Yorkin yliopiston kampuksella Kiinan Shanghaissa, mutta matka peruuntui koronaviruksen vuoksi ja koulu suljettiin. Firenzen koulun sulkemisen jälkeen hän opiskelee kursseja etäopintoina Suomesta.

Firenzen koulun sulkeminen opiskelijoille yllätys

Tervaniemelle ja muille Firenzen opiskelija-asuntolassa asuville koronauutinen oli täydellinen yllätys, opiskelusuunnitelmat murenivat palasiksi ja edessä oli useimmilla matkustaminen takaisin kotimaahan.

– Soitin isälle ja äidille, että mitä tehdään? He olivat nukkumassa kello yhden aikaan yöllä ja sanoivat, että tee kuten haluat. Siitä seitsemän tuntia istuin jo koneessa matkalla kohti Helsinkiä.

Vanhemmat ovat helpottuneita. Italiassa on reagoitu nopeasti asioihin ja tyttären paluuliput Suomeen järjestyivät pikaisesti.

– Onhan se ihana saada aina oma lapsi kotiin ja kiitos, että hän on täällä turvassa, miettii Lindan äiti, Tanja Tervaniemi.

Koronavirus on seurannut Tervaniemen elämää, jopa mystisen tarkasti. Nuoren opiskelijanaisen mielestä se on kuin liimatarra, joka ei päästä otteestaan, vaan ilmestyy aina jossakin vaiheessa eteen.

– Se on kuin pikkuveli, joka seuraa minua joka paikkaan. Ensin en päässyt Shanghaihin, kun se iski Kiinassa. Sitten tulin Rovaniemelle käymään ja täällä oli koronatapaus. Sitten lähdin Italiaan ja kävin viikonloppuna Milanossa, se oli sielläkin.

Milanossa viikonloppu – koronavirusuutiset ilmestyivät paluumatkalla

Tervaniemi vieraili ystäviensä kanssa viikonloppuna Milanossa, mistä alkoi levitä uutisia useista koronavirustartunnoista. Virus tuntui jälleen seuraavan erikoisesti Lindan vanavedessä.

– Viime viikonloppuna olin kavereiden kanssa Milanossa, missä oli muotimessut. Sunnuntaina, kun avasin puhelimen matkalla Firenzeen, huomasin uutisista, että Milanossa on koronavirusta. Kukaan ei osannut ajatella, että se iskee sinne tosissaan.

Vanhemmat ovat suhtautuneet muuten rauhallisesti tyttärensä vastoinkäymisiin. Koko tapahtumien sarja on kuitenkin hämmentänyt, sillä ensin peruuntui Shanghai, sitten Firenze. Lisää hämmennystä aiheutti maanantai-illan uutisissa Milanosta kantautuneet tiedot.

– Linda oli käynyt Milanossa kavereiden kanssa retkellä ja se oli maanantai-ilta. Katsoimme uutiset ja näin, että sain valokuvia samasta paikasta, missä uutisankkuri seisoi ja kertoi koronaviruksesta Milanossa, kertoo äiti Tanja Tervaniemi.

Opiskelujen jatkuminen kysymysmerkki

New Yorkin yliopiston Firenzen kampukselta on ilmoitettu, että koulun ovet avautuvat maaliskuun lopulla. Tällä hetkellä Linda Tervaniemi opiskelee netin kautta ja suorittaa opintoihin liittyviä kursseja. Useat opiskelijat uskovat, etteivät Firenzen luentosalien ovet aukene kuitenkaan vielä maaliskuun lopulla.

– Nyt kun virus on alkanut leviämään, niin tuskin avautuu silloinkaan, toteaa Linda Tervaniemi ja uskoo, että hän opiskelee vasta ensi syksynä Shanghaissa.

Koronaviruksen vaikutukset ja sattumat elämänkulkuun eivät ole saaneet Linda Tervaniemeä pelkäämään virusta ja sen mahdollista leviämistä.

– En osaa vielä pelätä. Toisaalta pelottaa, jos siihen sairastuu ja tartuttaa sen joihinkin muihin ihmisiin, vaikka se ei itselle aiheuttaisi mitään, hän toteaa lopuksi.

Vapaan toimittajan Susanna Chazalmartinin työhuone on Kemin rautatieasemalla, jonka vanhoihin rautatieläisten kiinteistöihin on viime vuosina tullut uutta elämää pienyrittäjien työtilojen ja yritysten myötä. Työmiljöön lisäksi junat ovat osa Chazalmartinin arkea, sillä hän matkustaa paljon. Yksi syy tähän on harvinainen sairaus, jota Chazalmartin käy hoidattamassa Isossa-Britanniassa lähes kuukausittain.

Chazalmartin kertoo nauttivansa junamatkustamisesta, mutta hankalat kulkuyhteydet pakottavat turvautumaan reitillä myös lentokoneeseen.

– Tykkään matkustaa junalla todella paljon. Minusta on ihana katsella maisemia, ehkä tehdä töitä, lukea kirjaa tai kuunnella äänikirjaa tai ihan vain olla. Pidän rauhallisemmasta matkustusmuodosta, Susanna Chazalmartin summaa junamatkustamisen etuja.

Hän kertoo, että suuri matkustusmäärä ja sen mukana kasvava hiilijalanjälki hirvittää välillä. Chazalmartin vaihtaisi lentokoneet ja laivat mieluummin junaan, jos se olisi helpompaa.

– Olisi kiva saada pienennettyä hiilijalanjälkeä, siksi yritän ainakin kotimaan pätkät kulkea junalla.

Chazalmartinin haave päästä Lapista junalla Keski-Eurooppaan voi käydä toteen jo tällä vuosikymmenellä, mikäli suunnitelmat matkustajaliikenteen palauttamisesta Suomen ja Ruotsin välillä toteutuvat.

Suomi hakee parhaillaan Euroopan uniolta rahoitusta sähköistämisen suunnitteluun radalle, joka ulottuu länsirajan tuntumasta Keminmaasta Ruotsin Haaparannalle. Toteutuessaan ratauudistus mahdollistaisi yhtenäiset junamatkat aina Helsingistä Keski-Eurooppaan asti.

Parinkymmenen kilometrin matka sähköistystä vailla

Pohjoisen Suomen ratahanke on ajankohtainen, sillä EU tavoittelee jäsenmaiden välistä liikkuvuuden helpottamista ja samalla liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämistä.

Suomesta Ruotsiin kulkeva rata on jo olemassa ja sähköistystä vailla on vain noin parinkymmenen kilometrin matka Keminmaan Laurilasta Haaparannan rautatieasemalle. Hankkeen suunnittelukustannuksiksi on laskettu 3,2 miljoonaa euroa, joista 1,6 miljoonaa euroa voisi tulla Euroopan unionilta. EU:n rahoituspäätöstä odotetaan kesä–heinäkuussa.

Sähköistyksen lisäksi raideyhteys Ruotsiin vaatii Tornionjoen ylittävän rautatiesillan mittavia uudistuksia, tai vaihtoehtoisesti kokonaan uuden sillan. Ratahankkeen kokonaiskustannusten on alustavasti arvioitu olevan noin 24 miljoonaa euroa, mutta ne voivat vaihdella vielä paljonkin suunnitelmien tarkentuessa.

Rakennuskustannuksista EU voi rahoittaa 20–30 prosenttia. Suomen lisäksi EU:n rahoituksesta kilpailee tukku muidenkin jäsenmaiden ratahankkeita. Toteutuakseen pohjoisen yhteys tarvitsee siis myös kotimaista rahoitusta.

Junamatkustus on nouseva trendi

Junamatkailuun satsaaminen olisi tulevaisuuteen katsova panostus, sillä raideliikenteen matkustajamäärien odotetaan kasvavan. Matkailututkimuksen yliopistonlehtori José-Carlos García-Rosell Lapin yliopistosta näkisi raideyhteyden avautumisella pelkästään positiivisia vaikutuksia matkailulle.

– Junamatkailusta on tullut trendikästä ja se johtuu varmasti paitsi ilmastonmuutoskeskustelusta myös kuluttajien arvoista. Vastuullisuus ja ympäristöasiat ovat todella tärkeitä nykykuluttajille.

Lentohäpeä-termi on tullut tutuksi etenkin Ruotsissa, missä lentojen kysyntä on lähtenyt laskuun. Tutkija on havainnut ilmiön yleistyneen muuallakin.

– Se näkyy myös muissa Euroopan maissa ja jopa Aasiassa tätä keskustelua on tullut esille, García-Rosell sanoo.

Tukku teknisiä haasteita selätettävänä: sähköt, silta ja raideleveys

Valtion rautateiden kehittämisestä vastaavan Väyläviraston projektipäällikön Jarno Viljakaisen mukaan yksi käytännön haaste Suomen ja Ruotsin välisessä raideliikenteessä on juuri radan sähköistys. Ruotsissa raiteiden yllä kulkevat ajojohtimet ovat matalammalla.

– Jos ruotsalainen sähkö tuotaisiin Suomen puolelle, ajojohtimet tulisivat liian lähelle esimerkiksi IC2:n kattoa tai jopa osuisivat niihin. On ehkä helpompi viedä suomalainen sähkö Ruotsin puolelle, Viljakainen pohtii.

