Pääministeri osallistui tänään Rovaniemellä kaupungin ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen kansainväliseen Arktiseen konferenssiin. Katainen esitteli syyskesällä valtioneuvoston periaatepäätökseen kirjattuja Suomen arktisen strategian linjauksia. Niiden mukaan Suomi sovittaa yhteen arktisen ympäristön riskit ja liiketoiminnan kansainvälisen yhteistyön avulla.

Lyhyen puheensa jälkeen Katainen vastaili toimittajien kysymyksiin mm. Jäämeren radasta.

- Minusta pohjoismainen yhteys on tässä yksi raide, joka pitää nyt alkuun selvittää, tietysti toinen vaihtoehto on Venäjän puolella kulkeva rata.  Meidän pitäisi Pohjoismaiden kesken päättää mikä on yhteinen satama ja me keritään se ratamahdollisuus torppaamaan sitten myöhemmin jos siltä vaikuttaa, että se ei olisi kannattavaa, se kannattaa minusta selvittää hyvin huolella.

- Se on Suomen tulevaisuuden kehityksen kannalta erittäin merkittävä mahdollisuus, mutta sitä me emme vielä tiedä onko se kannattava.

Erityisesti Lapissa on viime vuodet keskusteltu Jäämeren rautatien mahdollisuudesta. Ehkä eniten esillä ovat olleet ratavaihtoehdot Roveniemeltä Lapin halki Norjan Kirkkoniemen satamaan tai Sallan kautta Venäjälle Muurmanskiin.

Ratakeskustelu on syntynyt Euroopasta Aasiaan kulkevan pohjoisen merireitin yhä pidempään kestävien sulan veden jaksojen lisäännyttyä viime vuosikymmeninä. 

