Rajaliikenteen ennakkotestimallin valmistelu on sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) vielä pahasti kesken.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) lupaili viikko sitten rajavalvontaan uutta mallia jo aivan lähiviikkoina. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) vaati rajoille ennakkotestimallia jo kuukausi sitten.

STM:n turvallisuus- ja terveysosaston johtaja Jari Keinänen kertoo Ylelle, että valmistelun pohjana on kahden testin malli.

Maahantulijoilta edellytettäisiin lähtömaassa otettu negatiivinen ennakkotesti ja Suomessa voitaisiin ottaa velvoittava eli pakollinen koronatesti. Testien väliin voi tulla vapaaehtoinen tai pakollinen karanteeni, joskin jälkimmäisen toteuttaminen on oikeudellisesti haastavaa.

Keinänen kertoo sähköpostitse, että Suomen kansalaisilta ja pysyvän oleskeluluvan haltijoilta ei vaadittaisi ennakkotestiä ennen maahantuloa, mutta heidät voidaan velvoittaa rajalla testiin, jos negatiivinen testitulos ei ole mukana.

Keinäsen mukaan poikkeuksia eli sitä keneltä ei vaadittaisi ennakkotodistusta halutaan malliin terveysturvallisuuden takia mahdollisimman vähän. Nyt esimerkiksi alle 12-vuotiailta ja rahtiliikenteen kuljettajilta ei vaadita negatiivista tulosta.

Keinäsen mukaan moni keskeinen yksityiskohta on yhä selvittelyssä. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, kuka tarkastaa testitodistukset rajalla, tehdäänkö tarkastuksia kaikille saapuville, vain pistokokein vai esimerkiksi korkean ilmaantuvuusluvun maista Suomeen matkustaville.

Auki on edelleen myös se, mitä tapahtuu, jos maahantulijalla ei ole esittää ennakkotodistusta. Vaihtoehtoina voivat olla testi rajalla ja karanteeni, jokin sanktio kuten sakko tai käännytys takaisin lähtömaahan.

Vielä ei tiedetä, koituuko lentoyhtiöille tai varustamoille seuraamuksia, jos he kuljettavat Suomeen matkustajan ilman ennakkotestitodistusta.

Tarvittavat muutokset tehdään tartuntatautilakiin. Ylen tietojen mukaan hallituskumppanit odottavat, että sosiaali- ja terveysministeriö tuo esityksensä eduskuntaan siten, että se ehditään käsitellä ennen kesätaukoa.

Keinänen ei kuitenkaan pysty antamaan arviota esityksen valmistumisen aikataulusta.

Hallituksen koronarajoitusten purkusuunnitelmassa Schengen-maiden sisärajavalvonnasta piti luopua kesäkuussa. Ylen tietojen mukaan rajojen avaaminen siirtyisi kuitenkin eteenpäin Euroopan kehnon tautitilanteen takia.

Jatkotartuntojen määrä riippuu testausmallista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Jari Jalavan mukaan ennakkotestiasia on saatava kuntoon ennen maahantulon avaamista.

Finnair ja varustamot alkoivat alkuvuonna vaatia matkustajiltaan THL:n suosituksen mukaista negatiivista ennakkotestitodistusta, mutta loputtomasti asia ei voi olla yritysten hyvän tahdon varassa.

Tällä hetkellä ulkomaan liikenne on ajettu minimiin, mutta matkustajamäärien kasvaessa rajoille tarvitaan pysyvämpi järjestely.

THL pitää koronaepidemian torjunnan kannalta hyvänä kahden testin mallia, joiden välissä on karanteeni.

– Pelkkä ennakkotesti ei riitä estämään tartuntoja. Voi olla tartunta, mutta ei ole vielä positiivinen testissä tai voi saada tartunnan testin jälkeen. THL:llä on ollut kanta kahdesta testistä syksystä asti ja mallia on myös noudatettu rajoilla, Jalava sanoo.

THL:n arvion mukaan ennen maahan tuloa tehtävä koronatesti laskee jatkotartuntojen riskiä vain 10–20 prosenttia edellä mainituista syistä.

Viime syyskuusta asti on ollut käytössä malli, jossa matkustaja tekee ennakkotestin aikaisintaan 72 tuntia ennen maahantuloa, jää Suomessa omaehtoiseen karanteeniin ja käy uudessa testissä aikaisintaan 72 tuntia maahantulon jälkeen, on huomattavasti tehokkaampi.

THL:n arvion mukaan malli vähentää jatkotartuntojen riskiä jopa 96 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa matkustaja on matkan jälkeen 14 vuorokautta karanteenissa.

Jalava luettelee kahden testin ja lyhyen karanteenin hyviä puolia. Ensinnäkin sairastuneet oireiset jäävät kiinni ennakkotestissä, eivätkä voi matkustaa.

Jalavan mukaan ihmiset haluavat usein kotiin sairastamaan ja maksettu matka voi houkuttaa matkustamaan, vaikka oireisena näin ei pitäisi tehdä. Ennakkotesti lähtömaassa ei myöskään rasita Suomen testauskapasiteettia ja -resursseja.

Poliitikot arvioivat siedettävän tartuntariskin

Jari Jalava muistuttaa, ettei mikään maahantulomalli tuo täyttä varmuutta siitä, ettei koronatartuntoja tule Suomeen.

14 vuorokauden karanteeni maahantulon jälkeen vähentäisi kuitenkin tutkitusti eniten jatkotartuntojen riskiä. Karanteenit eivät kuitenkaan toteudu käytännössä täydellisesti.

– THL voi antaa arvion eri malleista, mutta poliitikoiden harkittavaksi jää lopulta se, millaiset kustannukset ovat hyväksyttäviä ja millainen riski jatkotartunnoille sallitaan, Jalava toteaa.

Viranomaiset ovat keränneet maahantulijoiden tietoja rajoilla vuoden vaihteesta saakka ja ne on lähetetty eteenpäin kunnille. Tämän jälkeen ihmisiin on otettu yhteyttä ja heitä on muistutettu menemään toiseen testiin. Tämä vie paljon työvoimaa.

Jalava kertoo, että maahantulijat eivät aina noudata suositeltua tai määrättyä karanteenia tai mene toiseen koronatestiin Suomessa. Kaikkia ihmisiä ei saada enää kiinni.

THL:n ajatuksena on, että käyttöön otettavaa maahantulomallia päivitettäisiin myöhemmin rokotusten edistyessä.

Jalavan mukaan tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi sitten, kun riskiryhmäläiset ja vanhukset olisivat saaneet tehosterokotteen ja muu väestö ensimmäisen rokotteen. Rokotus vähentää kuitenkin tartunnan riskiä ja sitä, että tartuttaa virusta eteenpäin muihin.

Hallituspuolueet ovat olleet erimielisiä siitä, millä ehdoilla Suomeen matkustamista tulisi avata. Keskusta on vastustanut karanteeneja, koska ne haittaavat matkailua.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) protestoi heti Twitterissä ministeri Kiurun puheita A-Studiossa testeihin ja karanteeniin pohjautuvasta mallista.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Saitko jo rokotteen tai sairastitko koronan? THL muutti karanteenikäytäntöä

Suomen rajojen avautuminen siirtynee pidemmälle kesään – pelko koronan leviämisestä on vesittämässä yhden hallituksen avautumistavoitteista

Krista Kiuru A-studiossa: Rajavalvontaan uusi malli lähiviikkoina – “Parhaasta mallista joudumme mahdollisesti vähän tinkimään”

Päättyykö sisärajavalvonta kesäkuussa? Sisäministeri Maria Ohisalo: "En uskalla tässä vaiheessa luvata mitään"

Rajoille on vaadittu pakollisia koronatestejä yli vuosi, yritys toisensa jälkeen törmäsi seinään – lopulta löytyi yllättävä ratkaisu

Viime kesänä puoli Suomea matkusti Norjaan ja moni suunnittelee matkaa myös nyt. Epävarmaa kuitenkin on, salliiko Norja turistien tulla. Vapaa-ajan matkat ovat olleet täysin kiellettyjä tammikuusta asti.

Jyväskyläläinen Pasi Kapanen miettii, kuinka heinäkuun lomareissun käy.

– Minä olen kertakaikkiaan niin suuri Norja-fani kuin vaan ihminen voi olla. Kyllä Suomessakin luonto on kaunis, mutta Norjassa se on uskomaton.

Norja on pitänyt kevään ajan hyvin tiukkaa linjaa (siirryt toiseen palveluun), ja Suomesta Norjan puolelle ovat päässeet vain aniharvat: Norjan terveydenhuollossa työskentelevät, rekkakuskit ja Norjassa asuvien välitön lähipiiri.

Nykyiset rajoitukset ovat voimassa ainakin 24.5. asti. Norjan hallitus on pitänyt tapanaan tarkastella maahantulorajoituksia noin kahden viikon välein.

Hallitus varautuu kuitenkin tiukkojen rajavalvontatoimien jatkamiseen syksyyn saakka. Siitä, miten se vaikuttaa maahantulorajoituksiin, ei toistaiseksi ole tietoa.

Lue lisää: "Jos Oslossa tai Helsingissä joku tekee väärin, miksi me saamme kärsiä", ihmettelee kauppias – Norjan rajasulku hämmentää Ylä-Lapissa

Suomen rajojen avautuminen siirtynee pidemmälle kesään – pelko koronan leviämisestä on vesittämässä yhden hallituksen avautumistavoitteista

Reissu kesässä ei riitä

Viime kesäkuussa Norja avasi rajat suomalaisille, mutta ei ruotsalaisille. Kun tieto karanteenivapaasta matkustuksesta saavutti suomalaiset, asuntoautojen jono suuntasi kohti pohjoista.

Oululainen Seppo Rajaniemi muistaa, kuinka pieni Kilpisjärven kylä Norjan rajan tuntumassa oli kuin nuijalla lyöty. Suunniteltu lounastauko ei väenpaljoudessa houkutellut.

– Nälkä lähti heti ja päätettiin, että nyt jatketaan matkaa.

Porilainen Ville Ramstadius kävi maassa viime kesänä peräti kahdesti. Kesäkuussa hän moottoripyöräili kaverinsa kanssa Jäämeren rannalle Altaan.

– Ja kun palasin kotiin niin emäntä sanoi, että pitäisi päästä Norjassa käymään. Kuukauden päästä oli taas lähdettävä.

Ramstadius ei vaikuta olevan asiasta pahoillaan, vaan uusi reissu on taas suunnitteilla. Tällä kertaa Lofooteille.

Seppo Rajaniemi on puolestaan suuntaamassa puolison ja pyörien kanssa Lyngseidetiin. Majoitus on varattu niin, että varauksen voi perua vielä viime hetkillä.

Koronapassi pätee myös Norjassa

Suomen ja Norjan rajayhteisöille liikenne avataan todennäköisesti vielä toukokuun aikana. Onko mahdollista, että rajat avataan kesän kuluessa myös lomalaisille, sitä voi vain arvailla. Norjan Helsingin suurlähetystöstä asiasta ei osata sanoa mitään.

Tällä hetkellä laittomasta rajanylityksestä koituu sakot ja maastakarkoitus. Näin kävi myös kolmelle tanskalaiselle, jotka yrittivät Norjaan ensin pyörällä raja-aseman kautta ja sitten hiihtäen raja-aseman ulkopuolelta.

Norjassa suunnitellaan yhteiskunnan avaamista kesäkuusta alkaen kansallisen koronapassin avulla niin, että sen omistajilla olisi pääsy esimerkiksi risteilyille ja yleisötilaisuuksiin.

Kun EU:n koronapassi lähikuukausina tulee käyttöön, se pätee myös Norjassa, vaikkei se EU-maa olekaan.

Samaan aikaan Norjan hallitus aikoo pitää kiinni tehokkaasta rajavalvonnasta.

Hallitus esittää lisärahoitusta niin rajalla partioiville poliiseille ja sotilaille kuin karanteenihotellien pyörittämiseen. Rahoitusta saatetaan tarvita hallituksen mukaan marraskuulle asti.