Tällöin rajan junaliikennöinti keskittyisi Haaparannan asemalle.

Toinen reitin haasteista liittyy Tornionjoen ylittävään rautatiesiltaan. Nykyinen silta ei täytä sähköistykselle tarvittavia vaatimuksia, joten vaihtoehtoina ovat rautatiesillan mittavat muutostyöt tai kokonaan uuden sillan rakentaminen nykyisen sillan viereen.

Nykyisen sillan muutostöiden kustannusten on arvioitu kohoavan jopa kymmeneen miljoonaan euroon. Jarno Viljakaisen mukaan sillan remontointi ei välttämättä ole kannattavaa, jos teollisuuden kuormat tulevaisuudessa kasvavat ja ylittävät sillan kapasiteetin. Tätä ajatellen kokonaan uuden sillan rakentaminen voisi olla parempi vaihtoehto.

Uuden sillan hinta on arviolta 25 miljoonaa euroa. Siitä, miten sillan kustannukset maiden kesken jakautuisivat, ei ole vielä tietoa.

– Kyse on siitä, että jos käytämme miljoonia sillan korjaamiseen, niin kannattaisiko käyttää vielä enemmän siihen, että vuosikymmenen päästä voisimme ajaa vielä raskaampia kuormia. Ratapuolella rakenteet yritetään tehdä aina vähintään sadaksi vuodeksi, joten silta voisi palvella hyvinkin sen sata vuotta.

Rajan ylittävän rataosuuden suurin käyttäjä alueen teollisuuslaitoksista on ollut Tornion Röyttässä sijaitseva Outokummun terästehdas. Viljakainen arvioi, että radan modernisointi todennäköisesti lisäisi teollisten toimijoiden kiinnostusta radan käyttöön.

Käytännön ero maiden välillä on myös raideleveys, joka noudattelee Ruotsissa keskieurooppalaista linjaa, kun taas Suomessa on käytössä leveämpi, Venäjän entisen raideleveyden mukainen mitta.

– Tällä hetkellä meillä on limittäisraiteet eli molemmat raiteet menevät sekä Tornioon että Haaparantaan ja molemmissa on mahdollista liikennöidä kummallakin kalustolla, Viljakainen kertoo.

Viljakainen näkee, että liikenne länsirajalla ei todennäköisesti tulisi olemaan niin vilkasta, että sinne kannattaisi hankkia erikoiskalustoa raideleveysongelman selättämiseksi. Hänen mukaansa toimivampi vaihtoehto voisi olla, että raja-asemalla olisi junanvaihto.

Junamatkailun pitäisi olla helppoa ja vaivatonta

Matkailututkimuksen yliopistonlehtori García-Rosell ei näe junanvaihtoja ongelmana, kunhan ne on suunniteltu toimiviksi ja vaivattomiksi. Hän painottaa myös yhteisten aikataulujen ja lipunmyyntijärjestelmien tärkeyttä matkailijoiden houkuttelemiseksi raiteille.

– Junamatkustaminen pitäisi olla helppoa ja vaivatonta. Nopeus ei välttämättä ole se tärkein tekijä, vaan toimivuus ja mukavuus ovat ratkaisevampia asioita.

Matkustamisen sujuvoittamista kannattaa myös Susanna Chazalmartin. Chazalmartinien suomalais-ranskalainen perhe viettää kesäisin aikaa myös Etelä-Ranskassa, josta he ovat tehneet junamatkoja muuallekin Eurooppaan. Yhtenäisissä reiteissä sekä lipunvaraus- ja aikataulujärjestelmissä hän näkee kehittämistarvetta.

– Olisi mahtavaa, jos suurkaupunkien välillä olisi Euroopassa enemmän yöjunia. Se saisi varmasti ihmiset matkustamaan maata pitkin ja olisihan se tietysti ympäristön kannalta paljon parempi vaihtoehto.

Ruotsissa junalla pääsee rajalle jo vuoden päästä

Länsirajalla matkustajajunaliikenteen elvyttämisestä naapurimaiden välille on haaveiltu pitkään. Ruotsin puolella toimet seudun henkilöjunaliikenteen elvyttämisessä ovat kuitenkin Suomea pidemmällä.

Luulajasta Haaparantaan johtava uusittu ja sähköistetty rata valmistui vuonna 2012 ja kuluvan vuoden aikana asemalle aiotaan rakentaa matkustajalaituri sekä tehdä viimeisiä sähköistystöitä. Tavoite on, että matkustajaliikenne Haaparannan asemalle alkaisi Ruotsissa jälleen vuoden kuluttua keväällä.

Matkailututkimuksen yliopistonlehtori José-Carlos García-Rosell uskoo, että ratayhteyden elvyttäminen voisi lisätä myös Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvaa lähimatkailua.

– Ihmiset puhuvat paljon siitä, kuinka mukava olisi matkustaa lähiympäristössä ja lähimatkailusta on tulossa myös tärkeä trendi. Suomessa on varmasti ihmisiä, jotka haluaisivat mennä matkailemaan Ruotsiin ja ruotsalaisista löytyy heitä, jotka haluaisivat tulla tänne Suomeen. Tämä voisi myös kasvattaa Lapin matkailua ruotsalaisten keskuudessa.

Seitsemällä vaihdolla maata pitkin Lontooseen

Ensi kuussa Susanna Chazalmartin aikoo taittaa matkan Iso-Britanniaan junalla puuttuvista rataosuuksista huolimatta.

– Olen huhtikuussa menossa junalla ihan Isoon-Britanniaan asti. Haluan testata, miten junalla matkustaminen sinne asti onnistuu. Nythän se menee niin, että täältä joutuu ensin menemään jollakin konstilla Luulajaan asti, joko autolla tai linja-autolla Haaparannalta. Se vähän mutkistaa.

Chazalmartin laskee, että Luulajan jälkeen matkalla Isoon-Britanniaan on edessä seitsemän junanvaihtoa ja matkaan menee kaksi vuorokautta.

– Mielenkiinnolla odotan, että miten se menee.

Tuomas Aslak Juuso on valittu Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi kaudelle 2020–2023.

Enontekiöläinen Tuomas Aslak Juuso on toiminut viime kaudella 2016–2019 Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtajana. 35-vuotias Juuso valittiin ensimmäisen kerran Saamelaiskäräjille toimikaudelle 2008–2011.

Puheenjohtajavalinta suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä. Ehdokkaina olivat Tuomas Aslak Juuso ja Anu Avaskari. Juuso voitti äänin 16–5.

Saamelaiskäräjien ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Anni Koivisto. Koivisto on utsjokelainen sosiaalipoliittinen asiantuntija. Hän on Utsjoen kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen. Yle Saamen vaalikoneessa Koivisto lupaa puolustaa saamelaisten oikeuksia, pyrkiä löytämään ratkaisuja vaikeisiinkin ongelmiin, hoitaa yhteisiä asioita parhaansa mukaan ja ottaa selvää asioista ja perehtyä niihin tarkasti. Hän lupaa myös keskustella ihmisten kanssa ja jakaa tietoa siitä, millaisia asioita Saamelaiskäräjät on käsittelemässä. Koivisto on ensimmäisen kauden saamelaiskäräjäjäsen.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Leo Aikio. Aikio on inarilainen poromies ja Muddusjärven paliskunnan varaporoisäntä. Aikio lupaa puolustaa saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, edistää luonnon oikeuksia ja vastustaa Jäämeren rataa. Aikio on ensimmäisen kauden saamelaiskäräjäjäsen.

Ainakin neljä saamelaiskäräjien jäsentä kertoi ennen järjestäytymiskokousta olevansa valmiita alkamaan puheenjohtajaksi. He olivat inarilaiset Anu Avaskari ja Kari Kyrö, enontekiöläinen Tuomas Aslak Juuso ja utsjokelainen Anni Koivisto.

Saamelaiskäräjien hallituksen muut jäsenet kaudelle 2020–2023

Puheenjohtajiston lisäksi Saamelaiskäräjät on kokouksessaan valinnut hallituksen muut jäsenet. Hallituksen jäseniksi valittiin Magreta Sara, Anne Nuorgam, Juha-Petteri Alakorva ja Veikko Feodoroff.

Magreta Sara on kotoisin Inarin Lismasta. Hän on poromies ja Saamelaisen korkeakoulun lehtori. Sara ei ole antanut vaalilupauksia Yle Saamen vaalikoneeseen. Sara on toisen kauden saamelaiskäräjäjäsen.

Anne Nuorgam on oikeustieteiden kandidaatti ja juristi Utsjoelta. Hän on YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtaja ja Vetsikon kalastusosakaskunnan puheenjohtaja. Nuorgam on luvannut edistää saamelaiselinkeinoja, yhteiskuntarauhaa ja saamelaissopimuksen voimaantuloa ja toimeenpanoa. Nuorgam on ollut saamelaiskäräjien jäsen vuodesta 2000 lähtien.

Juha-Petteri Alakorva on lihanleikkaaja Sodankylän Vuotsosta. Hän on luvannut olla parhaansa mukaan paikan päällä kokouksissa. Hän on ensimmäisen kauden saamelaiskäräjäjäsen.