Suomen Leijonan komentajamerkki

Nenonen, Erkki Olavi, hovioikeudenlaamanni, Rovaniemi

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki

Jokela, Timo Sakari, professori, Rovaniemi

Kellokumpu, Pentti Juhani, toimitusjohtaja, Inari

Uotila, Minna Ireene, muotoilun tutkimuksen professori, Rovaniemi

Venäläinen, Kerttu Tellervo, kirkkoherra, Kittilä

Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki

Hellsten, Kaj Krister, lakiasiainjohtaja, Rovaniemi

Perttunen, Eero Lennart, piiriagronomi, Pelkosenniemi

Pöllänen, Riitta Sinikka, yksikön päällikkö, Rovaniemi

Salo, Heikki Martti Julius, ylilääkäri, Rovaniemi

Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki

Lampela, Martti Kalevi, toimitusjohtaja, Rovaniemi

Pasanen, Pentti Kullervo, kalatalouspäällikkö, Rovaniemi

Svanberg, Tuomo Antero, toimitusjohtaja, Kemi

Tarvainen, Markku, palvelukeskuksen johtaja, Tornio

Suomen Leijonan ritarimerkki

Huhtaniska, Pirkko Annikki, opintopäällikkö, Rovaniemi

Oinas-Soudunsaari, Eine Elisabeth, ylitarkastaja, Rovaniemi

Postila, Markku Juhani, laboratorioinsinööri, Sodankylä

Taipale, Anu Maaret, tietoturvapäällikkö, Rovaniemi

Takkinen, Ossi Kalervo, toiminnajohtaja, Rovaniemi

Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi

Aikio, Tapio Esko Johannes, kunnossapitopäällikkö, Rovaniemi

Harttunen, Erkki Ensio, teleasentaja, Rovaniemi

Jänkälä, Raimo Juhani, kehittämispäällikkö, Rovaniemi

Keskimölö, Reijo Antero, työsuhdepäällikkö, Kemi

Pesonen, Mika Eerik, käyttöpäällikkö, Rovaniemi

Ronkainen, Tiina Sirpa Kristiina, tiimiesimies, Rovaniemi

Salonen, Toivo Matti, yliopisto-opettaja, Rovaniemi

Tapio, Oili Sirkka, palveluesimies, Kittilä

Suomen Leijonan ansioristi

Hietala, Tapio Antero, hammaslääkäri, Sodankylä

Holmberg, Veikko Aukusti, kielenkääntäjä, Utsjoki

Illikainen, Jouko Olavi, kiinteistöalueen päällikkö, Sodankylä

Jäärni, Kalervo Matias, urakointipäällikkö, Simo

Kaitala Esa Juhani, insinööri Kittilä

Kauppila Liisa Kaarina, vanhempi verotarkastaja Simo

Kettunen Riitta Helena, lehtori Tornio

Lahtinen Ari Uolevi, taksiyrittäjä Kemijärvi

Lamminmäki Jarmo Johannes, vuoroesimies Rovaniemi

Lehto Pekka Jouko, toiminnanjohtaja Rovaniemi

Leiviskä Kauko Johannes, käyttömestari Rovaniemi

Lummi Raija Inkeri, lehtori Tornio

Miettinen Toivo Vilho Antero, maanviljelijä Salla

Mäkelä Pekka Olavi, rikoskomisario Rovaniemi

Nieminen Hannu Pauli, englannin kielen lehtori Ranua

Pasma Taina Tuulikki, vanhempi verotarkastaja Rovaniemi

Rantanen Päivi Sisko Annikki, psykologi Rovaniemi

Waaramaa Lasse, taksiyrittäjä Kemi

Vasara Heino Kullervo, toimialapäällikkö Rovaniemi

Winter Jorma Antero, paikallisjohtaja Tornio

Välimäki Kari Juhani, taksiyrittäjä Rovaniemi

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein

Aho, Raili Elisabet, hallintosihteeri Sodankylä

Ahokas Tuija Tellervo, erityisluokanopettaja Kemijärvi

Halttu Eija Aulikki, asiantuntija Kittilä

Hamari Kauko Jaakko Ilmari, koneenkuljettaja Simo

Heinonen Hannu Juhani, tullitarkastaja Rovaniemi

Holopainen Nuutti Antrea, tiimiesimies Rovaniemi

Husa Marja-Liisa, osastonsihteeri Torni

Hytönen Tuula Iiris, päivähoidon aluevastaava Keminmaa

Hänninen Petri Jaakko Päiviö, poromies Inari

Joutulainen Juha Eerik, lastentarhanopettaja Tervola

Jussila Jouko Vilho, kouluttaja Keminmaa

Kantelinen Seppo Viljo Juhani, asemamestari Sodankylä

Kekäläinen Kirsti Marjatta, osastonhoitaja Rovaniemi

Koivumaa Kari Kullervo, tiimiesimies Pello

Kurth Ritva Tuulikki, sosiaalityöntekijä Pello

Kurula Eija Marjatta, asiantuntija Kittilä

Könönen Kaisa Marjatta, tullitarkastaja Torni

Laakso Ritva Liisa Anneli, erityislastentarhanopettaja Keminmaa

Lehtoväre Minna Helena, terveydenhoitaja Keminmaa

Lepojärvi Sakari Heimo Aulis, erikoishammasteknikko Keminmaa

Marski Kaarlo Antero, laskentaesimies Rovaniemi

Määttä Janne Petteri, rikosylikonstaapeli Rovaniemi

Niemi Heikki Olavi, työnjohtaja Kemijärvi

Nurmikumpu Raija Anneli, lastentarhanopettaja Keminmaa

Nurminen Riitta Marjaana, ruokapalvelupäällikkö Kemijärvi

Oksman Maija Johanna, suunnittelija Pello

Palovaara Markku Olavi, ylikonstaapeli Rovaniemi

Petäjäjärvi Irma Anneli, toimistosihteeri Rovaniemi

Pirnes Lauri Matias, käyttöpäällikkö Simo

Poikajärvi Ilkka Kristian, palveluesimies Rovaniemi

Rajamäki Raimo Ari Mikael, ylitarkastaja Rovaniemi

Roivainen Hannele Merja, asiakkuusneuvoja Tornio

Rönkkö Seija Inkeri, osastonhoitaja Rovaniemi

Sainio Mika Tapio, Purchasing Manager Kemi

Sipola Eila Elina, terveydenhoitaja Sodankylä

Tuisku Arto Tapani, metsuri Rovaniemi

Tuovinen Marja Sinikka, osastonhoitaja Sodankylä

Ylimaula Esko Kalervo, metsäneuvoja Tornio.