Norjassa koronatilanne on tällä hetkellä Suomea huonompi, mutta kuitenkin paljon parempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Pohjois-Norjassa koronatilanne on ollut rauhallinen viikkojen ajan.

Norjalaisista on rokotettu vähän alle 30 prosenttia.

Jos raja aukeaa, voi tulla "ryysis"

Pasi Kapasen kesäsuunnitelma on moottoripyöräillä pienellä seurueella Järvi-Suomesta Lappiin ja jatkaa matkaa yksin kohti Nordkappia ja Hammerfestia siinä vaiheessa, kun muu seurue kääntyy Saariselältä takaisin kohti etelää.

Majoitusta Kapanen ei ole varannut, osin juuri siksi että pääsy rajan yli ei ole varmaa.

– Ja olen myös ajatellut, että kyllä sinne aina yksi matkamies mahtuu majoittautumaan, jos ei kovin nirso ole.

Kaverinsa kanssa Lofooteille suuntaava Ville Ramstadius aikoo ottaa teltan mukaan siltä varalta, että yösijaa ei löytyisi.

– Jos rajat aukeavat, niin siellä voi olla aikamoinen ryysis parin, kolmen kuukauden ajan.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella torstaihin 20.5. kello 23 saakka.

Lue myös: Briitta Santalahdelle matka Norjaan olisi ollut odotettu tauko arkeen, nyt se jää väliin matkustusrajoitusten vuoksi: "Tämä oli suuri pettymys"

Oikeuskanslerin mukaan entinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ei rikkonut virkavelvollisuuksiaan euromaiden koronatukipaketista sovittaessa keväällä 2020.

Kulmuni edusti Suomea neuvotteluissa, joissa päätettiin 540 miljardin euron kriisipaketista koronapandemian aiheuttamien vahinkojen tasaamiseksi.

Silloisen ministerin toiminnasta jätettiin oikeuskanslerille kolme kantelua. Niiden mukaan Kulmuni sivuutti euroryhmän kokouksissa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot.

Valiokunta edellytti, että Suomen hallitus voi hyväksyä EVM:n rahoitustuen käytössä vain lainat, joissa on myös tiukat talousehdot. Toisin kuin valiokunta esitti, tukipakettiin ei kanteluiden mukaan tullut ehtoa rahoitustukien ehdollisuudesta.

Oikeuskanslerin mukaan valtiovarainministeriön olisi ollut hyvä toimittaa tukipakettia koskevia tietoja perustuslakivaliokunnalle aiemmin kuin tapahtui. Oikeuskansleri ei kuitenkaan nähnyt ministeriötä johtaneen Kulmunin toimineen asiassa lain tai virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.

Oikeuskanslerin saamien selvitysten perusteella Kulmuni on voinut toimia euroryhmän kokouksissa siinä käsityksessä, että Suomen sitoutuminen päätökseen on tapahtunut eduskunnan kannan mukaisesti.

Katri Kulmuni oli Sanna Marinin (sd.) hallituksen valtiovarainministeri kesäkuuhun 2020 asti. Hän erosi tehtävästään saatuaan arvostelua konsulttipalveluiden tilaamisesta ministeriön rahoilla. Kulmunia seurasi valtiovarainministerinä Matti Vanhanen (kesk.)

Toukokuun puolivälissä alkaa pohjoisen metsissä ja tuntureilla kaikua poronvasojen rou'unta. Saameksi toukokuu onkin asianmukaisesti miessemánnu, vasakuu.

Monissa paliskunnissa vasat syntyvät luonnossa, mutta osa poronhoitajista kokoaa naarasporonsa eli vaaminsa omiin aitoihinsa vasomaan. Myös Muttusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi vasottaa osan vaameistaan omassa aidassa, osa taas on metsässä vapaana. Muttusjärven paliskunta sijaitsee Inarin koillisosassa.

Tänä keväänä Seurujärvi on päässyt todistamaan jotakin erikoista: kaksi vaamia sai kaksoset, mikä poroilla on harvinaista. Tällaisissa tilanteissa käy usein niin, että vaami ei jaksa ruokkia molempia vasoja.

Seurujärven kaksoset saaneista vaameista toinen vaikuttaa jaksavan huolehtia molemmista vasoistaan, mutta toinen ei.

Seurujärven kotona vilistää nyt kaksi orpovasaa: toinen kaksosista ja nuoren vaamin hylkäämä orpo vasa. Nuoret vaamit eivät välttämättä osaa vielä huolehtia vasoistansa, joten ne voivat alkaa hylkiä vasaansa.

Vasat ovat pieninä hauskoja, mutta ne kasvavat nopeasti.

– Ei niitä kannattaisi elättää, mutta alapa niitä nyt tappamaan, tokaisee Seurujärvi samalla kun toinen vasoista imee hänen sormeaan.

Seurujärven perhe ruokkii vasoja tuttipullolla äidinmaidonkorvikkeella ja hänen vaimonsa on hankkinut myös lehmän ternimaitoa vasoille. Pian vasat alkavat kuitenkin syömään myös kasveja maasta.

– Harmejahan nämä vain aiheuttavat. Voi olla, että mummon perunamaa on kohta syöty, naurahtaa Seurujärvi.

Vasottaminen turvaa vastasyntyneet vasat ja herkillä olevat vaamit

Tärkeä syy vasottamiselle on se, että vasat voidaan merkitä omistajansa merkkiin omassa aidassa heti syntymisen jälkeen, sillä ainakin osassa saamelaispaliskunnista ei ole yhteisiä vasanmerkityksiä.

Myös Petri Mattus vasottaa suurimman osan vaameistaan omassa aidassaan. Hän kuuluu Hammastunturin paliskuntaan, mikä sijaitsee Inarin lounasosissa.

Vasomisen aikaan vaamit ja vastasyntyneet vasat ovat herkimmillään. Omissa aidoissa ja ihmisten lähettyvillä ne ovat pedoilta turvassa, vaikka vasottaminen onkin kovaa työtä.

– Toukokuu on täynnä työtä ja porojen ruokkiminen maksaa, mutta olen todennut, että vasottaminen on kannattavaa. Se tuottaa itsensä takaisin parempana vasaprosenttina. Metsässä on paljon petoja, ja ne ovat oppineet porojen vasontapaikat, kertoo Mattus.

Sekä Seurujärven että Mattuksen perheiden aidat ovat muutaman kilometrin päässä kotoa, ja he käyvät aidoillansa useasti päivässä. Mattuksella on tapana joskus myös yöpyä aidan lähettyvillä laavussa.

Silti pedot voi päästä vasojen kimppuun.

– Iso kettu tappoi tänä keväänä neljä vasaa, huokaisee Osmo Seurujärvi.

Mattuksen aidalla on tänä vuonna mennyt kaikki hyvin, mutta jokunen vuosi sitten paikalla vieraili karhu.

Vasoja tappavat eniten karhu ja kotkat. Seurujärvet ovat kuitenkin huomanneet hyvän tavan pitää kotkat loitolla.

– Variksilla on aidan lähistöllä pesä, jota ne suojelevat. Ensin kirosin niitä, kun ne tulevat syömään porojen ruoat. Sitten huomasin, että kun ne alkavat lentelemään ja rääkymään, niin ei kotka kauaa siinä viihdy, iloitsee Seurujärvi.

Vasottaminen huipentuu vasojen merkintään

Kun vaamit ovat vasoneet ja vasat on merkitty omistajansa merkkiin, porot pääset laiduntamaan vapaana.

Mattuksen perhe merkkaa vasat sitä mukaa kun ne syntyvät ja päästää merkatut vasat vaameineen vapauteen heti merkkaamisen jälkeen. Perheen lapset, 14-vuotias Pietu Mattus ja 12-vuotias Penjami Mattus ovat isällensä suuri apu vasotusaidalla.

Heidän paliskuntansa Hammastunturi järjestää myös paliskunnan yhteiset vasanmerkitykset kesäisin tunturissa. Poikien mielestä vasottaminen on kivempaa, sillä isossa aidassa vasojen kiinni saaminen vaatii enemmän taitoa.

– Täällä on vaikeampi saada vasat kiinni, koska vasanmerkityspaikassa on pienempi kirnu, missä ne otetaan kiinni. Täällä pitää kävellä niiden perässä, kertoo Pietu Mattus.

Lapset myös oppivat porotöitä, kun pääsevät ottamaan isästänsä mallia. Penjami Mattus on opetellut jo itse merkkaamaan omat vasansa ja osaa kertoa sujuvasti oman merkkinsä.

– Oikeassa korvassa on alla-päällä hangat, haara ja haaran sisään. Vasemmassa korvassa on päältä hanka ja hanganpää poikki, ja kaksi pykälää alla, kuvailee Penjami Mattus.

Poronhoitajan talven uurastus palkitaan keväällä, kun vasat syntyvät. Se on monelle poronhoitajalle vuoden kohokohta.

– Onhan se kevään paras hetki, kun näkee toukokuun alussa ensimmäisen vasan ja uutta elämää hangella, hymyilee Petri Mattus.

Viime vuosi oli poikkeuksellinen kuntien kulttuurielämän kannalta. Koronapandemian takia juuri mitään tapahtumia ei voitu järjestää ja kulttuurilaitokset joutuivat sulkemaan oviaan.

Yle selvitti Manner-Suomen kuntien kulttuurirahojen käyttöä toistamiseen tietopyynnöllä, koska aiemmalla kerralla tilinpäätökset eivät useissa kunnissa olleet valmiina. Tietopyyntöön vastasi 255 kuntaa 293 kunnasta. Ahvenanmaan kunnista tietoja ei pyydetty.

Ylen aiemman selvityksen mukaan kunnilta olisi säästynyt kulttuuriin budjetoitua rahaa noin 20 miljoonaa euroa. Nyt saatujen tietojen mukaan menosäästöjä kertyi yli 36 miljoonan euron edestä.

Pienissä, muutaman tuhannen asukkaan kunnissa kulttuurille budjetoiduista määrärahoista on jäänyt osa käyttämättä. Maakuntakeskuksissa ja suurissa kaupungeissa budjetoitu raha on saatu kulttuurin käyttöön paremmin. Toisaalta pääsylipuista saatavat tulot ovat laskeneet, kun esimerkiksi teatterit ja orkesterit joutuivat perumaan esityksiään.

Tulonmenetyksiä kunnat ilmoittavat yhteensä vajaan 25 miljoonan euron edestä.

Alla olevasta hakukoneesta voit katsoa vastanneiden kuntien kulttuurille varattujen rahojen budjettia, tulonmenetyksiä ja menosäästöjä.

Kuntien tiedot eivät ole kuitenkaan keskenään vertailukelpoisia, sillä kulttuuribudjettiin sisällytettävät toiminnot vaihtelevat kunnittain hyvin paljon. Osassa kunnissa budjettissa on mukana esimerkiksi kirjasto tai kansalaisopisto, mutta ei kaikissa.

Avustuksia jäi jakamatta

Kysyimme kunnilta tarkemmin, mistä säästöjä on syntynyt. Monissa vastauksissa toistuu, että kulttuuritoimen avustukset jäivät käyttämättä, koska erilaiset toimijat eivät voineet hakea tai saada kohdeapurahaa.

Syy hakemusten vähäisyyteen on nimenomaan se, ettei tapahtumia voitu järjestää.

Eniten vajaakäyttöä näyttää olevan pienissä kunnissa. Summat ovat pieniä, mutta monessa kunnassa rahaa on jäänyt käyttämättä yli 20 prosenttia kulttuurin budjetista. Rahaa ei voi siirtää tuleville vuosille, vaan käyttämätön summa siirtyy kunnan yleiseen pottiin.

Juva: Suurin vaikutus on ollut, että erilaisia kulttuuritapahtumia on jouduttu peruuttamaan ja niihin varatut määrärahat ovat jääneet käyttämättä.

Viitasaari: Suurin vaikutus on ollut, että erilaisia kulttuuritapahtumia on jouduttu peruuttamaan ja niihin varatut määrärahat ovat jääneet käyttämättä.