Veikko Feodoroff on kotoisin Inarin Sevettijärveltä. Hän on poromies ja kolttien luottamusmies. Yle Saamen vaalikoneen mukaan Feodoroff lupaa toimia saamelaisten perinteisten elinkeinojen suojan ja toimintaedellytysten parantamisen puolesta ja osallistua aktiivisesti Saamelaiskäräjien ja sen toimielimien toimintaan. Feodoroff painottaa, että hän ei sekoita Saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen rooleja. Feodoroff on toisen kauden saamelaiskäräjäjäsen.

Viime syksynä vaaleilla valittu uusi Saamelaiskäräjät kokoontui torstaina 27.2. järjestäytymiskokoukseensa saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen Inariin. Kaksipäiväinen kokous jatkuu tänään perjantaina 28.2.

Vessasta löytynyt käytetty huumeruisku on tyypillinen todiste huumeiden käytöstä kirjastotiloissa.

Yle kysyi Suomen 20 suurimman kaupungin kirjastotoimenhoitajilta erilaisista huumeiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä kirjastoissa. Kyselyyn saatiin vastaukset 11 kaupungista. Yli puolet kyselyyn vastanneista mainitsi vessoista löytyneet neulat.

– Pääkirjaston ja isojen lähikirjastojen vessoissa piikitetään, ruiskuja ja ainejämiä löytyy jälkikäteen, kuvailee Lappeenrannan palvelujohtaja Leena Priha.

Myös Rovaniemen, Joensuun, Lappeenrannan, Kotkan, Kuopion ja Turun kirjastotoimenjohtajat mainitsivat erikseen vessoista löytyneet neulat.

Muutamissa kirjastoissa on todistettu myös huumeiden käyttöön liittyviä varkauksia.

– Huumeiden käyttäjät ovat varastaneet kirjaston omaisuutta, ja tämä on erikseen todettu valvontakameranauhoitteilta. Varkauksia on useita parin viime vuoden aikana, kertoo Kotkan kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen.

Kymmenen kaupungin edustajat vastasivat myönteisesti kysymykseen, onko kaupunkisi kirjastoissa ollut ongelmatilanteita huumeidenkäyttöön liittyen. Ainoastaan Turku vastasi kysymykseen kielteisesti, mutta sielläkin neulat vessoissa oli tuttu näky.

Poliisi: "Käyttö kirjastoissa monin tavoin ongelmallista"

Kirjastojen turvallisuus ja huumeiden käytön lieveilmiöt ovat herättäneet vilkasta keskustelua Helsingin keskustakirjasto Oodissa helmikuun puolivälissä tapahtuneen pahoinpitelyn myötä. Poliisi ei ole vahvistanut, liittyikö Oodin tapaus päihteisiin tai huumeiden käyttöön, mutta vessasta löytyi tapahtuman jälkeen ruisku ja lääkkeen annostelukuppi.

Huumeiden käyttö kirjastotiloissa ei ole uusi ilmiö: muutaman vuoden sisällä aihe on puhuttanut esimerkiksi Töölön kirjastossa 2016 (Helsingin Sanomat) sekä Espoon Sellon kirjastossa 2018.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho ei pidä Yle kyselyn tuloksia yllättävinä. Ahon mukaan poliisi kirjasi viime vuonna lähes 30 000 huumausainerikosta. Ilmoitettujen rikosten määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli 11 prosenttia.

– Huumausainerikollisuuden yhteydessä havaitaan usein myös muuta henkilöihin ja omaisuuteen liittyvää rikollisuutta, Aho sanoo.

Tästä kirjastoissa näkyvät ongelmat ovat vain yksi esimerkki.

Aihepiiri on ongelmallinen: Kirjastolain mukaan yleisen kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa, mutta neulat vessoissa ja uhkaavasti käyttäytyvät ihmiset vähentävät viihtyvyyttä ja turvallisuuden tuntua.

Kirjastojen johtajat pitävät kyselyn perusteella vartioinnin määrää kirjastoissa riittävänä, vaikka käytännön järjestelyissä on merkittäviä alueellisia ja paikallisiakin eroja.

Lappeenrannassa yhdeksi ongelmaksi on muodostunut yhteiskäyttötietokoneet, joiden käyttäjiä on jouduttu poistamaan kirjaston tiloista järjestyksenvalvojien tai jopa poliisin avulla.

– Oletamme, että siellä käydään huumausainekauppaa. Toki varmaan ihan tavallisiakin asioita hoidetaan, mutta nykyään huumausainekauppa on siirtynyt paljon nettiin ja siellä käydään kauppaa, ostetaan ja myydään, sanoo palvelujohtaja Leena Priha.

Laaja yhteistyö voi ratkaista paljon

Poliisihallituksen Jyrki Ahon mukaan huumeiden ja niistä aiheutuvien haittojen torjunta edellyttää laajaa yhteistyötä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

– Taustalla on ajatus siitä, että vähennetään huumausaineiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Pyrkimys on, että ongelmista kärsivät pääsisivät ajoissa hoitoon ja huumerikoksiin syyllistyneet saatettaisiin rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Myös Espoon kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni uskoo laajempaan ammattikuntien väliseen yhteistyöhön. Tyrnin mukaan lisää vartijoita palkkaamalla ongelmat vain siirtyvät yhdestä paikasta toiseen.

– Espoossa on kokeiltu erilaisia työryhmiä, joissa on sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, nuorisopalvelujen ja kirjastojen edustajia. Niissä pyritään pysymään ajan tasalla tilanteista ja vaihtamaan tietoja ilmiöistä.

Tällaista yhteistyötä voidaan Tyrnin mukaan suunnata myös pieniin ja tarkasti rajattuihin ryhmiin. Esimerkiksi Espoon Kalajärvellä (Helsingin Sanomat) on hiljattain tehty tiivistä yhteistyötä häiriköivän nuorisojoukon hillitsemiseksi.

Ministeriöön asiasta ei ole tullut palautetta

Opetus-ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen toteaa, että huumeiden käyttö kirjastoissa on vakava asia ja siihen pitää suhtautua vakavasti.

– Lisääntynyt huumeiden käyttä on yhteiskunnallisesti iso ongelma, joka sitten poikii seurauksia moneen suuntaan. Tätä tulee ratkoa laajemmalla rintamalla.

Ministeriön keinot ratkaista ongelma ovat vähäiset. Aaltonen ei näe, että ministeriöllä olisi suoraan mahdollisuutta toimia, mutta ministeriö voi esimerkiksi kohdentaa koulutusmäärärahoja kirjaston henkilökunnan täydennyskoulutukseen ja varautumisvalmiuksiin.

– Tämän tyyppistä meidän aluehallintomme on toteuttanut aiemminkin. Mielestäni meidän täytyy keskustella asiasta, että voimme suunnata rahoja nopeastikin koulutuksiin. Lisäksi koulutusyhteistö sotepuolen kanssa on sellaista mitä voimme tehdä.

– Jos kirjastossa ongelma on akuutti, kunta pystyy esimerkiksi lisäämään resurssia vartiointipalveluihin, Aaltonen jatkaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriöön huumeiden käytöstä kirjastoissa ei ole tullut palautetta suoraan käyttäjiltä, kirjastoilta tai kunnilta.

Aaltonen pitää mahdottomana ajatuksena, että kirjastot suljettaisiin joiltakin käyttäjäryhmiltä kokonaan pois.

– Yleisen kirjaston toiminnan idea nojaa vahvasti perusoikeusajatteluun. En usko, että kirjastolainsäädännönmuutoksilla huumeiden käytöstä nousevia ongelmia voitaisiin ratkoa.

Laissa on myös pykälä kirjaston käyttäjän velvollisuuksista: käyttäjän on käyttäydyttävä kirjastossa asiallisesti. Jos henkilö käyttäytyy toisin, esimerkiksi vaarantaan muiden tai henkilökunnan turvallisuuden, noudetataan järjestyslakia.

Suomen tieliikenteen vanhimmat ja suuripäästöisimmät autot liikkuvat Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoista. Pohjoisissa maakunnissa autoilla myös ajetaan eniten.

Lähes kaksi kolmasosaa Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan autoista on ensirekisteröity ennen vuotta 2009. Koko maan autokannasta vain 56 prosenttia on tuota vanhempaa, mutta kaiken kaikkiaan koko maan autokanta on vanhentunut.

Keskiarvoa vanhempaa autokantaa pohjoisessa selittävät Traficomin johtavan asiantuntijan Aki Tillin mukaan tulotasot ja dieselautojen suuri osuus pohjoisessa.

Henkilöautoilla ajetut kilometrit ovat kasvaneet kaikkialla Suomessa. Lapissa ajettiin viime vuonna keskimäärin 18 200 kilometriä autoilijaa kohden ja esimerkiksi Etelä-Karjalassa 15 800 kilometriä. Erot maakuntien ajomäärien välillä ovat yllättävän pieniä, vaikka maakuntien koot vaihtelevat suuresti.

– Myös etelässä ihmiset asuvat hajallaan ja työssäkäyntialueet ovat laajoja. Pääkaupunkiseudullakin on ihan yleistä, että työmatka on kymmeniä kilometrejä suuntaansa, Traficomin Tilli sanoo.