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali

Ala Saimi, emäntä Kittilä

Alavuokila Eine Marjatta, pääkirjanpitäjä Keminmaa

Angeria Anneli Elisabeth, verosihteeri Pello

Heikkilä Helena Kaarina, opintosihteeri Kemi

Huhtanen Helmi Laina, pääkirjanpitäjä Tornio

Kaarre Matti Juhani, prosessinhoitaja Kemi

Karkkola Lea Marja-Leena, henkilökohtainen pankkineuvoja Kemijärvi

Kekkonen Marja Katriina, asiakaspalvelusihteeri Rovaniemi

Kerttula Kari Olavi, käyttömestari Tornio

Kokko Eeva-Liisa, päivittäistavarapäällikkö Rovaniemi

Lehtinen Mikko Johannes, kunnossapidon ammattimies Rovaniemi

Lehtosalo Mikko, sähköasentaja Rovaniemi

Manninen Teija Anni, taloussihteeri Sodankylä

Mansikkasalo Oili Inkeri, palveluneuvoja Rovaniemi

Maunuvaara, Riitta Annikki, tutkimusavustaja Rovaniemi

Mäkinen Vesa Antero, verkkoteknikko Rovaniemi

Mölläri Sakari Johannes, maatalousyrittäjä Rovaniemi

Niemi Eine Helena, keittiömestari Rovaniemi

Nikkilä Paula Tuulikki, verosihteeri Keminmaa

Palovaara Pertti Simeon, maanviljelijä Kolari

Palovaara Sirkku Marjaana, toimistosihteeri Rovaniemi

Pukema Sirkka Liisa, toimistosihteeri Rovaniemi

Puominen Arja Helena, toimistosihteeri Ranua

Rautio Hannu Johannes, vanhempi konstaapeli Rovaniemi

Ruonakoski Laura Irene, verosihteeri Rovaniemi

Taavoniku Riitta Elisabet, laskentasihteeri Ylitornio

Tahvanainen Tuija Mirjami, maksatustarkastaja Rovaniemi

Vanhatalo Esa Juha Kalervo, puutarhayrittäjä Keminmaa

Varonen Milja Kristiina, toimistovirkailija Keminmaa

Ylikulppi Sinikka Anneli, palveluneuvoja Rovaniemi

Ylioinas Kauko Vilho, projektipäällikkö Kemi.

Suomen Valkoisen Ruusun mitali

Kallatsa Erkki, havaitsija Sodankylä

Kangas Pauli, metsuri Sodankylä

Koskenranta Kari Heikki, liikuntasihteeri Kemijärvi

Laurila Reino Kalervo, lääkintävahtimestari, Kemi

Piekkari Marko Aukusti, maatalousyrittäjä Kittilä

Pirttijärvi Markku Antti, ratatekninen työntekijä Kemijärvi

Pulkkinen Kari Pentti Tapani, prosessinhoitaja Kemi

Roininen Tuula Hannele, tilastohaastattelija Inari

Saahkari Tuomo Antero, maatalousyrittäjä Sodankylä

Sandqvist Kaarlo Antero, maatalousyrittäjä Ylitornio

Soivio Hilja Johanna, laitoshuoltaja Kemijärvi

Villberg, Veli Arvo Olavi, kiinteistönhoitaja Rovaniemi.

Rovaniemi pääsi ainoana pohjoismaisena kohteena mukaan kilpailuun tapahtumapaikasta ja voitti kaikki kilpailun vaiheet. #SoMeT14EU tuo huhtikuussa kaksisataa sosiaalisen median asiantuntijaa ympäri maailmaa Lappiin, Napapiirille. Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy on toiminut tapahtuman hakijana ja toimii tapahtuman järjestäjänä.

Äänestystuloksen selvittyä tapahtumanjärjestäjät julistavat kohteen lopullisen valinnan tarkastuskäynnillä paikan päällä.

Tapahtuma tuo Suomelle, Lapille ja Rovaniemelle upean näkyvyyden ja tunnettuuden.

- Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia äänestyksessä mukana olleita upeasta yhteishengestä ja yhteistyöstä, jolla Rovaniemi ja Lappi saatiin voittoon. Rovaniemellä on vahva ja vetovoimainen Joulubrändi, mutta ilman verkoston voimaa emme olisi voittoon yltäneet, toteaa Rovaniemen Matkailu & Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Sanna Kortelainen.

Magreta Sara kertoo yllättyneensä täysin saamaastaan kutsusta.