Rahaa jäi käyttämättä myös siksi, että kirjastot tai museot olivat pitkiä aikoja kiinni tai palvelivat vain osittain. Tämä vaikutti suoraan henkilöstömenoihin. Työntekijöille ei tarvinnut maksaa ilta- tai viikonloppulisiä. Myös sairauspoissaoloja on ollut vähemmän, joten kuntien ei ole tarvinnut palkata sijaisia. Etenkin suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa henkilöstömenot ovat merkittävä osa budjettia.

Kesäkohteet pysyivät monessa kunnassa kiinni, joten kesätyöntekijöitäkään ei tarvinnut palkata.

Kokemäki: Esimerkiksi museoille ei palkattu kesätyöntekijöitä 2020.

Tuloja ei tullut pääsylipuista

Suuremmissa kaupungeissa kulttuurille budjetoitua rahaa ei jäänyt suhteessa käyttämättä niin paljon kuin pienissä kunnissa. Summat ovat kaupungeissa huomattavasti suurempia, mutta niitä pystyttiin ohjailemaan poikkeusvuoden aikana tarkoituksenmukaiseen toimintaan.

Lapua: Taidemuseon kevään 2020 näyttelyä pidennettiin jatkumaan kesän 2020 yli, jolloin kesälle aikataulutettu kokoelmanäyttelyn siirto säästi jonkin verran taidemuseon budjettia. Säästyneet määrärahat ohjattiin virtuaalisiin ratkaisuihin ja näyttelyn laajempaan mainontaan kesän 2020 aikana.

Monissa kaupungeissa joustettiin myös kohdeapurahojen ja vuosiavustusten suhteen. Niitä maksettiin, jotta toiminta ei kaatunut. Etenkin kohdeapurahojen kohdalla sallittiin ajallista joustoa.

Esimerkiksi Espoossa ei peritty takaisin jo myönnettyjä vuosiavustuksia ja kohdeavustukset voitiin siirtää käytettäväksi myöhemmin.

– Toiminta on pidettävä käynnissä, niiltä osin kuin se on mahdollista, tiivistää Espoon kulttuuritoimenjohtaja Susanna Tommila.

Tulonmenetyksiä syntyi etenkin suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Espoossa lipputulot jäivät saamatta niin konserteista kuin museoistakin. Tulonmenetys oli noin 1, 2 miljoonaa euroa. Monessa muussakin suuressa kaupungissa kulttuurista tulevia tuloja jäi kertymättä noin miljoonan euron verran. Lipputulojen menetyksessä on kuitenkin suurta hajontaa, sillä teatterien, orkestereiden ja museoiden omistussuhteet vaihtelevat kunnittain.

Susanna Tommila pelkää, että kuluvasta vuodesta tulee talouden kannalta pahempi.

– Viime vuonna toimintaa oli kuitenkin täysipainoisesti maaliskuun alkuun saakka. Nyt ovet ovat olleet kiinni koko ajan.

Kulttuuria halutaan tulevaisuudessakin

Suuressa osassa kunnista uskotaan, ettei pandemia tule jättämään pitkäkestoisia jälkiä kulttuurin rahoitukseen. Ylen kyselyn avovastausten mukaan kunnissa tuntuu olevan vankka tahto palata nopeasti entiselle tasolle. Koronan aiheuttamaa lamaannusta ei haluta käyttää keinona pienentää kulttuuribudjettia.

Pieksämäki: Vuodelle 2021 rakennettiin talousarvio ilman koronavaikutuksia. Ei vaikutusta siis.

Haapajärvi: Toistaiseksi ei ole vaikuttanut. Määrärahat ovat pienet ja pieninä pysyvät.

Leikkauksia toki pelätään, mutta se johtuu kuntien yleisesti tiukasta taloustilanteesta. Silloin säästöt kohdistuvat kaikille sektoreille, kulttuuri mukaan lukien.

Kulttuurin osuus kuntien menoista on keskimäärin hyvin pieni. Se on vain muutaman prosentin luokkaa. Suurimman siivun vie kirjastotoiminta.

Eniten kärsivät kulttuurintekijät

Eniten koronapandemiasta ovat kärsineet kulttuurintekijät. Freelancerit ja pienet toimijat tuottavat paljon tapahtumia ja taidetta kunnille. Monilta on loppunut toimeentulo ja mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan.

Kulttuurialoilta katosi satojamiljoonia euroja ja töitä tuhansilta, ilmenee Ylen selvityksestä – musiikin sekatyöläinen Paavo Malmberg sinnittelee

Tämä heijastuu suoraan myös kuntien kulttuuritarjontaan.

Orimattila: Alan paikallisille ammattilaisille peruuntuneet tilaisuudet ovat tarkoittaneet sekä työmahdollisuuksien vähentymistä että taloudellisia menetyksiä.

Pietarsaari: Korona on myös vaikuttanut negatiivisesti koko kulttuurin kenttään ja osa kulttuurityöntekijöistä on vaihtanut alaa. Tämä tulee luultavasti vaikuttamaan/näkymään tulevaisuudessa.

Liminka: Toivon mukaan pysyviä vaikutuksia ei ole, muita kuin ehkä se että taiteen ja kulttuuritapahtumien merkitys kuntalaisille konkretisoituu kun ne jäivät puuttumaan.

Kyselyn avoimissa vastauksissa toistuu kuntalaisten kaipuu kulttuurin pariin. Varsinkin kirjastojen sulkeminen on ollut monelle kova paikka.

Kuntien kulttuurielämä nojaa usein myös vapaaehtoisten ja talkoolaisten voimiin. Kunnissa pelätään, herääkö talkoohenki enää uudestaan koronan jälkeen.

Karstula: Koska etenkin järjestötoiminta on ikääntyneiden kuntalaisten vetämää, jää nähtäväksi jaksavatko he aktivoitua uudelleen jossain vaiheessa koronan hellittäessä.

Myös se on kysymysmerkki, miten yleisö lähtee liikkeelle uudestaan. Espoon kulttuuritoimenjohtaja Susanna Tommila pelkää, että mukavuudenhalu on vallannut osan kulttuuriyleisöstä.

– Ei jakseta enää lähteä kotoa. Iäkkäimmillä on saattanut kunto romahtaa ja ulos lähteminen on entistä haastavampaa. Siksi on tärkeätä löytää uutta yleisöä.

Suuri osa kunnista vastasi, että striimaukset ovat tulleet jäädäkseen ja digitaalisia palveluja halutaan kehittää.

Tohmajärvi: Verkkoa tullaan kuitenkin jatkossa hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan, jotta kulttuuritoimintaa voidaan jakaa myös syrjäseuduille. Onhan se järkevää myös ajankäytön ja kestävän kehityksen kannalta. Aina ei tarvitse lähteä ja aina ei tarvita autoa, julkisen liikenteen varaan kun ei voida maaseudulla laskea.

Koronavuosi vauhditti digitaalisten laitteiden hankintaa, striimaukset tasa-arvoistivat kulttuuritarjontaa ja ajoivat kuntia yhteistyöhön. Useissa vastauksissa korostettiin, että digitaalisten kulttuuripalveluiden kehitys on ollut harvoja positiivisia asioita korona-ajassa.

Kyselyn vastausten perusteella kunnissa pidetään kulttuuria vetovoimaa lisäävänä asiana, joka samalla lisää kuntalaisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä.

Vastauksissa korostui, että lähestyvillä kuntavaaleilla on suuri merkitys kulttuurin rahoituksen kannalta. Päättäjien asenteet ratkaisevat, kuinka merkityksellisenä kulttuuri nähdään tulevaisuudessa.

Lue lisää:

Hallitus päätti kehysriihessä uusista leikkauksista kulttuurialalla – kentältä kova tuomio: “Suuri pettymys koko toimialallemme”

Yle selvitti: Kunnat säästivät miljoonia euroja kulttuurirahoista samalla kun korona vei taiteilijoiden työt – katso kotikuntasi tilanne

“Olen muuttunut kulttuurin suurkuluttajasta nollakuluttajaksi” – Ylen kysely paljastaa koronan rajut seuraukset kulttuuritottumuksissa

Livemusiikin ala on kyllästynyt jutusteluun ja vaatii hallitukselta konkreettista tukea – viime vuonna Jesse Markinin piti elää unelmaansa, sitten tapahtumat lakkautettiin

Liitot tyrmistyivät freelancereiden koronatukipaketista – ministeri Saarikko: “On harmillista, etteivät kaikki summat ole osuneet kohdalleen”

Taiteilijabarometri: Koronapandemia on tehnyt mittavaa tuhoa kulttuurikentällä – mikään taiteenala ei ole säästynyt vaikutuksilta

Maahantulon rajoitukset poistetaan Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisön asukkailta. Valtioneuvosto päätti asiasta tänään.

Päätös tarkoittaa, että Norjan rajakunnissa asuvat henkilöt saavat tulla Suomeen maanantaista 24.5. alkaen. Heidän ei tarvitse jäädä karanteeniin palatessaan Norjaan.

Kuukausien ajan käytössä ollut rajayhteisön maahantulo-oikeus lakkautettiin Norjan ja Ruotsin rajoilla tammikuun 27. päivänä. Rajayhteisöön kuuluvat saivat aiemmin ylittää rajan ilman karanteenia.

Suomi katsoo rajayhteisöön kuuluvaksi 19 raja-alueen kuntaa Suomen ja Ruotsin Tornionjokilaaksossa, Norjan Tromssa-Finnmarkissa ja Pohjois-Lapissa.

Ruotsin rajalla tiukat rajoitukset pysyvät entisellään eikä rajayhteisön kulkua helpoteta.

Sisärajavalvonta ja maahantulorajoitukset jatkuvat ainakin kesäkuun 15. päivään saakka.

"Kun Suomi avaa rajan, uskon että Norjakin avaa"

Karigasniemeläinen kauppias Seppo Härkönen riemuitsee uutisesta suuresti. Asiakaskunnasta iso osa on normiaikana ollut norjalaisia.

– Voi taivaan isä, kiitos ! Tätä on odotettu hartaasti.

Härkönen aikoo kutsua kaikki työntekijät pikimmiten takaisin kokopäiväiseen työhön.

Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio uskoo, että kyse on ensiaskeleesta kohti vapaampaa liikkumista Suomen ja Norjan välillä.

– Nämä ovat toinen toistaan seuraavia asioita. Kun Suomi avaa rajat niin uskon, että Norjakin avaa. Toivon että kesällä matkailu olisi jo helpompaa.

Tieva-Niittyvuopio toteaa, että pitkän ankean ajan jälkeen näyttää taas valoisammalta.

Norja on toistaiseksi pitänyt rajat tiukasti kiinni suomalaisilta harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Maahan ovat päässeet Norjassa asuvien lisäksi lähinnä Norjan terveydenhuollossa tai rekkakuskeina työskentelevät.

Norjan nykyiset maahantulorajoitukset ovat voimassa ainakin 24.5 asti.

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Arktisen alueen ilmasto on lämmennyt viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana kolme kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla keskimäärin, vahvistaa tuore tutkimus. Sen mukaan keskilämpötila nousi pohjoisessa 3,1 celsiusastetta vuosien 1971 ja 2019 välillä. Muualla keskimääräinen lämpeneminen oli samaan aikaan yhden asteen luokkaa.

Tutkijoiden mukaan lämpeneminen kiihtyi selvästi vuonna 2004 ja on ollut sen jälkeen noin kolmanneksen nopeampaa kuin aiempina vuosikymmeninä.

Vuonna 2004 tapahtuneelle kiihtymiselle ei ole löydetty selitystä ja asia tuli tutkijoille yllätyksenä. Tämän jälkeen lämpeneminen on jatkunut noin 30 prosenttia nopeampana kuin aiempina vuosikymmeninä.

Uusimman ennusteen mukaan arktinen alue lämpenee tämän vuosisadan aikana 3,3 – 10 astetta verrattuna ajanjakson 1985–2014 keskilämpötilaan. Lämpenemisen nopeus riippuu siitä, kuinka hyvin ilmastoa lämmittävien kaasujen päästöjä kyetään rajoittamaan, tutkijat toteavat.