Kestävien liikennemuotojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus on Tillin mukaan kasvanut hiljalleen, mutta pohjoisissa maakunnissa autoilulle ei ole monin paikoin vaihtoehtoja.

Suuripäästöisimmät autot Pohjois-Karjalassa

Lappilaisten autojen hiilidioksidipäästöt ovat Traficomin laskelman mukaan keskimäärin 161 grammaa kilometriltä, kun koko maan keskiarvo on 155,4 grammaa hiilidioksidia kilometriltä. Suuripäästöisimmät autot löytyvät Pohjois-Karjalasta, jossa auton hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 164 grammaa kilometriltä.

Pohjoisessa Suomessa tieliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat Tillin mukaan marginaaliset Etelä-Suomeen verrattuna, vaikka pohjoisen autokanta on vanhempaa ja saastuttavampaa.

– Kun puhutaan päästövähennyksistä, suurimmat vaikutukset saadaan, kun toimet ja vaatimukset keskittyvät alueille, joilla on tiheä autokanta ja vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja tarjolla. Vaihtoehtoja pitäisi tarjota maanlaajuisesti, koska vaikutusten tulisi olla laaja-alaisia.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmistelee fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Erityisasiantuntija Eleonoora Eilitän mukaan työryhmä selvittää erilaisia hyvitysmekanismeja.

– Jos polttoaineen hinta nousee, kohdistuu vaikutus suhteellisesti voimakkaammin haja-asutusalueille. Muutosta olisi mahdollista lievittää kohdennetuilla tulonsiirroilla tai yhteiskunnan tuilla, Eilittä sanoo.

Maan keskiarvo romuauton iälle on 21 vuotta, Lapissa rekisteristä poistettiin lopullisesti yli 23-vuotiaita viime vuonna.

– Lähtökohta on kansan tuloerot, näin kuvittelisin, kertoo autojen romutusta Suomessa organisoivan Suomen Autokierrätyksen toimitusjohtaja Arto Silvennoinen.

Silvennoisen mukaan vanhoja autoja säilytellään pihoilla ympäri maata, ei vain Lapissa. Moni tekee romuautoilla varaosakauppaa.

– Maaseudulla voi olla isommat tontit, niin mahtuu säilyttämään autoja. Silloin tuntuu, ettei romuttamisella ole kiirettä, Silvennoinen arvioi.

Lapland Hotels-ketjun emoyhtiön North European Invest Oy:n hallituksen päätoimiseksi puheenjohtajaksi on nimitetty Pekka Soini. Soinilla on taustaa kansainvälisistä johtotehtävistä Nokia Siemens Networksin ja Nokian palveluksessa sekä viimeksi Tekesin ja Business Finlandin pääjohtajana.

North European Invest Oy on muun muassa Lapland Hotelsin, Lapland Safariksen, viiden hiihtokeskuksen sekä autoteollisuuden testaukseen keskittyvän yrityksen emoyhtiö. Yrityksen omistava nykyinen hallituksen puheenjohtaja Pertti Yliniemi jatkaa hallituksen jäsenenä ja aktiivisena omistajana.

– Pekka Soini tuo vahvaa kansainvälistä osaamista johtamisesta ja kehittämistä konserniimme. Tarvitsemme vahvistusta konsernin ohjaukseen ja tukea seuraaviin kehitysaskeliin. Pekan rooli on tässä kehitystyössä keskeinen, yrittäjä Pertti Yliniemi sanoo tiedotteessa.

Samalla konserni vahvistaa hallitustaan nimittämällä Lapland Hotels Oy:n toimitusjohtaja Ari Vuorentaustan konsernin emoyhtiön hallitukseen. North European Invest Oy:n hallituksessa jatkavat myös Jukka Haukkala, Kiara Yliniemi ja Nils Yliniemi.

Konsernin liikevaihto on noin 128 miljoonaa euroa ja se kertoo tarjoavansa töitä noin 2000 ihmiselle vuosittain.

Rovaniemen Valionranta kiinnostaa Lapland Hotelsia – uimahallisuunnitelman takana hotelliketjun kehitysyhtiö

Suurista tappioista kärsineen Pallas Rakennuksen vaikeudet ovat pääomistajan mukaan ohi – kykenee tekemään 150 miljoonan rakennushankkeen Rovaniemellä

Yliniemi HS:ssä: Ei metsien hakkuita napapiirin pohjoispuolelle

Katso Lapin TOP 10 – peräti seitsemälle viime vuonna miljoonatulot

Työpaikat eri puolilla Suomea ovat muuttaneet käytäntöjään koronavirustartuntojen varalta.

Monet työnantajat ovat esimerkiksi rajoittaneet matkustamista ulkomaille varsinkin epidemia-alueille.

Metsäyhtiö Stora Enso kielsi helmikuussa koko henkilökunnaltaan lentämistä vaativat työmatkat koronaviruksen takia. Nyt kielto on loiventunut sen verran, että työmatkoja ei tehdä riskialueille eli Aasiaan ja Italiaan.

Viestintäjohtaja Satu Härkösen mukaan Stora Enso on kehottanut työntekijöitä välttämään mahdollisuuksien mukaan isoja kokoontumisia myös vapaa-aikana. Jos joku työntekijän perheessä sairastuu, tähän reagoidaan tapauskohtaisesti.

Stora Ensolla on Suomessa noin 6 500 työntekijää.

Pakkausjätti Huhtamäki keskeytti viime viikolla kaikki liikematkat ulkomaille koronaviruksen takia.

Teräsyhtiö Outokumpu on ohjeistanut työntekijöitään välttämään liikematkustamista ja massatapahtumia sekä hyödyntämään verkkokokouksia. Matkustaminen epidemia-alueille Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Italiaan on toistaiseksi kielletty.

Yritykset kertovat seuraavansa tautitilannetta aktiivisesti ja hyödyntävänsä viranomaisten ohjeita.

Näin on tehnyt myös kaivosteollisuuden laitevalmistaja Sandvik. Yhtiö on lopettanut matkustamisen Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Pohjois-Italiaan, joista ei myöskään matkusteta Suomeen.

Tehtaan wc-tiloissa Tampereella on vaihdettu pyyherullat paperipyyhkeisiin ja käsidesin määrää on lisätty. Lisäksi ruokalassa lopetetaan salaattien itsekeräily, jos tilanne eskaloituu Pirkanmaalla.

Sandvik työllistää Suomessa noin 2 400 henkeä, joista suurin osa työskentelee Tampereella.

Etätöitä ja riskikyselyitä

Myös lääkeyhtiö Bayer on rajoittanut matkustamista ja suhtautuu esimerkiksi konferenssimatkoihin nyt varauksellisesti. Riskialueille matkustaminen on kokonaan kielletty.

Yhtiöstä kerrotaan, että riskialueella matkustaneille työntekijöille suositellaan etätöitä 14 vuorokauden ajan. Näin toimitaan myös siinä tapauksessa, jos työntekijän perheenjäsenellä on ilmennyt oireita.

– Jos esimerkiksi palaa juuri laskettelumatkalta Italian Alpeilta, pyydetään neuvottelemaan oman esimiehen ja työterveyshuollon kanssa, kuinka toimitaan, Bayer Turun tuotantolaitoksen johtaja ja turvallisuuspäällikkö Peter Essen sanoo.

Bayerilla on Suomessa noin 850 työntekijää.

Meyerin Turun telakalla tehdään riskikyselyt kaikille alueelle tuleville työntekijöille. Jos esimerkiksi jonkin verkostoyrityksen työntekijä on vieraillut kahden viikon sisällä riskialueella, hänellä ei ole pääsyä telakka-alueelle.

– Olemme pyytäneet myös siviilimatkustamisessa tarkkaavaisuutta ja ilmoittamaan, jos palaa matkalta riskialueilta, viestintäpäällikkö Tapani Mylly kertoo.

Pohjanmaalla Ylihärmässä esimerkiksi traktoreiden ohjaamoita valmistava MSK Group päätti maanantaina uusista matkustus- ja vierailurajoituksista. Niiden mukaan kaikki matkat ja vierailijaryhmät perutaan, jos ne eivät ole pakollisia.

Kauppaketju Halpa-Halli on kieltänyt henkilöstöään matkustamasta Manner-Kiinaan. Kielto on voimassa ainakin kesäkuuhun asti. Muita kohteita ei ole rajattu, ja yhtiöllä on nytkin työntekijöitä Saksassa.

Lähes 40 000 työntekijän S-ryhmä on rajoittanut matkustamista epidemia-alueille. Yhtiö on myös tehostanut siivoamista toimipisteissään ja korostanut käsihygienian tärkeyttä työntekijöille.

– Käsienpesusaippuaa ja käsidesejä kuluu tänä aikana selvästi enemmän. Olemme huolehtineet, että niitä on varmasti riittävästi, riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen kertoo.

Vaihto-opiskelua etänä

Monet kaupungit kertovat noudattavansa työntekijöitä koskevissa ohjeistuksissaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoja ja ohjeita.