- Ihan mahtava yllätys! Kun postissa tuli kirje presidentin kansliasta, niin vitsailin isälle, että tässä on varmaan kutsu itsenäisyysjuhliin. On varmasti, isä sanoi ja  kutsuhan siellä oli. Minusta tämä kutsu on viesti siitä, että muuallakin on huomattu, kuinka paljon työtä täällä tehtiin mobiiliyhteyksien puolesta.

Magretan henkilökohtaisen osallistumisen ansiosta kaukana asutuskeskuksista sijaitsevaan, kymmenen savun kylään saatiin vuosi sitten samanlaiset yhteydet ulkomaailmaan kuin muillakin suomalaisille. Kylä elää pääasiassa poronhoidosta ja  nettiyhteys on muuttanut kylän elämää merkittävästi, Magreta kertoo.

- Kaikki on helpompaa. Kun jokaisella on oma henkilökohtainen kännykkä, kynnys yhteydenpitoon on madaltunut. Nettihän on kaikille perustyökalu, joten en itseasiassa osaa kuvitella enää elämää ilman nettiä ja kännyköitä.

Magreta itse on alle kolmikymppinen saamelaisnainen, jolle oikeudenmukaisuus on tärkeää.

- Kansalaisten kannattaa aina taistella, jos uskoo oman asiansa oikeuteen. Ei saa antaa periksi. Kannattaa luottaa siihen, että asioita voi muuttaa. Ei yhteiskunta ole pelkästään pahantahtoinen.

Magretan ei tarvinnut pähkäillä pukuvalinnan kanssa. Upea ja arvokkaan näköinen Enontekiön saamelaisten juhla-asu odottaa kantajaansa.

Lapin Liitto konsultoi presidentin kansliaa vieraista

Tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanotto pidetään Tampereella ja paikalle on kutsuttu paljon väkeä maakunnista. Presidentin kansliasta kerrotaan, että sinne tulee vuosittain ehdotuksia kansalaisista, jotka ansaitsisivat kutsun vastaanotolle.

Poikkkeuksellisesti tänä vuonna  presidentin kansliasta ollaan oltu yhteydessä Lapin Liittoon itsenäisyyspäivän juhliin liittyen. Maakuntajohtaja Mika Riipin mukaan presidentti valitsee itse vieraansa ja Lapin Liitto toimi lähinnä konsulttina.

Asiakas voi hakea Lapin kirjasto -kimpan kirjastojen aineistoa ja tehdä varauksia kirjastojen lainassa ja paikalla olevaan aineistoon. Kirjastoasioiden hoitaminen, kuten lainojen uusiminen ja omien tietojen muokkaaminen, sujuu verkkokirjastossa tuttuun tapaan kirjautumalla verkkokirjastoon nykyisin käytössä olevalla kirjastokortilla.

Rovaniemen kirjaston lisäksi kippaan kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon,  Sallan, Savukosken, Sodankylän, Tornion, Utsjoen ja Ylitornion  kirjastot.

Lapin kirjasto –kimpan kirjastot löytyvät osoitteesta: http://www.lapinkirjasto.fi/suomeksi/Kirjastojen-yhteystiedot

Avokado-mätisalaatti

1 ruukku jääsalaattia

1 ruukku rukolaa

1 punasipuli

100- 150 g  siianmätiä

3 kananmunaa

Avokadoseos

2 avokadoa

2-3 rkl sitruunanmehua

½ tl suolaa

hiven sokeria

mustapippuria

1 dl smetanaa

Valmista ensin avokadoseos: Halkaise avokadot, poista siemen. Koverra hedelmäliha lusikalla. Lisää päälle sitruunamehu. Soseuta sauvasekoittimella kulhossa; voit hienontaa avokadot myös haarukalla lautasella. Lisää mausteet ja smetana. Sekoita. Tarkista maku.

Levitä huuhdottu ja kuivattu salaatti ja rucola annosmaljojen pohjalle tai alkupalalautasille. Ripottele päälle ohuenohuiksi renkaiksi leikattua punasipulia. Lusikoi päälle avokadoseosta ja mätejä vierekkäin. Koristele munalohkoilla.

Tarjoa alkupalana tumman leivän kera

Ohje: Erikoisneuvoja Eeva-Maija Laurila Lapin Martat ry

Kilpisjärvellä satoi yön ja aamun aikana lunta paljon. Kovan tuulen vuoksi tielle oli muodostunut kinostumia Muotkatakan ja valtakunnanrajan välille. Tämän vuoksi tie oli muutaman tunnin suljettu liikenteelltä. Liikenneviraston mukaan tie on kuitenkin nyt saatu auki ja liikenne sujuu Norjaan normaalisti.