Arctic Monitoring and Assessment Programme -ohjelman selvityksen mukaan Pohjoinen jäämeri saattaa tätä menoa sulaa kesäisin kokonaan jäättömäksi jo ennen vuotta 2050.

AMAP-ohjelman tutkijoiden mukaan yhä pidempään jäättömänä pysyvä meri ruokkii talvisia lämpöaaltoja, jotka ovat entistä yleisempiä ja kestävät aiempaa pitempään.

Luonto reagoi voimakkaasti jo nyt

Jo nyt nähdyllä lämpenemisellä on suuret vaikutukset luontoon. Niistä ehkä näkyvin on metsäpalojen yleistyminen yhtä lailla Siperiassa kuin Pohjois-Amerikassakin.

– Tältä kolmen asteen lämpeneminen näyttää. Se ei ole vain numero. Metsät ovat tulessa, totesi Tanskan ja Grönlannin geologisen tutkimuslaitoksen jäätikkötutkija Jason Box uutistoimisto AFP:lle.

Arktisella alueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä, joista osa kuuluu luonnonantimista eläviin alkuperäiskansoihin. He ovat havainneet luonnon muuttuneen.

– Luoteis-Grönlannissa elävät metsästäjät valittavat, että he voivat liikkua koiravaljakoilla merijäällä entisen viiden kuukauden sijaan enää kolme kuukautta vuodesta, kertoo Alaskan ilmastontutkimuskeskuksen johtaja Sarah Trainor AFP:lle.

– Metsästäjät ja kalastajat Kanadassa ja Venäjällä ovat raportoineet hylkeiden olevan aiempaa laihempia, villieläinten terveyden heikentyneen ja matoja esiintyvän yhä yleisemmin kalojen ja merinisäkkäiden sisäelimissä, hän jatkoi.

Trainorin mukaan porojen omistajat Fennoskandiassa ja Venäjällä ovat viime vuosina kärsineet suuria tappioita, kun lumihangen päälle on satanut vettä, mikä on jäätyessään estänyt porojen ravinnonsaannin.

AMAP on Arktisen neuvoston yhteistyöelin. Raportin julkaisu on ajoitettu tälle päivälle, koska Arktinen neuvosto pitää tänään ministerikokouksen Islannissa. Kokouksessa keskustellaan myös ympäristökysymyksistä.

Ulkoministeri Haavisto tapasi Yhdysvaltain ulkoministerin, toisti Suomen valmiuden isännöidä suurvaltatapaamista

Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Svenska Kraftnät ovat jo vuosia valmistelleet kolmannen suurvoimalinjan rakentamista maiden välille pohjoisen maarajan yli. 370 kilometriä pitkästä Aurora Linestä noin puolet tulisi Ruotsin puolelle.

–Tämä hanke on muuttunut meille entistä kannattavammaksi, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.

Toimintaympäristö on muuttumassa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin huomattavan tuulivoimarakentamisen vuoksi. Alunperin ajatuksena oli tuoda sähköä Ruotsista, mutta koska Pohjois-Suomeen rakennetaan lähivuosina paljon tuulivoimaa, sitä riittänee vientiinkin.

Syksyllä Suomessa otetaan käyttöön myös Olkiluoto 3 -ydinvoimala. Pohjois-Ruotsiin taas on tulossa runsaasti sähköä tarvitsevaa teollisuutta. Skellefteån rakennetaan akkutehdasta. Teräsyhtiö SSAB ja sen uusi kilpailija H2 Green Steel aikovat laittaa hiilidioksidipäästöt kuriin. Hankkeet tulevat käyttämään paljon Pohjois-Ruotsissa tuotetusta sähköstä.

– On tärkeää, että maiden välillä on hyvät voimalinjayhteydet. Niillä pystyy tasaamaan tuulivoiman vaihteluita. Eli jos Suomessa tuulee mutta Ruotsissa ei, voimme viedä sähköä täältä sinne, Ruusunen sanoo.

Koko sähkönsiirron ajatus on muuttunut siitä, kun hanke aloitettiin.

– Vanhassa maailmassa vesivuosivaihtelut Pohjoismaissa määrittelivät sähkönsiirtoa. Kun Ruotsissa ja Norjassa satoi paljon vettä, sieltä tuli sähköä tänne. Kun oli kuivia vuosia, Suomen hiilivoimalaitokset takasivat toimitus- ja huoltovarmuutta koko alueelle.

Suomi maksaa rakentamisesta pääosan myös Ruotsiin

Ruotsissa halukkuus linjarakentamiseen on ollut koko ajan vähäisempää kuin Suomessa. Linja hyödyttää ennen kaikkea Suomen kansantaloutta. Se on olennainen voimajärjestelmän käyttövarmuuden, sähkön riittävyyden ja reservimarkkinoiden tehostamisen kannalta.

– Suomi maksaa Ruotsin voimalinjastakin 80 prosenttia, koska tämä palvelee enemmän Suomen intressiä, Ruusunen selventääerikoista järjestelyä.

Suomen kustannuksiksi Ruusunen arvioi 200–250 miljoonaa euroa, eli kyse on suuresta investoinnista. EU antoi rahaa voimalinjan suunnitteluun, mutta ei ensimmäiseen toteutusvaiheeseen.

– Anomme uudelleen rahaa seuraavaan vaiheeseen. Sieltä voisi tulla jopa 100 miljoonaa euroa, Ruusunen arvioi.

Energiateollisuus ry:n energiamarkkina-asiantuntija Petteri Haveri pitää voimalinjahanketta erittäin merkittävänä. Linja vahvistaa Itämeren alueen siirtoverkkoa ja edistää koko pohjoismaisen sähkömarkkinan yhtenäisyyttä.

– Se olisi saanut olla jo aiemminkin valmiina ja käytössä. Aurora parantaa mahdollisuuksia hyödyntää pohjoisen uusiutuvaa tuuli- ja vesivoimaa, ja se lisää sähkönkäytön joustomahdollisuuksia.

Investointipäätöstä odotetaan

Fingrid ja Svenska Kraftnät eivät ole vielä tehneet päätöksiä Aurora Linestä, vaikka alueella on jo lunastettu taloja linjan tieltä.

– Rakentaminen alkaa sitten, kun nähdään, mikä se kokonaisuus on, ja yhtiöiden pitää tehdä investointipäätös. Voimalinjan on määrä olla valmis vuoden 2025 lopussa.

Hanke on ollut Suomen puolella käynnissä jo viisi vuotta, ja sen YVA-käsittely on saatettu loppuun. Nyt valmistelu on nyt edennyt Ruotsin puolelle. Ruotsissa on reitin varrella useita merkittäviä esteitä, kuten esimerkiksi asevoimien matalalentoalue, Natura-alue sekä tärkeä porotalouden alue.

Voimalinjan ohjausryhmässä oleva Per Eckemark Svenska Kraftnätistä kertoo, että asiassa riittää vielä selvitettävää.

– Olemme neuvotelleet armeijan, läänin hallintoneuvoston ja saamelaiskylien kanssa. Olemme vuoropuhelussa heidän kanssaan sopivan reitin löytämiseksi.

Lue myös: Uusi voimalinja pilkkoo sukutilan lopullisesti – maanomistaja: "Ei ole sellaista rahaa, joka tämän menetyksen korvaisi"

Voimalinjat ovat yhteiskunnalle tärkeitä investointeja. Yksityiselle ihmiselle maita halkovat voimalinjat voivat olla katastrofi. Uusi voimalinja ylittäisi Tornionjoen Vuennonkoskella, jossa on jo ennestää Ruotsiin menevä voimalinja. Uutta linjaa suunnitellaan olemassa olevan linjan viereen. Rannanomistajille kaksi voimalinjaa on liikaa, ja he haluavat Fingridin suunnitelmiin muutoksia.

Lunastuslaki ei tunnista maahan liittyvää tunnearvoa. Maanmittauslaitoksen lunastus- ja arviointitoimituksista vastaava johtaja Mauri Asmundela ymmärtää, miksi lunastusta joskus vastustetaan.

– Jos on rakas paikka, eikä käy mielessäkään alkaa sitä realisoida, raha ei välttämättä kovin kauan lämmitä.

Tämänkin jälkeen voi olla tarvetta lisäyhteyksille

Ruusunen pohtii, että 2030-luvulla maiden välille saatetaan tarvita lisääkin kapasiteettia.

– Suomen ja Ruotsin välillä on edelleen potentiaalia. Tarvittaessa voidaan rakentaa vielä tämänkin jälkeen yhteys maiden välille. Se voi kulkea pohjoisen kautta tai esimerkiksi Rauman tasolla.

Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella perjantaihin 22.5. kello 23 saakka.

– Ei ollut muuta vaihtoehtoa. Se oli tosi rankka päätös, mutta kun ajattelen lapsen parasta, tämä oli vain tehtävä.

Näin huokaa keminmaalainen äiti kertoessaan raskaasta ratkaisusta: perhe on antanut erityistä tukea tarvitsevan lapsensa väliaikaiseen sijoitukseen, jotta lapsi pääsee pienryhmäopetukseen ja saa oppimiseensa tarvittavaa tukea. Alakoululainen on kevätlukukauden asunut toisella paikkakunnalla, kaukana kotoa.

Lapsella on adhd-diagnoosi ja keskittymishäiriöiden vuoksi koulunkäynti on vaikeaa. Erityisen tuen tarve on todettu jo vuosia sitten, mutta äidin mukaan saatu tuki on ollut riittämätöntä eikä opiskelu tavallisessa opetusryhmässä ole onnistunut. Lapsi on ollut luokassa rauhaton, ei ole pystynyt keskittymään opetukseen ja koulupäivän keskeytyksiä on tullut usein.

Koulujen tavoitteena on lisätä lasten tasavertaisuutta niin sanotulla inkluusiolla eli kaikkien oppilaiden osallistumisella perusopetukseen tavallisessa opetusryhmässä. Ajatuksena siis on, että tuki tulee oppilaan luo eikä oppilas mene tuen luo esimerkiksi erityisluokkaan.

Kuntien ja jopa koulujen väliset erot opetuksen ja tuen järjestämisessä ovat kuitenkin isot. Kaiken lisäksi edes opetusalan ammattilaiset eivät ole yksimielisiä esimerkiksi erityis- ja pienryhmien tarpeesta.

Tätä juttua varten on kuultu ja haastateltu useita vanhempia, niin erityislasten kuin heidän luokkakavereidensa vanhempia. Asian arkaluontoisuuden vuoksi he esiintyvät nimettöminä.

Huoli kanavoitui valtuustoaloitteeksi

Sijoitukseen lapsensa antanut äiti ei ole ongelmineen yksin. Toinen keminmaalaisäiti kertoo omasta lapsestaan, jolle niin ikään on tehty erityisen tuen päätös. Lastenpsykiatrian lääkärin mukaan lapsi hyötyisi pienryhmästä, mutta lapsi on kuitenkin tavallisessa opetusryhmässä.

– Hän on purkanut uhmakkuuttaan ja turhautumistaan toisiin oppilaisiin, ja näistä tilanteista tulee sitten koulupäivän keskeytyksiä. Tämähän työllistää myös sosiaalipuolta, muut vanhemmat ovat tietysti huolissaan tilanteesta ja ovat yhteydessä sosiaalitoimeen.

Lapsen tukena on nyt avustaja koko koulupäivän ajan, mutta se ei ole auttanut toivotusti. Lapsi on valvonnasta huolimatta käyttäytynyt jopa väkivaltaisesti toisia lapsia kohtaan.

– Pahin skenaario omassa perheessä on, että lapsi joutuu jonnekin sijoitetuksi, jotta pääsee pienryhmään.

Keminmaassa vanhempien huoli koulun työrauhasta kanavoitui alkuvuonna valtuustoaloitteeksi, jossa esitettiin pienryhmän perustamista intensiivistä tukea tarvitseville. Aloitteessa oli muun muassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri Assi Kannalan lausunto.

– On lapsia tai nuoria, jotka eivät kykene lainkaan työskentelemään yleisopetuksen ryhmässä, vaan tarvitsevat välttämättä joko vuosien tai vain viikkojen ajan pienempää opetusryhmää, ylilääkäri Assi Kannala kirjoitti lausunnossaan.