Esimerkiksi Rovaniemen kaupunki on kieltänyt henkilökuntaa matkustamasta epidemia-alueille. Kaupunki on ohjeistanut, että taudille altistuneet mutta oireettomat työntekijät voivat tehdä etätöitä, jos työtehtävä sen mahdollistaa.

Lappeenrannan kaupunki on kehottanut työntekijöitään harkitsemaan tarkasti, onko ulkomaille matkustaminen välttämätöntä. Esimiehiä on muistutettu tarjoamaan työntekijöille etätyömahdollisuuksia.

Kuopiossa kaupungin kansainvälisyystyöryhmä on lykännyt matkasuunnitelmiaan Shanghaihin koronaviruksen takia. Myös kaupungin yhteistyökumppaneiden toiminta Shanghaissa on jäissä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on tähän mennessä perunut kolme työmatkaa Italiaan. Jo aiemmin ammattikorkeakoulu on keskeyttänyt opiskelijavaihdon ja työmatkat Kiinaan. Seuraavaksi johtoryhmä harkitsee henkilökunnan työmatkojen rajoittamisesta Etelä-Koreaan, Iraniin ja Italiaan.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on ottanut yhteyttä vaihto-opiskelijoihin Etelä-Koreaan ja Milanoon. Vaihto-opiskelijoiden kanssa on keskusteltu mahdollisuudesta keskeyttää vaihto-opiskelu, mutta kukaan ei ole kokenut siihen vielä tarvetta. Lähiopinnot Etelä-Koreassa ja Milanossa on keskeytetty, ja opinnot suoritetaan etänä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on kampukset Mikkelissä, Savonlinnassa, Kotkassa ja Kouvolassa.

LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa ja Lahdessa ovat ohjeistaneet työntekijöitään siltä varalta, jos he ovat oleskelleet esimerkiksi konferenssimatkalla sellaisessa hotellissa, jossa on todettu koronavirus.

Työntekijöitä kehotetaan siinä tapauksessa pysymään kotonaan ainakin viisi päivää seuraamassa mahdollisia oireita.

Voit keskustella aiheesta 4. maaliskuuta kello 23 asti.

Itä-Lapissa sijaitsevalla maatilalla on kuollut huomattava määrä eläimiä hoidon laiminlyönnin vuoksi. Asia tuli poliisin tietoon sunnuntaina 1. maaliskuuta.

Poliisi on tutkinut paikkaa yhdessä eläinlääkärien kanssa. Kuolleiden eläimien tarkka määrä ei ole vielä tiedossa, mutta voidaan puhua kymmenistä eläimistä, jotka kuolivat navettaan. Poliisi ei kerro tarkemmin, mistä eläimistä on kyse eikä sitä, missä kunnassa epäilty rikos on tapahtunut.

– Emme halua, että epäillyt henkilöt voitaisiin tunnistaa tässä vaiheessa, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Lapin poliisilaitokselta perustelee niukkaa tiedotuslinjaa.

Maatilaa on pitänyt paikkakunnalla asuva perhe, jota epäillään törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Poliisin mukaan epäiltyjä on kaksi ja he ovat kokeneita tilallisia, jotka ovat pitäneet maatilaa vuosia. Huhtamäki kertoo, että ilmoitus tuli epäiltyjen lähipiiristä.

Poliisi selvittää tapahtuman syitä muun muassa kuulustelemalla henkilöitä ja hankkimalla muita tietoja. Esitutkinta on alkuvaiheessa, joten poliisi ei tiedota tässä vaiheessa asiasta enempää.

Lapin poliisi aikoo antaa lisätietoja ensi viikolla, kun esitutkinta edistyy.

Utsjoen Nuorgamissa on helmikuun alkupuolelta asti jouduttu säästämään vettä, sillä kylän vesivarastot tyhjenivät. Kylään tuotiin myös puhdasvesisäiliöitä.

Nyt vesivarastojen tyhjenemisen syy on löytynyt. Syyksi on paljastunut vesivuoto palaneessa rakennuksessa, kertoo Inarin Lapin Vesi Oy:n toimitusjohtaja Paulus Lepistö. Lepistö epäilee, että vuoto on alkanut joulun alla.

– Viime viikolla saatiin paikalliselta ilmoitus, että palaneessa rakennuksessa lentää vesi. Koko vesiongelma on todennäköisesti johtunut tonttijohdon vuotamisesta. Vuoto on tulpattu ja ylävesisäiliön pinta on lähtenyt nousemaan.

Ensimmäisen kerran vesi loppui jouluaattona, kertoo Lepistö.

– Vuodoilla on tapana, että ne alkavat pienempänä ja kasvavat sitten. Putki oli löytyessään jo isolta osalta halki.

Paulus Lepistön mukaan erilaiset vuodot ovat varsin tavallisia, mutta harvoin koko kylän vesivarastot tyhjenevät niiden vuoksi.

– Nuorgamissa vedenottamo on niin herkkä ja pienituottoinen, että siksi se aiheuttaa poikkeuksellisen tilanteen. Jos kylä käyttää vettä 30–40 kuutiota vuorokaudessa, niin 50–100 kuution vuorokausittainen vuoto vaikuttaa aika paljon.

Vettä voi käyttää taas normaalisti

Vesitilanne Nuorgamissa pitäisi olla nyt kunnossa. Paulus Lepistön mukaan vettä voi taas käyttää normaaliin tapaan. Inarin Lapin Vesi Oy:llä on suunnitelmissa aloittaa saneeraustyöt, jotta tällaisilta tilanteilta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä.

– Kesällä pitäisi alkaa saneeraustöitä tekemään vedenottamolla. Tämäkin olisi ollut nopeammin havaittavissa, jos vedenottamolla olisi kunnon mittaukset.

Vesisäiliöt ovat Nuorgamisssa vielä tämän viikon varmuuden vuoksi. Lepistö ei kuitenkaan usko, että niille olisi enää tarvetta.

– Nyt on parempikin käyttää vettä mahdollisimman normaalisti. Jos se vielä näyttää loppuvan, niin ehditään reagoida siihen.

Jari Vilén on nimitetty Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettilääksi.

Vilénin edellinen työ EU:komission arktisten asioiden neuvonantajana päättyi alkuvuodesta ja hänen uusi työnsä ulkoministeriössä Helsingissä alkoi maanantaina.

Nyt kemiläislähtöisellä poliitikolla ja diplomaatilla on mahdollisuus keskittyä jälleen pohjoisen asioihin ja edistää Barentsin asioita ja pohjoista ulottuvuutta.

– Suomi aloittaa ensi vuonna Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana ja erityistehtäväni tulee olemaan valmistella puheenjohtajakausi ja tukea ulkoministeriötä puheenjohtajakauden toteuttamisessa.

Barentsin yhteistyöhön liittyy myös tiivis yhteistyö maakuntien kanssa.

– Suomesta ennen kaikkea Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala ovat yhteistyökumppaneitani tästä eteenpäin.

Jari Vilén siirtyi kotimaan politiikasta Budapestin suurlähetystön virkaan vuonna 2007, minkä jälkeen hän on työskennellyt useissa maissa eri tehtävissä yhteensä yli 12 vuotta. Viimeksi hän toimi Euroopan komission arktisena neuvonantajana Brysselissä.

Viime vuonna maaliskuun alussa Suomen merialueilla työskenteli seitsemän jäänmurtaajaa, mutta nyt liikenteessä on vain kolme alusta. Yksi niistä on Kontio, joka avustaa laivaliikennettä Perämeren pohjoisosassa.

Kahdeksatta talvea jäänmurtajalla työskentelevä Kontion 1. perämies Miikka Ylikoski ei muista vastaavaanlaista jäätalvea.

– Erikoinen talvi, kun on ollut pitkään niin lauhaa. Yleensä jäällä on niin paljon lunta, että se on enemmänkin hiihtohommia, Perämeren jäällä luisteluvideon kollegan kanssa kuvannut Miikka Ylikoski sanoo.

Jäänmurtajalla Ylikosken työvuoro koostuu kuuden tunnin ajovuorosta ja kuuden tunnin vapaavahdista. Viime torstaina vapaavahti kului muun muassa luistellen.

– Työkaverit olivat mittaamassa jäätä ja joku heitti vitsillä, että tässähän voisi pelata vaikka kiekkoa. Sattumalta olin menossa työvuoron jälkeen harrastamaan ja hain luistimet jalkaan.

Rannikko jäässä, mutta ajojäitä vain pohjoisessa

Jäätä on koko Suomen rannikolla Torniosta Haminaan asti, mutta ulapan ajojäitä on vain Perämerellä. Tavallisesti ajojäätä on talvisin myös Suomenlahdella ja Selkämerellä.

Jääolosuhteisiin vaikuttaa myös se, että sateet ovat pohjoisessakin tulleet osittain vetenä.

– Lisäksi merivesi on ollut korkealla ja vettä on noussut jään päälle, mikä on vaikuttanut siihen, että merelle muodostuu lumetonta peilijäätä, jääasiantuntija Niko Tolman Ilmatieteenlaitokselta sanoo.

Perämerelläkin jäätä on ajankohtaan nähden vähän ja vain Perämeren pohjoisosa on kokonaan jäässä. Rannikolla Kemissä ja Oulussa kiintojäätä on 40 -60 senttiä. Ulompana ahtojäätä.