Tunnustuksella Metsähallituksen luontopalvelut haluaa kiittää vapaaehtoisten suurta joukkoa heidän korvaamattomasta työstään yhteisen luontomme puolesta. Samalla kannustetaan uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Uhanalaisten lajien seuranta on tärkeä osa lajien suojelutyötä. Metsähallitus koordinoi muutto- ja tunturihaukan sekä maa- ja merikotkan kantojen seurantaa ja suojelua. Tähän työhön osallistuu vuosittain 48 vapaaehtoista pesätarkastajaa.

- Tärkein ja suoraan sanottuna aivan korvaamaton apu petolintujen suojelulle ovat vapaaehtoiset lintuharrastajat, jotka jaksavat vuodesta toiseen rämpiä reviireillään, sanoo petolintujen vapaaehtoisista pesäntarkastuksista Metsähallituksen luontopalveluissa vastaava ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Pesätarkastus on elämäntapa

Nyt palkittu Jarmo Ahtinen on pitkäaikainen maakotkamies. Hän on osallistunut vuodesta 1990 asti maakotkan ja muuttohaukan seurantatöihin vapaaehtoisena pesätarkastajana. Vuosien varrella hän on rengastanut Itä-Lapista 398 maakotkan ja kohta yhtä monta muuttohaukan poikasta. Jarmon maakotkien rengastusmäärä on suurin yhden henkilön rengastusmäärä Suomessa ja Pohjoismaissa. Työ jatkuu edelleen.

- Tämä on elämäntapa, ja tuntuu että olen etuoikeutettu, kun pääsen tekemään näitä hommia upeilla alueilla. Jo kevättalvella polttelee päästä hangille hiihtelemään ja kotkanpesiä etsimään. Palkinto on kunnianosoitus kaikille meille vapaaehtoisille pesätarkastajille, sanoo Jarmo Ahtinen.

- Kelkkavuokrauskeskus on osa liiketoimintamme kehittämissuunnitelmaa. Sijainti on mitä parhain; kotimaassa ja kansainvälisesti tunnettu paikka - Joulupukin Pajakylä Napapiirillä, turvalliset ja hyvin huolletut reitit ja urat heti alkukaudesta aina kevään loppuun saakka, polttoaineen myyntipisteet kivenheiton päässä, moottorikelkkanäyttely muutaman kymmenen metrin sisällä, ravintola-, majoitus- ja oheisohjelmapalvelut aivan vieressä sekä tietenkin kelkkailuun liittyvien varusteiden ja tarvikkeiden vuokraus- ja myyntipalvelut kauttamme” kertoo Sami Päivike Unique Laplandista.

Myös yksityiset kelkat tuottamaan

- Uutena innovaationa olemme nyt tarjoamassa yksityisomistuksessa olevan moottorikelkan vuokravälityspalvelua. Kelkka tulee vain vakuutusten osalta merkitä vuokrakäyttöön ja tämän jälkeen kanssamme tehdään välityssopimus, kertoo Sami Päivike.

Omistaja maksaa 25 € suuruisen reittipoolimaksun, jota vastaan Rovaniemen Kaupunki sijoittaa vastaavan summan yhteiseen reittipoolikassaan. Näillä maksuilla katetaan kelkkareitistön huoltoon ja ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Lisäksi Lapland Uniquen mekaanikko tarkastaa vuokrattavan kelkan peruskunnon, että tekniset vaatimukset turvalliseen kelkkailuun täyttyvät. Tästä koostuu toinen 25 € suuruinen summa.

- Meille on jo tulossa safariyritysten kalustoa vuokravälitykseen, mutta näillä järjestelyillä myös yksityiset kelkkaharrastajat saavat moottorikelkkansa tuottamaan. Pelkästään Unique Laplandilla on jo oman kalustonsa lisäksi tarve vuokrata lisää kelkkoja kiiresesonkiin ja isoille ryhmille, kertoo Sami Päivike.

Vuokravälityskeskukseen voi tuoda välitettäväksi Lapista tai vaikkapa kauempaakin paitsi moottorikelkkoja, myös erilaisia rekiä sekä tieliikennerekisteröityjä telamaastureita ja telamönkijöitä.

