Oulussa tiistaina vieraillut liikenneministeri laittaa jäitä hattuun Jäämerenradasta haaveileville. Esimerkiksi Oulu kaipaisi pitkän aikavälin suunnitelmien selkeyttämistä.
Merja Kyllönen muistuttaa, että miljardihankkeiden perustana voivat olla vain tiedossa olevat tavaravirrat.
- Ministeri ei voi lähteä sille tielle, että rakennanpa radan sen vuoksi että jospa siellä joskus on liikennettä, vaan täytyy tietää tonnimäärät, mitä sieltä kuljetettaisiin ja mitä tehtäisiin.
Idässä paljon mahdollisuuksia
Liikenneministeri suosittelee Jäämerenradan sijaan kehittämään tie- ja rautatieyhteyksiä Oulun ja Venäjän välillä, samaan tapaan kuin Kaakkois-Suomessa jo tehdään.
Esimerkkinä Merja Kyllönen mainitsee itä-länsisuuntaisen Oulu-Kajaani VT22:n saaman perusparannusrahoituksen, joka oululaisten mielestä ohitti pohjois-eteläsuuntaisen VT4:n rahoituksen.
Myös Venäjän ja Suomen välisissä rajamuodollisuuksissa olisi ministerin mielestä pohjoisessa kehittämisen varaa.
Muistutus Kotskoma-Lietmajärven radasta
Jäämerenradan pääteasemia voisivat olla Norjan Narvik, Tromssa ja Kirkkoniemi sekä Venäjän Murmansk. Kysyttäessä näistä lupaavinta vaihtoehtoa, ministeri puntaroi lähinnä idän suuntaa.
- Iso kysymys on, millä tavalla kaivoisyhteydet kehittyvät. Sokli on herättänyt kysymyksen Muurmanskin ratayhteydestä.
Ministeri muistuttaa myös vuosikymmeniä vireillä olleesta Kotskoma-Lietmajärvi -reitistä, jolla yhteys Venäjän laajaan rataverkkoon syntyisi vain 40 kilometrin ratatöillä.
- Norjalaisten kova hinku saada meidän tavaroita omiin satamiinsa johtaa myös kysymykseen, mitä meidän omien satamien kautta sitten kuljetetaan. Pitää olla huolestunut myös Perämeren satamien tulevaisuudesta, Merja Kyllönen sanoo.
Oulu on tehnyt aloitteen selvitystyöstä Oulu-Kirkkoniemi- ja Oulu-Tromssa ratayhteydelle. Liikenneministeri Merja Kyllönen olisi valmis harkitsemaan koko Barentsin alueen yhteistä selvitystä kuljetustarpeista.