Sivistyslautakunta päätti keväällä esittää kunnanhallitukselle ja -valtuustolle, että kuntaan perustetaan elokuun alusta alkaen yksi uusi alakouluikäisten erityisluokka, yksi erityisluokanopettajan virka ja yksi koulunkäynninohjaajan toimi.

Kunnanhallitus kuitenkin vetosi muun muassa kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaan sekä yt-neuvotteluihin eikä se esitä valtuustolle uuden erityisluokanopettajan viran perustamista kuntaan. Valtuusto käsitellee asiaa kesäkuussa.

Lue lisää: "Lapseni ei neljään vuoteen saanut riittävää tukea" – Ylen kysely paljastaa erityislasten vanhempien karut kokemukset arjesta

Pula osaajista tuo vaikeuksia

Vs. sivistystoimenjohtaja Ari Aho ei voi mitenkään kommentoida yksittäisten oppilaiden tilanteita, vaan puhuu aiheesta vain yleisellä tasolla.

– Ymmärrän jokaisen huoltajan huolen lapsensa asiassa sekä laajemminkin.

Ahon mukaan inkluusion ja erityisopetuksen tilanne Keminmaassa on hyvä, mutta ei toki ongelmaton. Hän sanoo, että kovasta työstä huolimatta on lähes mahdotonta onnistua täydellisesti.

– Opetusjärjestelyt, opetus, oppimisen tuki ja oppilashuolto on järjestetty lain ja opetussuunnitelman mukaan ja muutenkin asianmukaisesti.

Oppilaiden tuki on kolmiportainen: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Ainakin periaatteessa kaikilla kolmella portaalla on käytettävissä esimerkiksi tukiopetusta, erityisopetusta, avustajapalveluita ja joustavia ryhmittelyjä sekä oppilashuollon palveluita.

Esimerkiksi Keminmaassa monialainen oppilashuoltoryhmä voi Ahon mukaan kokoontua nopeastikin ja lähes aina viikon sisällä. Terveydenhoitajalle pääsee samana tai seuraavana päivänä, kuraattorille tai psykologille viikon kuluessa.

Psykiatrille joutuu odottamaan pidempään, useita viikkoja. Pitkät jonot ovat ongelma muuallakin maassa.

– Psykologeista ja psykiatreista tuntuu olevan jatkuva pula. Samoin on pulaa erityisopettajista ja erityisluokanopettajista. Avoimiin virkoihin tulee vähän hakemuksia, sijaisuuksiin ei aina ollenkaan, vs. sivistystoimenjohtaja Aho murehtii.

Osa vanhemmista näkee eri tavoin kuin sivistystoimi sen, kuinka hyvin tuki on kunnassa toteutunut.

Tilanteen arkaluontoisuudesta ja vaikeudesta kertonee myös se, että kesken jutunteon Keminmaan kunnasta tehtiin ilmoitus ja tutkintapyyntö viranhaltijan mahdollisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. Tutkinta ei johtanut jatkotoimiin.

Tavoitteena on yhdenvertaisuus, toteutus nilkuttaa

Suomi on sitoutunut moniin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka painottavat inkluusion tärkeyttä ja sen perimmäistä ajatusta eli tasavertaisuutta.

Ongelmana on se, että monin paikoin inkluusio ei toteudu tarkoitetulla tavalla, kun lapset eivät saa riittävää tukea koulunkäyntiin. Tässä tilanteessa oppilas voi joutua väliinputoajaksi, kun hän ei pääse osalliseksi kummankaan opetusjärjestelyn hyvistä puolista.

Puolitiehen jätetty inkluusio eli kaikkien oppilaiden opiskelu tavallisessa opetusryhmässä ilman riittäviä tukitoimia merkitsee pahimmillaan ongelmia koko opetusryhmälle.

Opetusneuvos Jussi Pihkala opetusministeriöstä huomauttaa, että inkluusion toimeenpano ei merkitse luopumista joustavista pienryhmistä kokonaan. Hän muistuttaa perusopetuslain kirjauksesta, jonka mukaan erityisopetus järjestetään muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.

Pihkala tuo esille yhden suuren ongelman, joka haittaa inkluusion onnistumista. Hänen mukaansa opettajien koulutuksessa käydään aivan liian vähän läpi (siirryt toiseen palveluun) erityislasten kohtaamista ja heidän kanssaan työskentelemistä.

Inkluusion toimivuudesta sekä onnistumisen mahdollisuuksista ja esimerkiksi pienryhmien tarpeesta tuntuu olevan opetusalalla suoranainen oppiriita.

Työrauhaa haetaan esimerkiksi koulupäivän keskeytyksillä

Erityisluokkien määrä on tuntuvasti laskenut sen jälkeen kun Suomessa otettiin opetuksessa käyttöön kolmiportainen tukijärjestelmä.

Parin vuoden takaisen tilaston mukaan erityisen tuen päätöksen saaneista lapsista 22,5 prosenttia oli kokonaan yleisopetuksessa. Suurin osa heistä siis saa opetusta ainakin osan ajasta erityisjärjestelyin.

Koulun tehtävä on tietysti pääasiassa huolehtia opetuksesta. Siksi koulu opetusneuvos Jussi Pihkalan mukaan helposti toteuttaa ongelmatilanteissa poislähettämisen kulttuuria.

Häiritsevästi käyttäytyvältä voidaan työrauhan varmistamiseksi keskeyttää opetus. Yksi haastatelluista äideistä kertoo, että pelkästään viime syyslukukaudella hänen lapsensa koulupäivä keskeytettiin 30 kertaa eli lapsi jäi ilman opetusta yhteensä kuukaudeksi.

Pihkala pitää noin suurta koulupäivän keskeytysten määrää hälyttävänä. Hänen mukaansa selvää, että oppilas on monenlaisen lisäavun tarpeessa.

Kunta ei voi rahapulassakaan jättää tehtäviään hoitamatta

Perusopetuslain mukaisiin palveluihin ja vammaisoikeudellisiin tapauksiin erikoistuneen lakimies Jukka Kumpuvuoren mukaan moni kunta yrittää säästösyistä kiemurrella vastuustaan ja lain määräämistä tehtävistä.

– Kyse on subjektiivisesta oikeudesta saada perusopetuksessa tarvitsemansa tuki, esimerkiksi avustaja, koulunkäynnin ohjaaja tai koulukuljetus. On laitonta jättää palvelu antamatta, kun yksilöllinen tarve palvelua edellyttää. Kunta ei oikein voi vedota rahapulaan, koska nämä palvelut on lain mukaan järjestettävä.

Kumpuvuoren firmassa on tälläkin hetkellä vireillä esimerkiksi 60 kouluavustajiin ja noin 40 koulukuljetuksiin liittyvää juttua eri puolilta Suomea.

Vaikka opetusministeriöllä ei ole kuntien käytäntöihin suoranaista toimivaltaa, huolestuneet vanhemmat eri puolilta maata ottavat silti usein yhteyden myös ministeriöön perätessään lasten oikeuksia. On tapauksia, joissa esimerkiksi rehtori tai kunta on evännyt lapselta pääsyn pienryhmään sillä perusteella, että pienryhmässä ei ole tilaa.

Opetusneuvos Jussi Pihkalan mukaan tällainen peruste on kestämätön. Näin ei kunta opetuksen järjestäjänä voi toimia.

– Jos pienryhmän tarve on todettu, on perustettava uusi ryhmä, jos muualla ei ole tilaa, hän sanoo.

Pihkala ymmärtää, että tilanne ei ole talouspuristuksessa kunnille helppo.

Hän kuitenkin nostaa esille yhtenä kuntien eroja selittävänä keskeisenä tekijänä arvopohjan. Miten paljon ollaan valmiita satsaamaan lapsiin ja lasten tukemiseen? Meneekö lapsen etu muiden asioiden edelle?

Lähtökohtana on tietysti se, että asiat ratkaistaan koulun ja kodin yhteistyöllä ja neuvottelemalla. Jos kuitenkaan ei ole tyytyväinen ratkaisuihin ja pitää niitä virheellisinä, asiasta voi valittaa. Siksi on pidettävä huoli siitä, että ratkaisuista saa selkeän päätöksen.

– Ei pidä tyytyä siihen, että rehtori tai opetustoimen johtaja puhelimessa vain toteaa, että tukea ei tule. Kunnan pitää tehdä ja vanhemman tulee vaatia asiasta kirjallinen, hallinnollinen päätös. Näin myös valittaminen mahdollistuu, Jukka Kumpuvuori sanoo.

Prosessit ovat hitaita, mutta valituksilla kuitenkin saadaan usein aikaan muutoksia. Jotakin asiasta kertonee myös se, että osassa kunnista tuki järjestyy jopa saman tien kun tieto tehdystä valituksesta sinne tulee.

"Kotiin on ikävä, mutta koulu menee nyt hyvin"

Sijoitukseen lapsensa antanut äiti sanoo tunteneensa aiemmin jopa epätoivoa, mutta kertoo olevansa nyt valoisammalla mielellä.

– Tietysti olisin toivonut jo aikoja sitten pienryhmää ja tarvittavaa tukea, mutta nyt lähinnä toivon, että muut lapset ja vanhemmat eivät joudu tätä samaa kärsimään.

Äiti kertoo erityislapsensa kevätlukukauden sujuneen erittäin hyvin. Lapsi on yhdeksän oppilaan ryhmässä, jota luotsaavat erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja.

– Koulu on mennyt tosi hyvin, mitään ongelmia ei ole ollut. Ero entiseen on selkeä. Kotiin on tietysti ikävä, mutta koulu menee nyt hyvin, äiti kertoo huojentuneena.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 22.5. kello 23 saakka.

Lue myös:

Antto Hautamäki kävi ala-asteensa erityiskoulussa ja on siitä kiitollinen – "Minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia pärjätä normaalikoulussa"

Suomi siirsi erityisoppilaat suuriin luokkiin, eivätkä kaikki opettajat pidä muutoksesta: "En ole koskaan ollut näin väsynyt"

Norjan hallitus on tänään ilmoittanut helpotuksista koronarajoituksissa. Myös maahantulorajoituksia kevennetään niin, että Norjaan voi matkustaa matalan ilmaantuvuuden alueilta vapaasti. Muutos tulee voimaan Norjan oikeusministeriön mukaan 27. toukokuuta.

Norja on luokitellut Suomen sairaanhoitopiirit keltaisiin ja punaisiin alueisiin ilmaantuvuusluvun mukaan. Raja kulkee 25 tartunnassa 100 000 asukasta kohden kahden viikon aikajaksolla.

Liikkuminen vapautuu keltaisilta eli matalan ilmaantuvuuden alueilta. Norjan luokittelussa keltaisia alueita ovat tällä hetkellä Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi myös Itä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon ja Vaasan sairaanhoitopiiri. Näiltä alueilta Norjaan saapuville matkustajille ei ole karanteenivaatimusta.

Norjan hallituksen tiedotteen mukaan rajoituksia tullaan tarkistamaan uudelleen lähipäivinä. Tiedotteen mukaan maanantain vastaisena yönä Länsi-Pohjan, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirit luokitellaan kartalla keltaisiksi tautialueiksi. Siihen asti ne ovat Norjan tautikartalla punaisina alueina.

Maan sisällä sallitaan 27. toukokuuta lähtien isommat kokoontumiset ja esimerkiksi alkoholin myynti puoleen yöhön asti.

Suomi ilmoitti eilen avaavansa Norjan vastaisen rajan rajayhteisön jäsenille. Rajayhteisöön kuuluvat Norjan puolella rajakuntien asukkaat.

lisätty klo 17.20 tieto voimaantuloajankohdasta: Norjan oikeusministeriö on vahvistanut muutoksen tulevan voimaan 27. toukokuuta. Alkuperäisessä jutussa kerrottiin Norjan ulkoministeriön antamien tietojen nojalla virheellisesti, että muutos tulee voimaan heti.

lisätty 17.40 tieto uusien sairaanhoitopiirien luokittelusta lievemmiksi tautialueiksi.