Selvä enemmistö Suomen tieverkosta on tilaston perusteella hyvässä tai jopa erittäin hyvässä kunnossa. Väyläviraston kokoamissa kuntotiedoissa kahteen parhaaseen luokkaan kuuluu päällystetyistä tiemetreistä yli 60 prosenttia. Mutta vastaako tilasto todellisuutta? Ei välttämättä, myönnetään virastosta.

Väylävirasto luokittelee tiet viiteen kuntoluokkaan. Parhaassa viitosluokassa tie on uutta vastaava. Huonoimmassa, nurinkurisesti ykköseksi nimetyssä luokassa tie ei ole enää hyväksyttävässä kunnossa ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia myös käyttäjälle.

Huonoja tai erittäin huonoja teitä on Suomessa tuhansia kilometrejä. Eikä ongelma koske vain hiljaisia sivuteitä. Myös osa pääväylistä on huonossa kunnossa.

Kerromme tässä jutussa neljä tarinaa siitä, miten tieverkon kunto näkyy tienkäyttäjien arjessa. Alempana jutun kartasta voit katsoa, kuinka paljon kotikunnassasi on huonoimpiin luokkiin kuuluvia tieosuuksia.

Heiluvassa ambulanssissa eivät mittaukset onnistu

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitaja Marko Mikkonen tasapainoilee tärisevän ja heittelehtivän ambulanssin peräosassa ja kaivaa esille monitoria. Vanhassa asvalttitiessä on kuoppia ja kolhuja.

Ambulanssin koneet, laitteet ja tavarat pitävät korvia huumaavaa kolinaa.

– Avunsaanti viivästyy, sairaalaan pääsy viivästyy, me työntekijät ja potilaat kärsimme, ja myöskin kalusto kärsii. Pitkässä juoksussa tällaisella tiellä autokaan ei pysy kunnossa, luettelee Mikkonen huonojen teiden aiheuttamia ongelmia.

Kehnolla tiellä kaikkia toimenpiteitä ei voida edes tehdä.

– Emme saa huonokuntoisella tiellä potilaasta luotettavia mittauksia, kuten otettua monitorilla sydänkäyrää tai sydänfilmiä. Tippaa ei tarvitse laittaa, koska kädet eivät pysy paikallaan, kertoo Mikkonen.

Kenttäjohtaja Harri Äijälä sanoo, että huonokuntoiset tiet eivät sinällään vaaranna potilasturvallisuutta, mutta esimerkiksi sivuun ajaminen hidastaa matkaa ja saattaa siten olla riski potilaalle.

– Huonot tiet aiheuttavat yksiköille pysähdyksiä, kun joudutaan vetämään sivuun, jos hoitaminen on autossa hankalaa. Jos tiessä on isoja reikiä, niin rengasrikot ja kaikki tällaiset ovat konkreettisia uhkia.

Surkeimpia teitä on yli 3500 kilometriä

Päällystettyä, valtion ylläpitämää tietä on Väylän tilastossa yhteensä noin 55 000 kilometriä. Kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu tästä yli 7600 kilometriä. Jos nämä pistettäisiin yhteen jonoon, ajettavaa riittäisi viisi kertaa Hangosta Nuorgamiin ja vielä melkein Rovaniemelle asti takaisinpäinkin.

Kaikkein huonoimmassa luokassa on yli 3500 tiekilometriä. Käytännössä nämä tiet ovat niin huonossa kunnossa, että vähintään niillä liikkuvien omaisuus on vaarassa. Suurin osa huonoimmista teistä on yhdysteitä, eli neli- ja viisinumeroisia.

Vilkkaasti liikennöidyistä valtateistä kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu 872 kilometriä, eli sama matka kuin Nelostietä Helsingistä Pelloon.

Kartasta voit valita oman kotimaakuntasi ja vertailla kunnittain kuinka suuri osa teistä kuuluu huonoimpiin luokkiin. Juttu jatkuu kartan jälkeen.

Moottoritien monttu oli katkaista Tuubakimalaisen lennon

Lahtelaisduo Tuubakimalainen kiertää maata vuosittain 50 000 kilometriä. Missiona on tutustuttaa koululaiset klassiseen musiikkiin. Usein kohteena ovat Lapin kyläkoulut, joten soitinlastissa olevalla farmari-Mersulla on ajettava myös syrjäisiä teitä.

– Me näemme tosi paljon teitä ja suurin osa niistä on hyvässä kunnossa, tuubisti Harri Lidsle kehuu.

– Aina on perille päästy, toteaa kosketinsoittaja Matti Hussikin.

Tämän talven Lapin-kiertueella tosin perille pääsy oli ensi kerran uhattuna, kun miehet nousivat Keminmaassa moottoritien ramppiin kohti Rovaniemeä.

– Iltahämärässä ajettiin ja ehkä puoli sekuntia ennen näin sen montun. Tiesin että kohta kolahtaa ja sitten kuului ihan mahtava pum, ratissa ollut Lidsle kertaa.

Tien laidassa odotti samaan kuoppaan ajaneita ja hinausta odottaneita autoja. Kaksikko jatkoi soikeilla vanteilla mateluvauhtia Rovaniemelle ja korjaamolle. Korvaushakemus Lapin ELY-keskukselle on jo lähetetty.

ELY-keskuksesta kerrotaan, että rampin päällyste oli lähtöjään huono, ja rankka vesisade, sahaava lämpötila ja vilkas hiihtolomaliikenne viimeistelivät kohtalokkaan montun. Hyvä uutinen on, että kesällä koko rampin päällyste uusitaan.

"Mustasaaressa ajetaan siellä, missä on tietä"

Laura Torkkelin työmatka Mustasaaren Koivulahdesta Vaasaan Kosköntietä pitkin muistuttaa perunapeltoa. Paikkauksia erittäin kuoppaisella Kosköntiellä on tehty useaan otteeseen, mutta tie kaipaisi kunnon asfaltointia. Torkkeli on ajanut tietä päivittäin jo kymmenen vuoden ajan.

– Ehkä tähän on jo tottunutkin.

Turhautuminen tien kuntoon sai kuitenkin Torkkelin lataamaan Facebookiin videon perheen työmatkan varrelta. Video kirvoitti paljon keskustelua.

– Joku oli mielestäni hyvin kommentoinut, että Kiinassa ajetaan vasenta puolta, Mustasaaressa siellä, missä on tietä.

Mustasaaren Kosköntietä käyttävät ovat tehneet lukuisia ilmoituksia tien huonosta kunnosta. Suurempia kunnostustöitä ei ole kuitenkaan tehty, vaikka tie johtaa uudelle asuinalueelle.

Moni pohtii, pysyykö auto ehjänä vai olisiko vaihtoehtoisia reittejä.

– Koskön kautta päästään kotiin, jos me halutaan. Se on tietysti pitempi, hiekkatie ja hitaampi kuin Kokkolantie, jota tullaan yleensä, Torkkeli pohtii.

Ammattikuskeille sovellus tien kunnon raportoimiseen?

Kuljetusliike Haverisen toimitusjohtaja Janne Haverinen kuulee kuljettajiltaan jatkuvasti heikentyneestä tienpidosta. Kunnossapito on havaintojen mukaan laskenut ja korjausvelka kasvaa. Reikiä on tien pinnassa enemmän kuin ennen.

– Tämän tästä törmäämme huonoon tienpitoon tai jopa tilanteeseen, ettei tietä ole hoidettu ollenkaan. Raskaan liikenteen ajoneuvojen alustarakenteissa tämä tuntuu ja renkaat ovat kovilla, kertoo Haverinen.

Kuljetusliikkeen pomolla olisikin vinkki tienpitäjälle, jotta reiät asfaltin pinnassa saataisiin korjattua nopeammin.

Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön Porokello-applikaatio, jonne pystyi ilmoittamaan tiellä olevista poroista. Käyttäjiä Porokello varoitti mahdollisesta porotokasta ja -vaarasta.

– Nyt vastaavanlaista voitaisiin kokeilla niin, että ammattikuljettaja ilmoittaisi tienpitäjälle tieosuudesta, jossa on liikennettä haittaava este, kuten reikä asfaltissa, kertoo Haverinen.

Kuntotilasto laahaa todellisuudesta jäljessä

Väyläviraston kokoama data teiden kunnosta ei ole ajantasainen, mikä johtuu siitä, että teiden kuntoa mitataan sitä harvemmin, mitä vähemmän liikennettä tieosuudella on.

– Jos jokin tie – varsinkin vähäliikenteinen – on esimerkiksi tänä talvena reikiintynyt pahasti, niin voi olla, että se näkyy Väylän järjestelmissä ja sitä kautta tilastoissa vasta vuosien päästä, sanoo tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen.

Esimerkiksi neli- ja viisinumeroisista yhdysteistä lähes kaikki tarkastetaan vain neljän vuoden välein.

Tilastovinoumaa syntyy myös siitä, että kaksiajorataisista teistä kuten moottoriteistä tilastoidaan jokainen kaista erikseen, kun taas yksiajoratainen tie luokitellaan koko leveydeltä, molemmat kaistat mukana.