Yhteistyötä ja kilpailua

Napapiirin alueen yrittäjät puhaltavat nyt yhteistyön hiileen, kilpailua pelkäämättä.

- Kaikkien etu on, mitä enemmän myös kilpailua alalla syntyy. Monipuolinen tarjonta johtaa tuotteiden uudistumiseen, asiakaspalvelun parantumiseen sekä hinnoittelun kriittiseen tarkasteluun. Perinteisen safariliiketoiminnan ajattelun aikakausi alkaa olemaan menneen talven lumia, summaa Annekreet Heinloo, Unique Laplandin kehitysjohtaja.

Huoltoasemayrittäjänä Napapapiirin Nesteellä toimiva Pekka Pääkkö on myös hyvillään kehityksen suunnasta.

- Meitä on täällä alueella kaksi huoltoasemayrittäjää, jotka elävät paitsi polttoaineen myynnillä, myös ravintola- ja kauppiastoiminnalla. Kilpailijoita ollaan, mutta niin pitääkin olla. Kelkkavuokrauskeskus on nyt aivan polttoainejakeluspisteen vieressä, ihanteellinen sijainti käyttäjän näkökulmasta.

Lapissa yli 80 prosenttia maatilojen myyntituloista tulee maidosta. Epävarmuus järjestelmän jatkosta vaikuttaa negatiivisesti uusien investointien toteuttamiseen. Lappilaiset maataloustuottajat ottivat kantaa 2015 lakkaavan maitokiintiöjärjestelmän korvaamisees MTK-Lapin syyskokouksessa 3. joulukuuta Rovaniemellä.

Maidon kiintiöjärjestelmä päättyy Euroopan Unionin tehdyn päätöksen perusteella. Suomessa maitokenttää edustava maitovaltuuskunta on omalta osaltaan linjannut jatkoa jo kaksi vuotta sitten, mutta maa- ja metsätalousministeriö heräilee asiaan vasta nyt.

Huolena myös vasikat

MTK-Lapin syyskokouksessa arvosteltiin myös terni- eli pikkuvasikoiden hidasta hakemista maatiloilta. Lihaksi kasvatettavat pikkuvasikat lähtevät syntymätilaltaan lihantuotantoon erikoistuneille tiloille yleensä muutaman viikon ikäisenä. Itä-Lapissa noutoaika näille vasikoille on ollut pisimmillään seitsemän kuukautta. Tämä aiheuttaa ongelmia maitotiloilla, joilla on rajallisesti karsinatilaa pienille vasikoille.

MTK-Lapin johtokuntaan valittiin erovuoroisten tilalle uusia jäseniä. Ylitorniolaisen Merja Korven seuraaja on Kimmo Kantomaa Ylitorniolta. Torniolaisen Anne-Mari Söderströmin tilalle valittiin Marko Repo Simosta. Erovuorossa ollut inarilainen Hanna-Mari Kasurinen jatkaa johtokunnassa.

Jäännösveroja Lapissa maksetaan yhteensä runsaat 29 miljoonaa euroa. Valtaosa veronpalautuksista maksetaan tileille tänään.

Esimerkiksi Kemijärvi on tuomion mukaan saamassa korvauksia Skanska Asfaltilta, mutta kaupungin vaatimukset hylättiin Lemminkäisen osalta.

Rovaniemi on saamassa Lemminkäiseltä ja Skanskalta korvauksia yhteensä 680 000 euroa.

Kemin kanne hylättiin kokonaisuudessaan. Kemin kaupunginjohtaja arvioi, ettei kaupunki silti valita tuomiosta.

Rovaniemeläinen 34-vuotias nainen käveli suojatiellä. Kävelijälle antoi tilaa suojatien eteen pysähtynyt pakettiauto.

Pakettiauton rinnalle tuli Pohjolankadulla henkilöauto, joka lähti kääntymään oikealle. Auto ei pysähtynyt suojatien eteen pysähtyneen auton rinnalle.

Kääntyvä auto töytäisi sivupeilillä suojatietä ylittänyttä naista. Henkilöautoa ajoi 22-vuotias nainen.

Jalankulkija vietiin sairaalaan tarkastettavaksi. Ensitiedon mukaan hänen vammansa eivät ole vakavia.