Lauantaina aamupäivällä näytti jo vakaasti siltä, että Ounasjoella Kittilän kohdalla tulvan vahinkoraja ei ylity.

– Kittilän Könkäällä vesi on jo laskussa, mikä merkitsee sitä, että myös kirkonkylän kohdalla tulva kääntyy laskuun päivän, parin viiveellä. Nyt ollaan vahinkorajasta seitsemän sentin päässä, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki Lapin ely-keskuksesta.

Kittilässä on satanut lunta lauantaihin puoleen päivään mennessä noin kymmenen senttiä. Tulvan kannalta lumi oli vettä parempi vaihtoehto.

– Lumi sulanee alkuviikkoon mennessä, mutta silloin Ounasjoen vedenkorkeus on jo laskenut eikä sulamisvesillä ole enää vaikutusta, Alaraudanjoki sanoo.

Tornionjoella tulva äityi isoksi, mutta pengerrykset riittävät

Torniossa Nordbergin möljällä reilu viikko sitten paljastettu Kojamo-patsas pääsi jo perjantaina luonnolliseen ympäristöön, kun tulvavesi ympäröi teoksen.

Tornionjoen tulvasta tuli lopulta verraten iso ja vesi nousee edelleen. Tornion kaupungin kohdalla tulva oli lauantaina 3,5 metrin tasolla ja Timo Alaraudanjoen mukaan vedenpinta nousee vielä puolisen metriä.

Tulvahuippu ajoittunee maanantaille ja tiistaina vesi lähtee jo laskuun. Tulvapenkereessä on nousuvaraa vielä noin metrin verran, joten kaupungin keskustassa ei ole hätää.

– Pellossa veden nousunopeus on jo hidastunut. Siellä on ollut pakkasta, mikä on rauhoittanut tilannetta, Timo Alaraudanjoki kertoo.

Lue myös:

Kittilässä lähestytään tulvahuippua – sateet saattavat nostaa tulvan yli vahinkorajan

Tornionjoelle ennustetaan isoa tulvaa

22.5. klo 16.00 Jutun kuvat vaihdettu

Suomessa tehdään kesällä lukuisia ratatöitä ympäri maata. Väylävirasto kuroo umpeen yli 1,2 miljardin euron korjausvelkaa.

– Meidän rakentamisaikamme eli sulan maan aika on lyhyt. Rataverkon kunto on sellainen, että se vaatii jatkuvasti toimenpiteitä. Rataverkon kapasiteettia, turvallisuutta ja täsmällisyyttä halutaan lisätä, kertoo Väyläviraston rautatieliikenteen asiantuntija Juha Kröger.

Ratatöistä huolimatta VR odottaa, että koronapandemian vuoksi hiipunut junaliikenne piristyy kesää kohti.

Matkustajaliikenteen kaupallinen johtaja Johanna Jäkälä uskoo, että moni suomalainen haluaa matkustaa kesälomalla juuri kotimaassa.

– Suomalaiset ovat löytäneet Suomen viime vuosien aikana. Etenkin nyt, kun ulkomaan matkailu on ollut rajoitettua.

Kotimaan matkailua saattaa piristää myös se, että tapahtumien järjestäminen voi helpottua kesäkuussa. Yle kertoi perjantaina, että ministeri Kiurun mukaan tapahtumia voisi järjestää eri säännöillä kunkin alueen tautitilanteesta riippuen.

Esimerkiksi leviämisvaiheessa olevilla alueilla voisi olla ulkoilmatapahtumassa viidenkymmenen ihmisen ryhmiä eri lohkoissa. Asiasta saattaa tulla päätöksiä ensi viikolla.

Väyläviraston mukaan ratatyöt pyritään hoitamaan siten, että liikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

– Töitä tehdään usein yöaikaan, viikonloppuna, juhlapyhinä ja kesälomakaudella, kun työmatkaliikenne on vähäistä, Juha Kröger sanoo.

Liikennekatkoilta ja -haitoilta ei kuitenkaan voida kokonaan välttyä.

Esimerkiksi Rantaradalla Helsingin ja Turun välillä jatkuvat useat parannustyöt. Aikataulut harvenevat paikoitellen rakennustöistä johtuen. Karjaan ja Turun välillä liikenne katkeaa kokonaan 29.5.–7.6.

Tampereen ja Jyväskylän välillä liikenne on kokonaan poikki kahden vuorokauden ajan juhannuspyhinä.

Luumäki-Imatravälillä ratatyöt aiheuttavat mittavan määrän muutoksia liikennöinnissä koko kesän ajan.

Oulussa rata- ja siltatyöt aiheuttavat noin 50 tunnin liikennekatkon 28.8. ja 4.9. kaikelle junaliikenteelle pohjoisen suuntaan.

Lisätietoja Suomen ratatöistä voit lukea Väyläviraston sivulta.

VR korvaa peruttuja junavuoroja ainakin osittain bussiyhteyksin.

Matkustajaliikenteen kaupallisen johtajan Johanna Jäkälän mukaan ratatyöt eivät vaikuta lipunmyyntiin merkittävästi.

VR uskoo Lapin vetovoimaan

Erityisesti Lapin matkailun suosio näkyy myös junaliikenteessä.

– Helsingistä pääsee yöjunalla Rovaniemelle, Kolariin ja Kemijärvelle asti. Sieltä voi jatkaa vaikka Pyhätunturille. Lappi ja luonto varmasti vetävät tänä kesänä, Jäkälä kertoo.

Junissa on edelleen maskipakko. Tällä hetkellä junat on Traficomin säännösten mukaan mahdollista täyttää kokonaan, mutta Jäkälän mukaan näin ei käytännössä tehdä.

– Pyrimme välttämään sellaista tilannetta, että yli 75 prosenttia junasta olisi täynnä.

VR:n Venäjälle suuntautuva henkilöliikenne on seissyt maaliskuusta 2020 lähtien, eikä se käynnisty kesäkuun jalkapallon EM-kisojen aikana.

Vielä ei ole tietoa, milloin Allegro-junat saadaan liikkeelle.

– Katsotaan viranomaisten suosituksia ja päätöksiä Vainikkalan rajan osalta, Jäkälä sanoo.

Lue myös:

Kiuru höllentäisi koronarajoituksia: Matkustamaan pääsisi testi- tai rokotetodistuksella, tapahtumien järjestäminen pian mahdollista koko maassa

VR ei avaa henkilöjunaliikennettä Venäjälle jalkapallon EM-kisoihin

Alkavalla viikolla Suomen voisi Ylen meteorologin Anne Borgströmin mukaan jakaa kahteen osaan. Lappiin on vahvistumassa korkeapaine ja koko viikko on poutainen.

Juuri alkaneet yöttömät yöt ovat kuitenkin kylmiä ja paikoin on yöpakkasia.

Maanantaina etelässäkin on enimmäkseen poutaa, mutta maan itäosissa ja Pohjois-Pohjanmaalla saadaan sateita. Tulevana yönä sade voi olla runsastakin.

– Pohjoisessa ja maan keskiosissa on aluksi koleaa, Pohjois-Pohjanmaalla esimerkiksi vain viitisen astetta, Borgström kertoo.

Hallaa eli maan pinnassa olevaa pakkasta esiintyy tulevana yönä lännessä ja tiistain vastaisena yönä etenkin Suomenselän alueella ja idässä.

– Tiistai on poutainen koko maassa, mutta keskiviikkona etelään saapuu sateita, ja torstaina ja perjantaina maan etelä- ja keskiosissa sadekuurojen mahdollisuus lisääntyy, Borgström ennustaa.

Helteitä Borgström ei ainakaan toistaiseksi lupaile.

– Jos katsotaan isoa kuvaa juhannukseen asti, hellejaksoa ei ole tiedossa. Hieman lämpenee ja kesäkuun alkupuolella voidaan päästä joinakin päivinä yli 20 asteen.

Viikon edetessä ollaan pikkuhiljaa siirtymässä kohti tavanomaisia lämpötiloja.

– Tässä vaiheessa toukokuuta päivälämpötilat ovat tavanomaisesti 15–17 asteen välillä maan etelä- ja keskiosissa, toistaiseksi ollaan vähän sen alle. Sateiden mukana lämpötilat jäävät tällä viikolla vielä alle 10 asteeseen, Borgström sanoo.

Kevään tulvatilanne on rauhoittumassa kautta Lapin. Torniossa tilanne on muuttunut niin, että vedenkorkeuden arvioidaan kääntyvän laskuun maanantaina. Torniossa saatiin sunnuntaina kuntoon myös tulvapenger, joka ehti nostaa Tornionjoen tulvavettä läheiselle golfkentälle.

Aiemmin ennusteet arvioivat vedenkorkeuden lähtevän laskuun vasta loppuviikolla ja Torniossa sekä Ylitorniolla kehotettiin varautumaan rakennusvahinkoihin.

– Tornion pohjoispuolella Matkakoskella ollaan jo kääntymispisteessä ja kyllä Torniossakin vedenkorkeudet kääntyvät maanantaina selkeään laskuun, sanoo Lapin ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki.

Tulvakeskuksen mukaan Tornionjoki oli maanantaina puoliltapäivin vielä hitaassa nousussa Torniossa ja tulvahuippu saavutetaan viimeistään tiistaina.

Tornion tulvapenkereessä lauantaina havaittu vuoto tukittiin viikonlopun aikana. Kiveä, savea ja muuta maa-ainesta kuljetettiin paikalle viiden kuorma-auton voimin.

Korjauskohta pitää eikä vuotoa näy muuallakaan tulvapenkereessä, kertoo ison tarkastuskierroksen maanantaiaamuna tehnyt kaupungin kunnossapitopäällikkö Juha Virta.

– Vesi luultavasti lähtee laskuun, mutta penkkaa pitää silti seurata vielä ainakin viikon ajan, Virta toteaa.

Viikonlopun koleus auttoi

Kittilässä Ounasjoen korkeus kävi seitsemän sentin päässä vahinkorajasta ja lähti sitten laskuun lauantaina. Kittilässä rakennettiin viikonlopun alla väliaikaisia tulvavalleja ja varauduttiin myös hoivakodin evakuointiin.

– Sää pelasti eli kylmät kelit hidastivat sulamista eikä sateitakaan sattunut enää siihen kohtaan, Alaraudanjoki selittää Kittilän tilannetta.

Rovaniemellä Kirkonjyrhämän kohdalla vesi on jo kääntynyt laskuun ja Alaraudanjoen mukaan vedenkorkeus putoaa parissa päivässä merkittävästi. Ivalojoella vedenkorkeus on ollut voimakkaassa laskussa jo usean päivän ajan.

Lapin jokien tilannetta rauhoittaa myös loppuviikoksi ennustettu poutasää.

lisätty klo 12.10 Tulvakeskuksen näkemys Tornion tilanteesta

Maanantaina Kemin Hepolan koululaiset siivosivat koulunsa lähistöllä. Roskien keruun yhteydessä koulun lähialueelta löytyi epäilyttävä paketti, josta oppilaat ilmoittivat valvovalle opettajalle.

Paikalle hälytetty poliisi epäilee, että kyse on huumausaineista.

– Oppilaita on ohjeistettu, että jos vastaan tulee jotain vähänkään epäilyttävää niin silloin oppilas ei saa koskea mihinkään vaan valvova opettaja tulee tarkistamaan asian niin kuin nytkin tapahtui, kertoo koulun rehtori Piia Hulkkonen.

Hulkkonen korostaa, että paketin löydettyään oppilaat noudattivat kaikkia ohjeita ja toimivat tilanteessa erittäin fiksusti.

Poliisi epäilee huumausainerikosta

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tuomo Seikkula kertoo, että poliisilla on syytä epäillä huumausainerikosta.

– Löydetty määrä oli iso. Huumausainerikokseen viittaa myös aineen olemus ja se, miten se oli kätketty, Seikkula perustelee.

Seikkula kertoo, että löydetty aine lähetetään analysoitavaksi laboratorioon.