Näin esimerkiksi kilometri hyväkuntoista nelikaistaista moottoritietä näkyy tilastossa neljänä kilometrinä hyväkuntoiseksi luokiteltua tietä. Jos yksi kaista on huonokuntoinen koko kilometrin matkalta, tulee tilastoon kolme hyvää ja yksi huono tiekilometri.

Samanpituinen pätkä kaksikaistaista kantatietä tilastoidaan vain yhteen kertaan. Juho Meriläinen Väylästä kertoo, että tarkempaan tilastointiin ollaan siirtymässä tulevaisuudessa myös kaksikaistaisten teiden osalta.

Keskustele aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Rikkoutuneet vanteet ja renkaat voivat olla pian historiaa – Suomessa testataan ainetta, joka paikkaa teiden kuopat rajullakin pakkasella

Tänä kesänä rahaa riittää vain vilkkaimpien teiden korjaamiseen – Maanteitä päällystetään merkittävästi vähemmän kuin edellisvuosina

Lounais-Suomeen jo rantautunut myräkkä saattaa tehdä keskiviikon ajokelistä paikoin jopa hyvin huonon. Ihan etelärannikolle myräkkä tuo sadetta. Mukana voi olla jonkin verran märkää, loskaantuvaa lunta, joten ratissa kannattaa olla tarkkana.

Pääkaupunkiseudulla myräkkä on pahimmillaan puolen päivän jälkeen aina iltapäiväruuhkaan asti.

– Varsinkin pohjoinen-etelä-suunnassa ajavan pitää olla varovainen. Ajokeli voi vaihdella rajusti jopa vain kymmenen kilometrin matkalla, varoittaa Ylen meteorologi Nina Karusto.

Sunnuntain vastaavassa loskakelissä ajettiin noin 150 kolaria, joten varovaisuus kannattaa.

– Kännykkä taskuun ja molemmat kädet rattiin, Karusto muistuttaa.

Kaikkiaan Karusto pitää nyt Suomen ylle tulleen myräkän sateiden ja sen olomuodon ennustamista hyvin hankalana.

Myräkkä kulkee nopeasti etelän yli

Rintama saapui lounaaseen jo aamulla. Nyt se liikkuu kohti koillista niin, että jo iltapäivällä pahimmat sateet ovat ylittäneet Lounais-Suomen. Kuuden aikaan illalla sateet ovat jo vähentymässä.

Kokkolan korkeudella rintaman etuosa on kello 18:n maissa. Kuitenkin niin, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on edelleenkin poutaista.

Alkuyön aikana rintama leviää myös noille alueille. Etelä-Lappiin myräkkä yltää yöllä, ja Lappiin vasta huomenna torstaina. Siihen asti Lapissa voidaan nauttia jopa hyvästä säästä.

Torstaina idässä voi sataa jopa 15 senttiä lunta

Myräkästä voi sataa pelkkää vettä tai sitten hyvin märkää räntää. Jos sade tulee vetenä, sitä kertyy noin kymmenen millimetriä. Jos taas räntänä, sitä jää maahan alueesta riippuen viidestä kymmeneen senttimetriä.

Kun rintama huomisen puolella yltää itään ja pohjoisemmas, voi idässä paikoin sataa lunta kymmenen, jopa 15 senttimetriä.

– Etelässä sade on lähinnä vettä, mutta heti sisämaassa saattaa loskaa kertyä paljonkin. Esimerkiksi Helsingissä voi sataa räntää tai vain vettä, mutta jo Vantaalla sade voi tulla enemmän räntänä, Karusto kertoo.

Toisaalta ilma on aika lämmin, joten maahan jäänyt loska sulaa nopeasti, kun lämpötilan nollalinja yltää huomenna aina Oulun korkeudelle.

Huomenna rintama on jo Lapissa, jossa sade tulee kylmyyden myötä lumena.

Myräkän tuulet ovat etelärannikolla alkuvaiheen puuskissa myrskylukemissa eli yli 21 metriä sekunnissa. Keskituuli jää keskiviikkona eteläisillä merialueilla aamulla ja aamupäivällä 15–19 metriin sekunnissa.

Etelän maa-alueilla voi puhkua puuskissa jopa 18 metriä sekunnissa, mutta keskituuli jää noin kymmeneen metriin sekunnissa.

Aiheesta voi keskustella 5.3. kello 23:een asti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehottaa miettimään tarkkaan ulkomaille matkustamista koronavirustapausten takia. Presidentti otti asiaan kantaa Iissä Pohjois-Pohjanmaalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa torstaina iltapäivällä.

Sairaustapauksia on tullut Suomeen Italiasta. Niinistö sanoo, että vielä kymmenisen päivää sitten Italia kertoi, että tapauksia oli pari sataa. Sen jälkeen sairastuneiden määrä on noussut tuntuvasti.

– Nythän Italia eksponentiaalisesti kertoo lisätapauksista ja kuolleitakin on jo lähes sata. Kymmenen päivää tai kaksi viikkoa sitten Italia ei näyttänyt kovin merkilliseltä tässä suhteessa. Kannattaa kyllä nyt vähän miettiä, minne kaikkialle kannattaa nyt mennä, Niinistö opasti.

Kun Niinistöltä kysyttiin, vaikuttaako koronavirus hänen matkustamiseensa, hän vastasi:

– Saapa nähdä.

Iistä presidentin matka jatkui torstaina Lappiin ja Sodankylään. Niinistön ohjelmassa Sodankylässä on vierailu Sodankylän avaruuskampuksella Tähtelässä, Hyvinvointikeskus Sopukan vihkijäiset sekä kansalaistapaaminen.

Perjantaina Niinistö vierailee Inarin Lemmenjoella.

Keskustele aiheesta 6.3.2020 kello 23:een saakka!

Maailmalla leviävä koronavirus vei kiinalaismatkailijat alkuvuonna Lapista kokonaan ja nyt myös italialaiset peruvat matkojaan. Lapin matkailun uskotaan silti kasvavan myös tänä vuonna, vaikkakin vähemmän kuin viime vuosina.

– Lapin matkailuhan on kasvanut viime vuosina hurjasti, ja nyt koronavirus on varmasti leikannut Lapin talven ja kevään kasvulukuja. Dramaattista pudotusta ei kuitenkaan vielä ole näkyvissä, sanoo markkinointiyhtiö House of Laplandin toimitusjohtaja Sanna Tarssanen.

Hän korostaa kuitenkin, että tilanne voi vielä muuttua huonompaan.

Kiina päätti ryhmämatkakiellosta tammikuun lopussa ja pian myös Finnair lopetti lentonsa Manner-Kiinaan. Helmikuulta tarkkoja lukuja Lapin matkailusta ei ole saatavissa, mutta vielä tammikuussa lyötiin ennätyksiä. Rekisteröityjen majoitusten määrä kasvoi viime vuodesta 12,5 prosenttia.

Vaikka kiinalaisturisteista puhutaan paljon, heidän osuutensa Lapin koko vuoden yöpymisistä on vain neljä prosenttia. Toisaalta on niitäkin yrityksiä, joissa osuus on paljon korkeampi. Suomutunturin hotelli oli varattu viimeistä huonetta myöten kiinalaisille, joten yrittäjä menetti hetkessä kaikki varaukset.

Kelkkakaupat lykkääntyvät

Myös Rovaniemellä toimivan safariyrityksen Sunny Safarin kevättalvi on ollut ankea. Yli puolet helmikuun asiakkaista hävisi kiinalaisten myötä, kertoo toimitusjohtaja Wei Sun.

Hän kertoo, että peruutussäännöissä on joustettu asiakkaan hyväksi ja varausmaksuja on maksettu takaisin, vaikka yrittäjä onkin ottanut tuntuvasti takkiinsa.

– Aikeena oli hankkia lisää moottorikelkkoja ja rakentaa pieni rakennus safareja varten, mutta suunnitelmia pitää varmaan lykätä. Ensiksi pitää varata rahat palkanmaksuun ja katsoa, mitä jää jäljelle, kolme vuotta Sunny Safaria pyörittänyt Wei Sun sanoo.

Safarioppaat eivät ole yrityksen palkkalistoilla, vaan myyvät palveluksiaan yritykselle, joten ketään ei ole tarvinnut irtisanoa, vaikka asiakasmäärä romahti.

Kiinalaisyrittäjä kertoo, että vaikka asiakkaita vielä on, maaliskuunkin varaustilanne on paljon hiljaisempi kuin normaalisti. Wei Sun mainitsee, ettei hän ole nähnyt ainuttakaan italialaista ainakaan viikkoon.

Italia on joutunut Euroopan maista pahimmin koronaviruksen kouriin. Keskiviikkona hallitus päätti sulkea koulut koko maassa. Finnairkin perui lentonsa Milanoon kuukaudeksi.

"Tilanne on muuttunut astetta vakavammaksi"

Lukuisia hotelleja ja noin 80 lasi-iglua Lapissa omistavan Santa’s Hotels –ketjun kehityspäällikkö Susanne Hulbekkmo vahvistaa, että italialaisryhmät alkoivat perua hotellivarauksiaan viime viikon lopulla.