Ilmatieteen laitoksen mittauspisteellä Kilpisjärvellä on kolme mittakeppiä eri paikoissa. Päivän lukema on otettu aamulla.

- Kolmen tikun keskiarvo oli aamulla puoli kahdeksalta 117 senttiä, sääasemalla mittauksia tekevä Martti Pulliainen kertoo.

- Kyllä se on ihan virallinen lukema.

Jumissa lumen takana

Eilinen matalapaine, joka runteli kovimmin Pohjois-Norjaa, rysäytti Kilpisjärvelle lunta suoraan sanottuna taivaan täydeltä.

Aamulla oli helppo ymmärtää, miksi norjalaisilla ulko-ovi aukeaa sisäänpäin.

Martti Pulliainen ei meinannut saada ovea auki ollenkaan kun hän oli aamulla lähdössä katsomaan lumilukemat.

- Hyvä että ulos pääsi talosta, lunta oli oven edessä niin paljon. Kyllä sitä sai ovea työntää aika lailla että pääsi tuosta lähtemään.

- Sitten lumikengät jalkaan ja kahlasin tuonne mittauspaikalle. Siinä nuo automaattiset mittarit oli hyvin hangen päällä, mutta manuaaliset oli kaikki vähän etsimisessä tuolla lumen alla, Martti Pulliainen kertoo.

Kilpisjärvi on keväisin tunnetusti luminen paikka, mutta nyt tilanne on poikkeuksellinen.

- Mie olen ollut täällä vuodesta 1983 enkä muista koskaan, että syystalvella olis ollu tämmöset lumet. Kyllähän sitä kevväällä on, mutta ei minun aikana loppuvuojesta ole koskaan ennen ollut näin paljon lunta, Martti Pulliainen sanoo.

Herätys kaaokseen

Aamun aikaisella töihin lähtenyt tullipäällysmies Heimo Rantakokko heräsi hänkin lumiseen arkeen.

- Kyllä päivä alkoi kaaoksella. Lunta oli tullut koko yön. Sitä oli niin paljon ettei ikkunasta nähnyt ulos. Ovesta ei meinannu millään päästä pihalle ja sitten auto piti kaivaa kinoksesta.

- Tie oli ko luistinrata ja huonosti aurattu, mutta kyllähän sen ymmärtää, kertoo Kilpisjärven tullin tullipäällysmies Heimo Rantakokko.

-Sitten kun pääsin tähän tullille niin rekkoja oli pitkin ja poikin joka paikassa ja kolme pikkubussia turisteja oli tässä myös. Tiet oli kiinni Norjan puolella ja ne odotti, että saadaan sielläkin ura auki

Salo kertoo, että satelliitteja tulee kuviin tämän tästä, mutta viimein hän sai ikuistettua tulipallon.  Salon arvion mukaan pallo näkyi 4 sekunnin ajan ja sen koko lento näkyy kuvassa.

Tulipallot ovat harvinaisen kirkkaita tähdenlentoja, joihin voi liittyä meteoriitin putoaminen. Useimmat tulipallot näkyvät taivaalla vain 1-5 sekuntia.

Luontokeskus Kellokas rakennettiin Ylläksen Äkäslompoloon 90-luvun puolivälissä, jolloin Ylläksellä rakennettiin vain vähän uutta.

Silloisessa opastuskeskuksessa kävi alkuun yli 20 000 asiakasta vuosittain ja kävijämäärä on jatkuvasti kasvanut. Nykyään Kellokkaassa vierailee vuosittain yli 75 000 ihmistä.

Kone oli alunperin matkalla Tromssan kautta Altaan, mutta se ei pystynyt laskeutumaan sääolosuhteiden vuoksi kumpaankaan paikkaan. Matkustajat yöpyivät Rovaniemellä hotellissa ja pääsivät määränpäähän keskiviikkona iltapäivällä.

Asiasta kertoi NRK Nordnytt.

Lapin Ely-keskus on myöntänyt kyläyhdistykselle 250 000 euron tuen valokuitupohjaisen kyläverkon rakentamiseen.

Kerässiepin lisäksi verkko kattaa Liepimän ja Kotimaan kylät. Verkkoon tulee 50 liittymää.

Työn kokonaishinta on 330 000 euroa. Kerässiepin kyläverkko on neljäs Tunturi-Lapissa.