– Tässä vaiheessa poliisi ei pysty vahvistamaan, että kyse olisi huumausaineesta. Tulos varmistuu kuukauden sisällä, hän arvelee.

Poliisin mukaan kyse on puhtaasta sattumasta, eikä asialla ole vaikutusta koulun toimintaan tai oppilaiden turvallisuuteen.

Vanhemmille on ilmoitettu

Tapahtuneesta on ilmoitettu myös koululaisten vanhemmille ja koulun henkilökunnalle.

Tällä viikolla vietetään Lapin vihreää viikkoa, jonka teemana on tänä vuonna saasteettomuus. Myös Kemin kouluissa halutaan korostaa puhtaan ympäristön tärkeyttä.

Kaupunki on kutsunut Kemin koulujen 4–9 -luokkalaiset oppilaat ympäristön siisteystalkoisiin ja viikon aikana koululaiset siivoavat ympäristöä eri puolilla kaupunkia.

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Puolustusvoimien vuoden suurin sotaharjoitus Northern Forest 21 on meneillään Rovajärvellä, Kittilässä ja Sodankylässä. Tavoitteena on paitsi harjoittaa omia joukkoja, myös tiivistää Suomen ja Ruotsin käytännön puolustusyhteistyötä.

Tänä vuonna ruotsalaisia ammatti- ja puoliammattisotilaita on mukana harjoituksessa noin 350 henkilöä. Yhteistyötä on tiivistetty vuosi vuodelta.

– Tulevaisuus näyttää, että tahti tiivistyy. Yhteistyötä on takana useita vuosia ja kaksi on aina vahvempi kuin yksi, toteaa sotaharjoituksen johtaja eversti Kari Pietiläinen.

Ruotsin sotaharjoitukseen osallistuvaa joukkoa johtaa 3. prikaatin komentaja, eversti Mats Ludvig. Ruotsissa on toistaiseksi ammattiarmeija, johon kuuluu puolisotilaallisia joukkoja.

– Toivomme, että lähivuosina lisäämme yhteistyötä ja tämä harjoitus on tärkeä molemmille, kun kehitämme yhteisiä toimintatapoja.

Kaikkiaan maavoimien johtamaan sotaharjoitukseen osallistuu runsaat 7000 henkilöä eri joukko-osastoista ja rajavartiolaitoksesta eri puolilta Suomea.

Lue lisää: Suomen ja Ruotsin maavoimat valmistautuvat harjoittelemaan yhdessä – Suomeen tullaan testien ja karanteenin kautta

Tulikomennot tulkataan, kun Ruotsi komentaa tykistöä

Rovajärven harjoituksessa käydään läpi maiden välistä komentoketjua. Tarkoitus on testata muun muassa kuinka yhteistyö toimii, kun ruotsalaiset sotilaat antavat tulikomentoja Suomen tykistölle. Ampuma- ja turvallisuustoimintaa seurataan erillisissä yksikössä Rovajärvellä.

– He toimivat omalla kansallisella kielellään ja lähettävät tulikomennon. Sen jälkeen se menee tulenkäyttökeskukseen, missä se tulkataan meidän kielelle, valaisee majuri Tero Mäenpää, joka johtaa varo- ja ampumatoimistoa yhdessä majuri Jussi Nurmisen kanssa.

Ruotsin ja Suomen yhteistoiminnassa on hiottavaa, sillä asejärjestelmät ja osaltaan myös toimintatavat poikkeavat toisistaan. Niiden on toimittava saumattomasti yhteen, jotta virheiltä vältytään.

– Se on yksi asia, jota työstämme. Pyrimme saamaan toimintatavat ja tekniikka yhdenmukaiseksi, jos taistelemme yhdessä, tunnustaa Ruotsin 3. prikaatin komentaja Mats Ludvig.

Suomen tykistö on yksi Euroopan suurimpia, Ruotsin tykistön vahvuus on huomattavasti pienempi, vaikka maasta myydään runsaasti asetarvikkeita ulkomaille. Suomessa nähdään maavoimien yhteistyölle silti erittäin hyviä edellytyksiä.

– Heillä on erilaisia asejärjestelmiä ja tämä yhteisharjoittelu sekä isompien joukkojen yhteisharjoittelu mahdollistaa sen, että voidaan olla tehokkaita yhdessä, laskee harjoituksen johtaja, eversti Kari Pietiläinen.

Koronatesti voidaan ottaa leirisairaalassa ja kentällä

Sotaharjoituksessa noudatetaan koronapandemian vuoksi tarkasti THL:n ja Lapin sairaanhoitopiirin terveysturvallisuusohjeita. Joukot pidetään omina ryhminään ja erillään toisistaan koko harjoituksen ajan.

– Vaikeuskerrointa on luonnollisesti tullut lisää. Pienemmissä ryhmissä toteutetaan käytäntöjä aivan kuten varusmieskoulutuksessakin tällä hetkellä. Osa joukoista on kasarmilla, osa vapailla ja osa maastossa, kertoo harjoituksen varajohtaja everstiluutnantti Tomi Pekurinen.

Ruotsalaisjoukoilta on vaadittu kahden viikon karanteeni tai negatiivinen ennakko- ja maahantulotesti, joka uusitaan kolmen vuorokauden jälkeen. Harjoituksen huoltopäällikkö kapteeni Matti Laitinen kehuu yhteistyötä ruotsalaisten kanssa.

– Käytännössä tämä on ollut aika kivutonta. Testien jälkeen, kun heidät on todettu negatiivisiksi, niin heidät pidetään erillään. Meillä on ollut hyvä yhteistyö heidän kanssaan.

Rovajärven leirisairaalassa on varauduttu koronapandemian uhkaan. Käytössä on koronapikatestit, joten oireita saaneet voidaan testata leirisairaalassa. Myös maastossa kenttäsairaanhoitajat voivat tehdä testejä.

Sairaalassa toimitaan samoilla säännöillä kuin muuallakin terveydenhuollossa. Potilaiden välisiä kontakteja ei tule.

Sotaharjoitukseen osallistuu noin 2000 reserviläistä

Varusmiesten ja kantahenkilökunnan lisäksi harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 2000 reserviläistä. Yksi heistä on raskaan raketinheitinpatterin reserviläisjohtajana toimiva alikersantti Juha Kinnari.

Hän pääsi reserviin kolme vuotta sitten, mutta vaativa tehtävä vaatii päivitystä.

– Ihan hauska tänne on pitkästä aikaa tulla kertaamaan, jotta asiat pysyy hyvin muistissa. Minulla ei ole kuin kolme vuotta varusmiespalveluksesta, mutta siinä ajassa on asioita, joita on päässyt unohtumaan, tunnustaa Kinnari.

Lääkintäaliupseeri Anfisa Borisoville Rovajärven sotaharjoitus on varusmiespalveluksen viimeinen koetinkivi. Borisov on löytänyt varusmiesajan tehtävästä myös tulevaisuuden ammatin, sillä hän aloittaa ensi syksynä sairaanhoitajan opinnot.

– Maastoharjoitukset ovat olleet erityisesti mukavia ja yleisesti ilmapiiri. Olen oppinut varusmiespalveluksessa paljon ja saanut kokemuksen, jota ei saa mistään muualta, iloitsee lääkintäaliupseeri Borisov.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 26.5. kello 23 saakka.

– Onpa kivat päällä, ihastelee sairaanhoitaja Sonja Lakaniemi, kun hän pukee ensimmäistä kertaa päälleen sairaala Novan uuden hoitajan työasun.

Lakaniemi aloittaa viikon päästä kesätyön Keski-Suomen keskussairaalan sisätautiosastolla. Työ osastolla on tuttua kahden kesän takaa. Sen sijaan puitteet hieman jännittävät: uusi sairaala Nova otettiin käyttöön tammikuussa.

Lakaniemi on henkisesti valmistautunut siihen, että kesä menee ohi huomaamatta. Kolmivuorotyö vuodeosastolla on kiireistä ja rankkaa.

– Aikaisemmilta kesiltä tiedän, että vapaapäivät kuluvat levätessä.

Työn raskaus oli yksi syy, miksi hän alkoi lähes heti valmistumisensa jälkeen miettiä alanvaihtoa.

Hakeutuminen muille aloille, eläköityminen, sairaaloiden keskinäinen kilpailu ja heikko palkkaus nousivat esille, kun Yle kysyi sairaanhoitopiireiltä, miksi sairaanhoitajista on pulaa.

Myös koronan pelätään kiihdyttävän muiden vaihtoehtojen miettimistä.

Ylen kyselyyn vastasi Manner-Suomen 20:sta sairaanhoitopiiristä 18. Vastanneista vain neljä sai palkattua riittävästi hoitajia.

“Auttakaa meitä!”

Sonja Lakaniemi aloitti työ Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautiosastolla heti valmistuttuaan sairaanhoitajaksi jouluna 2017.

– Hyvin nopeasti sen jälkeen, kun olin aloittanut työt sairaanhoitajana, aloin miettiä, olisiko joku muu työ sellainen, jossa jaksaisin paremmin.

Jo seuraavana vuonna hän pyrki Jyväskylän yliopistoon ja aloitti luokanopettajaopinnot.

Yksi syy kuormitukseen on kolmivuorotyö, mutta myös sillä on merkitystä, että sisätautisosastolla potilaat vaativat paljon hoitoa. Kiire on jatkuvaa ja taukoja voi olla vaikea pitää.

– Yritämme pitää toisistamme huolta ja kysellä työkaverilta, onko hän käynyt tauolla. Ellei ole, silloin yritetään ottaa työkaverin tehtävät hoidettavaksi siksi ajaksi, että hän ehtii käydä syömässä.

Aina se ei Lakaniemen mukaan ole mahdollista ja silloin työvuorosta on yritettävä selvitä haukkaamalla nopeasti jotain pientä taukohuoneessa.

Lakaniemestä hoitajien tilanne on vaikea, jopa sietämätön. Hän uskoo, että moni haluaisi kertoa, mille oikeasti tuntuu tehdä sairaanhoitajan töitä.

– Minusta tuntuu, että he jopa huutavat äänettömästi tuolla kentällä, että “auttakaa meitä".

Isoja vaikeuksia saada sijaisia

Valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista sairaanhoitopiireistä kertoo kesäsijaisten palkkaamiseen olleen tavallista vaikeampaa. Ongelmia on joka puolella Suomea.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylihoitaja Heljä Lundgren-Laine kertoo, että erityisesti päivystykseen on ollut vaikeuksia saada väkeä.

– Kun kesä tästä etenee, päivystykseen tarvittaisiin vähintään 5–7 hoitajaa lisää ja päivystys-infektio -osastolla jopa kymmenkunta. Tilanne on vakava, hän sanoo.

Mikäli tilanne ei korjaannu, tarvittaessa osastolta suljetaan muutamia sairaansijoja.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten hallinto- ja henkilöstöjohtaja Pasi Marjakangas sanoo, että suurimpia vaikeuksia on vanhus- ja vammaispuolella, kotihoidossa, terveyspalveluissa ja päivystyksessä.

– Esimerkiksi vanhus ja vammaispuolelle tarvittaisiin lisää kymmeniä hoitajia.

Marjakankaan mukaan seurauksena on että myös tänä vuonna joudutaan joissakin yksiköissä siirtämään vuosilomia.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on saatu palkattua 80 prosenttia laskennallisesta tarpeesta, Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä hoitajia puuttuu kesän ajalta 40–50.

– Vajaus ei liity vain kesään, vaan joillakin aloilla pulaa työntekijöistä on läpi vuoden, sanoo vs. hallintoylihoitaja Merja Meriläinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Kaikki tarvittavat paikat on saatu täytettyä Vaasan, Lapin, Satakunnan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä.

Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylihoitaja Arja Tuomaala epäilee yhdeksi syyksi hyvään sijaistilanteeseen sitä, että koronan takia Ruotsiin tai Norjaan ei ole lähdetty töihin.

Lapin sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Maarit Palomaa korostaa, ettei väkeä ole mitenkään ylenpalttisesti.

– Yhä enemmän sijaiset ovat alan opiskelijoita, valmiita sairaanhoitajia ei ole tarjolla. Särkymävaraa ei todellakaan ole, hän sanoo.