– Italiasta on tullut merkittävästi peruutuksia. Näkyy suoraan, että asiakkaat jäävät pois niistä maista, joissa koronatilanne on pahimmillaan.

Myös safariyritys Safarctica on viime päivinä vastaanottanut kiihtyvään tahtiin perumisia erityisesti Italiasta, mutta myös muualta Australiaa ja Arabiemiraatteja myöten.

– Kyse ei ole matkustusrajoitteista vaan yleisestä matkustuspelosta, toteaa Safarctican myyntijohtaja Antti Antikainen.

Hän arvioi, että kaikkiaan noin kymmenesosa varauksista on peruttu. Ensimmäiset peruivat matkansa tammikuun lopussa, kun Lapissa diagnosoitiin ensimmäinen koronavirustartunta Suomessa.

Matkailuyrittäjät seuraavat paitsi viruksen leviämistä, myös sen vaikutuksia maailman talouteen.

– Tilanne on muuttunut astetta vakavammaksi nyt kun virus leviää ja matkustusrajoitukset vaikuttavat elinkeinoelämään. Jos maailmantalous sakkaa, niin sillä on seurauksia myös Lapissa, toteaa Lapin suurimman hotelliketjun Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta.

Ajatuksissa on jo ensi talvi

Lapin matkailun kannalta onnekkaana voi pitää sitä, että vilkkain sesonki on päättymässä maaliskuussa eivätkä perumiset voi enää tehdä niin isoa lovea kuin sydäntalvella.

Matkailuyrittäjien ajatukset ovatkin jo ensi talvessa. Hotelliketjut kertovat ensi talven myyntinsä olevan vielä hyvällä tolalla, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin.

– Tunnelma on odottava, markkinointiyhtiö House of Laplandin toimitusjohtaja Sanna Tarssanen tiivistää.

Kela kilpailuttaa uudelleen taksikyydit Lapissa, Etelä-Pohjanmaassa ja Kanta-Hämeessä.

Kela hakee palveluntuottajaa tai palveluntuottajia huolehtimaan Kelan korvaamista taksimatkoista näiden kolmen maakunnan alueella. Hankintailmoitukset on julkaistu helmikuun lopulla.

Hankinnat tehdään maakunnittain käyttöoikeussopimuksina. Sopimus kattaa taksimatkojen tilauksen, yhdistelyn, välityksen, kuljetuspalvelujen järjestämisen ja valvonnan, maksuliikenteen sekä raportoinnin. Maksuliikenne tehdään Kelan sähköisellä suorakorvausmenettelyllä.

Kelan mukaan kilpailutus ei toistaiseksi aiheuta muutoksia Kelan asiakkaille. Kela-taksit tilataan edelleen samasta alueellisesta tilausnumerosta.

Markkinaoikeuden päätöksen mukaan myös Uudenmaan Kela-taksit on kilpailutettava uudelleen. Kela kertoo tekevänsä sen myöhemmin.

Kela joutuu kilpailuttamaan taksipalvelut kolmen maakunnan alueella, koska markkinaoikeus kumosi aiemmat hankintapäätökset viime marraskuussa. Markkinaoikeuden mukaan taksimatkojen hankinnat olisi pitänyt kilpailuttaa käyttöoikeussopimuksina eikä palvelusopimuksina.

Lapissa Kela sulki viime kerralla Rovaniemen Aluetaksi Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Kilpailutuksen voitti Pro-Keskus Oy. Hankinnan arvo on noin 68 miljoonaa euroa.

LEMMENJOKI Ennen helikopterin laskeutumista pieni tyttö harjaa antaumuksella pihaa ja portaita. Odotettu ja arvovaltainen vieras saapuisi hetkenä minä hyvänsä. Pian kuuluukin lähestyvän helikopterin ääni.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili tänään ensimmäistä kertaa Inarin Lemmenjoella.

Alue teki Suomen päämieheen heti vaikutuksen.

– Tämä on todellinen kokemus päästä käymään täällä. En ole ennen ollut Lemmenjoella enkä nähnyt tätä luontoa. Täällä näkee, miten luonto vaihtelee Lapin eri osissa, kuvaili Niinistö ensihetkiään Lemmenjoella.

Mediatilaisuudessa rennosti villapaitaan sonnustautunut Niinistö odotti jännittävää päivää.

Viimeksi Niinistö vieraili saamelaisten luona vuonna 2017, kun hän osallistui saamelaisten kansallispäivän juhliin Inarissa. Tänään hän tapasi saamelaiskäräjien edustajien lisäksi kolttien luottamusmiehen ja Inarin kunnanjohtajan.

Kukitusseremonian jälkeen poliitikot vetäytyivät suljettujen ovien taakse. Saamelaiskäräjien vastavalittu puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso avasi keskustelujen pääteemoja.

– Toimme esille ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, totuus- ja sovintokomission työtä ja tulevaisuutta, vihapuheita ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista Suomessa, kertoo Juuso.

Niinistön mielestä keskusteluissa oli isoja teemoja.

– Kaikki se, mikä liittyy ilmastonmuutokseen, tietysti tuntuu täällä kovasti ja askarruttaa, se on täysin ymmärrettävää. Erityisesti saamelaiskäräjillä on toiveena päästä vaikuttamaan ilmastopaneelien kautta.

Vihapuheet kansantautina – kohteena erityisesti vähemmistöryhmät

Presidentti Niinistön mieleen painuivat erityisesti vihapuheet, joista saamelaisetkin saavat osansa. Tämä on ikävä asia, sanoi Niinistö mediatilaisuudessa.

– Se on vähän niin kuin kansantauti tai kansojen tauti tänä päivänä. Ikävä kyllä monet ihmiset, jotka taitavat olla eniten tyytymättömiä omaan itseensä, pyrkivät purkamaan sitä muihin. Silloin erityisesti vähemmistöryhmä on helposti myös kohteena.

Saamelaisalueella oltaessa keskustelu kääntyy tietenkin poroihin. Niinistöltä tiedusteltiin näkemyksiä runsaslumisen talven vaikutuksista porotalouteen.

Tässä Niinistö näki selvästi ilmastonmuutoksen vaikutuksen.

– Tämä on akuutti ongelma. Kuulin juuri, että ilmastonmuutoksen vuoksi ravinto-ongelma eli jäkälän saanti tai jäkälän kasvun väheneminen on vielä huolestuttavampi seikka, koska se on pysyvää laatua oleva asia, sanoi Niinistö.

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff halusi kertoa Niinistölle kolttien kyläkokouksesta, sen resursseista sekä kolttien näkemyksistä.

– Kieli on kulttuurimme perusta ja siitä näkökulmasta tuon asioita esille. Myös porot ovat tapaamisen teemana. Tietenkin Jäämeren rata on asia, josta keskustellaan, kertoi Feodoroff juuri ennen tapaamista.

Saamelaiset uskovat, että presidentti voi vaikuttaa saamelaisten asioihin

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan mielestä on tärkeää, että saamelaiskäräjät tapaa Suomen tasavallan presidentin.

– Tietenkin on luonnollista, että kahden kansan välinen yhteistyö toimii hyvin. Hän on suomalaisen yhteiskunnan ja Suomen kansan korkein edustaja. Sitä kautta suomalaisen yhteiskunnan kanssa keskustelu ja kahden kansan hyvät yhteydet ovat aina tärkeitä, toteaa Tuomas Aslak Juuso.

Hän luottaa siihen, että presidentti voi vaikuttaa saamelaisten asioihin.

– Minä uskon ja luotan, että presidentillä on paljon mahdollisuuksia toimia, ja uskon hänen arvostelukykyynsä, lopettaa Juuso.

Myös kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff toivoo, että keskusteluista presidentin kanssa on jotain hyötyä.

Inarin kunnan edustajana paikalla oli kunnanjohtaja Toni K. Laine. Hän pitää presidentin vierailua tärkeänä ja hienona asiana.

– Mielestäni on tärkeää, että tasavallan presidentti näkee ja tutustuu siihen, millaista elämä täällä on, sillä se on hyvin erilaista, oli kyse sitten elinkeinoista tai aluekehityksestä, ympäristöstä.

Vierailun isäntä: “Niinistö on helposti lähestyttävä”

Niinistön vierailun kohteena oli saamelaiskäräjien edelliskauden toisen varapuheenjohtajan Heikki Palton perheen porotila. Paltto ei turhia hermoillut ennen tapaamista.

– Tietenkin joitakin odotuksia on, hän on kuitenkin Suomen ylin johtaja. Uskon kaiken sujuvan mallikkaasti.

– Mielestäni Niinistö on hyvin suoraselkäinen mies ja helposti lähestyttävä. Ei tarvitse kumarrella, mutta tietenkin pitää käyttäytyä hänen arvonsa vaatimalla tavalla.

Virallisen tapaamisen ja mediatilaisuuden päätteeksi presidentti seurueineen lähti moottorikelkalla Lemmenjoen kansallispuistoon. Tarkkaa reittiä ei kerrottu uteluista huolimatta.

– Kohde on Lemmenjoen kansallispuistossa. Tarkemmin en kerro, sanoi Paltto.

Tunturissa presidentille tarjoiltiin kevyt kenttälounas ja matkan aikana käytiin vielä epävirallisia keskusteluja.