Ammattiliitto Tehyn luottamushenkilöille tekemän tuoreen kyselyn mukaan vaikeinta on saada sijaisia sairaanhoitajille ja toiseksi vaikeinta lähihoitajille.

Ylen kyselyssä käy ilmi, että myös esimerkiksi kätilöistä, bioanalyytikoista, röntgenhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista ja psykologeista on pulaa.

Hoitajille aikaa työhön

Sonja Lakaniemelle parasta sairaanhoitajan työssä on potilaiden kohtaaminen.

– Kiireettömässä hetkessä pääsee oikeasti kuulemaan, mitä potilaalle kuuluu. Sellaiselle ei vain tahdo olla aikaa. Se on ollut yksi iso tekijä, miksi lähdin vaihtamaan alaa.

Lakaniemi uskoo, että rauhallisten hetkien puuttuminen vaikuttaa monen sairaanhoitajan haluun siirtyä muihin tehtäviin.

– Jos hoitajilla olisi aikaa tehdä työnsä hyvin, he nauttisivat työstä, eivätkä hakeutuisi muualle.

Lakaniemen kokemuksen mukaan myös monet haastavat tilanteet potilaiden kanssa liittyvät siihen, ettei hoitajalla ole aikaa heille.

Syitä pulaan useita

Valtakunnallisesti isoja syitä hoitajapulan taustalla ovat hoitajien eläköityminen, hakeutuminen muille aloille, sairaaloiden keskinäinen kilpailu sekä palvelutarpeen kasvu. Myös koronalla on vaikutusta, sillä hoitajia on kiinni näytteenotossa, jäljityksessä ja rokotuksissa.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Kymsoten vs. johtajaylihoitaja Mari Kuusiston mukaan pitkittynyt pandemia on vaatinut tavallista enemmän työvoimaa.

– Osa sijaisistamme on saanut tehdä jo yli 14 kuukautta töitä putkeen, niin silloin on varmasti myös halua lomailla kesällä.

Heljä Lundgren-Laineen mukaan isoa ongelmaa ei ratkaista vain esimerkiksi päivystyksen hoitajamäärää kasvattamalla.

– Itse kääntäisin katseeni valtakunnalliseen päätöksentekoon sekä hoitajien palkkauskysymyksiin.

Heikko palkka nousee esille Ylen kyselyssä. Myös Sonja Lakaniemi uskoo, että reilu korjausliike voisi parantaa hoitajatilannetta.

– Sairaanhoitajan palkka on liian pieni, kun sitä vertaa koulutustasoon, työn vaativuuteen ja siihen, miten paljon työn aiheuttama väsymys haukkaa vapaa-ajasta.

Harva tarjoaa rahallisia porkkanoita

Usea sairaanhoitopiiri on kamppaillut sijaisten palkkaamiseen liittyvien ongelmien kanssa jo pitkään. Siksi monissa sairaanhoitopiireissä rekrytointikampanjat ja somekanavat ovat jo tuttuja apuvälineitä työntekijöiden löytämisessä. Joissakin sairaanhoitopiireissä on perustettu omia työntekijäpankkeja.

Vain harva sairaanhoitopiireistä houkuttelee työntekijöitä erityisillä porkkanoilla.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote tarjoaa vaikeasti rekrytoitaviin pesteihin määräaikaista 5–10 prosentin palkanlisää. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä 10 työvuoroa kuukauden tekevä saa bonuksena 300 euroa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tarjoaa kaikille kesätöihin tuleville koronarokotteen ja pidempiä määräaikaisuuksia. Siun sote Pohjois-Karjalassa on tarjonnut kesätyöntekijöille edullisia asuntoja ja mahdollisuutta räätälöidä työvuoroja.

– Talvella meillä oli kampanja, jossa yli kolmen kuukauden sijaisuuteen tuleville luvattiin bonuksena kahden viikon ylimääräinen palkka, mutta sekään ei auttanut, sanoo rekrytointipäällikkö Heli Sivonen.

Ne, joilla ei ole houkuttimia, suunnittelevat niitä.

– Nykyiset keinot eivät näytä olevan riittäviä ja tuntuu koko ajan, että olemme myöhässä, sanoo hallintoylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Enemmän eläköityy kuin valmistuu

Koronapandemia hankaloitti keväällä 2020 kaikkia kädentaitoja vaativien ammattien opintoja, mutta viivästymiset valmistumisiin näyttävät alueellisilta.

Esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Sosterin alueella terveysalan opiskelijoilla todettu koronarypäs ja sitä seuranneet karanteenit keskeyttivät työharjoitteluja.

– Sen lisäksi sekä XAMKissa että Samiedussa on vain vähän valmistuvia opiskelijoita. Heidän määränsä ei riitä täyttämään edes eläköitymisten aiheuttamaa tarvetta, sijaisuuksista puhumattakaan, hallintoylihoitaja Marjaterttu Tiainen sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa viivästykset on pääosin kurottu umpeen, sanoo terveysalan päällikkö Tytti Solankallio-Vahteri.

– Turvavälien ja pienryhmien avulla on saatu opiskelijat valmistumaan. Silti pidän lähes ihmeenä, ettei viivästyksiä ole tullut. On ollut huojentavaa huomata, että myös uusia opiskelijoita tulee ja ala kiinnostaa, sanoo Solankallio-Vahteri.

Kiinnostuksesta huolimatta usealta alueelta nousee vahva huoli siitä, että hoitajia eläköityy nopeampaa tahtia kuin uusia valmistuu.

Sulkujen osalta tavanomainen kesä

Sijaispulasta huolimatta sairaanhoitopiirit aikovat selvitä kesästä tavanomaisin rajoituksin. Osalla tarkat suunnitelmat ovat vielä kesken, vaikka kesäkuu on jo ovella.

Yleisimmin vähennetään suunniteltua leikkaustoimintaa ja poliklinikoiden vastaanottoja, jonne potilaat tulevat terveyskeskusten lähetteellä.

Sen sijaan kaikki kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan kesälläkin.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen sanoo, että kesäiseen jonojen kasvuun on varauduttu.

– Niitä puretaan syksyllä, tämä on ihan suunniteltua, hän sanoo.

Sonja Lakaniemellä on todennäköisesti käsillä toiseksi viimeinen kesä sairaanhoitajana, sillä luokanopettajaopinnot ovat jo kandivaiheessa.

– Tavallaan se on haikeaa, tavallaan se on myös helpotus.

Voit keskustella aiheesta tässä 27.5. kello 23 saakka.

Kemissä koululaisten maanantaina löytämä epäilty huumekätkö ei alustavien testien mukaan ole huumetta. Poliisi on tehnyt aineelle pikatestin ja se on testattu myös tullin spektrometrillä.

Tutkinnanjohtaja Tuomo Seikkula sanoo, että on erittäin todennäköistä, että aine ei ole huumetta.

– Tullin testi ei ole virallinen, mutta se antaa vankan näytön siitä, että aine ei ole huumetta, Seikkula sanoo.

Virallinen testitulos saadaan kuukauden sisällä keskusrikospoliisin laboratoriosta.

Poliisille on mysteeri, miksi Hepolan koulun lähistölle on tehty huumekätköä muistuttava asetelma.

Aiheesta aiemmin:

Koululaisten siivoustalkoissa löytyi outo paketti – poliisi epäilee, että kyse on huumekätköstä

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Eduskunta valitsee ensi tiistaina uuden varapuhemiehen Tarja Filatovin (sd.) päättyvän sijaisuuden tilalle.

Kyse on usean sijaisuuden ketjusta: Filatov on sijaistanut tehtävässä toiminutta varapuhemies Antti Rinnettä (sd.), joka on palaamassa ensi viikolla varapuhemieheksi.

Rinne taas valittiin viime vuoden lopussa perustuslakivaliokunnan väliaikaiseksi puheenjohtajaksi SDP:n Johanna Ojala-Niemelän tilalle tämän sairausloman ajaksi.

Ojala-Niemelä palaa tehtävään 1. kesäkuuta.

Samassa yhteydessä Rinne jättää eronpyyntönsä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuudesta, ja Filatov siirtyy takaisin valtiovarainvaliokunnan alaisen kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajaksi.

Ojala-Niemelä jäi joulukuussa 2020 sairauslomalle hyvälaatuisen aivokasvaimen leikkauksen takia. Hän kommentoi Ylelle, että tervehtyminen on sujunut kasvaimen leikkauksen jälkeen hyvin.

Lisää aiheesta: Antti Rinne valittiin kuohuvan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi

Etelä-Savo hyötyisi selvästi eniten kesämökkeilijöiden kaksoiskuntalaisuudesta. Myös Keski-Suomi ja Lappi jäisivät reilusti voiton puolelle. Uusimaa sen sijaan menettäisi merkittävästi verotuloja.

Kaksoiskuntalaisuuden voittajia ja häviäjiä selvitteli Jyväskylän yliopiston tänään julkaistu tutkimus.

Kaksoiskuntalaisuus tarkoittaa sitä, että asukkaat maksaisivat osan veroistaan ja saisivat äänestää kunnassa, jossa he viettävät pitkiä aikoja esimerkiksi mökillä.

Etelä-Savo saisi tutkimuksen mukaan 30–70 miljoonaa euroa nykyistä enemmän kunnallisverotuloja. Keski-Suomessa ja Lapissa potti kasvaisi 10–30 miljoonaa euroa. Uusimaa sen sijaan menettäisi vuosittain 100–250 miljoonaa euroa. Länsi-Suomessa vaikutukset olisivat pieniä.

Kaksoiskuntalaisuus kasvattaisi Etelä-Savon kunnallisveropottia peräti 6–15 prosenttia. Muualla vaikutukset jäisivät alle viiteen prosenttiin.

Yli puolet mökkeilee omassa maakunnassa

Kaksoiskuntalaisuus voisi tuoreen tutkimuksen mukaan tasoittaa maakuntien verotuloeroja erityisesti Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Se vaatisi kuitenkin perustuslain muutosta. Kaksoiskuntalaisuuteen liittyy myös juridisia ongelmia.

Sanna Marinin hallitus aikoo arvioida mahdollisuuksia edistää kaksoiskuntalaisuutta.

Lue lisää:

Ylen kysely: Kansanedustajilta tukea kaksoiskuntalaisuudelle – lisääntyneen asumisen mökkikunnissa halutaan näkyvän myös veroissa

Kaksoiskuntalaisuuden vaikutukset vaihtelisivat reippaasti myös maakunnan sisällä, koska reilusti yli puolet vapaa-ajan asukkaista mökkeilee asuinmaakunnassaan.

Etelä-Savo on tässäkin suhteessa omaa luokkaansa. Siellä mökkeilevät ahkerasti myös muualta maasta tulevat. Eniten muihin maakuntiin lähdetään puolestaan Uudeltamaalta.

Etelä-Savo hyötyy nykyäänkin eniten

Vapaa-ajan asukkaat vauhdittavat nykyäänkin mökkimaakuntiensa taloutta. Muualta tulevat maksavat kakkosasunnoistaan kiinteistöveroa mökkikuntiin ja tuovat paikkakunnille työllisyyttä.

Tuore tutkimus selvitteli myös mökkeilyn nykyisiä talousvaikutuksia maakunnissa.

Etelä-Savo pitää tässäkin kärkipaikkaa. Ulkomaakuntalaiset maksavat sinne eniten kiinteistöveroja, 4,6 miljoonaa euroa vuodessa. Toiseksi suurimmat hyötyjät ovat Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi reilun kahden miljoonan euron poteillaan. Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa tuotot jäävät pieniksi.

Myös mökkeilyn työllisyysvaikutukset ovat tutkimuksen mukaan suurimmat Etelä-Savossa, jonne vapaa-ajan asukkaat tuovat arviolta 3 200 työpaikkaa. Kakkossijaa pitävät jälleen Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi 1 660 työpaikalla.

Lue lisää:

Kaksoiskuntalaisuus nousi esiin vaalien alla – tutkija toivoisi pilottialuetta kokeilemaan erilaisia malleja